1
Vaasan Perussuomalaisten virallinen äänenkannattaja | Talvi 2017-2018 | www.vaasa.perussuomalaiset.fi
Kansanedustaja Ville Tavio (ps):
Talouskasvun hyötyjä ohjattava myös köyhemmälle kansalle Eriarvoistumisen kasvun pysäyttäminen on perussuomalaisille ensiarvoisen tärkeää. - On ollut hirveää nähdä leipäjonojen kasvavan Suomessa. Hallituksen olisi aika pysähtyä miettimään miten nyt orastavan talouskasvun hyötyjä ohjattaisiin myös köyhemmälle kansalle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio. - Perussuomalaisten politiikka lähtee liikkeelle suomalaisten turvallisuudesta ja inhimillisyydestä, minkä nykyinen hallitus on osittain valitettavasti unoh-
tanut. Eriarvoistumisesta on syytä olla todella huolissaan ja myös toimia konkreettisesti eriarvoistumisen vähentämiseksi. Perussuomalaiset eivät voineet tukea vihervasemmiston välikysymystä, koska sen esittämät keinot ovat hyvin erilaisia kuin perussuomalaisten. Kun SDP oli viime eduskuntakaudella hallituksessa, johti SDP:n harjoittama politiikka 100 000 uuteen työttömään. Eriarvoistuminen kasvoi huomattavasti SDP:n ollessa hallituksessa. - Emme voineet allekirjoittaa
tämän välikysymyksen tekstiä, koska siinä sivuutettiin täysin huono maahanmuuttopolitiikka yhtenä suurimmista eriarvoiseen yhteiskuntaan johtavista tekijöistä. Huono maahanmuuttopolitiikka on eriarvoistumiseen läheisesti liittyvä kysymys, sillä se nakertaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa sisältäpäin. Suomi on pieni maa, eikä sillä ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto, Toivio totesi. - Olemme yhteiskuntana tilanteessa, jossa sosiaaliturvaam-
Suomi takaisin tarkoittaa paluuta perusasioihin. Meillä pitää olla mahdollisuus omaan toimivaan rajavalvontaan. Vapauttamme ja avomielisyyttämme ei saa käyttää hyväksi. Haluamme itse päättää omasta maahanmuuttopolitiikastamme, metsäpolitiikastamme ja monesta asiasta siinä välillä. Meidän ei tule hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia, jotka ovat Suomen edun vastaisia. Meillä pitää olla taloudellinen, moraalinen ja kulttuurinen oikeus huolehtia ensin omista kansalaisistamme ja näiden tarpeista.
me jaetaan kasvavassa määrin muiden maiden kansalaisille. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä toimii Helsingin kaupunginvaltuuston päätös laittomasti maassa olevien sosiaaliturvan laajentamisesta. Uskomattoman huono päätös!
Hallitus on unohtanut lain ja järjestyksen Perussuomalaisten mielestä hallitus, joka ei reagoi asianmukaisesti tähän järjettömyyteen, on unohtanut lain ja järjestyksen.
- Myös EU on sisämarkkinoiden varjolla ulottanut lonkeronsa sosiaaliturvaamme, jonka piti olla kansallisen toimivallan piirissä. Nyt taas hallitus on alkanut puhua pääministerin johdolla ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan poistosta, joka on todella huolestuttavaa suomalaisten työntekijöiden kannalta. Veronmaksajien rahojen jakaminen ulkopuolisille ja ulkomaille ei lupaa hyvää tulevaisuutta, Tavio muistutti. Asumisen hinta syö ostovoimaa suomalaisilta kohtuutto-
Suomi takaisin tarkoittaa, että on aika laittaa asiat mittakaavaan. Päättäjien ei tule kilpailla siitä, pääsevätkö he kaikkiin pöytiin juomaan kahvia. Tai pelätä sitä, että joku sanoo asiat jotenkin väärin. Turhan nöyristelyn on loputtava. Meidän tulee keskittyä siihen, että oikeat, ihmistä koskettavat asiat ovat hyvin. Tärkeintä on suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi – se, että meidän, lastemme ja lastemme lasten kelpaa täällä elää vielä tulevaisuudessakin.
Laura Huhtasaari
masti. Varsinkin suomalaisen köyhän ahdinko kasvaa asumisen kustannusten nousun myötä. - Asumisen hinnan nousua tulisi pyrkiä kaikin tavoin estämään, mutta hallitus toimii asumisen kustannuksia nostavasti, esimerkiksi nostaessaan lämmityspolttoaineiden verotusta. Tämä vaikuttaa myös kaukolämmön hintaan. Hallituksen tulisi puuttua myös välittömästi törkeisiin sähkönsiirron hintoihin ja niiden jatkuviin korotuksiin.
2
Perussuomalaiset puolustaa ainoana puolueena kansallista itsemääräämisoikeuttamme Suomi täytti 100 vuotta. Suomi on juhlansa ansainnut, mutta väistämättä on mieleen tullut aiheellinen huoli siitä, minne rakas isänmaamme on oikein matkalla. Perussuomalaisia lukuunottamatta kaikki muut puolueet ovat valmiit myymään kansallisen suvereniteettimme globalismin ja Euroopan unionin alttarille. Sen lisäksi Suomen historian pahin kansantauti vihervasemmistolaisuus on tarttunut parantumattomasti myös muihin puolueisiin, kokoomus, kepu ja kristilliset mukaan lukien. Suomi ja suomalaisuus ei ole näille enää ”in”, vaan se on kirosana ja jopa häpeä. Suomen sijaan nämä itsenäisyytemme nakertajat liputtavat ahkerasti EU:n liittovaltiokehitykselle, presidentti Niinistö mukaan lukien. Uskon ja olen vakuuttunut, että valtaosa näiden muiden puolueen kannattajista eivät ole edes tietoisia siitä mihin heidän puolueensa ovat heitä ja maatamme viemässä . Poliittista aivopesua edesauttaa onneton mediamme. Kansantauti on iskenyt jopa maakunnan ykköslehtiin. Vaasassakin suomenkielisen valtalehden päätoimittajaa vie joukko vi-
- Onko Suomen ja suomalaisten etujen puolustamisessa jotakin pahaa. Miksi hallitus ja vihervasemmisto kääntävät selkänsä omille lapsille, vanhuksille, sairaille ja syrjäytyneille?, kysyy Vaasan Perussuomalaiset-lehden päätoimittaja Juha Rantala. hervasemmistolaisia toimittajia kuin kuoriämpäriä. Parissakymmenessä vuodessa lehden levikki on romahtanut yli 40 000 tilaajalla, mutta tämäkään ei kustantajaa ole herättänyt. Ei siinä auta jatkossakaan komea, uusi tabloidikuori, kun sisältö on ollut mätä jo hyvän aikaa.
