Appropäivä

Alkukirjoitus

Kello on kuusi ja jo surullisen kuuluisa punainen pösö ajaa Paviljongin läheiselle parkkipaikalle kosteankylmässä syysaamussa. Kaupunki tuntuu varsin rauhalliselta muutamaa koiranulkoiluttajaa lukuun ottamatta, mutta tämä on vain tyyntä myrskyn edellä. Yhdeksän tunnin kuluttua kaupungin täyttää nimittäin miltei 8000 opiskelijaa Kauppakadun Appron merkeissä. Kapprotiimille tämä päivä on ollut jo pitkän odotuksen takana sekä ylä- että alamäkien saattelemana ja H-hetki ei ole kaukana.

Päivän alku

Kapprotiimin päivä alkaa yhteisellä aamupalalla Trattoriassa, jossa erotumme hieman joukosta pinkein peukuin varustelluilla vaatteilla muiden työmatkalaisten keskellä. Jogurtit ja pekonit ääntä kohti ja sen jälkeen suunnataankin hakemaan pakua ja pakkaamaan päivän tarvikkeet Agoralta. Aamu alkaa perinteisesti hyvin, kun pakua ei saadakaan auki mutkitta vuokraajan palvelusta ja heti alkuun myöhästytään 20min. Hanaa kuski!

Lähtöpaikka

Kello on jotain yhdeksän ja kymmenen väliltä. Sataman tuuli puhaltaa ja lähtöpaikalle saapuessa otetaan vastaan rakennustiimin talkoolaiset eikä aikaakaan, kun ensimmäiset toimittajien kuorma-autot saapuvat tuomaan telttoja, aitoja ja muuta tavaraa, jota lähtöpaikan kasaamiseen tarvitaan. Tiimi ryhtyy tuumasta toimeen ja lähtöpaikkaa aletaan kasaamaan rakennussuunnitelman mukaisesti. Reippaiden järjestäjien suurimmaksi viholliseksi osoittautuvat jo tässä vaiheessa 80kg painavat telttapainot, joiden siirtely tuntuu kropassa vielä huomennakin. DJ:n äänien tsekkailu nostattaa jo tunnelmaa ja pientä pään nyökytystä on havaittavissa. Muutama nippusidettä, hikipisaraa ja viranomaisten tarkastusta myöhemmin lähtöpaikka alkaa olla kasassa ja talkoolaisten sekä järkkäreiden briiffaus alkaa ennen porttien aukaisua. Kello lyö kolme ja kaikki ovat paikoillaan, kun porteista alkaa virrata ensimmäisiä approilijoita sisään. Iloisella hymyllä varustetut ihmiset siirtyvät parveilemaan yrityksien pisteiden ja aktiviteettien ympärille, nyt mennään! Ensimmäinen lähtö sujuu mutkitta ja kaikki rullaa lähtöpaikalla hyvin aina seitsemään asti tiimin sammutellessa pieniä tulipaloja tarvittaessa. Approilijat lähetetty onnistuneesti kohti 44:n suorituspaikan Appro-kierrosta, josta he suuntaavatkin Paviljonkiin illan päätteeksi. Jo hieman ennen viimeisiä lähtöjä osa tiimistä kiitää kohti Pavia ja Esciä valmistellakseen onnistuneita jatkoja, kun taas osa jää painamaan pitkää päivää purkaakseen lähtöpaikan.

Paviljonki

Kello on noin puoli kahdeksan, kun tentaattorit perehdytetään jakamaan Approista suoriutuneille heidän merkkinsä. Kello yhdeksältä kysytään, ollaanko valmiita ovien aukaisuun, johon vastataan Beer Pong mukeja täyttäessä, että antaa palaa. Ihmiset alkavat jälleen virrata sisään ja ilmassa on juhlahumua, kun Paviljongin areena odottaa suurta juhlakansaa saapuvaksi. Ensimmäisen kahden tunnin jälkeen yleisömeri alkaa jo olla odottamassa illan ensimmäistä artistia Ibeä, jonka ensimmäiset tahdit saavat Approtiimin hetkellisesti helpottumaan, kun samaan aikaan syömme ansaittua myöhäistä päivällistä. Pian kuitenkin rauha katkeaa ja muutaman tentaattoripisteen tulipalon jälkeen käydään ottamassa lavalla yhteiskuva Kapprokansan kanssa. Tämän jälkeen Teflarit kiipeävät lavalle ja meno on katossa! Basson vaietessa on vielä aika hullutella lavalla hanakoimpien jatkoilijoiden kanssa ja heitellä merkkejä yleisöön. Jossain vaiheessa kaikki hyvä kuitenkin päättyy ja istumme rivissä katsoen tyhjää Pavia. Vuoden työ alkaa olla päätöksessä ja kaikki itkut ja naurut ovat kulminoituneet tähän hetkeen.

”Olipahan melkoset bileet”

Tunnelma on kiitollinen ja väsynyt. Kroppa tuntuu hieman hakatulta, kuten olettaakin 21h työpäivän jälkeen. Vikat kamat pakuun ja ulos. Jalkoja painaa, mutta kotiin mennään tyytyväisenä, sillä homma rokkasi. Hyvää yötä Jyväskylä!