Pörssikurssi 2/2012 by Pörssi ry

PösiKusi Kapitalistisen ilosanoman tuoja 2 / 2012

6 Sokos-johtaja Sillanmäki

20 NESU Sring Conference 2012

30 Jäsenkysely 2012

12 Rinnerieha 2012

22 Islanninhevosvaellus

32 PHB

”Kela vaatii opintopisteitä kiihtyvällä tahdilla, elinkustannukset kasvavat, töitä on vaikeaa löytää, opintolaina kasvaa korkoa, vanhemmat lataavat odotuksia ja Frontside Olliestakin piti tulla hitti.” → s. 32

JAAKKO JUNTTILA

Istuva hallitus päivysti Rinneriehassa

Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija Pörssi – Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ry Päätoimittaja Saara Hämäläinen tiedotus@porssiry.fi Art Director Jaakko Junttila Yhteystiedot Pörssi ry, PL 35, 40014 Jyväskylä p. 040 805 4504 www.porssiry.fi Mediamyynti yritys@porssiry.fi Kansi Rinnerieha 2012 kuva: Jaakko Junttila

Toimitus Annika Rantanen, Sanni Juoperi, Aapo Okkola, Silja Patrikainen, Tiina Saranpää, Joel Jokinen, Mariah White, Anni Anttonen, Kalle Jokinen, Jonne Jääskeläinen, VeliPekka Pajunen, Juha Soikkeli, Anna Rannisto, Kimmo Laaksonen, Jenna Anttonen, Juho Tikkanen Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy elokuu 2012 (aineistopäivä 31.5.2012). Painosmäärä ja paperi 300 kpl, 200g RePrint DeLuxe, 100g RePrint DeLuxe. Lehti on painettu uusiopaperille ympäristöä ajatellen. Anna palautetta! tiedotus@porssiry.fi

VAKIOT Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 5 Kopo 8 Kyllin hyvää 10 Ympäristövastaava 15 Kvartaalin Pörssiläinen 34

ARTIKKELIT Sokos-johtaja Tuula Sillanmäki 6 Rinnerieha 2012 12 Finland from an American point of view 16 JYYn puheenjohtajan viikko 18 NESU Spring Conference 2012 20 Pörssin islanninhevosvaellus 22 Kaadot 24 Vappunaamat 25 Nesuvastaavalta 27 Pörssin vuotuinen olutilta 28 Jäsenkysely 2012 30 Haalarit putoavat? 32

PÄÄTOIMITTAJA · SAARA HÄMÄLÄINEN

Yhteistyön hedelmiä

PÄ Ä K I R J O I T U S

uhutaanpa hetki pörssivälinen yhteistyö on elintärkeää, niin Jyväsläisyydestä ja pörssihenkylän sisällä kuin Keski-Suomen ulkopuogestä. Pörssi ry pyrkii lellakin. Pörssin aktiivinen NESU-toiminajamaan opiskelijoiden ta on hyvä tukipilari kyltereiden välisen etuja monipuolisesti ja yhteistyön vahvistamiseksi, vaikka tämä kattavasti. Kuinka tämä tapahtuukin usein kosteiden akateemiskäytännössä mahdollisten pöytäjuhlien merkeissä. tetaan? Yhteistyö on vastaus kysymykPörssin istuva hallitus on sitouseen. Maaliskuussa Pörssi järjesti jälleen tunut parantamaan yhteistyötämme kerran erään Keski-Suomen suurimkaikkialle, olipa sitten kyseessä mista opiskelijoiden talvitapahtumista. allianssitoverimme Boomi ry tai uusi Rinnerieha oli menestys. Tästä saamyhteistyökumppani. Yhteistyö on me kiittää upeaa jäsenistöämme, jonhieno asia, jota täytyy muistaa ka joukosta vuodesta toiseen nousee vaalia kaikissa tilanteissa. ahkeria ja epäitsekkäitä henkilöitä, Yhteistyön hedelmiä on jotka ovat valmiita tarjoamaan monenlaisia. Se, että Pörssi auttavan kätensä yhteisen hyvän porskuttaa eteenpäin entistä vuoksi. vahvempana ja aktiivisempana, Yhteistyö on kuin liima, on vain eräs esimerkki näistä joka pitää Pörssin toiminnan hedelmistä. Yhteistyö tarjoaa kasassa. Yhteistyö näkyy Pörssin mahdollisuuden verkostoitumitoiminnan jokaisessa käänteessä. selle, josta taas voi olla hyötyä Kaikki Pörssin tiimit toimivat mitä yllättävimmissä tilanteissa. yhteistyön voimalla ja hallitus Moni pörssiläinen on löytänyt puhaltaa yhteen hiileen päivitpaikkansa työelämässä pysytäisellä sykkeellä. Saapa istuva västi tai muutamaksi kesäksi hallitus tukea myös vanhoilta yhteistyötoiminnan ansiosta. kuva: Kalle Jokinen hallitusjääriltä. Huhtikuun alussa Lukuisat jäsenemme ovat löyPörssineuvosto kokoontui ja täneet järjestötoiminnan kautta paikalla saapui kiitettävä määrä itselleen puolison. Itse olen elävä YHTEISTYÖ TARJOAA esimerkki vanhoja hallitusaktiiveja. Heistä siitä, kuinka pörssiosa on mukana myös alumnitoiläistoverien kautta voi löytää MAHDOLLISUUDEN minnassa. Tuntuu hienolta nähdä, itselleen uuden kodin. VERKOSTOITUMISELettä niin monilla usea vuosi sitten Haluan kuitenkin painotvalmistuneilla sykkii edelleen taa yhteistyön pyyteettömintä LE, JOSTA TAAS VOI pörssiläinen sydän. hedelmää. Lähes kaksi vuotta Se, että Pörssin jäsenet toienemmän tai vähemmän OLLA HYÖTYÄ MITÄ mivat yhdessä ainejärjestömme (ENEMMÄN!) aktiivista aineYLLÄTTÄVIMMISSÄ hyväksi, on mahtavaa. Tämä ei järjestötoimintaa on takanani kuitenkaan vielä riitä. Meitä tukee ja olen tavannut lukemattomia TILANTEISSA. joukko loistavia yhteistyöyrityksiä, upeita ihmisiä, joista monista en jotka kerta toisensa jälkeen ovat tule luopumaan ikinä. valmiita tukemaan ja kannustamaan kauppakorkeakoulumme Päätoimittaja, opiskelijoita. Myös ainejärjestöjen Saara Hämäläinen

”Kiitos SEFE-Kisille tärkeästä työstä ja onnea tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin!.”

PUHEENJOHTAJA · JUHO TIKKANEN

Pörssihenkeä 15 m²

TÄLLÄ HETKELLÄ KAUPPAKORKEAKOULUMME ON VÄLIAIKAISISSA VÄISTÖTILOISSA JA NIIN ON MYÖS PÖRSSI. Tilanteemme voisi toki olla huonompikin. Muistelimmehan vielä vuosi sitten sitä, että olimme juuri olleet lähellä menettää tyystin tämänkinlaiset opiskelijatilat. Kaikilla ainejärjestöillä tiloja ei ole ollenkaan. Jokaviikkoiset tapahtumat, laajat ja monipuoliset jäsenpalvelut, edunvalvonta, yhdistystoimintaa tukeva liiketoiminta sekä jatkuva kehittyminen yli 1300 jäsenen yhdistyksessä

kuva: Kalle Jokinen

örssin kevät alkaa olla paketissa aivan näinä päivinä. Kesä ja työt odottavat useimmilla – joillain on kai lomaakin tiedossa. Aurinkoa ja lämpimiä kesäpäivä riittänee kaikille kuitenkin aivan yhtä tasapuolisesti. Lukuvuoden jälkimmäinen puolisko meni jälleen hujauksessa. Kaiken toiminnan keskellä yksi asia on kuitenkin vaivannut minua. Yhdistyksemme toimitilat eivät ole riittävät. Vasta pidetyn jäsenkyselyn myötä (s. 30) kävi ilmi, että asia vaivaa myös teitä, hyvät pörssiläiset. Toiveet Selkkarin suhteen kuuluivat kyselyssä suurin piirtein näin: tilaa, lisää istumapaikkoja, enemmän tilaa, paljon tilaa, TILAA, lisää tilaa, lisää sohvia ja tilaa, 10 m², enemmän tilaa – vain muutamia mainitakseni. Opiskelijoidemme tärkein tila, Selkkari, on yksinkertaisesti aivan liian pieni tila kokoontumiseen, syvällisiin keskusteluihin tai kuulumisien vaihtoon ja esimerkiksi joka kevät saapuvan matematiikan kurssin ongelmien yhteiseen ratkomiseen. Ja kuinka tärkeää yhteishenkeä nostattavaa ja motivoivaa tällainen toiminta onkaan. Tällä hetkellä harmillisen usein näen joidenkin joutuvan kääntymän Selkkarin ovella kannoillaan, kun sisään ei enää mahdu. Osaltaan karua tilannetta kuvaa myös se, että oven ulkopuolelle on jossain vaiheessa kiinnitetty kyltti, joka kertoo tilan olevan suunniteltu alun perin seitsemälle henkilölle. Paljoa yli seitsemäätoista henkilöä ei tilaan ainakaan mahdu – se tulee testattua päivittäin. Käyttöaste Selkkarissa lienee kampuksen tilojen suurimpia, kun saman huoneen jakaa 130 uutta tiedeyhteisön jäsentä vuosittain jo vanhojen lisäksi.

vaatii arvoisensa tilat, joita nämä eivät ole. Tällä hetkellä kauppakorkeakoulumme on väliaikaisissa väistötiloissa ja niin on myös Pörssi. Tapamme mukaan emme seiso toimettomina, vaan teemme aktiivista työtä parempien toimitilojen saamiseksi. Pörssiin on perustettu ryhmä, jonka tehtävänä on keskustella Pörssin tulevaisuuden tiloista ja laatia esitys yhdistyksen kokoukselle mahdollisesti toteutettavista toimenpiteistä. Aivan lähiaikoina työmme ei tule kuitenkaan näkymään Selkkarin muuttona, sillä edessä on vielä paljon kysymyksiä, selvitystyötä sekä muitakin tilan tarpeessa olevia. Onkin oltava kärsivällinen, mutta sinnikäs. Näillä tulevaisuuden suunnitelmilla toivotan kaikille ensinnäkin riemastuttavaa vappua, mutta ennen kaikkea helteistä kesää! Puheenjohtaja, Juho PS. Kimmo Laaksonen totesi aloittaessaan tehtävässään kaksi ja puoli vuotta sitten, että olo on kuin viisivuotiaalla Stockmannin lelu-osastolla. Kiitos SEFE-Kisille tärkeästä työstä ja onnea tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin!

ANNIKA RANTANEN

Sokos-johtaja Tuula Sillanmäki:

”Hyvä esimies auttaa alaisiaan onnistumaan” Osuuskauppa Keskimaassa lähes parinkymmenen vuoden työuran tehnyt Tuula Sillanmäki käärii mielellään hihat ja osallistuu Sokoksella myös asiakaspalveluun. Jyväskylästä valmistunut kauppatieteiden maisteri muistaa Pörssin toiminnasta ainakin vuoden 1989 fuksiaiset, joissa kontattiin ylös Neron portaita. Sokos-tavaratalojohtaja Tuula Sillanmäen pöydällä on vielä pari harmaita työhanskoja myymälän edellisten 3+1-päivien jäljiltä. Tarjouspäivien valmisteluissa myös pomo kääri hihat ja osallistui kuormien purkuun. – Tykkään näkyä myös myymälän puolella ja tehdä asiakaspalvelua, vaikka työn pääpaino onkin muualla, Sillanmäki sanoo. Entinen pörssiläinen on tehnyt pitkän uran Keskimaassa. Sillanmäki tuli taloon laskentatoimen opiskelijana 1990-luvun alussa kesätöihin ja jäi sille tielleen. Kaupan alan esimiestehtävät olivat Sillanmäen mielessä jo yliopistoaikoina. – Halusin opinnoissani saada kokonaiskuvan siitä, mitä yrityselämä on. Luvut ja numerot eivät pelottaneet, siksi laskentatoimi oli selvä valinta. Se on antanut hyvän perustan omalle työlle. Viimeistään ensimmäinen kesätyöpesti Keskimaan kirjanpidossa osoitti Sillanmäelle kuitenkin sen, että tietokoneen ja nu-

meroiden kanssa seurustelu ei työnä tarjoaisi tarpeeksi. – Minulta on aina kysytty, että haluanko haastavampia tehtäviä ja edetä urallani. Ja sitten niitä mielenkiintoisia tehtäviä on vain osunut kohdalle, hän pohtii.