Suomi vietiin Euroopan unioniin petoksella, joka hakee vertaistaan maamme poliittisesta historiassa. Valtava mediakampanja julisti unionin ihanuutta ja kaikkivoipaisuutta. Unionista toisin ajatelleet leimattiin poliittisiksi häiriköiksi ja maamme kehityksen jarruiksi. Tarkoituksenmu-
kaista! Jäsenyydestä hyötyvät vain harvat ja valitut eliitin edustajat. EU-politiikka on merkinnyt ja merkitsee Suomelle edelleen hyvinvointiyhteiskuntamme alasajoa, kasvavaa eriarvoisuutta, työttömyyttä sekä talouden näivettymistä sekä pääomien ja työpaikkojen poisvientiä. Tätä kehitystä ei tarvitse ihmetellä, sillä unionin tärkeimpiä taustavaikuttajia ovat suuryritykset, jotka hyötyvät tuotannon ja pääomien keskittämisestä. Presidenttiehdokkaistamme Laura Huhtasaari on ainoa, joka puolustaa Suomea ja suomalaisten kansallisia etuja. Huhtasaari on kampanjassaan korostanut suomalaisten arvojen merkitystä ja sitä, että saamme jatkossakin päättää omista asioistamme. Meidän ei tarvitse eikä tule hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia, jotka ovat omien etujemme vastaisia. Tämä ei tarkoita sitä, että haluaisimme panna oven kiinni muuhun maailmaan. Ei toki. Huhtasaari haluaa, että päätösvalta siirtyy takaisin Brysselistä Suomeen. Kun on muotia hyysätä kaikessa maahanmuuttajia ja heidän tarpeitaan, niin väkisinkin omat syrjäytyneet, työttömät, vanhukset,
lapset ja nuoret, sekä lapsiperheet jäävät omassa maassaan toisarvoiseen asemaan. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että pidämme hyvää huolta omista lapsista, vanhuksista ja sairaista. Kaikilla pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen elämään ja kohtuulliseen toimentuloon. Kasvavat leipäjonot kertovat aivan jostain muusta. Niin nykyhallituksen kuin vihervasemmistonkaan ajama politiikka ei tuo tähän ratkaisua. Huono maahanmuuttopolitiikka maksaa veronmaksajillemme miljardeja vuodessa ja se on pois omilta vähävaraisilta. Huono maahan-
muuttopolitiikka liittyy olennaisesti myös eriarvoistumiseen ja se jos mikä nakertaa hyvinvointiyhteiskuntaa sisältäpäin. Ei meillä ole todellakaan varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Tällä hetkellä sosiaaliturvaamme jaetaan enemmän ja enemmän muiden maiden kansalaisille. On myös trendikästä puhua suvaitsevaisuudesta. Valitettavasti vain tämän muotiin tulleen sanan suurimmat puolestapuhujat, vihreät, edustavat juuri suvaitsevaisuuden kääntöpuolta. Varsinainen vihapuhe ja suvaitsemattomuus ovat vihreiden politiikan keskeisintä sisältöä. Suomi ja suomalaisuus ovat heidän vihanpitonsa pääkohteita. Juha Rantala Juha Rantala Vaasan Perussuomalaiset puheenjohtaja / päätoimittaja
Talvi 2017- 2018 Julkaisija: Vaasan Perussuomalaiset ry. Päätoimittaja: Juha Rantala, p. 045 168 1484 juharantala1@hotmail.com Sivunvalmistus: Mikko Talso Painopaikka: UPC-Print Oy, Vaasa Seuraava numero ilmestyy keväällä 2018.
www.vaasa.perussuomalaiset.fi www.perussuomalaiset.fi
Kiintiöpakolaisista huikeita kustannuksia Vaasalle Täytyypä olla mukava tyyppi tämä valtio. Meistä suomalaisistakin suurin osa on tätä mieltä ja moni sanookin, että eihän se ole meiltä pois, kun sen valtio maksaa. Niinpä niin... Maksaahan tämä valtio avokätisesti ja lähes kyselemättä kaikki kiintiöpakolaistenkin kustannukset. Sen tähden olen ollut nyt useana vuonna kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa kuulemassa päätöksiä, että otetaanpa taas se 40 kiintiöpakolaista lisää. Valtuutetut Vaasassa tietävät hyvin, että meille Vaasaan tulee näiden omien kiintiöpakolaisten lisäksi vuosittain elätettäväksemme 150-200 maahanmuuttajaa muista kunnista. Kaupungin valot kun houkuttelevat pois pienistä maalaiskunnista. Mutta hei! Osaa se valtio olla hankalakin. Se nimittäin vaatii tällaisissa tapauksissa meiltä vaasalaisilta sen, että meidän
täytyy neljässä vuodessa kotouttaa nämä kiintiöpakolaiset työelämään ja veronmaksajiksi. Me perussuomalaiset olemme budjettikokouksissa olleet joka vuosi tätä onnetonta kehitystä vastaan. Jotta tässä ymmärtäisitte mitä tarkoitan, niin otan esimerkin budjettikokouksesta neljän vuoden takaa, jossa myös esitimme kiintiöpakolaisasialle kielteistä kantaa. Neljä vuotta on kulunut ja saamieni tietojen mukaan noista kiintiöpakolaisista ei ole pystytty kotouttamaan kuin muutama henkilö. Seurauksena on, että valtio lopettaa tämän saapumiserän elättämisen ja me vaasalaiset veronmaksajat saamme kustantaa heidän elämänsä ja siitä koituvat menot. Ja teemmehän sen iloisella mielellä, koska sehän on meille kunnia-asia. Tulee mieleen hölmöläiset, jotka lämmittivät taloaan talvella ik-
tamaan. Tämän myöntävät avoimesti useat virkamiehetkin.
Miljoonien eurojen kuluerä kaupungille
Vaasalainen kaupunginvaltuutettu Jukka Mäkynen (ps) pitäisi välivuoden kiintiöpakolaisten ottamisessa Vaasaan. - Kuva: Juha Rantala kunat auki... Kaupungin teettämät kotouttamissuunnitelmat ovat hienoa
luettavaa paperilla, mutta ongelmana on vain se, että niitä ei käytännössä pystytä toteut-
Eräs vasemman tien kulkija kaupunginhallituksessa totesi minulle tuossa taannoin, ettei jaksa kuunnella mielipiteitäni kiintiöpakolaisasioissa. Samalla hän yritti vimmalla saada muutaman kymppitonnin lisämäärärahaa ajamalleen asialle. Kymppitonnin..., kun me perussuomalaiset olemme yrittäneet saada vaasalaiset ja varsinkin valtuutetut ymmärtämään mittasuhteista, kun puhumme kiintiöpakolaisasiassa miljoonien eurojen kuluerästä meille veronmaksajille vuodessa.
Sitten hieman faktaa numeroiden valossa. Majoitusvuorokausia Vaasan vastaanottokeskuksessa vuon-
na 2018 on 127800. Se tarkoittaa päivässä 11 554 euron menoerää, viikossa 80 881 euroa, kuukaudessa 358 174 euroa ja vuodessa 4 217 400 euroa. Vastaanottokeskuksessa suoritettavat tulkkauskulut vuonna 2018 ovat 585 000 euron luokkaa, muista tulkkauksista tämän päälle verotetaan 60,60 euroa tunnilta. Viime vuonna kokonaissumma kohosi yli miljoonan... Reilut kuukausi sitten yllättäen Ahvenanmaa teki mielenkiintoisen ratkaisun: se ei ota ensi vuonna turvapaikanhakijoita laisinkaan. Ihmettelen, ettei Vaasassa päädytty samanlaiseen ratkaisuun. Jukka Mäkynen kaupunginvaltuutettu (ps) Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja
3
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari:
Suomi takaisin tarkoittaa sitä, että saamme päättää omista asioistamme Suomi takaisin tarkoittaa paluuta perusasioihin. Sellaisiin asioihin, jotka vielä jokin aikaa sitten olivat itsestään selviä, mutta joita tänä päivänä valitettavasti vain harvat uskaltavat puolustaa. Suomi takaisin tarkoittaa sitä, että meillä, kuten kaikilla muillakin mailla, pitää olla mahdollisuus omaan toimivaan rajavalvontaan. Vapauttamme ja avomielisyyttämme ei saa käyttää hyväksi. Viranomaisilla täytyy olla tieto siitä, keitä maassamme oleskelee ja minkälaisilla edellytyksillä, ja kyky poistaa ne, joilla oikeutta oleskeluun ei ole. Ulkoinen turvallisuus tuottaa sisäistä turvallisuutta. Mikäli emme hoida asiaa rajoilla, joudumme sietämään aseistettuja poliiseja kaduillamme, hyvätuloisia eristäytyneillä asuinalu-
ovat hyödyllisiä vain, mikäli ilman niitä asiamme olisivat huonommin. Meidän ei tule hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia, jotka ovat Suomen edun vastaisia. Tämäkään ei tarkoita sitä, että haluaisimme sulkeutua muulta maailmalta. Kansainvälinen yhteistyö on usein tärkeää, mutta emme halua tehdä sitä vain siksi, että meistä pidettäisiin enemmän.
