Pörssikurssi V/2019 by Pörssi ry

T A

L O

O J A •

Omia arvoja etsimässä 14 • Pörssi 51 vuotta! 17 • Pörssin arvot -gallup 29 Toiminnantäyteinen alumnivuosi 34 • Case naudanliha 36

V/19

www.pwc.fi

The experience stays with you Take the opportunity of a lifetime

@PwC_Suomi

#wearepwc

PwC Suomi on vastuullinen suomalainen työnantaja, joka kuuluu kansainvälisesti toimivaan PwC-ketjuun. Suomessa meitä on yli 1 000 asiantuntijaa 20 paikkakunnalla. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Etsimme joukkoomme päämäärätietoisia, innostunutta työskentelyilmapiiriämme ylläpitäviä ihmisiä, joilla on aito halu kuunnella asiakasta. Työ meillä on monipuolista ja haasteita on tarjolla niitä haluaville. Tarjoamme hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen, mielenkiintoiset asiakkaat, osaavat työkaverit sekä erinomaiset työsuhde-edut. Lisää tietoa: www.pwc.fi.

KUVA: KATARINA MUSTONEN

”Mitä kaikkea voimmekaan saavuttaa yhdessä?” Toiminnantäyteinen alumnivuosi s. 34

Henkilökuva: Julia Huovila s. 10 Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija Pörssi – Jyväskylän kauppakorkeakoulun opiskelijat ry Päätoimittaja Ilona Nurmi paatoimittaja@porssiry.fi Art Director Joonas Puuppo Yhteystiedot Pörssi ry, PL 35, 40010 Jyväskylä p. 040 805 4504 www.porssiry.fi Mediamyynti yritys@porssiry.fi Kannen kuva Katarina Mustonen & Laura Fuentes Toimitus Autio Vilma Fuentes Laura Hautakangas Teemu Honkala Jiri

ATTSSIIM MA ATTTTU UK KIIA AV V A

Hurula Jori Häkkinen Hanna Koutola Siiri Laine Emma Lampinen Noora Lappalainen Roni Mustonen Katarina Mäkiaho Henna Oinonen Katri Patrikainen Silja Salmirinne Tiina Tuominen Jenni Turpela Iita Wessman Sami

VAKIOT

Paino Grano Oy, Jyväskylä

ARTIKKELIT

Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa. Pörssikurssi I/20 ilmestyy helmikuussa Painosmäärä ja paperi 150 kpl, 200g G-Print, 100g G-Print Anna palautetta! paatoimittaja@porssiry.fi

Viherpropagandaa & AA AD DN NA AG GA APPO OR RPPR REEH HIIV V A Pörssi 51 vuotta! Ympäristövaikuttamista s. 17 ÖTTSSIIR RÄ ÄPPM MY Y --Ö s. 24

Päätoimittajan palsta 4 Puheenjohtajan palsta 5

Seuraa meitä!

 Pörssi ry  porssiry

Kopon palsta 6 Sopon palsta 7 Kyllin hyvää 9 Kvartaalin pörssiläinen 42

Henkilökuva: Julia Huovila 10

Ystäväkirja: Pörssin

Omia arvoja etsimässä 14

puheenjohtaja 2020 32

Pörssi 51 vuotta! 17

Alumni 34

Juhlapuhujan haastattelu 22

Case naudanliha 36

Viherpropagandaa &

Miksi arvokeskustelu

Ympäristövaikuttamista 24

vituttaa? 38

Pörssin arvot 28

JYY 40

Yhteistyöyritysten arvot 30

Työelämä & arvot 41

Pörssikurssi V/19

P Ä ÄT O I M I T TA J A N P A L S TA

KIITOS, KUN LUETTE TEKSTI: ILONA NURMI | KUVA: KATARINA MUSTONEN

Ovet ovat juuri avautuneet Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun, ja tunnelma on enemmän kuin helpottunut. Fuksiviikkojen lähestyessä mieleeni hiipii huoli. Tarkoittaako tämä sitä, että minusta tulee omaa etuaan ajava, rahaa himoava, kylmä kylteri? Ensimmäisillä Poikkareilla tunnustan olevani piilohumanisti, ja olen varma, että nyt muuten kävi köpelösti. Sen enempää elämänkertaani pörssiläisenä avaamatta, voimme suoraan hypätä loppuratkaisuun - ei käynyt köpelösti. Olin siis ennakkoluuloineni täysin väärässä, onneksi. Nykyään seison valkohaalareissa ylpeänä kylteriydestä. Kylmä kylteri on kulahtunut läppä. Mulle kylteriys ja pörssiläisyys on ennen kaikkea edelläkävijyyttä, rohkeutta ja toisten menestymisestä iloitsemista. Kauppakorkeakoulussa saamani liiketoimintaosaaminen antaa monipuoliset eväät erilaisiin työelämän tehtäviin. Itselleni on tärkeää, että tulevaisuudessa tekemäni työ tuntuu merkitykselliseltä ja seison organisaation arvojen takana. Minun tapauksessani se liittyy esimerkiksi ihmisten auttamiseen. Nykyään tiedän, että jopa omaan pussiin pelaavalle kylterille (huomaathan sarkasmin) on paikka tämänkaltaisissakin organisaatioissa. Halusimme omistaa vuoden viimeisen Pörssikurssin arvoille ja vaikuttamiselle - eli niiden asioiden ajamiselle, jotka ovat vaikuttajalleen tärkeitä. Lehden sisältö muodostui perinteiseen tyyliin lokakuisessa markkinointitiimin kokouksessa, joka on kaikille pörssiläisille avoin. Kansien välistä löydät muun muassa korkeakoulupolitiikan kentällä aktiivisesti vaikuttavan Julia Huovilan haastattelun, timanttista pohdintaa ympäristövaikuttamisesta ja ympäristöpropagandasta, tarinan Pörssin arvojen takaa ja ajatuksia siitä, miksi arvokeskustelu voi välillä ketuttaa. Toivottavasti lehden sisältö herättää ajatuksia ja mielenkiintoisia keskusteluja Selkkarin sohvilla. ELÄMME KESÄÄ 2017.

Pörssikurssi V/19

Sitten ne viimeiset sanat. Kiitos kaikille teille, jotka olette osallistuneet Pörssikurssin tekoon kuluneen vuoden aikana. On ollut mahtava puuhata lempilapsen parissa, kun taustalla on joukko innokkaita tekijöitä kirjoittajista ideanikkareihin ja visuaalisen puolen taitajiin. Sitten viimeinen toive. Lukekaa Pörssikurssia – teitä varten tätä tehdään. Jos lehden sisältö ei nappaa – osallistukaa markkinointitiimin kokoukseen, vaikuttakaa. Pörssikurssin kuuluu olla lukijansa näköinen. Kiitos, kun luette. Päätoimittajanne Ilona Nurmi

P U H E E N J O H TA J A N P A L S TA

TASAPAINOTTELU ON TAITOLAJI TEKSTI: IITA TURPELA | KUVA: KATARINA MUSTONEN

kaksi hallitusvuotta Pörssissä takana, joiden aikana olen päässyt vaikuttamaan Pörssin eri sidosryhmissä, edustamaan Pörssiä ohjaavia arvoja ja kertomaan Pörssin ajatuksista ja mielipiteistä. Pörssi yhteisönä ja yhdistyksenä jo ison kokonsakin puolesta näkyy ja kuuluu niin Jyväskylässä kuin kansallisestikin etenkin opiskelijaympyröissä. Olen aina itse allekirjoittanut vahvasti Pörssin arvot ja toisaalta halunnut parhaani mukaan myös toimia arvojen mukaisesti. Olen kuitenkin paljon miettinyt ja tasapainotellut etenkin tänä vuonna sen kanssa, mitä henkilökohtaisia mielipiteitäni voin sanoa ääneen tai millainen ylipäänsä on ulkoinen preesensini. Ajatellaanko sosiaalisen median julkaisujani tiettyjen silmälasien läpi (kyllä varmasti) ja kuinka vahvasti oma viestintäni ja kommunikointini vaikuttaa pörssiläisten tai yhdistyksemme ulkopuolisten ajatuksiin Pörssistä yhteisönä? Voi olla, että ajatukset ovat turhia ja loppujen lopuksi ketään ei kiinnosta. Toisaalta, jos materiaali tai puheet olisivat hyvin kärkkäitä, voisivat ne herättää keskustelua. Mikä olisikaan kamalampaa kuin joutua Jodelin päivän puhutuimmaksi?! Olisiko keskustelun herättäminen sitten kuitenkaan välttämättä huono asia? Arvot voi hyvinkin helposti listata ja esittää muiden niitä kysyessä. Kuitenkin vuoden aikana tulee tilanteita, joissa koetellaan päätöksentekijöiden rohkeutta, avoimuutta ja vaikkapa yhteistyötaitoja. Esimerkiksi rohkeutta vaaditaan uusien asioiden kokeilemiseen, joskus jopa perinteiden kustannuksella. Tässä piileekin kuuluisa tasapainottelun taitolaji. Uskalletaan tehdä rohkeasti uutta, kuitenkin edelleen kunnioittaen pitkään vaalittuja perinteitä. Uskalletaan ottaa kantaa ja vaikuttaa, kuitenkin muistaen, että yhteisöömme kuuluu eri yksilöitä eri mielipiteiden kanssa. Iso yhteisömme kykenee tärkeään vaikutustyöhön. Tämä on ollut äärimmäisen hyvä koulu ja opetus siitä, että vaikka kuinka mahtavalta tuntuisi, jos jokaista voisi miellyttää, niin harvoin käy. Jokaiselle jotakin on MINULLA ON

ei mitään kellekään – kuten, joku viisas on joskus todennut. Täytyy oppia suodattamaan pettymys siitä, että jokin tapahtuma voi olla jonkun mielestä vuoden parhaimmistoa, toisen mielestä taas riman alitus. Toisaalta myös terve rohkeus jakaa omia mielipiteitään ja ottaa kantaa on ollut iso oppi vuodelta. Muuten mikään epäkohta ei voi muuttua. Kiitos rakkaat pörssiläiset vuodesta, halataan kun tavataan <3 Puheenjohtajanne Iita Turpela

Pörssikurssi V/19

K O P O N P A L S TA RAKKAUDESTA ROHKEUTEEN TEKSTI: KATRI OINONEN | KUVA: KATARINA MUSTONEN

Pörssi täytti 51 vuotta. Se on hieno ikä, mutta varsinkin vuoden alussa puhuttiin “krapulavuodesta”, joka seurasi suorastaan överiä juhlavuotta. Viime vuonna muisteltiin menneitä vuosia ja saavutuksia, mutta tänä vuonna on korostunut eteenpäin suuntaava katse. Mitä seuraavaksi? Missä haluamme olla seuraavan viidenkymmenen vuoden päästä ja kuinka sinne päästään? Ensinnäkin on oltava rohkeutta. Jo pienenä Katrina hiekkalaatikon reunalla totuin, että aina voi sanoa mitä mieltä on ja saa olla eri mieltä kunhan osaa perustella miksi. Toteutin myös uhmakkaasti (usein turhankin uhmakkaasti) omia päähänpinttymiäni, jotka johtivat vaikkapa siihen, että nökötin tunteja päivähoidon ruokapöydässä suostumatta koskemaan hernekeittoon. Tänä päivänä tästä uhmakkuudesta ja rohkeudesta on kuitenkin ollut hyötyä ja sitä on päässyt jalostamaan vähän hernekeittoa merkittävämpienkin asioiden parissa. Kopon ensisijainen tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta eli huolehtia sovittujen juttujen sujumisesta ja muuttaa asioita paremmin opiskelijoita palveleviksi. Sovittujen juttujen ylläpito on suhteellisen yksiselitteistä, mutta kun halutaan muuttaa, poistaa tai lisätä jotain, vaaditaan usein melko paljon vaivannäköä. Kopon pelikenttänä toimii melko hurjan kokoiset organisaatiot, joissa ihan hyvistä syistä kiipeillään omia byrokratian portaitaan ja temppuratojaan pientenkin muutosten aikaansaamiseksi. Kopona olen kokenut, kuinka ei riitä, että kerran ehdottaa jotain muutosta sivulauseessa, vaan asioiden eteen on nähtävä vaivaa pitkäjänteisesti. Tällainen kuukausi- tai vuositolkulla kestävä muutosprosessi on toki väsyttävää, mutta tässä jos jossain tulee tuo aiemmin mainittu uhmakkuus ja rohkeus tarpeeseen. Se, että jossain muutoksessa menee kauemmin, se vaatii enemmän työtä tai sen onnistumisesta ei ole mitään takeita ei tarkoita, etteikö sille kannattaisi yrittää tehdä jotain. Usein muutosten ajaminen tuntuu suorastaan vuorikiipeilyltä ja välillä meinaa vähän ote livetä, TÄNÄ VUONNA

