Puurojuhla s

PUUROJUHLA 2021 PUUROJUHLA 2021

TEKSTI: AADA YPYÄ

TUHMA VAI KILTTI? Glörgin ja puuron tuoksu sekä naurun raiku täyttivät jälleen Aalto-salin 2.12.2021. Pörssin perinteistä puurojuhlaa juhlittiin tuhmissa tunnelmissa Bad santa teemalla; näistä bileistä ei kannattanut jäädä paitsi! Ilta oli täynnä viettelyä, silmäruokaa ja hillittömiä ohjelmanumeroita. Myös joulupukki nähtiin täysin uudessa valossa valloittamassa juhlaväkeä seksikkäällä olemuksellaan. Kirsikkana kakun päällä ikimuistoista iltaa värittivät vielä kaalimadon sponsoroimat lahjat, jotka varmasti ilahduttavat saajiaan yhä tänäkin päivänä. Juhlaväki oli täynnä intoa ja odotusta, kun ilta starttasi Helan Gårin sanoittamana. Tonttutiimi oli ideoinut unohtumattomia ohjelmanumeroita vieraiden päänmenoksi, ja juontajat polkaisivat ohjelmanumerot vauhdilla käyntiin. Lavalla vieraili niin uusia kuin vanhojakin tähtiä ja saimme jälleen kerran yllättyä pörssiläisten upeasta heittäytymisestä. Lavalla palkittiin tietysti myös vuoden 2021 hallitus ja vuoden tutorit. Uusi ja vanha hallitus ottivat lisäksi mittaa toisistaan mintunmakuisen kilpailun parissa ja puheenjohtajan frakki vaihdettiin etäyhteyden välityksellä. Turmeltuneen juhlaväen hurratessa kruunattiin myös fuksipassin ansiokkaasti suorittaneet, sekä huimasti pisteitä keränneet fuksikuninkaalliset. Hurjimmat ohjelmanumerot saattoivat shokeerata heikoimpia, ja kaikki tulevatkin varmasti ikuisesti muistamaan eeppisen dance battlen pukin polvella. Juhlan punaisena lankana toimivat tonttutiimin luomat humoristiset videot, joita katsottiin aina taukojen jälkeen glörgin virratessa. Tänä vuonna videoissa seurattiin henkeä haukkoen alkoholisoituneen pukin seikkailuja ja syrjähyppyjä. Loppujen lopuksi korruptoitunut pukki löysi kuitenkin oikean suunnan elämäänsä, jolloin juhlaväki huokaisi helpotuksesta. Kolmosperiodin lopussa alkoi poikkeuksellisen vahva glörgi jo tehdä temppujaan ja ihmisten tanssijalka vipattaa. Säädyttömiä juhlia pörssiläiset jatkoivatkin vielä poikkareilla Escapessa Petri Nygårdin tähdittämänä. On sanomattakin selvää, että ilta oli ikimuistoinen. Kiitos upeasta illasta kuuluu ahkerille vastaaville Amandalle, Matiakselle ja Pinjalle sekä heidän kokoamalleen tonttutiimille ja juontajille. Erityiskiitos myös juhlakansalle ennennäkemättömästä heittäytymisestä! (Vaikka joku ottikin tuhman teeman liian tosissaan ja kaatoi joulukuusen.) Näissä kuvissa ja tunnelmissa kelpasi jokaisen varmasti hiljentyä joulun viettoon.

Behind the Scenes Behind the Scenes

TEKSTI: AMANDA REKONEN

”MOIKKA AMANDA! Iloksemme ilmoitetaan, että haluttais sut Puurojuhlavastaavaksi!” Erilaisten tunteiden aalto iski vasten kasvoja. Hämmennystä, jännitystä, mutta ennen kaikkea intoa ja onnellisuutta. Minä olin yksi kolmesta puurojuhlavastaavasta! Puurojuhlasta itsestään en toisaalta tiennyt paljoakaan mitään. Ensimmäinen kokous tapahtumavastaavien kanssa oli siis nopea isku päin kasvoja — tehtävää oli, ja paljon. Into ei suinkaan hiipunut, vaan pian lähdimme vastaavien kanssa suunnittelemaan juhlan teemaa. Sitten minulla ja Matiaksella yhtenä kauniina päivänä välähti: Bad santa. Meidän pukkimme olisi siis irstas, alkoholia nauttiva verorikollinen. Kokoamamme staffin jaoimme ohjelma, yrityssuhde- ja koristelutiimeihin. Matias hoiti yrityssuhteet ja ruokapuolen, Pinja salin koristelun ja minä kaiken, mitä lavalla tapahtui videosta juontoihin. Jokainen vastaava pysyi tietoisena, mitä muut tiimit tekivät, mutta keskittyivät pääsääntöisesti omaan osa-alueeseensa. Puurojuhlapäivän lähestyessä oma stressin määräni oli käsin kosketeltavaa.

Työskentely staffin ja vastaavien kanssa oli kuitenkin helppoa ja yhteistyö sekä viestintä ihmisten välillä toimi sujuvasti.

