Kaupankäyntiä ja yhteistyön rakentamista

Teksti: Eija Heikkala

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä oli kunnia osallistua Tampere-talossa 24.11.2020 järjestettyyn seminaariin, Doing Business with Sweden – exchanging ideas and building stronger partnerships . Tapahtuman teemana oli Ruotsin ja Suomen välinen liiketoiminta ennen, nyt ja tulevaisuudessa . Tilaisuuden ensisijainen kohderyhmä oli paikalliset yrittäjät, mutta tilaisuuteen oli kutsuttu myös alueen toisen asteen ja korkeakoulujen ruotsin opettajia .

Tapahtuman järjestelyistä vastasi Tampereen Kauppakamari yhteistyössä Ruotsin suurlähetystön, Tampere- talon, Business Sweden, Business Tampere, ja Pohjola-Nordenin kanssa.

Tampereen Pohjola-Norden ry:n tavoitteena oli etsiä keinoja, joilla voisimme edistää lukioiden ja paikallisten yritysten yhteistyön mahdollisuuksia lukion uutta opetussuunnitelmaa (LOPS21) ajatellen. Covid-19 rajoitusten vuoksi seminaariin kutsuttiin Tampereen seudun ruotsin kielen opettajia seuraamaan tilaisuutta etälähetyksenä. Tilaisuus taltioitiin. Tampere-talon tapahtumaan osallistuivat Tampereen Pohjola-Norden ry:n koulumaailman edustajat Eija Heikkala ja Terhi Muuronen.

Seminaarin avasi Tampere-talon toiminnanjohtaja ja vasta nimitetty Ruotsin kunniakonsuli Paulina Ahokas. Tapahtumaa seurasi yhteensä noin 70 henkeä, joista iso osa katseli tilaisuutta etälähetyksenä.

Tänä syksynä Ruotsin Suomen-suurlähettiläänä aloittanut Nicola Clase kuvasi Ruotsin hyvää taloustilannetta ennen koronarajoituksia. Pandemia on luonnollisesti hankaloittanut monen yrityksen toimintaa ja talouden ennustettavuutta. Kuitenkin ruotsalaiset yritykset ovat selvinneet verrattain hyvin koronakriisin aiheuttamasta epävakaudesta, suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin. Lopuksi hän antoi tunnustusta maidemme yhteistyöstä ja muistutti, kuinka kriisin tuomasta epävarmuudesta selvitään parhaiten yhteistyöllä. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat merkittäviä kauppakumppaneita. Ruotsalaiset yritykset työllistävät 77000 suomalaista maassamme ja vastaavasti suomalaiset yritykset työllistävät 63000 ruotsalaista Ruotsissa.

Seuraavaksi Christian Weckman esitteli Business Swedenin laatiman talousnäkymän New Business Landscape. Kartoitusta ovat tehneet heidän toimistonsa työntekijät 40 maassa ympäri maailmaa. He ovat jakaneet selvityksen kolmeen vaiheeseen: nykytilanne, korjausvaihe ja tulevaisuus. Jaottelun pohjalta he ovat kehittäneet Business Ecosystems -mallin talouden kasvulle. Siinä olevat suuntaviivat auttavat ruotsalaisia yrityksiä kasvattamaan markkinoitaan maailmalla ja vastaavasti kansainvälisten yritysten kasvupyrkimyksiä Ruotsissa.

Seminaari eteni paneelikeskusteluun, jota veti Markus Sjölund Tampereen Kauppakamarista. Paneeliin osallistujat olivat Matti Joensuu, PEAB, Aleksi Arpiainen, TT Gaskets ja Christian Weckman, Business Sweden.

