Lukkaroinen Arkkitehdit — Ensimmäiset 40 vuotta

lu k ka r oinen arkk itehdit Ensimmäiset 40 vuotta

luk k aro i n en ark k iteh d it Ensimmäiset 40 v uot ta

lukk aroinen arkkitehdit Ensimmäiset 40 vuotta

20 20

lu k k a ro i n e n a r k k i t e h d i t

e n s i mmä i s e t 40 vu ot ta

julkaisija

lu k k a ro i n e n a r k k i t e h d i t oy

t yÜ ry h mä

p e k k a lu k k a ro i n e n mi k ko lu k k a ro i n e n k at i lu k k a ro i n e n - e rva st i me r j a p e s o n e n j o o n a ko s k e lo heini kaskela me i j u gr a n h o l m jussi pesonen r a i mo a h o n e n

t e kst i t

jussi pesonen

gr a a f i n e n s u u n n i t t e lu

r a i mo a h o n e n

va lo ku vat to i mi t u s i s bn k i r j a pa i n o pa i n o pa i k k a

r a i mo a h o n e n ( e l l e i to i s i n ma i n i ta ) me i j u gr a n h o l m 978 - 95 2 - 94- 2 8 8 6- 1 otava n k i r j a pa i n o oy keuruu 2020

Alkusanat

5

Tä m ä n k i r j a n tarkoituksena on kertoa Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n vaiheista ja saavutuksista neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Kirjan tekemisen alkusysäyksenä oli eräiden tämän hetken työntekijöiden toive päästä kurkistamaan toimiston alkuvuosien tapahtumiin ja toteutuneisiin projekteihin. Toimisto on kasvanut yhden miehen kotitoimistosta lähes seitsemänkymmenen henkilön valtakunnalliseksi toimijaksi. Työntekijöitä toimistolla on ollut satoja ja projekteja on ehtinyt kertyä vuosien varrella toista tuhatta. Kaikkea ei luonnollisestikaan ole voitu ottaa mukaan tähän historiikkiin, mutta tärkeimmät kohteet on pyritty esittelemään.

Neljäkymmentä vuotta yrityksen historiassa on pitkä aika. Parhaiten sen ymmärtää katsomalla taaksepäin tapahtumia ja aikaansaannoksia. Yrityksen alkuvuosilta ei ole säästynyt kovinkaan paljon materiaalia, mikä on johtanut siihen, että esiteltävät kohteet painottuvat pariin viimeiseen vuosikymmeneen. Toki niiltä ajoilta on myös valmistuneita kohteita paljon enemmän kuin alkuvuosilta. Alkuaikoina toimiston projekteista suurin osa oli kaavoitustehtäviä. Kun yritys aloitti vuonna 1980, kaikki piirrettiin käsin. Tietokoneet tulivat mukaan suunnittelutyöhön 1980-luvun lopulla. Uudemmat dokumentit ovat säilyneet sähköisessä muodossa toisin kuin alkuaikojen piirustukset, joiden kohtalona on usein ollut joutua hävitettäväksi.

Tahdon kiittää kirjan tekemisessä edesauttaneita useita henkilöitä. Tekstit on kirjoittanut toimittaja Jussi Pesonen yhdessä toimiston henkilökunnan kanssa. Kirjan graafisen suunnittelun ja taiton on tehnyt ja useimmat valokuvat ottanut, arkkitehti ja valokuvaaja Raimo Ahonen. Kirjan valmistumista ovat ohjanneet ja kommentoineet itseni ja em. tekijöiden lisäksi ”Lukkis 40” -ryhmä, johon kuuluivat arkkitehdit Merja Pesonen, Joona Koskelo, Heini Kaskela, toimitusjohtaja Mikko Lukkaroinen, sisustussuunnittelija Kati Lukkaroinen-Ervasti sekä Business development manager Meiju Granholm.

Iissä 18.8.2019 Pekka Lukkaroinen

2019Šmeiju granholm

6

Lukkaroinen Arkkitehdit Oy – yhden miehen kotitoimistosta menestyväksi perheyritykseksi

7

P i en i o n k a s va n u t su u r ek s i . Pekka Lukkaroinen perusti talvella 1980 yhden miehen yrityksen kellarivarastoon kerrostalossa Oulun Koskelassa. Vuonna 2020 Lukkaroinen Arkkitehdeista on tullut noin 70 työntekijän toimisto.

Toimiston suunnitteluperiaate on ollut keskittyä tilaajan tarpeisiin ja tuottaa käytännöllisiä sekä samalla esteettisesti korkeatasoisia ratkaisuja, joissa toimivuudella on ensisija arkkitehtoniseen näyttävyyteen verrattuna.

Toimiston tyyli on rationaalista, modernia arkkitehtuuria. Se on aikansa lapsi, joka elää vuosien varrella kuin muoti, joka eri aikoina ottaa virikkeitä uusista asioista.

Lukkaroinen Arkkitehdit on suunnitellut ympäri Suomea useita merkittäviä kouluja, sairaaloita sekä liikerakennuksia. Kohteita on kaikkiaan yli tuhat huoltoasemista ja marketeista lähtien. On kaavoja, hotelleita, it-firmojen konttoreita, laajennuksia ja peruskorjauksia.

Yrityksen nykyiset toimitilat sijaitsevat Oulun keskustan ytimessä Pekurin talon neljännessä kerroksessa. Sillä on konttori myös Helsingissä Bulevardilla. Suunnittelualueena on ollut koko Suomi pääkaupunkiseudulta Utsjoelle ja haaveena on toiminnan laajentaminen maan rajojen ulkopuolelle.

Toimisto on läpi aikojensa ollut ennakkoluuloton tarttumaan uusiin asioihin. Se siirtyi eturivissä hyödyntämään tietokoneita työskentelyssä ja saman asenteen jatkona vuosia myöhemmin se alkoi käyttää suunnittelussa tietomallintamista.

Aivan viime vuosina toimisto on ollut ensimmäisten joukossa suunnittelemassa uutta vuoden 2016 opetussuunnitelmaa tukevia kouluja ja suorastaan kehittämässä niitä.

Toimistosta on tullut vuosien varrella perheyritys. Nykyinen toimitusjohtaja on Pekan pikkuveli Mikko. Sisustustiimin vetäjänä on toiminut pikkusisko Kati ja hänen jäätyä eläkkeelle tehtävän on ottanut vastaan Katin tytär Anna.

Toimiston töissä ovat myös olleet kaikki Pekan lapset: Saija, Tuomas ja Anne-Mari.

He ovat toimineet vuorollaan toimiston siivoojina ja Tuomas myös avustavana suunnittelijana sekä graafikkona. Myös Mikon molemmat lapset ovat työskennellet toimistossa, Marjukka siivoojana Oulussa ja Helsingissä sekä Markus toimistoapulaisena.

*** Tässä kirjassa Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n vaiheet esitellään vuosikymmenittäin menneisyydestä nykyisyyteen edeten, samoin kuin eri ajanjaksoina suunnitellut kohteet.

2014Šlukk aroinen

8

Sisältö

Alkusanat 5 Lukkaroinen Arkkitehdit Oy – yhden miehen kotitoimistosta menestyväksi perheyritykseksi 7 Sisältö 9 Yrittäjäarkkitehti Pekka Lukkaroinen 11 1980–1989 16 Ensimmäiset kasvun vuodet 17 Haukiputaan kaavoitus 18 Varasto Lukkaroinen 20 Kropsun liiketalo 21 Hupisaarten kesäteatteri 22 Hotelli Vihiluoto 24 Lomakoti Onnelan päärakennus 26 1990–1999 28 Lamavuodet ja uusi nousu 29 Niemenkartanon koulu 30 K-Citymarket Kuusamo ja huoltoasema 31 Oulun keskustan rantakortteleiden kerrostalot 32 Iin osayleiskaava 34 Raksilan pesäpallostadion 36 Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys 40 Oulun satamatalo 42 2000–2009 44 Arkkitehtuurin moniosaajaksi 45 Kempelehalli 46 Jutron Oy:n toimitilat 48 Kokkokankaan seurakuntakeskus 50 Oulun kauppaoppilaitos 52 K-Citymarket Oulu Kaakkuri 54 Kaakkurin koulu ja Kaakonpojan päiväkoti 56 Lumijoen kirjasto Hiidenkivi 58 Jutron Baltic Assemblies Oü:n toimitilat 60 Intiön hoivakoti 62 Laivakankaan koulu 64 Kaakkurin monitoimitalo 66 Toimistotalo Powergate 68 Kempeleen keskusta 70 Länsi-Toppilan Mallasjuoman alue 72

2010–2019 74 Muutosten vuodet 75 Salmisaaren liikuntakeskus 76 OYS:n kirurgian avohoitotalo 78 Victoriantori, Haaparanta-Tornio 80 Ylikylän yhtenäiskoulu 82 Haukiputaan lukio ja Länsituulen päiväkoti 84 Keskustan seurakuntatalo 86 Tampereen teknillinen lukio ja Tredu-sähkötalo 88 Haukiputaan koulu 92 Kaarisairaala 94 Resiina-kortteli 98 Pudasjärven Hirsikampus 100 Pudasjärven Hirsikartano 104 Nallikarin Poiju Villat 106 Dentopolis 110 Hiukkavaaratalo 114 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan MY-siivet 118 Lasaretinsaari 122 Oulun Aseman Tähti 124 Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna 126 Vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus 130 Lumiareena 132 2020– 134 Kurkistus huomiseen Kuopion soiva ja sykkivä sydän sekä Taidelukio Lumit Raahen Pikkulahden asemakaava Keravanjoen monitoimitalo Pudasjärven Hyvän Olon Keskus Kungsgårdsskolan Laakson yhteissairaala OYS Tulevaisuuden sairaala 2030

135 136 140 142 144 146 148 150

1984–2016 152 Samaa perhettä – Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky 153 Henkilöstöluettelo tammikuu 2020

158

10 lukk aroinen

Yrittäjäarkkitehti Pekka Lukkaroinen

11

Us ei s s a su v u i s s a arkkitehdin ammatti kulkee kuin verenperintönä polvesta toiseen. Pekka Lukkaroisen (s. 1953) suvussa ei juuri arkkitehteja ollut – vain hänen serkkunsa Pirjo.

Yrittäjiä sen sijaan oli useita, kuten Pekan vanhemmat Paavo ja Anna. He kustansivat ristikkolehtiä. Paavo oli aiemmin myynyt myös autoja ja toiminut mainostoimistoyrittäjänä.

Siksi ei olekaan tavatonta, että Pekka Lukkaroinen perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1980. Hänen opiskelukavereidensa keskuudessa ratkaisu ei ollut kovin yleinen.

Yrittäjäksi ryhtyminen oli Pekalle luonteenomainen ratkaisu. Hän kertoo haluavansa päättää asioista itse. Pekan mukaan yrittäjällä pitää olla kunnianhimoa ja yritysmaailmaa pitää ymmärtää. Valintaansa hän ei ole myöhemmin katunut, paitsi 1990-luvun laman pimeimpinä hetkinä.

Arkkitehtuuri oli alkanut kiinnostaa Pekkaa lukioaikana Oulussa Tuiran yhteiskoulussa. Ammatin tarjoamat ongelmanratkaisupulmat kiehtoivat, ja arkkitehdin työssäkin hän innostui vaikeista kohteista. Haastava tontti ja hankalat rakentamisolosuhteet tekivät suunnittelusta kuin ristisanatehtävän, joka piti saada ratkaistua.

Pekka opiskeli arkkitehtuuria Oulun yliopistossa, ja ajalleen tyypillisesti hän valmistui vasta pitkään työuran aloittamisen jälkeen vuonna 1986.

Ensimmäinen Pekan arkkitehtuurin alan työpaikka oli Arkkitehtitoimisto Risto Harjulla Oulussa. Sen jälkeen hän työskenteli Haukiputaan kunnalla kaavoittajana, ja vuonna 1979 hänelle tarjottiin virallista paikkaa kunnan kaavoitusarkkitehtina. Hän ei ottanut virkamiehen tointa vastaan, vaan palasi Harjun toimistolle. Haukipudas kuitenkin tarvitsi kaavoittajaa, ja Pekka alkoi tehdä kunnalle kaavoja iltatöinä.

Niitä töitä riitti oman toimiston perustamisen innoittamiseksi.

ko t i m a a 1 9 8 6

lukk aroinen

lukk aroinen

12

lukk aroinen

r a n ta p o h j a 1 9 8 2

Opiskeluaikoina Pekka oli jo suunnitellut useita omakotitaloja ja uransa varrella hän on piirtänyt niitä kymmeniä. Kerran häntä tuli vastaan vuosien takaa tutunnäköinen mies, joka rupesi juttusille ja kertoi, että siinä eteisessä pitäisi muuttaa sitä ja tätä sillä ja tällä tavalla. Pekka nyökytteli ja vastaili kohteliaasti.

Samalla hän yritti miettiä, että mikä kaveri tämä on ja mikä talo kyseessä.

liitto 1988

r a n ta p o h j a 1 9 8 6

13

hs / unto järvinen 1994

va lo k u vat lu k k a r o i n e n

14

va r p u p u s k a l a 2 0 1 1

15

1980–1989

16

Haukiputaan kunnalla työskennellessään Pekka Lukkaroisen tehtäviin kuului kaavasuunnittelun lisäksi muun muassa budjetointia. Siihen hän sai esimieheltään ohjeen: Hinnoittele kaikki pöytä-, paperija muut sellaiset hankinnat hyvin tarkkaan, mutta jos konsulttipalveluihin tarvitaan satatuhatta markkaa, niin laita siihen toiset satatonnia päälle.

Suuria summia eivät päättäjät kykene arvioimaan, kunhan vain pienissä on hyvin eksakti.

Arkkitehtuuritoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:n ehdotus ”Haukia raitilla” voitti Haukiputaan kirkonkylän kehittämiskilpailun vuonna 1986.

Ensimmäiset kasvun vuodet

17

1980-luvun lopulla Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:n toimiston alapuolella Vanhan apteekin talossa toimi Musta Pörssi, suosittu kodinelektroniikkaketju, joka tunnettiin Toivo ”Topi” Tuomaisen näyttelemistä lupsakoista televisiomainoksista. Useassa mainoksessa Topi oli Mustan Pörssin edessä ja heilutteli kättään Lukkaroisen toimiston ikkunan alla. Pekka myöhemmin harmitteli, että ikkunoihin olisi pitänyt teipata näkyvät mainokset.

P ek k a Lu k k a ro i n en perusti tammikuussa vuonna 1980 arkkitehtitoimiston nimellä Arkkitehtisuunnittelu Lukkaroinen. Se toimi ensin Oulun Koskelassa kerrostalon ikkunattomassa kellarivarastossa, joka Pekan asunnosta vedetyllä puhelinlinjalla oli yhteydessä muuhun maailmaan. Toimeksiannot olivat aluksi kaavoitusta Haukiputaan kunnalle.

Pekka oli ollut kunnalla töissä kaavoittajana, ja hänellä oli sinne hyviä suhteita. Ensimmäiset rakennussuunnittelukohteet olivat pientaloja ja liikerakennuksia Ouluun ja Haukiputaalle sekä vähitellen muualle Pohjois-Suomeen.

1980-luvun alkuvuosina kotitoimiston sijainti vaihtui Pekan muuttojen mukana kahdesti Oulun sisällä – ensin Karjasillalle ja sitten Kuusiluotoon.

Vuonna 1984 Pekka Lukkaroinen sai ympärilleen työkavereita. Hän vuokrasi Oulun keskustasta toimitilat yhdessä sisustusarkkitehti Vesa Ervastin ja arkkitehti Timo Takalan kanssa. Etenkin Vesan kanssa alkoi vuosikymmenten yhteistyö.

Samassa talossa Kirkkokatu 2:ssa toimi muitakin arkkitehtitoimistoja, ja sinne kertyi Kirkonmäeksi kutsuttu alan keskittymä Oulussa. Työnteko oli yhteisöllistä, ja toimistot järjestivät yhteisiä juhlia.

Vuosikymmenen puolivälissä Pekka vaihtoi toimiston nimen Arkkitehtuuritoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:ksi. Ensimmäiset vakituiset työntekijänsä Seppo Rapon ja Pertti Pentikäisen hän palkkasi vuonna 1985. Tarvittiin lisää tilaa ja toimisto muutti keskustassa Valkealinnan taloon.

*** Arkkitehtiopiskelijoiden valmistuminen venyi niihin aikoihin tavanomaisesti pitkäksi. Pekka Lukkaroinen viimeisteli tutkintonsa Oulun yliopistossa kolmetoista

1980–1989

vuotta opintojensa aloittamisen jälkeen vuonna 1986 kilpailutyön kannustamana: Haukiputaan kunta järjesti kaavoituskilpailun Kirkonkylän kehittämiseksi, ja kutsui Lukkaroisen toimiston mukaan. Ehtona oli valmistuminen ennen kilvan ratkeamista. Pekka voitti kilpailun ja valmistui seuraavana päivänä.

Sen jälkeen hän muutti toimiston nimen Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:ksi. Ero oli pieni, mutta huomionarvoinen. Termin arkkitehtitoimisto katsottiin sopivan vain valmistuneiden arkkitehtien yrityksille erotukseksi muista suunnittelijoista.

Toimisto suunnitteli kaavoja ja asuintaloja – monet kilpailutöistä tehtiin yhdessä Timo Takalan kanssa ja sisustukset useaan työhön suunnitteli Vesa Ervasti.

*** Yrityksen toiminta kasvoi kiihkeästi 1980-luvun lopulla. Toimisto muutti yhä suurempiin tiloihin Vanhan apteekin taloon Tori- ja Pakkahuoneenkadun kulmaukseen. Työntekijöitä oli jo yli kymmenen.

Toimisto sai myös ensimmäiset tilauksensa julkisten rakennusten suunnittelusta, kuten esimerkiksi Hupisaarten kesäteatterin Ouluun. Siihen aikaan kaupunki sai tilata työt keneltä tahtoi. Pekka tunsi teatteriväkeä ja oli tehnyt kesäteatterista harjoitustyönkin. Toimisto suunnitteli myös ensimmäisen koulunsa, Niemenkartanon Reisjärvelle. Molemmissa kohteissa näkyi vuosikymmenelle tyypillisiä postmodernistisia aiheita.

Yksi 1980-luvun tärkeimmistä kohteista oli Vesa Ervastin kanssa suunniteltu asuintalon muutos ja laajennus Hotelli Vihiluodoksi Kempeleeseen.

Toimisto voitti myös Kempeleen kunnan järjestämän liikekeskuksen kaavoituskilpailun alueelle, jossa nykyään sijaitsee kauppakeskus Zeppelin.

1980–2015

Haukiputaan kaavoitus

Haukiputaan kaavoitus Projektiarkkitehdit Pekka Lukkaroinen, Pertti Pentikäinen, Mikko Korhonen, Outi Järvinen, Armi Patrikainen, Heini Kaskela, Joona Koskelo

K a avat yöt H au k i p u ta a l l e ovat nykyisen Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n perusta.

Aluksi koko yrityksen toiminta perustui kunnan kaavoitukseen.

Pekka Lukkaroinen sekä toimisto ovat tehneet Haukiputaalle kymmeniä kaavatöitä. Toimisto on myös voittanut kunnan keskustan kehittämiskilpailun kaksi kertaa: ensin vuonna 1986 ja uudestaan vuonna 2008.

Yksi uusista kaava-alueista oli Asemakylä eli kunnan entinen keskus. Suunnitellulla alueella mukailtiin vanhan kylänraitin vapaamuotoista tielinjausta. Nuorena ja innokkaana kaavasuunnittelijana Pekka haastatteli suurimman osan kyläläisistä kerätessään taustatietoja kaavan laatimiselle.

Kun Valtatie 4:n linjaus siirrettiin kulkemaan Haukiputaan itäpuolitse, suunnitteli toimisto 1990-luvulla Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaavassa Nelostiehen liittyvän Haukiväylän kulkemaan aiemmin suunniteltua lyhyempää reittiä. Se nopeutti matkaa Haukiputaan ja Oulun välillä, ja kirkonkylästä tuli helpommin saavutettava.