TYÖKALUINA STRATEGIA JA TSEMPPI

Sillanmäen uran varrelle ovat osuneet osuuskaupan hurjan kehityksen vuodet. 1990-luvun puolivälissä hän oli mukana muun muassa S-etukortin lanseeraustyössä ja eteni aina koko S-ryhmän ensimmäiseksi asiakkuuspäälliköksi vastaten osuuskaupan markkinoinnista ja viestinnästä. Vuonna 2008 avautui mahdollisuus astua johtajan saappaisiin Jyväskylän Sokoksessa. – Tavaratalokauppa on elävä ja uudistuva toimiala. Tein gradunkin vaateteollisuuden laskentajärjestelmiin liittyen, eli tavallaan tulin aivan omien tehtävien pariin.

”GRADU KANNATTAA TEHDÄ LOPPUUN, IHAN JO OMAN IDENTITEETIN JA TYÖROOLIN MUOTOUTUMISEN KANNALTA.”

Tavaratalonjohtajana Sillanmäen työhön kuuluu palvelun ja myynnin johtaminen. Sokoksella työskentelee noin 250 henkilöä ja Sillanmäen alaisina toimivat viisi myyntipäällikköä, sekä palvelu-, logistiikkka- ja Emotion-kauneusmyymäläpäällikkö. Tavaratalonjohtajalle keskeisiä työkaluja ovat muun muassa strategia ja budjetit, mutta myös ihan konkreettinen kannustaminen. – Minun työni on tavoitteiden asettamista, niiden keinojen löytämistä, joilla tavoitteet saavutetaan, sekä päivittäisen työn ohjaamista. Kiertelen mielelläni myymälässä kannustamassa ja tsemppaamassa väkeä tai annan tunnustusta, että hei, sehän meni hyvin. Toisaalta taas mittaan onnistumista myös määrämuotoisena, vaikka tuloslaskeman pohjalta.

JOHTAJUUS VAATII VIESTINTÄOSAAMISTA

Sillanmäelle esimiehisyys on ennen muuta vuorovaikutusta: toisten työn johtamista ja ihmisten kanssa tekemistä. Hän on seurannut ammatillisella mielenkiinnolla esimerkiksi lehtikirjoittelua Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtajan kiusaamissyytteistä ja tapauksen tutkinnasta. – Kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, niin aina tulee kaikenlaista. Esimiehen pitää pystyä tarttumaan härkää sarvista, mutta muistaa ajatella myös sitä, miten toinen ihminen tilanteen kokee, Sillanmäki sanoo.

”Rakentavan palautteen antaminen käy vaikeaksi, jos ollaan kaveripohjalla.”

Tuula Sillanmäki kuvaa tavaratalokauppaa perinteiseksi, mutta ajassaan eläväksi toimialaksi, osuuskaupan Sokos-tavarataloketju juhlii ensi syksynä 50-vuotistaivaltaan.

Huumori ja rentous ovat Sillanmäestä työpaikalla tärkeitä, mutta niidenkin suhteen on muistettava työyhteisön olevan erilaisten tyyppien summa. Vitsailunkin on mentävä matalimman kynnyksen mukaan. – Vitsiksi tarkoitettu juttu voikin aiheuttaa toiselle pahaa oloa, hän toteaa. Sillanmäki on todennut, että työyhteisössä peruskäytöstavoista ja yhteisistä pelisäännöistä pitää huolehtia. Pomon ei pidä kaveerata työpaikalla liiaksi asti. – Rakentavan palautteen antaminen käy vaikeaksi, jos ollaan kaveripohjalla. Toki hyvän esimiehen pitää tuntea kaikki alaisensa, mutta silti pitää olla esimies ensin. Johtajuudesta haaveilevaa Sillanmäki kehottaa opiskelemaan kaupallisen osaamisen rinnalle myös viestintätaitoja. Nykyjohtajan tärkeää osaamista on myös alaisten motivaation ja innostumisen johtaminen. – Johtajuutta voi ja pitää opetella, siinä tehdään töitä ihmisten kautta. Hyvän johtajan tehtävä on ennen muuta auttaa toisia onnistumaan tehtävissään.

FAKTA KUKA: TUULA SILLANMÄKI, OSUUSKAUPPA KESKIMAAN SOKOSTAVARATALONJOHTAJA. OPINNOT: KAUPPATIETEIDEN MAISTERI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA. ALOITTI OPINNOT VUONNA 1989 JA GRADU VALMISTUI 1998. PÄÄAINEENA LASKENTATOIMI, SIVUAINEINA MARKKINOINTI JA KANSANTALOUSTIEDE. URA: KESKIMAALLE KIRJANPITOON KESÄTÖIHIN VUONNA 1993, VALMISTUMISEN JÄLKEEN ASIAKKUUSPÄÄLLIKÖKSI MARKKINOINTIVIESTINNÄN TEHTÄVIIN. SOKOS-JOHTAJAKSI VUONNA 2008. PERHE: AVIOMIES ASUU: JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA

”Henkilökunta on aktivoitunut akkreditoinnin puitteissa vahvasti kehittämään opetusta ja opetusrakenteita.”

KOPO · JENNA ANTTONEN

Akkreditointi… What?

o syksystä lähtien olen kuullut niin eri kokouksissa kuin myös eri tiedonannoissa sanan, akkreditointi. ”Että mikä?” on hyvin yleinen ensimmäinen ajatus, mikä ensin sanasta tulee mieleen. Olen nyt keväällä huomannut, että tämä käsite – jota valtuuttamiseksikin voisi kutsua – on alkanut yleistyä ja kevään suositussa kopokornerissakin sana herätti ihmetystä, joten nyt on aika hieman valottaa teille, hyvät opiskelijakollegat, mitä tämä oikeasti tarkoittaa ja miten tämä vaikuttaa meidän yhteisöömme. Yhteiskunnan asettamien uusien linja-

AKKREDITOINNIN SAAMISEKSI KAUPPAKORKEAKOULUN TULEE ASETTAA ITSELLEEN REALISTISET TAVOITTEET, MISSIO, JOKA TULEE MYÖS TODELLISUUDESSA NÄYTTÄÄ JA TOTEUTTAA TEOIN.

usten ja Opetus- ja Kulttuuriministeriön, OKM:n, tulevaisuuden suunnitelmien vuoksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun on reagoitava. OKM tulee muuttamaan jo lähivuosina korkeakoulujen rahoitusmallia niin, että rahoitusmallissa opiskelijoilta vaaditaan 55 op/ vuosi normaalin 45 op:n sijaan, ja todennäköisesti

vuonna 2015 opiskelijoiden antama palautekin tulee vaikuttamaan korkeakoulujen valtiolta tulevaan rahoitukseen. Muutosten vuoksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun on yhä tärkeämpää kehittää omaa laatuaan ja laatujärjestelmiään. Tämän vuoksi kauppakorkeakoulumme on hakemassa AACSB-akkreditointia (The Association to Advance Collegiate Schools of Business), joka on ns. instituutioakkreditointi ja täten se on hyvin opiskelija- ja opetuskeskeinen. AACSB-akkreditointi on 643 instituutiolla maailmalla ja Suomessa vain Aalto-yliopistolla. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu pyrkii saamaan akkreditoinnin vuoteen 2017 mennessä. Akkreditoinnin saamiseksi kauppakorkeakoulun tulee asettaa itselleen realistiset tavoitteet, missio, joka tulee myös todellisuudessa näyttää ja toteuttaa teoin. Tavoitteita on jo alettu saavuttamaan; ohjauskartan suunnittelutyö, osaamistavoitteiden tarkat määritelmät, omaopettajatutorointi, kandi ja pro gradu opinnäytetyöt ja geneeriset taidot ovat vain esimerkkejä siitä, mitä meillä jo nyt on tai on tulossa lähiaikoina. Mitä tästä pystyy sitten hyötymään? Itse olen huomannut jo nyt, että henkilökunta on aktivoitunut akkreditoinnin puitteissa vahvasti kehittämään opetusta ja opetusrakenteita. Akkreditoinnin saaminen puolestaan antaisi selkeän rakenteen toiminnan kehittämiseen, jolloin mm. osaamisen vastuu, osaamistavoitteet ja ohjauspuoli pystyt-

täisiin toteuttamaan tehokkaammin ja fokusoidusti. Tämä puolestaan parantaisi mahdollisesti niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden sitoutumista yhteisöön ja ylipäätänsä meidän ymmärrystä opinahjosta. Vaikka akkreditointi näkyy arjessa pieninä muutoksina, tulisi se toimimaan kaiken pohjalla. Keväisin terveisin,

kuva: Kalle Jokinen

koulutuspoliittinen vastaavanne Jenna Anttonen

Nordea Check-in Keski-Suomi

Tutustu meihin

f:ssa Arvomme säännöllisesti loistavia palkintoja ja saat ajankohtaista tietoa palveluistamme!

facebook.com/nordeacheckinkeskisuomi

” Vaikka kevät on kaikin puolin hektistä aikaa, ottakaa vartti kalenteristanne ja varmistakaa selustanne.”

KYLLI · KIMMO LAAKSONEN

Kyllin hyvää 2 / 2012

irjoittelen viimeisen kerran Koen olevani erittäin etuoikeutettu kylteriyhdyshenkilön omimonessakin mielessä. Ystäväpiiri on laanaisuudessa Pörssikurssiin jentunut kyltereiden puolelta kattamaan ja tunnelmat ovat hieman lähes koko Suomen, olen päässyt olemaan haikeat. Syksyllä 2007 kävmukana mitä erilaisimmissa projekteissa elin tietämättömänä Mattilanniemeen ja tapahtumissa sekä saanut aimo annokajatuksissa ainoastaan KTM:n tutkintotosen kokemuksia ja elämyksiä opiskeludistus ja nopea valmistuminen, mutta ajalta. Näitä hetkiä on mukava muistella suunnitelmat muuttuivat ensimmäisen elämän viedessä systemaattisesti ja välillä opiskeluvuoden aikana. Tapahtumaketju sattumanvaraisesti eteenpäin. alkoi kavereiden kanssa aktiivisella osallistumisella Pörssin tapahtumiJOKAINEN HALLITUS in, jatkui vuoden 2009 hallituksen yrityssuhdevastaavan tehtävillä ja JA VUOSIKURSSI TUOpäättyy uuden kylteriyhdyshenkilön VAT MUKANAAN UUSIA valintaan toukokuussa. Koko ajasta olen erittäin kiitollinen ja onnellinen!

TUULIA JA NÄKEMYKSIÄ

En voi olla kiittämättä erikseen teitä pörssiläisiä. Tapahtumat, illanvietot ja juhlat eivät olisi mitään ilman sitä välitöntä ja positiivista tunnelmaa, jonka jokainen luo ympäristöön omalla panoksellaan. Kiitos siitä, minut se vei mukanaan aivan kokonaan!