Pörssikurssi V/19

"Kopona olen kokenut, kuinka ei riitä, että kerran ehdottaa jotain muutosta sivulauseessa, vaan asioiden eteen on nähtävä vaivaa pitkäjänteisesti." mutta juuri se huipulle pääseminen motivoi eteen päin. Ja toisin kuin vuorikiipeilystä, näistä kopokentällä väännetyistä muutoksista hyötyy moni muukin kuin vain itse “kiipeilijä”. Yksi siisteimmistä, vaikeimmista ja kuumottavimmista jutuista onkin ollut ison joukon etujen ajaminen ja vastuun kantaminen. Asioiden kasvaessa kuumottavammiksi, on hyvä kasvattaa myös tukijoukkoasi: yhdessä on helpompi olla rohkea. Koponne Katri Oinonen

S O P O N P A L S TA ONNENAVAIN ELÄMÄNHALLINTAAN JA KIIREEN TALTUTTAMISEEN TEKSTI: HENNA MÄKIAHO | KUVA: KATARINA MUSTONEN

mutta mitä hyötyä tai merkitystä niillä loppupeleissä edes on? Samaan aikaan moni tuskastelee stressin ja työtaakan kiemuroissa vuosi toisensa jälkeen elämänhallintaa etsien. ”Jos ihminen elää jatkuvasti omien arvojensa vastaisesti, hän stressaantuu”, psykologi ja yritysvalmentaja Ilona Rauhala kertoo Hyvä Terveys -lehden artikkelissa. Samassa artikkelissa psykoterapeutti ja stressipsykologi Arto Pietikäinen kiteyttää, että ”Elämänhallinta on sitä, että ihminen kykenee ohjaamaan omaa elämäänsä arvojensa mukaan.” Arvojen yhteys stressiin ja elämänhallintaan ei ole ehkä itsestään selvin asia. Arvot tuntuvat abstraktilta yläpilveltä, kun taas henkinen ja fyysinen stressi on keskusteluissamme alati läsnä aiheuttaen monelle tunnetta elämänhallinnan puutteesta. ”Pitäisi tehdä ja sitä ja tätä, mutta aika ei tunnu riittävän”, moni tuskastelee. Eletään jatkuvassa kiireentunnussa miettimättä sitä, mikä loputtoman pitkästä tehtävälistasta on oikeasti tärkeää. Sellaista, joka on tässä ja nyt vastaa kysymykseen; millaista elämää haluan elää ja millainen haluan olla? Arvot sekoitetaan herkästi tulevaisuuden tavoitteiden kanssa. Hyödyllisintä oman itsensä kannalta olisi kuitenkin, jos arvot liitettäisiin vahvasti tähän hetkeen. Näin välttyisi jatkuvalta riittämättömyyden tunteelta ja saisi tunteen siitä, että on oikeasti oman elämänsä ohjaksissa. Vaikka olisit jo tietoinen arvoistasi, on niitä hyvä tarkastella kriittisesti aina aika ajoin. Tähän vinkkejä saat lehden sivulta s. 14-15. On turha pitää kiinni itselleen määritellyistä arvoista, jos oman elämän teot eivät niitä vastaa. Kun onnistuu löytämään itselleen kulloisessakin elämäntilanteessa merkitykselliset ja tekoina toteutettavissa olevat arvot, johtaa se mieluisampaan ja stressivapaampaan arkeen. Seuraavan kerran, kun elämäsi tuntuu sekavalta PALJON PUHUTAAN ARVOISTA,

sarjalta hoidettavia asioita, pysähdy hetkeksi miettimään arvojasi. Sitä, mikä sinulle on oikeasti tärkeää eli, minkä asian hoidat hyvin ja mihin sinun ei tarvitse antaa yhtä paljon aikaa ja energiaa. Priorisointikyky sekä uskallus sanoa ei asioille, jotka vievät enemmän kuin tuovat, ovat taitoja, joita jokaisen meidän tulisi oppia! Aina saa pyytää ja vaatia, mutta loppupeleissä sinä itse määräät, mihin milloinkin aikasi käytät. Näillä ajatuksilla, antoisia hetkiä arvopohdintojen parissa ja kohti stressivapaampaa joulun odotusta! Soponne Henna Mäkiaho

Pörssikurssi V/19

Vapauta potentiaalisi. Suomen Ekonomit on ainutlaatuinen yli 50 000 jäsenen vaikuttajayhteisö. Ekonomeilla on koulutuksensa, osaamisensa ja asemansa ansiosta usein mahdollisuus olla mukana muutoksen tekemisen etujoukoissa. Yhteisön voima on enemmän kuin yksittäisten jäsenten summa. Keskity merkityksellisen elämän ja tulevaisuutesi luomiseen. Me autamme.

ekonomit.fi Pörssikurssi V/19

KYLLIN

H Y VÄ Ä

KYLTERI 2020 TEKSTI: TEEMU HAUTAKANGAS | KUVA: KATARINA MUSTONEN

vajaan kuukauden päästä. Mietitäänpä, minkälainen on kylteri vuonna 2020? Onko kauppatieteiden opiskelija enää vanhojen kylterivitsien kaltainen - puku päällä Agoran käytäviä halkova, viskiä siemaileva, takseja tilaava lipeväkielinen automaattimenestyjä? Tai onko koskaan ollutkaan? Suomen Ekonomit selvittivät jäsentensä arvoja keväällä teettämällä arvokyselyn. Tutkimuksen pohjalta jäsenistä löydettiin neljä asenne- ja arvoperusteista ryhmää. Ryhmistä isoimmat ovat pehmeiden arvojen puolustajat, liberaalit kilpailuhenkiset ja turvallisuushakuiset vakiintuneet. Nämä ryhmät muodostavat 27%, 29% ja 29% kaikista vastaajista. Kyselyssä pienimmän ryhmän muodostivat kovilla arvoilla kilpailevat, joita oli 15% vastaajista. Pehmeiden arvojen puolustajissa korostuvat liberaalit arvot. He kannattavat tasa-arvoa, ympäristön- ja ilmastonsuojelua, sekä hyvinvointiyhteiskunnan mallia. Liberaalit kilpailuhenkiset ovat yhteiskunnallisilta asenteiltaan liberaaleja, joille ilmastoasiat ja tasa-arvokysymykset ovat tärkeitä, mutta heitä yhdistää myös taloudellinen kilpailuhenkisyys ja menestys. Turvallisuushakuiset vakiintuneet muodostuvat yhteiskunnalliseen järjestykseen ja tasaisen turvalliseen elämään kiinnittyneistä. He ovat ympäristötietoisia ja maltillisia hyvinvointiyhteiskunnan kannattajia, joilla sosiaalisen pääoman arvostus on korkealla. Kovilla arvoilla kilpailevat uskovat talouden ehdoilla toimimiseen ja ajavat mieluiten omia etujaan. He suhtautuvat skeptisesti ilmastotoimiin, jos ne voivat heikentää yleistä tai omaa taloudellista etua, sekä he suosivat hyvinvointivaltion rakenteiden alasajoa ja ajattelevat, että pärjääminen on oma valinta. Näiden tulosten pohjalta voidaankin siis päätellä, että stereotyyppinen kylteri ei enää ole kylterivitsien bisneshai, vaan yhteiskunnallisista asioista hereillä oleva, sekä omaa ja muiden hyvinvointia edistävä edelläkävijä. VUOSIKYMMEN VAIHTUU

Mutta kuten kyselystä selviää, olemme kaikki erilaisia. Jokainen kylteri on oma yksilönsä, joka tuo oman arvokkaan panoksensa kylteriyhteisöön. Ekonomien strategiassa mainitaan myös Ekonomiteesit, joiden avulla voit vapauttaa potentiaalisi, ja jotka ovat myös todella lähellä Pörssin strategian 2020 arvoja. Nämä teesit ovat Rohkeus muuttua, Ennakkoluuloton edunvalvonta, ja Oma heimo. Ekonomit ja kylterit ovat rohkeita edelläkävijöitä, jotka luovat oman tulevaisuutensa. Ekonomit haluavat auttaa työelämän murroksissa. Yhdessä me luomme oman mahtavan yhteisömme, oman heimomme. Tästä Pörssi toimiikin loistavana esimerkkinä. Jatketaan siis yhdessä porukalla meidän mahtavan heimon kehittämistä! Kyllinne Teemu Hautakangas teemu.hautakangas@ekonomit.fi

Pörssikurssi V/19

HENKILร KUVA

Julia Huovila

Pรถrssikurssi V/19

"Valehtelisin, jos väittäisin etten ole koskaan miettinyt, vaikuttaako neuvotteluasemaani se, että olen vaaleatukkainen nuori nainen. Luulen silti, että nämä möröt ovat vain omassa päässäni." HAASTATTELU: JIRI HONKALA | KUVAT: KATARINA MUSTONEN

Esittele itsesi. Olen viidennen vuoden markkinoinnin opiskelija ja kotoisin Pirkkalasta. Pääsin fuksina Pörssin kopojaostoon markkinoinnin oppiainevastaavaksi, ja seuraavana vuonna Pörssin hallitukseen korkeakoulupoliittiseksi vastaavaksi. Hallitusvuoden jälkeen jatkoin vaikuttamista JYYn edustajistossa, kauppakorkeakoulun tiedekuntaneuvostossa sekä yliopistokollegiossa. Nykyään työskentelen opintojeni ohessa. Miten päädyit Jyväskylään? Muistan, kun omissa ylioppilasjuhlissani tätini kertoi, ettei tule koskaan niin helppoa mahdollisuutta vaihtaa uuteen kaupunkiin kuin opintoja aloittaessa. Joten päätin vaihtaa maisemaa! Onko Pörssi muuttunut vuosien saatossa? Asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Nykypäivän Pörssi on avoimempi ja rohkeampi. Arvomaailma on mielestäni pehmeämpi kuin aikoinaan, mikä ilahduttaa minua suuresti. Voi myös olla, etten aikanaan fuksina ole tarkastellut yhdistyksen toimintaa samalla tavalla kuin nyt. Mitä vinkkejä antaisit nuorelle itsellesi? Ole rohkeammin oma itsesi. Luulet olevasi tietynlainen ihminen, mutta mietit ehkä liikaa sitä, mitä muut sinusta ajattelevat. Pidätkö itseäsi vaikuttajana? En ole ikinä ajatellut olevani vaikuttaja tai että minulla olisi vaikutusvaltaa. Pidän itseäni vain asioista kiinnostuneena. Olen oikeastaan tiedostamattani hakeutunut aina hommiin, joissa pääsen vaikuttamaan asioihin. Ajan myötä, kun asioista alkaa olla enemmän perillä, tuntuu että niihin on myös helpompi ja luonnollisempi vaikuttaa. Opiskelijoiden oikeuksien puolustaminen tietysti kiinnostaa minua, mutta onneksi sitä ei ole liian aggressiivisesti joutunut tekemään. Lähtökohtaisesti kaikki haluavat ajaa kaikkien etua ilman stereotyyppistä vastakkainasettelua. Mitä opiskelijoiden etujen ajaminen on käytännössä? Kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat opiskelijoita, on tärkeää, että päätöksenteossa otetaan huomioon myös opiskelijoiden mielipide. Pelkästään jo meidän kauppakorkeakoulussa on opetushenkilökunta, hallintohenkilökunta ja me opiskelijat. Kaikilla on tietysti hieman erilaisia intressejä, mutta kaikki ovat yhteisellä asialla. Vaikuttaa voi myös siten, että havainnoi omaa ympäristöään ja avaa suunsa sellaiselle henkilölle, joka voi viedä asiaa eteenpäin. Esimerkiksi kauppakorkeakoulun opintoasioista kannattaa jutella oppiainevastaaville tai kopolle. Mitä korkeakoulupolitiikka on? Korkeakoulupolitiikalla vaikutetaan opiskelijoiden asioihin. Kopoiluun tällä tasolla ei ainakaan oman kokemukseni mukaan liity puoluepolitiikkaa. Se on sitä, että on itse aktiivinen ja kiinnostunut asioista. Tärkeää on halu tuoda opiskelijoiden ääntä kuuluviin. Esimerkiksi opetussuunnitelmia tehdessä kertoo opiskelijan näkökulmia asioihin. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä mielipiteitä. Aluksi asiat saattavat tuntua vaikeilta, mutta ajan myötä niistä keskusteleminen tulee luonnostaan.

