Pörssikurssi 4/2012

7 Nordic Business Forum 2012

18 Fuksiviikot

24 Viitankantajan vaihdos

14 Kenen joukoissa seisot?

21 PĂśrssi liikkuu

28 44. hyvä syy juhlia

1

www.pwc.fi

Talo täynnä mahdollisuuksia Meitä on moneksi – onneksi on uramahdollisuuksiakin!

Tutustu tarjoamiimme vaihtoehtoihin liikkeenjohdon konsultoinnin, yritysjärjestelyiden, verokonsultoinnin, tilintarkastuksen ja muiden varmennuspalveiden parissa osoitteessa www.pwc.fi/rekry.

2

www.facebook.com/pwcsuomifb

”Hän kokee kauppatieteellisten opintojen tarjonneen hyvän tietopohjan ekonomiuralle, mutta korostaa työssäoppimisen ja työssäkehittymisen tärkeyttä.” → s. 14

jaakko junttila

Pörssi Päijänteellä

Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija Pörssi – Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ry Päätoimittaja Saara Hämäläinen tiedotus@porssiry.fi Art Director Jaakko Junttila Yhteystiedot Pörssi ry, PL 35, 40014 Jyväskylä p. 040 805 4504 www.porssiry.fi Mediamyynti yritys@porssiry.fi Kansi kuva: Jaakko Junttila Anna palautetta! tiedotus@porssiry.fi

Toimitus Niina Ahlgren, Eveliina Lakka, Suvi-Tuuli Eskelinen, Aarne Töllinen, Riikka Niinikoski, Aleksi Rämö, Enni Aittila, Iiro Korhonen, Sanni Juoperi, Juha Järvinen, Tiina Saranpää, Joel Joel Jokinen, Santeri Ryhänen, Antti Lassila, Anna Rannisto, Tuomo Tanttu, Petri Pekkarinen, Hanna Mäkinen, Jenna Anttonen, Juho Tikkanen Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä Erityiskiitokset Rehtori Matti Manninen, Susanna Horn, Keski-Suomen Ekonomit ry Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2012 (aineistopäivä 12.11.2012).

Painosmäärä ja paperi 400 kpl, 200g RePrint DeLuxe, 100g RePrint DeLuxe.

Lehti on painettu uusiopaperille.

Vakiot Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 5 Kopo 6 Kyllin hyvää 10 Nesuvastaavalta 26 Ympäristövastaava 30 Kvartaalin pörssiläinen 34

18

Artikkelit Nordic Business Forum 2012 7 Fuksigallup 12 Kenen joukoissa seisot? 14 Pienten pörssiläisten ensimmäiset viikot 18 Ystävien kesken Olvi 20 Pörssi liikkuu 21 Kuulumisia kauppakorkeakoululta 22 Viitankantajan vaihdos 24 Neljäskymmenesneljäs hyvä syy juhlia 28 Mikä ESN? 32

03

Päätoimittaja · Saara Hämäläinen

PÄ Ä K I R J O I T U S

Tulevaisuudensuunnitelmia

S

mistinen tulevaisuudennäkemyksissään. Miten yyslukukausi on jo pitkällä, ja monelle meidän opiskelijoiden sitten tulisi suhtautua tulevaan? Voimmeko me katsoa tulevaisuuuudelle opiskelijalteen yhtä kirkkain silmin kuin rehtorimme? le se on ollut oppiSanotaan, että pessimisti ei pety. Kaupmisen ja uuteen pakorkeakoulumme opiskelijoiden tuskin tutustumisen tarvitsee pessimismiin sortua, sillä tulevaiaikaa. Emme me suuttamme turvaa hyvä koulutus arvostevanhemmatkaan opiskelijat paikaltussa yliopistossa. Tutkinnollamme on lamme pysy, vaan muutosta tapahpainoarvoa niin Suomessa kuin ulkotuu jatkuvasti varsinkin opintomaillakin. Mikä parasta, voimme itse jen saralla. Kulunut syksy on vapaasti valita tutkintoomme niitä ollut itselleni monella tapaa aineita, joihin haluamme erikoisaikaa, jolloin olen joututua. Näin jokaisen tutkinto tulee nut suunnittelemaan tuolemaan erilainen ja ainutlaalevia vuosia. Syksyyn on tuinen. Kukaan työmarkkinoilla kuulunut paljon päätulee tuskin omaamaan täysin satöksiä, joiden tekemimanlaista tutkintoa kuin sinä, ja se nen on aikaisemmin tulee nähdä kilpailuetuna. tuntunut vaikealta ja Opiskelumme tuo myös toikaukaiselta. Kenties läsenlaisia mahdollisuuksia turvata hestyvä kandiseminaatulevaisuutemme. Verkostoitumiri palautti tämänkin kuva: Hanna Mäkinen sesta puhutaan jatkuvasti ja sen täropiskelijan maan päälle keyttä korostetaan kaikkialla. Yliopistossa sinulle tarjousiitä, että opiskellakaan ei voi ikuisesti. Olivatpa opintosi tuu lukemattomia mahdollisuuksia verkostoitumiseen. missä vaiheessa tahansa, välillä tekee hyvää itse kullekin pysähtyä hetkeksi miettimään mitä tuleman pitää.

Enkä nyt tarkoita vain kyltereiden välistä verkostoitumisTulevaisuudesta keskustelin myös yliopistomme ta eri tapahtumissa, vaikka se onkin erittäin hyödyllistä.

On tärkeää verkostoitua monipuolisesti myös muidenkin uuden rehtorin Matti Mannisen kanssa (kts. s. 24). Takuin kauppatieteilijöiden kanssa, olipa kyseessä sitten loudellisesti vaikeista ajoista huolimatta hän oli optiainejärjestölehden haastattelun tekeminen Rehtoraatissa tai puheviestinnän kurssi Seminaarinmäellä. KaikenKauppakorkeakoulaiset verkostot ovat tärkeitä, sillä koskaan ei voi tietää mihin elämä meitä vie. lumme opiskelijoiden Jos pohdiskelet sitä, mistä mahdat löytää itsesi muutaman vuoden päästä, käännä sivulle 14. Sieltä löydät muutuskin tarvitsee pestaman ekonominuraansa aloittelevan kauppatieteilijän simismiin sortua, silkertomuksia työelämästään. Niistä voit löytää hyödyllisiä vinkkejä työelämään ja mahdollisesti myös tulevaisuulä tulevaisuuttamme densuunnitelmiasi mullistavia kertomuksia.

turvaa hyvä koulutus arvostetussa yliopistossa.

04

”Sitsilaulut raikuivat Pörssi-alumnien kohdatessa tutuissa maisemissa ja tunnelmissa.”

Puheenjohtaja · Juho Tikkanen

kuva: Eeva-Liina Kyöstilä

”Tulen aina olemaan pörssiläinen”

Alumnitoiminnassa kyse on ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta.

ästä päivästä alkaen, siihen saakka kunnes kuolen, tulen aina olemaan pörssiläinen.” Näin vannoivat tämän syksyn fuksit jälleen kerran Pörssi-valassa Harjun huipulla fuksiaisissa. Samalla heistä tuli virallisesti pörssiläisiä ja Jyväskylän yliopiston aktiivisimman ja kauneimman ainejärjestön jäseniä. Valan jälkeen jokainen sai vetää ylleen vielä uutuuttaan valkoisena hohtavat opiskelijahaalarinsa ja ”kantaa niitä ylpeydellä”. Samaan aikaan, kun tuoreet pörssiläiset astuivat ensimmäiset – mahdollisesti hieman horjuvat – askeleensa haalareissa, ottivat he myös alkumetrit Jyväskylän yliopiston tulevina alumneina.

Alumni-sana on alunperin latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomeen sana on rantautunut Yhdysvalloista, ja sillä tarkoitetaan tutkinnon suorittanutta, valmistunutta opiskelijaa.

Jyväskylän yliopiston alumneja ovat kaikki Jyväskylän yliopistosta valmistuneet. Alumniksi kasvaminen alkaa jo opiskeluaikana, ja myös sinä olet alumni tutkinnon suoritettuasi.

Alumnitoiminta on alumneille järjestettävää toimintaa. Sen tarkoituksena on yhteyden vaaliminen oppilaitoksen ja sen entisten opiskelijoiden välillä sekä uusien yhteyksien luominen alumnien välille. Alumnitoiminnassa kyse on ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta.

Kauppatieteellistä opetusta ja tutkimusta on tehty Jyväskylän yliopistossa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Heinäkuussa opinahjostamme valmistui jo kolmastuhannes kauppatieteiden maisteri. Pörssiläisten alumnien määrä on siis melkoisen suuri. Joukkoon tiivistyy huikea määrä asiantuntemusta ja näkemystä, mutta ennen kaikkea paljon kultaisia muistoja opiskeluvuosilta.

Pörssi on tänä vuonna laittanut alumnitoimintaan vauhtia.

Suunnitelmallinen alumnitoiminnan kehittäminen on aloitettu yhdessä kauppakorkeakoulun sekä Avance-johtamiskoulutuksen kanssa. Lokakuun alussa pidettyjen Yliopistopäivien yhteydessä järjestettiin Pörssin aikaisempien puheenjohtajien keskustelupaneeli, jossa paikalla oli puheenjohtajia yhdistyksen historian eri vuosikymmeniltä, vanhimpana Tapani Nummi, yksi Pörssin perustajajäsenistä. Paneelin johtajana toimi kunniapörssiläinen ja kauppakorkeakoulun professori Jaakko Pehkonen. Yliopistopäivien yhteydessä palkittiin myös kunniamaininnalla Jyväskylän yliopiston vuoden alumni, pörssiläinen ja Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen. Toinen syksyn alumnitapahtumista oli Alumniaiset, sekoitus Pörssin juhlien parhaita paloja, jossa sitsilaulut raikuivat Pörssi-alumnien kohdatessa tutuissa maisemissa ja tunnelmissa Seminaarinmäellä.

Vasta opiskelunsa aloittaneille alumnitoiminta saattaa kuulostaa vielä todella kaukaiselta asialta. Itseäni rohkaisee kuitenkin tietää, että opiskeluaikainen pörssihenki säilyy ja jatkuu valmistumisen jälkeen aktiivisen alumniuden muodossa. Kerran pörssiläinen – aina pörssiläinen!

05

”Tarkoituksena on tarjota opiskelijoille kanava vaikuttaa esimerkiksi opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyviin päätöksiin sekä tuoda opiskelijoiden todellinen mielipide laajasti esiin.”

KOPO · Jenna Anttonen

Uusia tuulia!

P

örssin syksy on jo kovassa käynnissä myös kopon näkökulmasta: fuksit ovat päässeet opintojensa ja opiskelijaelämän pariin kiitos loistavien tutoreidemme, opiskelijoiden luennot rullaavat omalla painollaan ja kokouksia on käytynä jo useita. Syksyn arjen lisäksi olette saattaneet huomata koulutuspoliittisella sektorilla myös uusia tuulia.

Ensinnäkin alkusyksystä pääsimme kv-vastaavana ja opiskelijaedustajana toimivan Hanna Mäkisen kanssa toteamaan, että kattava pohjatyö, luja usko omaan tekemiseen sekä keväinen Rukan ilmasto ovat tuottaneet tulosta. Pörssi ry:n puolesta laatimamme esitys JSBE:n tarjoamasta ja tohtorikoulutettava Susanna Hornin vetämästä Climate Business -kurssista sai kunniamaininnan SEFEn vuotuisessa opetuspalkintokilpailussa! Kilpailusta, kurssista ja Susannan mietteistä on luettavissa lisää sivulla 6.

Lisäksi Pörssi ry:n tiimit saivat tänä syksynä uuden ryhmän rinnalleen: kopotiimin, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille kanava vaikuttaa esimerkiksi opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmaan liittyviin päätöksiin sekä saada opiskelijoiden todellinen mielipide laajasti esiin. Koulutuspolitiikka ja sen myötä edunvalvonta ovat tärkeä osa opiskelijoiden ainejärjestötoimintaa.

Ilman kattavaa opiskelijoiden näkökulmaa moni asia voisi olla hyvin eri tavalla kauppakorkeakoulussamme.

Kopotiimi sai saunanhöyryisen kasteensa Opinkivellä 8.10. ensimmäisen kokouksensa merkeissä. Osallistujia oli kiitettävästi aina tuoreista fukseista jo kokemusta keränneisiin opiskelijoihin.

Tarkoituksena oli tutustua koulutuspoliittiseen toimintaan, opiskelijaedustajiin, hallintoelimiin ja opiskelijan vaikutusmahdollisuuksiin. Lisäksi pääsimme kokouksessa kuulemaan keskustelun muodossa opiskelijoiden kantoja caseen Joustava opiskelu, sen keinot ja mahdol-

06

lisuudet kauppakorkeakoulussa.

Kopona en voinut olla kuin onnellinen kuullessani, kuinka aihe herätti vilkasta keskustelua niin opiskelijoiden sitoutumisesta ja motivoinnista, tulevasta opetussuunnitelmasta kuin myös opetus- ja tenttimismuotojen kehittämisestä. Joustavia opiskelumuotoja löydettiin mm. luentojen videoinnista, valtakunnallisen osaamisen yhdistämisestä sekä eTentti-mahdollisuuksien parantamisesta.

Uuteen opetussuunnitelmaan liittyen esitettiin tuoreita ideoita niin itse kurssiaiheisiin kuin myös opetuskokonaisuuksien rakentamiseen. Lisäksi syksyllä käynnistynyttä omaopettaja-toimintaa kiiteltiin ylistävin sanoin. Omaopettajien nähtiin tuovan parempaa kokonaiskuvaa muun muassa opiskelun ja opetuksen tarkoituksesta sekä mahdollisista urapoluista.

