Pääkirjoitus

Sitä kuuluisaa rahapuhetta

Onko sinulle joskus käynyt niin, että olet huomannut omien taloudenhoidon tarpeidesi muuttuneen?

Luultavasti on, jos olet opiskelemaan lähtenyt. Elämäntilanteen muutos vaikuttaa yleensä aina myös henkilökohtaiseen taloustilanteeseen. Opiskelujen aikana monelle tulee eteen opintolainan nostaminen ja vaihto-opiskelun rahoittaminen. Ensimmäistä kertaa omilleen muuttaessa on myös ensimmäisen oman kotivakuutuksen hankkiminen ajankohtaista. Joku saattaa huomata tarvitsevansa luottokortin, toisella pyörii mielessä haave omistusasumisesta – kenties uudiskohde, tai oma pieni remppaprojekti. Opiskeluiden aikana saattaa saada perinnön ja kaivata lainopillista neuvontaa, ja lapsen syntymä tuo eteen monia uusia tarpeita vakuutuksille ja rahoitukselle. Oma pankki on apuna jokaisen kohdalla omien tarpeiden mukaan jokaisessa elämänvaiheessa.

Iso osa opiskelijoista kokee jonkinlaista huolta ja ahdistusta taloustilanteestaan opiskeluiden aikana. Jos esimerkiksi opintolainaa ei jostain syystä halua ottaa, on pakko tehdä töitä opiskeluiden ohella. Työnteko kuitenkin syö aikaa opiskeluilta ja saattaa lykätä valmistumista. Lisäksi omia tuloja pitää laskea tarkkaan, muuten postilaatikkoon voi tipahtaa ikävä takaisinperintälasku Kelalta. Harvalla opiskelijalla on mahdollisuus elää pelkästään opintorahan ja asumistuen turvin, vaan jonkinlaista lisärahoitusta tarvitaan. Aina se ei ole edes itsestä kiinni – esimerkiksi puolison tulot voivat vaikuttaa niin, ettei asumistukea heru. Opintolaina voi monelle olla ainoa vaihtoehto, josta on onneksi tehty suhteellisen edullista. Takaisinmaksuunkin on tarjolla joustoa tarvittaessa, ja porkkanana valtio hyvittää osan opintolainasta, jos tutkinnon suorittaa määräajassa.

Yhä useampi opiskelija kokee myös tarvetta säästää opiskeluiden aikana, vaikka monelle se saattaa nollatuloilla tuntua vaikealta. Etenkin kauppakorkeakouluopiskelijat kokevat painetta sijoittaa ja keskustella sijoittamisesta muiden kanssa. Kauppislaisten keskuudessa on yleinen käytäntö, että opintolaina pitää ottaa ja se pitää nimenomaan sijoittaa – koska ”tyhmähän sitä on, jos ei sijoittaisi ilmaista rahaa”. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että osa joutuu nostamaan opintolainan ihan vain elinkustannuksia varten, eikä sijoittaminen ole ensimmäisenä prioriteettilistalla. Osalle muutaman kympinkin saaminen säästöön kuukaudessa opiskeluiden aikana on saavutus. Se on ihan ok, eikä siitä kannata tuntea häpeää. Pienikin säästö on aina säästöä, ja paras hetki aloittaa säästäminen on tänään.

Opiskelijat eivät ole homogeeninen joukko, joka on samassa taloudellisessa tilanteessa koko opiskeluiden ajan. Siksi omaa rahatilannetta on täysin turha verrata muihin, ainakaan niihin, joilla lähtökohdat ja elämäntilanne ovat eri. Joillekin säästeliäisyys ja järkevä rahankäyttö ovat luontaisia ominaisuuksia ja tulevat selkäytimestä, toiset joutuvat opettelemaan näitä itsekseen aikuisiällä. Osalla se ottaa kovemmalle kuin toisilla. Omaa taloustilannetta kannattaa miettiä vain omista lähtökohdista ja omien tarpeiden mukaan – tärkeää on, että sitä miettii ja taloudenpitoon liittyviä asioita opettelee, vaikka raha-asiat ahdistaisivatkin. Taloudellisesta välinpitämättömyydestä seuraa nimittäin muitakin kuin henkisiä ongelmia.

Omaa taloudenhoitoaan pitää myös muuttaa elämäntilanteen vaatimuksien mukaan. Hyvä puoli on se, että harvoin on liian myöhäistä millekään. Kannattaa pyrkiä löytämään itselle sopivat tavat säästää, sijoittaa ja muutoin pitää huolta omasta taloustilanteesta. Näistä asioista voi keskustella kavereiden kanssa, jos kokee sen mielekkääksi. Parhaiten neuvoa osaa kuitenkin oma pankki. Sillä välin pääset alkuun lukemalla tämän Pointin.

Tämä Pointin numero on toteutettu yhteistyössä OP Länsi-Suomen kanssa. Perehdyimme yhdessä heidän asiantuntijoidensa kanssa muun muassa vastuullisen sijoittamisen maailmaan ja siihen, miten voit opiskelijana vaikuttaa oman pankkisi asioihin lähtemällä ehdolle edustajiston vaaleissa. Ja jos rahasi ovat juuri nyt tiukalla, ota talteen vinkit Penninvenyttäjän muistilistalta!