Isänmaallisuus on meille hyve
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari viihtyy kansan parissa ja kansa Huhtasaaren seurassa. Kuva Seinäjoen torilta. - Kuva: Juha Rantala eillaan, luokkayhteiskuntaa, kahden kerroksen työmarkkinoita. Joudumme luopumaan hyvästä Suomesta, joudumme pelkää-
Kolumni
Hyvä lukija! Maallikko ajattelisi, että monipuoluejärjestelmän idea (ja ainoa idea) on tarjota kansalaisille linjoihin ja arvoihin liittyviä vaihtoehtoja. Äänestämällä tiettyä linjaa ja arvopohjaa edustavia ehdokkaita tai puolueita kansalaisella on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa maan johto toteuttaa. Ihannetapauksessa tämä kansanvaltainen prosessi johtaa siihen, että lainsäädäntö ja hallituksen toiminta vastaavat suunnilleen sitä, mitä kansalaisten enemmistö toivoo. Käytännössä asia ei tietenkään aina ole näin. Yksi syy on se, että kansalaiset eivät välttämättä äänestä asiapohjalta, vaan puolue valitaan esimerkiksi imagoperusteella tai siksi, että näin on aina ennenkin äänestetty. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti juuri tarjota laajat maksuttomat terveys- ja majoituspalvelut laittomasti maassa oleskeleville, lähinnä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille mutta lähtöhaluttomille henkilöille. Samaan aikaan mielipidetutkimus osoittaa, että 80 prosenttia kansalaisista haluaisi panna tällaiset ihmiset säilöön, kunnes heidät saadaan maasta ulos. Toinen ja paljon vakavampi ongelma on se, että puolueet eivät itsekään enää pyri tarjoamaan poliittisia vaihtoehtoja. Tämä kävi hyvin selväksi, kun perussuomalaisista vuonna 2011 tuli merkittävä puolue. Kaikki muut puolueet olivat huolissaan siitä, että perussuomalaiset eivät jaa ”yhteistä arvopohjaa”, vaan kyseenalaistavat asioita, joita ei saisi kyseenalaistaa. Eräs demarikansanedustaja jopa ehdotti, että poliitikkojen sitoutuminen ”yhtei-
mään. Suomi takaisin tarkoittaa, että haluamme itse päättää omasta maahanmuuttopolitiikastamme,
metsäpolitiikastamme ja monesta asiasta siinä välillä. Kasvottomat rakenteet Brysselissä tai muissa maailman kaupungeissa
siin arvoihin” pitäisi tarkistaa jo ehdokasasetteluvaiheessa. Iranissa on tällainen järjestelmä. Siellä saa kyllä äänestää haluamaansa ehdokasta, mutta ehdokkaaksi pääseminen vaatii mullaheista koostuvan Valvojien neuvoston hyväksynnän. Itse näen, että puolueiden tehtävä nimenomaan on tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja arvoja. Ainoa ”yhteinen arvo”, johon kaikkien pitää sitoutua, on itse demokraattisen järjestelmän kunnioittaminen. Kaiken muun pitää olla keskusteltavissa ja kyseenalaistettavissa, ja viimeinen sana on äänestäjällä. Mikä on perussuomalainen vaihtoehto? Tästä on käyty paljon keskustelua tämän vuoden aikana. Keskustelu on ollut terveellistä, koska se on paljastanut, että me emme ole vuosien saatossa määritelleet itseämme kovinkaan selkeästi. Olemme jäsenistöltämme hyvin monimuotoinen seurakunta, joten perussuomalaisuuden syvää ydintä tulee etsiä niistä arvoista, jotka yhdistävät suurinta osaa meistä. Puoluejohto ja eduskuntaryhmä ovat määritelleet meidät kansallisen edun ja kansakunnan sisäisen solidaarisuuden puolueeksi. Nämä lähtökohdat yhdessä ja erikseen erottavat meidät kaikista muista puolueista. Meidän mielestämme suomalaisen julkisen vallan tulee olla ennen kaikkea suomalaisten edunvalvontakoneisto. Kaikki muut tehtävät ovat toissijaisia. Toisaalta emme halua luokkayhteiskunnan paluuta vaan Suomen, joka on kaikkien suomalaisten asialla asuinpaikkaan, ikään tai tuloluokkaan katsomatta. Me kannatamme yrittäjyyttä ja tervettä markkinataloutta, mutta emme ideologista yksityistämistä tai julkisen rahan ulosmittaamista monikansallisten verokikkailijoiden taskuihin. Tältä pohjalta lähestymme aikamme suuria kysymyksiä kuten Euroopan liittovaltiota, siirtolaiskriisiä tai sote- ja maakuntauudistusta. Puolueellamme on ollut tänä vuonna ennennäkemättömiä koettelemuksia, mutta olemme mielestäni nyt terveemmällä pohjalla kuin aikoihin. Niin eduskuntaryhmässä kuin kentällä on ollut tekemisen meininki. Kiitän Vaasan perussuomalaisia todella hyvästä
Suomi takaisin tarkoittaa, että Suomi on meille maailman tärkein maa. Olemme ylpeitä maastamme, isänmaallisuus on meille hyve. Elämme nykyaikaa, mutta emme kuvittele, että kaikki mennyt olisi auttamatta väärin tai viallista. Meidän tulee ymmärtää historiamme - ja ottaa opiksi! Suomi takaisin tarkoittaa, että
meillä pitää olla taloudellinen, moraalinen ja kulttuurinen oikeus huolehtia ensin omista kansalaisistamme ja näiden tarpeista. Eikä meidän tarvitse pyytää tätä oikeutta anteeksi. Maailma olisi paljon parempi paikka, mikäli kaikki valtiot tekisivät näin. Suomi takaisin tarkoittaa, että on aika laittaa asiat mittakaavaan. Olemme pieni ja pohjoinen maa, ihmiset hyväntahtoisia ja vähän jääräpäisiä. Päättäjien ei tule kilpailla siitä, pääsevätkö he kaikkiin pöytiin juomaan kahvia. Tai pelätä sitä, että joku sanoo asiat jotenkin väärin. Turhan nöyristelyn on loputtava. Meidän tulee keskittyä siihen, että oikeat ihmiset, ihmistä koskettavat asiat ovat hyvin. Tärkeintä on suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi - se, että meidän, lastemme ja lastemme lasten kelpaa täällä elää vielä tulevaisuudessakin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho mielestä suomalaisen julkisen vallan tulee olla ennen kaikkea suomalaisten edunvalvontakoneisto. - Kuva: Ville Jussila yhteistyöstä ja toivotan tarmoa valmistauduttaessa seuraavien puolentoista vuoden aikana pidettäviin presidentin-, maakunta-, eduskunta- ja eurovaaleihin! Jussi Halla-aho Perussuomalaiset rp. puheenjohtaja
4
Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous Kauhavalla
Jukka Mäkysestä uusi puheenjohtaja Kauhavan Alahärmässä pidetyssä Perussuomalaisten EteläPohjanmaan piirin syyskokouksessa valittiin piirille uusi puheenjohtaja. Vaasalainen kaupunginvaltuutettu ja aiemmin piirin ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Jukka Mäkynen äänestettiin uudeksi puheenjohtajaksi selvin numeroin 44-16. Vastaehdokkaana oli Kauhavan Perussuomalaisten puheenjohtaja Risto Mattila. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun vaasalainen johtaa EteläPohjanmaan piiriä. Valinta oli toki luontevaa, sillä Vaasan yhdistys on piirin jäsenmäärältään suurin sekä aktiivisin. Jukka Mäkysen kausi alkoi välittömästi, sillä jo aiemmin aikaisempi puheenjohtaja ja pitkäaikainen Perussuomalainen vaikuttaja Raimo Vistbacka oli ilmoittanut, että ei enää piirin puheenjohtajatehtävään ole käytettävissä ja pyysi kokousta poikkeuksellisesti antamaan puheenjohtajavaltuudet Mäkyselle välittömästi. Mäkynen korosti puheessaan kokousväelle sitä, että nyt on aika koota rivit, lopettaa keskinäinen riitely ja aloittaa työ puolueen nostamiseksi taas sille
Vaasalaisdelegaatiota (Matti Anttonen, Mauri Ollila, Niina Mäkinen, Marja-Leena Mäkynen ja Jukka Mäkynen) piirin syyskokouksessa seuranaan mm. Teuvo Hakkarainen ja Eeva Vistbacka. Taustalla Mustasaaren Micael Westerholm ja vaasalaisista Risto Rintamäki. - Kuva: Juha Rantala kuuluvaan asemaan. - Tämä ei tarkoita sitä, etteikö puolueessa saisi keskustelua käydä. Päinvastoin sitä pitää
käydä, mutta asioita ei tarvitse repostella lehtien palstoilla. Käydään se keskustelu kahdestaan tai vaikkapa ryhmissä.