Kopotiimin ensimmäinen kokous todisti väitteeni todeksi: meistä kauppatieteiden opiskelijoista löytyy potentiaalia koulutuksen kehittämiseen – supliikkeja keskustelijoita sekä näkökulmansa taidokkaasti perustelevia ihmisiä, joita kiinnostaa aidosti tulevaisuuden urapolun lisäksi se, millaiselle pohjalle haluamme työelämään vaadittavan osaamisemme rakentaa. Tähän pohjaan pystymme vaikuttamaan sanomalla mielipiteemme ääneen, antamalla palautetta ja osallistumalla koulutuspoliittiseen keskusteluun. Lupaan, että kopotiimistä tullaan kuulemaan jatkossa ja tiimin sanoma viedään Ohjelmakaarelle asti.

Terveisin, Jenna Anttonen koulutuspoliittinen vastaava

kuva: Kalle Jokinen

”Tämänvuotisen seminaarin pääteemoina olivat bisneksen ja hyvinvoinnin kasvu.”

Santeri Ryhänen Nordic Business Forum Oy

Nordic Business Forum 2012

P

ohjois-Euroopan suurimpiin liike-elämän seminaareihin noussut Nordic Business Forum kokosi Jyväskylän Paviljongille 20.

-21. syyskuuta 2300 johtajaa, avainhenkilöä ja yrittäjää joka puolelta Suomea ja muualta Euroopasta. Tämänvuotisen seminaarin pääteemoina olivat bisneksen ja hyvinvoinnin kasvu. Seminaarin järjestäjät Nordic Business Forum Oy:ltä marssittivat puhujankorokkeelle kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja bisnesajattelijoita ja tekijöitä Jari Sarasvuosta ja Peter Vesterbackasta Hans Rosslingiin ja Sir Richard Bransoniin.

Seminaarin toinen päivä alkoi aikaisin perjantaiaamuna uusien seminaarivieraiden saapuessa paikalle seurustelemaan ja odottamaan seminaarihallin ovien avautumista. Jo edellisenä päivänä paikalla olleet kertailivat torstain tapahtumia: maailman tunnetuimpiin yritys- ja myyntivalmentajiin kuuluvan Brian Tracy ja maailman merkittävimpiin bisnesajattelijoihin kuuluva Daniel Pink olivat vakuuttaneet yleisön torstaina ja odotukset tulevan päivän ohjelmaan olivat korkealla.

Perjantain seminaaripäivän aloitti ensimmäisenä puhujana elinkeinoministeri Jyri Häkämies tärkeällä ja ajankohtaisella teemalla yritystoiminnan ja yrittäjyyden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille. Suomalainen yhteiskunta on yritysvetoinen järjestelmä, jonka kasvun kulmakivinä korostuvat kaksi asiaa: avoin suhtautuminen epäonnistumisten ja virheiden sietämiseen sekä monitasoinen yritystoiminnan ja yrittäjyyden kannustavuus ja rohkaisu. Kannustavuuden lisäys vaatisi mahdollisesti Viron mallin tapaisia muutoksia pääomaverotukseen, kasvuyrittäjyyden lisäystä erityisesti yliopistolähtöisesti ja byrokraattisiin es-

07

Rossling aloittaa yllättämällä yleisön ja osoittaa, että vastoin yleisiä uskomuksia maailman väestökasvu ei tule jatkumaan: Syntyneiden lasten määrän kasvu loppui jo 20 vuotta sitten, mikä on tärkeä tieto väestönkasvun uhasta huolestuneille. Rossling näkee keskeisenä ongelmana sen, että ihmiset eivät ymmärrä köyhyydeen vakavuutta. Maailma on kokonaisuutena mennyt eteenpäin ja muuttunut yhä paremmaksi paikaksi elää, mutta tilanne on vieläkin paiHans Rossling - Teaching koin todella huono ja paljon on vielä tehtävissä. Perhesuunnittelun mahdollisuuksia about the global change Seminaari siirtyi globaalimpaan näkö- lisäävät toimet ovat erityisen tärkeinä köykulmaan, kun maailman 100 vaikutusval- hissä maissa. Haaste on pitkälti siinä, että taisimman ihmiseen joukkoon kuuluva köyhien maiden edellytykset kouluttaa ja lääketieteen ja kansainvälisen terveyden tarjota parempaa elämää asukkailleen ovat professori Hans Rossling asteli lavalle jat- hyvin rajalliset.

Rossling esittää mallin, joka koostuu kamaan kasvuteemaa hieman erilaisesta köyhää afrikkalaista naista auttavista ja näkökulmasta. Rosslingin perustama Gapminder-säätiö pyrkii edistämään tietoutta eteenpäin ajavista asioista. Näistä keskeimaailman muutoksesta tilastollisiin faktoi- nen on työtä ja verotuloja tarjoavan, usein hin perustuen. Rossling onkin maailman ulkomaalaisen yritystoiminnan perustamijohtavia köyhien alueiden asiantuntijoita, nen. Avun kohdistamisen ja tarvittavien jonka neuvoilla kansainväliset suuryrityk- investointien kannata keskeinen ongelma set suunnittelevat tulevaisuuden strategioi- on se, että köyhissä maissa tapahtuvan talouskasvun hahmottaminen on vaikeaa: taan. havahtuminen taLäntisen maailman rooli pahtuu yleensä vasta siinä vaiheessa, kun tulee vähenemään Aasian esimerkiksi BKT:n taso ja erityisesti Afrikan kas- konkreettinen nousee tietyn rajan vaessa niin väestöllisesti yli. Tämä sen sijaan että tarkasteltaisiin kuin taloudellisesti prosentuaalista kasvua niin kuin asianteisiin puuttumista. Häkämies näkee suomalaisen ympäristöteknologian korkeassa tasossa paljon mahdollisuuksia: Clean techissä on potentiaalia tulevaisuuden kasvun veturiksi ja siihen Suomen pitäisi panostaa. Pääoman merkitys Suomelle on myös tärkeässä osassa, sillä pelkkä Suomen vienti ulkomaille ei riitä, vaan pääomaa on pystyttävä huokuttelemaan myös muualta Suomeen kasvun ylläpitämiseksi.

mukaista, olisi tilanteen totuudenmukaisen tarkastelun kannalta. Rossling painottaa tämän ymmärtämisen tärkeyttä myös yritystoiminnan ja sijoituspäätösten kannalta - usein potentiaali tajutaan liian myöhään.

Arvostettuna asiantuntijana ja mm. CocaColan strategista johtoa konsultoineena Rossling painottaa maailman väestö- ja ostovoimarakenteen muutoksen merkitystä kansainvälisessä liiketoiminnassa. Läntisen maailman rooli tulee vähenemään Aasian ja erityisesti Afrikan kasvaessa niin väestöllisesti kuin taloudellisesti: Liiketoiminnan on mentävä sinne missä markkinat ovat.

Vaikka Rossling ei omien sanojensa mukaan mikään ilmastomuutosintoilija olekaan, luottaa hän silti dataan: syy muutokseen on yksinkertaisesti elintason noususta johtuva voimakas energian tarpeen lisääntyminen. Pohjoisen jääpeitteen voimakas väheneminen on kuitenkin hänen mukaansa yhtä lailla mahdollisuus kuin uhka. Pohjoismaiden näkökulmasta Pohjoisen merireitin sulaminen luo suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Fiksun sijoittajan kannattaakin ostaa maata tietystä Pohjois-Norjan rannikkokaupungista.

“Menestys ei ole oikeus, se on velvollisuus”, Jari Sarasvuo

Suomalaisten yrityskonsulttien kärkinimi Jari Sarasvuo ja filosofi Esa Saarinen käsittelivät puheenvuoroissaan kasvua henkilökohtaisemmasta yksilön ja yhteisön näkökulmasta ja tarjosivat seminaariyleisölle mielenkiintoisia ja silmiäavaavia ajatuksia.

Sarasvuon teemoista hyvinvoinnin kasvun esteet ja Saarisen pihtaamisen kostonkierre vakuuttivat ja saivat yleisön miettimään asioita oman elämänsä kannalta.

Sir Richard Branson – Leadership Strategies for Growth

Kaksipäiväinen seminaari huipentui arvoisellaan tavalla kaikkien rakastaman liikemaailman rock-tähden Sir Richard Bransonin astellessa lavalle Jari Saravuon haastateltavaksi. Branson aloitti yrittäjän uransa jo 16-vuotiaana ja on vaiheikkaan elämänsä aikana kunnostautunut seikkailijana ja ennen kaikkea nerokkaana liikemiehenä: Bransonin Virgin-imperiumiin kuuluu tällä hetkellä yli 400 yritystä vuotuisella yli 20 miljardin dollarin liikevaihdolla. Virginillä on liiketoimintaa ympäri maailmaa

08

lähes jokaisella liiketoimintasektorilla mitä jaavat lämpimät arvot: Branson perustaa hän näe kritiikissä hyötyä; työntekijöiden ajatella saattaa: lentomatkailusta rahoituk- menestyksensä pitkälti oikeiden ihmisten pitää antaa olla ihmisiä ja nähdä parhaat seen ja kolajuomista F1-talliin ja avaruus- palkkaamiseen. Virginin perhemäinen puolet jokaisessa kuten perheessä. Työntematkailuun. brändi mahdollistaa sen, että yhtiö voi pal- kijäliittoja tarvitaan vain silloin, jos johto Vastoin yleistä liiketoimintaperiaatetta kata juurikin ne parhaista parhaat ihmiset epäonnistuu. Bransonin sanoin: ”Keep it keskittyä tarkasti rajattuun ydinliiketomin- oikeisiin tehtäviin: työntekijöiden on ol- humane.” Moni yritysjohtaja nauraisi tältaan, on Branson pystynyt menestymään tava 100% sitoutuneita yhtiöön. Branson laisille ajatuksille jonkun muun esittämänä, lähes missä tahansa mitä on vain halunnut vannoo positiivisen palautteen nimiin eikä mutta Branson tekee asiat omalla tavallaan tehdä. Tärkeimmäksi tämän mahdolja menestyy mahdollisesti juuri siksi listaneeksi syyksi Branson nostaa arhyvin.

Menestys alkaa omasta niinVirgin vostetun brändin, jonka päälle on helpon nimenomaan ”way of po perustaa uutta. Useimmat Virginin asennoitumisesta elä- life” -brändi, jossa kiteytyy Bransoaluevaltaukset ovat lähteneet liikkeelle nin kiinnostus oppia. Branson on mään. ”Give everything vahvasti sitä mieltä, että jos pystyy siitä, että Branson on oman kokemuksensa kautta todennut Virginin voivan liiketoiminnassa pärjääyou can and enjoy life yhdessä tehdä tämän asian paremmin ja pystymään hyvin, pystyy menestymään vän tarjoamaan markkinoille kilpailimyös muussa. Avaintekijä menesin full.” jaa laadukkaamman tuotteen. Branson tykseen on ennen kaikkea se, että näkee tilaisuuksia ja tarttuu niihin: antaa kaikkensa sen eteen mitää hän on todella huono kieltäytymään tekee: oli sitten kyse taistelusta uusista ideoista ja hänet tunnetaankin oman henkensä puolesta Tyynen Virginillä lempinimellä Dr. Yes. Virvaltameren yllä tai oman yrityksen ginin laajentumisesssa korostuu lähes puolustamista oikeudessa uhkaavaa monopoliasemassa olleiden, Bransokonkurssia vastaan, vaatii tilanteesnin sanoin liian mukavasti helppoja ta selviäminen aina itsensä likoon voittoja tahkoavien fat’n flappy -tilassa laittamista. Menestys alkaa omasta olevien yritysten haastaminen. Usein asennoitumisesta elämään. ”Give näille markkinoille pääseminen ei ole everything you can and enjoy life in kuitenkaan helppoa, vaan Branson on full.” joutunut puolustamaan yhtiönsä etuja Vuoden 2012 seminaari oli valtamyös lakiteitse: Virgin Atlantic Airva menestys, joka ei jättänyt ketään ways taisteli pitkään British Airwaysin kylmäksi. Selvää kieltä onnistumikanssa oikeudessa, voitti ja jakoi milsesta kertoo se, että ensi syksyn Jack joonien vahingonkorvaukset suoraan Welchin tähdittämään seminaariin työntekijöilleen. ilmoittautui saman tien 2100 ihmisBransonin vertaa menestyvää liiketä. Tällä tahdilla Paviljonki kaipaa miestä ja taiteilijaa toisiinsa: molemjo piakkoin laajennusta. Nordic Bumilla on edessään tyhjä kangas, joka siness Forum toteutti Hans-Peter on täytettävä oikeilla palasilla. BisSiefenin ja Jyri Lindénin johdolla neksessä on hänen mukaansa ennen tapahtuman, jonka merkitys Jyväskaikkea kyse positiivisen vaikutuksen kylän alueelle on suuri monella tatekemisestä. Virginin toimintaa ohsolla.

09

“Opiskelijabileet jäivät jälleen osaksi jokaisen kylterin arkea koko loppulukuvuoden ajaksi”

Kylli · tuomo tanttu

Kyllin hyvää Pörssin edustus on ollut perinteisesti kylteriyhteisöjen kärkikastia

raa aika). Myös tammikuussa pidettäville Pörssin Firmamessuille kannattaa tulla, sillä siellä sinulla on mahdollisuus osallistua kiitosta keränneelle SEFEn työnhaun infoluennolle ja varata henkilökohtainen aika CV-sparrausta varten. Lisätietoja kaikesta edellä mainitusta saat luonnollisesti SEFEn ja Pörssin nettisivuilta sekä suoraan Kylliltä.

