1 1
ALKUSANAT Tervetuloa tutkintotilaisuuksien antoisaan ja haastavaan maailmaan! Tässä oppaassa on selvitetty Jyväskylän kristillisen opiston ammattitutkintojen tutkintosuorituksiin liittyviä tärkeitä asioita. Tavoitteena on tukea teitä tutkinnon suorittajia ja arvioijia, jotta te voisitte osoittaa ammattitaitonne ja hoitaa arviointitehtävänne laadukkaasti ja ammattitaidolla. Jyväskylän kristillisellä opistolla on näyttötutkinnon järjestämislupa kotityöpalvelujen, koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, lasten ja nuorten erityisohjaajan, perhepäivähoitajan, suntion ammattitutkinnoissa sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinnossa. Tutkinnoista vastaavien opettajien tiedot löytyvät oppaan loppuosasta. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Onnea ja menestystä tutkinnon suorittamiseen ja arviointiin! On ilo tehdä yhteistyötä kanssanne ja ohjata työelämään päteviä työntekijöitä.
22 2
SISÄLTÖ ALKUSANAT ........................................................................................................................................... 2 SISÄLTÖ ................................................................................................................................................. 3 1 SUOMEN KOULUTUS- JA TUTKINTOJÄRJESTELMÄ................................................................................. 4 2 AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTONA ........................................................ 5 3 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KESKEISET PERIAATTEET .................................................................. 6 4 AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN TUTKINTOTILAISUUKSISSA ............................................................. 7 5 ESIMERKKI TUTKINTOSUORITUKSEN KULUSTA ..................................................................................... 8 6 TUTKINTOSUORITUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .......................................................................... 9 6.1. Suunnitelma tutkinnon suorittamisesta ...................................................................................................................... 9 6.2. Toiminta- ja työympäristö ........................................................................................................................................... 9 6.3. Tutkintosuorituksen ajankohta .................................................................................................................................... 9 6.4. Erityisjärjestelyt ammattitaidon osoittamisessa........................................................................................................ 10 6.5. Tutkinnon suorittajan tehtävät .................................................................................................................................. 10
7 OSAAMISEN ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOISSA ................................................................................. 12 7.1. Arvioijien tehtävät ..................................................................................................................................................... 13 7.2. Arviointiaineisto ......................................................................................................................................................... 16 7.3. Tutkintotilaisuus ja arviointikeskustelu ..................................................................................................................... 16 7.4. Tutkintotodistus ......................................................................................................................................................... 17
8. SANASTO ......................................................................................................................................... 18 9.
TUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN ................................................................................................ 21
9.1. Kotityöpalvelujen ammattitutkinto ........................................................................................................................... 21 9.2. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ............................................................ 21 9.3. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto .................................................. 22 9.4. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto ................................................................................................... 22 9.5. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto ........................................................................................................................ 23 9.6. Suntion ammattitutkinto ........................................................................................................................................... 23
YHTEYSTIEDOT ..................................................................................................................................... 25 LÄHTEET .............................................................................................................................................. 27
3 3
1 SUOMEN KOULUTUS- JA TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta. Näyttötutkintojen nimet ja tutkintonimikkeet on suojattu siten kuin ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998, 45 §) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998, 12 e §) säädetään. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.) Oheinen kuva osoittaa näyttötutkintojen sijoittumisen koulutus- ja tutkintojärjestelmään.
Kuva. Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus). 44 4
2 AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTONA Valtakunnallisissa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteissa määrätään osaamisalat, tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen pakollista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi. Voimassa olevat näyttötutkintojen perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta eperusteet.opintopolku.fi. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuuksiin voi osallistua ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta. Näyttötutkinnot muodostuvat tutkinnon osista.
Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi.
Ammattitaitovaatimukset kuvaavat tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen.
Tutkinnon osien mukainen osaaminen osoitetaan aidoissa työelämätilanteissa.