Kirkonkylään Pekka suunnitteli ensimmäisen keskustan kehittämiskilpailun yhteydessä Revontien liikekadun, jonka varrelle Haukiputaan kaupankäynnin keskus muodostui. Revontien liike- ja kerrostalot ovat suurelta osin toimiston suunnittelemia.

Toimisto on suunnitellut Haukiputaalle myös uudisalueiden asemakaavoja, esimerkiksi Haapakankaan sekä Holma–Haapajärven asuinalueet. Haapakankaan alue rakennettiin Haukiväylän siirrosta vapautuneelle maalle. Ideana oli, että sen kadut muodostavat lenkkejä, joiden keskelle jätettiin luontoa esimerkiksi lasten leikkimistä varten.

Näin Pekka Lukkaroisella ja toimistolla on ollut suuri vaikutus Haukiputaan nykyilmeelle.

Etenkin kun uudet koulurakennuksetkin kirkonkylän liepeillä ovat toimiston suunnittelemia.

18

19

1983

Varasto Lukkaroinen

Varasto Lukkaroinen, Haukipudas Valmistumisvuosi 1983 Tilaaja Paavo ja Anna Lukkaroinen Arkkitehtisuunnittelu Pekka Lukkaroinen Laajuus 50 m2

lukk aroinen

20

P ek k a Lu k k a ro i n en suunnitteli vanhempiensa Paavo ja Anna Lukkaroisen kotitalon pihalle Haukiputaan Asemakylälle postmodernin varastorakennuksen.

Korvenkuja 2:ssa sijaitsevan rakennuksen tieltä purettiin vanha varasto, ja uudesta tehtiin varsinainen monitoimitalo. Sinne tuli läpiajettava autotalli, johon ajettiin pihan puolelta sisään ja kadun puolelta ulos. Pihatöitä varten rakennukseen tehtiin puutarhavarasto.

Rakennukseen sijoitettiin myös vanhempien ristikkolehtien kustantamon Iisakin julkaisut Oy:n lehtivarasto. Tilaa käytettiin kuitenkin myöhemmin biljardihuoneena.

Varastomökkiin rakennettiin myös sauna puukiukaineen. Se suunniteltiin harjakattoiseksi, jotta löylyt pääsivät nousemaan ylös ja laskeutumaan miedompina alaspäin. Saunan eteen tehtiin saunatupa ja ulkoterassi.

Rakennukseen tehtiin myös ullakkotila, jonne kertyi vuosien varrella jos jonkinlaista tavaraa.

Puutarhavarastoon avattiin kattoluukku ullakolle menoa varten. Lisäksi rakennukseen sijoitettiin vielä jätekatos sekä pyörä- ja halkovarastokin.

Paavo ja Anna Lukkaroinen myivät talonsa, ja sittemmin päärakennus toimi päiväkotina ja piharakennus sen aputiloina.

1983

Kropsun liiketalo

21

K ro p su n l i i k e ta lo sijaitsee Haukiputaan kirkonkylällä Revontien varressa. Se on ensimmäinen Arkkitehtisuunnittelu Lukkaroisen suunnittelema omakotitaloa suurempi rakennus.

Ensin toimisto suunnitteli Esso-huoltoaseman peruskorjausta, ja projektin edetessä sen omistaja Paavo Kropsu esitti, että samalle tontille voitaisiin suunnitella uusi liikerakennus. Sinne sijoittui muun muassa Kropsun vaimon käsityöliike sekä Yhdyspankin konttori. Talo oli Revontien liikekadun ensimmäinen liikerakennus.

Liiketalo edustaa aikansa mukaista arkkitehtuuria, jonka näkyviä elementtejä ovat rakennuksen edessä kulkevaa katosta kannattelevat leveät, pyöreät pilarit.

Kropsun liiketalo, Haukipudas Valmistumisvuosi 1984 Tilaaja Paavo Kropsu Arkkitehtisuunnittelu Pekka Lukkaroinen Laajuus 1 000 m2

1987

Hupisaarten kesäteatteri

Hupisaarten kesäteatteri, Oulu Valmistumisvuosi 1987 Tilaaja Oulun kaupunki Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Seppo Rapo Laajuus 200 m2 (sisätilat)

22

Oulun Työväen Näyttämö oli vuosia toivonut uutta kesäteatteria. Vanha teatteri oli koruton, ja se koostui lähinnä puisesta katsomosta. Viimein 1980-luvun puolivälissä kaupunki päätti rakennuttaa uuden teatterin ja tilasi sen Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:ltä.

Hupisaarten kesäteatterin muoto sai innoituksensa antiikin Kreikasta – hienossa amfiteatterissa näyttämön keskukseen putoavan kolikon kilahduksen sanotaan kuuluvan kaikkialle katsomoon. Niinpä kesäteatteri katsomoineen lähti kiertymään keskipisteensä ympärille. Paikkoja tuli kaikkiaan 462 hengelle.

Teatteria ympäröivää puustoa säästettiin niin paljon kuin mahdollista, ja vain yksi kuusi kaadettiin. Kasvillisuus sai peittää näkymät vieressä kulkevilta poluilta teatterille, toimia meluesteenä ja pitää salakat-

selijat loitolla. Jotkut oululaiset kuitenkin karsastivat uutta teatteria ja pitivät sen rakentamista puiston raiskauksena.

Toisten mielestä siitä tuli puiston rikastus.

Kesäteatterin avajaisnäytelmä oli Työväen Näyttämön esittämä Kuningas Ubu Markus Packalénin ohjaamana. Teatteri esityksineen oli monelle oululaiselle tärkeä viihtymispaikka ja siellä järjestettiin myös musiikkitapahtumia, kuten Elojazz.

Myöhäisinä kesäiltoina kaupungin nuorisoa kokoontui sinne huvittelemaan.

Vuosien varrella teatteri alkoi kärsiä homeesta. Näyttelijöiden puku- ja pesuhuoneet sekä yleisön vessat oli tilan puutteen vuoksi painettu maan alle. Ne olivat kylmiä huoneita ilman lämmitystä, ja maa huokui niihin kosteutta.

Teatteri purettiin joulukuussa 2017.

lukk aroinen

Teatterin seiniin alkoi pian valmistumisen jälkeen ilmestyä graffiteja. Paikka oli suojainen spreijata. Suunnittelijoita harmitti, etteivät olleet hoksanneet tehdä niitä itse, koska silloin teatteri olisi saatettu jättää rauhaan. Sinänsä graffitit eivät heitä häirinneet, vaan ne ikään kuin sopivat sinne.

lukk aroinen

23

1987–1989

Hotelli Vihiluoto

Hotelli Vihiluoto, Kempele Valmistumisvuosi 1987–1989 Tilaaja Arja Mäkimartti ja Pertti Schönberg Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Pertti Pentikäinen Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 1 500 m2

24

lukk aroinen

K em p el ee s s ä sijaitsevan Hotelli Vihiluodon rakennus oli alunperin iso omakotitalo. Yrittäjäpariskunta Arja Mäkimartti ja Pertti Schönberg osti talon, rakennutti siihen laajennuksen ja alkoi pyörittää hotellia vuonna 1987. Aluksi hotellissa oli 20 kahden hengen huonetta, 60 asiakaspaikan ravintola sekä kokous- ja saunatilat.

1990-luvun alussa hotelliin tehtiin suurempi laajennus. Huonemäärä kasvoi 34:ään ja kokoustiloja tehtiin 200 hengelle. 2000-luvun vaihteessa uudet omistajat laajensivat hotellia kolmannen kerran 40-huoneiseksi.

Vihiluoto on rauhallista aluetta kaukana Oulun kaupungin humusta, mutta hotellilta pääsee suoraa tietä Oulunsalon lentoasemalle, jonne on vain muutaman kilometrin matka.

Merikin siintää vain parinsadan metrin päässä.

Rakennus sisustettiin merellisellä teemalla pyrkien tuomaan läheistä merta esiin. Kattoon ripustettiin purjekankaita ja seinille köysipunoksia.

Nykyään hotelli toimii nimellä Finlandia Hotel Airport Oulu.

25

lukk aroinen

Suunnitteluvaiheen perspektiiviluonnos hotellihankkeesta.

1989

Lomakoti Onnelan päärakennus

Lomakoti Onnelan päärakennuksen peruskorjaus Valmistumisvuosi 1989 Tilaaja Lomakoti Onnela Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Seppo Rapo Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky

Lo m a kot i O n n el a on toiminut jo vuosikymmeniä Haukiputaan Saarikankaalla tuettuja lomia tarjoten.

Lomakodin päärakennus on vuonna 1912 rakennettu entinen nimismiehen asuintalo.

Rakennusta oli peruskorjattu väärin vuosien varrella sillä seurauksella, että se oli vaarassa tuhoutua kokonaan. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky teki palauttavan korjaussuunnitelman, joka toteutettiin vuonna 1989. Aiemmissa korjauksissa rakennuksen alla olevan ryömintätilan ”kissanluukut” eli tuuletusluukut oli suljettu perustuskivien päälle valetulla betonilla. Tarkoitus oli ollut saada rakennuksesta lämpimämpi, mutta seurauksena oli kosteuden lisääntyminen ja alimpien hirsien lahoaminen.

Rakennuksen alimmat hirret korvattiin uusilla ja ryömintätilan tuuletus palautettiin.

Sisätiloissa muutokset olivat pieniä, mutta tarpeellisia nykyisen toiminnan kannalta. Keittiö modernisoitiin ja sali sisustettiin viihtyisäksi.

Yläkerran majoitustilat kunnostettiin. Ulkoisesti suurin muutos oli sisäänkäyntikuistin katon ja invaluiskan rakentaminen.

Ennen päärakennuksen peruskorjaussuunnitelmaa toimisto teki saunarakennuksen peruskorjaussuunnitelmat. Myöhemmin toimiston tekemiä hankkeita ovat olleet vanhan majoitusrakennuksen peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmat 1990-luvulla sekä uuden majoitusrakennuksen suunnittelu 2000-luvulla.

26

27

1990–1999

1 9 9 0 - lu ku alkoi Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:llä mukavassa nosteessa.

Toimistolla oli jo yksitoista työntekijää, jotka ahkeroivat Vanhan apteekin talon huoneistossa Oulun ydinkeskustassa suunnitellen muun muassa Keskon ja SOK:n yhteistä liikerakennusta Kuusamoon ja Raatin nuorisotalon peruskorjausta Ouluun. Vuonna 1991 toimisto muutti saman talon sisällä yhä laajempiin tiloihin yläkerrokseen.

Pekka Lukkaroinen antoi kasvaneen yrityksensä kirjanpidon tilitoimiston hoitoon, ja kirjanpitäjä neuvoi häntä ostamaan toimiston tilat itselleen valuuttalainaa nostamalla.

Kirjanpitäjän mukaan lainaa ei tarvitsisi edes lyhentää, vaan muutaman vuoden päästä huoneiston voisi myydä isolla voitolla. Jos markka olisi vahva, olisi laina halpaa.

Pekka päätti nostaa lainan ja lähti tapaamaan pankinjohtajaa, joka hänkin oli kehunut valuuttalainoja edullisiksi ja järkeviksi. Pankinjohtaja rupesi kuitenkin peruuttelemaan puheitaan, jota Pekka ihmetteli ja jätti lopulta lainan sikseen.

*** 1990-luvun ensi vuosina alkanut ja siitä yhä pahentunut lama syöksi Suomen talouden kriisiin ja rakentaminen hyytyi. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen

Ky:ltä loppuivat työt. Kaikki yksitoista työntekijää joko lomautettiin tai he irtisanoutuivat vuoteen 1993 mennessä. Pekka jäi yksin neljän huoneen tiloihin, joista piti maksaa merkittävää vuokraa.

Markka oli devalvoitu ja huoneiston arvo romahtanut. Jos Pekka olisi mennyt ostamaan sen valuuttalainalla itselleen, olisi hän joutunut antamaan asuntonsa sen pantiksi samalla kuin työt tyrehtyivät.

Firma olisi mennyt konkurssiin ja asunto pankille.

Toimiston liikevaihto kutistui heikoimmiksi vuosiksi vain muutamaan kymmeneentuhanteen markkaan.

Vuokraisäntä oli kuitenkin suopea ja alensi vuokraa huomattavasti – ei hän olisi saanut tilalle ketään muutakaan.

*** Pekka Lukkaroinen osallistui laman kuristuksessa niin useaan arkkitehtuurikilpailuun kuin vain jaksoi.

Välillä yksin, välillä Timo Takalan tai entisen työntekijänsä arkkitehti Pertti Pentikäisen kanssa. Palkinnoille pääsy oli toimistolle elintärkeää.

Toimisto sai lunastuksen Rovaniemen maalaiskunnan Saarenkolmion alueen suunnittelukilpailusta, Joutsenon keskustan kaavakilpailusta sekä Laitoksista koteja -ideakilpailusta.

Laitoksista koteja -kilpailussa piti miettiä vanhojen laitosrakennusten uusia käyttötarkoituksia, kuten vanhusten ja vammaisten hoidon järjestämistä. Pekka sai unessaan hoitotieteellisen idean: Perheet haluaisivat hoitaa apua tarvitsevia omaisiaan, mutta tilat ja aika eivät riitä ja niin hoidettava viedään laitokseen. Kilpailutyössä hoidettavalla on oma tila asunnon yhteydessä oven takana. Hoidettavan huoneen toisella puolella taas on laitoksen työntekijöiden huone. Perhe huolehtii hoidosta ollessaan kotona, ja kun perhe on muualla, tulee hoidettavan huoneen toisesta ovesta työntekijä apua antamaan.

*** Laman lopulla Pekka Lukkaroinen perusti toisen yrityksen nimeltä Visionar Arkkitehdit Oy tehdäkseen sen kautta yhteistyötä opiskelukaverinsa Pauli Lindströmin Lahdessa sijainneen toimiston kanssa. Suunnitelmat kuitenkin menivät myttyyn ennen kuin toiminta ehti kunnolla alkaa.

28

Lamavuodet ja uusi nousu

29

Pekka kokeili hyödyntää uutta yritysnimeä tehdäkseen kaavoitusta Visionarin kautta, koska katsoi joidenkin kuntien välttelevän kaavatöiden antamista jonkun henkilön nimeä kantaville toimistoille, vaan ennemmin suurenoloisille monialafirmoille. Kikka ei toiminut. Visionar Oy ei ollut viisastenkivi kaavakisojen voittoon, vaan siitä kertyi enemmän kuluja kuin hyötyjä. Pekka pani firman pöytälaatikkoon.

*** Tietokoneiden yleistyminen muutti arkkitehdin ammatin harjoittamista samaan aikaan laman kanssa. Ne olivat alkaneet vallata alaa arkkitehtisuunnittelussa 1980-luvun lopulta lähtien.

Välkkyviä ja hurisevia laatikoita kannettiin toimistoihin. Diskettejä työnnettiin ohuista raoista niiden sisään ja pian ulos vedettiin dataa valmiina maailmalle. Uuden ajan hengessä tieto siirtyi asiakkaille keveästi arkkitehdin rintataskussa kulkien.

Helpotukset tunsi käsissä. Ei tarvinnut kantaa isoja paperikääröjä, ja tussilla kuultopaperille piirtäessä suunnitelmien muuttaminen oli sekin työlästä: korjattava kohta raaputettiin puhtaaksi partakoneen terällä, ja paperi saattoi mennä rikki. Sitten kohta kiillotettiin esimerkiksi kynnellä, jotta siihen pystyi jälleen piirtämään.

Jotkut arkkitehdit vierastivat tietokoneita CADsuunnitteluohjelmineen, sillä se hillitsi suurpiirteistä lennokkuutta. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky lähti kuitenkin CAD-piirtämiseen mukaan Oulun etulinjassa. Uuden opiskeleminen oli kuumeista. Tietokoneet saivat Pekan mielen otteeseensa niin, että hän alkoi unissaankin tarkkailla asioita näyttöruudun läpi.

Vuosikymmenen loppupuolella tietokoneohjelmat olivat kehittyneet niin, että toimisto teki suunnittelemastaan Raksilan pesäpallostadionista kolmiulotteisen mallikuvan tietokoneella katseltavaksi messuille Ouluhalliin. Yleisö pystyi kulkemaan ympäri stadionia nuolinäppäimiä painellen. Se oli kova juttu aikanaan.

*** Talous alkoi elpyä 1990-luvun puolivälissä ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky oli selvinnyt lamasta niukin naukin. Toimeksiantoja alkoi taas tulla, työntekijöitä palkattiin ja toimisto suunnitteli vuosikymmenen loppupuolella merkittäviä kohteita: Oulun Aleksanterinkadun varren uudisrakennukset osin palaneiden puurakennusten tilalle, pesäpallostadionin ja OYS:n yhteispäivystyksen.

Yhteispäivystys oli Suomen ensimmäinen erikoissairaanhoidon ja usean kunnan yhteinen ympärivuorokautinen päivystys ja tärkeä päänavaaja toimiston myöhemmälle kasvulle huomattavaksi valtakunnalliseksi sairaalasuunnittelijaksi.

Pekka suunnitteli yhteispäivystykseen samantyyppisen toiminnallisen periaatteen kuin Laitoksista koteja -kilpailussa: jos yleissairaanhoidon päivystyspotilas tarvitsee erikoissairanhoitoa, saapuu huoneen takaovesta lääkäri paikalle.

1990–1999

lukk aroinen

1990

Niemenkartanon koulu

Niemenkartanon koulu, Reisjärvi Valmistumisvuosi 1990 Tilaaja Reisjärven kunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Pertti Pentikäinen, Liisa Alaspää ja Seppo Rapo Laajuus 3 200 m2

lukk aroinen

N i em en k a r ta n o oli ensimmäinen Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:n suunnittelema koulu. Toimisto sai työn suunnittelukilpailun voittona.

Koulu on kaksikerroksinen rinteeseen istutettu rakennus. Sitä suunniteltaessa pyrittiin pois perinteisestä ratkaisusta, jossa luokat sijoittuvat käytävän varrelle. Yleistyneeseen tapaan Niemenkartanoon piirrettiin iso aula, josta pääsee sen ympärille soluiksi ryhmiteltyihin luokkiin.

Postmodernin rakennuksen julkisivut ovat vaaleaa tiiltä ja katot punaista tiiltä.

30

K-Citymarket Kuusamo ja huoltoasema

Kiinteistö Oy Torangintulli, Kuusamo Valmistumisvuodet 1990, 1999, 2006 Tlaaja Saaruanlaakso Oy Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Pertti Pentikäinen, Ville Niskasaari Laajuus 10 000 m2

va lo k u vat © a h t i m u s ta n i e m i / k u u s a m o n f o t o pa lv e lu oy

Alkuperäisen Kuusamon liikerakennuksen ja huoltoaseman havainnepiirros vuodelta 1990. lukk aroinen

31

Ku u s a m o n C i t y m a r k e t sijaitsee hyvällä liikepaikalla Valtatie 5:n ja Ouluun johtavan Valtatie 20:n risteysalueen tuntumassa. 1990-luvun alussa valmistunut liikerakennus sisälsi alun perin sekä Keskon supermarketin että SOK:n marketin. Kun Kuusamon Osuuskauppa toteutti Prisma-tavaratalon Ouluntien toiselle puolelle, muutettiin liikerakennus K-Citymarketiksi vuonna 1999.

Samalla rakennusta laajennettiin huomattavasti. Sinne sijoittui myös muita liiketiloja, kuten Alko ja Hesburger.

Uusin laajennus on vuodelta 2006, jolloin rakennuksen pääjulkisivu siirrettiin pysäköintialueen suuntaan mahdollistaen uusien liiketoimintojen sijoittamisen rakennuksen sisälle.

Liikerakennuksen ja pysäköintialueen viereen sijoittuu myös huoltoasemarakennus, jonka julkisivu kolmiomallisine kulmaikkunoineen antaa persoonallista ilmettä koko liiketontille.

1990, 1999, 2006

1993

Oulun keskustan rantakortteleiden kerrostalot

As. Oy Oulun Aleksanteri ja As. Oy Kauppa-Albert Valmistumisvuosi 1993 Tlaaja Pohjois-Suomen Sato ja Polar-Yhtymä Oy Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Anssi Lassila, Vesa Kantokoski, Sakari Meinilä ja Ari Järvinen

32

O u lu n k e s ku s ta n rantakortteleissa Aleksanterinkadun ja Rantakadun välillä paloi ja purettiin vanhoja puutaloja hämärissä oloissa 1980- ja 1990-luvuilla. Osa taloista oli suojeltu.