#3 Vaikutu, viihdy ja verkostoidu eli osallistu tapahtumiin

#1 Liiku

S

yyskuu tuli ja meni yhdessä hujauksessa, mutta sekä opinnot että opiskelijabileet jäivät jälleen osaksi jokaisen kylterin arkea koko loppulukuvuoden ajaksi. Kalenteri on täynnä yhtä sun toista, ja välillä saattaa tuntua että päivästä loppuvat tunnit kesken - varsinkin kun se ryhmätyö oli taas kerran budjetoitu tehtäväksi viimeisenä mahdollisena palautuspäivänä.

Vaikka pitkät päivät töiden ja viihteen parissa saattavat tuntua ajoitain todella raskailta, kannattaa tuudittautua vanhan sananlaskun sanomaan siitä, ettei vierivä kivi sammaloidu. Haluankin tsempata kaikkia lukijoita pitämään kivet vierimässä, ja kuinkas muuten se onnistuisi, kuin ottamalla vaarin seuraavista Kylli-Sedän kootuista neuvoista!

10

Aamulenkki harjulla tai Jyväsjärvellä piristää kummasti. Pörssin sählyvuorolla ja Kylterifutiksessa tapaa uusia naamoja, joiden kanssa kisailu saa unohtamaan kaikki opintojen deadlinet ainakin hetkeksi. Yliopistoliikunnan jumppien ja Pörssi Fightersin hikikarkeloiden ansiosta vuosijuhlatamineet eivät purista ja viihteelle voi lähteä kerrankin hyvällä omatunnolla.

#2 Valmistaudu kesätyöhakuun ajoissa

Kesätöiden hakuaika on monelle meistä varsinainen mörkö, jonka olemassaoloa ei halua tunnustaa kuin vasta kevään viime metreillä. Vuoden yhteen stressaavimmista ajanjaksoista voi kuitenkin varautua jo syksyllä: kun CV ja hyvä hakemuspohja on hoidettu ajoissa kuntoon, ne eivät ole enää kevään murhe. CV:n muotoseikoissa kyltereitä auttaa SEFEn jäsensivuilta löytyvä CV-generaattori, sisällön suhteen apua tarjoavat esimerkiksi SEFEn ura- ja työnhaunpalvelut, joihin voit ottaa yhteyttä jo syksyn aikana (www.sefe.fi, va-

Luennoilla opit paljon tieteellisiä teorioita, mutta jos sinulle tarjoutuu mahdollisuus osallistua tapahtumiin, joissa pääset kuulemaan myös työelämässä vaikuttavien ihmisten käytännön tarinoita ja kokemuksia, kannattaa se ehdottomasti hyödyntää. Excut ja yritysvierailut ovat omiaan muistuttamaan meitä siitä maailmasta, johon jokainen valmistunut KTM lopulta astuu. Pörssin järjestämien excursioiden lisäksi kannattaa muistaa myös alkuvuodesta järjestettävät Kylteripäivät, joiden ohjelmaan kuuluu mielenkiintoisten asiantuntijaluentojen lisäksi – ja kunnon excun mukaisesti – myös paljon viihdettä. Pörssin edustus on ollut perinteisesti kylteriyhteisöjen kärkikastia, ja toivottavasti tämä perinne jatkuu myös tulevana vuonna. Olkaahan hereillä marraskuun 1. päivänä, sillä tapahtuman kiintiö on täyttynyt vuosi vuodelta yhä nopeammin!

Näiden kolmen vinkin myötä toivotan kaikille erittäin mukavaa ja aktiivista syksyä!

Kyllinne, Tuomo Tanttu 044 286 8805 tuomo.tanttu@sefe.fi

11

enni aittila iiro korhonen

Fuksigallup Läpi kevään kestänyt hypetys uusista fukseista on vihdoin saanut arvoisensa päätöksen! Uudet ja palleromme ovat täyttäneet luentosalit ja lämmittäneet sohvat Selkkarissa. Varmasti koko Pörssin historian tunnollisimmat fuksit ottavat alkavan yliopistouransa vakavasti niin luentosalien sisä- kuin ulkopuolellakin. Tuore fuksigallup esitteleekin teille nyt muutamia fuksejamme, olkaa hyvät!

Kysymykset:

1.

2.

3.

4.

Miten opinnot ovat lähteneet käyntiin?

Mikä on ollut toistaiseksi paras tapahtuma Pörssissä?

Kolme sanaa, jotka tulevat mieleen sanasta “Pörssi ry”.

Miksi valitsit juuri Jyväskylän yliopiston?

Kaspar Lastikka

1. Ensimmäinen viikko oli kostea, mutta nyt pääsen pikkuhiljaa aloittelemaan opintojakin.

2. Fuksisitsit oli parhaat, hyvänä kakkosena Fuksiaiset.

3. Alkoholi, yritysyhteistyö ja verkostoituminen.

4. Yhteisvalinnan ohessa hain myös Jyväskylään. Lopulta valinta ratkesi Jyväskylän ja Oulun välillä.

Emmi Koivuluoma

1. Hyvin ovat lähteneet käyntiin, on ollut tosi hauskaa. Ensimmäisten viikkojen tutustumisten jälkeen alkaa pikkuhiljaa valmistautumiset tentteihin.

2. Fuksiaiset tai Fuksisitsit ehdottomasti!

3. Juominen, juhliminen ja tanssiminen.

4. Jyväskylä on keskellä kaikkea ja suuri opiskelijakaupunki. Hain kauppatieteiden yhteishaun ohessa siksi myös tänne Jyväskylään.

Juuso Kanto

1. Opiskelut ovat alkaneet aika railakkaasti. Ensimmäisten alkoholipainotteisten viikkojen jälkeen alan nyt päästä pikkuhiljaa opiskelun makuun.

2. Fuksiaiset tai Fuksisitsit.

3. Alkoholi, hauskanpito ja yhtenäisyys.

4. Kuulin yliopistosta paljon positiivista palautetta kavereiltani. Myös vertailut Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston välillä kallistuivat Jyväskylän eduksi.

12

Joonas Nikkola

1. Ihan hyvin ovat lähteneet käyntiin. Hyvin olen viihtynyt koulussa, porukka on hyvä ja kannustaa opiskelemaan.

2. On ollut monia hyviä tapahtumia, mutta nostaisin Fuksiaiset esiin, koska ilta oli erilainen ja meno oli hyvä!

3. Menestys, hauskanpito ja tulevaisuus.

4. Jyväskylän on hieno kaupunki.

Heli Luoto

1.

2.

3.

4.

Ihan hyvin, opiskelijaelämään yritän päästä vähitellen kiinni.

Fuksisitsit ja niiden jälkeiset Poikkitieteelliset Haalaribileet.

Juominen, hauskanpito ja edunvalvonta.

Jyväskylä on kiva kaupunki ja kauppatieteet kiinnostavat.

Jarno Hiltunen

1.

2.

3.

4.

Oikein mainiosti.

Fuksiaiset tapahtuman erikoisuuden vuoksi.

Aika hienot haalarit.

Asuin jo valmiiksi täällä Jyväskylässä, enkä nähnyt syytä muuttaa pois.

Matilda Viteli

1. Hyvin lähteneet, tosin enemmän on aika toistaiseksi kulunut Pörssin bileissä kuin koulussa.

2. Fuksiexcu.

3. Hauskuus, kiire ja kaverit.

4. Koska Jyväskylän kauppakorkeakoulu on paras kauppakorkeakoulu!

Ville Helminen

1.

2.

3.

4.

Ihan hyvin juhlien merkeissä.

Fuksiaiset.

Juhla, darra ja Sefe maksaa.

Koska menin yhteisvalinnan pääsykokeisiin kaksi tuntia myöhässä.

13

Aarne Töllinen Aarne Töllinen & Jaakko Junttila

Kenen joukoissa seisot?

S

uomen Ekonomiliitto SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Ollessasi pörssiläinen, olet SEFEläinen.

Pörssiläisyys on hauskaa. Sefeläisyys on hauskaa.

Valmistuttuasi ekonomiksi SEFE:n jäsenyys voi nousta entistäkin arvokkaammaksi. Lakiasianneuvonta, edunvalvonta, jäsenalennukset sekä paikallisyhdistyksen järjestämät verkostoitumismahdollisuudet auttavat uralla ja piristävät arkea. KeskiSuomessa ekonomien etuja valvoo ja arkea elävöittää Keski-Suomen Ekonomit ry.

Yhdistys on jäsentensä näköinen: samanaikaisesti nuori ja varttunut sekä kokenut ja kokematon. Haluamme tarjota jokaiselle jotakin.

Millaista nuorten ekonomin arki Jyvässeudulla on? Mitä opintojen viimeistelyssä kannattaa huomioida? Onko Keski-Suomessa töitä nuorille ekonomeille? Mikä kylteristä tulee isona?

Annetaan Nooran, Annan, Villen ja Jarkon kertoa omasta ekonomin arjestaan. He ovat nuoria. He ovat ekonomeja. He ovat keskisuomalaisia. He ovat nuoria KeskiSuomen ekonomeja.

Noora Pasanen

“Yliopistossa oppi hallitsemaan kokonaisuuksia ja sai käsityksen liiketalouden eri osa-alueista”, toteaa Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2008 markkinoinnin ja KVliiketoiminnan ekonomiksi valmistunut Noora Pasanen. Päivittäisessä työssään Suomen Verkkomaksut Oyj:n asiakkuuspäällikkönä tarvitsemaa maksuliikenteen ja riskienhallinnan erikoisosaamista yliopisto ei Nooralle paljoa opettanut, mutta akateeminen maailma opetti itsenäiseen työskentelyyn ja prosessinomaiseen ajatteluun.

Ekonomin arjen Noora kokee mielenkiintoiseksi. Toisaalta se on “ihan perustyötä”

14

”Yrityksen nopea kasvu on ollut ihana mahdollisuus kasvaa ja kehittyä myös itse” eli sähköposteihin vastaamista ja asiakkaiden kanssa puhelimessa keskustelemista, mutta toisaalta arjessa voi myös vaikuttaa suurempiin asioihin esimerkiksi osallistumalla yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Noora uskoo, että jokainen valmistunut ekonomi löytää oman työelämässä paikkansa. Hän kokee kauppatieteellisten opintojen tarjonneen hyvän tietopohjan ekonomiuralle, mutta korostaa työssäoppimisen ja työssäkehittymisen tärkeyttä.

Opintojaan viimeisteleviä Noora kehottaa tarkastelemaan työllistymismahdollisuuk-

sia monipuolisesti ja pelkkiä työnimikkeitä laajemmasta näkökulmasta. “Pelkkään nimikkeeseen ei kannata tuijottaa”, Noora kiteyttää.

Pian neljä vuotta Suomen Verkkomaksut Oyj:lla työskennelleen Nooran työviikot täyttyvät asiakkuuksien hallinnasta sekä esimerkiksi riskienhallinnan ja maksuliikenteen tuotekehitysprojekteista. Noora toteaakin työviikkojensa olevan erittäin vaihtelevia ja monipuolisia. Mielenkiintoista ekonomiuran alkuvuosista on tehnyt myös työnantajayrityksen nopea kasvu viiden hengen tiimistä yli kolmenkymmenen työntekijän organisaatioksi. “Yrityksen nopea kasvu on ollut ihana mahdollisuus kasvaa ja kehittyä myös itse ja toisaalta on ollut hienoa olla mukana luomassa kasvua”, Noora pohtii neljää ensimmäistä ekonomivuottaan.

Tulevilta vuosilta ekonomiuralta Noora odottaa jatkuvaa kehittymistä ja mielenkiintoisia haasteita Jyväskylän alueella.

“Jatkuvat haasteet pitävät työn tekemisen mielekkäänä”, Noora pohtii. Hänen mielestä Keski-Suomessa ekonomien työpaikoista kilpailu on kova, mutta toisaalta mielenkiintoisia työpaikkoja löytyy paljon. Noora huomauttaakin, että monet työpaikat eivät ole usein avoimessa haussa, jolloin verkostojen merkitys korostuu työnhaussa.

Myös oman ekonomiuransa starttaamista helpottivat yliopistomaailmassa luodut kontaktit sekä yhteinen työkokemus tutkimusprojekteista: Suomen Verkkomaksujen toimitusjohtaja ja markkinointipäällikkö olivat Nooralle entuudestaan tuttuja jo ItäSuomen yliopiston ajoilta.

Työn ja opiskelun yhteensovittamisen Noora kokee opintojen loppuvuosina onnistuneen erittäin hyvin. Mikä parasta, aikaisempi työkokemus helpotti täysaikaisesti työelämään siirtymistä: “Koin pelkän opiskelun loppuvaiheessa jopa ehkä liiankin rennoksi, joten työt helpottivat rytmittämään arkea”, Noora summaa viimeisiä opiskeluvuosiaan.

“Kertynyt työkokemus ja KTM-tutkintoon valmistuminen olivat Annalle arvokas yhdistelmä täysiaikaisesti työelämään siirtyessä”

Anna Hartikainen

Elokuussa 2012 ekonomiksi valmistuneen Anna Hartikaisen opiskeluvuodet täyttyivät työnteosta, opiskelusta ja Pörssin ainejärjestötoiminnasta. Viimeiset kaksi vuotta Anna on työskennellyt liike-elämän valmennus- ja tutkimusyritys Balentor Oy:lla vastaten markkinoinnista, liikkeenjohdon konsultoinnista ja vaikuttavuustutkimusten toteuttamisesta.