Tampereen kauppakamarin mukaan seudulla on 200 yritystä, jotka käyvät kauppa Ruotsin kanssa. 200 yritystä vie tuotteita täältä Ruotsiin ja 100 tuo tuotteita Ruotsista Suomeen. Lisäksi on vielä kauppakamarin rekisterin ulkopuoliset vienti- ja tuontiyritykset. Markus Sjölund totesi, että suomalaiset yritykset pyrkiessään laajentaa toimintaansa ulkomaille suuntaavat yleensä ensimmäisinä Ruotsiin ja Saksaan. TT Gaskets:n Aleksi Arpiainen kertoi, että TT Gatskets on kasvattanut markkinoitaan jo 1960-luvulta lähtien ensin Ruotsissa ja sen jälkeen Hollannissa. Hän tähdensi, että asiakkaat Ruotsissa kokivat merkittäväksi tekijäksi sen, että saivat palvelua heiltä ruotsin kielellä. Nykyisin heillä on kaksi toimistoa Ruotsissa, Upsalassa ja Göteborgissa. Nämä auttavat heitä laajentamaan markkinoitaan edelleen Ruotsissa.

Matti Joensuu, PEAB:n aluejohtaja, kertoi kokemuksistaan yhteistyöstä ruotsalaisten kanssa ruotsalaisomisteisessa yrityksessä. Hän puhui ennakkoluuloista, joita meillä suomalaisilla on ruotsalaisten erilaisista kokous- ja päätöksentekotavoista. Ruotsalaisilla on enemmän kokouksia, esimerkiksi premöte (ennakkokokous) tai eftermöte (jälkikokous). Hän totesi kuitenkin oppineensa arvostamaan ruotsalaisten päätöksentekokulttuuria, sen analyyttista osaamista ja riskienkartoitusta ja pitäytymistä tosiasioissa.

Vientiyritykset ovat palveluyrityksiä, joiden tehtävä on pitää asiakkaat tyytyväisinä . Näin ollen on luonnollista, että kansainvälistä kauppaa käyvillä yrityksillä on hyötyä kielitaidon ja kulttuuritaustan ymmärtämisestä .

Business Swedenin Christian Weckman painotti, että stereotypiat kannattaa unohtaa ja keskittyä asiaan, sillä suomalaiset tuntevat Ruotsin ja ruotsalaisuuden yllättävän hyvin, sillä yritysrakenteemme ovat melko samankaltaiset. Samankaltaisuutta ajatellen ei ole yllättävää, että suuret yritysfuusiot ovat olleet juuri Suomen ja Ruotsin välisiä, esimerkiksi Tieto-Enator, Telia- Sonera, Stora-Enso ja Merita-Nordbanken.

Markus Sjölund pyysi vielä kommentoimaan stereotyyppistä väitettä, jossa ruotsalaiset ovat meitä suomalaisia etevämpiä markkinoimaan tuotteitaan. Christian Weckman koki vertailun historialliseksi. Hän totesi, että kyse ei ole osaamisesta, taidosta, kunniahimosta tai eteenpäin pyrkivyydestä. Eroa ei ole tänä päivänä. Kyse on yksilöistä.

Lopuksi paneelissa keskityttiin yritysten kielitaitoon. Yleisöllä oli tilaisuus esittää panelisteille kysymyksiä. Vastauksissa korostui kielitaito ja kohdemaan kulttuurin monipuolinen tuntemus. Aleksi Arpiainen painotti, että vientiyritykset ovat palveluyrityksiä, joiden tehtävä on pitää asiakkaat tyytyväisinä. Näin ollen on luonnollista, että kansainvälistä kauppaa käyvillä yrityksillä on hyötyä kielitaidon ja kulttuuritaustan ymmärtämisestä.

Eija Heikkala välitti ruotsin opettajien yhteistyötoiveen koulujen ja paikallisten yrittäjien välille. Aloite sai hyvän vastaanoton ja sitä lähdetään kehittämään. Yhteistyön kehittämiseen on lupautunut muun muassa Tampereen Kauppakamari ja Tampereen Pohjola-Norden ry.

Päivä päättyi iloisissa merkeissä. Tampereelle 24.11.2020 nimitetyn Ruotsin kunniakonsulin Paulina Ahokkaan vastaanotolle osallistuivat Tampereen Pohjola-Norden ry:n edustajina puheenjohtaja Leena Lusa ja varapuheenjohtaja Markus Sjölund. •

Kuva: Tampere-talon kuvapankki / Pasi Järvelä