KEVÄÄN HEKTISYYDESTÄ

kuva: Kalle Jokinen

Monella on varmasti viimeiset puristukset edessä kurssien osalta ja kesätyöt alkavat lähestymään. Haluankin muistuttaa teitä edelleen SEFEn tarjoamasta avusta työsopimuksien ja palkkasuosituksien muodossa. SEFEn ammattilaiset osaavat omalla kokemuksellaan auttaa ja kertoa teitä välttämään mahdolliset ongelmat, joten käyttäkää ihmeessä mahdollisuus hyväksi. Vaikka kevät on kaikin puolin hektistä aikaa, ottakaa vartti kalenteristanne ja varmistakaa selustanne. Sen lisäksi kesätyö mahdollistaa liittymisen IAET-kassaan, joten pohtikaa positiiviseen sävyyn myös kassaan liittymistä, joka

on monellakin tapaa sijoitus tai vakuutus tulevaisuuden varalle. Kaiken tämän kiireen keskellä toivon teille erittäin nautinnollista ja riehakasta Vappua! Vappu on monessa mielessä opiskelijan Joulu, joten ottakaa jokainen omalla tavallaan siitä kaikki irti ja ladatkaa akkunne kesän koitoksiin. Se on nimittäin monelle viimeinen tilaisuus tämän lukuvuoden aikana juhlia yhdessä kylteritovereiden kanssa suurella porukalla.

VIITTÄ VAILLE VALMIS

Omalla kohdalla valmistuminen toivottavasti tapahtuu seuraavan lukuvuoden aikana. Poistun aktiivisesta opiskelijatoiminnasta takavasemmalle ja jään jännityksellä seuraamaan, mitä te hienot pörssiläiset keksitte tulevaisuudessa Pörssin toiminnan kehittämiseksi ja aseman vahvistamiseksi. Oma opiskeluaikani on selvästi osoittanut, että jokainen hallitus ja vuosikurssi tuovat mukanaan uusia tuulia ja näkemyksiä, jotka tyrmäävät vanhat. Näin sen kuuluukin mennä! Kiitokset vielä kerran koko jäsenistölle ja niille, joiden kanssa olen saanut töitä tehdä sekä SEFEn loistavalle henkilöstölle, josta on saanut tukea, turvaa ja resursseja omaa tehtävää toteuttaa! Viimeisen kerran, kyllinne, Kimmo Laaksonen 050 4000 705 kimmo.laaksonen@sefe.fi

Maailma, jossa sopimuksia ei vedetä hatusta. Kylteri, tarkistuta kesätyösopimuksesi SEFEn juristeilla. Ennen kuin allekirjoitat kesätyösopimuksesi, lähetä se työsuhdejuristimme tarkistettavaksi osoitteeseen kesatyosopimus@sefe.fi. Ilmoita sähköpostissa puhelinnumerosi, niin juristimme palaavat asiaan parin arkipäivän sisällä. Palvelu on käytettävissä 15.6.2012 asti. Jos asiasi koskee jotain muuta kesätyöhön liittyvää asiaa, ota yhteyttä juristipäivystykseemme, puh. 020 693 205 (klo 8.30–13.00).

”Varoitan kilpailuhenkisiä, laji sai kummasti aggressiot heräämään”

SANNI JUOPERI & SILJA PATRIKAINEN VEERA LEPPÄNEN, SILJA PATRIKAINEN & JAAKKO JUNTTILA

Rinnerieha 2012

nsimmäiset kuiskuttelut Rinneriehasta kuulin jo fuksisyksyn ensimmäisinä päivinä. ”Vuoden parhaat bileet!” uhosi joku. ”Ensi vuonna kuudes kerta, eikä väliin parane jättää”, livautti joku ikuisuusopiskelija. Maaliskuun lähestyessä säpinä lisääntyi. Pörssiläisiä katosi suljettujen ovien taakse suunnittelukokouksiin ja vaivihkaa yksi sun toinenkin tuntui liittyvän tämän salaperäisen spektaakkelin järjestelyjoukkoihin. Kun ilmoittautuminen Pörssin nettisivuilla aukesi, ei auttanut muu: lisäsin itseni jatkoksi lähemmäksi 600 nimen osallistujalistaan ja ompelin lunastamani pinkin haalarimerkin etureiteen. Ja sitten riehumaan! Rinneriehakeskiviikko käynnistyi omalla kohdallani suhteellisen jähmeästi saksan tentin merkeissä. Aamuherätys pisti haukotuttamaan vielä siinäkin vaiheessa, kun kipusimme Agoralta Laajavuoreen kiikuttaviin busseihin. Piristyksenä toimi kuitenkin ihastuttava bussi-isäntämme, Pörssin yrityssuhdevastaava Ville Kotonen. Suhteellisen varhaisesta ajankohdasta huolimatta Ville yritti kunnioitettavasti nostaa tunnelmaa ”Oottekste valmiita riehumaan”-huudatuksillaan. Laajavuori täyttyi kirjavasta haalarikansasta nopeasti. Ilahduttavaa oli osallistujakunnan monipuolisuus: edustajia näytti olevan todella monesta eri ainejärjestöstä,

sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun puolelta ja Jyväskylän lisäksi muualtakin Suomesta. Järjestelyt sujuivat erittäin mallikkaasti: homma pyöri aikataulussa, mihinkään ei tarvinnut jonottaa eikä kuivin suin tarvinnut olla. Musiikista vastasi Pörssin oma poika Riku Kokkonen aka Dj Rico Falo.

Erilaisia aktiviteetteja oli ripoteltu ympäri riehunta-aluetta. Testattua tuli mm. monilta festareiltakin tuttu sumopukupaini

(varoitan kilpailuhenkisiä, laji sai kummasti aggressiot heräämään) ja Sefen pisteellä poseeraus. Anniskelualueen puolelta seurailimme skumpat lapasissa Satsin SH´BAMtanssituntia, jossa päästiin treenaamaan pepunheilutusta illan jatkoja varten. Pörssiläisnäkökulmasta mielenkiintoinen oli myös lumifutisturnaus. Avausottelussa taistelivat fuksityttöjen supertiimi Pörssicat sekä poikien edustusjoukkue Rakkauden Majakka. Ottelun jälkeen Pörssicatin pelaaja Paula ”PP” Simonen kommentoi lopputulosta silminnähden yllättyneenä: ”Ei me ees hävitty kun 5-3, en voi uskoo!”. Tyttöjen taistelua voi pitää kunnioitettavana, sillä Rakkauden Majakka veikin loppujen lopuksi myös koko turnauksevn voiton. Tämän vuoden uutuuskisana taisteltiin vuoden Rinneriehujan tittelistä ja Laskukausi lahjoi päivän ansiointuneimpia upeilla palkinnoilla. Rinneosuuden loppupuolella kilpailtiin vielä häkkyrälaskussa, jonka voiton vei ansaitusti Pörssin vuoden 2010 hallitus. Perinteinen mintturyömintä koostui kolmesta koitoksesta, jonka ensimmäinen osa oli tukkihumala liukkaassa, lumisessa alamäessä juosten ja kuten olosuhteista voi päätellä, ei kaatumisilta vältytty. Matoryömintäosuuden kautta siirryttiin loppuhuipennukseen, jossa kilpailijat kaivoivat ja potkivat esiin maahan haudattuja pieniä jekkupulloja. Yleisön hurja kannustus siivitti voittoon Konkurssin joukkueen.

UUDISTETTU K-CITYMARKET SEPPÄLÄ Vasarakatu 29, puh. 010 5387300 MA-PE 9-21, LA 9-18, SU 12-18

RR GALLUP Rinneriehapäivänä Laajiksen alue täyttyi haalareiden väriloistosta. Tuttujen logojen lisäksi mukana oli myös harvinaisempia vieraita Jyväskylän ulkopuolelta. Haastattelimme rinnekansaa väriin katsomatta ja kysyimme päivän tunnelmia.

KYSYMYKSET: -Nimi -Missä opiskelet? -Mikä on fiilis? -Riittääkö vauhti Brahan asti? -Terveiset

MEERI & TIIA -Jyväskylässä saksaa, ruotsia -Rennon letkeä. Hyvä fiilis iltaa odotellessa. -Ollaan viimeiset, jotka heitetään sieltä ulos! -Terkut hyvännäköisille miehille. P.S. Manse rocks!

MARKUS MALMBERG -Tampereella tiedotusoppia -Ihan kova, mutta Riihivuori oli kovempi. -Kyllä! On aina aiemminkin riittänyt. -Terkut Vostokin hiirelle!

TARU HEISKANEN -Kuopiossa kauppatieteitä -Tosi hyvä! Vielä kun aurinko paistaisi. -Tottakai! -On ollut hienoa nähdä pörssiläisiä Kuopiossa. Nähdään jatkossakin!

TERHI & SALLA -Jyväskylässä psykologiaa -Hyvä meisinki, kuten näkyy! -Eiköhän, vastahan tässä on aloiteltu. Hyvää harjoitusta vappua varten! -Hyvä tapahtuma, mutta ottakaa lisää joukkueita mintturyömintään! Monena vuonna on haettu eikä vielä olla päästy osallistumaan.

JORI HURULA -Jyväskylässä tietojärjestelmätieteitä -Odotan Aaltosalin ketkoja ja loppuiltaa. -Kyllä se kokemuksella riittää! -Äiti tuun kohta kotiin.

ILMARI PARKKINEN -Jyväskylässä Kemiaa -Meno on mahtava, mutta vielä tarvitsen vähän lisää viinaa. -Kevyesti riittää vaikka jatkojen jatkoillekin. -Kevään parhaat bileet! Kemistit on ylivoimaisia!

Rinne-etapin päätyttyä Laajavuoresta siirryttiin busseilla keskustaan Aaltosalille. Kun ulkoilmassa suhteellisen väljästi levittäytynyt opiskelijalössi siirtyikin sisätiloihin, alkoi tunnelma tiivistyä ja sekä lämpö tila, että desibelitaso nousta. Aaltosalilla tarjolla oli Olvin uutuusjuomia, sekoitussuhteeltaan vähintäänkin arveluttavaa boolia sekä terveellistä perinteistä opiskelijaruokaa, kuten pizzaa ja sipsejä. Viihdyttäjänä toimi Teatteri Eurooppa Neljä, jonka soittamat suomihitit tuntuivat uppoavan pikkuhiprakkaiseen opiskelijakansaan kuin häkä. Kummasti löysin itsenikin hoilaamasta mukana sanasta sanaan Antti Tuiskun lyriikoita, joita en edes tiennyt osaavani. Rinneriehapäivä huipentui mahtaviin jatkobileisiin, jotka järjestettiin Poikkitieteellisten haalaribileiden tapaan Brassa. Erikoisvieraana näissä bileissä nähtiin DJ-pöydän taakse vierailemaan tullut Axl Smith, joka villitsi haalarikansan hurjaan menoon. Jono kiemurteli jälleen Bran ovelta pitkästi kompassin ohi, joten baarissa ei todellakaan päässyt valittamaan siitä, etteikö bileseuraa olisi löytynyt. Kaiken kaikkiaan voin todeta, että Rinnerieha ei tosiaankaan jättänyt tätäkään ensikertalaista kylmäksi. Siispä ensi vuotta odottelemaan!

TEATTERI EUROOPPA NELJÄ

Teatteri Eurooppa Neljä on Jyväskylässä tukikohtaansa pitävä Suomen suurin kiertävä ammattiteatteri. Vaikka teatteri tunnetaan parhaiten kesäteatterinäytöksistään, on sillä tarjota monipuolinen valikoima näytöksiä myös talvikauden ajaksi. Kesäteatterikauden päätyttyä Teatteri Eurooppa Neljä esiintyy ympäri Suomea. Näytöspaikat vaihtelevat nuorisotaloista kaupunginteattereihin ja kaupungit Helsingistä Ivaloon. Keikkoja voi vuoden aikana tulla yhteensä jopa 200. Ohjelmistossa ovat teatterinäytökset lapsille ja aikuisille, sekä erilaiset rokki ja kabaree -esitykset. Ryhmä esiintyy monenlaisissa yksityisissä ja julkisissa tilaisuuksissa ja esitysten sisällöt muuntuvat tilanteen mukaan. Musiikki kuuluu olennaisena osana kaikkiin esityksiin, sillä Teatteri Eurooppa Neljä on myös orkesteri. Käy katsomassa ryhmän ohjelmisto kesälle 2012 www.te4.fi! Haastattelimme Teatteri Eurooppa Neljän näyttelijä Paavo Honkimäkeä Rinneriehan ketkoilla: Mikä on fiilis näin juuri ennen esitystä? ”Erittäin hyvä. Vielä hieman odottavainen illan suhteen.” Mitä illan esityksessä tullaan näkemään? ”Tänään on tarjolla musakeikkaa. Soitetaan bilemusiikkia ja väliin vähän spiikkiä ja pientä ohjelmaa. Pääasiassa keskitymme yleisön tanssittamiseen.” Olitte esiintymässä myös viime vuoden Rinneriehassa, millaiset muistot siitä jäi? ”Hauskaa oli ja hyvät bileet. Yleisökin oli ihan pähkinöinä!”