Asuntosijoitusyhtiö Pohjois-Suomen Sato sekä rakennusosakeyhtiö Polar-Yhtymä Oy hankkivat osin hiiltyneet korttelit omistukseensa. Asemakaavaa muutettiin siten, että paikalle sai rakentaa kerrostaloja.

Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy halusi, että uudet talot tehtäisiin joko palaneita mukaillen puusta tai vaihtoehtoisesti rapattuina. As. Oy Oulun Aleksanterin julkisivut päätettiin rapata, mutta Sato olisi tahtonut rakentaa julkisivultaan puhtaaksi muurattuja tiilitaloja. Kompromissina As. Oy KauppaAlbertin julkisivut päätettiin tehdä rappausta muistuttavasta happokäsitellystä betonista.

Menetettyjen talojen korvaaminen kaupungin keskeiselle paikalle herätti intohimoja. Rakennuttajat, suunnittelijat sekä kaupungin virkailijat kävivät vilkkaita neuvotteluja, joissa asiaa pohdittiin monelta kantilta. Rakennusmateriaalin lisäksi arvelutti, miten torilta Kaarlenholvin talolle nousevan kauniin näkymän käy.

Lopulta sovittiin, että rantakortteleihin voisi rakentaa kaksi- ja kolmekerroksisia betonielementtitaloja.

Toimisto suunnitteli Satolle neljä taloa ja Polar-Yhtymälle yhden.

33

1996

Iin osayleiskaava

Iin osayleiskaava Suunnitteluvuodet 1996.

Suunnittelijat Pekka Lukkaroinen ja Helena Raatikainen

34

O s ay l e i s k a ava n tavoitteena oli luoda raamit Iin keskustaajaman maankäytölle.

Kaavoitettaessa yritettiin myös löytää Oulun ja Kemin väliä kulkevalle Valtatie 4:n liikenteelle nopea reitti Iin ohi, koska autot puuroutuivat ruuhka-aikoina jonoiksi kunnan keskukseen.

Helppoja ratkaisuja ei löytynyt. Parhaaksi ehdotukseksi katsottiin, että Nelostie siirrettäisiin kulkemaan Asemankylään rautatien viereen. Haittapuolena olisi kylän osittainen tuhoutuminen.

Ympäristö- ja liikenneministeriöt eivät kuitenkaan päässeet Nelostien uudelleen sijoittamisesta sopuun. Kaava rajattiin uudelleen, ja tielinjaus jäi sen ulkopuolelle. Nelostie on yhä entisellä paikallaan.

Osayleiskaavan jatkosuunnitelmana toimisto suunnitteli normaalia yleiskaavaa tarkemman kaavan Koninsaareen, sillä alue oli jäänyt rakentamatta oltuaan vuosikymmenet Iijoen uiton lanssialuetta. Varhaisissa suunnitelmissa Nelostien linjaus aiottiin siirtää kulkemaan myöhemmin Koninsaaren kautta. Kaava tehtiin asemakaavan tarkkuudella, mutta se ei ollut oikeusvaikutteinen asemakaavojen tapaan.

18 77

Hautametsä

2

Leistonperä Ojala

Patakarinkorpi

IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2010

Myllyharju

A1

M

Kemiläinen Riikanaro

MT A1

k Kyöpelinharju

Hiastinsuo

A1

Po

ik

in

vä

A1

Päkkilänkangas A1

MT

A1

A1

A1

y lä

A 1 PK s ti

nh

aa

Hietala

1172 85 11

A1

A1

Koulu

M Sy vä sa

pu

da

Hokkosenharju

A1

A1

i

RA

A1

Karhunsaari

MT

RA VL

Niittysaari

ha

ar

A

A A

PK

A

A a

A

VL J

ak

A

PK

A

Kuittinen k il

an

la

hd

ET en

A

61m #

TY

Porkanperä

A VL

rin oja

Pikkuniitty

PK

T

A

Koulu As.

S.talo

M

Asemankylä

ET

TVL

AP

Z

A

Kipi Rintala Harjusu o

VL

M

A

A A

A

Isokangas

4

75 18

A1

A1

Pihlajakari lv e

TY VL

851

PY

VU

A1

Palvetunniityt

Pa

A

AP A

AP

VL Ma ko ka

A A

o ja

A

PY

VL

AP VL AP

228

AP

PY A/ s

PK

AP

Puhdistamo

A1

A

A A

Koulu

A

A

AP

VL

VL

PY

A

AP VL

AP

Illinsuvanto

ki

Pernu

TY

A1

Hyv{rinen tu n

o ja

A

Kaatopaikka

Liedes

Särppö

198

Tervah.

A1

A1

A1

Turkistarha

Mäkelänmutka

Mäkelä

M

A1 Tervah.

A1

Liesoja

1081

Meriläisenperä

Jänisniitty

A1

Sorosenperä

Viinamäki

Lehmisuo

T A1

A1

Pentinkangas

A

T

A1 A1

PK Ampumarata

Praavanlahti

pv

756

Ojakylä

MT

A1

Kalasatama

A1

Rahkola

A1

A1

A1

PK

T

OSAYLEISKAAVAKARTTA 1 : 10 000 Nähtävillä ennakkokuulemista varten Nähtävillä Rak.A.:n 29 §:n mukaisesti Aaltokangas Iin kunnanvaltuusto hyväksynyt

Oulussa 10.6.1996

M A1

M Isosäikkä

AHärmä 1

PY

Koulu

MT

pv

Parhaniemi

Kaavan tilaaja: A1 IIN KUNTA

Kaavan laatija: ARKKITEHTI

TOIMISTO

18 75

Haapala

PEKKA LUKKAROINEN KY TORIKATU 7 A 2 90100 OULU PUH 981 - 372 584

3

Kaijanlampi

Pitkäniemi

FAX 981 - 379 586

Pekka Lukkaroinen, arkkitehti SAFA

Liikennesuunnitelman tilaajat:

Ukkola IIN KUNTA

Laakakorpi

Liikennesuunnitelman laatija:

Räinänperä Mäntylä Räinä Huhti

Räinänlahti

ki

on

PK

C

VU

RA

os

ng

RA

Ellala

W

nk

AR

AP

AP AP

AP

Isopöllä

Ta

13

1020

Iijo VL AP

ka

A1

85

Koulu

W

Illinkoski

lu

AP

C

MT VL

A

Pa

uk

VL

Leppisaari

AP

AP

RA

Selkäsaari

RA

VL

RA

5

la

AP

A

A1

II A 1

Apt.

K.talo 75

ka

AP

W

Kirkkosaari

18

ok

Koulu PY

VV

AP

RA

C

A

A

Pappila

A

A

PY

A1

PY/ s

VL

Uiskari

11

Ku

a

PK

A/ s

Kala-allas

PY/ s

RA Kiviharju

85

Pikkupöllä

nh

a ar

A1

Piukkula

Simakka

A1

ki

Alaranta

A1

A1

VL

Iin Hamina

Vasikkasaari

VR

Illinsaari

RA

VL

os

VL

LV

k

200

sk i

nk

A1

A1

in ko

Hiihtomaja

VL Uimaranta VV RM

EH

Pu oh

Stenberg

VU

Vihkosaari

Kruununsaari

A1

A1

Stenberginkangas

RA RM

4

Liikenne- ja ympäristöministeriöt alkoivat kiistellä Nelostien siirtosuunnitelmista.

Liikenneministeriölle autoilun sujuvoittaminen sopi, mutta ympäristöministeriölle ei Asemankylän tuhoaminen tullut kuuloonkaan. Riitaa tyynnyttelemään hätäiltiin jo valtakunnansovittelija Jorma Reinin hälyttämistä paikalle.

T

A1

1

M

RA

Valassaari

77

Hietapankki

201

sk i

ri

A1

18

in ko

ka

A1

A1

A1

si ng

Veijola

A1

RA LV

A1

A1

Ventola

Tervah.

is

35

A1

RM H el

1065

58m

U

A1

A1

Voimala Kalankasvatuslaitos

RA

RA

W

A1

A1

Särkiperä

A1

A1

Turkistarha

AP

Käyrä

Sikosaari Kintasaari

Hiivala

PK

(19.35-21.35)

Tiiro

A1 A1

A1

A1

A1

W

LV

VL

MT

20.4

Kotikangas

A1

Junnila

Koni

Pukkisaari

11

A 1 MT Akola

A1

A1

lm

Finninkari

85

A1

A1

s

Pekanräme

A1 A 1 Paakkari

941

s ta

M

PY

A1

Virkkula Pikku Koni

Mu

MT

A1 MT Pohjois Ii

ra

79 2

Sahanvainio

V a r p a k a n g as Rekooli

M

Hmo

H ia

Hällinperä

Römsinsuo

pe lin

A1

PK Hiastinsaari

oj a

4

Paaso

A1

K op

Rapulammi

M

Liedes

Matti Räinä, Diplomi-insinööri

1997

Raksilan pesäpallostadion

Raksilan pesäpallostadion, Oulu Valmistumisvuosi 1997 Tilaaja Oulun kaupunki Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Sakari Meinilä ja Ari Järvinen Yleisöennätys 6 647. Miesten superpesiksen kolmas loppuottelu 13.9.1998 Oulun Lippo–Kaisaniemen Tiikerit

36

O u lu u n tarvittiin 1990-luvun puolivälissä uusi pesäpallostadion, kun entisen paikalle keskustaan oltiin rakentamassa asuinkerrostaloja.

Kaupunki pyysi stadionin suunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:n, joka suunnitteli siitä monia vaihtoehtoisia luonnoksia. Yhdessä luonnoksessa stadionin ulkopuolelle oli piirretty suuri näyttötaulu, jossa näytettäisiin ottelumainoksia ja videoita peleistä.

1990-luvun puolivälissä aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä sellaiselle.

Toteuttavaksi valittiin puusta ja betonista rakennettava ehdotus, sillä kaupunki piti puuta kansallispelin arvoisena materiaalina.

Kaupungin valintapäätöksen jälkeen teräsyhtiö Rautaruukki yritti vielä suostutella kaupunkia pyörtämään päätöstään teräsrakenteisen stadionin kannalle. Alkuperäinen valinta piti silti.

Oulun Lippo esitti stadionin nimeksi Nokia Areenaa, jota matkapuhelinjätti saataisiin seuran sponsoriksi. Kaupunki ei kuitenkaan suostunut tähän.

Pesäpalloseura Oulun Lippo halusi stadionille 6000 istumapaikkaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa niitä oli 4200, sillä pienempi rakennus tulisi edullisemmaksi. Myönnytyksenä Lipolle stadionille kuitenkin tehtiin kaksi tuhannen paikan siirrettävää lisäkatsomoa.

Kun stadion oli jo valmis, ei Lippo ollut vieläkään tyytyväinen, vaan se halusi aitioita vipkatsojille. Niin kaupunki kuin suunnittelijatkaan eivät olleet niistä järin innoissaan, mutta aitiot kuitenkin suunniteltiin ja rakennettiin.

37

38

39

1998

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys

OYS:n yhteispäivystys Valmistumisvuosi 1998 Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Ari Sandman ja Mari Kuukasjärvi Laajuus 2 000 m2

40

O u lu u n perustettiin Suomen ensimmäinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon ja ympäristökuntien yhteispäivystys vuonna 1998.

Oulun sekä naapurikuntien akuuttipotilaat koottiin samaan hoitopaikkaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Valmistuttuaan yhteispäivystys herätti huomiota, ja siitä tultiin ottamaan vaikutteita ympäri Suomen.

Päivystykseen tuli kaksi puolta – yksi yleis- ja yksi erikoissairaanhoidolle. Molempiin tehtiin isot odotustilat. Tilat olivat yhteyksissä toisiinsa niin, että jos yleissairaanhoidon puolella tarvittiin näkemystä potilaan vaivaan erikoissairaanhoidon puolelta, hoitui se kysymällä apua seinän takaa erikoislääkäriltä.

Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy suunnitteli myöhemmin yhteispäivystykset myös Kemiin sekä Kokkolaan.

Yhteispäivystyksen suunnittelussa törmättiin erikoiseen pulmaan: ambulanssit olivat kasvaneet sairaalan suunnitteluajoista.

Ne eivät mahtuisi tuomaan potilaita päivystykseen sairaalan autoramppien alta.

Ratkaisuna ramppien alla olevia tukipalkkeja päädyttiin madaltamaan.

41

8

10

9

7

11 2 6

5

4

1

3

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

ilmottautuminen odotusaula, itsepalvelukahvila katastrofi-välinehuone / koulutustila kanslia ja taukotila ambulanssipotilaat lääkärin ja osastohoitajan huoneet odotusaula tutkimushuoneet tarkkailukäytävä tutkimushuoneet tarkkailuhuoneet

1998

Oulun satamatalo

Oulun satamatalo Valmistumisvuosi 1998 Tilaaja Oulun Satama Oy Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehi Sampo Sälevaara Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 2 000 m2

O u lu n s ata m ata lo on Oritkarissa sijaitseva Oulun Sataman toimistorakennus. Se toimii porttirakennuksena muutaman sadan metrin päässä puomien takana alkavalle satama-alueelle.

Punatiilisessä, kaksikerroksisessa rakennuksessa toimii Oulun Sataman lisäksi Oulun tulli. Talo koostuu kolmesta siivestä, ja pysäköinti on ohjattu sekä etu- että takapihoille.

Sisätiloiltaan rakennus on selkeä ja tiiviisti mitoitettu toimistorakennus ilman suurta aulatilaa.

42

43

Satamatalo on rakennettu entisen meren päälle täytemaalle. Kun rakennus oli valmistunut ja otettu käyttöön, havaittiin että maanvaraiset lattiat vajosivat.

Aluksi vajoamista yritettiin estää puhaltamalla lattialaattojen alle polyuretaania, mutta kun sekään ei auttanut, jouduttiin lattiat tukemaan paaluttamalla.

2000–2009

44

Arkkitehtuurin moniosaajaksi

45

A r k k i t eh t i to i m i s to Pekka Lukkaroinen Ky aloitti uuden vuosituhannen kasvunäkymissä.

Toimeksiannot alkoivat olla aiempaa suurempia.

Toimistolla oli useita merkittäviä projekteja suunniteltavanaan, kuten Kempeleen monitoimitalo, Kokkokankaan seurakuntakeskus, Kaakkurin Citymarket ja Kaakkurin koulu. Lisäksi toimisto suunnitteli lukuisia peruskorjaustöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille.

Vuonna 2002 toimisto muutti Pekurin kortteliin neljänteen kerrokseen Kauppurienkadulle tavaratalo Stockmannin naapuriin. Entiset tilat oli myyty uudelle omistajalle eikä vuokrasopimuksesta päästy yksimielisyyteen. Tilat olivat myös käyneet kasvaneelle toimistolle pieneksi.

Samoihin aikoihin Pekka Lukkaroinen vaihtoi yrityksen muodon osakeyhtiöksi ja yrityksen nimi muuttui Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:ksi. Hän oli yrityksen ainoa osakas ja työntekijöitä oli vajaa kaksikymmentä.

*** Kesken vahvojen vuosien viisi toimiston tärkeää arkkitehtia irtisanoutui yhtä aikaa. He perustivat kilpailevan yrityksen vuonna 2006. Toimisto joutui hetkeksi pulaan, kun korvaavia arkkitehteja ei heti saatu palkattua.

Pekka haki lisävoimaa pääkaupunkiseudulta ja aloitti Vantaalla arkkitehtitoimiston opiskelukavereidensa Jorma Öhmanin ja Jarmo Mäkelän kanssa virkistämällä uinuvan, 1990-luvulla perustamansa Visionar Arkkitehdit Oy:n. Yritys keskittyi asuntosuunnitteluun ja teki tiivistä yhteistyötä Lukkaroisen Oulun toimis-

ton kanssa – jonne alkoi hiljalleen löytyä uusia arkki­tehteja.

Lukkaroisen toimisto hyötyi vuonna 2007 voimaan tulleesta hankintalaista, jonka mukaan julkiset suunnittelutyöt alettiin myöntää yrityksille tarjouskilpailujen perusteella. Pekalla oli pitkältä uraltaan vahvat referenssit sekä kokemuksen kautta kertynyttä osaamista tarjousten laatimisessa.

*** 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy alkoi tehdä läpimurtoa valtakunnallisesti huomattavaksi sairaalasuunnittelijaksi.

Toimisto pääsi suunnittelemaan lukuisia töitä sairaaloihin Oulun ohella Kemiin, Kokkolaan ja Kuopioon. Tärkein työ oli Kuopion yliopistollisen sairaalan laajennus Kaarisairaala, jota alettiin suunnitella vuosikymmenen lopulla. Se esiteltiin lähes valmiina Arkkitehti-lehdessä (5/2014).

Merkittävä hanke oli myös Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan peruskorjaus.

1970-luvulla valmistunut rakennus kunnostettiin vaiheittain sen alkuperäistä arkkitehtuuria ja sisustusta kunniottaen. Kohde sai Senaatti-kiinteistöjen Hyvä hanke 2008 -palkinnon.

Toimiston toiseksi vahvaksi osaamisalaksi kasvoi koulusuunnittelu. Se suunnitteli vuonna 2004 valmistuneen Kaakkurin koulun, josta tuli 800 oppilaallaan Oulun suurin koulu. Projekti avasi tietä muille kouluhankkeille ja toimisto pääsi suunnittelemaan muun muassa Laivakankaan koulun Kiiminkiin sekä Oulun kauppaoppilaitoksen uudisrakennuksen.

2000–2009

2001

Kempelehalli, Kempele Valmistumisvuosi 2001 Tilaaja Kempeleen kunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Teemu Fyrstén ja Marko Pulli Laajuus 6 000 m2

Kempelehalli

K em p el eh a l l i on monitoimirakennus, jossa on jää- ja palloiluhalli sekä kuntosali. Halli sijaitsee Kirkonseudun alueella Kempeleen koulukeskuksen läheisyydessä.

Jäähallissa on 900 ja palloiluhallissa 300 katsomopaikkaa. Hallissa on pelattu muun muassa miesten SM-liigatason lentopalloa, kun Kempeleen Lentopallo pelasi siellä kotiottelunsa. Lisäksi siellä on järjestetään myös messuja ja konsertteja.

Kempelehalli sijoittuu rinteeseen, ja siitä oli etua suunnittelussa. Koska palloilusali vaatii jäähallia merkittävästi korkeamman tilan, suunniteltiin jäähalliosa ylä- ja palloilusali alarinteen puolelle. Näin eri hallien katot saatiin samalle korkeudelle vaikka palloiluhallin lattia onkin huomattavasti kiekkokaukalon alapuolella.

Julkisivuiltaan pelkistetyn hallirakennuksen väriksi valittiin hopeanharmaa poimupelti, johon lämpimän lisänsä tuovat päätyjen punatiiliset osuudet.

46

47

2002

Jutron Oy:n toimitilat

Jutron Oy:n toimitilat, Oulu Valmistumisvuosi 2002 Tilaaja Jutron Oy Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Janne Pihlajaniemi, Mikko Korhonen ja Teemu Fyrstén Laajuus 2 600 m2

48

El ek t ro n i i k k at u ot t e i ta valmistanut oululaisyritys Jutron Oy tilasi Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:ltä suunnitelmat uusiksi toimitiloikseen Konekujalle Ruskoon. Toteutunut kaksikerroksinen toimisto- ja pienteollisuusrakennus kävi kuitenkin tuotannon kasvaessa ahtaaksi ja sitä laajennettiin pian valmistumisensa jälkeen ja uudelleen vielä vuonna 2004.

Tontille suunniteltiin toinenkin uudisrakennus, johon sijoittui muita elektroniikka-alan yrityksiä.

Rakennusten väliin jätettiin avara huoltopiha rekka-liikennettä varten, sillä Jutron Oy valmisti muun muassa tukiasemamastoja.

Jutron Oy lopetti toimintansa 2010-luvun vaihteessa, mutta sen entisissä tiloissa toimivat muun muassa valaistus- ja elektroniikkayritykset sekä lounasravintola.