Pörssikurssi V/19

Koetko, että nuorena naisena sinulla on ollut vaikeaa tulla kuulluksi? En usko, että sukupuolellani on väliä, mutta koen, että nuorena opiskelijana ei ole välttämättä ollut niin helppoa tulla kuulluksi. Valehtelisin, jos väittäisin etten ole koskaan miettinyt vaikuttaako neuvotteluasemaani se, että olen vaaleatukkainen nuori nainen. Luulen silti, että nämä möröt ovat vain omassa päässäni. Eräässä palaverissa vein opiskelijoilta palautetta tiedekuntaan ja minulle vastattiin, ettei opiskelijoilla ole mitään pätevyyttä arvioida opettajan ammattitaitoa. Se on jäänyt ikuisesti muistiin, mutta en lannistunut siitä. Pyrin itse pääsemään tuollaisista ajatuksista sillä, että menen entistä kunnianhimoisemmin eteenpäin. Tulee sellainen näyttämisenhalu. Mitä asioita pidät tärkeänä? Korkeakoulupolitiikassa minulle ykkösjuttuja ovat oikeudenmukaisuus ja suvaitsevuus kaikkia opiskelijoita kohtaan. Haluaisin, että kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisimman hyvä olla. Maailmassa ylipäätään pidän tärkeänä ystävällisyyttä – haluan olla itse kaikille ystävällinen ja korostaa sitä omassa käytöksessäni. Arvostan ihmisiä, jotka toimivat omien arvojensa mukaisesti, tähän pyrin myös itsekin. Vaikuttavatko arvot työpaikkasi valintaan tulevaisuudessa? En haluaisi, tai oikeastaan voisi, olla töissä yrityksessä, joka toimisi arvojeni vastaisesti. Minun ei ole ikinä vielä onneksi tarvinnut törmätä sellaiseen työpaikkaan. Elämä on vienyt minut aina työpaikkoihin, joissa arvot ovat kohdallaan ja asiat ovat hyvin. Nykyään yritykset viestivät arvomaailmastaan avoimesti. Se on tietenkin myös kilpailukeino, mutta koen, että se kannustaa toimimaan arvojen mukaisesti. Missä olet viiden vuoden päästä? En ole koskaan haaveillut johtoasemassa olemisesta enkä sillä tavalla urallani etenemisestä. Haluaisin olla oman alani asiantuntija. Markkinointi ja myynti kiinnostavat minua, ja toivon että pääsen kehittymään niissä urallani. Kenestä inspiroidut? Kaikista rohkeista ja avoimesti omien arvojensa mukaan elävistä ihmisistä. Saan heistä voimaa ja haluaisin sitä kautta olla myös itsekin rohkeampi tulevaisuudessa. Lukijoissa heräsi halu vaikuttaa, mistä aloittaa? On paljon keinoja vaikuttaa. Vaikuttamisessa ei ole merkitystä sillä, mikä on tittelisi hallintoelimessä, vaan sillä, että otat asioista selvää ja haluat vaikuttaa niihin. Asioista keskusteleminen on vaikuttamista ja se kannattaa aloittaa jo nyt!

Pörssikurssi V/19

Pรถrssikurssi V/19

Omia arvoja etsimässä 14

Pörssikurssi V/19

TEKSTI: TIINA SALMIRINNE & HANNA HÄKKINEN KUVA: KATARINA MUSTONEN

Arvot, mitä ne oikeastaan ovat? Iltapäivälehdet ja lifestyle-blogit pursuavat puhetta arvoista ja elämän merkityksen etsimisestä, mutta lukijalle tämä saattaa jäädä pelkäksi sanahelinäksi paperille. Mitä arvot käytännössä tarkoittavat, miten löytää omat arvonsa ja miten ne voi tuoda käytäntöön? Käsitteenä arvot saattavat tuntua pelottavan laajalta ja abstraktilta asialta, mutta yksinkertaisuudessaan arvot ovat kullekin merkityksellisiä, tärkeitä asioita, jotka tuovat sisältöä elämään. Ne ohjaavat toimintaamme, ajankäyttöön ja sitä, mihin elämässämme keskitymme. Toiselle tärkeitä arvoja voivat olla esimerkiksi perhe tai terveys, toinen puolestaan kokee tärkeäksi opinto- tai uramenestyksen tai vaikkapa kauneuden, oikeudenmukaisuuden tai vapauden. Mikään arvo ei ole toistaan parempi, mutta on tärkeää tunnistaa juuri itselle tärkeimmät asiat elämässä, jotta voi tehdä omannäköisiä valintoja ja elää mielekästä elämää. Ristiriita arvojen ja käytöksen välillä Arvot ovat toisaalta henkilökohtaisia, mutta toisaalta hyvinkin yhteisöllisiä. Kuten identiteettikin, myös arvot muodostuvat suhteessa siihen ympäristöön, jossa elämme. Sisäistämme arvoja muun muassa perheestä, lähipiiristä, koulusta, harrastuksista ja yhteiskunnasta. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta ongelma voi syntyä, jos kulkee läpi koko elämänsä kyseenalaistamatta niitä asioita, jotka on ympäristöstään vain sisäistänyt osaksi omaa itseä. Esimerkiksi yhteiskunnan tai vanhempien arvot eivät ole niitä, joita todella itse pitää tärkeinä. Vaikkapa uralla menestyminen on nyky-yhteiskunnassa suuressa arvossa, ja monet jahtaavatkin mahtavia suorituksia opinnoissa ja työelämässä tämän ulkoisen paineen takia, vaikka todellisuudessa itselle riittäisi yksinkertaisempi ja leppoisampikin elämä. Tavoitteellisuus ja eteneminen toki ovat sinällään hyviä arvoja siinä missä muutkin, kunhan ne todella palvelevat sitä, mikä itselle on elämässä tärkeää. Arvot ohjaavat valintoja Ei kannata huolestua, vaikka omat arvot tuntuisivavatkin vielä hatarilta tai epäselviltä. Kaikilla meillä on arvoja, välillä ne vain kaipaavat hieman kirkastamista. Hyvä tapa lähteä lähestymään omiin arvoihin liittyviä kysymyksiä on tarkastella omaa ajankäyttöä ja tunteita eri tilanteissa.

Pörssikurssi V/19

Arvot hukassa?

Kokeile näitä! ÎÎ Listaa 3-5 sinulle tärkeintä asiaa elämässä. Voit lisäksi laittaa nämä asiat tärkeysjärjestykseen. ÎÎ Tämän jälkeen kirjoita ylös, mihin asioihin tällä hetkellä käytät arjessasi ja elämässäsi eniten aikaa. Ovatko ajankäyttösi ja arvosi oikeassa suhteessa keskenään? Mihin voisit käyttää enemmän aikaa, jotta saavuttaisit tasapainon? ÎÎ Mieti lisäksi, kenen arvoja nämä listaamasi asiat oikeastaan ovat. Mitä juuri sinä toivot elämältä ja tulevaisuudelta? ÎÎ Pohdi, mikä on tällä hetkellä elämäsi kaikista suurin/ tärkein tavoite, jonka haluaisit saavuttaa? Mieti sitten sellaisia tekoja, joita voisit juuri tänään tehdä tavoitteesi eteen. Teon ei tarvitse olla suuri, vaan voit edetä kohti tavoitetta pienin askelin, esimerkiksi varaamalla jokaiselle päivälle 10-20 minuuttia aikaa, jolla edistät kulloistakin tavoitetta. ÎÎ Pohdi, onko elämässäsi ihmisiä, joita kadehdit/ihailet. Mitä näiden ihmisten piirteistä toivoisit itsellesi? Miksi nämä asiat ovat sinulle tärkeitä?

Pörssikurssi V/19

Pรถrssikurssi V/19

TEKSTI: JENNI TUOMINEN | KUVAT: ERKKA LYYTIKKÄ & HELMI HOLLO

erjantaina 8.11.2019 oli vihdoin se päivä, kun syksyn odotetuin viikonloppu koitti – oli nimittäin aika juhlistaa 51-vuotiasta, rakasta ainejärjestöämme Pörssiä. Tämä oli se viikonloppu, johon valmistautuminen oli aloitettu jo heti syksyn ensimmäisillä viikoilla ja jota varmasti jokainen odotti kuin kuuta nousevaa. Edellisvuoden suuret 50-vuotisjuhlat saivat etukäteen hieman miettimään, riittäisikö pörssiläisillä intoa juhlia myös suurten Paviljongissa järjestettyjen juhlien jälkeenkin – tämä ajatus osoittautui kuitenkin viikonlopun koittaessa aivan vääräksi. Pukuihin oli panostettu, hiukset oli laitettu viimeisen päälle ja tunnelma oli kaiken kaikkiaan arvokas ja juhlava. Upeaan kokonaisuuteen olivat vaikuttaneet siis paitsi juhlien järjestäjät, myös itse vieraat.

Cocktail-tilaisuus ja iltajuhla Vuosijuhlat järjestettiin tänä vuonna Scandic Laajavuoressa. Suuri, pörssiläisille varattu juhlatila oli täynnä pitkiä valkoisilla liinoilla peitettyjä pöytiä ja keskelle oli jätetty tila puhujille ja muille esityksille, sekä tietysti tanssilattialle. Tilaan oli rakennettu myös valokuvausseinä, jossa jokaisen oli mahdollista käydä kuvauttamassa oma upealta näyttävä kaveriporukkansa – tämä kyseinen spotti keräsikin pitkän jonon koko illan ajaksi. Perjantai-illan ohjelma aloitettiin cocktail-tilaisuudella S-rakennuksen vanhassa juhlasalissa, jossa kutsuvieraat tervehtivät istuvaa hallitusta kuohuviinilasien äärellä. Varsinainen iltajuhla, johon kaikki loputkin vieraat saapuivat, startattiin iltaseitsemältä Pörssin nykyisen puheenjohtajan, Iita Turpelan, puheella. Iita nosti esille koko

ainejärjestössä vallitsevaa ainutlaatuista yhteishenkeä ja sen toimintaa, sekä muistutti lopuksi siitä, kuinka Pörssi on loppujen lopuksi opiskelijoiden yhdistys, ei yritys. Ilta jatkui kolmen ruokalajin illallisella. Tänä vuonna vaihtoehtoina olivat kala- ja kasvismenut, eli punainen liha jätettiin pois ruokalistalta. Alkuruokana nautimme rapukeittoa, pääruokana lohta ja jälkiruoaksi söimme suussa sulavaa suklaa-fondantia. Koko illan huolehdittiin myös juomapuolesta snapseista viinilasillisiin ja jälkiruokakahveihin. Juhlat sisälsivät useita puheita, joista jokainen pyöri enemmän tai vähemmän niin sanotun Pörssihengen ympärillä. Kaikki tuntuivat tuntevan sen alumneista lähtien – Pörssi todella on yhteisö, johon halutaan kuulua ja josta halutaan kertoa myös muille. Pörssiläisyys säilyy meissä jokaisessa siitä huolimatta, vaikka siirtyisimme

Pörssikurssi V/19

työelämään tai vaihtaisimme toiseen ainejärjestöön. Puheiden lisäksi saimme nähdä myös Jyväskylän naisvoimistelijoiden kauniin voimisteluesityksen. Ilta huipentui palkitsemisiin, jossa ansioituneille pörssiläisille jaettiin erilaisia tunnustuksia. Oli ihanaa huomata, miten aidosti onnellisia palkintoja saaneet henkilöt olivat. Vuoden pörssiläiseksi palkittiin Elina Palonen. Palkitsemisten lisäksi oli vuorossa Silja Patrikaisen ja Oskari Perttilän pitämät kauniit ja koskettavat puheet miehelle ja naiselle, jotka saivat koko juhlakansan hiljenemään. Varsinaisen juhlan päätyttyä oli aika siirtyä vauhdikkaampaan osuuteen, nimittäin tanssin pariin! Pääsimme pyörähtelemään aluksi tanssiorkesterin tahtiin, jonka jälkeen oli aika siirtyä bussikyydeillä jatkoille tutulle Valorinteelle. Bileet jatkuivat aina kello 3.30 asti, jolloin ahkerimpienkin juhlijoiden oli aika lähteä valmistautumaan seuraavan päivän koitokseen.