ANNA RANNISTO JURI VOLAMA

Suomen sademetsät Koska tulevaisuudessa energiantuotannossa käytetään yhä enemmän uusiutuvia luonnonvaroja uusiutumattomien sijaan, keskityn tekstissäni Suomen erääseen valttikorttiin – runsaisiin, erinomaisesti hoidettuihin metsiin. Metsillä on hyvin tärkeä asema ilmastonmuutoksen ja lajikadon torjunnassa. Ne tarjoavat elinympäristön monille lajeille, toimivat tärkeinä hiilinieluina sekä ovat erinomainen raaka-aine kestävälle energiantuotannolle. Mistä otsikko ”Suomen sademetsät”? Viimeisten 50 vuoden aikana Euroopan alueella metsävolyymi on kaksinkertaistunut. Vyöhykkeellä, johon Suomi kuuluu, metsien puusto on kasvanut vieläkin enemmän, osittain ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Suomessa suuren kasvun on mahdollistanut erityisesti hyvä metsänhoito. Tämä pohjoisen vyöhykkeen metsien kasvu on kompensoinut etelän sademetsien tuhoutumista niin paljon, että maapallon kokonaishiilinielu on kasvanut runsaan prosentin vuosittain. Hiilinielu tarkoittaa sitä, että metsä sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaa. Etelän sademetsien hiilinielujen korvaaminen pohjoisilla on elintärkeää, ja antaa samalla suomalaisten metsien hoidolle suuren vastuun. Suomessa on kuitenkin Euroopan suurin hiilinielu. Tämä on antanut Suomelle etua muiden päästöjen kompensoinnissa, tosin Durbanin ilmastokokouksessa joulukuussa tehdyt päätökset tulevat rajoittamaan etuamme. Metsien hiilimäärää vähentävät hakkuut sekä metsien raivaaminen. Metsien hiilimäärää lisää uuden metsän kasvu. Mitä enemmän puut tai muut kasvit kasvavat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä itseensä. Ainoastaan kasvavat puut tai muut kasvit sitovat itseensä hiiltä. Ikimetsät toimivat vain hiilen varastoina. Tämän takia metsien tehokas raivaus ja uudistaminen on perusteltua. Pysyvä metsien muuttaminen esimerkiksi pelloiksi tai tonteiksi Suomessa on huono asia ilmaston kannalta, sillä se vastaa 1-4 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöjä. Tämä on paljon, mutta vaihtoehtoja on vähän, sillä 75 % Suomen pinta-alasta on metsää ja uusia rakennuksia tarvitaan. Puun sitoma hiili poistuu ilmakehään vasta kun puu poltetaan, tai kun se mätänee. Myös tämän takia jalostettavaksi kelpaava puu kannattaa käyttää hyödyksi mahdollisimman pitkälle ja kokonaisvaltaisesti, ennen kuin se poltetaan tuottaakseen energiaa. Näin hiili pysyy sitoutuneena puuhun mahdollisimman pitkään.

Puurakentaminen on puuaineksen hyödyntämistä parhaillaan. Puu on erittäin hintakilpailukykyinen raaka-aine verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin. Se on myös erittäin ilmastoystävällinen raaka-aine uusiutuvuutensa ja hiilidioksidin sitovuutensa tähden. Yksi kuutiometri puuta käytettynä muiden rakentamismateriaalien korvaajana vähentää ilmakehän CO2-päästöjä keskimäärin 1,1 tonnia. Suomalaisen puisen omakotitalon ilmasta sitoma hiilidioksidimäärä vastaa yhden keskivertoautoilijan 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Omasta mielestäni puusta valmistetut rakennukset myös näyttävät usein paremmalta kuin betonista rakennetut kerrostalot. Puurakentamisella on lisäksi aluetaloutta tasaava vaikutus. Iso osa rakennusosien ja tuotteiden valmistuksesta tapahtuu kasvukeskusten ulkopuolella, mikä tuo alueille työtä ja hyvinvointia. Kaiken kaikkiaan paljon hyviä puolia, mutta kun tarkastellaan pidemmällä aikavälillä puu- ja betonikerrostalon elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, ero ei ole enää niin suuri, koska käytön aikainen energiankulutus ratkaisee päästöt. Kun Suomen metsiä lähdetään yhä tehokkaammin hyödyntämään, tulee muistaa kuitenkin metsien kokonaisvaltainen merkitys. Metsät tarjoavat elinympäristön monelle eliölle. Jos metsät tuhotaan väliaikaisestikin, näiden eliöiden ekosysteemi muuttuu rajusti. Suomen noin 2200 uhanalaisesta eliölajista suurin (38 %) uhanalaisten lajien ryhmä on metsässä asuvat lajit. Metsät tarjoavat kaiken muun ohella virkistyskäyttömahdollisuuksia, rajoittavat myrskyjen vaikutuksia ja stabiloivat paikallisilmaston muutoksia. Metsien raivaamisen sivuvaikutukset voivat olla tiedossa tai tiedostamattomissa, mutta ne on huomioitava.

ETELÄN SADEMETSIEN HIILINIELUJEN KORVAAMINEN POHJOISILLA ON ELINTÄRKEÄÄ, JA ANTAA SAMALLA SUOMALAISTEN METSIEN HOIDOLLE SUUREN VASTUUN.

” It’s fantastically Finnish!”

MARIAH WHITE

Finland from an American point of view

am an American, from Montana (think Rocky Mountains) and I’m studying Marketing and I really just wanted to go anywhere. I’m sure it’s the same for Europeans going to the U.S., they’d just be happy going somewhere different. I’m actually not sure how I ended up in Finland! I had a ‘why not’ attitude and it happened to be the best deal with classes, money, living situation, etc. So, in August I left for a nine-month adventure in the north!

View of Jyväskylä from the top of a ski jump

absolutely been my favorite thing. The most unusual place I went to? Lapland. I would recommend anyone coming to Finland to make a trip up to the Arctic Circle. It’s fantastically Finnish! You can expect to spend a lot of time in the sauna. And don’t forget the reindeer! Don’t worry; I spent some time actually ‘studying’ abroad. From a North American standpoint, school at the University of Jyväskylä was such a nice break from the usual grind I’m used to. It’s not necessarily easy, but all I had to do was simply pass my courses. That may the best thing about living here, if somebody’s looking to take it easy for a bit but not get behind in studies; this university has the perfect balance. I’ve never felt stressed about schoolwork or exams and so many courses are offered in English. And if anyone’s interested in learning Finnish, they have that too. If you do, expect your mind to be blown by the complexity of the language. The one downfall? The lack of sunlight! From November to January was tough, all I wanted was a glimpse of sun. But, I tried

THE UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ AND FINLAND WAS A LIFE CHANGING EXPERIENCE AND I’D RECOMMEND ANYONE TO SPEND TIME HERE. to make up for it through the sauna. Once March hits, the weather is really starting to be wonderful. It’s easy to spend time outside and bike again. I’ve really been enjoying the spring time so far. And it’ll only get better! I’d recommend anyone to come to Finland who’s looking a different experience and to meet new people from all over the world. The University of Jyväskylä and Finland was a life changing experience and I’d recommend anyone to spend time here.

Finland is quite an exotic place. Obviously not with rain forests and jungle animals but it’s so un- European. The people are laid-back, happy and completely content with the forest and lakes, much like Montana natives. This was nice for me; it made Finland not too different. But after travelling to many other places around Europe, Finland is different. It’s a new country and it’s so calm, it doesn’t necessarily feel European to me. I was lucky enough to visit large and small European towns: Prague, Vienna, Germany, Amsterdam, London, and I have more upcoming plans! Much of my time here has been spent travelling, something that’s very American of me. That’s Reindeer in the Arctic Circle - Rovaniemi, Finland

”Kotiinlähtökin saattaa onnistua jo ennen kello neljää...”

KALLE JOKINEN TOMMI PUSKA

JYYn puheenjohtajan viikko

rvon päätoimittaja pyysi minua kuvailemaan JYYn hallituksen puheenjohtajan viikkoa. No sinänsähän tämä kuulostaa helpolta tehtävältä, ei muuta kuin kalenteri auki ja katsotaan mitä sitä on tullut tehtyä. Ongelmana vain on siinä, että viikot harvemmin ovat samanlaisia tai itse asiassa eivät koskaan. Kokosin tärkeimpiä viikkorutiinejani yhdistettynä mahdollisiin muihin menoihin.

MAANANTAIT ovat yleensä melko rutiininomaisia päiviä, koska viikoittainen hallituksen iltakoulu alkaa klo 11.00 ja kestää käsiteltävien asioiden määrästä riippuen pitkään tai todella pitkään, eli kyseessä on aika ajoin todellinen iltakoulu alkamisajankohdasta huolimatta. Usein kuitenkin maanantaille joutuu mahduttamaan myös jonkun palaverin tai tapaamisen. TIISTAILLE ei yleensä ole mitään toistuvaa ohjelmaa, eli käytännössä päivän sisältö voi vaihdella normaalista toimistopäivästä, eli itsenäisestä työskentelystä, kokouksesta toiseen juoksemiseen. KESKIVIIKKO, kokouspäivä. JYYn hallitus kokoustaa joka toinen viikko aina klo 9.00 kokouksessa käsitellään hyvinkin moninaisia asioita, Opinkiven saunan seinästä aina Ylioppilaskylän rakennusten miljoonaremontteihin. Osan asioista hallitus päättää itsenäisesti, mutta suuremmista valmistelemme vain pohjaesityksen edarin päätettäväksi. Normaalisti kokous päättyy ennen kahtatoista, joten iltapäivisin on hyvää aikaa tehdä toimistotöitä tai käydä palavereissa. TORSTAI, edaripäivä. Edustajiston kokouksia ei toki ole joka viikko, mutta niinä päivinä kun sellainen sattuu olemaan näkyy se päivän ohjelmassa tietenkin selvästi. Itse kokous alkaa vasta illalla viideltä, mutta valmistautumiseen kuuluu esim. kokoukseen tulevien asioiden läpikäymistä pääsihteerin ja edustajiston puheenjohtajan kanssa yms. Yritän myös aina aikataulun suodessa käydä P&D edariryhmän tapaamiessa ennen kokousta. PERJANTAIT ovat yleensä hieman rauhallisempia kokousten ja muiden tapaamisten suhteen, joten ne ovatkin usein toimistopäiviä, jolloin on hyvä purkaa kuluneen viikon sähköposteja, lukea erilaisia kannanottoja yms. Kotiinlähtökin saattaa onnistua jo ennen kello neljää... Tällaista sisältöä JYYn hallituksen puheenjohtajan päiviin kuuluu. Terävimmät varmaan huomasivatkin, että melko iso osa tästä hommasta koostuu erilaisissa kokouksissa käymisestä ja ihmisten kanssa tekemisissä olemisesta. Tietenkin tuohon päälle tulee vielä mahdolliset edustushommat, kuten erilaiset iltajuhlat, muiden YO-kuntien ja ainejärjestöjen vuosijuhlat yms. Parhaimmillaan ”työt” siis alkavat aamulla ja jatkuvat seuraavaan aamuun. Vastineeksi työnteolle saa jatkuvasti tutustua uusiin ihmisiin, olla oikeasti vaikuttamassa asioihin. Tärkeintä kuitenkin on, että tätä hommaa saa olla tekemässä loistavan hallituksen ja mahtavan sihteeristön kanssa. Eli ei muuta kuin kaikki innolla mukaan YO-kunnan toimintaan ja hakemaan hallitukseen ensi vuodelle!