Nykyisiin työtehtäviin Anna päätyi työharjoittelun kautta. Anna kokeekin ekonomiuransa alkaneen jo opiskeluvuosina SEFE ry:n kylteriyhdyshenkilön työtehtävien ja myöhemmin Balentorille tekemänsä työharjoittelun myötä.

Työviikkojen kohokohtia Annalle ovat asiakkaiden arkea aidosti auttavat oivallukset, ”sellaiset tilanteet, joissa asiakas huomaa saaneensa projektista vielä odotuksiaan enemmän”, Anna kiteyttää. Hänen mielestään ekonomin arki on vaihtelevaa ja hyvässä hengessä hektistä. ”Yksikään päivä ei ole samanlainen. Välillä ollaan reissussa ja välillä toimistolla”, Anna pohtii.

Vuorovaikutus-, organisointi- ja johtamistaidot ovat Annan arjessa arvokkainta osaamista. ”Lisäksi myös näkemyksellisyys ja kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia kuuluvat jokapäiväiseen työhön”, Anna lisää. Pohja työelämässä tarvittaville tietotaidoille on Annan mielestä luotu yliopistoopiskelussa ja myös työssä tarvittavassa käsitemaailmassa olisi ”ihan pihalla” ilman yliopisto-opintoja.

Toisaalta käytännön osaamisen ja yliopistossa opittujen tietojen soveltamistaidot Anna on oppinut töitä tekemällä. Niitä ei yliopiston luentosaleissa opetettu.

Ekonomien työllistymismahdollisuudet Keski-Suomessa Anna näkee positiivisina. Vaikka suuret yritykset ovatkin viime vuosina supistaneet toimintojaan maakunnissa, on kasvavien PK-yritysten työtarjonta Annan mielestä hyvällä tasolla. ”Tulevaisuudessa näen Jyväskylän yhtenä nousevana alueena Suomessa”, Anna summaa. Omalta uraltaan hän odottaa jatkuvaa kehittymistä ja mahdollisuutta uuden oppimiseen. ”Uudistuminen ja liikkeellä pysyminen ovat edellytyksiä mielekkäälle

”Uudistuminen ja liikkeellä pysyminen ovat edellytyksiä mielekkäälle urakehitykselle”

urakehitykselle”, Anna pohtii.

Kokemuksensa perusteella Anna suosittelee työn ja opiskelun yhteensovittamista.

Jälkikäteen ajateltuna opiskeluvuodet olivat vauhdikkaita, mutta kertynyt työkokemus ja KTM-tutkintoon valmistuminen olivat Annalle arvokas yhdistelmä täysiaikaisesti työelämään siirtyessä. ”Toki tunnollisen opiskelun, sekä opiskelijaelämän ja työnteon yhteensovittaminen vaatii myös itsekuria”, Anna muistuttaa.

Valmistumassa olevia opiskelijoita Anna kehottaa hakemaan työelämän kontakteja ja tarkistamaan omia opintosuunnitelmiaan työllistymisen näkökulmasta: millaista osaamista sinä urallasi tulet tarvitsemaan?

Ville Sarpo

Seinäjoelta vuonna 2004 Jyväskylään muuttanut Ville Sarpo työskentelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tohtorikoulutettavana pääaineenaan yrittäjyys. Yhdeksi hienoimmista kokemuksista puolitoistavuotiselta ekonomiuraltaan hän nostaa uuden IBE-maisteriohjelman käynnistymisen. “Oli hieno huomata, kuinka paljon kiinnostusta käynnistämämme maisteriohjelma on herättänyt. Palaute on ollut tosi positiivista myös uusilta opiskelijoilta”, Ville summaa tänä syksynä startannutta maisteriohjelmaa.

15

“Jarkon mielestä esimerkiksi työskentely pikaruokaravintolassa konkretisoi ketjutoiminnan tehokkuuden ja antaa jokaiselle uuden merkityksen sanalle kiire.”

kylterinä nautittu akateeminen vapaus jatkuu myös ekonomiuralle

Villen arki yliopistolla on vaihtelevaa työnkuvaan kuuluessa tutkimuksellisia sekä hallinnollisia työtehtäviä. “Opiskelijoiden ohjausta, lukemista, kirjoittamista, organisointia, sähköposteja ja viestintää”, Sarpo kuvaa omaa työviikkoaan. Käytännössä tohtorikoulutettava siis parantaa osaamistaan ja kehittää tietotaitojaan tavoitteenaan kauppatieteiden tohtorin tutkinto.

Yliopiston Ville kokee samanaikaisesi byrokraattiseksi, mutta paljon vapauksia tarjoavaksi työnantajaksi. Hänen mukaansa kylterinä nautittu akateeminen vapaus jatkuu myös ekonomiuralle. Työssään tärkeimpiä tietotaitoja Villelle ovat vuorovaikutustaidot, tietojenkäsittelytaidot sekä viestintätaidot. Akateeminen jatkotutkimus edellyttää organisointia ja analyyttisyyttä. Maisteritutkinnon myötä opittu käsitteellisyys, laskentatoimen osaaminen ja tilastotaidot ovat olleet mukaan erityisen hyödyllisiä jatko-opintojen edetessä.

“Mennessäsi mihin tahansa töihin, KTMtutkinnossa opittua numeropäätä tarvitaan, joten tylsiltä ja vaikeiltakin tuntuvat kurssit kannattaa ottaa tosissaan”, Ville vinkkaa tuleville ekonomeille lisäten: ”Verkostoitumisesta opiskeluaikana ei ole koskaan haittaa”.

Tulevaisuuteen Sarpo katsoo odottavasti. Erityisesti hän odottaa haastavia työtehtäviä ja vaihtelevaa urakehitystä. “Kauppatieteellisellä alalla vaihtoehtoja riittää ja tohtorintutkinto ainoastaan lisää mahdollisuuksia”, Ville toteaa. Tavoitteenaan Villellä on saada tohtorin tutkinto siedettävissä

16

ajassa valmiiksi, jonka jälkeen akateeminen ura on yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Kauppatieteen opiskelijoita Ville kehottaa viettämään vaihto-opiskelujakson sekä löytämään sopivan tasapainon työnteon ja opiskelun välille. “Vaikka opiskeluaikaiset työtehtävät eivät olisikaan täysin oman alan hommia, työnteko kannattaa aina.”

Valmistumassa oleville kyltereille työsuhde yliopistoon ja tohtorin tutkintoon tähtäävät jatko-opinnot tarjoavat Villen mielestä mielekkään mahdollisuuden kehittyä todelliseksi oman alan erityisasiantuntijaksi.

Jatko-opinnot tarjoavat myös useita verkostoitumismahdollisuuksia oman alan huippuihin Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa, jotka muutoin ekonomiuran alkuvuosilta jäisivät ehkä kokematta”, Ville pohtii.

Jarkko Elola

Varkaudesta vuonna 2001 Jyväskylään opiskelemaan muuttanut Jarkko Elola työskentelee Kodin Terran johtajana Jyväskylän Palokassa. Opiskeltuaan vuoden ammattikorkeakoulussa BBA-linjalla, Jarkko aloitti taloustieteen opinnot johtamisen pääaineessa vuonna 2002. Taloustieteiden opinnot sujuivat nopeassa tahdissa ja maisterin tutkintotodistuksen Jarkko sai kolmessa vuodessa.

Opiskeluvuosina Jarkko raivasi työkseen metsiä ja myi matkapuhelimia. Työn, perhe-elämän ja nopeatempoisen opiskelun

yhteensovittaminen tarkoitti kiireistä arkea, mutta jälkikäteen ajateltuna yhdistelmä oli arvokas. Opiskelijoille Terra-johtaja suosittelee työn ja opiskelun yhteensovittamista omat voimavarat huomioiden. Ansio on tärkeä arvo sinänsä, mutta uran kannalta kokemus ”hanttihommista” on vieläkin arvokkaampaa. Jarkon mielestä esimerkiksi työskentely pikaruokaravintolassa konkretisoi ketjutoiminnan tehokkuuden ja antaa jokaiselle uuden merkityksen sanalle kiire.

Jarkon mukaan esimiestyö edellyttää myös erilaisten asiakaspalvelutehtävien osaamista ja tuntemista. Hänen oma ura S-ryhmässä alkoi nopeasti valmistumisen jälkeen aloitettuaan S-ryhmän trainee-koulutuksessa. ”Muistan edelleen tarkasti sen hetken, missä ja milloin avasin S-ryhmältä tulleen valintakirjeen”, Jarkko muistelee ekonomiuransa starttia.

Viisitoista kuukautta kestäneen koulutusjakson jälkeen Jarkko jatkoi Keskimaalla Hirvaskankaan ABC:n avausprojektissa, jonka jälkeen siirtyi Sokos-keskus laajennushankkeen projektipäälliköksi. ”Se oli iso palapeli seitsemässä kerroksessa” , Jarkko pohtii Sokoksen rakennusprojektin tarjoamia haasteita.

Sokos-projektin lähestyessä valmistumistaan, Jarkko siirtyi nykyisiin työtehtäviinsä Palokan Kodin Terran johtajaksi.

Monipuolisesta trainee-koulutuksesta ja sen jälkeisistä työtehtävistä huolimatta siirtyminen ison myymälän johtajaksi oli haastava askel. ”Olihan se varsinkin aluksi

tosi kova koulu nuorelle kaverille”, Jarkko myymälän johtaja saa kantaa vastuuta laa- usein lyhyet epäviralliset keskustelut, joiden muistelee ja toteaa Kodin Terran työtehtä- joista kokonaisuuksista ja pidemmän ai- seurauksena jokin asia lähtee liikkeelle tai vien kasvattaneen etenkin kokonaisvaltais- kavälin suunnittelusta, mutta toisaalta voi nytkähtää eteenpäin positiivisessa hengesta vastuunkanto- ja päätöksentekokykyä: vaikuttaa hyvinkin pieniin yksityiskohtiin sä: ”Olen itse positiivinen henkilö ja lähes ”Nuori ketju kehittyy rajulla vauhdilla ja esimerkiksi markkinointia suunniteltaessa. poikkeuksetta töissä hyvällä tuulella. Työ ei se vaatii nopeaa päätöksentekoa perintei- Viikoittaisina kohokohtina Elola mainitsee saa olla liian vakavaa, huolestuisin siitä jos sestä ketjutoiminnasta poiketen joku päivä kahvihuoneesta ei myös paikallisella tasolla. Pääkuuluisikaan naurunremakkaa.” tösten kanssa joutuu monesti Yliopisto-opiskelun Jarkko painimaan yksin, mutta onkokee arvokkaaksi. ”Tietynhan se palkitsevaa, kun näkee laista teoreettisuutta tarvitsee, konkreettisesti mihin tekemäsi vaikka käytännön työssä ollaanpäätökset johtavat”, Elola pohtii kin”, hän pohtii ja lisää toisinaan vaiheitaan Palokan Kodin Terhyvinkin teoreettisen yliopistorassa. opiskelun harjaannuttaneen häJohtamista, valtio-oppia ja nestä käytännön liiketoiminnan markkinointia opiskelleena ymmärtäjän.

Jarkko uskoo pääainevalintoTulevaisuuteen Elola katsoo jensa ohjanneen vahvasti urakeodottavasti. Mahdollisuuksia hitystään. ”Toisaalta esimerkikS-ryhmän sisällä on varmasti si laskentatoimen kursseja olisi useita, mutta oman urakehitykvoinut käydä enemmän, ne ovat sen suunnitteleminen on myös olleet sellaisia taitoja, jotka on arvovalintakysymys. ”Jokainen ollut pakko oppia kovemman pitää työn ja yksityiselämän bakautta työelämässä”, hän sumlanssissa omalla tavallaan ja se, maa. Jarkolle liiketoiminnan mihin itse kukin rajan piirtää, kokonaisvaltainen ymmärtämivaikuttaa luonnollisesti urakenen, analyyttisyys sekä harkittu, hityksen vauhtiin”, kolmen lapmutta nopea päätöksentekokysen isä pohtii. ”Itse koen olevani ky ovat olleet uralla arvokkaimtilanteessa, jossa minun ei tarpia taitoja. vitse jatkuvasti antaa näyttöjä Ekonomin arki on Jarkon mieuralla edetäkseni ja se tuo rauhan ”Aika ei riitä koskaan, ja niin työhön kuin vapaallekin”, Jarklestä monipuolista ja hektistä. ”Aika ei riitä koskaan, ja se pitää ko kiteyttää ja vakuuttaa positiivise pitää oppia sietämään” suudellaan. oppia sietämään. Työ vaatii priorisointia”, hän kiteyttää. Toisaalta

www.keskisuomenekonomit.fi

17

“Tuona aamuna vatsassa olleet perhoset tuntuivat samalta, kun aikoinaan ala-asteen ensimmäistä luokkaa aloittaessa.”

Niina Ahlgren & Eveliina Lakka Jaakko Junttila & Kalle Jokinen

Pienten pörssiläisten ensimmäiset viikot

K

auan odotettu 3. syyskuuta koitti ja ensimmäinen koulupäivä alkoi Mattilanniemen A- r a k e n nu k s e s s a .

Tuona aamuna vatsassa olleet perhoset tuntuivat samalta, kun aikoinaan ala-asteen ensimmäistä luokkaa aloittaessa. Vaikka ala-asteen ensimmäiseen päivään verrattuna kotipuolen saattojoukot eivät (onneksi) olleet yhtä suuret, huvittavaa oli huomata se, kuinka vielä näin yli parikymppisenä äiti soitteli kyseisenä aamuna varmistaakseen, että oliko herätty ja laukku pakattu valmiiksi. Dekaani Jukka Pellinen ja opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen ottivat uudet opiskelijat vastaan ja pelottelivat heti kuoppaan putoamisella. Sitä pieni fuksi tosiaan tarvitsikin! Ensimmäisten viikkojen aikana olemme pikkuhiljaa alkaneet ymmärtää, mitä on olla kylteri ja pieni pörssiläinen.