Perussuomalainen arvomaailma istuu Mäkysen mukaan pohjalaisuuteen ja suomalaisuuteen kuin nenä päähän.
- Perussuomalaisten arvot ovat suomalaisia arvoja, joita on helppo kunnioittaa ja joihin meidän kaikkien on helppo yhtyä.
Pohjanmaalla on aina ymmärretty ja tiedetty mikä on parasta isänmaallemme. Ja kun maamme historiassa on ollut vaikeita hetkiä, on se korjaussarja yleensä lähtenyt maamme hyväksi täältä meiltä - lakeuksilta. Mäkynen lupasi myös tehostaa piirissä työntekoa ja hän korosti myös koulutuksen merkitystä. - Meillä on piirissä 25 yhdistystä ja se työnteko on lähdettävä nimenomaan yhdistyksistä. Meillä on nyt myös yhdistysten syyskokouksissa valittu toimielimiin uudet tekijät ja vetäjät. Se tarkoittaa nyt myös uutta tekemisen kulttuuria. Meillä on täällä täydet mahdollisuudet nostaa perussuomalaisuus johtavaksi aatteeksi. Pallo on nyt sinulla ja minulla. Puolueen tervehdyksen piirin syyskokoukseen toi 2. varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen. Tilaisuudessa myös muistettiin kukkalaittein ja puolueen viirillä ja standardilla piirissä pitkään vaikuttaneita perussuomalaisia Teuvan Heikki Tuomelaa ja Lappajärven Seppo Keskivinkkaa. Juha Rantala
Juha Rantala valittiin Vaasan Perussuomalaisten johtoon Vaasan Perussuomalaisten syyskokous valitsi toimittaja Juha Rantalan yksimielisesti yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Yhdistyksen hallitukseen valittiin Rantalan lisäksi vuodelle 2018 Mauri Ollila (varalla Ville Hämäläinen), Seppo Jussila (Teemu Syrjäläinen), Niina Mäkinen (Jarno Kojonen), Anne Jussila (Päivi Karppi), Lauri Karppi (Kai Seilonen), Jukka Mäkynen (Timo Mäkinen) ja Matti Sorvari (Risto Rintamäki). Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin piirihallitukseen valittiin Vaasaa edustamaan Jukka Mäkynen (varalla Lauri Karppi). Piirikokousedustajiksi puolestaan valittiin Mauri Ollila (varalla Ville Hämäläinen), Seppo Jussila (Teemu Syrjäläinen), Niina Mäkinen (Jarno Kojonen), Anne Jussila (Päivi Karppi), Lauri Karppi (Kai Seilonen), Jukka Mäkynen (Timo Mäkinen), Matti Sorvari
Vaasan Perussuomalaisilla on edessä monenmoisia haasteita. Vuosi 2018 tuo tullessaan peräti kolmet vaalit, joissa tavoitteena on tehdä hyvää tulos ja nostaa Perussuomalaiset Vaasassakin johtavaksi poliittiseksi voimaksi. - Kuva: Juha Rantala (Risto Rintamäki), Juha Rantala (Marja-Leena Mäkynen), Raimo Turpeinen (Maarit Roine) ja Matti Anttonen (Ismo Takala). Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Juha Rantala on ollut Perussuomalaisten jäsen vuodesta 2011 lähtien. Hän toimii myös Etelä-Pohjanmaan piirin vaali-
päällikkönä ja tiedottajana. Hän on lisäksi toiminut Vaasan Perussuomalaiset-lehden päätoimittajana sen perustamisesta, vuodesta 2011 alkaen. Ensi vuosi tuo Rantalan mukaan niin puolueelle, piirille kuin yhdistyksellekin kovat haasteet. - Edessä on kolmet vaalit, ni-
mittäin presidentinvaalit, todennäköisesti myös maakuntavaalit sekä marraskuun seurakuntavaalit. Lähdemme tekemään hyvää tulosta näihin kaikkiin koitoksiin. Lisäksi yhdistys tulee olemaan entistä enemmän esillä niin turuilla kuin toreillakin sekä mediassa. Perussuomalais-
ten linjaa ja tekemisiä on aivan tarpeeksi tahallisesti vääristelty ja vähätelty jopa paikallisissa medioissa, joten on selvää, että tähän tulee tavalla tai toisella muutos. Rantala kertoo olevansa puolueen puheenjohtaja Jussi Hallaahon kanssa täysin samaa miel-
tä siitä, että Perussuomalaisia on tarkoituksella leimattu yhden asian puolueeksi. - Perussuomalaiset on yleispuolue, jolla on tarjottavana oma agendansa kaikkiin poliittisiin kysymyksiin. Haluan tuoda entistä selvemmin esille sen, että olemme puolue, joka ajaa kaikessa Suomen ja suomalaisten etua, ja tietysti kotikaupungissamme Vaasan ja vaasalaisten etua. Kaikilla meillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja kohtuulliseen toimeentuloon. Meidän pitää Vaasassa puolustaa ja pitää huolta erityisesti lapsista, vanhuksista, sairaista ja syrjäytyneistä kansalaisistamme. Rantala korostaa, että yhteiskuntamme on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. - Yksilön hyvinvointi on sirkushuveja tärkeämpää. Perussuomalaisuus tulee jatkossa kuulumaan ja näkymään entistä voimakkaammin.
5
Päivi Karppi:
Niina Mäkinen:
Matalan kynnyksen palveluita Mikä lääkkeeksi koko erityisen tuen tarpeessa perheen sairauteen? oleville perheille Raskausaika on tutkimusten mukaan hyvä hetki vaikuttaa naisen ja koko perheen elintapoihin ja elämäntyyliin. Tuleva vauva, sikiö, motivoi lasta huolehtimaan itsestään ja myös puoliso on helpompaa saada muutoksiin mukaan. Jos esimerkiksi hyvin nuorena ollaan tulossa vanhemmiksi, voi elämänhallinta vaatia lisätukea, että vauva-arki lähtisi sujumaan mahdollisimman mutkattomasti. Myös vanhemmaksi tulo vanhemmalla iällä voi tuoda omat haasteensa, kun on totuttu hallitsemaan elämää hyvin tarkasti ja vauva ei toimikaan kellontarkasti. Parisuhde voi myös olla remonttikohteena raskausaikana. Rakennetaan mahdollisimman vahvaa pohjaa vauvaelämään, jossa lapsella on turvallinen ja vakaa pohja kasvaa. Nykyään emme elä kannattelevissa kyläyhteisöissä, joissa koko kylä osallistuu lapsesta huolehtimiseen, vaan lapsi voi elää melko suppeassa lähipiirissä. Jos entisaikoina ihminen kohtasi koko elämänsä aikana parisataa ihmistä, mutta tunsi heidät kaikki nimeltä, niin tänään me kohtaamme tuon parisataa ihmistä joka päivä. Silti aidosti läheiset ja tukea antavat ihmiset voivat olla yhdellä kädellä laskettavissa. Elämässä siis voi monissa eri tilanteissa olla tarve lisätukeen.