“Matkalla tehtiin myös Neste -rallimainen nopeusennätys,kun pysähdys ABC:llä kesti todellakin vain luvatut 15 minuuttia!”

ANNI ANTTONEN HELENA KAUMA

NESU Spring Conference 2012 – Keen on Green Keväällä nesulaisten vuoden kohokohta eli NESU:n kaksi kertaa vuodessa järjestettävä viikon kestävä seminaari rantautui Jyväskylään ja Tampereelle. NESU-Boomin ja NESU-Pörssin yhteistyössä järjestämä vihreän liiketoiminnan teemalla kulkenut seminaari toi yhteen 70 kauppatieteen opiskelijaa Islannista, Eestistä ja Suomesta. Viikkoon mahtui paljon iloa, naurua, hauskanpitoa sekä paljon työskentelyä vihreiden teemojen parissa.

MAANANTAI

Seminaari alkoi iloisissa merkeissä Jyväskylän yliopistolla, missä seminaarilaiset kokoontuivat tervetulotilaisuuteen. Vanhat tutut tapasivat pitkästä aikaa toisensa ja uusiin ihmisiin tutustuttiin. Myös tärkeät puhelinnumerot ja osoitteet jaettiin, joista ainakin Tampereen taksin numero tuli osalle tutuksi heidän unohdettua ottaa ylös

nuo tärkeät osoitteet, kuten sen, kummassa Omenahotellissa yövytään. Tämän jälkeen matka jatkui varsin hilpeällä meiningillä mökille. Matkalla tehtiin myös Neste -rallimainen nopeusennätys, kun pysähdys ABC:llä kesti todellakin vain luvatut 15 minuuttia! Mökillä nesulaiset pääsivät jälleen sitsaamaan. Teemana oli hyvin jyväskylämäisesti ralli. Myöhemmin seminaarissa kävi kuitenkin ilmi, ettei toastmastereiden ”rally english” ollutkaan tahallista ja tämä teema jatkui pitkin seminaaria… Sorry but yes!

TIISTAI

Aamuherätys mökillä oli hieman kankea. Ihmiset olivat saunoneet ja tanssineet aamun pikkutunneille, mutta päivän asiaosio odotti Jyväskylän yliopistolla. Seminaarin avasi Moventas, joka piti luennon tuuliturbiineista ja uusiutuvan energian merki-

tyksestä Suomessa. Iltapäivällä pääsponsori UPM tuli esittelemään caset, joiden parissa seminaarilaisten oli tarkoitus työskennellä pitkin viikkoa. Tarkoituksena oli 7 hengen ryhmissä arvioida UPM:n uutta vastuullisuussivustoa www.upmhub.com, sekä keksiä erilaisia sovelluksia UPM:n uusien ympäristöystävällisten materiaalien ympärille. Rankan päiväohjelman jälkeen seminaarilaiset pääsivät majoittumaan Omenahotelliin, jonka jälkeen matka jatkui Karaokeravintola Anneliin, missä seminaarilaisille oli järjestetty livekaraokea. Seminaarilaiset innostuivatkin laulamaan livebändin säestyksellä ja lavalla nähtiin tuttua porukkaa pitkin iltaa. Ehdottomana kohokohtana oli tietysti lopuksi laulettu My Heart Will Go On, joka laulettiin huutaen koko 70 hengen seminaariporukan voimin.

KESKIVIIKKO

Aamulla heräteltiin seminaarilaisten tokkuraisia aivoja SEFE:n järjestämällä workshopilla, jossa oli tarkoitus pohtia vihreyden merkitystä järjestötoiminnassa. Workshop saikin seminaarilaisiin uutta energiaa, sillä yhdessä keskustelu ja asioiden pohtiminen samalla toisiin tutustuen oli antoisaa. Keskiviikkona pidettiin myös perinteiset Country ja Union –kokoukset. Union –kokouksessa käytiin läpi koko unionia koskettavia kysymyksiä, kuten seuraavat seminaarit, kaupunkien kuulumiset sekä loputon suo eli nesu.net, josta käyty keskustelu oli ennätykselliset 5 minuuttia (yleensä keskustelun pituus on ollut keskimäärin tunnin luokkaa). Eteenpäin on siis menty! Kokousten jälkeen seminaarilaiset matkasivat seuraavaan kohdekaupunkiin Tampereelle, jossa majoittumisen jälkeen oli luvassa rento saunailta Sorin Klubilla. Rauhallisuudesta huolimatta seminaarilaiset jaksoivat saunoa, pelata juomapelejä ja laulaa karaokea aamun pikkutunneille asti.

TORSTAI

Aamun avasi luennoitsija Deloittelta. Torstaina päästiin myös vihdoin itse asiaan, kun UPM:n caset alkoivat. Ensimmäinen reaktio seminaarilaisilta oli kauhu, sillä caset tuntuivat ensi näkemältä hyvin teknisiltä. Pelko oli, ettei kyltereiden osaaminen riitä keksimään eri tuotteille kuten UPM ProFi, ForMi ja Raflatac uusia sovelluksia. Kuitenkin hetken tuotteisiin tutustuttuaan seminaarilaiset kävivät työhön. Ensimmäisenä casena oli kuitenkin tutustuminen www.upmhub.com – sivustoon ja sen arvioiminen. Tähän ryhmäläiset paneu-

tuivat ehkä liianki tarkasti, sillä keskusteltavaa ja arvioitavaa riitti. Ryhmissä porisi vilkas keskustelu ja väittely, jonka seurauksena jokainen ryhmä sai suuren kasan kehityskohteita kasattua. Tämän jälkeen ryhmät pohtivat jokaiselle ryhmälle jaettujen omien tuotteiden sovelluksia. Mitä tuotteita voisi tehdä uudesta puukuitua ja muovia sekoittavasta materiaalista ja miten tehdä se taloudellisesti kannattavasti? Tämän jälkeen caset jätettiin hautumaan seuraavaan päivään ja Green Building Councilin luennon jälkeen jatkettiin seminaarin perinteiseen Cityrun- eli pubirunditapahtumaan. Illalla Tampereen juottoloita kiersi 10 iloista seminaarilaisjoukkuetta suorittaen erilaisia rasteja. Joukkuelaisille tulikin todella hyvä yhteishenki ja halutusta Cityrun –mestaruudesta kamppailtiin tosissaan ja itsensä likoon pistäen. Voittajaksi selvisi kuitenkin huimin pistein joukkue Re-erected Meisseli. Onneksi olkoon! Ilta jatkui poikkitieteellisissä merkeissä Boomin Poikkitieteellisissä Haalaribileissä ravintola Ilonassa.

PERJANTAI

Rankasta illasta huolimatta seminaarilaiset olivat aamulla virkeinä viimeistelemässä UPM:n caseja. UPM:n edustajat olivat myös paikalla tarjoamassa seminaarilaisille apua, jos ryhmät jäivät jumiin jonkun ajatuksensa kanssa. Etenkin tuotteiden tekniset ominaisuudet ja valmistuksen hinnat askarruttivat seminaarilaisia. Koko aamupäivän ajan eri ryhmistä kuului hersyviä naurunpurskahduksia ja vilkasta väittelyä, kun tiimiläiset yrittivät keksiä uusia tuotteita ja markkinointi-ideoita. Nämä ryhmäkeskustelut olivat ehdottomasti

seminaarin parasta antia, kun kylterit pääsivät luovasti ratkaisemaan aitoja UPM:llä ilmenneitä pulmia. Casejen lomassa oli pieni tauko, jolloin Fortum kävi pitämässä luennon. Tämän jälkeen jatkoimme UPM:n casejen parissa casejen esittelyllä. Lyhyestä ajasta ja väsyneistä ihmisistä huolimatta seminaarilaiset olivat pystyneet keksimään uskomattoman määrän erilaisia sovelluksia ja tuotteita UPM:n eri tuotteista. Hyvin villejäkin avauksia esiteltiin, jotka saivat sekä UPM:n edustajat että seminaarilaiset nauramaan. Kaiken kaikkiaan casejen tekeminen oli seminaarilaisille todella antoisa kokemus. Illalla nesulaiset sitsasivat jälleen Sorin Klubilla teemalla Satukirja. Sitseillä nähtiin niin kauniita prinsessoja, keijuja sekä tengivagneita. Sitsien jälkeen ilta jatkui aamun pikkutunneilla Sorin saunalla saunoessa.

LAUANTAI

Vihdoinkin seminaarilaiset saivat nukkua! Päivän ainoa ohjelma oli illalla järjestettävä lopetusgaala, jossa vuosijuhlatyyliin pukeuduttiin hienoihin iltapukuihin, syötiin hyvin ja laulettiin lauluja. Taidettiin jokunen palkintokin ja kunniamaininta jakaa seminaarilaisille. Ilta jatkui jatkojen merkeissä Sorin Klubilla varsin hilpeissä tunnelmissa aina seuraavaan aamuun asti. Seuraavana aamuna järjestetyllä silliksellä TOAS Ilmarin kerhotilassa oli kebab-buffetin äärellä väsynyt ja haikea mutta onnellinen tunnelma. Oli surullista nähdä uusien ystävien lähtevän kotiin. Ei kuitenkaan hätää, sillä vierotusoireita voi lähteä kärsimään NESU-risteilylle, johon suuri osa semmalaisista taas kokoontuu. Helan går!

“Tallin pihassa puolestaan nökötti tolppiin sidottuina joukko ihanan karvaisia ja pyöreitä islanninhevosia.”

TIINA SARANPÄÄ TIINA SARANPÄÄ

Pörssin islanninhevosvaellus

iistaiaamu 13.3. valkeni lupaavana: lunta tuiskutti sen verran tiheästi, ettei olohuoneen ikkunasta nähnyt edessä olevaa rakennustyömaata pidemmälle ja parvekkeen lasit kertoivat kovaäänisellä mylvinnällään kovasta tuulesta. Mietin mielessäni, ja taisin itse asiassa tuhahtaa ääneenkin: ”Ei helkkari! Koko viime viikon paistoi ihanasti aurinko, eilen myös ja tänään tulee lunta vaakatasossa. Tyypillistä, niin tyypillistä!” Päivän ohjelmassa oli siis paljon toivottu ja odotettu Pörssin ikioma islanninhevosvaellus. Mukaan oli ilmoittautunut kymmenen innokasta heppailijaa – suurin osa enemmän tai vähemmän kokeneita heppatyttöjä, pari täysin untuvikkoa fuksipoikaa ja lisäksi yksi heppailemattomuudessaan riutuva, innokas boomari Tampereelta. Porukka jaettiin jo ennen reissua kahteen ratsastusryhmään, koska muuten jokaiselle

mukaan lähtijälle ei olisi riittänyt hevosta, jonka selkään kavuta. Tapasimme ykkösryhmän kanssa Selkkarissa jo hyvissä ajoin ennen vaelluksen alkua, jotta olisimme ehtineet Laukaaseen Retkiratsut-tallille jo hyvissä ajoin laittamaan hevosia kuntoon. Kaikki ei tietenkään mennyt ihan niin kuin Strömsössä: kuten arvata saattaa, navigaattorini päätti ohjata meidät täysin väärälle reitille. Onneksi toisella autolla perässämme tulleet olivat fiksuina tyttöinä noudattaneet tallin nettisivuilla annettuja ajo-ohjeita typerien navigaattorien sijaan, joten yhden puhelinsoiton avulla pääsimme mekin takaisin kartalle ja lopulta perille saakka. Perillä meitä odotti hyytävän kylmä viima ja taisi sitä luntakin tuiskuttaa jonkun verran, ihan kuin oikeassa Islannissa! Tallin pihassa puolestaan nökötti tolppiin sidottuina joukko ihanan karvaisia ja pyöreitä islanninhevosia. Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen naamalle nousi hymy ja silm-

istä paistoi hinku päästä ratsaille. Olimme sopineet tallin henkilökunnan kanssa, että varustamme hevoset itse, joten harjasimme karvapalleroista pikapikaa pahimmat liat pois, heitimme satulat selkään, laitoimme suitset päähän ja lähdimme matkaan. Talutimme hevoset kentälle selkään nousua varten ja kävimme kentällä läpi muutamia perusasioita, minkä jälkeen pääsimme matkaan tuulta ja tuiskua uhmaten. Tiet olivat valitettavasti sen verran jäisessä kunnossa, että jouduimme pääasiassa ihan vain kävelemään peltojen keskellä. Metsän suojaan päästyämme pystyimme myös ravaamaan, tölttäämään ja jopa vähän laukkaamaankin. Ratsastimme melkein puolentoista tunnin ajan vaihtelevissa maastoissa niin pelto- kuin metsäteilläkin ja kaikkien mukana olevien kasvot säteilivät lapsenomaista riemua – ”Hei, täähän on oikeasti ihan kuin Islannissa!” Palatessamme takaisin tallille oli siellä vastassa jo innolla omaa vuoroaan odottava toinen ratsastusryhmä. Kakkosryhmä oli meitä odotellessaan huolehtinut Pörssin ystävällisesti meille sponsoroimista eväistä ja laittanut jo kotaan tulen makkaranpaistoa varten. Koska ensimmäinen ryhmä myöhästyi jonkun verran erinäisten kommellusten vuoksi alkuperäisestä aikataulusta, oli toinen ryhmä jo ehtinyt odotellessaan paistaa makkaransa ja tuhota oman osuutensa eväistä. Niinpä ykkösryhmäläisten ei tarvinnut muuta kuin luovuttaa ratsunsa kakkosryhmäläisten käyttöön ja vähän auttaa kokemattomimpia hevosten käsittelyssä. Kakkosryhmäläisetkin vaikuttivat olevan riemuissaan päästessään hevosten selkään – erityisesti tällaisen vanhan ja kokeneen heppatytön mieltä lämmitti mukaan uskaltautuneiden fuksipoikien innostus ja kenties pieni jännityskin ratsastamista kohtaan.