49

2003

Kokkokankaan seurakuntakeskus

Kokkokankaan seurakuntakeskus, Kempele Valmistumisvuosi 2003 Tilaaja Kempeleen seurakunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Teemu Fyrstén Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 2 070 m2

Ko k ko k a n k a a n s eu r a ku n ta k e s ku s rakennettiin palvelemaan seurakuntalaisia päivittäisessä lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyössä. Siellä järjestetään myös jumalanpalveluksia ja sitä käytetään juhlatilana.

Seurakuntakeskus on julkisivuverhoilultaan punaja valkotiiltä. Pääjulkisivultaan rakennus on kiilamainen ja harmoninen ja se luo ilmavaa ja rauhallista tunnelmaa. Seurakuntakeskuksen 500 hengen pääsali jakaantuu tarvittaessa verholla kahtia seurakuntasaliin ja ruokailutilaan. Pinottavat tuolit ja taittuvat pöydät mahdollistavat salin kalustamisen erilaisia tilaisuuksia varten.

Seurakuntasalista näkee ympäröivään metsään suurten, lähes lattiasta kattoon ulottuvien ikkunoiden läpi. Myös alttarin risti on asetettu läpikuultavan opaalilasiseinän sisään luontoa vasten.

50

Seurakuntakeskuksen suunnittelukokoukset avattiin kirkkoherran johtamalla yhteisellä virrenveisuulla. Arkkitehdit ja muut suunnittelijat hyräilivät mukana.

51

2003

Oulun kauppaoppilaitos

Oulun kauppaoppilaitos, Oulu Valmistumisvuosi 2003 Tilaaja Oulun seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Johan Lindfors Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 4 700 m2

O u lu n k au p pao p p i l a i to k s en uudisrakennus sijaitsee Kotkantiellä Kaukovainiolla ja liittyy kiinteästi vanhempaan Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitokseen.

Kauppaoppilaitos on päätyjulkisivultaan voimakkaan sininen ja näyttävä kolmikerroksinen rakennus, joka koulualueelle saavuttaessa näkyy ensimmäisenä. Matala ja vaalea, vanhempi kulttuurin ja tekniikan oppilaitos tulee esiin sen takaa.

Kauppaoppilaitoksen katujulkisivu on peitetty kauttaaltaan harmaalla vaakasuuntaisella säleiköllä, jolloin se lähes maastoutuu vieressä kulkevan nelikaistaisen Joutsentien ja eteen istutetun koivurivin taakse.

Uudempi ja vanhempi oppilaitosrakennus jakavat yhteisen ruokalan, auditorion, kirjaston ja juhlasalin.

Kouluja yhdistää lasikäytävä.

Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy suunnitteli kauppaoppilaitosprojektin kanssa samoihin aikoihin myös kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksen peruskorjauksen.

Oppilaskunnan tiloihin satsattiin ja sinne saatiin Charles ja Ray Eamesin suunnittelemat muovikuppituolit. Sisustussuunnittelijat olivat innoissaan ja oppilaskunnan väki piti niitä hienoina.

Vuotta–paria myöhemmin samat suunnittelijat tekivät Oulun ammattikorkeakoulun kaupan ja hallinnon yksikön sisustusta Raksilaan ja palaveerasivat opiskelijoiden edustajien kanssa.

Opiskelijat ilmoittivat: ”Meille sitten kunnolliset kalusteet, eikä semmoisia muovituoleja kuin tuolla kauppiksessa.”

53

2003

K-Citymarket Oulu Kaakkuri

K-Citymarket Oulu Kaakkuri Valmistumisvuosi 2003 Tilaaja Kesko Oyj Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Arkkitehtisuunnittelu Johan Lindfors ja Ville Niskasaari Laajuus 14 000 m2

K a a k ku r i n C i t y m a r k e t oli suuri hanke sekä Pohjois-Pohjanmaalle että 2000-luvun alussa voimakkaasti kasvaneelle Oulun eteläosalle. Valmistuttuaan sen tavaranmyynti oli Pohjois-Suomen supermarkettien suurin.

Kesko Oyj tilasi Citymarketin suunnittelun Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:ltä, joka järjesti siitä sisäisen kilpailun.

Kesko valitsi toteutettavaksi arkkitehti Johan Lindforsin suunnitelman, jossa laatikkomaisen marketin pitkä pohjoisseinä oli lasia. Ratkaisu oli ruokaa myyvälle kaupalle omaperäinen, sillä monet elintarvikkeet ovat herkkiä auringonpaisteelle. Tuoreruokatiskit sijoitettiinkin siksi turvaan marketin itäpuoleiseen päätyyn pienliikkeiden suojaan.

Rakennuksessa sijaitsee Citymarketin lisäksi monia pienempiä liikkeitä, kuten apteekki, Alko ja pankki.

54

55

Tavaratalon runko oli arkkitehtitoimiston alkuperäisessä suunnitelmassa tehty teräsristikoista. Kesko Oyj antoi urakoitsijoita kilpailuttaessaan mahdollisuuden tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja ja valitsi voittajaksi betonirunkoisen ehdotuksen. Rakennus piti suunnitella toiseen kertaan.

2004

Kaakkurin koulu ja Kaakonpojan päiväkoti 7

6

12

8

5

16

10 4

1

11 9

13

15 14

3

Kaakkurin koulu ja Kaakonpojan päiväkoti, Oulu Valmistumisvuosi 2004 Tilaaja Oulun kaupunki

1. kerros

2

Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Timo Koljonen ja Johan Lindfors Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 12 700 m2

17

18

K a a k ku r i n ko u lu valmistui vuonna 2004 ja oli silloin noin 800:lla oppilaallaan Oulun suurin peruskoulu sekä aikansa suurin kouluhanke Pohjoismaissa. Rakennuksessa on sekä ala- ja yläkoulu että Kaakonpojan päiväkoti.

Koulun ytimenä on kaksikerroksinen aula, josta käytävät luokkahuoneisiin lähtevät. Luokkahuoneiden välille tehtiin leveitä aukkoja oppilasryhmien yhteistoiminnan sujuvoittamiseksi.

Rakennusta suunniteltaessa otettiin siis jo askelia kohti myöhemmin suosioon tulleita avoimia oppimisympäristöjä.

Kouluun tehtiin eri-ikäisille lapsille eri sisäänkäynnit. Isoimmat kulkevat pääovesta ja pienemmät käyttävät sivuovia. Ajatuksena oli, että eri-ikäiset kävisivät koulua omissa soluissaan.

Pienimmille koululaisille rajattiin myös omat pihansa. Päiväkodin tilat ja piha tulivat koulun tiloista erilleen.

Asemakaavan mukaan koulu olisi pitänyt sijoittaa tontin eteläreunalle kadun varteen, mutta piha olisi silloin jäänyt varjoisalle puolelle. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:n ehdotus tontin pohjoissivulle sijoittuvasta koulusta hyväksyttiin, kun toimisto suunnitteli kadun varteen matalan lisärakennuksen, jonne sijoitettiin väestönsuoja- ja nuorisotilat.

Pihan kellotornissa on Jaakko Niemelän monumentaalisiin numeroihin pohjautuva neonvaloteos ja pääaulassa Anu Tuomisen kirpputoriesineistä koottu taideteos. Rakennuksessa on myös Jussi Heikkilän ja Lauri Anttilan teokset.

Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:lle modernin Kaakkurin koulun suunnittelu oli merkittävä käännekohta. Kerätyistä kokemuksista ja referensseistä oli hyötyä toimiston päästessä suunnittelemaan muita kouluja ympäri Suomen.

1 ravintola 2 liikuntasali 3 musiikkisali 4 auditorio 5 keittiö 6 kotitalous 7 tekninen työ 8 taidepiha 9–12 opetussolut 13 pienten ruokailu 14 päiväkoti 15 sali 16 henkilökunta 17 kuntosali 18 bänditilat

56

57

Koulun alaluokkien opettajat halusivat luokkatiloihinsa sohvat. Kaupungin määräys kuitenkin oli, että sohva ei kuulu luokan kalustukseen. Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky käytti irtokalusteiden tarjouspyyntöä tehdessään termiä ”pehmeä istuinkaluste”. Se meni läpi, sohvat saatiin ja opettajat olivat varsin tyytyväisiä.

2005

Lumijoen kirjasto Hiidenkivi Valmistumisvuosi 2005 Tilaaja Lumijoen kunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Timo Koljonen Laajuus 350 m2

Lumijoen kirjasto Hiidenkivi

Lu m i j o en k i r j a s to, H i i d en k i v i, sijaitsee kunnan keskuksessa. Moderni kirjasto jakoi mielipiteitä Lumijoella, sillä se sijoittuu vanhaan kulttuuriympäristöön. Myös vanha kirkko on lähellä.

Hiidenkivi sijoittuu aukion reunalle kunnantaloa vastapäätä, jonka kanssa se muodostaa kahden talon parin.

Kunnantalo on vanha, puurakenteinen ja tasakattoinen funkkistalo. Niin myös kirjastosta tehtiin tasakattoinen.

Kirjaston sisäänkäynti on näyttävä isoine aukiolle päin suunnattuine lasiseinineen.

Yhdellä sivulla rakennusta on maasta irti oleva erkkeri, joka ikään kuin muodostaa parvekkeen seinälle.

58

Jutron Baltic Assemblies Oü:n toimitilat

2005

Jutron Baltic Assemblies Oü:n toimitilat, Koeru, Viro Valmistumisvuosi 2005 3

Tilaaja Jutron Baltic Assemblies Oü Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Teemu Fyrstén 4

2

1

1. kerros 1 2 3 4 5 6

5 6

tuotantohalli varasto tuotantohalli 2 sosiaalitilat ruokala keittiö

3 4

5 2

1

2. kerros

6

7

1 2 3 4 5 6 7 8

8

tuotantohalli 1 (yläosa) varasto (yläosa) tuotantohalli 2 (yläosa) ivkh toimisto arkisto neuvottelu toimisto

Ensimmäisessä suunnitelmassa vanha halli olisi peruskorjattu.

3 4

5

1

6 7

8 9

10

2

3. kerros 1 tuotantohalli 1 (2. kerros) 2 varasto (2. kerros) 3 tuotantohalli 2 (2. kerros) 4–7 ivkh 8 pesu- ja saunatilat 9 keittiö 10 oleskelutila

60

Suomessa harjannostajaisissa tarjotaan hernekeittoa ja olutta, Koerussa oli lihakeittoa ja votkaa. Suomessa työväki ja herrat juhlivat yhdessä, mutta Koerussa kulttuuri oli hierarkkinen: ensin oli johtajien ja työmaan valvojien vuoro ja työmiehet pääsivät vasta lopuksi mukaan.

61

J u t ro n O y:n tytäryhtiön toimitila on Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n ensimmäinen ulkomaille suunniteltu toteutunut kohde.

Elektroniikkavalmistaja Jutron päätti siirtää toimintojaan pikkupaikkakunta Koeruun KeskiViroon ja rakennutti sinne toimitilan, joka valmistui vuonna 2005.

Aluksi ajatuksena oli peruskorjata vanha halli ja uusia sen julkisivuverhous. Lopulta päädyttiin kuitenkin tekemään uudisrakennus vanhan viereen.

Jutron lopetti toimintansa 2010-luvun vaihteessa, ja toinen yritys on jatkanut elektroniikkavalmistusta tiloissa.

2006

Intiön hoivakoti

Intiön hoivakoti, Oulu Valmistumisvuosi 2006 Tilaaja Oulun kaupunki Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Timo Koljonen ja Johan Lindfors Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 5 300 m2

I n t i ö n h o i va kot i on Oulun kaupungin ylläpitämä kodinomainen laitos, jossa asuvat vanhukset eivät selviä arjesta ilman jatkuvaa apua. Se toimii myös kaupungin kotihoidon tukipisteenä, josta hoitajat lähtevät kierroksilleen.

Valkobetonisessa, nauhaikkunoin varustetussa hoivakodissa on paikkoja 90 asukkaalle kolmella osastolla, joista kaksi on tarkoitettu mielen ongelmista kärsiville.

Hoivakotia suunniteltaessa Oulun kaupungin väen näkemys oli, että henkilökunta tulee sinne töihin asiakkaiden koteihin. Tiloista pyrittiinkin tekemään mahdollisimman kodinomaisia.

Suuri osa hoivakodin asukkaista on muistisairaita.

Se teki sisustamisesta vaativaa, koska näillä vanhuksilla on haasteita värien hahmottamisessa. Esimerkiksi lattiassa ei voinut olla tummia rajakohtia, koska he saattaisivat havaita ne kuiluina. Myös pöydät ja lattiat piti erottaa selkeästi toisistaan materiaali- ja värivalinnoilla. Hankalimpien asukkaiden tiloista täytyi tehdä iskunkestäviä.

Rakennuksessa on ainutlaatuisena yksityiskohtana terävä nurkka. Taiteilija Hannu Väisänen on suunnitellut siihen taideteoksen ”Kohotetut tilat”, jossa ruosteenruskean talonkorkuisen teräshäkin sisällä leijuu vene ja mökki. Parvekkeilta näkee silmien edessä kohoavan häkin sisään.

Väisänen asui vieressä toimineella kasarmilla lapsuudessaan. Teos tuo mieleen elämänmuistumia hoivakodin vanhuksille.

62

2007

Laivakankaan koulu

Laivakankaan koulu, Oulu Valmistumisvuosi 2007 Tilaaja Kiimingin kunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Johan Lindfors Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 6 300 m2

64

L a i va k a n k a a n y h t en ä i s p eru s ko u lu rakennettiin Kiimingin Jääliin kasvavan asuinalueen tarpeisiin. Se oli kunnan historian suurin julkinen rakennushanke – kuntaliitoksen myötä Kiiminki kuuluu Ouluun.

Kaksikerroksisen punatiilisen rakennuksen ytimenä on talon korkuinen, ruokasalina toimiva aula, josta luokkasiivet haarautuvat. Koulussa on suuri liikuntasali katsomoineen. Normaalitilassa teleskooppikatsomo on työnnetty kiinni, ja se voidaan tarvittaessa vetää esiin.

Liikuntasali voidaan myös avata keskusaulaan, jolloin siitä muodostuu monitoimitila esimerkiksi konsertteja varten.

Koulua käyvät oppilaat ensimmäisestä yhdeksänteen vuosiluokkaan. Syksyllä 2019 sen nimi muutettiin Jäälin kouluksi.

65

2008

Kaakkurin monitoimitalo

Kaakkurin monitoimitalo, Oulu Valmistumisvuosi 2008 Tilaaja Oulun kaupunki Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen.

Projektiarkkitehti Kati Jokelainen Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 1 400 m2

66

K a a k ku r i n m o n i to i m i ta lo s s a toimivat sekä kirjasto, asukastupa että lasten- ja nuortentalo. Talo sijaitsee Kaakkurin koulun naapurissa ja siitä pyrittiin tekemään koulun kanssa samanhenkinen rakennus.

Monitoimitaloa suunniteltaessa pidettiin tärkeänä, että koululta on sinne helppo kulkuyhteys. Rakennuksen eri siipiin sijoitettuihin toimintoihin kuljetaan yhteisen sisäänkäyntiaulan kautta.

Monitoimitalon huomattava piirre on sen yksi pyöreä nurkka. Asemakaavassa talon nurkka oli viistetty, mutta suunnittelijat näkivät pyöreän muodon toimivan paremmin.

67

lukk aroinen

Kuvataiteilija Niran Baibulat on tehnyt rakennuksen sisätilojen tummanharmaisiin pilareihin moniosaisen taideteoksen.

Hän päällysti runkoja maastopukukuvioisella kankaalla niin, että ne muistuttavat plataanipuita.

2008

Toimistotalo Powergate

5 6 4

3

1

9

7

8 2 1. kerros 1 aula 2 liikehuoneisto 3 neuvottelutilat 4 toimistotila 1 5 toimistotila 2 6 keittiö 7 ravintola 8 kabinetit 9 toimistotila 3

Toimistotalo Powergate, Vaasa Valmistumisvuosi 2008 Tilaaja Oy Vaasapark Ab Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Jarmo Mäkelä, Hannu Tuomela ja Timo Koljonen Laajuus 15 500

2

m2

4

1 3

2. kerros 1 toimistotila 1 2 toimistotila 2 3 toimistotila 3 4 toimistotila 4

68

2 3

1

3. kerros 1 toimistotila 1 2 toimistotila 2 3 toimistotila 3

2 3

1

4. kerros 1 toimistotila 1 2 toimistotila 2 3 toimistotila 3

1

2 5. kerros 1 neuvottelutilat 1 2 neuvottelutilat 2 3 neuvottelutilat 3

3

lukk aroinen

69

lukk aroinen

Pow erg at e on portti energia- ja teknologiayritysten toimistokeskittymään, Vaasa Airport Parkiin.

Viisikerroksinen valkea betonitalo on kolmine sakaroineen kuin ryhdikäs veljessarja toivottamassa vierailijat tervetulleeksi. Jokaisen sakaran yläkulmassa on parveke, josta kelpaa vilkutella läheiseltä lentoasemalta saapujille. Talo onkin suunniteltu suurille kansainvälisille yrityksille.

Päävuokralainen on Wärtsilä Oy. Sisätiloiltaan Powergate on tyypillinen 2000luvun ensimmäisen vuosikymmenen toimistorakennus monitiloineen – avaria tiloja pilkkovat kipsilevyseinät on kätevä purkaa ja pystyttää uudet eri kohtiin. Muunneltavuutta helpottavat julkisivuja pitkin vilistävät nauhaikkunat.

2002–2011

Kempeleen keskusta

Kempeleen keskusta Valmistumisvuodet 2002–2011 Tilaaja YIT Oyj Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Ville Niskasaari, Teemu Fyrstén, Antti Partanen ja Ari Toppila

70

a s oy k e m p e l e e n y k kö s va h t i

h ava i n n e k u va 2 0 0 9

K em p el een k e s ku s ta s s a sijainnut kunnan pesäpallokenttä sai väistyä rakentamisen tieltä, kun keskustan asemakaavaa uudistettiin 2000luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Kaava-alue, joka rajoittuu pohjoisessa Välitalontiehen ja etelässä Kempeleentiehen, otettiin asuin- ja osin myös liikekäyttöön. Autoliikenne ohjattiin kulkemaan alueen ulkokehällä, jolloin keskelle sijoitettu asuminen rauhoittui läpikulkuliikenteeltä. Poistetun pesäpallokentän katsomon viereen tehtiin puistoalue.

Kaavan lisäksi Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky suunnitteli alueen 17 asuinkerrostaloa sekä K-Supermarketin ja pienliikerakennuksen.

Suunnittelu- ja rakentamisprosessi kesti kokonaisuudessaan yli viisi vuotta. Liikkeelle lähdettiin pohjoisesta ja edettiin etelään päin. Samalla rakennusten kerrosluku kasvoi: Välitalontien kaksikerroksisista pienkerrostaloista päästiin kolme- ja viisikerroksisiin rakennuksiin ja lopulta eteläpään kahdeksankerroksiseen maamerkkiin, As Oy Kempeleen Ykkösvahtiin.

Se, kuten muutkin alueen asunto-osakeyhtiöt, sai nimensä paikan urheilullista historiaa kunnioittaen.

71

2009

Länsi-Toppilan Mallasjuoman alue

Länsi-Toppilan Mallasjuoman alue, Oulu Tilaaja Oulun kaupunki Pääsuunnittelija Joona Koskelo.

Projektiarkkitehdit kilpailuvaihe Joona Koskelo, Pekka Lukkaroinen,Tommi Heinonen (VSU Maisema-arkkitehdit Oy), rakennusvaihe Antti Partanen ja Marja-Liisa Matturi

S RV A su n n ot O y Pohjois-Suomen ja Oulun kaupungin järjestämässä arkkitehtikilpailussa piti suunnitella entiselle Mallasjuoman panimon alueelle Toppilaan uudisasuntoja. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy voitti kilpailun. Alueen asemakaava tehtiin voittotyön pohjalta.