Kiikku-toiminnasta paljon apua ja tukea Vaasan kaupungilla toimi Kiikku-työntekijä lähes seitsemän vuoden ajan (syksy 2010 - kevät 2017), jonka työnkuva oli toimia terveys- ja sosiaalialojen sekä erikoissairaanhoidon yhdyslinkkinä ja tukea perheitä, joihin oli tulossa vauva tai joissa oli alle 1-vuotias lapsi. Kiikkuun oli helppo hypätä ja se oli todellista matalan kynnyksen toimintaa. Kiikku-toiminta oli varhaista apua erityisen tuen tarpeessa oleville perheille. Vaasassa pyritään järjestämään neuvolatoiminta Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen laatimien suositusten mukaisesti ja äitiysneuvolasektorille on oma Äitiysneuvolaopas nimeltä Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan (Reija Klemetti & Tuo-
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Päivi Karppi teki valtuustoaloitteen Kiikku-toiminnan uudelleen käynnistämisestä. - Kuva: Juha Rantala vi Hakulinen-Viitanen, toim., 2013). Oppaassa on erillisenä kohtana erityisen tuen tarpeen tunnustaminen ja tuen järjestäminen kunnissa. Suosituksena on, että mahdollinen lisätuen tarve tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja tarpeen mukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Tukitarve tulee selvittää, jos perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa raskaana olevan sikiön/ lapsen terveyttä, kasvua ja kehitystä. Nyt Vaasassa ei ole enää matalan kynnyksen palveluja sosiaalisektorilla. Laki ei näe sikiötä ihmisenä ja ennakollisia lastensuojeluilmoituksia tehdessä tukitoimet perheelle ovat lähes olemattomat. Sosiaalipuoli odottaa, että lapsi on syntynyt ja vasta sitten aloitetaan tukipalvelut. Äitiys- ja lastenneuvolat tukevat perheitä omien resurssien puitteissa, mutta nyt puuttuu tukiväylä heille, jotka tarvitsevat enemmän. Sosiaalityöntekijät pystyvät tällä hetkellä vain sammuttamaan tulipaloja, eikä ennaltaehkäi-
sevään työhön ole resursseja. Kaukokatseisesti tulisi paljon halvemmaksi tukea perheitä alkutaipaleella, jo raskaus- ja vauva-aikana, jolloin heidän arki voitaisiin saada toimivaksi, eikä olisi tarvetta lastensuojelun toimenpiteisiin. Lastensuojelutie on kallis ja raskas taival jokaiselle osapuolelle. Tein syyskuussa valtuustoaloitteen, että Vaasaan saataisiin takaisin Kiikku-toiminta tai muu vastaava matalan kynnyksen palvelu tukemaan erityistuen tarpeessa olevia perheitä. Emme voi ajatella, että suuntaamme palvelut haavojen paikkaamiseen, vaan meidän on ennaltaehkäistävä ja estettävä haavat. On ollut hienoa nähdä, miten aloite on saanut huomiota ja virkamiehet ovat lupautuneet viemään asiaa eteenpäin. Toivottavasti odotusaika ei ole pitkä, että Kiikku-synnytys käynnistyy. Päivi Karppi kaupunginvaltuutettu (ps.) kätilö, terveydenhoitaja
Rajussa nousussa oleva päihdeongelma nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa huolestuttaa. Ongelma ei tokikaan koske pelkästään Vaasaa, vaan valitettavaa nousua on ihan koko maassa pienimmissäkin kylissä. Lukiessani netistä monia eri keskustelupalstoja törmään samaan kysymykseen yhä uudestaan ja uudestaan. Voinko saada omaiseni pakkohoitoon, koska hän käyttää erilaisia päihteitä? Huolestuneita vanhempia, siskoja, veljiä ja omaisia kyselee tätä kysymystä. Melkein jokaisessa kertomuksessa omaiset ovat kokeilleet lähes kaikki eri auttamisvaihtoehdot, mutta tuloksetta. Vastaus on järjestäen EI. Päihdehuoltolaissa on tarkkaan määritelty ketä voi pakkohoitoon ottaa. Tässä olisi nyt se tuhannen taalan paikka saada asiaan jotakin tolkkua eli lakialoite alle 23-vuotiaiden päihdeongelmaisten nuorten pakkohoidosta. Pakkohoito, olisiko siinä se maaginen taikasana. Silloin kun kaikki muu vapaaehtoisuuteen perustuvat hoitomuodot ja sairaalakierteet on jo kokeiltu. Nykyisessä päihdehuoltolaissa on selkeästi määritelty tilanteet, joissa asiakkaan omasta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa.
Vapaaehtoisuus vai pakkohoito? Laki asettaa etusijalle vapaaeh-
toisuuteen perustuvat palvelut. Jos ne eivät ole mahdollisia tai ovat riittämättömiä, niin ihminen voidaan määrätä hoitoon joko aiheuttamansa terveysvaaran tai oletetun väkivaltaisuutensa perusteella. En kumminkaan netistä palstoja lukemalla löytänyt omaisia, jotka olisivat saanet läheisensä pakkohoitoon. Onhan se nyt ihan päivänselvä, että päihdeongelmainen nuori tai nuori aikuinen on terveysvaarassa, mitä muutakaan se voisi olla? Kumminkin heidän tunteitaan ja mieltään ohjaa se riippuvuus. Aivan mahdottomalta vanhemman kannalta on saada omaa nuorta pakkohoitoon. Voisiko pykälään saada minkäänlaista muutosta? Pakkohoito voisi olla monen perheen pelastus, koska siinä kumminkin sairastuu koko perhe. Ei se ole vain sen nuoren tai nuoren aikuisen vakava sairaus. Elämää tämmöisessä tilanteessa pitäisi pystyä helpottamaan mahdollisimman nopeasti. Elämä perheessä, jossa päihdeongelma on läsnä ei todellakaan ole helppoa eikä oikeita päätöksiä ole myöskään helppo tehdä. Omaisena sinua ohjaa rakkaus ja läheisyys, ei aina niinkään järki. Siinä perheen lähipiirissä on aina se ”kaikkitietävä”, joka tietää kaikesta kaiken ja on neuvomassa siinä vieressä, koska pitäisi mitäkin tehdä ja koska rahan tai
muun tukemisen tulisi loppua. Helppo se on siitä vierestä niitä ohjeita ja neuvoja antaa, kun ei välttämättä itsellä ole minkäänlaista hajua minkälaista se elämä omaisena on. Olisi viisaampaa ja lohduttavampaa sanoa, että olen aina valmis kuuntelemaan murheitasi ja tukemaan sinua kuin antaa niitä ohjeita. Ei ole helppoa sanoa omalle lapselle EI, jota olet aina ollut muuten valmis puolustamaan ja tukemaan. Rahan antamisessa usein onkin kyse siitä, ettei nuoren tarvitsisi tehdä mitään rikollista tai ottaa niitä pikavippejä. Vaikka sen tiedostaisi, että antamalla tämän kaksikymppisen mahdollistan sitä käyttöä, niin aina sitä haluaa uskoa parempaan. Ei ole helppoa seurata vierestä kuinka nuori tuhoaa omaa elämää, sitä kuihtuvaa kehoa, joka kipujen ja riippuvuuden vuoksi on niin hauras, ja joka oli vielä hetki sitten terve ja elinvoimainen. Kuka tahansa tekisi sen oman lapsensa vuoksi mitä tahansa ettei näkisi kärsimystä hänen silmistään. Vaikka aihe on raskas niin toivon jokaiselle oikein lämmintä joulun aikaa. Pidetään toisistamme huolta! Niina Mäkinen Vaasan Perussuomalaisten varapuheenjohtaja
Matti Sorvari:
Politiikkaan kaivataan takaisin sitä kuuluisaa maalaisjärkeä Usein sanotaan, etteivät nuoria kiinnosta yhteiskunnalliset asiat. Voin sanoa, että tämä ei ole totta. Oikeastaan kaikilla on mielipiteitä tiettyihin asioihin, kuten työpaikan saantiin tai alkoholipolitiikkaan. Kyse on yhteiskunnallisista asioista, ei politiikasta. Mutta politiikka on sidoksissa kaikkiin asioihin, eli kyllä se nuoria kiinnostaa. Kyse on enemmänkin siitä, miten asiat saadaan näyttämään ulospäin ns. tavallisen kansalaisen silmissä. Politiikasta on kadonnut se kuuluisa maalaisjärki ja suurin huolenaihe poliitikoilla tuntuu olevan omien kansalaisten eriävät mielipiteet.