Kakkosryhmän käydessä kentällä perusasioita läpi, ykkösryhmä siirtyi kotaan lämmittelemään ja nauttimaan eväitä. Kun viimeisetkin eväät olivat kadonneet parempiiin suihin ja kota siivottua, pääsivät ykkösryhmäläiset ajelemaan takaisin kohti Jyväskylää. Sääkin päätti yhtäkkiä muuttua ja niinpä kakkosryhmä pääsi nauttimaan islantimaisten olosuhteiden sijaan ihanasta, jo pikkuhiljaa laskevasta auringosta kovan viiman ja lumituiskun sijaan. Tämä tietääkseni ensimmäistä kertaa ainakin Pörssin lähihistoriassa järjestetty islanninhevosvaellus sai paljon kiitosta niin reissussa mukana olleilta kuin tallin väeltäkin.

Heppapojilta ja -tytöiltä kysyttiin: 1. Mitä ajattelit, kun ensimmäisen kerran kuulit Pörssin islanninhevosvaelluksesta ja miksi päätit lähteä mukaan? 2. Mikä on taustasi hevosten ja ratsastuksen suhteen? 3. Mitä pidit reissusta? 4. Lähtisitkö uudelleen mukaan, jos samanlainen reissu järjestettäisiin?

1. 2. 3. 4.

ANNA TIKKANEN, neljäs vuosi, markkinointi

Olin heti, että mitä, Pörssi järjestää jotain tällasta! Ja heti olin että olisi tosi kiva lähteä, issikointi maastossa on niin kivaa! Oon ratsastanut viimeksi muutama vuosi sitten. En ole varsinaisesti ollut ”heppatyttö” mutta tykkään hevosista ja ratsastuksesta kovasti. Reissu oli säätä lukuunottamatta ihan mahtava! Syväjäädytyksestä huolimatta satulasta laskeuduttiin suu korvissa ja oli ihana tunne laukkailla metsässä. Eväät kruunasivat reissun tietysti. Todellakin! 1. 2. 3. 4.

1. 2. 3. 4.

JANI OLLENBERG, fuksi, kansantaloustiede

Ajattelin, että onpas kiva juttu! Kokemattomana heppapoikanakin pystyi lähtemään mukaan, joten olin myyty. 2. Kerran aikaisemmin olen ollut lähellä hevosta, mutta en koskaan ratsastanut. 3. Reissu oli oikein mukava ja mieleenpainuva. Vähän saatiin auringostakin nauttia. 4. Uudestaankin voisin kokeilla. Heppailu on tosin aika kallista! 1.

SAARA KOPONEN, fuksi, yrityksen taloustieteet Ajattelin, että onpa siistiä, kun Pörssin toiminta on niin monipuolista. Entisenä heppatyttönä ja kaverin innostamana päätin itsekin lähteä mukaan. Olen ratsastanut ala-asteesta asti, mutta viime vuosina heppailut on jääny ikävä kyllä vähemmälle. Hauska kokemushan se oli. Olen käynyt issikkavaelluksilla jo muutamaan otteeseen, mutta saattaisin silti lähteä vielä uudestaankin.

TEEMU MIKKONEN, fuksi, kansantalostiede En alkuun oikein ajatellu mitään. Katoin, että tommonen eventti tulossa ja vois itekki joskus lähtee ratsastaan, ihan kokemuksen vuoks. Pari päivää myöhemmin näytti, että vapaita paikkoja edelleen oli ja ajattelin ”miks ei?” ja niimpä liityin mukaan. En OLLUT koskaan ratsastanut. En varmaankaan edes koskenut hevosta. Ihan lepposa ja mukava. Haluaisin kokeilla vielä jotain vähän vauhdikkaampaa menoa. Laukka/ravi, mitä niitä nyt on. Evästäminen voisi tapahtua romanttisemmin kesken vaelluksen jossain korvessa. Tosin en tiiä miten ne hepat siinä samal pidetää aisois tms... Ehkäpä jos hyvä keli ja aikatauluun mahtuu.

SILJA PATRIKAINEN

Kaadot II KVARTAALIN HOROSKOOPPI: MALJATIETEILIJÄ (1.4 -30.6.)

LUONNOITSIJOIDEN SUISTA:

Päivät pitenevät ja kesä lähestyy. Ajatuksesi ovat jo tulevissa yöttömissä öissä, minkä voi huomata myös opiskelumotivaatiossasi. Jos luennoilla istuminen puuduttaa, ota muutama vapaailta ja ilmoittaudu loppukevään tapahtumiin. Opiskeluintosi ei siitä parane, mutta pieni nollaus selkeyttää ajatuksiasi muissa asioissa.

”JOS TALOUS EI OLE TASAPAINOSSA, NIIN SE ON EPÄTASAPAINOSSA.”

Oletko varattu? Lähtekää yhdessä ulos. Lenkille, ravintolaan, reissuun - sillä ei ole väliä. Tärkeintä on, että lopetatte kotisohvalla loikoilun. Oletko sinkku? Lähde kaverisi ja hänen tuttaviensa matkaan. Löydät uuden tulisen tuttavuuden, joka piristää iltojasi vielä jatkossakin. Onnendrinkki: Se terävämpi sima.

”I CALL THIS HELICOPTER EFFECT”

”MIETITTE VARMAAN, MIKSI VALITA KAKKONEN, KUN YKKÖNEN ON PALJON PAREMPI”

Vappuennuste: Säällä ei ole väliä, kun tunnelma on katossa. Jos puhelimesi kohtalolla sen sijaan on, jätä uusi luurisi kotiin ettei taas käy niin kuin viimeksi. Muista käydä juttelemassa peruukkiin pukeutuneelle henkilölle, hänellä on yllättävä ehdotus.

www.keskisuomenekonomit.fi

”I F*CKED UP TO TELL YOU.”

Klara vappen! Vappurientoihin on syytä sonnustautua asianmukaisesti. Perinteiseen opiskelijavappuun kuuluvat luonnollisesti haalarit, mutta myös muu koristautuminen on suotavaa. Tartu siis Biisonia sarvista ja valmista seuraavien ohjeiden mukaan naamari, joka päässä vietät takuulla ikimuistoisen vapun. 1.

Huolehdi nesteytyksestä

Pue haalarit

Leikkaa kääntöpuolelta löytyvä naamari katkoviivaa myötäillen

Huolehdi nesteytyksestä

Halutessasi liimaa naamari pahville

Asenna naru/kumilenkki

Huolehdi nesteytyksestä

Pue naamari

Riisu haalarit

10. Vapauta sisäinen Biisonisi!

JAAKKO JUNTTILA

”Aamulla laskiessani haalareita lipputangosta, halusi Biisoni kunnioittaa niitä laulaen Lippulaulua.”

ANTTI LASSILA

NESU-kevät 2012

ervehdys Pörssiläiset!

Tuntuu, että kevät on mennyt yhdessä hujauksessa ja kohta alkaa kesäloma. Kevääseen on kuulunut paljon erilaisia tapahtumia ja mainittakoon, että NESU-Pörssi järjesti ensimmäistä kertaa NESU-seminaarin yhteistyössä Boomin kanssa. Tässä lyhyt katsaus kuluneen kevään NESU-tapahtumiin.

HUHUA LIIKKUI, ETTÄ RINNERIEHASSA TUTUKSI TULLUT KEKSIMONSTERI LIIKKUI KANNELLA ESITELLEN TUNNETTUA LASTEN LAULULEIKKIÄ KAIKILLE VASTAANTULIJOILLE.

13.1 ”KAIKKI LAIVAAN”-SITSIT OULU

Jo perinteeksi muodostunut uuden NESUvastaavan ”sisäänajo” eli matka Biisonin kyydissä Ouluun sitsaamaan, alkoi ehkä hieman liiankin lupaavasti. Oli perjantai 13. päivä, joten olin todella yllättynyt Biisonin tullessa hakemaan minua Seinäjoelta ajoissa. Sitseille päästyäni viereeni istui reipas Finanssi-tyttö ja esittelyjen jälkeen hän nosti pöydälle Vergi-pullon todeten, ”Eiköhän aleta juomaan!”. Sitsien jälkeen

iltaa jatkettiin Fionassa, jossa meno oli kuulemma katossa. Seuraavana aamuna tajusin mitä ”sisäänajolla” tarkoitettiin, kun ajoin Ruotsin kautta Jyväskylään seuranani ensin känninen ja myöhemmin krapulainen Biisoni.

20.1 80’S AFTER SKI-SITSIT VAASA

Edellisen päivän Poikkitieteellisistä Haalaribileistä selvittyäni lähdimme porukalla valloittamaan Vaasaa Jallun, Biisonin, Veli-Pekan ja Elinan kanssa. Sitsipaikalle saavuttiin kahden ”pit-stop” -taktiikalla ”vain” 40 minuuttia myöhässä. Jättäessämme Elinan porukoidensa luo, pääsimme todistamaan pohjalaista vieraanvaraisuutta. Tarjoiluun kuului pizzaa ja olutta kaikille, jopa kuskiakin muistettiin alkoholittomalla versiolla. Sitsit menivät erittäin hyvin, vaikka edellisen illan juhlimiset tuntuivat vieläkin kropassa. Sitseillä esittämämme proggis oli mitä mainioin ja kuulopuheiden mukaan siitä puhutaan vieläkin Vaasassa. Myös laskettelumonoissa tanssinut Biisoni oli unohtumaton näky Fontanan lattialla. Illan päätteeksi yllätyimme, kun yöpaikkamme omistaja oli nukahtanut ja pelkät t-paidat päällä värjöttelimme pihalla etsien toista yöpaikkaa. Onneksi Vaasassa on aina apu lähellä ja pääsimme suhteellisen lähelle alkuperäistä paikkaa yöpymään.

27-28.1 NESU-DAGEN, KUOPIO

Tämän vuoden dagenit järjestettiin Savossa ja kierot savolaiset olivat pitäneet huolta erityisesti juomatarjoilusta. Mökkisitsien 3 mietoa ja 3 kaatoa yhdistettynä OPM:ään piti huolta siitä, että lopussa pöydät olivat kummasti harventuneet. Täällä Pörssi sai myös uuden NESU-julkkiksen ”Jeesuksen”. Vaikka synninpäästöä ei saatu, niin jokainen muistaa hänet hienosta tankotanssiesityksestään. Tankoon nousivat myös Biisonin haalarit. Onneksi meno oli

jo kova siinä vaiheessa, eikä haalareiden puuttumista huomannut ainakaan niiden omistaja. Aamulla laskiessani haalareita lipputangosta, halusi Biisoni kunnioittaa niitä laulaen Lippulaulua.