Sulauduimme kaikki yhdeksi ryhmäksi, joka työskenteli saman päämäärän tavoittamiseksi. Joukosta löytyi myös uusi ystävä, jos toinenkin. Lopullisesta puurojuhlapäivästä en muuttaisi hetkeäkään. Aika ennen juhlan alkua oli osaltani pelkkää juoksua. Kellon lyödessä kuusi, tiesin etten voinut enää tehdä mitään muuta kuin istua alas ja luottaa staffiimme. Ja se kannatti. Video alkoi ja salista alkoi kuulua naurahduksia, sitten hieman huudahduksia ja lopulta kovaäänistä naurua. Hymy nousi kasvoilleni. Olimme järjestäneet onnistuneen puurojuhlan. Ennen kuin huomasinkaan, alkoi Emma lavalla jakelemaan fuksipasseja. Odotin nimeni sanottavan fuksimestarin kohdalla. Sitä ei kuulunut. Olin hieman hämmentynyt, mutta pieni osa minusta jo tiesi, mitä tulisi seuraavaksi tapahtumaan. Oli aika julistaa fuksikuninkaalliset. Ensimmäisenä fuksikuningas: ”Markus Ala-Kasari!” Juhlijat hurrasivat, enkä huutojen läpi kuullut fuksikuningattaren nimeä. Jähmetyin paikalleni enkä uskaltanut nousta, vaikka ystävät vieressäni katsoivat minua. Sitten edessäni yleisön joukossa istuva ihana ystäväni Inka nousi ja huusi: ”Camaan Amanda! Mene lavalle! Anna mennä!” Tai näin sen ainakin muistan. Kävelin lavalle ja koin taas ne samat tunteet: hämmennystä, jännitystä, mutta ennen kaikkea intoa ja onnellisuutta.

ALUMNIEN PALSTA

Oman alan töihin, kaupan kassalle vai Rinneriehaan?

TEKSTI: LAURA TIKKANEN | KUVA: JANI RÄISÄNEN

Kun valmistuin, tuntui kuin olisin pudonnut tyhjän päälle. Ei ollutkaan enää kouluhommia tai Selkkaria jokapäiväisenä hommien välttelytukikohtana ja oli aika hakea niitä ihan oikeita oman alan töitä. Ongelmana vain oli se, että en ollut koko opiskeluaikana oman alan töissä, aika oli mennyt niin Pörssin erinäisissä pesteissä kuin osa-aikaisena työntekijänä kirjakaupassa. Minulle oli iskostunut vahvasti opiskeluaikana mieleen se, että jo opintojen aikana pitäisi sitkeästi hakeutua niihin niin sanottuihin oman alan töihin tai muuten valmistumisen jälkeen työpaikan saaminen esimerkiksi rahoitusalalta voisi olla kiven alla. Iski paniikki, olin varma, että itseäni kiinnostavien pestien ovet eivät nyt voisi millään aueta. Onneksi, olin väärässä. Työn haussa paljon tärkeämpää oli se, että hakemuksessa osoitti aidon kiinnostuksensa haettavaa pestiä kohtaan ja cv:stä käy ilmi aktiivisuus, oli se sitten hankittu pankkialalta tai Rinneriehatiimissä toimimisesta. Sain ihka ensimmäisen oman alan työpaikkani osittain juuri sen ansiosta, että olin ollut aktiivisesti ainejärjestötoiminnassa ja vielä tarkemmin ollut mukana organisoimassa isoja opiskelutapahtumia. Työskentelen edelleen Business Finlandilla, vain rooli on vaihtunut vuosien aikana rahoitusasiantuntijaksi. Mielestäni oman alan töistä puhumisen voisi hylätä kokonaan, sillä tärkeämpää on se, että tekee niitä itselle sopivia ja mielenkiintoisia asioita. Aito kiinnostus ja motivaatio haettavaa paikkaa kohtaan näkyy ja huomataan, pelkkä kokemus ei ratkaise. Lisäksi voin suositella lämpimästi kaikenlaista ainejärjestötoimintaa, sillä se kehittää kuin huomaamatta työelämässä tuiki tärkeitä taitoja, kerryttää ystäväpoppoota ja kiinnittää rekrytoijien huomion. Itseni kohdalla tämä on avannut monia ovia. Mitä tulee tyhjyyden tunteeseen opintojen jälkeen, juuri siksi Pörssin Alumnit ry on olemassa. Alumnien ydintehtävänä on auttaa pitämään yhteyttä opiskelukavereihin ja tarjota tukiverkko niin työelämään siirtymiseen kuin myöhemmälle uralle. Samalla tarkoitus on tietysti pitää hauskaa ja omasta mielestäni se on juuri se mitä erityisesti näinä aikoina tarvitaan. Älä siis epäröi lähteä mukaan toimintaan jo opintojen loppuvaiheessa, sillä alumnien joukosta voi löytyä tukea esimerkiksi moniin eri työelämään siirtymiseen liittyviin haasteisiin.

Laura Tikkanen Pörssin Alumnit ry:n puheenjohtaja Fuksi 2013

PS. Pörssin Alumnit ry:n hallitus vaihtuu maaliskuun lopussa. Kuka vain toiminnasta kiinnostunut voi hakea hallitukseen, laita ihmeessä viestiä jollekulle hallituksen jäsenistä tai osoitteeseen porssinalumnit@gmail.com jos kiinnostuit. Nää on niitä hyviä hommia!