När börjar?! Lauantaiaamuna oli aika luopua viimeistellystä juhlalookista ja vetää valkoiset haalarit jalkaan. Puolen

Pörssikurssi V/19

päivän aikaan suuntasimme jälleen edellisillan jatkopaikalle Valorinteelle, joka oli muuntautunut täydelliseksi juhlapaikaksi Silliaamiaisen eli silliksen viettämiseen. Heti alussa jokaiselle jaettiin Pörssi-logolla ja silliksen teemanmukaisella syyntakeeton -tekstillä varustetun kalastajanhattu, joka viimeisteli sillislookin. Kukaan ei ollut väsynyt eilisen juhlinnan jäljiltä, vaan kaikki olivat valmiina juhlimaan ehkä jopa edellisiltaa odotetumpana päivänä! Valorinne oli edellisvuosien tapaan täytetty kaikella, mitä sillistä ajatellessa voikaan toivoa: sisältä löytyi tanssilattian lisäksi ilmalla täytetty liukumäki, keittiö tulvi ruokaa ja juomaa ja pihalta löytyi sekä palju että sauna. Lisäksi kovimmille tanssijoille oli pihaan hommattu reivikontti ja lepoa vaativia kävijöitä oli taas ajateltu mukavalla leponurkkauksella. Valorinteen osuuden jälkeen juhlat jatkuivat pörssiläisille tutussa Revolutionissa, josta matka jatkui vielä kovimpien juhlijoiden osalta kohti Bran jatkoja. Sillispäivä olikin varmasti jälleen kerran odottamisen arvoinen ja täytti varmasti kaikkien toiveet. Odotettu viikonloppu sai siis todellakin arvoisensa lopetuksen. Kokonaisuudessaan viikonlopussa kiteytyi jo aiemmin

hehkutettu, mutta aina yhtä tärkeä Pörssihenki. Kaikki pitivät hauskaa yhdessä ja viikonlopun eteen oli tehty paljon töitä, mikä todella näkyi työn lopputuloksessa. Saamme olla tyytyväisiä siihen, että ainejärjestömme mahdollistaa joka kerta yhtä upeat tapahtumat ja myös siihen, että olemme yhdessä rakentamassa niitä. Olemme ainejärjestönä ainutlaatuinen ja siitä kannattaa pitää kiinni. Onnittelut vielä 51-vuotiaalle Pörssille!

Pรถrssikurssi V/19

Vu o s i j u h l i e n juhlapuhuja alumni

JENNA HYTTI HAASTATTELU: SIIRI KOUTOLA | KUVA: ERKKA LYYTIKKÄ

Kuka olet? Olen fuksi 2005, CEM-pääaineopiskelija, nykyinen alumni ja ikuisuuspörssiläinen. Pörssiläisen DNA ei koskaan katoa soluistani! Kerro lyhyesti matkasi Pörssin kautta työelämään mitä teet nyt? Tällä hetkellä olen KPMG:n vastuullisen sijoittamisen ja yritysvastuun konsultointitiimissä, ja vastaan KPMG:n vastuullisuusauditoinneista sekä ihmisoikeuksiin liittyvistä toimeksiannoista. Vastuullisuusauditoinneissa käyn tarkastamassa pohjoismaisten yritysten hankintaketjuissa, että ovatko ihmis- ja työoikeudet, työturvallisuus, ympäristöasiat ja hyvät hallintotavat kunnossa. Valmistuessani intohimoni oli ympäristöasioiden lisäksi Kiinan markkinat. Teinkin pääosin niitä hommia eri yrityksissä siihen asti, kunnes siirryin KPMG:lle.

Pörssikurssi V/19

"Se asia, mikä on matkan varrella muuttunut, on empatia ja inhimillisyys muita ja itseäni kohtaan. Elämä on valitettavasti opettanut, että hyväkuntoiset tai mitä parhaimmalla taistelutahdolla varustetut ihmiset eivät todellakaan aina itse valitse kohtaloitaan. Tietenkään edes puhumatta maasta mihin syntyvät."

Oletko tehnyt opiskelu- ja uravalintoja arvot edellä? Paljonkin! Tulin Jyväskylään ympäristöjohtamisen pääaineen vuoksi, mutta opintojen alkuvaiheessa päätin kuitenkin lähteä samoile kursseille kuin moni hyvä ystävä, ja aloinkin opiskella johtamista. Kun kaikki kurssit olivat kasassa ja vain gradu puuttui, tuli minulle ihan kamala olo siitä, etten ollut seurannut sydäntäni. Niinpä hain uudelleen CEM-maisteriohjelmaan ja heitin lähes 200 opintopistettä ”roskiin” ja aloitin maisterinopinnot alusta. Tämä on kuitenkin ollut yksi parhaita päätöksiä elämässäni, sillä en varmasti olisi päätynyt näin omannäköiselle uralleni, jos olisin mennyt ympäröivän massan mukana loppuun asti. Urapolullani olen tehnyt lähes pelkästään arvopohjaisia valintoja. Etenkin uran alkuvaiheessa tingin todella paljon esim. palkasta juuri siksi, että halusin tietyn työpaikan ja –kokemuksen. Palkka on toki tärkeä asia, mutta minulle työ on paljon enemmän kuin siitä saatu rahallinen korvaus. Hyvä työpaikka on turvallinen ja viihtyisä yhteisö ja tietotaidon kasvatuspaikka. Lisäksi haluan, että omassa työssäni minulla on myös mahdollisuus nähdä työni vaikuttavuus yhteiskunnassa. Onko ajatusmaailmasi muuttunut ja kuinka arvosi ovat muotoutuneet? Perusarvomaailmani on varmaan ollut aina aikalailla sama. Se asia mikä on matkan varrella muuttunut, on empatia ja inhimillisyys muita ja itseäni kohtaan. Elämä on valitettavasti opettanut, että hyväkuntoiset tai mitä parhaimmalla taistelutahdolla varustetut ihmiset eivät todellakaan aina itse valitse kohtaloitaan. Tietenkään edes puhumatta maasta mihin syntyvät. Kivikot elämässä ovat kaikessa hirveydessään kehittäneet resilienssiä, jota työni auditoijana nyt vaatii: En voi murehtia

jokaista kauhutarinaa, minkä työssäni kohtaan. Kuulostaa varmaan kylmältä, mutta se ei tarkoita todellakaan sitä, ettenkö välitä ihmisistä joita kohtaan työssäni. Mutta ei vain olisi mahdollista tehdä tätä työtä, jos itkisin illat jokaista surkeaa ihmiskohtaloa, mikä tulee vastaan. En pysyisi järjissäni. Mitkä asiat olivat tärkeitä nuorena, entä nyt? Jo nuorena olin tosi kiinnostunut ympäristöasioista, sekä naisten ja tyttöjen oikeuksista. Olen aina katsonut telkasta mieluiten karmivia dokumentteja ja saanut niistä entistä vahvemman kutsumuksen tehdä näiden asioiden parissa töitä. Olen kuitenkin aina tiennyt, että haluan olla vaikuttajana nimenomaan yksityissektorin kautta. Joskus työelämässä täytyy tehdä asioita ja valintoja, jotka ovat ristiriidassa omien arvojen kanssa. Vai täytyykö? Olen onneksi pystynyt välttämään tällaiset tilanteet, mutta olen tuonut arvoni aina jo työhaastatteluissa esille ja pysynyt tiukkana niiden suhteen. Työssäni olen kertonut minkä sektorin asiakkaita en halua palvella, koska en usko, että kyseistä liiketoimintaa voi tehdä mistään näkövinkkelistä katsottuna vastuullisesti. Onneksi työnantajani ovat kunnioittaneet näkemystäni. Muun muassa ilmastonmuutos on asia, jonka pysäyttämisen puolesta monet opiskelijat haluavat vaikuttaa. Millaisia asioita nuoret ajoivat sinun opiskeluaikanasi? Olen aivan äärettömän iloinen, että nuoret ovat viimeaikoina osoittaneet maailman päätöksentekijöille, että nyt on toimittava, kyseessä on heidän tulevaisuutensa. Näin voimakkaita kannanottoja, kuten vaikka ilmastolakko, ei ollut omana opiskeluaikanani. Tuntuisi todella erikoiselta, jos nyt oikeasti ei alkaisi jo muutoksia tapahtumaan!

Pörssikurssi V/19

VIHERPROPAGANDAA VIHERPROPAGANDAA YMPÄRISTÖYMPÄRISTÖVAIKUTTAMISTA VAIKUTTAMISTA

Pörssikurssi V/19

"Ilmastonmuutos, vesistressi tai mikromuoviongelmat eivät ole yhdenkään yksilön syytä. Ne ovat miljardien yksilöiden syytä ja miljardit yksilöt ovat niistä siis vastuussa."

TEKSTI: NOORA LAMPINEN | GRAFIIKKA: ILONA NURMI

SOMESUPERLÄHETTILÄITÄ JA EKOESIKUVIA Olen henkilökohtaisesti nähnyt vihervaikuttamista (vai ympäristöpropagandaa?) tänä vuonna jotenkin poikkeuksellisen paljon. Aihealue on vilissyt esimerkiksi edustajistovaaleissa, mutta myös oman elämänsä somesuperlähettiläitä ja ekoesikuvia on noussut esiin kuin sieniä sateella. Opiskelijat ilmastolakkoilevat koulusta, ja yhdestä ruotsalaisesta tytöstä tuli Nobel-ehdokas. Kansalaisaloite lentoverosta on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Pörssin vujuilla ei saa lihaa. Ovatko nämä hyviä vai huonoja juttuja? Lähes jokaiselle omat arvot tuntuvat olevan asia, josta on ok puhua äänekkäästi. Vielä enemmän ok tuntuu olevan muiden arvojen vielä äänekkäämpi kritisoiminen ja jatkuva vahtaaminen siitä, toteutuvatko nämä kyseiset arvot tämän henkilön jokaisella elämän osa-alueella. Jokaista ympäristötekoihin kannustavaa postausta kohden tuntuu löytyvän vähintään yksi huvikseen kyseenalaistaja tai negatiivinen vastaus. On totta, että jatkuva jankkaaminen samoista asioista ottaa päähän ja on helppo kritisoida ympäristövaikuttajia yhdessä muiden kanssa. Erityisesti negatiivisuuden ja syyllistämisen kautta toteutuva ympäristövaikuttaminen ärsyttää jopa minua. Ehkä siksi niistä ei oteta opikseen ja moni tuntuu yhä vetoavan yksilön oikeuteen päättää, kun puhutaan päivittäisistä valinnoista. Mutta onko se yksityisasia, kuinka elämänsä omassa kuplassaan viettää? Miksi helsinkiläinen opiskelijaravintola saa päättää tuhansien puolesta, etteivät he voi syödä punaista lihaa kouluruokalassa? TUNTEITA HERÄTTÄVÄ KASVISYÖNTI Olen vuoden aikana saanut huomata, että suurimmat tunteet nousevat pintaan silloin, kun puhutaan kasvissyönnistä. Liha on kai jotenkin iskostunut syvälle suomalaisten selkärankaan ja mikään koko maailmassa ei sitä voi korvata. Välillä esimerkiksi Facebookissa törmää kirjoitteluun, jossa henkilö lupaa syödä