28-29.3 NESU-RISTEILY, TURKU

Tänä vuonna kahdeksan pörssiläistä lähti seilaamaan Itämerelle. Heti alussa meiltä otettiin kaikki luulot pois ja passitettiin pohjalle eli autokannen alapuolelle laivan toiseen kerrokseen. Huhua liikkui, että Rinneriehassa tutuksi tullut Keksimonsteri liikkui kannella esitellen tunnettua lasten laululeikkiä kaikille vastaantulijoille. Yö huipentui aamiaisbufettiin ja laivan saapuessa seuraavana iltana takaisin maihin suuntasimme heti sitsaamaan paikalliseen yökerhoon. Sitsien jälkeen paikallinen pianisti hauskuutti kansaa ja loppujen lopuksi päädyimme jatkoilemaan 15 hengellä erään turkulaisen yksiöön. Siinä oli tämän kevään antia ja nyt onkin jo aika suunnata katseet ensi syksyn NESUrientoihin. Tulossa on kaksi aivan huikeaa tapahtumaa. NESU-kesämöksä järjestetään 4-5.8 Vaasassa ja isolla budjetilla järjestettävä NESU:n ja NESU-KY:n syntymäpäiväsitsit (25/65-sitsit) 6.10 Helsingissä.

”Pullon ja tölkin välillä kinastelevat voivat heittää huolensa: kumpikaan näistä pakkausmuodoista ei juurikaan vaikuta oluen makuun.”

AAPO OKKOLA

Pörssin vuotuinen olutilta Lähemmäs kolmekymmentä iloista pörssiläistä kokoontui jälleen keskiviikkona 29.2. ravintola Old Brick’s Inn:iin jo perinteeksi muodostuneelle olutillalle (lue edellinen juttu PK 2/2011). Ilta oli täynnä oluttietoutta, rentoa yhdessäoloa ja tietenkin maistelua. Olutkouluttajana pörssiläisille toimi Olutonyrityksen omistaja Mika Silajärvi. Illan kuluessa janoiset kurkut ja uteliaat korvat saivat sivistystä sekä erilaisten oluiden että Mikan mielenkiintoisen luennon muodossa. Illan aikana selvisi muun muassa, että Suomessa olutta kulutetaan yhteensä 500 miljoonaa

OHJEET OIKEAOPPISEEN OLUEN NAUTTIMISEEN 1.

4. 5. 6.

Varmista, että olut on sopivassa tarjoilulämpötilassaan. Muista, että kylmä on maun suurin vihollinen! Yleensä jääkaappikylmässä oluessa kaikki maut eivät pääse pinnalle. Tarkista, että lasi josta nautit aineen, on puhdas. Kostuta lasi vedellä pintajännitteen rikkomiseksi. Kaada olut reilulla otteella lasiin, ei mitään liruttelua! Oluen kuulu vaahdota ja vaahto itse asiassa suojaa oluen makuja. Pyöräytä olutta, nauti mausta ja tuoksusta. Maista olutta, analysoi ensivaikutelmaa, päämakua jälkimakua. Toista niin kauan että tuntuu (hyvältä).

litraa vuodessa. Tästä suurin osa kannetaan kotiin niin sanotussa ’’salkkumuodossa’’. Lisäksi pullon ja tölkin välillä kinastelevat voivat heittää huolensa: kumpikaan näistä pakkausmuodoista ei juurikaan vaikuta oluen makuun. Luennon ja maisteltavien oluiden päätteeksi Mika halusi vielä muistuttaa kokeilun riemusta: seuraavan kerran perinteistä salkkumallia ostaessa jokainen voisikin tehdä pienen hypyn tuntemattomaan ja valita rinnalle myös jonkun pienemmän panimon erikoisoluen.

E L Ä MÄ Q PILS ERA KUIN A. LE CO K T A IK K L INEN, JÄ -4,7 % ME TALL , N E IN K -SILK -VAALEA BAIRIS GER ALT

CH DUN

KEL

AYIN E N , MA KUMAIN -5,0 % K U O K , EVA -KIRPAIS N, TUMMAHKO E IN A T -MAL

HDE T MIN PAA M Ä L , A E K

WARZ AR SCH T S E M K EN P RY ITSIMAIN R K A L , Ä % -4,5 EHME AINEN, P -TUNKK N E OMAIN -KAAKA

JUHO TIKKANEN

Jäsenkysely 2012

asan vuosi sitten tarkastelimme Pörssin tiettävästi ensimmäisen laajamittaisen jäsenkyselyn tuloksia. Kysely antoi suuntaviivoja ja paljon apua mahdollisimman erinomaiseen jäsenpalveluun, joten sen uusiminen oli luonnollista tänäkin keväänä. Jälleen selvitimme toimintaamme koskevia toiveita saimme palautetta sekä oivia kehitysehdotuksia. Kysely toteutettiin verkossa Google Docs -alustalle rakennetulla lomakkeella ja siihen oli mahdollista vastata kolmen viikon ajan. Vastaajia oli yhteensä 145 ja heidän sukupuolijakauma oli tasainen: miesten osuus oli 51 prosenttia ja naisten 48 prosenttia. Viime vuoden tapaan aktiivisimpia

ERI VUOSIKURSSIEN OSUUS VASTANNEISTA 6. vuosi 3%

n. vuosi 3%

5. vuosi 10 %

1. vuosi 29 %

4. vuosi 10 %

3. vuosi 21 %

2. vuosi 24 %

vastaajia olivat ensimmäisen vuoden opiskelijat, joita oli lähes kolmannes vastaajista. Vastaajien määrä laski tasaisesti vuosikursseittain. Tälle aukeamalle on koottu tiivistetysti kyselyn tuloksia. Mukana on sekä tiukkaa statistiikkaa että runsaasti poimintoja avoimista kysymyksistä. Tästä kyselystä saadut tulokset toimivat jälleen seuraavan vuoden eteenpäin suunnannäyttäjänä Pörssin toimintaa suunnitellessa. Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita! Vastanneiden kesken arvottiin viisi kappaletta SOK:n ravintoloiden FunCard Black -kortteja, joten onnea myös voittajille!

KOPOSEKTORI MITÄ MIELTÄ OLET KAUPPAKORKEAKOULUN OPETUKSEN TASOSTA?

77 % 63 %

34 % 19 % 2%

Erittäin tyytyväinen

1% Tyytyväinen

Tyytymätön

Erittäin tyytymätön

Kopo-sektorilla kysyttiin mm. opiskelijoiden ohjauksesta, kopon näkyvyydestä, kauppakorkeakoulun opetuksen tasosta yleensä sekä kopo-tiimistä. Opetuksen tasoon oltiin pääosin tyytyväisiä ja tulokset olivat kohentuneet selvästi verrattuna viime vuotuiseen kyselyyn. Tyytyväisten määrä oli noussut 14 prosenttiyksikköä ja vastaavasti tyytymättömien määrä vähentynyt 15 prosenttiyksikköä.

SANOTTUA KOPO-SEKTORILLA: ”Lähtisin liikkeelle siitä, että tenttikysymykset ovat sellaisia kuin niiden kuuluu, tenttitulokset tulevat aikanaan, kurssin sisältö pitää sisällään sen mitä kuuluukin jne.” ”Rahoituksen saaminen pääaineeksi kauppakorkeakouluun.” ”Kopo-tiimin tulisi puuttua opetuksen laatuun erityisesti englanninkielisillä peruskursseilla. Tällä hetkellä luennoitsijat ovat ilmaisukyvyltään surullisia ja moni asia jää varmasti sanomatta.” ”Tenttipäiviä ei saisi laittaa suurien biletapahtumien jälkeen.” ”Kopon pitäisi vaikuttaa siihen, miten opiskelijat saisi antamaan aktiivisemmin palautetta kursseista.” ”Kopotiimi on erittäin hyvä idea!” ”Kopo voisi esimerkiksi lähettää jonkin kuukausittaisen sähköpostin jossa kertoisi minkälaisista asioista on yhteyttä otettu ja miten niihin on reagoitu.” ”Lisää seksiä kopohommiin niin, että kuiva mielikuva häviää ja saadaan ihmiset kiinnostumaan opintoihinsa vaikuttamisesta.” ”Enemmän ohjausta opintojen suunnitteluun, mitä kursseja on hyödyllistä ottaa jne.” ”Laskiksessa saa kaikki kandeistaan vitosen, muissa pääaineissa joutuu kolmosenkin eteen tekemään töitä.” ”Kurssivalintojen selkeyttäminen: mitkä kurssit ehdottomasti pakollisia, mitä kursseja kannattaa ottaa tiettyjä opintoja ajatellen, mitkä kurssit pakollisia tiettyjen joukosta, kuinka paljon kieliopintoja ennen/jälkeen kandin...”

YRITYSSEKTORI KÄYTETYIMMÄT SINISEN PÖRSSIN EDUT: 1. Bra 2. Amarillo 3. Shaker 4. Memphis 5. Anneli 6. Food Bar & Kitchen 7. Kebab House 8. Vero Moda

9. Coffee House 10. Aprilli 11. Bianco Footwear 12. Katse 13. UNIK Hairdressing by K.E.H.R 14. VILA Clothes 15. Freetime

Jäsenkyselyn yrityssektorin osiossa käsiteltiin Sinistä Pörssiä, yritystiimiä yleisesti sekä kysyttiin kiinnostusta eri toimialojen yritysvierailuihin. Sinisen Pörssin top 15:sta kärkeen nousivat SOK:n ravintolat, jotka palasivat viime vuonna etuohjelmaan. Uusina Sinisen Pörssin yrityksinä toivottiin tänäkin vuonna kaikista eniten urheiluvälinekauppoja. Myös vaateliikkeet sekä muunkinlaiset ravintolaedut kuin burger- ja pizza-tarjoukset olivat kaivattuja. (Sinisen Pörssin etuohjelmaa uusitaan yritystiimissä paraikaa, joten kannattaa vierailla tiimin kokouksissa tai kysyä lisää yrityssuhdevastaavilta.)

BILEET

85 %

vastanneista tahtoisi Pörssin järjestävän loppubileitä BRAssa myös tulevaisuudessa.

PALAUTETTA BILESEKTORILLE: Bilesektorin kysymykset saivat paljon vastauksia. Toiset toivoivat enemmän poikkitieteellisyyttä, toiset vähemmän – toiset taas teemabileitä, toiset saunailtoja. Pörssin biletarjonta näyttäisi kuitenkin olevan kyselyn mukaan hyvillä raiteilla, sillä paljon sateli myös kehuja.

”Poikkitieteellisyyden lisäksi keskittymistä omaan jäsenistöön. Uusia bilekonsepteja, välillä tuntuu että kun on yksissä bileissä käynyt kerran, niin on nähnyt niistä tarpeeksi.” ”Useammista, käytännössä kaikista, bileistä tulisi saada haalarimerkki.” ”Tällä hetkellä kaikki sujuu mielestäni erittäin hyvin.” ”Vähemmän teemabileitä, pliis.”

”Lisää teemabileitä.” ”Joskus vois olla bileet myös muualla kuin baarissa. esim. joku mökki tai muu rennompi paikka.” ”Olisi kiva, jos bileissä huomioitaisiin enemmän myös meitä vanhempia opiskelijoita.” ”Loistavasti menee.” ”Ei ehkä kuitenkaan enempää poikkarisitsejä. Itselläni menee jotenkin hermo niissä kun säännöt ei oo yhteiset ja niiden noudattaminen on kuitenkin se sitsien suola.” ”Älkää ainakaan liikaa kuunnelko vanhojen jäärien (kuten allekirjoittaneen) vaatimuksia bileiden suhteen. Ne on vaan vanhoja eivätkä jaksa enää bilettää ja siksi kinuavat ”muun tyyppisiä bileitä” tai ”perinteitä ankarasti kunnioittavia”. Se on vaan luonnollista kiukuttelua, kun he tajuavat olevansa itse liian vanhoja ja väsyneitä osallistumaan mihinkään. Kuunnelkaa niitä, jotka siellä bileissä käy. Kyllä te itse tiiätte parhaiten, mikä toimii!” ”Hyvää settiä ollut tähänkin asti!”

