Tornionlaakson neuvosto - Aktiivista edunvalvontaa kolmen maan raja-alueella

Teksti: Tuula Ajanki

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen kaikille, mutta erityisen haastava se on ollut meille, joiden normaaliin elämäntapaan kuuluu päivittäinen asiointi toisessa maassa. Tornionlaakson neuvoston jäsenkunnissa on arkipäivää, että Suomessa asuva käy päivittäin töissä Ruotsissa tai Norjassa tai päinvastoin, tai että raja-alueella asuvien perheiden lapset voivat käydä koulussa tai päiväkodissa kummassa maassa tahansa. Nyt asukkaat ovat joutuneet maailmanlaajuisen pandemian lisäksi kokemaan rajavartioiden ja rajapoliisien pysäytykset jokapäiväisessä arjessaan.

Me kaikki ymmärrämme maailmanlaajuisen pandemian ja sen vaatimat toimenpiteet. Mutta mikäli raja-alueet myös tulevaisuudessa halutaan pitää asuttuina ja elinvoimaisina, tarvitsemme lähimpiä naapureitamme. Tornionlaaksossa sekä Norjan ja Suomen rajalla asukkaiden ja yritysten työmarkkina-alue ylittää valtakunnan rajan. Lasten harrastukset löytyvät siltä puolelta missä on isoin ikäryhmä tai eniten innostuneita lajin harrastajia. Raja-alueen palvelurakenne on muodostunut täydentämään toisiaan. Osa palveluista on aina haettu toiselta puolen rajaa, koska usein lähimpään oman maan yritykseen olisi pidempi matka. Elinkeinoelämä on kärsinyt kaikkialla, mutta erityisen paljon on kärsitty raja-alueella, missä yhdessä yössä katosi n. 50–90 % asiakkaista.

Alkujärkytyksen jälkeen kävi selväksi, että päivittäisen työmatkaliikenteen lisäksi koulunkäynti ja perhesuhteet ovat syitä, joiden vuoksi rajaa ei voida täysin sulkea. Tornionlaakson neuvosto tekikin ensimmäisen kannanottonsa rajojen avaamisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan sisäministeriöille 13. toukokuuta 2020.

Rajattomasta rajasta Pilottialue Tornionlaaksoon

Tornionlaakson neuvoston vuosikokous hyväksyi 11. kesäkuuta 2020 Pilottialue Tornionlaakso -hankkeen toiminnan painopisteeksi. Pilottialue Tornionlaakso on laaja kokonaisuus, jonka valmistelu oli aloitettu jo syksyllä 2019, mutta joka koronan myötä nousi merkittävämmäksi kuin kukaan osasi odottaa. Pilottialue pitää sisällään toimenpiteitä elinkeinoelämän, viranomaisyhteistyön kuten työmarkkinatoimenpiteiden ja poliisiyhteistyön sekä koulutuksen ja terveydenhuollon edistämiseksi. Pilottialueen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää Tornionlaakson elinvoimaisuutta takaamalla laajemmat mahdollisuudet raja-alueiden asukkaille, elinkeinoelämälle ja kunnille.

Tuula Ajanki. Kuvaaja Hannele Kenttä.

Kevään 2020 aikana ”rajapassi” eli esitys rajakuntien asukkaiden oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen ja normaalimpaan elämäntapaan myös mahdollisten poikkeusolojen aikana, muodostui keskeiseksi osaksi Pilottialue Tornionlaaksoa. Juridinen tausta esitykselle löytyy Pohjoismaisesta verosopimuksesta (SopS 26/1997), jossa huomioidaan alueen päivittäinen valtakunnan rajan ylittävä työssäkäynti. Tornionlaakson neuvoston kaikki jäsenkunnat kuuluvat tämän sopimuksen piiriin.

Kesäkuun jälkeen edunvalvonta kohdistui erityisesti Suomen hallitukseen. Valtioneuvosto teki 19. elokuuta 2020 ensimmäisen päätöksen rajayhteisön erityisoikeuksista. Tuolloin päätös ei ollut vielä täydellinen, mutta se oli merkittävä askel oikeaan suuntaan. Syyskuun 24. päivä rajayhteisö laajennettiin koskemaan rajakuntia kokonaisuudessaan, ja tämän jälkeen arki sujui niin hyvin kuin poikkeustilanteessa on mahdollista tammikuun 2021 loppupuolelle saakka. Pilottialue Tornionlaakson ”rajapassi” sekä Tornionlaakson neuvoston aktiivinen edunvalvonta huomattiin Suomen, Ruotsin ja Norjan medioissa. Suomen tekemä päätös rajayhteisön erityisoikeuksista on ainutlaatuinen Pohjoismaissa. Vastaavaa erityisoikeutta ei ole ollut muilla raja-alueilla.

Tornionlaakson neuvoston työtä rajakuntien edunvalvojana on tarvittu, ja vaikka tätä kirjoittaessa rajayhteisöjen erityisoikeudet on väliaikaisesti vallitsevan tartuntatilanteen vuoksi lakkautettu, olemme jatkaneet edunvalvontaa kartoittamalla vaihtoehtoja liikkuvuuden turvaamiseksi terveysturvallisella tavalla. Kannanotto ja esitys testaamisen järjestämistä rajakuntien asukkaille sekä siirtymistä terveysturvalliseen liikkuvuuteen rajayhteisön alueella on lähetetty Suomen ja Ruotsin hallituksille 25. maaliskuuta 2021.

Kohti Euroopan integroituneinta rajavyöhykettä

Maailmanlaajuinen pandemia on koetellut meitä raja-alueiden asukkaita, mutta se on myös saanut meidät ymmärtämään, miten tärkeä osa elämäämme vastapuolella rajaa oleva yhteisö on. Olemme huomanneet, että harva Tornionlaakson ulkopuolella oikeasti ymmärtää meidän elämäntapaamme ja rajan sulkemisen aiheuttamia ongelmia. Mutta samalla he eivät selvästikään ole tietoisia niistä mahdollisuuksista, joita Tornionlaakso kolmen maan alueelta voi tarjota.

Meidän tehtävämme onkin kertoa päättäjille Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa, millaisen tulevaisuuden me Tornionlaaksossa haluamme. Ja näin yhdessä vaikuttaa siihen, että Tornionlaakso pysyy elinvoimaisena alueena niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän silmissä myös tulevaisuudessa. Tornionlaakson neuvoston vision mukaan Tornionlaakso on Euroopan integroitunein rajavyöhyke, tätä tavoitetta kohtaan jatkamme määrätietoisesti työtämme. •

Tornionlaakson alue; jäsenkuntia ovat Suomesta Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö. Ruotsista Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna sekä Norjasta Storfjod, Kåfjord ja Nordreisa.