Uudisrakennusaluetta ympäröi itäpuolella tiiviihkösti rakennettu vaaleiden kerrostalojen alue. Länsipuolella on merenranta lähellä. Toimisto suunnitteli alueelle punatiilisiä kerrostaloja hieman sikin sokin ripotellen, mutta silti järjestykseen ja niiden keskelle raittikatumaista tilaa. Pihat sijoittuvat ulkokehälle. Myös alueen vanhat säilytettävät panimorakennukset ovat punatiilisiä.

Kahta nelikerroksista asuinkerrostaloa ollaan toteuttamassa nyt yli kymmenen vuotta arkkitehtikilpailun jälkeen. Aloitus venyi, sillä SRV:llä on ollut voimakkaasti kasvavassa Toppilassa muutakin rakennettavaa.

72

73

2010–2019

74

Mikko Lukkaroinen oli 1980-luvun alussa isoveljensä Pekan arkkitehtitoimiston ensimmäinen työntekijä. Kesäaamuisin hän ajoi mopolla vanhempiensa kotoa Haukiputaalta kolmisenkymmentä kilometriä Oulun Karjasillalle Pekan kotitoimistoon töihin. Ensimmäinen työpäivä alkoi tiskikasan selvittämisellä, ja kesä jatkui muilla apupojan töillä. Kerran hän kuitenkin sai luonnostella pihavaraston – jälki ei kelvannut Pekalle. Kun veljesten äiti kysyi Pekalta, että miten se Mikko pärjää, vastaus kuului: ”Kyllä se oppii.” Mikko pääsi Pekalle töihin seuraavaksikin kesäksi.

*** Mikko Lukkaroinen teki vuosina 2009–2013 toimistolle oman yrityksensä kautta it-konsultointi ja -huoltohommia. Siten hän tunsi kaikki työntekijät ja oli myynyt jollekin tietokoneenkin.

Kun toimiston väki kerääntyi kokoustilaan kuulemaan uutista tulevasta toimitusjohtajasta, jotkut epäilemättä kummastelivat, miksi it-tyyppi on täällä. Mikko otettiin kuitenkin hyvin vastaan.

Muutosten vuodet

75

A r k k i t eh t i to i m i s to P ek k a Lu k k a ro i n en O y laajensi reviiriään 2010-luvulla Oulu-keskeisestä voimakkaasti maanlaajuiseksi.

Toimisto menestyi tarjouskilpailuissa ja sai työtilauksia niin, että pelkästään oppilaitos- ja päiväkotiprojekteja kertyi kymmeniä: uudisrakennuksia, laajennuksia, muutoksia ja peruskorjauksia. Muutamia huomattavimpia olivat kilpailuvoitoilla saadut Oulun Hiukkavaaran monitoimitalo ja Kuopion Lumit-taidelukio sekä Parkanon koulu- ja kulttuurikampus Kaarna ja Pudasjärven hirsikampus – maailman suurin hirsinen rakennus, jolle myönnettiin vuoden 2016 Puupalkinto korkealaatuisesta puuarkkitehtuurista.

Muiden sairaalasuunnittelijoiden kanssa liittoutumalla toimisto on saanut suunniteltavakseen keskeisiä sairaalahankkeita Suomessa, kuten OYS:n Tulevaisuuden sairaala 2030 -suurprojektin ja Laakson yhteissairaalan Helsingissä.

*** Pekka Lukkaroinen oli johtanut perustamaansa arkkitehtitoimistoa 2010-luvun alkuun mennessä yli 30 vuotta. Sinä aikana toimisto oli kasvanut kellarikonttorista merkittäväksi suomalaiseksi arkkitehtitoimistoksi.

Pekka oli sekä toimitusjohtaja, miltei joka kohteen pääsuunnittelija että teki käytännössä kaikki tarjoukset. Työ kävi raskaaksi ja hän alkoi miettiä itselleen seuraajaa. Hän keskusteli aikeistaan muutamien työntekijöidensä kanssa ja tiedusteli heiltä halukkuutta ryhtyä toimiston vetäjäksi. Korvaajaa ei silti löytynyt, vaikka hän palkkasi konsulttejakin uutta toimitusjohtajaa etsimään.

Pekalla oli tapana käydä aamuisin ennen töihin menoa kuntosalilla veljensä Mikon kanssa. Eräänä kertana he huhkivat crosstrainereillä vierekkäin, kun Pekka selvitti Mikolle vaikeuksiaan löytää itselleen seuraajaa. Idea välähti sillä hetkellä: ”Ala sinä!” ehdotti Pekka 12 vuotta nuoremmalle veljelleen.

Sähkötekniikan diplomi-insinööri Mikko Lukkaroinen oli ehtinyt tehdä pitkän uran Nokialla ja jättää kädenjälkensä monen menestyspuhelimen kehitykseen.

Hän oli myös johtanut useita Nokian avainteknologioiden kehityshankkeita.

Nyt hän työskenteli ICT-alalla ystävänsä kanssa perustamassaan ohjelmisto- ja palveluyritys Clementia Oy:ssä – eikä muita töitä etsinytkään. Oli hänellä toki käväissyt mielessä, että voisihan sitä arkkitehtitoimistoakin johtaa.

Hetken harkittuaan Mikko suostui. Työn ehdoista piti silti neuvotella perusteellisesti ennen kuin sopimus syntyi. Ajatus sivuun siirtymisestä alkoi kuitenkin käydä kivuliaaksi Pekalle, olihan toimisto hänelle kuin oma lapsi. Siksi Mikko työskenteli ensin reilun vuoden toimiston varatoimitusjohtajana ennen siirtymis-

2010–2019

tään toimitusjohtajaksi vuoden 2014 syksyllä. Jälkikäteen katsoen Mikko hyötyi siitä, että hän saattoi tänä aikana rauhassa tutustua uuden alan käytäntöihin.

Vuonna 2014 yritys muutti nimensä Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:ksi ja Pekka myi osuudet firmasta kolmelle työntekijälle säilyen itse suurimpana omistajana. Uusia osakkaita olivat Mikko Lukkaroisen lisäksi Joona Koskelo ja Merja Pesonen. Pekka jatkoi yrityksessä hallituksen puheenjohtajana.

Mikko Lukkaroisen johtamalla toimistolla oli haaste: Pekka oli ollut nimetty käytännössä kaikkien toimiston suunnittelemien kohteiden pääsuunnittelijaksi.

Sen muilla arkkitehdeilla ei juuri ollut pääsuunnittelureferenssejä.

Vaatimuksetkin olivat vuosien mittaan tiukentuneet, ja pelkästään nimellinen pääsuunnittelija ei enää kelvannut. Toimiston hankki työntekijöilleen pääsuunnittelijan- sekä FISE-pätevyyksiä tarjouskilpailuissa menestyäkseen.

*** Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy osti vuonna 2015 kaikki sisaryrityksensä Visionar Arkkitehdit Oy:n osakkeet ja siirsi näin perustetun pääkaupunkiseudun toimipisteensä Vantaalta Helsinkiin.

Uudesta konttorista oli hyötyä Helsingin seudun suunnitteluprojektien saamiseen. Sillä saatiin väistettyä pääkaupunkiseutulainen arroganssi maakuntien ”maalaisarkkitehteja” kohtaan. Käytännön hyötynä Helsingin toimipiste oli myös lähellä Etelä-Suomen kohteita. Se sijaitsi ensin Iso Roobertinkadulla, mutta muutti nykyiseen paikkaansa Bulevardi 5:een vuonna 2017.

Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy sekä pitkäaikainen liikekumppani Sisustusarkkitehtitoimisto Ervasti Ky yhdistyivät vuonna 2016. Vesa Ervasti oli edelliskesänä menehtynyt sairauskohtaukseen. Yhdistymistä oli mietitty aiemminkin, mutta Vesan poismeno saattoi ajatuksen toteutumaan.

Toimistot olivat fyysisestikin läheisiä, sillä ne sijaitsivat vierekkäisissä huoneistoissa Pekurin talossa ja konkreettinen yhdistyminen tapahtui väliseinät purkamalla. Ervastin viisi työntekijää siirtyivät Lukkaroiselle. Kati Ervastista tuli yrityksen osakas. Osakaskunta laajeni vuonna 2017, kun osa toimiston työntekijöistä tuli pienosakkaiksi.

*** Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n työntekijämäärä on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana vajaasta kolmestakymmenestä noin 70:een. Heistä yli 50 työskentelee Oulussa.

2010

Salmisaaren liikuntakeskus

Salmisaaren liikuntakeskus, Helsinki Valmistumisvuosi 2010 Tilaaja YIT Oyj Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Joona Koskelo, Jarmo Mäkelä ja Ari Toppila Laajuus 22 200 m2

va lo k u vat © a n d e r s p o r t m a n / k u v i o oy 76

Sa l m i s a a r en l i i ku n ta k e s ku s on kuin liikunnan kauppakeskus, josta yrittäjät vuokraavat tiloja yrityksiään varten. Nelikerroksinen rakennus sijaitsee Helsingissä Salmisaaren voimalaitoksen vieressä.

Liikuntakeskus on sijoitettu hyvin ahtaalle suorakulmaiselle tontille, ja talo tehtiin joka puolelta rakennusalueen rajaan kiinni. Sen tonttia mukaileva muoto oli määrätty jo asemakaavassa. Keskelle rakennusta sijoittuu talonkorkuinen aula ja toimitilat sen ympärille.

Liikuntakeskuksessa on muun muassa kaksi jääkiekkokaukaloa, kolme beach volley -kenttää, kuntokeskus, tanssistudioita, lasertaistelutila, päiväkoti sekä viihdeklubi. Keskuksessa on myös kellarista ylös asti ulottuva 31-metrinen kiipeilyseinä, ja kiipeilijöiden nousemista voi seurata aulan jokaisesta kerroksesta.

Rakennus on julkisivultaan yläkerroksissa sinistä peltiä, alempana punaista tiiltä. Voimalaitoksen puolen julkisivu on corten-terästä, ja seinää on voimalan räjähdysvaaran vuoksi aukotettu hyvin vähän. Toisella puolella taloa on kakkos–kolmoskerroksissa kaavan määräämät kuusi metriä kadun päälle työntyvät ulokkeet.

Liikuntakeskuksen tonttimaata ei riittänyt rakennukseen sijoittuvan päiväkodin pihaa varten. Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy esitti, että lapset vietäisiin leikkimään talon katolle verkkoaidan suojaan. Ideaa ei kuitenkaan toteutettu.

77

2011

OYS:n kirurgian avohoitotalo

OYS:n kirurgian avohoitotalo, Oulu Valmistumisvuosi 2011 Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen.

Projektiarkkitehdit Teemu Fyrstén ja Kati Jokelainen Arkkitehtisuunnittelussa mukana myös Arkkitehtiyhtymä Reino Koivula Oy / Eija Waris Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 19 100 m2

va lo k u vat © a n d e r s p o r t m a n / k u v i o oy

78

OYS:n k i ru rg i a n avo h o i tota lo rakennettiin purkamaan sairaalan leikkausjonoja ja vapauttamaan sen vanhasta rakennuksesta tilaa sairaalan muille tarpeille.

Valkobetonisen avohoitotalon kerroksista viisi on maan päällä ja kaksi alla. Taloon sijoittuu kirurgian poliklinikka, elektiivinen leikkausosasto, reumaosasto, laboratorioita, röntgen- ja magneettikuvausosastot sekä kokoushuoneita ja kahvila. Avohoitotalossa leikataan potilaita, jotka pääsevät pian toimenpiteen jälkeen kotiin toipumaan.

Avohoitotalon käytävät liittyvät vanhan sairaalaan pääkäytäviin, ja kulkija ei välttämättä ajattele siirtyvänsä talosta toiseen. Talo oli vuonna 1976 käyttöön vihityn sairaala-alueen ensimmäinen suuri laajennus.

Avohoitotalo on arkkitehtuuriltaan sopeutettu horisontaaliseen, vanhaan ja vaaleaan OYS:n rakennukseen. Sen valkobetoniset julkisivut on uritettu vanhan sairaalatalon tiilten korkuisilla vaakaurilla. Horisontaalisuutta korostavat julkisivujen nauhaikkunat.

Magneettikuvaushuoneet suunniteltiin aluksi rakennusmassan sisälle. Kävi ilmi, että ympärillä liikkuva metalli häiritsisi kuvausta.

Potilassänkyä ei voisi viedä huoneen vierestä eikä sydämentahdistimella varustettu ihminen voisi tulla lähelle. Magneettikuvaus sijoitettiinkin siipeen rakennuksen ulkopuolelle ja viereen suunnitellut parkkipaikat korvattiin nurmikolla.

79

Victoriantori, Haaparanta-Tornio

Victoriantori, Haaparanta-Tornio Valmistumisvuosi 2011 Tilaaja Ramboll Oyj, Tornion ja Haaparannan kaupungit Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Asko Leinonen Laajuus 3 200 m2

K a k s i m a ata , y k s i k au p u n k i. Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitsevan Victoriantorin ajatuksena on sulauttaa Tornion ja Haaparannan kaupunkien keskustat toisiinsa. Projekti oli monivuotisen Rajalla – På Gränsen -hankkeen yksi vaihe. Suunnittelukokoukset pidettin Haaparannalla ja kokouksissa suomalaiset puhuivat suomea ja ruotsalaiset ruotsia.

Valtion vaihtumisesta antaa vihjeen torin keskellä kulkeva 130 metriä pitkä Rajakanava.

Toria koristavat raja-aiheiset koululaisten ideoimat taideteokset.

Tori on saanut nimensä Ruotsin kruununprinsessa Victorialta, joka vihki torin käyttöön vuonna 2011.

80

heini kaskela

2011

Kesken kaiken huomattiin, että torin korkeuspiirustuksissa oli yli metrin heitto maiden välillä.

Maat käyttivät siihen aikaan eri korkeusjärjestelmiä, ja nollapisteet eivät olleet kohdakkain.

81

2011

Ylikylän yhtenäiskoulu

Ylikylän yhtenäiskoulu, Kempele Valmistumisvuosi 2011 Tilaaja Kempeleen kunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Joona Koskelo ja Petri Pettersson Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Ervasti Ky Laajuus 5 600 m2

82

Yl i k y l ä n y h t en ä i s ko u lu on noin tuhannen oppilaan peruskoulu Kempeleessä. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy suunnitteli koulun laajennuksen alakoulusta yhtenäiskouluksi.

Hankkeessa rakennettiin uudet yläkoulun oppimistilat ja laajennettiin kädentaito- sekä keittiö- ja ruokailutiloja. Laajennukseen sijoittuu myös pieni alueellinen terveyskeskus hammashoitoloineen.

Rakennuksen vanhimmat osat ovat 1970-luvulta, mutta alakoulua on laajennettu sen jälkeen pariin kertaan. Uusi laajennus liittyy alakouluun ruokalan kautta, jota jatkettiin kahden kerroksen korkeuteen nousevana aulana kohti yläkoulua.

Laajennus jatkaa vanhan koulun mittasuhteita ja rakennetta, kuitenkin vanhasta erottuen. Uudispuolella rakennuksen tiukka muoto vapautuu ja kääntyy aula-ruokalan ympärille viuhkamaisesti kolmeksi oppitilasiiveksi. Jokaisen oppilassiiven keskuksena on aulamaiseksi levenevä keskeistila.

Alakoulun vanhojen rakennusvaiheiden julkisivut ovat sävyltään vaaleita ja beigejä. Uudisrakennuksen pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi valittiin valkoinen poltettu tiili. Lisäksi erityisesti sisäänkäyntisyvennysten verhouksena käytettiin myös värillistä julkisivulevyä ja puuta. Laajennus ja vanha osa muodostavat näin yhtenäisen kokonaisuuden.

83

2012

Haukiputaan lukio ja Länsituulen päiväkoti

Haukiputaan lukio ja Länsituulen päiväkoti Valmistumisvuosi 2012 Tilaaja NCC Rakennus Oy ja Haukiputaan kunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Joona Koskelo, Sami Logren ja Hannu Tuomela Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Laajuus 7 800 m2

84

H au k i p u ta a n lu k i o n ja Länsituulen päiväkodin rakennus sijaitsee Haukiputaan keskustan länsilaidalla Holman alueella.

On harvinaista, että lukio ja päiväkoti on yhdistetty samaan rakennukseen. Hankkeen kilpailuohjelmassakin niiden oli ajateltu sijoittuvan erikseen. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy päätti kuitenkin suunnitella ne saman katon alle, ja voitti elinkaarikilpailun rakennusliike NCC:n kanssa.

Lukio ja päiväkoti sijoittuvat rakennuksen eri puolille, ja niillä on vain yhteinen keittiö. Sekä lukiolla että päiväkodilla on omat liikunta- ja ruokasalinsa. Rakennuksen keskusaulan yhteyteen sijoittuu auditorio.

Noin 400 opiskelijan lukion erikoisuutena on, että ylioppilaskirjoitukset järjestetään yhdessä siivessä, josta oppitunnit siirretään niiden ajaksi muualle. Siipi saadaan suljettua, ja sen luokkatiloja voidaan avata yhtenäiseksi tilaksi.

85

2013

Keskustan seurakuntatalo

Keskustan seurakuntatalo, Oulu Valmistumisvuosi 2013 Tilaaja Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Joona Koskelo Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Ervasti Ky Laajuus 5 700 m2

86

O u lu n k e s ku s ta n seurakuntatalossa sijaitsevat Oulun seurakuntayhtymän ja Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöiden tilat sekä kirkkoherranvirasto. Myös Rauhan Tervehdys -lehti toimii rakennuksessa.

Ennen uuden rakennuksen suunnittelua seurakuntayhtymä harkitsi samalla paikalla sijainneen silloisen toimipaikkansa korottamista. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy suunnitteli monta ehdotusta remontin varalle. Lopulta katsottiin, että 1950-luvun talon rakenteet eivät kestäisi korotusta, ja rakennus päätettiin purkaa.

Uudisrakennuksen tavoitteena oli tehdä siitä purettua taloa sopivampi ympäristöönsä. Naapurit Valkealinnan talossa pelkäsivät sen korttelin sisään työntyvän siiven varjostavan taloaan. Toimisto tarkasteli varjoja tietomallilla ja esitteli niillä kaupungin päättäjille, ja todettiin, että ongelmaa ei syntyisi. Kaavaan hyväksyttiin kuusikerroksinen, Valkealinnan kanssa yhtä korkea rakennus.

Julkisivumateriaaliksi oli asemakaavassa määritelty vaalea rappaus kuten Valkealinnassakin. Toimisto valitsi kuitenkin tumman kiven ja perusteli sitä sillä, että vaaleana seurakuntatalo näyttäisi oudolta Valkealinnan kyljessä, kun naapurusten aukotus ja kerroskorkeudet kulkisi-

vat eri tahdissa. Kontrastinen ja oman aikakautensa rakennus olisi sopivampi. Neuvottelujen jälkeen kaupunki hyväksyi tumman kiven.

Uusi mustavalkea seurakuntatalo nousi Valkealinnan kanssa seinä seinän viereen. Toiselta sivultaan se pidettiin irti Carl Ludvig Engelin suunnittelemasta puisesta Vanhasta pappilasta, jossa purettu seurakuntatalo oli ollut kiinni. Pääsisäänkäynnille sisäpihalla kuljetaan talojen välistä käytävää pitkin, ja pappila pääsee aiempaa paremmin esiin.

Seurakuntasalista tuli monikäyttöinen – siellä piti kuulua niin puheen kuin musiikinkin. Akustiikasta tehtiin muunneltavaa salin takaseinään sijoitetuilla avattavilla ja suljettavilla luukuilla, jotka vaikuttavat äänen kaikuun.

5 6 1

3 4

2 4. kerros 1 2 3 4 5 6

aula työtila aula työtilat työtilat ivkh

1 2 5. kerros 1 aula 2 työtila

1 2

3 6. kerros 1 aula 2 työtila 3 ivkh

1. kerros 1 2 3 4 5

aula monitoimitila asiakaspisteet toimistotilat toimistotilat

5

1

3

2

4

2. kerros 1 2 3 4 5 6 7

aula neuvottelutila monitoimisali kokoustila seurakuntasali kokoustila keittiรถ

6

7

2

5

1 4

3 87 3. kerros 1 2 3 4 5 6 7

odotusaula asiakassihteereiden toimistot odotusaula tyรถ- ja vastaanottotilat tyรถtilat odotusaula toimistotilat

4 1 2

3 5

7 6

2014

Tampereen teknillinen lukio ja Tredu-sähkötalo Ta m p er een t ek n i l l i n en lu k i o ja ammatillisen koulutuksen Tredu-sähkötalo rakennettiin täydentämään olevaa Hepolanlammin kampusta Hervannassa. Rakennukselle käytettävissä olevan ahtaan tontin rajallisuuden vuoksi molemmista tehtiin koulurakennuksille poikkeuksellisesti peräti nelikerroksisia.