Pörssikurssi V/19

vuodessa kymmeniä kiloja enemmän lihaa vain siksi, että “näki taas jotain vihreiden propagandaa”, kun joku on ilmoittanut siirtyvänsä kasvispainoitteeseen ruokavalioon. Oman terveytensä riskeeraaminen ja pillastuminen toisen ihmisen vegeilyn vuoksi ei ehkä tähtää rakentavaan keskusteluun ihmisten aidoista huolista ympäristöä kohtaan, ja on siksi mielestäni kyseenalaista edes yrittää muuttaa heidän asenteitansa, kun siihen ei selkeästi olla valmiita. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi taas kirpputorien hehkuttajat nähdään lähinnä järkevinä kuluttajina, joita vastaan ei tarvitse hyökätä pikamuodin ostelulla. Fakta on kuitenkin se, että jokainen on ympäristövaikuttaja. Perinteinen “yksilön teot eivät paina” -argumentti alkaa olla mielestäni jo vähän väsynyt. Ilmastonmuutos, vesistressi tai mikromuoviongelmat eivät ole yhdenkään yksilön syytä. Ne ovat miljardien yksilöiden syytä ja miljardit yksilöt ovat niistä siis vastuussa. Siksi iloitsin kuin viimeistä päivää, kun kuulin, että Pörssin vuosijuhlilla on tarjolla vain kala- ja kasvisvaihtoehdot pääruoalle. Jyväskylän tasolla monella ainejärjestöllä on tosin täysin vegaaniset vuosijuhlat, joten tämäkään käytäntö ei siis ole vielä mitään edelläkävijyyttä. Toivon kuitenkin salaa mielessäni, että Pörssi joskus vegaanivujuihin siirtyy. Uskon siihen, että kun tavoite tuntuu liian korkealta, se on todennäköisesti oikein asetettu. YMPÄRISTÖVAIKUTTAMISEN PELISÄÄNNÖT Mitkä sitten ovat ne tärkeimmät pelisäännöt ympäristövaikuttamisessa? Ehkä tärkeintä on se, ettei voi vaatia keneltäkään mitään sellaista, mihin ei ole itsekään valmis. Keskustelua tulee rakentaa positiivisen kautta, sillä syyllistämisestä tulee jokaiselle vain paha mieli. Esimerkiksi lentoverosta aggressiivinen paasaaminen henkilölle, joka on juuri palannut kaukomatkalta, kuulostaa jo ajatuksen tasolla todella raivostuttavalta. Muiden elintapoihin voi kyllä yrittää vaikuttaa, mutta muutos lähtee aina yksilöstä itsestään. Tulee myös pysyä helposti lähestyttävänä ja pyhimyksenä esiintymistä kannattaa välttää, jotta uskottavuus säilyy. Oman elämänsä maailmanparantajat ovat mielestäni silti ihailtava asia, tekivät he kuinka pieniä tekoja hyvänsä. Kaikki on kotiinpäin tässä yhteisessä huolessa maailman tilasta! Tiedän myös, että vihreisiin arvoihin siirtyminen on vaikea ja haastavaa. Viimeisinä hetkinäni Pörssin ympäristövastaavana haluaisin kuitenkin sanoa vielä sen, että onnellisuus tulee aivan jostain muualta, kuin kuluttamisesta. Näitä asioita voi miettiä näin joulun alla, kun kulutusjuhla on taas suurimmillaan. Helpoimpia vihreitä tekoja joillekin voivat olla myös valinnat sijoitussalkun sisällöstä tai elämä ilman autoa. Oli se mitä vaan, kiitos sinulle siitä ja tästä vuodesta.

Pörssikurssi V/19

KONSULTTI

ON YSTÄVÄ

OLETKO SINÄ MEIDÄN KAVERI?

accenturerekrytoi.fi

Accenture Suomi

@AccentureFi

@accenturefi

Pörssikurssi V/19

Tarina Pörssin arvojen takana KAIKKI ALKOI oikeastaan

strategiasta. Mutta miksi ainejärjestö edes tarvitsee pönöttävää strategiaa? Pörssissä tekijät vaihtuvat vuosittain. Viidessä vuodessa monesta ujostelevasta fuksipallerosta on jo kasvanut maailmalle laukkaava nuori ekonomi. Miten toteuttaa pörssiläisten unelmia yli ajan, jos vasta kolme vuotta sitten tehdyt suunnitelmat ovat nyt unohtunutta historiaa? Toinen syy liittyi suuriin päätöksiin. Vuonna 2014 Pörssi oli hyvin lähellä tehdä reippaasti yli 200 000 euron investoinnin ja ostaa omat toimitilat. Kyllä siinä puheenjohtajana vähän jännitti lainatarjousta pidellessä. Mistä tiedän onko tämä oikein? Entä jos seitsemän vuoden päästä päätös aiheuttaisikin konkurssin? Jatkuvuus, tuki isoille päätöksille ja kehitys – niistä tarpeista se lähti. Strategian valmisteluun koottiin monipuolinen työryhmä, jossa oli mukana Pörssin toiminnassa tiiviisti mukana olleita aktiiveja eri vuosikursseilta ja pari strategioiden parissa työskennellyttä loppuvaiheen opiskelijaa ja alumnia. Aloitimme perusasioista. Miksi Pörssi oikeastaan on olemassa? Mikä on Pörssin identiteetti ja ketä sen vaikutuspiiriin kuuluu? Jos järjestömme perustettaisiin uudelleen nollasta, minkälainen se olisi? Vastaukset löytyisivät vain kysymällä mahdollisimman monelta pörssiläiseltä oikeita kysymyksiä. Strategiakyselyyn ja workshoppeihin osallistuikin lopulta 120 jäsentä. Vastauksissa toistuivat samat teemat, mutta arvojen muotoilu ei silti ollut ihan helppoa. Mitä ympäripyöreältä kuulostava “avoimuus” tarkoittaisi juuri Pörssin kohdalla? Kun pörssiläiset yhdessä sanoittivat arvoja strategiaworkshopissa, alkoi vastausten perusteella lopulta syntyä aitoa konkretiaa. Pörssiläisille avoimuus tarkoitti itsensä ja toistensa hyväksymisen omana itsenään, Pörssin toimintaa avoimena yhdistyksenä, sekä aktiivista avoimuuden edistämistä huomioimalla ja kannustamalla omia jäseniä avoimuuteen. Lopulta muotonsa saivat Pörssin viisi arvoa. Voit lukea viereiseltä sivulta, kuinka hyvin pörssiläiset muistavat arvomme nykyään! Pörssin arvoista tuli viimein myös koko strategian perusta. Jokainen strategian viidestä tavoitteesta on oikeastaan lopputulema sille, että olemme yhdessä toimineet Pörssin arvojen mukaisesti. Vuonna 2020 alkaa seuraavan strategian valmistelu. Lähde mukaan vaikuttamaan siihen, että Pörssin toiminta on tulevaisuudessakin myös sinun arvojesi mukaista! Silja Patrikainen Alumni ja kerran pörssiläinen – aina pörssiläinen

Pörssikurssi V/19

PÖRSSIN ARVOT

Liibalaabaa vai konkretiaa?

1. Oletko koskaan kuullut Pörssin arvoista? Jos olet, niin missä yhteydessä? 2. Osaatko nimetä Pörssin arvoja? 3. Yksi Pörssin arvoista kuuluu näin: Avoimuus - Ole oma itsesi. Miten avoimuus näkyy sinusta pörssiläisten arjessa? 4. Ensi vuonna luodaan Pörssin uusi strategia. Vastaavatko viisi vuotta sitten määritetyt arvot tämän päivän Pörssiä vai tulisiko niitä päivittää? TEKIJÄ: EMMA LAINE

HILLA HÖYHTYÄ | 1. VUOSIKURSSI Apua, en mä oo kuullut... Ei kun oonpas! Mun mielestä ne luki siellä fuksipassissa ja taisin kuulla ne myös Fuksiaisissa Harjulla. 2. Ole oma itsesi, jotain ystävyyteen liittyvää ja oiskohan ollut myös vastuullisuudesta. 3. Avoimuus toteutuu meidän keskuudessamme tosi hyvin. Heti koulun alusta lähtien oon saanut sellaisen kuvan, ettei täällä yritetä olla yhtään mitään muuta kuin sitä mitä on – ja se on ihanaa! 4. Nää meidän arvot on musta ihania! Tottahan toki niitä voi aina päivittää, mutta ei nyt kyllä nopeesti tuu mitään mieleen. 1.

ANTON SIHVONEN | 2. VUOSIKURSSI Pörssi-infossa ja Nielunavauksessa. Puheenjohtajat yleensä kertovat niistä, mutta muuten niistä ei hirveästi kuule. 2. Yhteisöllisyys, avoimuus ja rohkeus. 3. Kaikki saa olla täällä ihan omana itsenänsä. Ei ole olemassa yhtä tietynlaista pörssiläistä, jokainen on persoonansa. 4. Ei tarvitse mun mielestä ainakaan muuttaa. Nuo arvot on tommosia ajattomia – niistä ei aika aja ohi. 1.

AAPO KANGAS | 2. VUOSIKURSSI Siellähän ne fuksipassissa lukee! Ne näkyy myös aika paljon tässä ihan yleisessä ilmapiirissä. Selkkariinkin on aina helppo tulla, ihan sama ketä siellä on. 2. Edelläkävijyys, yhtenäinen porukka ja tasavertaisuus. 3. Kaikki otetaan aina mukaan, eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Ollaan yks porukka, mutta kuitenkin omia persoonia. 4. Pistit pahan! Tuossa on aika laajasti sellaista toisten huomioon ottamista, arvostamista sekä rohkeutta tehdä asioita yhdessä ja erikseen. Mun mielestä noi nykyiset arvot on aika hyvät. 1.

ELLA KORHONEN | 3. VUODEN MAISTERIOPISKELIJA Pörssin arvot tuli mulle ekan kerran tutuiksi fuksipassin kautta omana fuksivuonna ja ne kulkivat nimellä Pörssiläisen viisi käskyä. 2. Avoimuus, yhteisöllisyys, rohkeus ja esimerkin näyttäminen muille. 3. Kyllä se näkyy pääosin tosi hyvin. Ainakin ite on saanut olla ihan täysin oma itsensä iästä tai opintovaiheesta riippumatta. Kun ollaan siellä Bra:ssa Pörssiringissä, niin otetaan kyllä kaikki tutut ja tuntemattomat valkohaalarit mukaan ja jos on jotain muitakin värejä niin ei haittaa, sinne sekaan vaan! 4. Ne on arvoina hyvät ja luo pohjan ihan mille tahansa ainejärjestölle. Ehkä mä ite painottaisin osallistamista. Ollaan hyviä tyyppejä kaikille sekä pörssiläisille, että ei-pörssiläisille. Pörssi on täynnä upeita persoonia, niin olishan se siistiä, että se näkyis myös muille ainejärjestöille! 1.

Pörssikurssi V/19

PÖRSSIN YRITYSYHTEISTYÖKUMPPANIT

& arvot HEIMO FINLAND OY

ACCENTURE

Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing. Tuotamme Heimoyhteiskäyttöautopalvelua.

Tarjoamme asiakkaillemme palveluita viidellä eri osa-alueella: strategiakonsultointi, konsultointi, digitaalisen liiketoiminnan palvelut, teknologiapalvelut, ja liiketoimintaprosessien ulkoistus.

1. Ympäristö, yhteisö, vaikuttavuus, innovatiivisuus 2. Ympäristö - Liikkuminen synnyttää lähes aina päästöjä. Liittyessäsi Heimoon voit olla huoletta. Valitsemme ajoneuvoiksemme vain päästöttömiä tai hyvin vähä päästöisiä ajoneuvoja. Päästöt, joihin emme voi vaikuttaa me kompensoimme. Yhteisö - Heimo on yhteisö, jonka jäsenenä edistät tulevaisuuden fiksua tapaa liikkua. Tarjoamme Heimon asiakkaille mahdollisuuden edulliseen ja vähäpäästöiseen liikkumiseen ilman tarvetta auton omistamiselle. Vaikuttavuus - Heimo Finland Oy on impaktiyritys. Toimintamme keskiössä on sen vaikutukset ympäröivään maailmaan. Innovatiivisuus - Teemme ympäristöystävällisen liikkumisen helpoksi ja edulliseksi kehittämällä jatkuvasti innovatiivisia jaetun liikkumisen ratkaisuja. 3. Yrityksemme perustaminen pohjaa toimintamme taustalla oleviin arvoihin. Teemme töitä tärkeänä pitämiemme arvojen eteen ja arvot toimivat koko toimintaamme eteenpäin vievänä perustana.