LIIKUNTA JA EXCU JOS PÖRSSI JÄRJESTÄISI ULKOMAAN EXCURSION, NIIN MINNE SEN TULISI SUUNTAUTUA?

KUINKA PALJON OLISIT VALMIS MAKSAMAAN TÄSTÄ ULKOMAAN EXCURSIOSTA? 50-100 € 6%

Baltia 11 %

Venäjä 15 %

Välimeren maat 21 %

KeskiEurooppa 30 %

300 € tai enemmän 12 % 250-300 € 11 %

100-150 € 19 %

200-250 € 15 %

Pohjoismaat 23 %

150-200 € 37 %

Liikunta ja excu -osiossa kysyttiin pörssiläisten halukkuutta osallistua ulkomaan excursioille. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista olisi valmis osallistumaan ulkomaan exculle, kunhan hinta asettuisi 150-200 euron välille (vrt. 2011: 200-299 €). Suosituimmiksi matkakohteeksi osoittautui tänäkin vuonna Keski-Eurooppa. Välimeren maat ja Pohjoismaat tulivat tasaisina kakkosina.

NÄITÄ LAJEJA TOIVOTTIIN: saunakilpailu pilkkikisat jousiammuntavuorot seinäkiipeily paintball ratsastus taitoluistelu

tankotanssi pyssyleikkejä lentopallo melonta/koskenlasku miekkailu parkour jalkapallo

TIEDOTUS Tiedotussektorilla oli tapahtunut muutosta viime kevääseen verrattuna. Sähköpostilistaa pidettiin edelleenkin Pörssin tärkeimpänä tiedostuskanavana, mutta Facebook oli kasvattanut osuuttaan selvästi aikaisemmasta. Kun viime vuonna Facebookin koki tärkeimmäksi tiedotuskanavaksi 12 prosenttia vastanneista, niin nyt sen osuus oli jo melkein neljännes. Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä myös Pörssin sähköpostilistan viestien määrään, sillä 88 prosentin mielestä tiedotteita tulee ”sopivasti” (vrt. 2011, 81 %).

MIKÄ ON MIELESTÄSI PÖRSSIN TÄRKEIN TIEDOTUSKANAVA? Pörssikurssi 1%

Kotisivut 16 %

PÖRSSIKURSSISTA SANOTTUA: ”On mukava lukea juttuja tapahtumista, mutta mielestäni on tärkeää säilyttää myös asiapitoisiakin artikkeleita.” ”Kevyitä ja helppolukuisia juttuja lisää” ”Sisältö vois olla älykkäämpää.” ”Sisällössä vakavan ja ei-niin-vakavan sisällön suhde on sopiva, eli lehti ei ole liian kuiva ja tylsä, kuten monien muiden ainejärjestöjen lehdet.” ”Enemmän uratarinoita vanhoilta pörssiläisiltä.” ”Hyvä meininki, samaan malliin vaan!” ”Muiden kylterilehtien ollessa 110 -prosenttisen hipstereitä, haluaisin Pörssikurssin säilyttävän karskin linjansa. Viinaa ja naisia.” ”Lehden saatavuutta pitäisi parantaa, että sitä jaettaisiin useammilla alueilla yliopistolla.”

Facebook 22 %

Sähköpostilista 61 %

JONNE JÄÄSKELÄINEN JUHO TIKKANEN & JAAKKO JUNTTILA

Haalarit putoavat?

piskelija konttaavat haalarit jalassa tukevassa humalassa Kauppakadulla keskellä viikkoa ja samalla ohikulkijat katsovat paheksuvasti. Mikä oravanpyörässä painavia ihmisiä oikein risoo? Se, että opiskelijat voivat halutessaan riipaista päiväkännit vaikkapa keskellä viikkoa, tuntematta huonoa omaatuntoa.

HAALARIT VALTAAVAT OPISKELIJAKAUPUNGIT

Haalarit rantautuivat Suomeen Ruotsista joskus seitsemänkymmentäluvulla teekkareiden mukana. Alkuperäinen käyttötarkoitus oli ilmeisesti se, etteivät vaatteet ryypätessä likaantuisi. Vuosien saatossa tämä nerokas keksintö on levinnyt kaikkiin yliopistoihin ja niistä eteenpäin ammattikorkeakouluihin. Yhdeksäntoista vuotta sitten boomarit alkoivat järjestää Tampereella haalaribileitä. Nykyään niitä järjestetään ainakin useimmissa kylterikaupungeissa. Jyväskylässä haalaribileitä on järjestetty historian aikana aina silloin tällöin satunnaisesti.

Todellinen tekemisen meininki on kuitenkin puuttunut, puhumattakaan brändin luomisesta. Haalaribileet ovat siis kadonneet ajan unohdukseen jatkumattomuutensa vuoksi. Nyt ilmassa puhaltavat uudet tuulet.

HAALARIT OVAT KUITENKIN MYÖS PALJON ENEMMÄN KUIN VAIN PELKKÄ VAATEKAPPALE, JOKA SUOJAA VAATTEITAMME. Kauppatieteiden lainalaisuuksien mukaan kysynnän ja tarjonnan välillä vallitsee normaalisti tasapaino. Kysyntää Jyväskylän tasoisesta opiskelijakaupungista on varmasti löytynyt aina. Viimeistään viime syyskuun kävijäryntäys todisti sen. On-

gelmana vain on ollut se, ettei kukaan ole luonut tarjontaa. Näin ollen Jyväskylässä on vallinnut epätasapaino jo hyvän aikaa. Vuosi sitten alkanut yhteistyö ravintola Bran ja Pörssin välillä on antanut mahdollisuuden täysimittaiseen haalaribilekonseptin laukaisemiseen Jyväskylässä. Uuden tasapainopisteen vallitessa onkin syytä keskittyä sisällön tuottamiseen ja kävijäkokemuksien parantamiseen. Haalaribileiden keskeinen idea lienee varmaan siinä, että yhteiskunnan toimintamoottorin kehittyvät osat saavat silloin tällöin mahdollisuuden paeta todellisuutta. Kaikki opiskelijat haalareiden väreihin tai tiedekuntaan katsomatta joutuvat saman yhteiskuntakoneiston paineen alle. Kela vaatii opintopisteitä kiihtyvällä tahdilla, elinkustannukset kasvavat, töitä on vaikeaa löytää, opintolaina kasvaa korkoa, vanhemmat lataavat odotuksia ja Frontside Olliestakin piti tulla hitti. Jyväskylän Poikkitieteellisissä haalaribileissä on nähty sadan metrin jonoja, kävijäennätyksiä, iloisia opiskelijoita ja loistavia bileitä. Ennen monet opiskelijat saivat käyttää haalareitansa vain muutamia kertoja vuodessa. Nyt kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus kokoontua yhteiseen tilaisuuteen kerran kuukaudessa ja ilmaista omaa persoonallisuuttansa, sekä vilauttaa akateemista statusta yhteiskunnalle haalareiden muodossa. Haalarit ovat kuitenkin myös paljon enemmän kuin vain pelkkä vaatekappale, joka suojaa vaatteitamme. Haalareissa näkyy opiskelijan historia. Esimerkiksi haalarimerkkien määrä voi kertoa siitä onko opiskelija tunnollinen ompelija vai tykkääkö hän vetää mutkat suoriksi. Erilaiset merkit saattavat muistuttaa häntä ehkä jostain tärkeästä ihmisestä ja kebabkastiketahrat tuovat mieleen hänelle jonkin hauskan reissun. Ehkä iloisin näky juuri Jyväskylän haalaribileiden osalta on se, kun toisinaan kadulla kävellessä näkee Jurri-apinan kiipeävän haalareiden kantajan reittä pitkin huipulle, niin kuin mikäkin maailman limaisin pyrkyri! Tärkeintä

” Onnekkaimmat meistä ovat ehkä löytäneet jopa elämänsä rakkauden haalaribileistä!”

on se, että jokainen opiskelija voi kokea itsensä tervetulleeksi haalaribileisiin, joka on KAIKILLE opiskelijoille tarkoitettu tapahtuma. Ainakin Jurri-merkeistä päätellen opiskelijat ovat ottaneet haalaribileet omikseen myös Jyväskylässä.

JURRI-APINA???

Moni on ihmetellyt Jurri-Apinaa. Moni on myös kysellyt kuka on suunnitellut tämän veitikkamaisen apinamaskotin. Kyseessä on eräs nuori vaatturiksi opiskeleva helsinkiläinen nainen nimeltään Anna. Huhu kertoo, että Anna on harkinnut hakevansa opiskelemaan Jyväskylään AMK:n puolelle. Nähtäväksi jää löytääkö Anna Jurrin jälleen syyskuun haalaribileissä. Apinat ovat tunnetusti laumaeläimiä. Apinat ovat myös kaikista eläimistä älykkäimpiä. Löytääkö joku jo punaista lankaa opiskelijoiden ja apinoiden väliltä? Entäpä kun opiskelijaporukka Kauppakadulla kusee julkisesti ja nauraa räkättää kuin marakatit Madagaskarissa? Asiaa hetken ajateltua tulee huomanneeksi, että opiskelijoilla ja apinoilla on yllättävän paljonkin yhteisiä piirteitä. Maskottiapinan nimessäkin kiteytyvät haalaribileiden hauskuus, houkutus ja lopputulos: Jurri! Haalaribileet ovat ajaton ilmiö. Tästä hyvä osoitus on mm. se, että Tampereella nämä juhlat vetävät porukkaa vielä melkein kahdenkymmenen vuodenkin jälkeen. Vaikka kävijäkunta muuttuukin opiskelijoiden uusiutuessa, itse konseptin hauskuus ei kuihdu, eikä se ylpeys millä opiskelijat kantavat haalareitansa. Niin kauan kun Suomessa on opiskelijoita ja opiskelijahaalareita, on myös haalaribileitä. Haalaribileet tuovat opiskelijat yhteen. Nyky-yhteiskunnassa, jossa kaikki peräänkuuluttavat verkostoitumista, parhaiten menee ehkä niillä, jotka rohkeasti lähtevät oman mukavuusalueensa ulkopuolelle – tuntemattomien luokse ja vaihtavat hieman kuulumisia samalla humanistien kanssa. Haalaribileet antavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin ihmisiin ja tuleviin

alansa asiantuntijoihin. Onnekkaimmat meistä ovat ehkä löytäneet jopa elämänsä rakkauden haalaribileistä! Loppupeleissä kysymyksenä oikeastaan ei ole se putoavat-

ko haalarit… vaan se, kenen makuuhuoneen lattialle ne putoavat?

” Toivottavasti saamme nauttia tästä huikeasta esimerkillisyydestä ja iloisesta luonteesta vielä pitkään!”

KVARTAALIN PÖRSSILÄINEN

Enni Aittila

oisella kvartaalilla huomionosoituksia, kunniaa, ilotulituksia ja yleisön korvia huumaavaa mylvintää ansaitsee toisen vuoden huimapäinen aktiivi Enni Aittila. Enni on osoittanut käsittämätöntä innokkuutta, oma-aloitteisuutta ja todellista asialle omistautumista koko pörssiläis-uransa alusta lähtien. Hän on toiminut erityisesti biletiimissä, mutta myös yritystiimi ja tämän lehdenkin tekeminen ovat hänelle tuttua. Viimeksi tänä keväänä Rinneriehassa Enni hoiti suuren ja vastuullisen lohkon tapahtumasta jouhevin ja vakuuttavin ottein. Toivottavasti saamme nauttia tästä huikeasta esimerkillisyydestä ja iloisesta luonteesta vielä pitkään!

JUHO TIKKANEN

JAAKKO JUNTTILA