Matemaattis-teknispainotteinen lukio on neliapilamallinen kompakti paketti, jossa luokkahuoneet kiertyvät joka kerroksessa keskusaulan ympärille. Noppamaisen rakennuksen keskellä on halkaisu, joka tuo sisään valoa ja mahdollistaa näkymät läheiselle lammelle sekä talon läpi. Ala-aulaan sijoittuu oleskelutiloja sekä kahvila.

Kerroksiin pakkaamisen vuoksi etäisyydet koulun sisällä ovat lyhyitä ja rakennuksesta tuli sekä energiaettä kustannustehokas. Liikuntasali ja lukiorakentamisen yhteydessä laajennetut ruokailutilat sijoittuvat kampuksen päärakennukseen.

Pohjaltaan suorakaiteen muotoisen sähkötalon erikoisuutena ovat päällekkäin pinotut teollisuushallimaiset työsalit. Siltanosturit kulkevat halleissa kahdessa kerroksessa ja aulassa on kiipeilymasto mastoasentajien harjoittelua varten.

Sekä lukion että sähkötalon julkisivut ovat yhtenevän punatiilisiä saaden vaikutteita teollisuusarkkitehtuurista. Lasiseinien yhteydessä on silkkipainettua lasia, joissa on tamperelaisen taiteilijan Anna Alapuron taideteos.

Tampereen teknillinen lukio ja Tredu-sähkötalo Valmistumisvuodet 2014 Tilaaja Tampereen kaupunki Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Joona Koskelo ja Tuulikki Höglund Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Ervasti Ky Laajuus Teknillisen lukion uudisrakennus 5 900 m2

Peruskorjausosa 600 m2

Tredu-sähkötalo 8 900 m2

1

3

2

4

8

1. kerros

5

7

6

1 2 3 4 5 6 7 8

aulakahvio toimistot oppilashuolto aula kuvataide opetustila musiikki tietotekniikka

88

89

90

91

2015

Haukiputaan koulu

Haukiputaan koulu Valmistumisvuosi 2015 Tilaajat Alakoulu NCC Rakennus Oy Yläkoulu Haukiputaan kunta Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Kristian Järvi ja Petri Pettersson Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Ervasti Ky Laajuus 12 500 m2 l e n t o k u va va l l a s oy

92

N o i n 1 0 0 0 o p p i l a a n y h t en ä i s ko u lu sijaitsee Haukiputaalla kirkonkylän keskustan itäpuolella.

Ala- ja yläkoulut muodostavat yhden kaksikerroksisen rakennuksen, ja niillä on yhteinen pääsisäänkäynti. Aulasta koulut jakaantuvat talon eri puolille. Liikuntasali sekä taide- ja taitoaineiden tilat ovat yhteiset.

Aluksi Haukiputaan kunnan suunnitelmana oli peruskorjata vanha 1950-luvun alakoulurakennus. Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy ehdotti kuitenkin uudisrakennusta purettavan vanhan lukion paikalle.

Ennen kuin uutta alakoulua alettiin rakentaa, kunta päätti purkaa myös vanhan yläkoulurakennuksen ja sijoittaa sen oppilaat valmisteilla olleeseen kouluun.

Projektista tuli erikoinen, sillä rakennuksen suunnittelijoilla oli nyt kaksi toimeksiantajaa.

Alakouluhanke oli saatu elinkaarikilpailun voittona rakennusliike NCC Suomi Oy:n kanssa.

Yläkouluhankkeen toimeksiantaja taas oli Haukiputaan kunta. Suunnittelijoiden tarvitsi vain miettiä, miten tehdään oikein hyvä koulu. NCC ja kunta päättivät keskenään, kuka maksaa mitäkin.

Rakennuksen ylläpito on jaettu kahtia: NCC hoitaa alakoulun ja kuntaliitoksen myötä Oulun kaupunki yläkoulun.

93

2015–2018

Kaarisairaala

KYS Kaarisairaala, Kuopio Valmistumisvuosi Kaarisairaala 2015 Peruskorjaus 2018 Tilaaja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Ulla-Maija Aarnio ja Merja Pesonen Suunnitteluyhteistyössä Partanen & Lamusuo Oy / Heikki Lamusuo Laajuus Kaarisairaala 35 800 m2

va lo k u vat © j u k k a- p e k k a ko r p i -va r t i a i n e n

K a a r i s a i r a a l a on Kuopion yliopistollisen sairaalan laajennusosa, johon sijoittuu kuuma sairaala ydintoimintoineen. Leikkaus-, synnytys- ja teho-osastojen lisäksi Kaarisairaalassa toimivat myös muun muassa dialyysi, poliklinikoita ja välinehuolto.

Kaarisairaala sijaitsee kallioisella alueella, jota jouduttiin louhimaan rakentamisen tieltä. Tontti oli ahdas suunnitella ja rakentaa, sillä sairaalarakennukset ja parkkitalo ympäröivät sitä joka puolelta. Korkeuskin oli rajoitettu, ja siksi Kaarisairaalan yläpuolelle piti jättää tilaa viereen laskeutuvan helikopterin lentoa varten.

Näiden rajoittavien tekijöiden takia sairaalan pohjasta tuli kiilamainen ja pääjulkisivusta kaareva – josta syntyi rakennuksen nimi. Kaarevaa pääjulkisivua koristaa taiteilija Jaana Partasen teos Evoluutio.

Se on tehty ihmisen sisältä otetuista mikroskooppiku94

vista, jotka on suurennettu valtavan kokoisiksi.

Kiilamainen pohja oli tilojen kannalta haastava, mutta terävään kulmaan saatiin tehtyä toimiva ja ikkunoiden ansiosta valoisa tila työntekijöille. Mielenkiintoisuutta sisätiloihin tuovat kaksi korkeaa, erimuotoista aulaa. Pääsisäänkäynti on pitkän, koko rakennuksen korkuisen pääaulan yhteydessä, jonka toisesta päädystä näkyy lasiseinän läpi louhittua kalliota ja metsää. Pienempi kolmioaula tuo kerroksiin valoa ja helpottaa suunnistamista.

Kaarisairaalan välittömässä yhteydessä sijaitsee muutamaa vuotta myöhemmin valmistunut samojen arkkitehtien suunnittelema Puijon sairaalan ensimmäinen peruskorjausosa. Sinne sijoittuu muun muassa leikkaussaleja, kliinisen patologian osasto sekä poliklinikoita.

95

96

merja pesonen

97

2016–2019

Resiina-kortteli

Resiina-kortteli, Oulu Valmistumisvuodet: As. Oy Oulun Viskaali ja As. Oy Oulun Resiina 2016 As. Oy. Oulun Pillipiipari 2019 Ratamestari (valmistumisarvio 2020-luvulla) Tilaaja YIT Rakennus Oy, YIT Suomi Oy (Pillipiipari) Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehti Johan Lindfors, Antti Partanen ja Antti Kinnunen Liikennesuunnittelu Plaana Oy Laajuus 21 000 m2 98

R e s i i n a- ko r t t el i on neljän 12-kerroksisen asuintalon kokonaisuus rautatien varressa Oulun keskustan kupeessa. Kerrostaloista kaksi ensimmäistä, As. Oy:t Oulun Viskaali ja Oulun Resiina, otettiin käyttöön lähes yhtä aikaa vuonna 2016. As. Oy Oulun Pillipiipari valmistui kolme vuotta myöhemmin. As. Oy Oulun Ratamestari odottaa vielä toteutumistaan.

Alun perin kortteliin oli tarkoitus rakentaa toimistotiloja, mutta niiden vähäinen kysyntä muutti tornit jatkosuunnitelmissa asuinrakennuksiksi.

Maantasolla rakennuksia yhdistää kaksikerroksinen toimistotilojen massa. Kolmannesta kerroksesta ylöspäin talot nousevat erillisinä asuintorneina. Täyteen rakennetulla tontilla yhteiset oleskelupihat nostettiin toimistojen

1 as oy resiina 2 as oy viskaali 3 as oy pillipiipari

katolle ja autopaikat sijoitettiin kellariin kolmeen tasoon. Jokaisen tornin huipulla on asukkaiden yhteiskäytössä oleva terassi. Myös ylimmän kerroksen arvoasunnoille on varattu omat terassinsa.

Talot sijoittuvat aivan rautatien kylkeen ja niiden vierestä kulkee päivittäen lukuisa joukko matkustaja- ja tavarajunia maata täristäen.

Siksi tornien perustuksista tehtiin erittäin tukevat ja rakennetta jäykistettiin kellarista toiseen kerrokseen ulottuvilla jyhkeillä, betonisilla väli- ja ulkoseinillä.

Vaalean, rapatun julkisivupinnan rinnalle Resiinaan valittiin sininen, Viskaaliin vihreä ja Pillipiipariin punainen tehosteväri. Korttelin myöhemmin täydentävässä Ratamestarissa tehosteväri vaihtuu keltaiseksi.

99

2016

Pudasjärven Hirsikampus

1. kerros

1

2

Pudasjärven Hirsikampus

1 2 3 4 5 6 7 8

4

tekninen työ keittiö ruokala liikuntasali musiikki ja kuvataide alakoulu yläkoulu koulun piha

3 5

Valmistumisvuosi 2016 Tilaaja Lemminkäinen Talo Oy ja Pudasjärven kaupunki Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Timo Leiviskä, Hannu Tuomela ja Kristian Järvi Sisustusarkkitehti Kati Kaukonen Laajuus 9 800 m2

7 6 8 100

H i r s i k a m p u s on yhtenäiskoulu sekä lukio lähellä Pudasjärven keskustaa kauniilla tontilla Iijoen pohjoisrannalla. Siellä opiskelee reilu 700 peruskouluoppilasta ja lukio-opiskelijaa.

Hirsikampus on kaupungin maamerkki ja paikallisen puurakentamisosaamisen esittelykohde.

Se on tiettävästi maailman suurin hirsirakennus ja siihen käy tutustumassa vieraita ympäri maailmaa.

Rakennuksen runko on tehty lamellihirrestä lukuun ottamatta väestönsuojan, keittiön ja teknisen työn luokan siipeä. Kampuksella on voimakas puun tuntu: hirsi on kaikkialla näkyvissä, pihka tuoksuu ja äänimaailma on rauhallinen.

Hirsikampus koostuu neljästä osasta, jotka on koottu muutaman luokan kokoisista hirsimökeistä. Mökkien keskelle sijoitetut kattolyhdyt tuovat sisään luonnonvaloa. Rakennuksen jakaminen pienempiin osiin helpotti rakentamista ja teki rungosta hyvin jäykän.

Tontilta on kaunis maisema Iijoelle, jota kohti koulukampuksen aula avautuu. Aulaan johtava sisäpiha on V:n muotoinen, ja rakennukset

suojaavat sitä molemmin puolin muodostaen pihalle tuulelta suojaisan, lempeän mikroilmaston.

Hirsikampuksen neljän eri osan julkisivuille on annettu toisistaan poikkeavat värit, jotka pilkkovat massiivista rakennusta kylämäiseksi.

Hirsimateriaali tuo rakennukselle juurevuutta ja paikallisuuden tuntua. Aukotuksella taas on haluttu tuoda kampukselle kepeämpää ja modernimpaa ilmettä: ikkunat ovat eri kokoisia ja niitä on ripoteltu eri korkeuksille leikkisempää vaihtelua tuomaan.

Hirsikampus on toteutettu elinkaarimallilla Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa.

101

102

103

2016

Pudasjärven Hirsikartano

Pudasjärven Hirsikartano Valmistumisvuosi 2016 Tilaaja Lemminkäinen Talo Oy ja Pudasjärven kaupunki Pääsuunnittelija Joona Koskelo Projektiarkkitehdit Laura Sorri ja Olli Hongisto Sisustusarkkitehti Riina Marjomaa Laajuus 2 680 m2

104

H i r s i k a r ta n o on pääasiassa muistihäiriöisille ikääntyneille tarkoitettu palvelukoti. Rakennus sijaitsee kauniilla tontilla Iijoen törmällä lähellä Pudasjärven keskustaa.

Hirsikartano on massoiteltu sakaramaiseksi.

Alueensa selvästi suurin rakennus on siten sovitettu naapuruston rivi- ja omakotitalojen joukkoon. Pienimittakaavaisuus tekee rakennuksesta myös kodinomaisemman. Sakaramaisuuden ansioista 54-paikkainen palvelukoti on voitu jakaa pienempiin kymmenen tai neljäntoista asukkaan ryhmäkoteihin. Muoto mahdollistaa myös vaihtelevat näkymät asunnoista.

Rakennus haluttiin toteuttaa yksikerroksisena, jotta se olisi paremmin muistihäiriöisten hahmotettavissa ja jotta kaikilla ryhmäkodeilla olisi omat piha-alueensa. Ulkoseinät ja kantava runko ovat hirttä. Yhteisiä oleskelutiloja sekä pääsisäänkäyntiä on korostettu räystäslinjan nostoilla ja lasiseinillä. Rakennuksen sisällä hirttä on haluttu jättää näkyviin mahdollisimman paljon ja kaikkien asuinhuoneiden ulkoseinät ja oleskelutilojen seinät ovatkin hirsipintaiset.

Hirsikartanon sydämessä on asukkaille yhteinen, pubiksi nimetty oleskelutila sekä myös kuntosali ja sauna. Pubissa on niin baaritiski kuin karaokelaitteetkin, ja asukkaat voivat kokoontua sinne esimerkiksi matsia jännäämään.

Pihat on suunniteltu turvallisiksi, sillä tavoitteena on ollut tukea asukkaiden omatoimista ulkoilua mahdollisimman paljon. Aidatuille pihoille on tehty rengasmaisia pihapolkuja ja istuskelupaikkoja. Kasvit on valittu siten, että ne tuovat muistoja lapsuudesta ja toisaalta myös iloa läpi kasvukauden. Marjapensaiden ohella kasvit kukkivat eri aikaan ja osa istutuksista on valittu komeiden syysväriensä perusteella. Tontilla on säilytetty myös vanhaa havupuustoa.

105

2016

Nallikarin Poiju Villat

Nallikarin Poiju Villat, Oulu Valmistumisvuosi 2016 Tilaaja Nallikari Seaside Oy Pääsuunnittelija Joona Koskelo Projektiarkkitehdit Simo Rasmussen, Satu Fors ja Heini Kaskela Kokonaislaajuus 1 800m2

106 i l m a k u va s k y f o x / m a r ko k a l l i o

N a l l i k a r i n perinteikkäälle leirintäalueelle rakennettiin 24 puusta tehtyä villaa ympärivuotiseen käyttöön. Villat korvasivat pieniä, vaatimattomia leirintämökkejä, jotka eivät enää olleet matkailijoiden suosiossa.

Poiju Villat sijoitettiin kahteen tiiviiseen viuhkamaiseen muodostelmaan, joiden taustalle liikenne ja pysäköinti keskitettiin.

Omakotitalomaisissa Poiju Villoissa on kaksi makuuhuonetta, tupakeittiö oleskelutiloineen, takka ja sauna. Suurista ikkunoista terassiedustoineen avautuu näkymä kohti iltapäiväaurinkoa. Villat ovat kuuden hengen erillis- ja paritaloja, joista kahden huoneistot ovat yhdistettävissä 12 hengen käyttöön. Lisäksi lähimpänä rantaa sijaitsee suurin mökki, kahdeksan hengen Villa Kippari, joka sopii myös yritysten virkistystoimintaan.

Yksityisyyden säilyttäminen, viihtyisät näkymät oleskelutiloista ja luonnonvalon maksimointi olivat villojen suunnittelun lähtökohtana.

Tiiviisti rakennetuista puisista villoista suunniteltiin kuin maisemankatselupaviljonkeja, joiden terassien viistetyt sivuseinät antavat suojaa säältä ja katseilta rajaten rakennusten edustalle rauhallisen oleskelutilan. Villojen vaaleat ja lämpimän puun sävyt sointuvat kesällä ympäröiviin koivuihin ja talvella lumiseen maisemaan.

107

108

109

2017

Dentopolis

D en to p o l i s on suun terveydenhoidon, tutkimuksen ja opetuksen keskittymä Oulussa. Siellä toimivat kaupungin suun terveydenhuolto, yliopiston hammaslääketieteen opetus ja tutkimus sekä ammattikorkeakoulun suuhygienistiharjoittelu.

Dentopolis sijaitsee Kontinkankaalla Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen vieressä ja yhdistyy siihen paviljonkimaisella ravintolaraitilla. Vanha, sisäilmaongelmainen Aapistien hammashoitola purettiin uudisrakentamisen myötä. Sen paikalle tehtiin päärakennuksen ja Dentopoliksen sisäänkäynnit yhdistävä kampusaukio.

Dentopoliksen pääjulkisivu on ruosteenruskeaa, pitsimäistä cortenterästä, ja muut julkisivut ovat kontrastisesti vaaleaa betonia naapurirakennuksiin sointuen. Kolmekerroksisessa rakennuksessa on opetustiloja ja toimistoja, mutta suurin osa kerroksista täyttyy hammashoitohuoneista.

Hoitohuoneiden taakse on sijoitettu hoitosoluja, henkilökunnan tukikohtia. Niiden kautta henkilökunta voi esimerkiksi konsultoida toisiaan ja hakea tarvikkeita. Solut mahdollistavat myös monihuonetyöskentelyn, jossa lääkäreillä voi olla hoidossa yhtä aikaa useita potilaita.

Sisätilat rytmittyvät kolmen korkean, luonnonvaloa keräävän aulan ympärille. Avaruutta ja pitkiä näkymiä on luotu lasiseinillä, -ovilla ja suurilla ikkunoilla. Eriväriset käytävät hohtavat pimeällä ulos saakka.

Dentopolis, Oulu Valmistumisvuosi 2017 Tilaaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Pääsuunnittelija Pekka Lukkaroinen Projektiarkkitehdit Merja Pesonen ja Petri Pettersson Ympäristö- ja vihersuunnittelu VSU Maisema-arkkitehdit Oy Laajuus 10 200 m2

7

3 5 6 4

3 1 1

1 2

3

2

2 1. kerros 1 2 3 4 5 6 7

pääaula odotus hoitosolu luentosali fantom-sali laboratoriot ravintolaraitti

2. kerros

3. kerros

1 odotus 2 hoitosolu 3 monityötila

1 odotus 2 opetushammashoitola 3 hoitosolu

110

111

415,749

112

113

2017

Hiukkavaaratalo

Hiukkavaaratalo, Oulu Valmistumisvuosi 2017

3

Tilaaja Lemminkäinen Talo Oy ja Oulun kaupunki Pääsuunnittelija Joona Koskelo

10

Projektiarkkitehdit Timo Leiviskä ja Petri Pettersson

2

Sisustusarkkitehti Anna Ervasti-Gussander

4

Ympäristö- ja vihersuunnittelu VSU Maisema-arkkitehdit Oy Laajuus 11 670 m2

8

9

1 5 6

1. kerros

7

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

11

aula / ruokala keittiö tekninen työ kuvataide alku- ja esiopetus pieni sali päiväkoti nuorisotilat musiikki sali pihakatos

3

2

4

8

1

9

5 7

6

2. kerros 1 2 3 4 5 6 7 8 9

H i u k k ava a r a n m o n i to i m i ta lo on 700 oppilaan peruskoulu ja päiväkoti, mutta myös uuden Hiukkavaaran alueen keskeinen julkinen rakennus.

Monitoimitalo on siten myös asukkaiden kokoontumis- ja palvelurakennus, ja sen läpi kulkee puolijulkinen, polveileva polku Hiukkavaaran torin ja metsät yhdistäen. Itse talo on kaksikerroksinen, mustasta pystyuritetusta puumuottipintaisesta betonista tehty kappale, johon polku on terävästi koverrettu puiseksi aulaksi.