Pörssikurssi V/19

1. Asiakasarvon luominen, maailmanlaajuinen verkosto, yksilön kunnioitus, parhaat osaajat, rehellisyys & vastuullisuus 2. Hyvinvointisi on meille tärkeä asia, jonka edistämiseksi tarjoamme joustavan työn, kattavan sairasvakuutuksen ja innostavan hyvinvointiohjelman. Lisäksi Accenturen aktiivisesti toimivat Fûnclubit järjestävät hauskoja harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia yhdessä työkavereiden kanssa. 3. Uskomme, että arvoja ei muodosteta vaan yrityksemme arvot tulevat näkyviksi tekojen kautta ja arvojen edistäminen kuuluu jokaiselle työntekijällemme.

1. Mitkä ovat yrityksenne arvot? 2. Kerro yksi konkreettinen esimerkki, miten arvonne/joku arvoista näkyy toimitavoissanne? 3. Miten arvonne ovat muodostettu? Onko henkilöstöä osallistettu tässä prosessissa?

ajas e nv i e r e s tä jatu u l e te ta a na ja tu k s i aﬁn a n s s i m a a i l m a na ja n k o h ta i s i s ta s iy r i ty s b l o g i k s i20 1 4 .

KESKI-SUOMEN OSUUSPANKKI

SEMMA OY

Pankki-, vakuutus- ja varallisuudenhoitopalvelut

Ravintola-, juhla- ja leipomopalvelut

1. Yhdessä menestyminen, vastuullisuus, ihmisläheisyys 2. Yhdessä menestyminen - tuotamme yhdessä omistaja- ja kumppaniasiakkaillemme lisäarvoa - olemme yhdessä asiakkaallemme enemmän. Kehitämme koko ajan itseämme ja toimintaamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Vastuullisuus - kannamme yrityksenä vastuuta työntekijöistämme, ympäristöstämme ja taloudestamme. Henkilökohtaisesti otamme vastuuta omasta hyvinvoinnista, ammattitaidosta, osaamisesta, kehittymisestä ja tuloksesta, sekä hyödynnämme laajoja verkostojamme. Ihmisläheisyys - meitä on helppo lähestyä ja olemme aidosti läsnä. Kuuntelemme asiakasta ja tarjoamme parhaat ratkaisut eri kanavissa. Kohtaamme asiakkaamme ja toisemme arvostaen ja empaattisesti. 3. Arvot ovat OP Ryhmän arvojen mukaiset. Niihin on ollut helppo samaistua myös paikallisena pankkina. Nykyiset arvot ja niiden arvoväittämät, joita yllä olevat ovat, on työstetty koko henkilöstön voimin arvotyöpajoissa. Työpajoissa olemme yhdessä keskustelleet arvojen merkityksestä ja pohtineet sitä, kuinka jokainen meistä yksilönä sekä tiiminä toimimme arvojen mukaisesti ja miten ne näkyvät arjessamme.

1. Asiakkaasta välittävä, yhdessä tekevä, vastuunkantaja ja pulssilla 2. Asiakkaasta välittävä: Kehitämme toimintaamme yhdessä asiakkaidemme kanssa ja huomioimme päätöksissä asiakasnäkökulman. Käymme läpi kaikki saamamme palautteet ja parannamme toimintaamme niiden pohjalta. Yhdessä tekevä: Toimimme tiiminä yhdessä tehden ja kavereilta oppien. Toimipistekohtaiset päiväpalaverit ja kuukausipalaverit mahdollistavat oppivan organisaation kulttuurin. Vastuunkantaja: Valitsemme raaka-aineemme huolellisesti ja suosimme kotimaisia tuotteita. Kaikissa ravintoloissamme saa kasvis- ja vegaanilounasta. Pulssilla: Käymme päivittäin dialogia asiakkaidemme kanssa, jotta pysymme jatkuvassa muutosvalmiudessa. Seuraamme trendejä miettien, kuinka voimme palvella jatkossa asiakkaitamme paremmin. 3. Nykyiset arvot muodostuivat strategiatyön yhteydessä vuonna 2017. Taustalla olivat strategia- ja brändityötä varten toteutetut tutkimukset ja työpajat, joiden kautta myös henkilöstö osallistui prosessiin. Pulssilla -arvo tuli mukaan strategiatyön myötä, mutta muut arvot ovat olleet osa yrityksen arkea jo yli 20 vuoden ajan ensin Sonaatissa, nyt Semmassa. Perinteisiä arvoja on uudessa strategiassa avattu eri tavalla ja uusia näkökulmia huomioiden.

Pörssikurssi V/19

Ystäväkirja PÖRSSIN PUHEENJOHTAJA 2020 HAASTATTELU: ILONA NURMI | KUVA: KATARINA MUSTONEN

Nimeni on… Sami Wessman Kaverini kuvailisivat minua sanoilla… Luotettava, lämminhenkinen ja tunneälykäs ystävä, jolle tärkeää on tehdä asiat kunnolla, mutta pitää silti hauskaa samalla. Pienenä olin varma, että minusta tulisi... Presidentti. No se vaihtuikin sitten johonkin parempaan ensi vuodelle! Nykyään unelma-ammattini on… Jotain samanlaista, mitä olen saanut Pörssissä tehdä. Kunhan tehtävät olisivat tarpeeksi monipuolisia ja saisi tehdä tällaisella jengillä ja tällaisille ihmisille niin olisin onnellinen. En voisi elää ilman… Läheisiä ja ystäviä. He ympärillä otetaan kaikki vastaan mitä tulee, ja sopeudutaan sitten siihen. Jos saisin vuorokauteeni lisää tunteja niin käyttäisin ne... Sellaisten kaverien näkemiseen, kenelle ei ole muuten ollut tarpeeksi aikaa. Ominaisuus, jota arvostan muissa ihmisissä, on… Tietynlainen suvaitsevaisuus, tärkeää on nähdä todelliset tarkoitukset/syyt tekojen ja sanojen taustalla. Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut, on… Jos jokin asia ei harmita tai mietitytä enää vuoden päästä, niin ei siitä kannata liikaa stressata nytkään. Tämän kun muistaa niin se auttaa suhteuttamaan asioita ja toimii ainakin allekirjoittaneella erinomaisesti stressin vähentäjänä. Legendaarisin fuksivuoden muistoni on… Fuksiexcu. Sumuisena aamuna startannut bussi kohti tuntematonta oli kokemus, jolla voisin kuvailla opiskeluaikaa Pörssissä. Matkan alussa jännittää käytännössä kaikki, etkä tunne ketään oikein kunnolla. Kuitenkin päivän aikana on kaikkea mahtavaa tekemistä ja illalla huomaatkin, että olet saanut ympärillesi ison kasan uusia ystäviä ja toinen toistaan hienompia kokemuksia.

Pörssikurssi V/19

Suosikkitapahtumani Pörssissä on… Vuosijuhlat ja sillis. Tapahtumien keskinäinen kontrasti on huikea. Vujuilla vaalitaan perinteitä ja kunnioitetaan kanssapörssiläisiä. Seuraavana päivänä jätetäänkin aivot oikeutetusti narikkaan ja mennään vaan täysillä perinteisten päiväkännien merkeissä. Selkkarissa juon kahvini… Siivouksen jälkeen. Ps. muistakaa laittaa tiskit tiskikoneeseen ja roskat roskiin :) Ensi vuonna aion… Nauttia tästä mahtavasta yhteisöstä entistä enemmän ja omalla tekemiselläni mahdollistaa Pörssin toiminnan jatkuvuuden. Ensimmäinen strategiamme loppuu tulevaan vuoteen, joten on aika muodostaa uusi suunta yhteisöllemme, perinteitä ja arvojamme tietysti unohtamatta. Tarkoituksena onkin rakentaa meille strategia, joka on jäsenistömme näköinen. Tähän tarvitsen teitä kaikkia pörssiläisiä avuksi. Muodostamaamme strategiaa noudattamalla, mahdollistamme sitsilaulustakin tutun lauseen: "Pörssi paljon parempi!" Tärkeimmät kriteerit hallituksen valinnassa olivat… Hakijoiden valmius toimia isommassa ryhmässä ja oma tietämys siitä, millainen on ihmisenä ja millä tavoin on kykenevä kehittymään sekä mihin suuntaan haluaa edetä elämässä. Kokosin parhaaksi näkemäni kokonaisuuden ihmisiä, joiden kanssa voimme ensi vuonna kehittää Pörssiä ja toimintaamme eteenpäin. Minua jännittää… Esiintyminen ja esilläolo. Olen kuitenkin oppinut nauttimaan siitä viime vuosina ja nykyään jännitys on kääntynyt innostukseksi. Ensi vuonna aion… Panostaa erityisesti siihen, että myös muut sidosryhmät meidän ympärillä huomaavat, kuinka hyvin kaikki me pörssiläiset teemme hommia ja miksi jokaisen olisi syytä haluta pörssiläinen kaverikseen. Pörssi vuonna 2040 on… Yhä samojen arvojen ajama ja pörssiläisyys on sen jäsenille kunnia-asia. Se on myös minulle edelleen tärkeä yhteisö, jota pystyn tukemaan ja auttamaan, vaikka omista pörssivuosistani onkin kulunut jo miltei pari vuosikymmentä.

Pörssikurssi V/19

Toiminnantäyteinen alumnivuosi TEKSTI: JORI HURULA | KUVAT: KATARINA MUSTONEN

on kolme keskeistä arvoa, jotka ovat näkyneet myös Pörssin Alumnit ry:n toiminnassa tänä kalenterivuonna. YHTEISÖLLISYYS – KANNUSTA JA KIITÄ. Tämä konkretisoituu yleensä näin loppuvuodesta ja erityisesti tänä vuonna myös meillä, sillä juhlimme juuri lokakuun lopussa yhdistyksemme 5-vuotisjuhlaa sekä Alumniaisia Helsingissä. Järjestäjinä saimme paljon kiitosta hyvin järjestetystä tapahtumasta ja sen tunnelmasta, ja myös meidän oli helppo antaa kiitosta. Ensimmäiseksi on sanottava lämpimät onnittelut Santeri Heinoselle, joka palkittiin juhlassa Vuoden Alumniksi 2019. Santeri on kahden hallitusvuoden aikana saanut paljon aikaa, hänen innostuksensa on tarttuvaa ja hän on ollut jo vuosia esikuvallinen alumni monille. Blogistamme voit lukea hänen tarinansa. Vuosijuhlassa juhlapuhujamme, SUL:n puheenjohtaja ja Adecco Finlandin varatoimitusjohtaja Sami Itani myös nosti yhteisöllisyyden konkreettisella tavalla puheessaan esille. Samin tarinan voit myös lukea blogistamme. Sami on paljon nähnyt eri kauppakorkeakoulujen toimintaa PÖRSSIN STRATEGIASSA

Pörssikurssi V/19

ja henkilökuntaa, ja kehui JSBE:n toimintaa lämpimäksi ja lähestyttäväksi. Sami on ylpeä alumnimme ja oli heti valmis tulemaan puhumaan alumneillemme. Kiitos yhtä lailla loistaville vastuullisuuspaneelin panelisteillemme Kati Ihamäki, Jenni Poutanen, Hanna-Leena Pesonen sekä Saara Hämäläinen, ja paneelin vetäjä Jenna Hytti. Kaikki ovat kovia alansa ammattilaisia! Kiitos myös pörssiläisille aina 70-luvulta lähtien, jotka ovat edelleen kiinnostuneita ja innostuneita pörssiläisten yhteisöstä – johon harvoja valitaan. Kiitos myös Sami Wessmanille ja Pörssille hyvin hoidetusta yhteistyöstä. Tänä vuonna olemme saaneet paljon aikaan, erityisesti nykypörssiläisten keskuudessa olemme saaneet alumniuden ilosanomaa hyvin kuuluviin eri tapahtumien kautta molemmin puolin, muun muassa helmikuussa Uraklubin alumnien uratarinoilla Jyväskylässä ja moni muu tapahtuma. Olen varma, että hyvä yhteistyö jatkuu myös ensi vuonna. YHTEISTYÖ – KUNNIOITA, KUUNTELE JA OPI. Keskeisimmät kumppanimme ovat Pörssi ry ja JSBE, ilman niitä ei olisi alumniyhdistystäkään. Viime vuonna ja tänä

"Mitä kaikkea voimmekaan saavuttaa yhdessä?" vuonna erityisesti lanseeratut uudet yhteistyökumppanuudet kehittävät meitä järjestönä ja toimijana. Olemme aloittaneet esimerkiksi Helsingin Ekonomien sekä Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaisten kanssa vuositason yhteistyön. Yhteistyö jatkuu myös Avance EMBA:n vahvasti. Viime vuonna meillä oli myös pienempiä diilejä niin juhlapuvuista viisikymppisille kuin naamareista Venetsialaisiin tai saunalautasta Helsingissä. Mitähän ensi vuonna tehtäisiin? Keväällä järjestimme vappusitsit yhdessä neljän alumnijärjestön kesken Helsingissä, ja yhteisiä tapahtumia on ollut myös Boomin alumnien kanssa. Näin Alumniaisten vuonna teimme myös läheistä yhteistyötä JSBE:n, JYU:n ja Suomen Ekonomien kanssa alumnien tavoittamisessa. Ja olemme vasta tämän tien alussa. Yhteistyö on meille tärkeää ja haluamme pitää hyvät suhteet kumppaneihimme. Tästä syystä haluamme jatkuvasti kehittyä, kunnioittaa, kuunnella ja oppia kumppaneiltamme eli jäseniltämme, sidosryhmiltämme ja kumppaneiltamme. Mitä kaikkea voimmekaan saavuttaa yhdessä?