Ei ole mikään ihme, että ihmisillä ympäri maailmaa on mennyt luotto poliittisiin päättäjiin. Kun oikeastaan ei ole minkäänlaista tulosvastuuta yhteisten verorahojen käytöstä, niin se syö rajusti politiikan ja poliitikkojen uskottavuutta. Jokaisesta puolueesta löytyy yksittäisiä edustajia, jotka tahraavat puolueen mainetta, mutta jos normaali duunari tekisi samoja virheitä, niin potkut tulisi välittömästi. Kun verovaroin kustannettu Yleisradio ja muut mainstreamlehdet suorastaan pimittävät uutisia mm. anarkistien ja turvapaikanhakijoiden rikoksista, niin syntyy vaihtoehtomedioita. Liki
kaikki mediat pyritään kuvaamaan valhemedioiksi, joka taas ei ole oikeudenmukaista. Median tulisi olla avoin uutisoija, ei politisoija. Tämä jos jokin syö uskottavuutta ja luo epäuskoa. Kyseinen skenario kasvattaa muun muassa katkeruutta ja vähentää maanpuolustustahtoa sekä veronmaksukykyä. Tulevaisuutta ajatellen se on karmea yhtälö. Suomi pyörisi päivän ajan ilman poliitikkoja, mutta ilman yrityksiä tämä maa ei pyöri. Matti Sorvari varavaltuutettu (ps.)
6
Matti Anttonen:
Vanhan Vaasan kouluasiassa ollaan vihdoinkin pääsemässä eteenpäin Vanhan Vaasan koulu on ollut päättäjien tapetilla tämän vuoden aikana useaan kertaan. Sisäilma-asioista on ollut juttuja mediassa. Toukokuussa vanhempainyhdistys perui lakon viime tingassa ja nyt kaupunginhallitus on esittämässä suunnittelurahaa päämääränä uuden koulun rakentaminen. Nyt alueelle on siis tulossa uusi ala-aste, mutta onko kaikki nyt hyvin? Vanhan Vaasan koulu rakennettiin lähes 40 vuotta sitten alueen akuuttiin tarpeeseen, kun lähistölle rakennettujen talojen lapsille tarvittiin koulu. Rakennus on parakkimainen koulu, jonka suunniteltiin palvelevan 20 vuoden ajan. Käyttöä on kuitenkin jatkettu koko ajan ja erilaisiin remontteihin on huvennut paljon veronmaksajien rahoja. Rakennuksessa on alueen asukkaiden mukaan ollut sisäilmaongelmia jo pitkään. Monet oppilaat ja opettajat ovat sairastuneet koulurakennuksessa ja kärsivät nyt homeyliherkkyydestä. Tilastollisesti kyse on kuitenkin ollut yksittäistapauksista, minkä vuoksi toiminta on jatkunut entisellään.
Vanhempainyhdistys puuttuu asiaan
Koulua ei kannata korjata
Vanhan Vaasan koulun vanhempainyhdistys alkoi ajaa sisäilmaasiaa vuosi sitten. Vanhempainyhdistyksen taholta oltiin yhteydessä moniin eri tahoihin kaupungin johdossa, mutta usein törmättiin vähättelyyn ja ongelmien kieltämiseen. Tiedonkulussa oli ongelmia sekä vanhempien että koulun opettajien suuntaan. Kiista kiteytyi siihen, että vanhemmat ja opettajat olisivat halunneet kartoittaa koulun sisäilmaongelman, mutta kaupungin edustajat eivät siihen suostuneet. Asia nytkähti eteenpäin lakkoasetta käyttämällä. Vanhemmat uhkasivat olla tuomatta lapsia kouluun, mikäli vanhempien vaatimuksiin ei suostuta. Tuolloin myös kaupungin edustajat heräsivät syntyneen mediakohun seurauksena. Lopulta vanhempainyhdistys suostui perumaan lakon, kun kaupunki lupasi tutkituttaa rakennuksen pätevän, ulkopuolisen tahon toimesta. Tutkimus tehtiin kesän ja alkusyksyn 2017 aikana.
Lokakuussa koululla järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin tutkimuksen tulokset. Korjattavia ja tarkastusta vaativia kohteita oli runsaasti. Osa korjauksista tulisi tehdä välittömästi ja loput muutaman vuoden kuluessa. Mauri Ollila, joka edustaa Perussuomalaisia kaupunginhallituksessa, ajoi kaupungin talousarvioesitykseen uuden koulun suunnittelurahan 100 000 euroa. Tällöin uusi koulu olisi käytössä vuonna 2021. Asia päätetään valtuustossa 18. joulukuuta. Opettajille ja vanhemmille päätös uuden koulun rakentamisesta on kauan kaivattu helpotus. Vuosien odotus on päättymässä onnellisesti. Ainoa mutta asiassa on se, että kaupungin kaavailuissa koulu on suunniteltu rakennettavaksi yhtenäiskouluksi yläasteen yhteyteen. Variskan tontti on ahdas jo nyt eikä rakennuksessa meinaa riittää tiloja kaikille opetusryhmille. Ainoa yhtenäiskoulua
Matti Anttosen mukaan Vaasan Perussuomalaiset kannattaa verovarojen järkevää käyttöä. Uusi koulu tulee rakentaa paikallisia asukkaita kuunnellen ja heidän tarpeisiinsa. - Kuva: Juha Rantala
puoltava syy olisi hallinnollinen: koulutoimella olisi kartassa yksi nuppineula vähemmän. Summa summarum: kaupungin virkamiehet elelevät omissa maailmoissaan eivätkä ymmärrä asukkaita. Monet vanhemmat ovat ehdottaneet, että Variskan yläasteen sijaan uusi koulu rakennettaisiin Alkulan päiväkodin yhteyteen. Tämä toisi samalla ratkaisun päiväkodissa todettuihin sisäilmaongelmiin ja lisäisi alueen vetovoimaa lapsiperheiden silmissä. Vaasan Perussuomalaiset kannattaa verovarojen järkevää käyttöä. Uusi koulu kannattaa rakentaa paikallisia asukkaita kuunnellen ja heidän tarpeisiinsa. Turvallinen ja tuttu kouluympäristö on tärkeä kädenojennus perheille. Matti Anttonen Vaasan Perussuomalaiset
Perusbileissä otettiin ilo irti! Vaasan Perussuomalaisten järjestämä ensimmäinen Perusbiletapahtuma marraskuussa WsArenalla oli menestys. Perusbileissä otettiin ilo irti, eikä illan päätyttyä nähty ensimmäistäkään myrtynyttä naamaa. Tapahtuma oli tarkoitettu kaikille Pohjanmaan maakuntien Perussuomalaisille sekä perussuomalaismielisille. Pohjalaiset Perusbileet vetivätkin väkeä Vaasaan aina Ilmajoelta, Lappajärveltä ja Suupohjasta saakka. - Tapahtuma onnistui erinomaisesti ja tällaista tapahtumaa kannattaa jatkossakin viritellä muuallekin. Ideaa saa vapaasti lainata, naurahti Jukka Mäkynen, yksi tapahtuman organisaatto-
reista. Mäkynen kertoi, että eräs Pohjalaisten Perusbileiden järjestämisen perimmäisenä tarkoituksena oli se, että maakuntien perussuomalaiset oppisivat tuntemaan toisensa paremmin. - Tässä myös onnistuttiin. Olimme parasta seuraa toisillemme. Yhdessäolon ja seurustelun lisäksi illan ohjelmassa oli mm. peruskaraokea ja livemusaa, ja tässä tapauksessa tietysti suomirokkia, jota esittivät Markku Keho ja Warapatruunat. Illan tähtivieraaksi oli saapunut puolueen 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, joka tykästyi menoon niin, että ilmoitti harkitsevansa Pohjanmaalle muuttoa. - JR
Pohjalaiset Perusbileet WsArenalla oli menestys. Illan kuluessa osa bilettäjistä ehti myös perinteiseen joukkuekuvaan. Hyvä Perussuomalaiset! - Kuva: Juha Rantala