Jyväskylän kristillisessä opistossa järjestettävien tutkintojen muodostumisesta on tämän oppaan luvussa 9.
”Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista.” (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus).
5 5
3 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KESKEISET PERIAATTEET Kolmikantayhteistyö Työnantajataho, työntekijätaho sekä opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä;
tutkintorakenteesta päätettäessä
tutkintojen perusteita laadittaessa
koulutustoimikunnissa, tutkintotoimikunnissa
näyttötutkintoja suunniteltaessa, järjestettäessä ja arvioitaessa.
Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta Tutkinnon suorittamisessa vaadittava osaaminen voidaan osoittaa riippumatta siitä, onko se hankittu työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta.
Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa Tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaidon. Ammattitaidon osoittaminen suunnitellaan tutkinnon osittain.
Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen kootaan ja dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan ja asiakirja laaditaan yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa. 66Jyväskylän kristillinen opisto vastaa henkilökohtaistamisesta (koulutuksen järjestäjä). 6
4 AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN TUTKINTOTILAISUUKSISSA Tutkinnon suorittaja osoittaa tutkintotilaisuuksissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteissa vaaditun osaamisen. Ammattitaito osoitetaan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat on määrätty tutkinnon perusteissa. Näyttötutkinnon järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tutkinnon perusteita tai poiketa niistä. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti aidoissa työtehtävissä. Käytännön työtehtävien lisäksi tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi. Täydentäviä menetelmiä ovat mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus). Tutkinnon perusteiden salliessa on mahdollista täydentää tutkintosuoritusta suullisesti tutkintotilaisuudessa. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioivat henkilöt edustavat seuraavia tahoja: työntekijöitä, työnantajia, opetusalaa ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, jos se on alalle tyypillistä. Arvioija voi edustaa vain yhtä tahoa, joka on henkilön pääasiallisen työtehtävän mukainen. (Näyttötutkintoopas 2016, Opetushallitus.)
Työntekijäarvioija
Työnantaja-arvioija
Tutkinnon järjestäjän eli Jyväskylän kristillisen opiston arvioija (NTM, näyttötutkintomestari)
7 7
5 ESIMERKKI TUTKINTOSUORITUKSEN KULUSTA Tutkinnon suorittaja perehtyy ammattitaitovaatimuksiin ja tiedustelee paikkaa tutkintotilaisuuden suorittamiselle. Tutkinnon suorittajalle nimetään tutkintosuorituksen arvioijat. Tutkinnon suorittaja laatii henkilökohtaisen tutkintotilaisuussuunnitelman ja hyväksyttää sen arvioijilla. Tutkintosuorituksen arvioijat perehdytetään tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamisen arvioinnin kriteereihin sekä tutkinnon suorittajan tutkintosuoritussuunnitelmaan. Tutkinnon suorittaja kokoaa ja esittää tutkintosuoritukseen suunnitellun ja kuuluvan materiaalin: kirjalliset kuvaukset, videoinnit, haastattelut ym. tutkintotilaisuudessa arvioijille. Tutkinnon suorittaja voi täydentää suoritustaan suullisesti tutkintotilaisuudessa. Käytännön tutkintotilaisuuden jälkeen pidetään arviointikeskustelu tutkinnon suorittajan, työntekijä-, työnantaja- ja Jyväskylän kristillisen opiston arvioijan kesken. Tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus itsearviointiin suullisesti tai kirjallisesti. Arviointiryhmä tekee päätöksen arvioinnista ja tiedottaa arvioinnin tuloksesta tutkinnon suorittajalle. Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisemista arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
88 8
6 TUTKINTOSUORITUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 6.1. Suunnitelma tutkinnon suorittamisesta Tavoitteena on tutkinnon suorittajan kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaiset järjestelyt ammattitaidon osoittamisessa. Yhteistyö tutkinnon suorittajan, tutkintotilaisuuden suorituspaikan ja arvioijien välillä on tärkeää. Suunnitelmaan kirjataan milloin, missä ja miten ammattitaito osoitetaan ja ketkä osaamista arvioivat. Olennaista on, että suunnitelmasta näkyy, kuinka tutkinnon suorittaja aikoo osoittaa tutkinnon perusteissa vaaditun ammattitaidon. Suunnitelman tekemistä ohjaa henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamisesta. Lomakkeet ovat tutkintokohtaisia.