MaA 103 -salin infotulvan jälkeen meidät jaettiin tutor-ryhmiin. Tutorit vastasivat kaikkiin kysymyksiin ja varmistivat, että kaikilla on katto pään päällä ja muut perusjutut kunnossa uudessa kaupungissa.

Annelista ei kaupunkisuunnistuksen ja karaokelaulannan jälkeen siis kenenkään tarvinnut suunnata Kuokkalan sillan alle nukkumaan.

Kaupunkisuunnistusta seurasi huikea Nielunavaus Palokkajärven rannalla, missä ensimmäistä kertaa testattiin fuksien kuntoa mm. olutviestin voimin. Huippukuntoisimmat jatkoivat nielunsa avaamista vielä Rentukassa. Niin kuin Ultra Brakin laulaa: ”yön viimeinen drinkki aamiaiseksi vaihtuu, lisäsin siihen kahvia”, ilmestyi seuraavana aamuna ATK-infoon pieni joukko aamukahvin virkistämiä kuulijoita kuule-

18

Luennot soljuvat tasaiseen tahtiin ja välillä tulee jotain opittuakin

maan Optiman, Kopan ja Korpin saloista.

Fuksiviikon ehdoton huipentuma oli Fuksisitsit, akateemiset pöytäjuhlat, joita vietettiin Jyväshovissa teemalla ”supersankarit”, sekä sitä seuranneet haalaribileet Bar Brassa. Meille nämä olivat elämämme ensimmäiset sitsit. Valitettavasti kaikki 130 uutta fuksia eivät mahtuneet Jyväshoviin, mutta onneksi kohdallamme F5-napin rämpytys palkittiin ja paikka sitseihin varmistui. Teeman mukaisesti Jyväshovi täyttyi kissanaisista ja voimamiehistä, löytyipä joukosta muutama oman elämänsä supersankarikin sekä yksi Jeesus. Juomalaulut ja erinäisistä sääntörikkomuksista aiheutuneet rangaistukset rytmittivät sitsien kulkua. Vierestä pääsimme seuramaan kuinka yksi supersankari sai rangaistuksenaan juoda ah-niin-ihanan-näköistä, ainakin hedelmäjogurttia sisältänyttä mönjää.

Poikkitieteelliset Haalaribileet olivat myös keränneet opiskelijat sankoin joukoin jonottamaan yökerho Bran eteen. Sitseistä ja Poikkareista toivuimme mukavasti seuraavana päivänä fuksikinossa Ted-elokuvan ja varsinkin virvokkeiden voimalla.

Opiskelu kauppakorkeakoulussa on ollut juuri sellaista, mitä olemme sen kuvitelleetkin olevan. Luennot soljuvat tasaiseen tahtiin ja välillä tulee jotain opittuakin.

On ollut myös mukavaa, kun on tuntenut kuuluvansa heti porukkaan. Osa lounaspaikoista on myös tullut kierrettyä läpi näiden alkuviikkojen aikana. Kaikista olemme löytäneet hyvää ruokaa, joskus tosin pitää varata aikaa jonotteluun. Piato ja Kasvisravintola Katriina (vegemättöä!) ovat osoittautuneet suosikeiksi.

Enää ei tarvitse ihmetellä, miten yliopistossa aikaa saa kulumaan useita vuosia.

Kursseja on mistä valita ja harrastuksia löy-

Enää ei tarvitse ihmetellä, miten yliopistossa aikaa saa kulumaan useita vuosia tyy monia. Toivottavasti mahdollisimman moni fuksi on jo löytänyt tiensä Pörssin tiimeihin, kerhoihin ja muuhun toimintaan. Jyväskylä on todella opiskelijapitoinen ja -ystävällinen paikka.

Vielä jaksamme olla ahkeria opiskelijoita, mutta tiedossa on, että kun syksy loppuu ja pimeä talvi koittaa, kiitämme akateemista vapautta, käännämme kylkeä ja jatkamme unia vaikka luento alkaisikin.

Tietenkin viikot huipentuivat Fuksiaisiin, tähän kauan odotettuun ja pelättyyn tapahtumaan. Korruptoituneet rastinpitäjät saivat lahjuksina kaikkea ruusuista nuuskaan ja pakarahierontaan. Silja Linen ja Pikku kakkosen vauhdittamina siirryimme rastilta rastille. Kaiken kruunasi valan vannominen Harjulla - meistä oli tullut virallisia pörssiläisiä, hamaan hautaan asti!

Saimme myös viimein pukea yllemme hohtavan valkoiset haalarit!

Uusia ystäviä, unelma-alan opiskelua, tasapainottavaa vapaa-ajan toimintaa ja hienoa meininkiä! Tätä kaikkea on olla pörssiläinen. Lämpimät kiitokset hallitukselle ja tutoreille, uudet fuksit otettiin lämpimästi vastaan!

19

Petri Pekkarinen OLVI Oyj & Jaakko Junttila

Ystävien kesken Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon Iisalmeen vuonna 1878.

Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa.

Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi.

Olvin tarina alkoi 134 vuotta sitten lokakuussa Iisalmen kauppalan majatalossa.

Olvin ja Pörssin yhteinen tarina ja hedelmällinen yhteistyö sai alkunsa 131 vuotta myöhemmin vuonna 2009. Tuolloin pörssiläiset saivat kuulla Olvin syntytarinan vuosijuhlaillallisella snapsikierroksen siivittämänä ja seuraavan aamun silliaamiaista loivensivat Olvin monet panimotuotteet. Siitä lähtien me pörssiläiset olemme saaneet nauttia vastaavista kokemuksista sekä vuosijuhlilla että tapahtumissa ympäri vuoden.

Yrityssuhdevastaavan roolissa olen ollut vastuussa Olvi-yhteistyöstä kuluneen vuoden ajan. Se siirrettiin minulle hallituksen vaihtuessa miltei perinnön tai perhekalleuden tavoin suurten sanojen siivittämänä, joten olen alusta asti oppinut arvostamaan ja vaalimaan sitä aivan erityisellä tavalla.

Näin toki muidenkin yhteistyökumppanien kohdalla. Yhteistyömme taso on korkea yhteisen historiamme lyhyydestä huolimatta ja se juurikin tekee Pörssin ja Olvin välisestä kanssakäymisestä ainutlaatuisen.

20

Yhteistyön monipuolisuutta ei myöskään voi korostaa liikaa. Juomatarjonnan lisäksi esimerkiksi yritysvierailut ja tapahtumayhteistyö ovat arvokas osa pörssiläisen kalenterivuotta. Ilman tällaisia yhteistyökumppaneita saattaisi jäädä moni upea tapahtuma toteuttamatta.

Olvi on myös yrityksenä ajan hermolla ja kehittää jatkuvasti uusia ja innovatiivisia tuotteita suomalaisten makuun. Näistä me pörssiläiset saamme myös ensimmäisten joukossa nauttia. Edellisille järjestötoimijoille, kuten nyt minullekin, Olvi on tullut hyvin tärkeäksi osaksi pörssiläisyyttä. Kuin huomaamatta olen kasvanut merkkiuskolliseksi Iisalmen panimon tuotteille myös Pörssin tapahtumien ulkopuolella. Olen saanut myös kuulla ja nähdä, että näin on

monen muunkin kanssaopiskelijan kohdalla. Olvi on siis todella integroitunut pörssiläisyyteen, opiskelijoiden arkeen ja juhlaan.

Jyväskylän kylterien ja Iisalmelaisen panimon yhteistyötä tiedettävästi kadehditaan muissa kaupungeissa aika-ajoittain. Tällaista synergiaa on syytäkin vaalia ja kehittää edelleen.

Väittäisin, että pörssiläisyys määrittelee hyvin suurta osaa meistä tällä hetkellä paljon. Mahdollisesti jopa enemmän kuin mihinkään muuhun järjestöön, työyhteisöön tai ryhmään kuuluminen. Parasta tuossa määritelmässä on, että siitä voi olla vain ylpeä. Suurta joukkoa taustoiltaan ja tavoitteiltaan hyvinkin erilaisia ihmisiä yhdistää ensisijaisesti Pörssin perheeseen kuuluminen. Yhteisöllisyys ja perinteet tuntuvat vain vahvistuvan, vaikka ihmiset ja vuosikurssit hiljalleen vaihtuvatkin.

Pörssin ja Olvin yhteistyö on tullut monelle pörssiläiselle tutuksi heti fuksiviikoilla, eikä sen merkitys katoa missään vaiheessa. Pörssiläisyyden myötä meillä kaikilla on vahva side Olviin. Vastuu yhteistyömme vaalimisesta on toimihenkilöiden ja yhteyshenkilöiden vaihtuessa yhä enemmän jokaisella pörssiläisellä. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

Iisalmen Olvihallin seinältäkin löytyvän otsikon lausahduksen puhun sekä omasta että varmasti jokaisen pörssiläisen puolesta. Vaikka makuasioista voi aina kiistellä, on Olvi tarjonnut vuosien saatossa Pörssin opiskelijoille makuelämyksiä juhlaan, energiaa arkeen ja unohtumattomia vierailuja sekä tapahtumia. Nämä kokemukset olemme saaneet jakaa yhdessä - pörssiläisinä ystävien kesken.

“Pörssi laskee myös silloin, kun lunta ei ole maassa”

Aleksi Rämö & Riikka Niinikoski

Pörssi liikkuu Helppoa(ko), kun sen osaa

Kolme! Kaksi! Yksi! Huudot kajahtavat Jyväskylän graniitilla, ja tuhatpäinen ihmisrykelmä starttaa juoksemaan kohti Jyväsjärven rantaraittia. Tähän ihmismassaan on eksynyt myös kaksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijaa. Kyse on Finlandia Marathonista, jossa JYY on aktiivisesti mukana kannustamassa opiskelijoita liikunnan pariin.

Kaikki alkoi 3 viikkoa ennen lähtölaukauksen kajahtamista. Energiaa täynnä olevat

kaverukset törmäsivät sunnuntailenkillä Alballa, ja lähtivät yhdessä nautiskelmaan rantaraitin maisemista. Jalka kulki lentäen ja juostessamme Finlandia Marathonin mainoksen ohi, heräsi molemmille ajatus, että 42 km ei olisi juuri mitään. Sunnuntailenkin päätteeksi oli vuorossa tietenkin sauna, jonka seurauksena maanantai aamuna sähköpostiin oli saapunut viesti ”Kiitos osallistumisesta Finlandia Marathoniin”.

VIIMEISEN VIIKON REENIOHJELMA MA: 4km lenkki ja palauttava tutustumispäivä Rentukassa TI: Lepo ja rentoutusharjoitus (Kaijalanniemi) KE: Lihasten herkistelyä Pupuhuhdan keilaradalla TO: Ammattivalmentajan oppitunti (Jyväshovi) mukana Batman, Teräsmies ja Tehotytöt PE: Lepo LA: Marathon

Pörssi laskee kesälläkin

Alamäkiajo, tunnetummin deehoo (downhill mountain biking), on yksi maastopyöräilyn alalajeista. Koska Pörssi laskee myös silloin, kun lunta ei ole maassa, kävimme tutustumassa tähän vauhdikkaaseen lajiin Laajavuoren Bike Parkissa. Laajavuori Bike Park tarjoaa reittejä niin aloittelijoille kuin kauemminkin lajia harrastaneille.

Vuokrakamat löytyvät järjestäjän puolesta.

Suosittelemme kokemusta muillekin, mutta hoidetaan nuo tulevat lumikelit ensin.

Liity meihin Facebookissa: Pörssin Laskukausi.

Lisää deehoosta: www.laajavuoribikepark.fi

21

”Raportti sisällöllisesti kansainvälisesti suuntautuneesta opintojaksosta tai käytännöstä, jolla hyödynnetään kansainvälisiä osaajia opinnoissa”

Jenna Anttonen Hanna Mäkinen

Kuulumisia kauppakorkeakoululta JSBE:lle kunniamaininta Pörssi ry:n esityksestä SEFEn vuotuisessa opetuspalkintokilpailussa! kilpailussa annettuja kriteerejä. KursJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu sai tänä vuonna SEFEn järjestäsin vastuuopettajana toimii tohtorikoulutettava Susanna Horn, joka oli mässä vuotuisesta opetuspalkintokilerityisen tyytyväinen kurssin saamaan pailusta kunniamaininnan sitten 2000 huomioon.

-luvun vaihteen!

- Tieto kilpailun lopputuloksesta Vuoden 2012 teemana oli kotikanoli todella hyvä uutinen! Kunniasainvälistyminen, jolla kilpailussa maininta oli minulle henkilökohtaitarkoitettiin opintojaksoa tai koulusesti suuri juttu, sillä se kertoo mm. tuskokonaisuutta, joka tukee niiden siitä, että kurssi on nuoruudestaan kansainvälisten tietojen, taitojen ja huolimatta menossa oikeaan suunasenteiden syntymistä, joita työelämä taan. Kurssipalautteesta ei aina saa kauppatieteiden maistereilta vaatii. kattavaa palautetta kurssin ja opeEkonomiliitto haki erityisen toimivaa, tuksen hyvistä puolista, vaikkakin tuoretta ja opiskelijalähtöistä kansainkehitysideoita tulee rakentavasti. Usvälistymisen käytäntöä, joka voi toikon, että kunniamaininnan saanti tuo mia esimerkkinä kaikille yliopistoille myös positiivista näkyvyyttä koko ja joka on henkilöstä riippumatta toiympäristöjohtamisen koulutusohjelmintatapana uusinnettavissa.