7
Seppo ”Sede” Jussila perussuomalaisista:
Tulin omieni pariin Joka puolue ja yhdistys tarvitsee omat työmyyränsä. Ihmisen, joka laittaa itsensä sataprosenttisesti likoon uskomansa asian eteen. Seppo ”Sede” Jussila on tällainen kultakimpale Vaasassa perussuomalaisille. Ei ole tilaisuutta, jossa Sede ahertaisi torilla ensin teltan pystytyksessä, sitten grillauspuuhissa, lehtien ja materiaalien jaossa, messuilla, toreilla ja turuilla sekä sitten vielä aatteellisessa työssä. Sede Jussila ei tunteja laske kun hän käy ”kierroksella” Vaasan Gerbyn ja Vestervikin kaupunginosissa ja lataa postilaatikoihin neljässä, viidessä tunnissa reilut tuhat lehteä. Kun allekirjoittanut yrittää hieman Sedeä säästellen tarjota luukuttamisurakkaan puolta pienempää lehtikasaa, niin vastaus on yleensä, että ”anna nyt kerralla ne kaikki, jottei tarvitse koko ajan trampata siellä sun pihassas”. Sede Jussila ei aatetta ”osta” ilman pitkällistä harkintaa. Jossain vaiheessa Jussila oli demarien miehiä, mutta pian demaripoli-
tiikka alkoi vierastaa ja pahasti. Silloin ennen perussuomalaisia SMP oli voimissaan ja isoisänsä kautta hän tutustui puolueen aatemaailmaan. Se miellytti. - Inhimillisyys ja ennen kaikkea suomalaisen yrittäjyyden kunnioitus kolahti ja asia jäi jollain lailla kytemään tuonne mielen sopukoihin. SMP:n raunioille syntyi sitten perussuomalainen liike, jonka agenda vei Jussilalta kirjaimellisesti jalat alta. - Luin puolueen ohjelman ja tiesin heti, että olin tullut omieni luo, poliittiseen kotiini.
Leppälä kannustajana Jussila muistelee, että hän lähti puolueeseen ja paikallisyhdistykseen mukaan vuonna 2011. Tuolloin puheenjohtajana toimi Harri Leppälä ja jäseniä oli 17. - Tunsin Harrin ennestään niiltä ajoilta kun hän oli vielä laivalla töissä. Harri innosti minutkin mukaan. Harri oli energinen, osasi kannustaa ja se aatteen palo teki sellaisen vaikutuksen,
että sen imussa ollaan vieläkin. - Edesmennyt Harri Leppälä teki perussuomalaisuudelle erinomaiset pohjat tänne Vaasaan ja vähän kauemmaskin. Nyt meillä on jäseniä yli sata ja olemme tulleet jäädäksemme poliittiselle kentälle muiden harmiksi. Sede Jussila pitää siitä, että saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. - Torilla ja messuilla on mukava tavata ihmisiä ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia. Ei aina välttämättä tarvitse politiikasta keskustella, vaan voi vaihtaa muuten vain mielipiteitä ja tärkeää on osata myös kuunnella. Uskoisinkin, että olen siinä aika hyvä. Kyllä turuilla ja toreilla ihmisiä eniten huolestuttaa Jussilan mukaan Suomen tilanne. Mihin meitä oikein viedään ja miksi suomalainen on monessa asiassa omassa kotimaassaan toisen luokan kansalaisen asemassa. - Uskon ja tiedän, että perussuomalaiset on ainoa puolue, joka todella on suomalaisten ja suomalaisuuden puolella. Meillä on hyvä puoluejohto, meillä
Perussuomalaiset ovat Suomen ja suomalaisten asialla. Sen takia ei näissä karkeloissa tunteja lasketa, sanoo Seppo ”Sede” Jussila. Kuva syksyn Vasara-messuilta. - Kuva: Juha Rantala on erinomaisia ja osaavia naisia toiminnassa mukana, mm. Laura Huhtasaari ja Leena Meri. Ja se, että muka olemme yhden asian puolue on täysin mediamme keksimää potaskaa. Tämä mediasaasta ei ole ainoastaan suurten lehtitalojen ongelma, vaan sitä tarjoilee päivittäin myös meidän
paikallinen suomenkielinen valtalehtikin.
Musiikkia ja urheilua Seppo ”Sede” Jussila on musiikkimies henkeen ja vereen. Jos hän ei rämpyttele kotonaan kitaraa, niin hänet tapaa laulamassa karaokea.
- Kiersin vuosia sitten kilpakaraoken puitteissa laulamassa ympäri Suomea. Palkintojakin on tuosta muistona. Nyt tuo laulaminen on enemmänkin harrastuspohjaista. Jussila on paljasjalkainen pohjalainen. Hän syntyi Koskenkorvalla mummun ja paapan mökissä. Vaasassa hän on asunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1976. - Musiikkiharrastusten lisäksi olen ollut mukana autourheilussa, mm. rallin huoltoporukoissa, ja ollut mukana myös Vaasan automuseokerhon toiminnassa. Myös jalkapallo- ja jääkiekkotoimintakaan ei ole aivan vierasta. Olin Kiiston juniorivalmentajana ja Sportissa poikani joukkueen huoltajana. Nyt eläkeläisen vapaa-ajan harrastukset liittyvät pitkälti perussuomalaisiin. - Turhaan ei ole kehuttu perussuomalaisten olevan Suomen ylivoimaisesti paras toripuolue. Meillä on teltalla aina iloinen ilme. Jokaisessa toritapahtumassa teltallamme käy kuhina, kun naapuripuolueiden teltta-alue loistaa tyhjyyttään. Se kertoo jo jostakin, naurahtaa aina hyväntuulinen perussuomalainen partanaama. Juha Rantala
8
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti vauhdittaisi talouskasvua
Hyötyjinä tavalliset suomalaiset Perussuomalaisten vaih-toehtobudjetti vuodelle 2018 vauhdittaisi ta-louskasvua ja jakaisi kasvun hedelmät tasaisemmin kaikille suomalaisille. Varjobudjetti ottaisi velkaa noin 60 miljoonaa euroa hallitusta vähemmän, mutta keventäisi silti vähävaraisten ja työn verotusta. Varjobudjetti toisi kevennystä mm. työssäkäyvien, lapsiperheiden ja eläkeläisten verotukseen leikkaamalla enemmän maasta ulos suuntautuvista rahavirroista esimerkiksi rajoittamalla pääomatulojen, suursäätiöiden ja rikkaiden yhdistysten verovapautta. - Vaihtoehtomme koostuu viidestä eri kokonaispaketista: asumisen halpuutuksen mallista, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutuspaketista, koti-, hoiva- ja hoitopaketista, turvallisuudesta sekä toimenpidepaketista, kertoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää varmistaa asumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Asumiskustannukset eivät saa olla työnteon eivätkä työn perässä muuttamisen esteenä. Perussuomalaisella asuntopolitiikalla halutaan varmistaa
pienituloisimpien omavastuun alentamiseksi. Nyt monilta pienituloisilta eläkeläisiltä, jotka sairastavat paljon, jäävät lääkkeet ostamatta, koska rahat eivät riitä.
kohtuulliset asumiskustannukset niin verotuksen kuin suorien asumiskustannuksienkin osalta sekä vuokra- että omistusasujille. - Vaikka vaihtoehtobudjetti palauttaisi varallisuusveron noin kymmenelle prosentille varakkaimmista kotitalouksista, olemme halunneet jättää omistusasunnot kokonaan varallisuusveron ulkopuolelle, Meri mainitsee.