6.2. Toiminta- ja työympäristö Toimintaympäristön tulee olla sellainen, että siellä on mahdollista osoittaa tutkinnon perusteiden edellyttämä ammatillinen osaaminen. ”Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa.” (Kotityöpalvelujen ammattitutkinto, näyttötutkinnon perusteet 2013, Opetushallitus) Tutkinnon suorittajan kanssa koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä missä näyttötutkinnon suoritustilaisuus järjestetään ja tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito voidaan osoittaa. Pääsääntöisesti todellisissa työympäristöissä eli työpaikalla. Tutkinnon suorittajaa koskevat kaikki tutkintosuorituspaikan voimassa olevat säädökset ja normit, mm. salassapitovelvollisuus.
6.3. Tutkintosuorituksen ajankohta Tutkintotilaisuuden ajankohta ja kesto määräytyy henkilökohtaisen tutkinnon suorittamisen suunnitelman ja tutkintotilaisuuspaikan käytännön tilanteiden mukaan. 9 9
Suunnitelmaan tulee varata aikaa siten, että kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi.
6.4. Erityisjärjestelyt ammattitaidon osoittamisessa Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon yksilölle soveltuvimpien työpaikkojen ja toimintatapojen mahdollistaminen sekä sovitaan tarvittavista erityisjärjestelyistä. Mahdolliset erityisjärjestelyt kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien osalta huolehditaan mm. tarvittavien apuvälineiden saatavuudesta sekä työpaikan esteettömyydestä tutkinnon suorittajien yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Mahdolliset erityisen tuen tarpeen mukaiset toimenpiteet eivät saa vaikuttaa osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointia ei henkilökohtaisteta; tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi ovat kaikille tutkinnon suorittajille samoja. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
6.5. Tutkinnon suorittajan tehtävät Tutkinnon suorittajalla tulee olla riittävä ammattitaito hankittuna ennen tutkintotilaisuutta. Suorittajan tehtävänä on siten varmistaa, että hänellä on riittävät valmiudet osoittaa osaaminen hyväksytysti kyseisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten arviointikriteerien mukaan. Lisäksi tutkinnon suorittajan pitää ennen tutkintotilaisuutta:
osallistua tutkintotilaisuuksien perehdytykseen
perehtyä ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja osaamisen kriteereihin
mikäli ammattitaitoa ja osaamista ei ole mahdollista osoittaa omalla työpaikalla, tutkinnon suorittaja etsii uuden työpaikan ja sopii työntekijäarvioijan kanssa tutustumisajankohdasta ja tutkintotilaisuuden tarkemmasta ajankohdasta
ottaa vastuun käytännön järjestelyistä (esim. arvioijat, arviointikeskustelun ajankohdasta sopiminen)
laatia henkilökohtainen tutkintotilaisuussuunnitelma kirjallisesti yhteistyössä työntekijäarvioijan ja ohjaavan opettajan kanssa
101 0 10
hyväksyttää henkilökohtainen tutkintotilaisuussuunnitelma (hensu) työntekijä- ja tutkinnon järjestäjän arvioijilla (poikkeuksena pph: suunnitelma hyväksytetään myös työnantajaarvioijilla)
Tutkinnon suorittajan pitää tutkintotilaisuuden aikana:
toteuttaa suunnitelmansa, kantaa suunnitteluvastuu toiminnasta
esittää tutkintotilaisuuteen suunnitellun ja kuuluvan materiaalin: kirjalliset kuvaukset, videoinnit, haastattelut ym.