Hanna Mäkinen, Jenna Anttonen, Susanna Horn ja malle, Horn sanoo.

Kilpailuun tuli laatia huhtikuun SEFEn kunniamaininta Horn kertoo, että aikoo jatkossa loppuun mennessä kauppakorkeakehittää kurssiaan eteenpäin ja tuoda koulun puolesta raportti sisällöllisesti kansainvälisesti suuntautuneesta opintojaksosta tai käytännöstä, kurssilla vielä enemmän esiin raportissa painotettuja käytänteitä jolla hyödynnetään kansainvälisiä osaajia opinnoissa. Opiskelun sekä panostaa vierailijaluennoitsijoihin: - Kansainvälisyys on selkeästi koettu tärkeäksi, ja tätä teemaa ulkopuolella tapahtuvan kotikansainvälistymisen tavat eivät kuuluneet kilpailun piiriin ja raportin laatimisvastuu tuli olla opiskelija- tulee jatkossa nostaa kursseilla esiin. Kehotankin opiskelijoita rohkeasti tutustumaan niin suomalaisiin kuin ulkomaalaisiin opiskeliainejärjestöllä.

Päädyimme eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen joihin, sillä kaikilla on kuitenkin yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. tekemään kisaraporttia ympäristöjohtamiseen kuuluvasta Climate Törmään usein vanhoihin opiskelijoihini, jotka jälkikäteen harmitBusiness -kurssista (CEMS270), joka vastasi paremmin kuin hyvin televat, etteivät aloittaneet verkostoitumistaan jo opiskeluaikana.

Miksi Climate Business? »» Kurssi on laaja globaali kokonaisuus, joka sisältää niin teoreettista opetusta, kuin myös käytännönläheisiä yrityksille tehtäviä case-töitä »» Toimiva yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa (yritykset, Keski-Suomen liitto, EU-parlamentti) »» Englanninkielinen opetus »» Käytännönläheinen ja työelämälähtöinen »» Antaa mahdollisuuden aitoon kansainvälistymiseen niin opiskelijoiden kuin eri yhteistyötahojen keskuudessa »» Kansainvälinen, globaalisti kaikkia tahoja koskettava kurssiaihe

22

Tervetuloa työpaikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurempia haasteita ja enemmän työniloa.

Organisaatioon, jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintansa uudistamisessa.

Tarjoamamme mahdollisuudet ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi. accenture.fi/tyopaikat ©2011 Accenture. All rights reserved.

23

”Meidän on tärkeää saada opiskelijoita sisään yliopistoomme ja rekrytointi onkin ensiarvoisen tärkeää.”

Saara Hämäläinen Hanna-kaisa hämäläinen

Viitankantajan vaihdos Matti Manninen oli opiskellessaan ujo eikä pitänyt opintomenestystään koskaan tarpeeksi hyvänä. Syksyllä 2012 alkoi hänen taipaleensa rehtorina yliopistossa, jonka historia ulottuu aina 1863 vuoteen saakka.

Uusi lukuvuosi, uudet kujeet. Elokuun ensimmäisenä päivänä rehtorin jykeviin saappaisiin astui Matti Manninen fysiikan laitokselta. Aino Sallinen astui syrjään pestistään, jossa hän toimi kaksikymmentä vuotta. Rehtorin viitan Sallinen luovutti miehelle, joka on toiminut muun muassa yliopistomme vararehtorina sekä tiedekuntansa dekaanina.

Arkiset asiat yllättivät

Kun kysyn Manniselta, miltä tuntuu aloittaa rehtorin työt Aino Sallisen pitkän uran jälkeen, hän naurahtaa: ”Alku tuntui todella hankalalta. Olin kuitenkin seurannut Sallisen työskentelyä kevään ajan ja hänen toimintaperiaatteensa olivat tulleet tutuiksi tuona aikana. Käytännön työ ja sen määrä yllättivät minut. Aikaisempi työni oli paljon vapaampaa ja ajan käytön kanssa ei tarvinnut olla niin tarkka kuin nyt. Minun täytyy seurata tarkasti miten aika riittää kaikkeen.

Asiat kasaantuvat helposti ja toimintasykli on nopea. Omat päätökset tulee tehdä suhteellisen nopeasti, sillä harvoin voi jättää asioita hautumaan ja odottelemaan.” Delegoinnin tärkeyttä Manninen painottaa. ”En vielä tunne kaikkia työtovereitani, joten on vaikeaa tietää, kenelle voin minkäkin asian delegoida. Lähtökohtaisesti luotan yliopiston henkilökunnan asiantuntemukseen, mutta kaikkia töitä ei kuitenkaan voi delegoida.”

24

Rehtori kohtaa opiskelijat

”Haluan luoda välittömän suhteen opiskelijoihin”, virkkoo Manninen. Hän korostaa JYY:n roolia tässä asiassa ja kertoo ylioppilaskunnan olevan hyvä linkki rehtorin ja opiskelijoiden välillä. ”Opiskelijathan pitävät yliopiston pystyssä. Meidän on tärkeää saada opiskelijoita sisään yliopistoomme ja rekrytointi onkin ensiarvoisen tärkeää.

Motivoituneita opiskelijoita voimme saada

vain, jos opetuksen laatu on korkealla.” ”Nuorena opiskelijana olin itse ujo ja hiljainen. Opetustehtävistä en aluksi pitänyt ollenkaan, mutta ajan kanssa aloin nauttia opettamisesta paljonkin. Tein joskus kokeilun, jossa pieni opiskelijaryhmä opetti minua, kurssin vetäjää. Kokeilun jälkeen opiskelijat valittelivat, että opettaminen on niin kamalan rankkaa, mutta tunnustivat, että siinä oppii enemmän kuin luennolla

”Motivoituneita opiskelijoita voimme saada vain, jos opetuksen laatu on korkealla.”

istumalla. Se oli minusta huvittavaa, koska kaikki opettajat sen tietävät”.

Manninen pahoittelee sitä, että usein opiskelijat saattavat ajatella, että ”vanhemmat ihmiset” eli päättäjät eivät ymmärrä opiskelijoita. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ovathan professorit ja muukin yliopiston henkilökunta olleet aikanaan opiskelijoita.

Tulevaisuuden näkymät

”Matti Manninen, millaisena näet Jyväskylän yliopiston tulevaisuuden?” Vastaukseksi Manninen hymähtää: ”Haluaisin sanoa, että edessämme on loistava tulevaisuus, mutta on tärkeää olla realisti. Yliopiston näkökulmasta taloudellinen tilanne on huonontunut ja tulee vielä vuodenkin päästä huonontumaan. Jo ensi vuonna toimintaamme joudutaan hieman karsimaan, mutta tästä selvitään vielä hyvin. Jos kuitenkin valtiovallan leikkaukset jatkuvat ensi vuoden jälkeenkin, niin rajujakin muutoksia voi olla tulossa. Toivottavasti näin ei käy.”

Kysyn Manniselta mahdollisista rakennemuutoksista, johon hän vastaa, etteivät rakennemuutoksiin liittyvät päätökset ole hänen päätettävissään vaan yliopiston hal-

lituksen. Manninen paljastaa itse leikittelevänsä ajatuksella, että yliopistossamme olisi vain kolme tiedekuntaa. Tämä on kuitenkin vain ideoilla pallottelua.

”Hyvän organisaation pohjalla on organisaation sisäinen kulttuuri.”

Manninen kertoo myös omia ajatuksiaan yliopiston kaltaisen organisaation toiminnasta. ”Hyvän organisaation pohjalla on organisaation sisäinen kulttuuri.

Yhteistyö hallinnollisten yksikköjen välillä on tärkeää. Vanhatkin ajatusmallit tulee haastaa. Siinähän saattaa käydä niinkin, että vanhoista malleista innostutaan entistä enemmän. Vaihtoehtoisesti uusia, parempia toimintatapoja nousee esiin. Opiskelijoidenkin tulee kyseenalaistaa asioita.”

Puhe kääntyy pian yliopiston tila-asioihin. Manninen kertoo, että rakennuksia uudistetaan ja myös kokonaan uusia rakennuksia tulee syntymään. Tilojen käyttöä

tulee tiivistää, vaikka uusia tiloja rakennetaankin. Tämä ei tarkoita ahtautta, vaan uudistumista. Yksittäiset työtilat saattavat pienentyä, mutta niiden rinnalle tulee yhteisiä tiloja, joissa toivotaan syntyvän uusia kontakteja ja näin monitieteellisyys lisääntyisi.

Kansainvälisyys kunniaan!

Manninen kertoo olleensa ahkera ja tunnollinen opiskelija. Hän oli kuitenkin hyvin ujo opiskeluaikoinaan, eikä kokenut olevansa tarpeeksi hyvä opinnoissaan. ”Ulkomailla työskennellessäni rohkaistuin puhumaan enemmän. Kansainväliset kokemukset ovat hyviä ja suosittelen niitä kaikille. Mielestäni jokaisen tulisi viettää edes lyhyt periodi elämästään ulkomailla. Kulttuurishokit ja koti-ikävä ovat ohimeneviä vaiheita.”

Terveiset opiskelijoille

Ymmärtäkää opiskelun tärkeys! Katsokaa tulevaisuuteen ja ottakaa vastuu omista opinnoistanne jo niiden alusta lähtien. Luennolla vieressä istuva opiskelija voi tulevaisuudessa olla lapsesi opettaja ja päinvastoin. Älkää unohtako sitä.

25

nesuvastaava · Antti Lassila antti lassila, Hanna välimaa & taru kuusisto

NESU ja 25/65-sitsit

L

auantaiaamuna kello 10 odotin junan lähtöä.

Pörssin kauhusitsit ja Kauppakadun Appro olivat takana eli alkulämmittely oli suoritettu kunnialla. Nyt katseet kääntyivät viikon kohokohtaan, vuoden ja mahdollisesti myös NESU-historian suurinpiin sitseihin, 25/65 –sitseihin. NESU täytti 65 ja NESU-KY 25 vuotta ja tätähän

26

piti juhlistaa KY:n tapaan isosti. Sitseille odotettiin yli 300 henkeä ja budjetti liikkui huhujen mukaan viisinumeroisessa summassa. Juna tuli ajallaan ja Heidin kanssa lähdimme kohti Helsinkiä. Tampereelle asti

matka meni rauhallisesti, mutta vaihdettuamme junaa kohtasimme muita nesulaisia ja lyöttäydyimme heidän seuraansa. Suunta oli luonnollisesti ravintolavaunu, jossa pojat jo siemailivatkin olutta. Marika Vaasas-

budjetti liikkui huhujen mukaan viisinumeroisessa summassa

” Ainoastaan Pörssin edustus oli ottanut tanssilattian haltuunsa”

ta totesi, että ennen kahtatoista ei sovi alkaa juomaan. Onneksi kello oli varttia vaille.

Matka meni todella nopeasti ja yhdessä hujauksessa olimme jo Helsingissä. Helsinkiin päästyämme kävimme syömässä ja etsimme Biisonin autolla tulleet pörssiläiset.

Päätimme odottaa hotellihuoneen vapautumista paikallisessa ravintolassa ja kellon lyötyä neljä suuntasimme Omenahotelliin nopeasti vetämään haalarit jalkaan ja tilasimme taksin kohti Telakkaa.

Paikalle päästyämme näky oli uskomaton. Vaikka sitsit olivat suurimmat, missä olen ikinä vieraillut, oli siellä silti tilaa kaikille juhlia, sillä sali oli valtava. Paikalle oli saapunut myös paljon alumneja. Huhujen mukaan heidän joukossaan oli muutamia suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia sekä alumneja, jotka olivat aloittaneet opiskelut jo vuonna 1987. Sitsit alkoivat, ja todellakin kaikki oli suurempaa, sillä toastejakin oli neljä. Sitseillä laulettiin paljon minulle uusia lauluja ja sainkin opetella vanhoja hienoja lauluja, joita ei enää pitkään aikaan ainakaan pörssiläisten keskuudessa ole laulettu. Vastapäätä istuva Biisoni tuntui kuitenkin tietävän kaikki laulut sekä muistavan vielä suurimman osan sanoistakin. Tauolla saimme hakea seisovasta pöydästä vuju-ruokiin verrattavia pöperöitä.

Vaikka ruoka olikin hyvää, kuulin luotettavasta lähteestä Pörssin vuosijuhlien ruoan olevan vielä parempaa. Osa Jyväskylän edustuksesta ei kuitenkaan osannut kertoa ruoista ollenkaan. He olivat keskittyneet syömisen sijasta juomiseen. Sitsit jatkuivat ja hetken sitsaamisen jälkeen saimme laulaa tutun laulun. Toastit aloittivat Ken ompi

huhujen mukaan Heidän joukossaan oli muutamia suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia fuksi –biisin ja koko sitsikansa lauloi kyseisen laulun vuodesta 2012 vuoteen 1987 asti. Oli huikeaa nähdä yli 20 vuotta työelämässä olleen kylterin juomassa viinilasiaan tyhjäksi muiden laulaessa vieressä. Toisena mainitsemisen arvoisena proggiksena oli NESU-KY:n nykyisen hallituksen koonti NESU-kellarin vieraskirjasta. Sitsit loppuvat ja Boomareiden vihan ja rakkauden sekaisia tunteita herättäneen proggiksen nähtyäni joudun ”harmikseni” toteamaan, että emme päässeet esittämään proggista, vaikka eräs pörssiläinen oli sitä erikseen käynyt kysymässä. Viiden tunnin sitseistä jäi erittäin positiivinen fiilis ja en malttanut odottaa jatkoja KY-talolla.