Turvallisuudesta ei tingitä
Yrittäjiä ei saa unohtaa Perussuomalaiset haluaa myös nostaa suomalaisten työllisyysasteen muiden pohjoismaiden tasolle ja tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yrittäjien asemaa. Siksi varjobudjetissa korotettaisiin arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajaa ja otettaisiin käyttöön Viron mallin mukainen työllistävien pk-yritysten yritysverotus. Uusia yksinyrittäjiä tuettaisiin uudella työtilimallilla, joka mahdollistaisi yksinyrittämisen ilman byrokratiaa tasaverolla. - Emme ole unohtaneet maatalouttakaan, jota tukisimme satovahinkokorvausmallilla ja lomittajien koulutuspaketilla, Meri sanoo. Varjobudjetti lisäisi resursseja myös koulutuksen ja peruskou-
Perussuomalaisten varjobudjetista hyötyisivät tavalliset suomalaiset, mm. lapsiperheet. - Kuva: Juha Rantala lun ryhmäkokojen pienentämiseen. - Koulutukseen on viime vuosina tehty kovia leikkauksia, josta syystä nuorten ongelmat ja syrjäytyminen ovat olleet kasvussa, Meri toteaa.
Pienituloisille helpotuksia Vaihtoehtobudjetin koti-, hoivaja hoitopaketti parantaisi lasten, nuorten ja vanhusten asemaa. Perusturvaa ja omaishoidontu-
kea olisi parannettava ja esimerkiksi kansaneläkeindeksiin sidottujen tukien indeksijäädytys peruutettaisiin. - Tällaisia etuja ovat mm. takuueläke, vammaisetuudet, yleinen asumistuki, sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat ja kansaneläkkeet. Leikkausten tekemättä jättäminen säästäisi toimeentulotukia, Meri sanoo. Myös lääkekorvauksiin annettaisiin lisärahaa kaikkein
Sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta ei tule tinkiä edes syrjäseuduilla. Siksi vaihtoehtobudjetti antaisi lisäresursseja niin poliisille, rajavartiolaitokselle, tullille kuin oikeuslaitoksellekin, jotta ne pystyisivät hoitamaan tehtävänsä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi jatkossakin. Erityisesti turvapaikka- ja vastaanottokustannuksissa riittäisi tehostettavaa. - Vastaanottokustannusten lisäksi leikkaisimme kehitysavusta ja lisäisimme suuryritysten, -yhdistysten ja -säätiöiden verotusta, sanoo Meri. Yhteisöveropohjaa tiivistettäisiin ja aggressiivisen verosuunnittelun myötä Suomesta ulos suuntautuvia rahavirtoja hillittäisiin. Pörssiyhtiöiden satojen tuhansien osinkoja ja pääomatuloja verotettaisiin tiukemmin. - Kehitysyhteistyömallissa antaisimme 250 miljoonaa euroa kertakorvauksena rahastoon ja loput vajaan 500 miljoonan euron sitoumuksista kattaisimme
kansalaisten verolahjoituksin, joista saisi 200 euron verovähennyksen. Kohdistaisimme kansainvälisten sitoumusten jälkeen tukea kotimaisille kehitysyhteistyön toimijoille, koska isompien toimijoiden kautta rahat tuntuvat valuvan aivan muualle kuin aiottuihin kohteisiin, Meri toteaa.
Voittajina tavalliset suomalaiset Muita leikkauksia tehtäisiin mm. puoluetukiin ja purkamalla byrokratiaa esimerkiksi leikkaamalla yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintamenoista yli miljoona euroa. Päällekkäisyyksien vähentämiseksi yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun tehtävät olisi järkevintä yhdistää. Myös Ylen toimintamenoista leikattaisiin 50 miljoonaa euroa. - Varjobudjetin hyötyjinä olisivat tavalliset suomalaiset työssäkäyvät, eläkeläiset ja lapsiperheet, maksajia kaikkein rikkaammat. Myös maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamiin kustannuksiin puuttuisimme sillä periaatteella, että Suomen ja suomalaisten edun on tultava ensin, Meri painottaa. Mika Männistö
Perussuomalaisuus kiinnosti Vasara-messuilla Rakennusalan kaksipäiväinen tapahtuma Vasara-messut järjestettiin Botniahallissa Mustasaaren puolella 18:nnen kerran. Kahden päivän aikana messuilla vieraili lähes 10 000 kävijää etupäässä rannikko-Pohjanmaalta. Perussuomalaisten läsnäolo messuilla herätti ansaittua huomiota. Yksi syy tähän oli se, että Perussuomalaiset oli ainoa messuille osallistunut puolue, ja toinen syy, että yli puolet messuvieraista oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä. - Tämä oli meiltä rannikkoPohjanmaan ruotsinkielisille erinomainen kädenojennus. Meidän ihmisläheinen, myönteinen ja aktiivinen kanssakäyminen messuvieraiden kanssa poisti kaikenlaisia meistä saatuja vääriä ennakkoasenteita ja väärinkäsityksiä. Oli ilo todeta molempina
päivinä, kuinka meiltä ja suomenruotsalaisilta löytyi yllättävän paljon yhteisiä päämääriä, ajatuksia ja kiinnostuksen aiheita. Jo pelkällä ystävyydellä, hyvällä käytöksellä ja hymyllä saimme paljon uusia ystäviä, tiivisti perussuomalaisten vaasalaisaktiivi Risto Rintamäki messujen antia. Samoilla linjoilla Rintamäen kanssa oli myös Seppo ”Sede” Jussila. - Messut osoittivat jälleen kerran täällä Pohjanmaalla sen, että suomenruotsalaisuus ja RKP ovat kaksi aivan eri asiaa. Olin todella yllättynyt, kuinka paljon kiinnostusta messuvieraat osoittivat Perussuomalaisten toimintaa ja aatetta kohtaan. Jos pari nenäänsä nyrpistänyttä käveli osastomme ohi, niin vastaavasti reilusti tuplaten pysähtyi osastomme kohdalle juttelemaan ja kyselemään.
Teimme Vasara-messuilla todella arvokasta PR-työtä. Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Jukka Mäkynen oli myös silminnähden tyytyväinen näkemäänsä ja kuulemaansa. - Ainoa asia, josta tuli hieman palautetta, oli se, että kymmenet ja kymmenet messuvieraat kaipasivat perussuomalaista materiaalia omalla äidinkielellään, siis ruotsinkielisenä. Mustasaaren yhdistyksen Micael Westerholm ja piirimme tiedottaja Juha Rantala ovat tehneet asian eteen töitä ja puoluetoimistosta on näytetty tälle asialle jo vihreää valoa. Tästä on sitten hyvä jatkaa kannatuksemme nostamista Pohjanmaalla ja ruotsinkielistenkin parissa. Juha Rantala
Perussuomalaiset olivat erinomaisesti esillä Mustasaaressa järjestetyissä kaksipäiväisissä Vasaramessuilla. Muita puolueita ei messuilla näkynyt. Perussuomalaisten osastolla päivystysvuorossa Risto Rintamäki, Jukka Mäkynen, Seppo ”Sede” Jussila ja Juha Rantala. - Kuva: Hannu Aro