EDELLÄKÄVIJYYS – OLE ESIMERKKINÄ MUILLE. Kylterikentällä olemme edelleen edelläkävijä ja esimerkkinä muille kylterijärjestöille ja alumniyhdistyksille. Pörssiläisen on helppo liittyä mukaan, toiminta on avointa, ennustettavaa ja näkyvää, sitä on runsaasti ja se rullaa itsenäisesti yhdistyksen hallituksen voimin. Monissa kaupungeissa tästä vielä haaveillaan. Tässäkin suhteessa Pörssi paljon parempi. Toiminta on kuitenkin vaatinut vuosien työn ja meidän vapaaehtoisten toimijoiden antaumuksellisen panoksen vapaa-ajastaan. Avoimuus ja rohkeus eivät täältäkään suunnalta lopu. Olemme näitä kehittäneet ja kehitämme edelleen yhteisönä valmistumisen tuolla puolen. Mukaan toimintaamme voit tulla milloin vain, ja maaliskuussa valitaankin vuosikokouksessa uusi Pörssin Alumnit ry:n hallitus. Lisätietoja FB-ryhmästämme ja verkkosivuiltamme. Oletko mukana? Kerran pörssiläinen, aina pörssiläinen.

Jori Hurula Pörssin Alumnit ry:n puheenjohtaja

Pörssikurssi V/19

CASE NAU PUOLESTA | VILMA AUTIO Unicafen päätös luopua naudanlihan tarjoilusta kaikissa ravintoloissaan vuonna 2020 nosti naudanlihan todelliseksi kuumaksi perunaksi. Keskusteluissa päätöksestä on riemuittu, mutta siitä on myös tuohduttu ja peräänkuulutettu jokaisen opiskelijan oikeutta päättää, mitä suuhunsa pistää. Mielestäni ilmastonmuutoksen kanssa olemme kuitenkin ohittaneet sen pisteen, jossa muutos voidaan sysätä yksittäisten kuluttajien hyväntahtoisuuden varaan. Unicafen kaltaisen tahon, jolla on käsissään valta päättää suuren ihmismassan ruokavaliosta, tulee tehdä ilmastoystävällisiä valintoja. Tässä Unicafe on epäonnistunut. Naudanlihan karsiminen ympäristösyistä valikoimasta on täysi farssi siksi, että suomalainen nauta kasvaa nurmirehulla, eli muuttaa ihmisille sopivaksi valkuaiseksi jotain, mitä me emme itse voi syödä. Naudanlihasta luopumista on joskus kuultu perusteltavan sillä, että nautojen ruokien valmistukseen käytetyt pellot tulisi ottaa suoraan ihmisravinnon viljelyyn. “Ottaa lehmä pois välistä” – niin kuin Alpron slogankin kuuluu. Nurmen viljely on kuitenkin monin tavoin yksivuotisia viljoja ympäristöystävällisempää - nurmi sitoo hiiltä ja pidättää ravinteita huuhtoutumasta vesiin. Ympäristöystävällisen ruokavalionsa lisäksi suomalainen naudanliha on itseasiassa 80-prosenttisesti maidontuotannon sivutuote. Kun yksittäisen lehmän hiilijalanjälki jaetaan ensin sen tuottamille maitolitroille, ja sitten vielä siitä saataville lihoille, aletaan olla todellakin eri lukemissa kuin amerikkalaisella, soijalla ruokitulla ja pelkästään lihaksi kasvatetulla serkkulehmällä. Monissa maissa myös kärsitään vesipulasta, jolloin nautojen kasvatukseen kuluvat vesivarat nähdään ongelmana. Suomessa meillä kuitenkin juomakelpoista vettä riittää yllin kyllin, eikä veden säästäminen Suomessa auta ollenkaan maita, jotka vesipulasta kärsivät. Fakta on, että täysin hiilineutraalia ruuantuotantoa tuskin tullaan koskaan saavuttamaan. Valveutuneimmankin suomalaisen kuluttajan on saatava syödäkseen, ja Suomen maaperä ja ilmasto sopii loistavasti nautakarjan kasvatukseen ja pitoon. Suomalaiset meijerit ja tilat myös investoivat valtavasti tehdäkseen tuotannostaan yhä ympäristöystävällisempää, joten minusta tuotteiden kuluttamatta jättäminen on surullinen vastaus näihin ponnisteluihin. Jos Unicafella olisi todellinen halu muuttaa ravintolansa toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan, kannattaisi katse suunnata ensin riisin, palmuöljyn tai soijan suuntaan. Myös broileriin ja sikaan tulisi suhtautua nautaa kriittisemmin - kumpikaan niistä ei tuota ihmisravintoa nurmesta, vaan kasvaa ihmisravinnoksikin kelpaavilla rehuilla. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin pyrkiä nostamaan raaka-aineiden kotimaisuusaste mahdollisimman korkealle. Jos naudanliha korvataan ulkomailta tuotavilla kasviproteiineilla, vesitetään viimeistään siinä muutoksen tarkoitusperät.

Pörssikurssi V/19

UDANLIHA

AUKEAMAN KUVAT: KATARINA MUSTONEN

RONI LAPPALAINEN | VASTAAN Ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista ei ole aina helppo puhua. Välillä sanomani asiat otetaan vastaan syyttelevänä. Jos taas yritän pehmennellä, tuntuu, että vähättelen ongelmaa. Joten päätin nyt kertoa oikeasti, mitä mieltä olen tästä asiasta. Ilmastokriisi on tällä hetkellä vakavin uhka, joka ihmiskuntaa kohtaa. Tiedän, se tuntuu todella vaikealta käsittää. Mutta se on vaan fakta, joka pitää hyväksyä, ja sen jälkeen tehdä asialle jotain. Unicafe päätti tehdä juuri näin ja jätti naudanlihan pois tarjonnastaan. Sen ravintolatoimintaa pyörittävän Ylvan mukaan tämä päätös vähentää raaka-aineiden hiilijalanjälkeä noin 11 prosentilla. On outoa, että asiaa joutuu perustelemaan yhtään sen enempää. Unicafen päätöstä on kuitenkin kritisoitu muun muassa sillä, että naudanlihan poistaminen romuttaisi valinnanvapauden. Tämä ei pidä paikkaansa. Tähänkään asti opiskelijoilla ei ole ollut täydellistä valinnanvapautta. Linjasto koostuu aina tietyistä vaihtoehdoista, jotka ravintola on päättänyt laittaa esille. Nyt se vain päättää olla käyttämättä naudanlihaa. Lisäksi lihaa itsessään ei olla poistamassa mihinkään – ainoastaan ilmastolle haitallisin vaihtoehto. Unicafen päätös on hyvä herättely myös maatalousyrittäjien suuntaan. Lihankulutus tulee väistämättä menemään jossain vaiheessa laskuun, joten pitää löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Suomesta tulee jo nyt mahtavia kasviproteiinituotteita ja innovointia pitää jatkaa. Etenkin meidän kauppatieteiden opiskelijoiden pitäisi olla tästä kehityssuunnasta innoissaan. Voisiko härkis, nyhtis tai joku muu tuote olla Suomen uusi Nokia? Aina voidaan nostaa myös esille, että eihän yksittäinen ihminen voi mitään tehdä. Tai yksittäinen ravintola. Tai yksittäinen yritys. Tai yksittäinen Suomi. Tai yks.. tajuatte pointin. Tämä on kuitenkin harhakuvitelma ja vielä masentava sellainen. Totta kai me voidaan myös täällä vaikuttaa asioihin! Muutos lähtee aina yksittäisistä päätöksistä ja teoista, jotka johtavat johonkin suurempaan. Samalla näytämme esimerkkiä muille, että muutos on mahdollista. Suurin osa tätä lehteä lukevista ihmisistä elää Suomessa ja opiskelee yliopistossa. Saamme valtiolta tukea asumiseen, opiskeluun ja kouluruokailuun. Meillä on parhaat edellytykset tehdä muutos tässä maailmassa. Jos me emme siihen pysty, ei pysty myöskään kukaan muu. Muutos tulee aina herättämään vastarintaa, joten ainakin meidän pitäisi olla aktiivisesti tämänkaltaisten päätösten takana.

Pörssikurssi V/19

"Arvot ovat kuin sukupuolielin: kiva ja hyödyllinen juttu, mutta ei niitä kannata kaikkien naamaan tunkea." kaikkien pitää olla pyhimyksiä. Elämän täytyy olla omistettu maailman pelastamiselle, ilmastonmuutoksen estämiselle ja kollektiivisen hyvän tekemiselle. Kunhan arvosi ovat maailmaa syleileviä, ne oikeuttavat muiden syyllistämisen ja oman agendan tuputtamisen. Voit esittää keskustelussa myös täysin perusteettomia väitteitä, koska taustalla on hyvä tarkoitus. Mutta auta armias, jos arvostat rahaa ja yksilön menestystä tai asetat oman hyvinvointisi muiden edelle. Tällöin olet Saatanasta seuraava ja automaattisesti haluat täyttää meren muovilla, polttaa sademetsät sekä sortaa kanssaeläjiä saavuttaaksesi tavoitteesi. Häpeäisit. Jotta nämä pahojen arvojen edustajat saataisiin käännytettyä, jokaisen hyvän ihmisen täytyy tehdä vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa. Tämä ei ole vaikeaa: kunhan jaat screenshotin ensimmäisestä vastaantulevasta ympäristöaiheisesta uutisartikkelista syyllistävän tai omaa vastuullista toimintaasi pönkittävän lauseen kera. Vaihtoehtoisesti voit vaikkapa huudella jonkin organisaation postaukseen heidän touhunsa olevan perseestä, kuitenkaan kertomatta konkreettisia kehitysehdotuksia tai rakentavaa palautetta. Missäköhän sitten ovat kaikki ne, jotka haluaisivat keskustella arvoista järkevästi? He ovat piiloutuneet pelätessään mielensäpahoittajia ja leimaantumista. Näin ollen keskusteluun ovat jääneet TÄSSÄ MAAILMASSA

"EUROOPASTA AMERIKKAAN PITÄISI MATKUSTAA VAIN EKOLOGISELLA PURJEVENEELLÄ, MUTTA EI MIETITÄ KUKA SELLAISEN MAKSAA TAI MISTÄ SEN VAATIMA AIKA REVITÄÄN."