Polun varteen on koottu yhteiskäyttötiloja esimerkiksi taito- ja taideaineille. Aulassa on myös alueellinen kirjasto ja nuorisotilat.

Hiukkavaaran monitoimitalo on Suomen ensimmäisiä uuden, syksyllä 2016 voimaantulleen opetussuunnitelman mukaisia kouluja.

Siihen suunniteltiin yhdessä pedagogisen työryhmän kanssa joustavat ja muunneltavat tilat, jotka soveltuvat erilaisiin oppimistilanteisiin, kuten ilmiöoppimiseen ja tutkimiseen. Rakennuksessa on selvä tilahierarkia: julkiseen aulatilaan liittyvät puolijulkiset oppimistorit, joihin taas liittyvät yksityisemmät oppimistilat eli oppilaiden kotipesät.

Monitoimitalon aulassa on valaistustaiteilija Tapio Roseniuksen valotaideteos, joka jatkuu ulos julkiselle toriaukiolle.

Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy sai hankkeen suunniteltavakseen arkkitehtikilpailun voittona. Kilpailu käytiin osana Oulun Tilakeskuksen järjestämää neuvottelumenettelyä, jossa toimisto oli liittoutunut Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa.

aula / parvi ivkh 8–9 luokka-asteet 5–7 luokka-asteet 3–4 luokka-asteet henkilökunnan työ- ja taukotilat oppilashuolto kotitalous kattolyhty

114

115

116

117

2019

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan MY-siivet

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan MY-siivet, Kokkola Valmistumisvuosi 2019 Tilaaja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Pääsuunnittelija Merja Pesonen Projektiarkkitehdit Anna Lohilahti ja Ulla-Maija Aarnio Sisustusarkkitehti Riina Marjomaa Laajuus uudisosa ja peruskorjausosa 10 000 m2

118

K e s k i - Po h j a n m a a n k e s ku s s a i r a a l a n laajennuksen tavoitteena oli kaataa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajaaitoja. Sairaalan uusi Y- ja peruskorjattu M-siipi sijoittuvatkin keskussairaalan ja terveyskeskuksen väliin. Rakennusten välinen yhdyskäytävä kulkee MY-siipien kautta.

MY-siivissä sijaitsevat muun muassa näytteenotto ja laboratorio, vuodeosastoja sekä niitä tukevia vastaanottoja. Siipien suunnittelussa panostettiin potilaiden hyvinvointiin huomioimalla erityisesti akustiset olosuhteet, tilojen valoisuus ja liikkumisen sujuvuus.

Uudisosa rakennettiin kiinni peruskorjattuun M-siipeen, josta peittyi näkymä ulos. Siksi paikalle tehtiin uudisrakennuksen sydämeksi korkea ja luonnonvaloa keräävä aula, jonne näkee peruskorjausosan sisäikkunoista.

Y-siipi työntyy sairaalan taakse puistoon. Sen päädyt ovat vihreää julkisivulevyä ja kolmen kiiltoasteen myötä ne sopeutuvat elävästi luonnon kanssa yhteen. Isot parvekkeet jatkavat vuodeosastojen yhteisiä oleskelutiloja ulos ja mahdollistavat huonokuntoistenkin potilaiden ulkoilun.

119

120

121

1999–2019

Lasaretinsaari

Lasaretinsaari, Oulu Valmistumisvuodet 1999–2019 Tilaajat Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus, KK-Verve Oy Sisustussuunnittelu Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky Muutokset 2019 Marja-Liisa Matturi, Anna Ervasti-Gussander, Kati Lukkaroinen-Ervasti Laajuus 12 500 m2 va lo k u vat © j u u s o l a at i o

S i su s t u s a r k k i t eh t i to i m i s to Vesa Ervasti Ky ja toimistojen yhdistymisen jälkeen Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy ovat suunnitelleet Lasaretinsaaren rakennusten sisustuksia vuodesta 1998 lähtien. Silloin Hengitysliitto Heli ry osti alueen ja teki rakennuksista omistamansa Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen, sittemmin Verven, tiloja.

Lasaretinsaari on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, ja useat sen käytössä olevista rakennuksista ovat valmistuneet 1800-luvulla.

Ervastin toimisto on tehnyt sisustuksen muun muassa seuraavien muutostöiden yhteyteen: D-rakennus ”Lasaretti” on entinen sairaala vuodelta 1849, jota on laajennettu viimeksi vuonna 1969. Sairaalatilat muutettiin kokous- ja työhuoneiksi 2000-luvun vaihteessa.

C-rakennus ”Esikunta” valmistui vuonna 1923. Se remontoitiin hotelliksi 2000-luvun alussa. Erityinen haaste oli kylpyhuoneiden ja wc:iden mahduttamisessa joka huoneeseen.

Saneerauksessa pyrittiin olemaan uskollisia rakennusajalle ja esimerkiksi listoitukset tehtiin 1920-luvun tyylisiksi.

B-rakennus ”Ravintola Lasaretti” on alueen uusin talo, vuodelta 2002. Siellä sijaitsee muun muassa ravintola sekä juhlasaleja. Viimeisin sisustustyö, kuntosalin ja uima-allasalueen muutos ravintolatiloiksi, valmistui vuonna 2019.

A-rakennus ”Kapula” oli alunperin mielisairaala. Sinne remontoitiin työtiloja 2000-luvun alussa, mutta kesällä 2001 sen katolla syttyi kesken uudistustöiden raju tulipalo. Rakennus saatiin kuitenkin pelastettua ja korjattua, mutta sisustus suunniteltiin toiseen kertaan. Kapulataloon on tehty pieniä sisustusmuutoksia tarpeiden mukaan viime vuosiin asti.

Lähde: Kovalainen, Pasi; Passoja, Brita ja Turpeinen, Juhani: Viisikanta – hyvää rakennussuojelua, s. 132–135.

Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990–2005.

Helsinki: Rakennustieto Oy, 2008.

122

Vesa Ervasti alkoi ideoida Verven johtaja Matti Anttoselle yhteisellä lomamatkalla Viron Kuressaaressa, että Lasaretin hotellin liikuntasali pitäisi saada kehitettyä muunneltavaksi tilaksi. Paperia ei ollut, mutta innostuneena Vesa haki valkoisia lautasliinoja, joille hän piirsi suunnitelmansa. Tilasta kehitettiin näiden ajatusten pohjalta Lasaretin ylpeys, näyttävä juhlaja kokoustila, Aurora-sali.

123

2019

Oulun Aseman Tähti

Oulun Aseman Tähti Valmistumisvuosi 2019 Tilaaja Hartela Pohjois-Suomi Oy Pääsuunnittelija Joona Koskelo Projektiarkkitehti Antti Partanen Laajuus 4 660 m2

A s em a k at u 3 2:ssa Oulun rautatieasemaa vastapäätä sijaitseva kerrostalo on Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n pisimpään hautunut projekti. Ensimmäiset uudisrakennuksen luonnokset piirrettiin jo 1980-luvun lopulla. Sittemmin rakentamista harkittiin taas vuoden 2005 tienoilla.

Tuloksekkaaseen suunnittelutyöhön päästiin kuitenkin vasta 2010-luvun puolivälissä, jolloin Hartela Pohjois-Suomi Oy kiinnostui yrityskaupassa saamistaan alustavista taloluonnoksista.

Rakennusliikkeessä puntaroitiin, tulisiko talosta asuinrakennus vai hotelli, ja lopulta päädyttiin asuintalon kannalle.

124

125

Tontilla sijainnut kolmikerroksinen rakennus, jossa toimivat aikoinaan muun muassa Rattorilupi, Hotelli Turisti ja ravintola Oskarin kellari, purettiin.

As Oy Oulun Aseman Tähti, kuusikerroksinen, katujulkisivultaan valkeaksi rapattu asuinrakennus valmistui alkuvuonna 2019. Pohjaltaan L:n muotoiseen, ympäröivät naapurinsa huomioon ottavaan rakennukseen sijoittuu asuntojen lisäksi lasiseinäinen liikehuoneisto pohjakerrokseen. Keskusta-alueelle tyypillisesti rakennuksen autopaikkoja on sijoitettu pihan lisäksi myös kellariin.

Suunnittelijoiden pettymykseksi katutason ikkunat teipattiin räikeän punaisiksi alhaalta ylös asti.

2019

Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna

Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Parkano Valmistumisvuosi 2019 Tilaaja Parkanon kaupunki ja Lemminkäinen Oyj Pääsuunnittelija Joona Koskelo Projektiarkkitehdit Timo Leiviskä ja Julia Leshkova Sisustusarkkitehti Kati Kaukonen Laajuus 8 000 m2

va lo k u vat © au k u s t i h e i n o n e n 1. kerros 1 2 3 4 5 6 7 8 9

2 3

1

7 9

aula perusopetus 1–6 esiopetus / perusopetus 1–6 liikuntasali taito- ja taideaineet katsomo näyttämö keittiö kotitalous

6

8 4

5

2. kerros 1 2 3 4 5 6 7 8

3 2

4

1 8

5 6

7

aula perusopetus 1–6 oppilashuolto hallinto perusopetus 7–9 luonnontieteet lukio katsomon yläosa

Ko u lu - j a ku lt t u u r i k a m p u s K a a r n a sijaitsee Parkanon keskustassa, Kirkkopuiston reunalla. Kesällä 2019 valmistunut rakennus on kaupungin maamerkki vieressä kulkevalle Kolmostielle päin, jota kohti sen valkeana loistava pääsisäänkäynti juhlavine rinneportaineen avautuu.

Kaarnassa käy koulua 750 peruskoululaista ja lukiolaista, ja se on myös monipuolinen kulttuurin, harrastamisen ja tapahtumien paikka.

Rakennuksen sydän on keskusaula, jonka ympärille muut tilat jäsentyvät. Sen kyljessä on 300-paikkainen Wrede-sali nousevalattiaisine monitoimikatsomoineen ja täyskorkeine näyttämöineen. Aula toimii koulun ruokailu- ja oppimistilana sekä salin lämpiönä. Päiväkäytössä sali jakautuu siirtoseinin eri kokoisiksi opetustiloiksi.

Alakerrokseen sijoittuu myös liikuntasali, jossa on 200-paikkainen katsomo ja tilaa täysikokoiselle salibandykentälle.

Perusopetuksen tilat on sijoitettu soluihin noppamaisiin rakenusmassoihin. Joka solun keskellä on oppimistori näyttämöineen ja ilmiöseinineen. Oppimisalueet ovat muunneltavia, joten ne mahdollistavat sekä ilmiö- ja projektioppimisen että rauhallisemman pienryhmäopiskelun.

Kaarnan julkisivuilla vaihtelevat vaalea tiili ja eläväpintainen rimalautaverhous. Tiiliseinien värilliset rappaukset ja puuseinien ikkunakehykset keventävät julkisivun ilmettä. Puupintoja on myös Wrede-salissa ja aulassa kuultokäsitellyn betonin parina. Oppimistiloissa värejä on käytetty räväkämmin, ja joka oppimisalueella on oma tunnistevärinsä.

Rakennus on toteuttu elinkaarimallilla YIT:n kanssa.

126

127

128

129

2019

Vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus

Vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus, Oulu Valmistumisvuosi 2019 Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pääsuunnittelija Merja Pesonen Projektiarkkitehdit Anna Lohilahti ja Simo Rasmussen Sisustusarkkitehti Laura Ainali-Karjalainen Laajuus 4 200 m2

Va at i v i en er i t y i s pa lv elu i d en osaamiskeskuksessa tutkitaan, arvioidaan ja kuntoutetaan kaikenikäisiä henkilöitä, joilla on vaikeita oppimishäiriöitä ja kehitysvammoja.

Osaamiskeskus sijaitsee Peltolassa puistomaisella vanhalla sairaala-alueella – lähellä Oulun yliopistollista sairaalaa. Sairaanhoitopiirin aiempi kehitysvammayksikkö sijoittui kilometrien päähän Tahkokankaalle erilleen OYS:n muista toiminnoista.

Kehitysvammaiset eivät asu pysyvästi osaamiskeskuksessa, vaan uudet tilat on suunniteltu niin, että heitä kuntoutetaan pärjäämään arkiympäristössään.

Osaamiskeskuksessa on yhteensä 30 asukashuonetta viidessä solussa. Asukashuoneet on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen. Jokaisesta huoneesta pääsee terassin kautta pihalle, jossa on kuntoutumista varten muun muassa leikkipaikka, maatrampoliini ja pyörätuolin käyttäjillekin sopiva karuselli.

Pihan vanhaa puustoa säilytettiin mahdollisimman paljon ja siksi osaamiskeskuksen pohja-ala minimoitiin tekemällä rakennuksesta kaksikerroksinen. Toisessa kerroksessa on vastaanottotilat. Henkilökunta pääsee kulkemaan sujuvasti kerrosten välillä rakennuksen keskellä sijaitsevan monityötilan sisäisellä portaalla.

Kehitysvammaisuuteen liittyy piirteitä ja tarpeita, jotka vaativat tiloilta esteettömyyttä ja erityistä kestävyyttä. Suunnittelussa pyrittiin myös kodikkuuteen – tilat, värit ja ympäristö ohjaavat käyttäytymistä sekä edesauttavat kuntoutumista.

130

131

2019

Lumiareena

Lumiareena, Pudasjärvi Valmistumisvuosi 2019 Tilaaja Pudasjärven kaupunki (hanke- ja luonnossuunnitteluvaihe) ja Rakennusliike Lapti Oy (toteutusvaihe) Pääsuunnittelija Kristian Järvi Projektiarkkitehti Olli Hongisto Sisustusarkkitehti Kati Kaukonen Laajuus 1 400 m2

Lu m i a r een a on hirsinen monitoimiareena Pudasjärvellä Iso-Syötteen laskettelurinteiden alla. Sen tarkoitus on piristää Syötteen alueen matkailua ja käyttöä etenkin kesäaikaan.

Kaksikerroksiseen Lumiareenaan sijoittuvat muun muassa areenasali, ravintola sekä Iso-Syötteen keskusvaraamon toimintoja. Pääsisäänkäynti vie rinteiden puolelta toisen kerroksen ravintolaan, josta näkee lasiseinän läpi rinteisiin.

Alempaan kerrokseen sijoittuvat 400 neliömetrin kokoinen sali, jota voidaan käyttää esimerkiksi juhliin ja konsertteihin, sekä kuntosali.

Ravintola jatkuu kiinteänä viereisen monitoimirakennus Safaritalon puolelle.

2000-luvun alussa valmistuneeseen Safaritaloon sijoittuu myös sauna- ja kokoustiloja sekä vuokraamotoimintaa. Se puolestaan liittyy putkella vastarakennettuun huoneistohotelliin. Näin Iso-Syötteen rinteiden alle muodostuu kolmen erillisen rakennuksen yhteen kytketty ryhmä.

Lumiareena on rakennettu painumattomasta hirrestä, joka rautavihtrillikäsittelyn vuoksi harmaantuu ladonväriseksi. Myös muodoltaan talo on pelkistetty, maastosta nouseva kappale.

132

133

2020–

134

Kurkistus huomiseen

135

U u d el l e v u o s i k y m m en el l e Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy astuu valoisin näkymin. Toimiston väkiluku on suurempi kuin koskaan, ja maltillista kasvua on edelleen näköpiirissä. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan muun muassa laajentamalla Pekurinkulman toimistoa kolmannen kerran: 200 uutta neliötä muuntuu viihtyisäksi työtilaksi.

Päivitetty strategia ja kirkastettu graafinen ilme tuovat uutta intoa tekemiseen. Toimiston nimi muutettiin vuosikymmenen vaihtuessa Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:ksi kuvaamaan paremmin yhdessä tekemisen meininkiä.

Toimiston tilauskanta on 2020-luvun alussa hyvä ja monialainen osaaminen vankkaa. Toimistossa suunnitellaan laaja-alaisesti arkkitehtuuria aina yleiskaavioista pieniin detaljeihin. Sisustustiimi on kasvanut viime vuosina, ja se vastaa sekä toimiston suurten projektien sisustussuunnitelusta että useista pienemmistä hankkeista. Kaavoitus sekä liike-, asunto- ja toimitilasuunnittelu ovat vahvistuneet vuosikymmenten aikana. Julkinen rakentaminen sekä erityisesti koulu- ja sairaalahankkeet ovat tällä hetkellä toimiston merkittävimpiä suunnittelualoja.

Toimisto on erikoistunut uuden, vuonna 2016 voimaantulleen opetussuunnitelman mukaisten avointen, joustavien ja muunneltavien koulujen suunnitteluun. Se on ollut mukana lukuisissa kouluhankkeissa vuosituhannen alkuvuosista lähtien ja siten päässyt hiomaan osaamistaan oppimisen ajatusmallien eläessä.

Merkittävät toimiston suunnittelemat koulut, kuten Hiukkavaaratalo ja Hirsikampus, ovat kiinnostaneet maailmanlaajuisesti. Niiden myötä yritys on myös kiinnostunut kansainvälisistä markkinoista ja tunnusteluja on tehty muun muassa Lähi-itään ja Keski-Aasiaan.

Suunnitteluyhteistyö muiden arkkitehtitoimistojen kanssa sekä yhteistoiminnalliset hankemuodot, kuten allianssi- ja elinkaarimallit, värittävät vuosikymmenen alkua.

Suurissa sairaalahankkeissa toimisto on liittoutunut muiden sairaalasuunnittelijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa Oulun yliopistollisen sairaalan Tulevaisuuden sairaala 2030 -suurprojekti sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin kaupungin yhteishanke Laakson yhteissairaala.

Puurakentamisen kehittäminen erilaisissa rakennustyypeissä jatkuu opetus-, hoivaja asuinrakennuksista sote- ja kulttuurikeskuksiin. Toimisto on päässyt suunnittelemaan hirsipääkaupungiksi julistautuneen Pudasjärven useita kohteita, joista viimeisimmät ovat Lumiareena ja Hyvän Olon Keskus.

Lukkaroinen Arkkitehtien missiona on luoda laadukasta ympäristöä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Toivomme voivamme tehdä sitä vielä pitkään.

2020–

2017–2021

Kuopion soiva ja sykkivä sydän sekä Taidelukio Lumit

Kuoion soiva ja sykkivä sydän -arkkitehtuurikilpailu

Kuopion taidelukio Lumit

Valmistumisvuosi 2017

valmistumisvuosi 2021

Tilaaja Kuopion kaupunki

Tilaaja Kuopion kaupunki

Kilpailutyöryhmän vetäjä Petri Pettersson

pääsuunnittelija Joona Koskelo

Oppimisympäristöjen asiantuntija Joona Koskelo

projektiarkkitehti Petri Pettersson, Simo Rasmussen, Okko Saurama

Ympäristö- ja vihersuunnittelusuunnittelu VSU Maisema-arkkitehdit Oy / Tommi Heinonen

Sisustussuunnittelu Kati Kaukonen, Nina Keinänen Alueen ympäristösuunnittelu VSU Maisema-arkkitehdit Oy Laajuus 9 500 m2

Kilpailuvaiheen ehdotus.

136

137

Lu m i t-ta i d elu k i o pohjautuu Kuopionlahden alueen yleisen arkkitehtikilpailun voittotyöhön. Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy ja VSU Maisema-arkkitehdit Oy sijoittivat ehdotuksessaan taidelukion ja hotelli-kongressikeskuksen uudisrakennukset olevan musiikkikeskuksen kanssa monumentaaliseen rintamaan aktiivisen puistoaukion vierelle.

Kuopionlahden ranta-alueesta muodostuu valmistuessaan merkittävä kaupunkikulttuurikeskus, jossa rakennettu ympäristö on luonnon kanssa vuoropuhelussa.

Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti erittäin tärkeä ja herkkä alue. Etelästä päin saavuttaessa se on sisääntuloportti Kuopion ydinkeskustaan. Alueen kerrokselliseen rakennuskantaan kuuluu merkittäviä julkisia rakennuksia 1800- ja 1900-luvuilta sekä asuin- ja liikekerrostaloja 1950–1980-luvuilta. Paikka on myös kaupungin kulttuuri- ja sivistysvyöhykkeen solmupiste.