Jatkoille siirryimme bussilla, jossa osa vietti pientä välikuolemaa. KY-talon ilmestyttyä näkyviin, porukka kuitenkin innostui ja ryntäsi busseista ulos hurjaa bailausta odottaen. Sisälle päästyäni huomasin tanssilattian olevan melkein tyhjä. Ainoastaan Pörssin edustus oli ottanut tanssilattian haltuunsa ja ”Mammat riivaa” –tanssia esiteltiin kaikille halukkaille. Hetken päästä jo NESU-risteilyllä tutuksi tullut pianoduo aloitti esityksensä. Voin todeta, että kaksi

pianoa ja kasa ikivihreitä kappaleita toimii aina. Tässä vaiheessa kävin itse etsimässä NESU-kellarin vieraskirjan ja jätin terveiset jälkipolville. Myös jatkoilla tarjoiltiin ruokaa. Vohvelit ja lihapiirakat pitivät kisakuntoa yllä. Intensiivisen tanssimisen jälkeen porukka alkoi pikkuhiljaa suunnata nukkumaan. Kaksi Pörssin tyttöä käveli kaksi tuntia kahden kilometrin päähän ja yhdellä kesti tunti päästä Kamppiin eli noin 500 metrin päähän. Itse heräsin aamulla, kun viimeinenkin pörssiläinen saapui jatkoilta hotellille. Silmät seisoen hän totesi juoneensa kaljaa yhdeksään asti aamulla Olli Monosen kanssa. Huomasimme myös yhden yöpyjän puuttuvan ja tietysti myös hänen puhelimestaan oli akku loppunut.

Otimme siis hänenkin tavaransa mukaan ja suuntasimme asemalle. Tampereen kohdalla saapui tieto, että hän olikin ”valinnut” vaihtoehtoisen ilmaisen majoituksen ja hänet oli päästetty vasta tuolloin lähtemään pois. Hyvin levottoman ja hämmentävän junamatkan jälkeen , kaikki 11 pörssiläistä pääsivät kuitenkin kunnialla takaisin Jyväskylään.

27

”Kun päivänsankarina on Pörssi, ei juhlinnasta tosiaankaan selvitä vain yhdellä tilaisuudella.”

Sanni Juoperi kalle jokinen

Neljäskymmenesneljäs hyvä syy juhlia Mikä voikaan olla syy heittää haalarit nurkkaan, varata vuokrafrakki, juoruta Selkkarissa ihania mekkoja myyvistä nettikaupoista ja varata kampaaja marraskuun 9. päivän aamuksi?

Pörssin vuosijuhlat, järjestyksessään 44. sellaiset. Vuosijuhlat ovat ainejärjestön synttärit, joita juhlistetaan opiskelijoista sekä kutsuvieraista koostuvan iloisen juhlaväen voimin. Pukukoodina toimii tumma puku, mikä miehen kohdalla tarkoittaa joko mustaa tai todella tummanharmaata pukua tai frakkia. Naisvieraille pukukoodi antaa luvan leikkiä päivän verran prin-

28

sessaa, sillä päälle vedetään pitkä, juhlava iltapuku ja hiukset kiinnitetään juhlavaksi kampaukseksi.

Kun päivänsankarina on Pörssi, ei juhlinnasta tosiaankaan selvitä vain yhdellä tilaisuudella. Päivän avaajana toimii cocktailtilaisuus Yliopiston vanhassa juhlasalissa, jonne kutsuvieraat kerääntyvät skoolaamaan, onnittelemaan Pörssiä ja virittäytymään juhlatunnelmaan. Iltajuhlaa vietetään Rantasipi Laajavuoren ravintola Saltinissa, jossa koko juhlakansa pääsee nauttimaan muun muassa puheista, musiikista, tajunnanräjäyttävästä herkkuillallisesta ja tanssin huumasta. Siellä vieraat tulevat myös huomaamaan, että juhlan suhteellisen virallisesta etiketistä huolimatta tunnelma on pönötyksestä kaukana ja hauskanpito asialistalla ykkösenä.

Bussilastilliset pelottomia juhlijoita jatkavat iltaa Tapiolan nuorisoseurantalolla järjestettäville jatkoille, joista puhutaan yliopiston käytävillä vielä pitkään. Yökerhot jäävät kakkoseksi, kun vuosijuhlavieraat pistävät jalalla koreasti basson jymistessä ja värivalojen vilkkuessa. Huhujen mukaan näillä jatkoilla on harvoin tarvinnut kärsiä janoa taikka nälkää.

Vaikka vuosijuhlayö kääntyy aamuun, on turha edelleenkään huolia, että hauskanpito olisi ohi. Jo edellisen illan juhlissa joku on saattanut kuiskia kysymystä, joka tuntuu aamulla silmiä auki kammetessa erityisen polttavalta: ”När börjar Sillis?” Vastaus on klo 12.00, kokoontuminen Matkakeskuksen pihalla, määränpäänä salainen paikka X. Sillis on klassinen seuraavan aamun rituaali, ja ainoa oikea paikka tasailla edellisen illan aiheuttamaa hiuksenhienoa tutinaa.

Pukeutumisteemana toimii tänä vuonna Bollywood, eli naaman harmahtavan värin

tasaamiseksi kiedotaan värikkäitä huiveja ja eksoottisia koruja. Intian aurinkoisten hiekkarantojen tunnelmaa voi hakea paljussa kellumalla eli haalareiden taskuun kannattaa sujauttaa myös uimahousut.

Varsinaisten vuosijuhlien lisäksi tunnelmaan virittäydytään jo aiemmin samalla viikolla. Maanantaina ohjeistusta sekä vaateongelmiin että haussa oleviin tanssiaskeleisiin jaetaan etiketti-illassa. Tiistaina juhla-asuun mahtuminen varmistetaan yhteisellä liikuntatempauksella ja torstaina juhlinta pamahtaa toden teolla käyntiin, kun ohjelmassa ovat Vuosijuhlasitsit sekä Poikkitieteelliset Haalaribileet. Vuosijuhlaviikon tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki innokkaat Pörssin juhlistajat, eivät pelkästään vuosijuhlavieraat.

Muistoja menneiltä vuosijuhlilta 1.

2.

3.

4.

Nimi ja opintojen aloitusvuosi Paras muistosi vuosijuhlilta?

Mitä odotat vujuilta?

Vinkkisi vuosijuhlijalle?

1. Kaisa Ruotsala, aloitusvuosi 2007 2. Parhainta muistoa on vaikea valita, mutta erityisesti mieleeni ovat jääneet Pörssin 40-vuotisjuhlat, vuoden 2010 Schaumanin linnan jatkot ja toinen toistaan huikeammat sillikset.

3. NÄR BÖRJAR SILLIS??!!!

4. Juhli illalla niin, ettei sillis jää välistä.

Muista laittaa skumppa kylmään ja kaivaa sillisaurinkolasit kaapista niin matka bussille helpottuu kummasti.

1. Jonne Jääskeläinen, opinnot aloitin vuonna 2009 2. Täytyy sanoa, että vuoden 2011 vuosijuhlat omana hallitusvuotenani olivat ikimuistoiset (varsinkin kokkarit). Silliksellä Kaisu Koiviston bändi oli paras bilebändi, jonka olen ikinä nähnyt ja sen tahdissa oli mukavaa jorata! Samaisella silliksellä myös muuan Mikko ”Biisoni” Viitamäki lukitsi Boomi ry:n vuoden 2011 hallituksen viereiseen aittarakennukseen ja alkoi kovaan ääneen laulaa ”Boomarit on vankeina, vankeina, vankeina...” Se oli huvittavaa.

3. Vuosijuhlissa odotan iltajuhlaa eniten.

On mukavaa illallistaa tyylikkäänä mikäpä muu sopisikaan kylterille yhtä hyvin?

4. Hyvää mieltä ja taksirahaa on hyvä varata iltaa varten. Mikko Ruuskan sanoin: ”Minä en kävele metriäkään”

1. Hanna Kauppila, opintojen aloitus 2006.

2. Paras muistoni on ensimmäisiltä vuosijuhliltani sillikseltä, kun kaikki kylterit bailasivat metsän keskellä ladossa bändin tahtiin pöydillä seisten. Koko sillisreissun alkukin on naurattanut pitkään: luulin alun Birra-käyntiä vitsiksi kunnes oikeasti kaarsimme Kuokkalan keskustaan, ja matkan ajan sillispaikalle kuunneltiin repeatilla Kummeli-biisiä ”Antakaa määkin huudan, määkin olen kännissä”. Näitä kokemuksia ja itse iltajuhlaakin on yhdistänyt huikea yhteishenki ja pörssiläisyyden juhliminen.

Niitä pidän parhaimpina asioina edelleen.

3. Odotan pörssiläisyyden juhlistamista arvokkaasti (ja) rymyten.

4. Vinkkinä ehkä se, että Bon Jovin biisien sanoja kannattaa kerrata sillistä varten, niin osaa laulaa mukana!

1. Nimi on Kauppilan Sanna ja olen aloittanut 2009 innokkaana pörssiläisenä.

2. Olen käynyt nyt Pörssin omilla vujuilla kahdesti, 2010 ja 2011 (2009 toimin vujutiimiläisenä narikassa) ja melkoista menoahan vujut ovat. Parhaimmat muistot liittynevät lauluihin, joissa ilmapiiri laskee alun mahdollisesti jäykästä pukutunnelmasta leppoisaksi juhlahumuksi. (Si-ka-pöy-tä!)

3. Tulevilta vujuilta odotan ehdottomasti sitä samaa iloista vujuhenkeä, mikä aiempinakin vuosina on vallinnut, ystävien kanssa juhlimista ja totta kai sillistä!

4. Vujuille osallistuvat: vaikka iltapuvut päällä, ottakaa rennosti ja nauttikaa vuoden hienoimmista juhlista!

1. Juha Eerola, Boomi ry, 2008 2. Pörssin vuosijuhlien ehdoton kohokohta oli vuoden 2010 juhlapuhe, jossa juhlapuhuja kunniotti suuresti Boomia mainitsemalla sen juhlapuheessaan useammin kuin Pörssin.

3. Rentoa iltajuhlaa ja tietenkin Sillistä!

4. Muista mukaan taskumatti ja iloinen mieli!

29

Ympäristövastaava · Anna Rannisto Pieta Haatainen

Hintalappu ympäristölle Kestävä kehitys edellyttää, että ympäristönäkökulmat sisällytettäisiin päätöksentekoon taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien lisäksi. Tällä tavoin kaikissa päätöksissä tulisi huomioitua suuri kokonaisuus, jolloin ympäristön tila kohenisi. Miksei ympäristöasiat ole kuitenkaan vielä kiinteänä osana jokapäiväistä päätöksentekoa?

Päätökset yrityksissä ja myös politiikassa perustuvat pääasiassa rahaan ja rahalliseen kannattavuuteen. Raha toimii myös yleisenä kansainvälisenä kielenä ja lähes kaikki laskemaan kykenevät ymmärtävät sen arvon ja vaihtoehtoiskustannukset: ”Tällä rahamäärällä pääsisin vierailemaan vanhempien luokse. Toisaalta samalla rahalla saisin myös viikon ruuat. Kumman valitsen?” Varat ovat myös aina niukat, ja ne ohjataan sinne, mistä suurimman hyödyn saa.

Ympäristön eri ulottuvuuksia ei kuitenkaan mitata vielä yleisesti rahassa, jonka vuoksi ne eivät sulaudu vaivattomasti talouden kieleen. Markkinahinnan puuttuessa ympäristöseikat myös usein aliarvostetaan. Jotta ympäristölle saadaan hintalappu, täytyy arvottaa ympäristöä. Ympäristön arvottaminen on ollut ympäristötaloustieteessä viime vuosien aikana voimakkaan tutkimuskehityksen alla. Sen ideana on määrittää kuluttajien maksuhalukkuuden mukaan ympäristöhyödyille ja -haitoille arvoja.

Arvojen eri mittaustavoissa jakaannutaan subjektiivisen ja objektiivisen hyödyn tai haitan välille. Kuluttajat pystyvät määrittämään helpommin hinnan heidän subjektiivisesti tuntemilleen arkipäiväisille asioille, kuten hengitysilmalle. Tokiossa puhtaalle ilmalle on jo annettu hinta: sieltä löytyy baareja, joissa voi nauttia baaritiskillä maski naamalla raikasta ilmaa. Monimutkaisemmissa asioissa tiedon puute vaikuttaa kuluttajan maksuvalmiuteen.

1

30

Tokiossa puhtaalle ilmalle on jo annettu hinta: sieltä löytyy baareja, joissa voi nauttia baaritiskillä maski naamalla raikasta ilmaa.

Erityisesti miehet ymmärtävät naisia huonommin maailmankuvan kokonaisuuden syy-seuraus-suhteet, eivätkä välttämättä ymmärrä ympäristöongelmilla olevan vaikutusta itselleen arvokkaisiin asioihin1.

Ymmärryksen puutteessa ympäristöongelmien vähättely voi kasvaa. Tämän lisäksi monet luonnontieteen, esimerkiksi kemian, ilmiöt vaativat syvää perehtymistä aiheeseen, jotta ympäristöhyödykkeen arvo voidaan määrittää objektiivisesti. Esimerkiksi ilmastonmuutos on hyvin monista eri asioista koostuva kokonaisuus, joka vaikuttaa maapallon toimintaan monin sellaisin syin, joista kaikkia tutkijatkaan eivät ole saaneet selville. Objektiivisuuteen päästään kuiten-

Stern P.C. Dietz T. & Kalof L. 1993. Value orientations, Gender, and Environmental Concern.

kin lähemmäksi tieteen avulla.