täydentää suoritustaan suullisesti
osallistua arviointikeskusteluun ja itsearviointiin
Arviointiryhmän päätöksen jälkeen tutkinnon suorittaja:
saa tiedon arvioinnin tuloksesta
voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisemista arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
Tutkinnon suorittajan muistilista Ammattitaidon osoittamiseksi tarvitset seuraavat asiakirjat ja lomakkeet: 1. Opas arvioijille ja tutkinnon suorittajille (www-muodossa) 2. Ammattitutkinnon perusteet (www-muodossa) 3. Esitietolomake (tiedot arvioijista) 4. Henkilökohtainen tutkintotilaisuussuunnitelma (tutkinnon suorittaja täyttää ja palauttaa työntekijä- ja opettaja-arvioijalle)
11 11
7 OSAAMISEN ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOISSA Tutkinnon perusteet arvioinnin perustana Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen. Osaamisen arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Osaamisen arvioinnissa tulee käyttää tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia ja osaamisen arvioinnin kriteerejä. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
Arviointimenetelmät Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Arvioinnista päättäminen (kolmikanta-arviointi) Arvioijat arvioivat tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittajan osaamista hänelle laaditun henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaisesti. Arvioinnin tulee olla suunnitelmallista, ja sen tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Jatkuvan arvioinnin periaatetta ei ole näyttötutkinto järjestelmässä. Näyttötutkinnon järjestäjä valitsee arvioijat ja perehdyttää heidät arviointitehtävään. Arvioinnin tekee kolmikanta, jossa on 1) työntekijäarvioija, 2) työnantaja-arvioija ja 3) tutkinnon järjestäjän eli Jyväskylän kristillisen opiston arvioija (NTM). Arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito sekä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Arvioijat päättävät arvioinnista tutkinnon osittain sen jälkeen, kun osaamisen arviointi on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti tutkintotilaisuudessa. Arvioijat allekirjoittavat tutkinnon osan arviointipäätöksen, jonka tutkinnon järjestäjä dokumentoi. 121 2 Tutkinnon suorittaja voi allekirjoittaa arviointipäätöksen tiedoksi saaneena, jolloin hänellä on 12
myös mahdollisuus saada tietoonsa arviointipäätöksen perustelut. Tutkinnon suorittajalle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointipäätöksen tekemisen jälkeen. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
Osaamisen arvioinnin kriteerit Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkintosuoritus on joko hyväksytty tai hylätty. Osaamisen arvioinnin kriteerit voivat sisältää määrällisen tai laadullisen kuvauksen, täsmentää ja tarkentaa ammattitaitovaatimusta sekä kuvata, millaiseen tietoon osaaminen perustuu. Osaamisen arvioinnin kriteerit kuvaavat miten ammattitaitovaatimus tulee osata. (Näyttötutkintoopas 2016, Opetushallitus.)
Arvioinnin oikaiseminen Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisemista arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.) Tutkinnon suorittaja voi vaatia tutkintotoimikunnalta kirjallisesti oikaisua päätöksestä, jonka arvioijat ovat tehneet koskien arvioinnin oikaisemista. Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnin oikaisusta. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu). (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
7.1. Arvioijien tehtävät Työntekijäarvioija
osallistuu arvioijakoulutukseen
perehtyy tutkinnon perusteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin
13 13
hyväksyy tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintotilaisuussuunnitelman
tiedottaa tutkintotilaisuudesta työyhteisön muille jäsenille
huolehtii työturvallisuudesta tutkintosuorituksen aikana ja puuttuu asiaan, mikäli asiakkaiden turvallisuus on uhattuna
havainnoi ja arvioi tutkinnon suorittajan käytännön toimintaa osaamisen arvioinnin kriteerien mukaisesti huomioiden henkilökohtaisen tutkintotilaisuussuunnitelman
ottaa kokonaisvastuun arvioinnista ja voi hankkia arviointitietoa myös muilta (esim. muut työntekijät)
täyttää arviointilomakkeen sanallisine palautteineen
on yhteydessä Jyväskylän kristillisen opiston arvioijaan tarvittaessa
päättää arvioinnista tutkinnon osittain sen jälkeen, kun osaamisen arviointi on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti tutkintotilaisuudessa.