Pörssikurssi V/19

ainoastaan raivostuttavat ääripäät. Arvot ovat jakautuneet oikeisiin ja vääriin, hyviin ja huonoihin arvoihin. Jos sinulla on yksikin näkyvä hyvä arvo, se tekee sinusta automaattisesti hyvän ihmisen, ja päinvastoin. Hyvät ja huonot arvot nähdään turhan usein myös toisilleen vastakkaisina. Esimerkiksi taloudellinen menestys on mahdollista vain ympäristön kustannuksella, ja niin edelleen. Pahimmillaan arvoja noudatetaan täysin joustamattomasti ja niiden puolesta puhutaan ilman realismia. Euroopasta Amerikkaan pitäisi matkustaa vain ekologisella purjeveneellä, mutta ei mietitä kuka sellaisen maksaa tai mistä sen vaatima aika revitään. Verkosta tilatut tuotteet pitäisi toimittaa täysin ekologisesti, mutta samaan aikaan toimitusajan nopeudesta ei olla valmiita joustamaan. Järjettömyys ulottuu aina isoäidin kahvipöytään, jossa vegaaniruokavalio estää isoäidin tekemän, vajaat 0,2 desilitraa maitoa sisältävän pullan syömisen. Onko sillä pienellä maitotilkalla oikeasti mitään väliä verrattuna isoäidille aiheutettuun mielipahaan? Arvokeskustelun mullistajana on toiminut sosiaalinen media. Sen ansiosta jokainen tavallinen pulliainen voi tuoda ajatuksensa ja mielipiteensä suuren yleisön kuuluville. Tämän mahdollisuuden ansiosta erilaisten arvojen puolestapuhujat voivat vaahdota seuraajilleen samoista aiheista päivästä toiseen. Tuputtamisen vaikuttavuus lienee

yhtä suurta kuin Matkakeskuksen sillalla päivystävien Jehovan todistajien käännytystyöllä. Voitaisiinko ennemmin ajatella arvoista kuin sukupuolielimistä: kiva ja hyödyllinen juttu, mutta ei niitä kannata kaikkien naamaan tunkea? Tuputtajien lisäksi päähän ottavat karmapisteiden kerääjät. He postaavat sosiaaliseen mediaan jokaisesta kuvattavissa olevasta hyvästä teostaan. Oli kyse sitten äitienpäivän onnitteluista tai sairaana olevan sukulaisen luona käymisestä, teot vaikuttavat konkretisoituvan vasta, kun niistä on voinut kertoa muulle maailmalle. Sosiaalisessa mediassa yritysten ja julkimoiden toiminta on kaikkien nähtävissä ja kommentoitavissa. Usein kommenttikentässä vauhkoaa mielensäpahoittajien armeija, joka keksii jopa valokuvafiltteristä ongelman. Mielensäpahoittajia aktiivisempia someterroreja ovat syyllistäjät, jotka muistavat jatkuvasti kertoa valitsemiensa syypäätahojen toiminnan olevan pahasta, kuitenkaan perustelematta väitteitään. Heidän mielestään hyvät arvot oikeuttavat tämän toiminnan, mutta kuinka usein syyllistäminen on ollut ratkaisu mihinkään? Jos jokin arvo on niin tärkeä, eikö ränttäämisen sijaan kannattaisi tehdä konkreettisia tekoja sen edistämiseksi? Mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta on eri asia, miten ne esittää muulle maailmalle. Ehkäpä arvokeskustelun yksi ongelma onkin juuri ihmisten puutteellisissa viestintätaidoissa ja viestintään liittyvässä ymmärryksessä. Ympäristö ja tasa-arvo ovat hyviä esimerkkejä tärkeistä arvoista,

joista puhutaan kaikkialla, mutta jotka päätyvät monen ihmisen arvomaailman kärkeen juurikin valloillaan olevan keskustelun myötä. Jos omista arvoista tärkeimpiä ovat megatrendit, median lemmikit ja kavereiden lempipuheenaiheet, kannattaisi ehkä hetkeksi pysähtyä miettimään. Miksi nämä asiat ovat minulle tärkeitä? Mitkä ovat niitä kaikista perimmäisiä arvoja oman toimintani taustalla? Ovatko arvoni ja mielipiteeni oikeasti minun? Jotta edellä mainittuihin kysymyksiin voi vastata, täytyy tuntea itsensä. Arvojen tulisi kertoa ihmisestä ja heijastua käyttäytymisestä päivittäisessä arjessa. Ehkä turhan harva kuitenkaan harrastaa itsetutkiskelua, pysähtyy pohtimaan omaa käyttäytymistään, tavoitteitaan tai itselle tärkeitä asioita, tai etenkään pyrkii tekemään muutoksia pohdintojensa perusteella. Otetaanpa vielä esimerkki. Kauppakorkeakoulussa moni mainitsee arvomaailmaansa kuuluvan itsensä kehittämisen. Sekä omassa työssä että ihmisenä on oltava jatkuvasti parempi ja sen eteen on oltava valmis tekemään töitä. Usein kyseistä arvoa ei kuitenkaan mietitä sen pidemmälle ja pohdita, mitä varten itseään kehittää ja tekeekö jatkuva kehitykseen pyrkiminen onnelliseksi. Jospa siis ensi kerralla arvoista keskustellessamme meistä jokainen pohtisi, miten, mistä ja miksi oikein keskustelemme. Ja lopuksi: jos pahoitit tekstistä mielesi, lue alusta uudella asenteella ja pyri löytämään punainen lanka provosoinnin keskeltä.

"JOS OMISTA ARVOISTA TÄRKEIMPIÄ OVAT MEGATRENDIT, MEDIAN LEMMIKIT JA KAVEREIDEN LEMPIPUHEENAIHEET, KANNATTAISI EHKÄ HETKEKSI PYSÄHTYÄ MIETTIMÄÄN."

Tekstin takaa löytyy kaksi pörssiläistä, jotka peräänkuuluttavat avointa keskustelua ja pyrkivät tarkastelemaan maailmaa eri näkökulmat huomioiden. Krediitit kuuluvat myös apuna toimineille ulkopuolisille asiantuntijoille. KUVITUS: LAURA FUENTES

Pörssikurssi V/19

Kanna kortesi yhteiseen kekoon

itä vaikuttaminen on? Yleisesti ajatellaan, että vaikuttamisen tavoitteena on muuttaa asioita. Vaikuttamisen tavoite voi olla myös se, että asiat pysyvät ennallaan. Jokainen yksilö pystyy vaikuttamaan omien valintojensa kautta ympäröivään maailmaan. Sosiaalisen median avulla nykyään voi vaikuttaa kädenkäänteessä jopa globaalisti suureen määrään ihmisiä. Jokaisen yksilön omilla valinnoilla on väliä, vaikka välttämättä siltä ei aina tuntuisi - tiedät varmaan sanonnat pienistä puroista ja Rooman rakentamisesta. Jos haluat olla mukana vaikuttamassa suurempaan määrään ihmisiä, lämpimästi suosittelemme hakeutumista sinne, missä päätöksenteko tapahtuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun tarvitsee olla juuri se henkilö, kuka tekee maailmasta parempaa paikkaa nuijankopautus kerrallaan. Yksinkertaisimmillaan vaikuttaminen

Pörssikurssi V/19

TEKSTI: JIRI HONKALA

voi olla sitä, että kerrot epäkohdista, mihin haluaisit muutosta. Oma aktiivisuus ja keskusteleminen ovat keskeisiä asioita, joilla pääsee pitkälle. Vaikuttaa voit vaikka ainejärjestössäsi, urheiluseurassasi, tiedekunnassasi, työpaikallasi tai vaikkapa omassa ylioppilaskunnassasi. Tärkeintä on löytää ne paikat, missä juuri sinä haluat olla mukana vaikuttamassa asioihin. Kun sinulla on vaikuttamispaikka selvillä, on hyvä miettiä hetki sitä, mihin asioihin haluat vaikuttaa. Mitä asioita sinä pidät tärkeänä? Mitkä asiat ei mielestäsi tällä hetkellä toimi? Mitkä asiat mielestäsi tällä hetkellä toimivat? Päätöksenteko perustuu, tai ainakin pitäisi perustua, arvoihin. Joku viisaampi on joskus todennut, että arvot ovat mielipiteitä, joista saattaa joskus joutua maksamaan kovaa hintaa. Jos vaikean valinnan edessä joustat arvoistasi, niin suurella todennäköisyydellä ne eivät olleet arvojasi

alunperinkään. Olemme tänä vuonna olleet vaikuttamassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa yli 12 000 jyväskyläläisen opiskelijan päivittäiseen arkeen. Tämä vuosi on antanut mittaamattoman arvokkaan määrän henkistä pääomaa, joka kantautuu vielä pitkälle tulevaisuuteen asti. Aamuisin tulee noustua aina hieman paremmalla jalalla, kun tietää, että pääsee tekemään töitä muiden opiskelijoiden eteen. Haluammekin kannustaa juuri sinua, lukija, lähtemään mukaan vaikuttamaan oman yhteisösi asioihin. Sitä tulee harvoin mietittyä, että vuosikymmenistä toiseen ihmiset ovat vapaaehtoisesti käyttäneet satoja ja tuhansia tunteja sen eteen, että meillä muilla olisi paremmat oltavat niin täällä yliopistossa, kuin maailmassakin. Lähde mukaan vaikuttamaan – kanna kortesi yhteiseen kekoon.

Arvojen merkitys työelämässä

TEKSTI: ANONYYMI

yön pitää olla sellaista, että työntekijä voi nukkua yönsä hyvin, niin sanotusti puhtaalla omatunnolla. Toisin sanoen työn luonteen ja yrityksen toiminnan pitää olla sellaista, että työntekijä voi seisoa tekemänsä työn takana. Perinteisen kuluttajamyynnin kenttä on tyypillinen esimerkki tilanteesta, kun työntekijä kokee ristiriitaa tekemänsä työn ja omien arvojensa välillä. Omatunnontuskia aiheuttava tilanne syntyy silloin, kun tuotteen tai palvelun myyminen ei tunnu eettisesti oikealta. On siis tärkeää löytää sellainen yritys, jonka takana voi seisoa puhtain omatunnoin. Arvot näkyvät läpi koko yrityksen toimintaketjun alkaen siitä, miten työntekijöitä kohdellaan. Onneksi nykypäivän yritykset panostavat vastuullisuuteen entistä enemmän – sen tuntee, kun oma paikka on löytynyt. Moni nuori aloittaa työelämänsä myynnin ja asiakaspalvelun parista. Onko oikein myydä ikäihmiselle vuosia kestävä nuortenlehden kestotilaus, vaikka myyjä tuntee piston sydämessään? Entäpä piilottaa homeisia mansikoita laatikon pohjalle, ja laittaa parhaat yksilöt päälle? Ensimmäiset työkokemukset ovatkin oivia paikkoja pohtia omia arvojaan. Kun on nuori ja kokematon, voi olla vaikea sanoa takaisin, kun pomo vaatii lavastamaan marjasadon paremmaksi kuin se todellisuudessa onkaan. Unelmien työpaikkaa etsiessä arvot voivat saada yllättävän suuren roolin, sillä suuri sitoutuminen yrityksen arvoihin tuo myös intohimoa työntekoon. Kun aihepiiri koskettaa itseä ja yrityksen arvomaailma kohtaa omien arvojen kanssa, on mukavampi antaa kaikkensa työn parissa. Oikeanlaisessa työpaikassa ja yrityksessä työskenteleminen antaa oivan mahdollisuuden omien arvojen toteuttamiselle. Vaikka myyntialalla se voi olla asiakkaan auttaminen löytämään oikean palvelun, ja ongelmien ratkaiseminen tehokkaasti. Negatiivisesta arvoajattelusta kannattaa mieluummin siirtyä siihen positiiviseen, mikä johtaa oman unelmien työpaikan löytymiseen. Voi olla, että vasta ensimmäisessä unelmien työpaikassa pääsee kokemaan sen, miltä tuntuu tehdä omien arvojensa mukaista työtä – siis työtä, joka tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä. Ei kai sen tarvitse sen kauniimmin puettua olla. Millainen on sinun unelmiesi työpaikka?

Pörssikurssi V/19

NL VT

LH EP

Kvartaalin pörssiläinen

uoden viimeisen, arvoja vaikuttamisteemaisen Pörssikurssin kvartaalin pörssiläiseksi on valittu Noora Lampinen. Rohkeana vaikuttajana tunnettu Lampinen sopii teemanumeromme pörssiläiseksi loistavasti. Kuluneen lukuvuoden aikana Noora on toiminut Pörssin ympäristövastaavana, sekä pitänyt Pörssin lippua korkealla NESU-Jyväskylän talousvastaavana. Ympäristövastaavana Lampinen on ollut muun muassa mukana uusimassa kestävän kehityksen strategiaa, osallistunut aktiivisesti erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja tuonut ympäristöteeman lähemmäksi pörssiläisiä monin eri tavoin. Nooralla on paljon intoa ja sisua kehittää asioita, ja hänellä on rohkeutta viedä niitä myös eteenpäin. Noora on huipputyyppi, joka tekee mahdottomasta mahdollisen pelkällä asenteellaan (lue: sitsilauluvihkojen laminointi). Paljon onnea Noora!

Pörssikurssi IV/19