Yhdistämällä subjektiivisia ja objektiivisia ympäristöhyötyjen ja -haittojen mittaustapoja saadaan suhteellisen hyvä näkemys niiden arvosta. Voiko ympäristön kaltaista asiaa kuitenkaan mitata pelkästään sellaisilla arvoilla, jotka ovat riippuvaisia ihmisten hyödystä? Muun muassa ympäristöetiikassa ja -filosofiassa keskustellaan luonnon arvosta sinänsä ihmisestä riippumatta.

Taloustieteessä tästä arvosta puhutaan olemassaoloarvona. Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että luonnolla on arvo ihmisestä riippumatta; onhan ihmisrotukin kehittynyt luonnossa, ei sen ulkopuolella. Kaikki, mitä kulutamme, tulee luonnosta. Sinänsä ympäristön ekosysteemien ja monimuotoisuuden tuhoaminen tuo meitä lähemmäksi myös omaa tuhoamme. Valitettavasti ympäristön kannalta teollistuneissa maissa luonnosta vieraantuminen on nykypäivää.

Ympäristön arvon voisi siis ajatella muodostuvan käyttäjäarvosta ja olemassaoloarvosta. Hinnaksi tätä kokonaisarvoa on kuitenkin mahdotonta saada, sillä olemassaoloarvo on niin metafyysinen käsite.

Toisin sanoen luonnon olemassaolon arvoa on ”syvimmillään” filosofian kentällä on mahdotonta ratkaista, sillä pohdintoja ja järkeilyjä on monia eikä mitään ole voitu todistaa oikeaksi totuudeksi. Tämän vuoksi ympäristön arvottamisen menetelmillä käytetäänkin lähinnä pelkkää käyttäjäarvoa, josta hinta lopulta muodostuu.

Vaikkei lopullinen hinta kuvaisikaan koko ympäristöhyödykkeen todellista arvoa, se olisi kehitystä nykyiseen ja antaisi paljon paremmat mahdollisuudet ottaa ympäristönäkökohdat aidommin mukaan talouden toimintaan.

Nordea Check-in Keski-Suomi

Tutustu meihin

f:ssa Arvomme säännöllisesti loistavia palkintoja ja saat ajankohtaista tietoa palveluistamme!

C

facebook.com/nordeacheckinkeskisuomi

” Mikäli toiveenasi on löytää uusia kansainvälisiä kavereita, parantaa kielitaitoasi tai vaikka pitää vain hauskaa, ovat ESN Jyväskylän tapahtumat erinomainen vaihtoehto juuri sinulle.”

Hanna Mäkinen & Suvi-Tuuli Eskelinen ESN & Hanna Mäkinen

Mikä ESN?

P

uhuttaessa ESN:stä, kuulee monen suusta usein kysymyksen ”Mikä ESN?”. Selvitetäänpä asiaa siis hieman, sillä kyseessä on yksi parhaista keinoista kansainvälistyä kotimaan kamaralla!

ESN (=Erasmus Student Network) Jyväskylä on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa ja erilaisia tapahtumia niin kansainvälisille opiskelijoille kuin myös kansainvälisyydestä kiinnostuneille suomalaisille. Vaikka järjestön nimi viittaakin Erasmus-vaihtoon, on järjestö kaikkia kansainvälisiä ja kansainvälisyydestä kiinnostuneita opiskelijoita varten. Mikäli toiveenasi on löytää uusia kansainvälisiä kavereita, parantaa kielitaitoasi tai vaikka pitää vain hauskaa, ovat ESN Jyväskylän tapahtumat erinomainen vaihtoehto juuri sinulle.

Jos tiesi vie jonain päivänä Eurooppaan vaihtoon, saatat hyvin todennäköisesti löytää myös vaihtopaikastasi oman paikallisen ESN-jaoston, sillä ESN toimii yhteensä 36 eri maassa yli 390 eri korkeakoulun piirissä. Jos sen sijaan tiesi on tuonut sinut jo vaihdosta pois, löydät ESN Jyväskylästä lääkkeen vaihdon jälkeisiin vierotusoireisiin ja kansainvälisen ilmapiirin kaipuuseen.

Koska kansainvälisyyden ja vaihtaritapahtumien hienouden voi ymmärtää vain kokemalla, katsastetaanpa mitä ESN Jyväskylällä on tänä syksynä tarjolla. Ehkäpä legendaarisin ESN Jyväskylän

32

tapahtuma on vaihtareiden avustuksella järjestettävä Stammtisch.

Stammtisch järjestetään muutaman viikon välein vaihtuvalla teemalla Kortepohjassa Rentukassa. Tämän parempaa paikkaa monikulttuurisen tunnelman kokemiseen on vaikea löytää! Tämän syksyn Stammtisch-päivämäärät ovat 25.10., 8.11., 22.11. ja 13.12. (päivämääriin saattaa tulla muutoksia, joten tarkista päivämäärät (sekä illan teema!) nettisivuilta www.esnjyvaskyla.com ennen tapahtumaa.

Toinen perinteinen ESN Jyväskylän tapahtuma on joka toinen maanantai järjestettävä Cafe Lingua. Cafe Lingua on sinulle, jos haluat kehittää kielitaitoasi tai muuten vain päästä keskustelemaan eri kielillä. Cafe Linguassa pöydät on jaettu eri kieliin ja voit valita pöydistä sen, millä kielellä haluat päästä keskustelemaan vaikkapa lautapelien äärellä. Syksyn viimeiset Cafe Linguat järjestetään 12.11. ja 26.11. klo 18.00 Ilokivessä.

Muita syksyn tapahtumia:

31.10. Halloween party at Freetime ft. Jamko IC 15.11. ESN Sitsit in Jyväshovi + After party at Bar Bra 18.11. Karaoke party at Sebastian’s 29.11. ESN Pre X-mas Party at Bar Bra

Meet three students from abroad: Sandra, Yu and Bailey 1. Name?

2. Age? 3. Home country and city?

4. Studying now?

5. Studied before?

6. Why Finland and Jyväskylä?

7. The best thing in Finland?

8. The worst thing in Finland?

9. The biggest culture shock?

10. Hobbies?

11. Dream?

12. Meaning of life?

13. Anything else?

1.

2.

3.

4.

Bailey Kuittinen 24 USA, Los Angeles/Miami International Business and Entrepreneurship 5. Medicine, Visual Communication, Social Sciences (Anthropology, Sociology, Psychology, Cultural Relations), Product and Service Design and Creative Strategy 6. The city is open and forward-thinking, centrally located, good work opportunities.

7. The nature!

8. I don’t really like the cold and dark, but good activities and people make it worth it.

9. How reserved people were, especially in school. No one participates in activities.

10. Cycling, cooking, reading, dancing.

11. Grow my business and try to affect the skills and activities of my clients.

12. Do the best you can.

13. Live. Love. Learn. It all depends and it all changes!

1.

2.

3.

4.

Yu Ma 30 China, Shenyang I am currently studying the IBE programme.

5. I was studying BBA programme in TAMK before, and after my graduation from there, I studied Finnish and then I went to work in Tredea for about two years.

6. Someone recommended Finland to me because of the high standard of education and safe living. So I ended up in Tampere to study International Business. As for why Jyväskylä, I think the University of Jyväskylä is a very good University to study in, and especially I am very interested in the degree programme that I am doing!

7. If I have to pick the best thing in Finland, I would say that I love the Finnish language. The Finnish language learning will be my life-long learning process!

8. For me the worst thing in Finland is the darkness time in winter.

9. Finns drink a lot of coffee.

10. I like drawing, cooking, volunteering, learning different languages and cultures, traveling, jogging, fishing, camping, hiking, playing badminton, doing anything outdoors, listening to music, reading, picking berries and mushrooms in the forests, enjoying Finnish sauna and ice hole swimming.

11. I would like to have a strategy planning job in the future, and if everything goes well I would also love to become a painter in my free time!

12. I appreciate simple things in life, and want to live a life surrounded by love and understanding.

1.

2.

3.

4.

Sandra Lubinaitė 23 (very soon) Lithuania, Vilnius Master’s in International Business and Entrepreneurship 5. Financial Economics 6. I chose Finland because I really admire the Finnish education system. I think it gives both flexibility and professional teaching methods. And Jyväskylä is one of the best universities in Finland, situated in very nice location. I also think that the community of this university is very international and open-minded, welcomes foreigners and helps them to integrate to the school and city life.

7. SAUNA 8. Fat-free and lactose-free milk products 9. Finns try to avoid their neighbors as much as possible. At least that’s what my neighbors do. In general, Lithuanians and Finns are quite similar people in many ways so my culture shock experience consists of small funny everyday misunderstandings.

10. Theater, movies, travelling 11. To own and pilot a hot air balloon 12. ”What day is it?” ”It’s today,” squeaked Piglet. ”My favorite day,” said Pooh.

-A.A. Milne 13. I am very happy that I came to Jyväskylä, I am enjoying my time here very much! And I am very much looking forward to winter, so I could finally learn how to ski!

33

”Siellä missä jotain tapahtuu, on Tytti pyyteettömästi ja hetkeäkään epäröimättä tarttumassa toimeen kaikkien viihtyvyyden takaamiseksi.”

Kvartaalin pörssiläinen

Tytti Koivunen

K

olmannen kvartaalin positiivinen tulosvaroitus tulee erityisesti Pörssin biletiimin suunnasta. Ahkera tiimiläinen Tytti Koivunen on aloittanut opiskelunsa vuosi sitten. Siitä lähtien hän on ollut tekemässä jokaisia vuoden aikana pidettyjä Pörssin sitsejä, ollut vuosijuhlatiimissä järjestämässä Sillistä sekä tuoreimpana saavutuksenaan hän toimii juuri nyt uusien opiskelijoiden tutorina.

Paitsi biletiimissä, Tytti on kunnostautunut myös tämän lehden sivuilla, sillä hän on ollut mukana myös ainejärjestölehtemme teossa. Siellä missä jotain tapahtuu, on Tytti pyyteettömästi ja hetkeäkään epäröimättä tarttumassa toimeen kaikkien viihtyvyyden takaamiseksi. Suuret onnittelut valloittavalle Tytille!

34

Juho Tikkanen

Teemu Paloheimo

Amarillo Puistokatu 2 0,33 l hanatuotteet: olut/siideri 3 €, lonkero 4 € Opiskelijaburgeri tai -salaatti 8,90 € aterian ostajalle 0,5 l limu 1,50 €

Bra Kauppakatu 35 Ilmainen sisäänpääsy ennen klo 23.30 (pl. erikoisillat) Pörssi-drinkki 3,50 €

Food Bar & Kitchen Kauppalaispiha 3 -10 % pääruoka-annoksista (pl. lounas)

Anneli Suomela Väinönkatu 7 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Brothers Asemakatu 5 -15% norm. hintaisista tuotteista

Freetime Kauppakatu 30 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

AntiShop Gummeruksenkatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Coffee House Kauppakatu 30 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Jack & Jones Asemakatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Aprilli Kauppakatu 13 -10 % kaikista tuotteista (pl. magic shop -tuotteet)

Bianco Footwear Kauppakatu 20 -10 % norm. hintaisista kengistä

Drama Kilpisenkatu 7 -10 % norm. hintaisista Drama-tuotteista

Figaro Winebistro Asemakatu 2 Suositusviini (puna-, valkotai kuohuviini) 5 € / 12 cl

Katse Väinönkatu 26 Duotunti voimassa aina

Kauneuskeskus Essi Yliopistonkatu 40 -10 % hoidoista ja tuotteista

KesKi-suomen KodinKonehuolto Kebab House Kauppakatu 14 1 € alennus kaikista annoksista

Memphis Kauppakatu 30 Pörssiburger tai -salaatti 8,90 € Aterian ostajalle 0,5 l limu 1,50 € Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Shaker Yliopistonkatu 38 1 € alennus hanatuotteista (Karhu ja Crowmoor) sekä mustikka-, perma-, yoga ja rama-shoteista.

Pörssi-drinkki 5,50 €, viini-/ kuohuviinipullo 20 €, kahvi ja tee 1 €

United Colors of Benetton Vapaudenkatu 49–51 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Kekäle Asemakatu 10 -5 % norm. hintaisista tuotteista

O’Malley’s Kauppakatu 30 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Spirit Store Kauppakatu 35 -15 % norm. hintaisista tuotteista

Vaatturiliike Hannu Kuitunen Gummeruksenkatu 6 -20 % vuokraustuotteista

Keski-Suomen Kodinkonehuolto Hannikaisenkatu 25 -15 % norm. hintaisista tuotteista ja huolloista

Kopijyvä Vehkakatu 1 -20 % gradupainatuksista

Korustore Kauppakatu 33 -15 % norm. hintaisista tuotteista

Players Yliopistonkatu 36 Biljardipöytä 7,5 €/h 0,33 l hanajuomat ja karkkishotit 3,5 €

Polkupyörätori Minna Canthin katu 22 B -10 % huolloista ja tarvikkeista

SATS Hannikaisenkatu 20 -10 % norm. hintaisista SATS-opiskelijajäsenyyksistä

Tiituspesula Ilmarisenkatu 4 -10 % pesupalveluista

Valkoinen Ruusu Väinönkatu 28 1 € alennus kaikista annoksista (klo 11-21). Yöaikaan kebab riisillä tai ranskalaisilla ja vaihtuvat pizzat 6,50 €

Troija Kauppakatu 41 -15 % norm. hintaisista annoksista

Vero Moda Asemakatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

UNIK hairdressing by K.E.H.R Kauppakatu 29 -20 % leikkauksista ja kampauksista -10 % värjäyksistä

Vila Clothes Kauppakatu 35 -10 % norm. hintaisista tuotteista

35

36