allekirjoittaa tutkinnon osan arviointipäätöksen
Työntekijäarvioijan muistilista Arvioinnin suorittamiseksi tarvitset seuraavat asiakirjat ja lomakkeet: 1. Opas arvioijille ja tutkinnon suorittajille (www-muodossa) 2. Arviointilomake arvioitavaan tutkinnon osaan 3. Ammattitutkinnon perusteet (www-muodossa) 4. Henkilökohtainen tutkintotilaisuussuunnitelma (tutkinnon suorittaja täyttää ja palauttaa) 5. Esitietolomake 6. Palkkiolomake
141 4 14
Työnantaja-arvioija
Työnantaja-arvioija
osallistuu arvioijakoulutukseen
havainnoi ja arvioi tutkinnon suorittajan käytännön toimintaa osaamisen arvioinnin kriteerien mukaisesti huomioiden tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintotilaisuussuunnitelman
täyttää arviointilomakkeen sanallisine palautteineen
päättää arvioinnista tutkinnon osittain sen jälkeen, kun osaamisen arviointi on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti tutkintotilaisuudessa.
allekirjoittaa tutkinnon osan arviointipäätöksen
Tutkinnon järjestäjän arvioija
järjestää arvioijakoulutuksen arvioijille ja ohjauksen tutkinnon suorittajille
hyväksyy tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintotilaisuussuunnitelman ennen tutkintotilaisuutta
havainnoi ja arvioi tutkinnon suorittajan käytännön toimintaa ja materiaalia osaamisen arvioinnin kriteerien mukaisesti huomioiden tutkintotilaisuussuunnitelman
täyttää arviointilomakkeen sanallisine palautteineen
päättää arvioinnista tutkinnon osittain sen jälkeen, kun osaamisen arviointi on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti tutkintotilaisuudessa.
allekirjoittaa tutkinnon osan arviointipäätöksen
on yhteydessä tutkintotoimikuntaan
15 15
7.2. Arviointiaineisto Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa työtehtävissä todellisessa työympäristössä. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat siitä kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittaja voi täydentää osaamisensa osoittamista tutkintosuorituksen aikana suullisesti ja mahdollisesti kirjallisesti syntyvillä itse tuottamillaan dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. (Kotityöpalvelujen ammattitutkinto 2013. Näyttötutkintojen perusteet. Opetushallitus.) Arviointiaineisto koostuu kirjallisista dokumenteista, joita ovat esimerkiksi:
henkilökohtainen tutkintotilaisuussuunnitelma
palautteet (asiakkailta, työtovereilta ym.)
itsearviointi
Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa, 2) kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista, jos ao. erillispätevyyksien suorittamista edellytetään tutkinnon perusteissa, ja 3) tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. (Näyttötutkintoopas 2016, Opetushallitus.)
7.3. Tutkintotilaisuus ja arviointikeskustelu Tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen ensisijaisesti käytännön työtehtävissä. Tutkinnon suorittaja kokoaa ja esittää tutkintosuoritukseen suunnitellun ja kuuluvan materiaalin: kirjalliset kuvaukset, videoinnit, haastattelut ym. arvioijille. Tutkinnon suorittaja täydentää suoritustaan suullisesti tutkintotilaisuudessa. Käytännön tutkintotilaisuuden jälkeen pidetään arviointikeskustelu tutkinnon suorittajan, työntekijä-, työnantaja- ja Jyväskylän kristillisen opiston arvioijan kesken. Tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus itsearviointiin suullisesti tai kirjallisesti. Arviointiryhmä tekee päätöksen arvioinnista ja tiedottaa arvioinnin tuloksesta tutkinnon suorittajalle. Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisemista arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut 161 6 16
tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
7.4. Tutkintotodistus Näyttötutkinnon järjestäjä kirjoittaa tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan suorittamisesta sekä vastaa siitä, että ne ovat näyttötutkinnon perusteiden ja Opetushallituksen määräyksen mukaiset. Opetushallitus suosittelee, että näyttötutkinnon suorittaja saa tutkintotodistuksen kahden kuukauden kuluessa viimeisestä tutkintotilaisuudesta. Asiakirjat on lähetettävä viipymättä. Asiakirjojen lähettämisessä on otettava huomioon kesälomakausi ja tutkintotoimikuntakauden vaihtuminen, jolloin tutkintotodistuksen saamisessa voi olla viiveitä. Todistus tutkinnon osan suorittamisesta annetaan aina, jos näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää tai hänen tavoitteenaan on suorittaa vain osa tutkinnosta. (Näyttötutkinto-opas 2016, Opetushallitus.)
17 17
8. SANASTO Ammattitutkinto Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Arvioija Ammattitaidon osoittamista eli tutkintosuoritusta arvioiva henkilö. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointikokous Kokous, jossa arvioijat päättävät arvioinnista yhdessä tutkinnon osittain. Arvioinnin kriteerit Arvioinnin kriteerit määrittävät ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytyn tutkintosuorituksen tason. Arviointipäätös Arvioijat päättävät arvioinnista yhdessä tutkinnon osittain. Erikoisammattitutkinto Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. Erityistä tukea tarvitseva tutkinnon suorittaja Henkilö, jolla on vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn perusteella todettu tarve saada erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluita. Henkilökohtaistaminen Asiakaslähtöisesti suunniteltu neuvonta ja ohjaus valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, 181 tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. 8 18
Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Asiakirja, johon dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtainen tutkintotilaisuussuunnitelma Suunnitelma, jossa kuvataan, miten yksittäinen tutkinnon suorittaja osoittaa tutkintotilaisuudessa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Kolmikanta Kolmikantainen edustus näyttötutkintojärjestelmässä tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa ja koulutustoimikunnissa. Kolmikantaan voi kuulua myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikäli se on alalle tyypillistä. Koulutuksen järjestäjä Kunta, kuntayhtymä, valtion liikelaitos ja rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön lupa ammatilliseen peruskoulutukseen ja/tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen. Näyttötutkinto Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, työelämän hyväksymä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Näyttötutkintomestari (NTM) Näyttötutkintomestari on Opetushallituksen hyväksymän 25 opintopisteen laajuisen näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittanut henkilö. Näyttöympäristö Toimintaympäristö, jolla tarkoitetaan työpaikkaa tai työssä oppimispaikkaa, jossa tutkintotilaisuudet järjestetään.
19 19
Tutkinnon perusteet Opetushallituksen antama määräys, jossa määritellään tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi (Perustutkinnon perusteet näyttötutkintona). Opetushallituksen antama määräys, jossa määrätään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat, tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi (Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet). Tutkinnon suorittaja Näyttötutkintoa tai tutkinnon osaa suorittava henkilö. Tutkintosuoritus Tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. Tutkintotilaisuus Tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain. Tutkintotoimikunta Opetushallituksen asettama työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin. Tutkintotoimikunnat mm. johtavat tutkintojen järjestämistä ja antavat tutkintotodistukset.
202 0 20
9. TUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN 9.1. Kotityöpalvelujen ammattitutkinto Kotityöpalvelujen ammattitutkinto muodostuu pakollisesta ja valinnaisista tutkinnon osista. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista hyväksytysti. Pakollinen osa:
Kotisiivouspalvelujen tuottaminen
Valinnaiset osat:
Avustamis- ja asiointipalvelujen tuottaminen
Kodin tekstiili- ja vaatehuoltopalvelujen tuottaminen
Kodin ruokapalvelujen tuottaminen
Pihan- ja puutarhanhoitopalvelujen tuottaminen
Yrittäjänä toimiminen
Muun ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osa
9.2. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto muodostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta. Lisäksi perusteisiin on sisällytetty valinnaisena tutkinnon osana yrittäjyys. Tutkinto on valmis, kun kaikki pakolliset tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Pakolliset osat:
Ammatissa toimiminen
Kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen
Oppimisen ja toiminnan tukeminen ja ohjaaminen
21 21
Erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen
Valinnainen osa:
Yrittäjyys
9.3. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen ja vähintään yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista hyväksytysti. Pakolliset osat:
Hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen ja edistäminen
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen koordinointi ja kehittäminen
Valinnaiset osat:
Toiminallisuus ja luovuus lasten ja nuorten ohjauksessa
Lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan ohjaus
Monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimiminen
9.4. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen edellyttää kolmen pakollisen ja vähintään kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista hyväksytysti. Toisen valinnaisen tutkinnon osan on oltava joko erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen tai erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen. Pakolliset osat:
222 2
Ammatillinen toiminta lasten ja nuorten erityisohjauksessa
Yksilön ja yhteisön osallisuuden vahvistaminen
Kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä 22
Valinnaiset osat:
Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen
Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta
Yrittäjänä toimiminen
9.5. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen edellyttää neljän pakollisen ja vähintään yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista hyväksytysti. Pakolliset osat:
Ammatillinen toiminta perhepäivähoidossa
Varhaiskasvattajana perhepäivähoidossa
Lapsen terveydestä ja fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen
Lapsen tuen tarpeeseen vastaaminen
Valinnaiset osat:
Monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa toimiminen
Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta
Yrittäjänä toimiminen
9.6. Suntion ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista hyväksytysti. Pakolliset osat:
Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa toiminen 23 23
Seurakunnan kiinteistöjen hoitaminen
Valinnaiset osat:
Hautauksien toimittaminen ja viheralueiden hoito
Ruokapalvelujen järjestäminen
Ohjaaminen ja esimiestehtävissä toimiminen
Valinnainen tutkinnon osa perus- ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta
242 4 24
YHTEYSTIEDOT Jyväskylän kristillinen opisto Sulkulantie 28 40520 JYVÄSKYLÄ p. (014) 3348 000 fax (014) 3348 001 www.jko.fi
Kotityöpalvelujen ammattitutkinto: Niina Hakala, p. 044 – 752 2731, niina.hakala@jko.fi Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto: Sari Paananen, p. 050 - 389 9639, sari.paananen@jko.fi Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto: Sari Paananen, p. 050 - 389 9639, sari.paananen@jko.fi Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto: Petri Rönkä, p. 050 - 389 9636, petri.ronka@jko.fi Perhepäivähoitajan ammattitutkinto: Elina Kari, p. 044 7522 775, elina.kari@jko.fi Suntion ammattitutkinto: Kati Toivio, p. 050 – 389 9680, kati.toivio@jko.fi
25 25
262 6 26
LÄHTEET Kotityöpalvelujen ammattitutkinto 1.8.2013. Näyttötutkintojen perusteet. Opetushallitus. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto 1.1.2011. Näyttötutkintojen perusteet. Opetushallitus. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto 1.1.2012. Näyttötutkintojen perusteet. Opetushallitus. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto 1.4.2012. Näyttötutkintojen perusteet. Opetushallitus. Näyttötutkinto-opas 2016 näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Opetushallitus. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 1.9.2013. Näyttötutkintojen perusteet. Opetushallitus. Suntion ammattitutkinto 1.4.2012. Näyttötutkintojen perusteet. Opetushallitus.
27 27