Taidelukio Lumitista tulee 600 oppilaan luovien alojen erityislukio. Painopisteet ovat musiikki, tanssi sekä ilmaisutaito.

Uudisrakennus kunnioittaa perinteisiä kuopiolaisia piirteitä: rännikatuja ja järvimaisemaa. Sillä on selkeä jalustakappale, joka avautuu puisen sisääntulon kautta viereiseen puistoaukioon. Jalustan päällä on ylin kerros, jonka lasisen julkisivun kautta oppilaat näkevät puistoon ja yhä Kuopionlahdelle asti. Kulttuurirakennuksen elämän voi aistia ympäröiviltä kaduilta ja aukioilta.

Sisätilan sydämenä on monisuuntainen esiintymislava, jonka tapahtumia voidaan seurata ruokailutilasta, katsomoportaasta ja liikuntasalista. Opetustilat kiertyvät kerroksittain katsomoportaan yllä olevan atriumin ympärille. Tilaratkaisu on vyöhykkeellisesti hierarkkinen, jossa avoimet ryhmätyöskentelyä painottavat oppimisympäristöt ovat aulan vierellä ja työrauhaa vaativat tilat kerroksen ulkoreunoilla.

138

139

Raahen Pikkulahden asemakaava

2018–2020

Raahen Pikkulahden asemakaava Voimaantulo 2020 (arvio) Tilaaja Raahen kaupunki Projektipäällikkö ja kaavasuunnittelija Satu Fors Suunnittelija Hanna Jokela Suunnitteluyhteistyössä Plaana Oy

6.1

s

5.3

-1 8

/s

so 4.0

6

14

sh

0

lin

na

nt

ie

sh

16

k.3

kk

.3.

le

so

kk.

3.6

.3.

2.9

le

kt

2.9 2.8

3.1

1 3

2.2

1 rp2

6.4

1.9

+4.00

5.4

5.3

5.5

40

4

6.5

5.6

5.3

5.6

5.7

2

at

ak

1

7.9

12

sokk.7.91

8 29 sokk.7.4 .59 sokk.7.26 sokk.7.09

28

sokk.6

4

Pp.tie

sokk.7.0

sokk.5.77

5.3

sokk.7.69

6.3

27

sokk.6.04

vr

7.4 sokk.7.99 11

at

7.1

6.1

6.9

26

5.6

5.4

sokk.7.88

0

5.0

5.0

3.1

2.5

41

6.3

5.4

sokk.5.5 5.1 17

sokk.5.97

1.4

sm

1.3 1.0

17 sokk.

7.6

6.9 sokk.6.64

sokk.6.42 6.3

5.6

10

7.5

6.2

5.9

5.8

sokk.8.1

30

5.7

atu

24 25

7.5

4

31

5.7

4.9

5.3

33

sokk.6.09

sokk.7.88

3.3

5.6

sokk.5.23

5.4

6

18

sokk.7.9

AP-1

5

sokk.5.8

9

sokk.8.1

5.5

sokk.7.86

7.0

5.5

Kauppak

sokk.1.89 1.0

7.4

sokk.6.04 5.6

sokk.7.68

sokk.7.41

.94 sokk.5 23 sokk.6.20 30

5.7

22

sokk.7.49 5

sokk.7.16

6

sokk.5.87 sokk.5.70 5.8

19

24

1.2

1.4 1.0

0.7

5.2

4.9

18

2.8

1.2

sokk.8.44

1.0

1.6

sokk.7.70

6.1

sokk.5.87

kt

tu

1.4

1.9

Musta

7.1

6.6

3

sokk.6.85

var

5.5

1

4

6

0

2.1

1.5

7.4

sokk.6.33 21

sokk.5.82

sokk.5.47

3.0

1.2

9 sokk.7.82

3

sokk.6.93

.5 2.1

1.5

7.2 sokk.7.93

sokk.7.62

2

ak

kt

sokk.5.40 20

5.2

VP VP

sokk.7

7.3

kt

kt

15

sokk.6.95

6.0

5.3

4.5

1

2.9

1.6

16 sokk.6.84

sokk.6.06

4sokk.5.91

98019

4.8

1.0

sokk.7.86 14

sokk.6.94

sokk.7.10

6.5

31

.2

1.8

1.0

kt

sokk.7.76

19

sokk.6.

1.5

98096

2.2

1.3 1.1

sau 300

34

33

Rantaka

kk

2.3

7.2

7.4

5.9

18

sokk.6.26

6

5

2.3

2.4

so

1.5 2.9

la

sokk.4.8 0

sokk.6.4

1.2

1.3

2.4

Lahjoitusmaa

7.0 11sokk.6.95

6.9

13

2

8 1.5

6.2

6.7

6.5

sokk.7.41

10

sokk.4.62

5

30

.2.05

2.2

.1

4.6

sokk.6.42 12

sokk.6.01

sokk.5.99

20

sokk.6.0

.3

MUSTA

1

sokk.5.42

kk

sokk

1.0

4.5

5.5

5.8

sokk.6.35

sokk.4.78 sokk.4.9

32

1.9

23

150

Musta

125.0

5.7

4.9

sokk.6.9

VV

.2.03

var

0.6

22 21

kt

5

.3.60

ta

so

.1 3.8 3

4.8 4.9

sokk.6.01

6

6.3

sokk.4.81

sokk.5.9

sokk

VU

Mus

3.5

.4

9

II

4.2

11

AP-1 1

sokk.4.81

17

2.7

1.7

sokk

kk

sp

sokk.5.86

5.1

sokk.4.67

1

4.5

2.1

1.7

1.5

so

12

sokk.4.05

sokk.5.46

sokk.5.41

22

sokk.4.2

2.2

1.5

4.2

38

1

23 sokk.4.52

sokk.4.

sokk.4.86

RANTAKATU

.4.

II

sokk.3.99

27

6 sokk.4.71

5 sokk.4.68

1.0

vs

pp/ h

2.1

1-99011

4.3

1.9

3.1

98078

pp

III

II

3.5

24

3

h kk

kt

sokk.3.62

sokk.4.58

tu

/t/ so

7

sokk.4.9

4.1

VU

3.2

200

.23 II

1.5

2.1

AR

II

sokk.4.06

3.4

Rantaka

pp

2.5

3.7

k.3

II

800 I II II 550 1001 600 II II 1 13 It I t sh 1 sh II 150 80 10 150 sh 13 10600 II 150 3 I t 50 300 I t sh II II 150 sh 60 3 I II sh140 t I sh 250 150 II 150 II 150 I t 50 sh I 1 1-9903-0 600 IIII 150 ak II 9 sr 200 sh I t II 200 9 II 150 II It I 1 4 sr 175 1400 It 60 II 200 8 8 180 4 I t II 350 I t II It 8 400 II sr 300 It It I t II sh sr 100I t sh sh It 480 I t 350 Isr 20 7 II I 1005 I t 500 50 170 II 140 6II 50 II 7 II 6 II190 sr sh 805 sh 150 sr 140 II sr sr II Saaristo katu 150 sr 170 II II 250 I1/ 2 sr 480 II 140II 140 32 20016 II 1701 1 I t sr sr 12 200 I tsh II 1 sr 13 400 sr I t 11 II sh It II 200 200 11 200 440 IIs1 I t II sh 2 300 I t 2 II I t 110sh II II 220 3 II 450 II 5250 10 440 150 3 10 sr sr I t 700 II II 200 II 480 II 250 9 480 9 sh II 250 4 t 4 I It I t 700 2-9903-0 II 220 I sr WANHA RANTAPUISTO II 460 It 8 2008 II 400 It II 1200 270 600 It 40 It 40 7 7 5 5 It 6 II130 6 130 It II II 400 RANTAPUISTO sr II sh sh 230 sr I sk 100sk TENKATU Corten katu COR II 200 sr I II 2008 8 sr 70 I II II 200 Isk 9 260 I t 240 II 250 11 sh 10 300 t 9 1 I t 200 10 I I sr 11 1 240 II sk 500 t 100 I 50+ II 150 sh I t 7 sh It 900 7 800 II 350 t II 500 2 2 740 p sr sh II9 I II 120 I 12 sr sh 450 II sh It 130 It sh sh II sr p II II 700 sh sr MYHR5 5 1150 4 BERGIN a Ia 3-9903-0 PUISTO 3-9902-0 4 I sh II sr sr II II 3-9901-0 katu HENKATU s rII - 1 Brahen BRA II sr II 11 sr 1 II I 120 12 II 1050 It 1200 40 p 150 11 15 It40 I t 600 16 It sr II sh II 170 sh II 0 200 I60 12013 It sr-1 95 t 350 II 350 1 I sr Ish 10 RANTATORI II 10 2 730 II 2 13 I t sr-2 II sh sr t 1 I It 9 9 II 400 II 350 Kauppatori 3 t I sh I sr 3 sh a II 600 II 4-9902-0 4.5.6 sh 250 13 165 a 14 1000 sr-2 I u 1/ 2 a II 180 a sr 600 II II sr II Kouluka tu I s r -2 2 sr-2 p 15 II sr 17 14 ma- LPA 3 II 2 e=0,50 II u1/2 1

35

18

4.2

5

2.8

18

900

29

at

1.6

LP

98025

2

3.2

sokk.4.66

1.9

19

3.1

2.8

karinka tu

8

3.1

VP

4.9 6.2

PIKKULAHDENPUISTO

2.1

sok

Pitkän

3.3

3.9

3

2.0

1.9

3.2

1.446

1.8

+13.00

3.8

3.0

3.8

2.8

14

16

4.5

4.1

5.4

4

300

2.4

594

1.9

6.4

3032 YU-1 3.9

3

1-9903-0

LP 5

1-9903-0

Kioski

98077

+6.00

VP

2.6

17

VP

2.7

20%

1-9906-0

2.7

2.9

2.7

1.6

6.1

2.9

2.6

15

5

p pp/ h

4

+7.50

ENKATU

2.5

a

3.0

VP

1.2

5

6.7

2.6

2.5 2.7

21 2.3

2.2

2.5

KIRKKOLAHD 2.7

2.7

17

22

4

+8.00

30-9903-0

2.5

2.7

2.4

2.8

2

W

30-9909-0

W4

3

VP

2.0

8

7 2.6

2.6

3.5

30-9909-0

2.2

2.3

5

W-2

4041

6

2.4

k

sokk.2.99 sokk.2.99

u-1

9

1

2

2.8

2.7

2.7

pp

3.8

1

11

10

3.1

2.5

2.0

6

sokk.3.005

u-1

sokk.3.02

sokk.2.88

9

2.2

3.0

3

II

2.2

at

at

2.4

2 2.6

2

VU

a

sokk.3.05

7

sokk.3.32

sokk.2.9

sokk.2.9

kt

II

sokk.3.23

at

sokk.3.04

II

a

kt

le 4a

II

II

30

kt

sokk.3.70

1.9

30-9903-0

7 177 100

u-1 RANTA PITKÄNKARIN

8

VP

3

4

II

sokk.2.99

2.2

sokk.3.24

3007

t

1

2.3

at

2

ak

1

2.6

2.5

II

II

2.4

2.3

a

sokk.3.44

1

4

2.4

a IAKR le 3 II LPA-1 e=0.30 t e=0.65 p e=0.65 t I p I a 3007 II a as88% as88% AKR II t I a

3.1

2.9

2.8

le

kt

2.9

2.1

m - 1 II

at

sokk.3.60

2.4

ATU

rinkatu

2.6

II

sokk.3.20

sokk.3.31

sokk.3.90

2.3

3.0

2.8 2.8

ak

at

sokk.3.45

2.5

2

liikennepuisto

.22

3.2

4.3

ak

1200

3

2

3.3

II

III

42

II II

0

3.4

900

3.1

3.0

2

3.3

kk

sokk.3.58

1

a

2

3.3

19

2.8

Seminaa

3

sokk.4.72

10

pp/h

so

sok

1

so

kt

II

3.1

Pp.tie

150

2 2.0

le

kt

900

4

1/2kIV

t150 a p 6

SEMINAARINK II a 2.9

LKU

u

1 III

3.2

3.2 3.1

III

le

II

3.3

8 3.3

3.3

III

50

4

II

9

3.4

3.0

2.4

3.2

.3.

kt

IIIk

sokk.4.58

3.4

3.2

2450 3 +yht350 IIIk

1/2kIV

a p

5

3.3

2.8

3003

3.8

3.9

3.7

3

kt

3

V

le

sokk.4.85

23

Rantakat

2.9 1.9

kk

le

900

III

30-990

5

3.6

AK-sem t150 4.3

1/2kIV 3.7

2.8

10

at 450 p

.3.36

sokk.3.66

12

.60

V-IV 1500 2.4

2.4

so

kt

III

sokk

k.3

4

.50

3.1

2

3.6

IV

3005

11

KU

3.2

24

k.3

3006

1.9

1.5

intie

2.2

k.3

.70

3006 III AK-vk le sok

2.4

1.7

IIIk

4.3

p

3.3

V

2450 +yht350 2

4.3

2450 +yht400 1

4.0

19

30-9903-0

.58

2.0

.3.36

V

VP

u

NA a ARINPO ak

sok

sok

IV

2.8

a at 400 p

5

V-IV 1500

ak

pp

hde nkat

3003 le

V

le

4.3

4.4

k.3

tu

2.3

1.4

fant

ka

1.4

1.4

Ulko

2.0

en

1.4

3

sok

hd

3.7

2

1

4.0

pun ginla

SEMI

kt

20

4.8

17

4.6

16 4.4

20

21 22

Kau .3.27

sokk

sokk.3.42

2

OL

la

5.0 4.8

4.1

2.2

3005 AK-vk le

5

NP

ng

.3.6

L

pu

sokk

ppINNA

in

2.4

K au 2.1

ak

9

sokk

2

IV

.50

ak

V-IV 1500

2.36

V

14

13

.3.4

1500

5

at 400 p

k.3

ILO

a

sok

2.8

2.7 2.0

ak

sokk

0

2.6

8

a at 400 p

V

ak

3.1

15

7 177 100

30 V-IV

7

k.3.

.9

3.8

KAISLAKUJA

PU KAU

18

sok

6

.4

5

24 522 600

24 521 900

D

H INLA

NG

3

.3

10

2.6

7

ak 42

.4

18

11

3.0

kk

e=0.20

2.7

U

AT ENK

17

kk

4.8

3.3

2.5

12

13

VP

4.5

so

so

Pp.tie

Ilo

4.0

kh

3.2

-1

3.4

-1

4.2

LP-3

.7

4.3

13

2.3

.4

AV

3.9 3.8

5.1

1:51

kk

4

0

-1

4.6 5.0

sokk.4

21

ak sokk.5.06

4.9

4.6

.8

5.0

5.4

-1

.5

.4

p Lahjoitusmaa

sr

.5

kk

kk

so

so

sh

sr

5.4

29

/t

28

K 7

pp

7.2 6.9

2.7

W

0.7

0.5

5.8

2.6

sokk.5.97

sp

3.2

3.7

1

3.3

2.2

lp1

2.3

pp

VP

-2.5

pp

2.0

FIIANPUISTO

2.3

AK-11 le th1109 2050 th 60 III-IV 1109

1.8

21

2.3

2.5

66

/h

(1104-10,1107, 1108) a p

UP

pp 2.3

22

2.3

2.6

1.2

71 2.5

THOMPSONINLAITURI

-1.8

-1.5

-1.7 -1.2

595 98093 1.456

-1.7

lv p

2.3

11-9903-0

2.4 1.8

26

2.4

20

2.6

YO IV 8

4.0

5

90 m

so

1104

kk

kt

III

4

Raahen lukio II

II

le

5.4

11

7

5.7

3.5

2.8

XIII

3.2

2.9

I

3.0

I

31 2.9

IV

4

sokk.4.50

ak

ak

sokk.3.68

kt

6.1

sokk.4 Ras K

5.4

p

5.5

kt

I

Tornitalo 19

kt

10 98003

TOKATU

11 7.6

18

13

25

12 sokk.6.38

II

MANIN PUIS

sok

III 7 III 100 0 I I It 15t t 14 Ia I a I a 25 h I a 520 + t100 p 5.5

p

6.4

III 11

Laivuri nka

III

5.1

XIII 3500 6.762

4

III

2.7

3.1 28

1 3.6

18

1105 kt

I k

21

KOULUPUISTO 11-9903-0 6

5.9

kt

VP

5

II

sokk.6.09

2

4.7

16 3

4.5 3.6

III

15

3.4

19

23

1105 AL

5.1

4.6

3.2

kt

p

2

12

4.8

3.8

kt .4.

4.3

13

4.7

23 4.1

so

sokk.3.47

4.0

1

4

4.4

3.4

4.1

3.6

14

3.8

VK

2

RA 1 1 - 9 9 0 3 - 0 NT A

11

kk

2.7 -1.4

1

3.4

3.7

.3.

.3

72

kk

75

kt

3.6

kk

2.0 -1.5

et

.3.

3.0

621

1

Oikeustalo II

pp/ h I 460

3.6

sp 3.2

2.3

3.3

0621Y p

7 176 200 1750

tu

2.6

kk

LAIVURINAUKIO 11-9902-0

2.

1 ap/70 m2 +2.90+2.20 III

3.1

2.9

3.4

23

5

2.5

19

sokk.3.37

20

29

2.6

2.6

1

h e=0.65

9 I-II

I Lehtitalo

K-3 I

7.7

kt

II

I

sokk.7.36

7.1

6.1

6.3

17

6.3

120 0

1.6

1.5

II so

kt 3.1

2.8

Rantaka

2.5

-1.2

so

kt 2.5

2.4

2.6

1.3

GIN

2.8

2.3

1104 2.3

2.5

69 70

-1.7

6

1.5

1.4

0.6

18

2.9

Sovio

2.5

Kioski

3

so

68

UN

3.2

2.3

2.5

6

W

11-9909-0 62

pk

3.0

09

63 1.9

so

64 2.1

-1.6

KA

2.9

.4.

65

27

-2.0 -1.7

5

2.7

2.4

2.4

1.5

-1.7

-1.1

-1.5

2.6 9

22

5100

2

2.4

2.6

8

1.3

1

2.6

2.3

35dBA

-1.6 -1.6

-1.7

___.___.2019

Risto Karhu Kaupungingeodeetti

1

5

5

4

4

III 520 35dB

-1.8

Pohjakartta täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asettamat vaatimukset.

Tasokoordinaatisto ETRS-GK24 Korkeusjärjestelmä N2000

et

1.5

4

2

28 -0.8

kk ak .2.

91

4

III-VI I-II 4

2.2

I

AL-11 p

10

-L

so

so

1.8

le

1110

1

4

2.4

ajo

-0.9

3

11

3

12

1104

9

so

-0.9

-2.6

2.1

1

11-9903-0

2

3

II

2.2

10

3

9

III

kk ak .2.

91

10

18

1.7

4

1101

AK-11 800 a th 30 et VP III-IVma-LPA th 3050 IV-VI AK-11 th 60 1110 le

/h

8

ma

II-III

ak .8

.1

so

.2

kk

-0.9

ar

1

.3

2

-0.8

-1.6

kk

11

IV

2.1

Pp.tie

III

le AK-11 III-IV 2050 th1107 th 60 II-III LPA 650 1107

29

-2.0

sokk.3.3 14

2.4

8 7 1 1 -25 9903-0

17sokk.3.57

/h

II

0

so

1

1.9

-2.3

-1.9 -1.8

pp

-1.5

-1.7 -1.1 -2.5

B

1101 LPA (1101, 1109, 1110)

3

IV

2.3

II

Kirjasto

.9

.9

kk

2.0

ak

2.9

2

3000

I

sokk.3.34

15

YY II II

16

pp

1

2

15

et

2.2

.3

3

.2

13

10

PA

AK-11 th 1108 2050 th 60

1

IV

III

kk

LA IVU RIN VÄ a II-III YLÄ 12

III-IV 4

10 so

2.0

35

-1.0

-3.1

-2.9

7 176 200

pp

/h

VP

ar

.1

-0.7 -2.9

pp

W

11-9909-0

-2.7

4.8

320

2.2

1

le

1108

VP

24 522 600

24 521 900

-3.3

III 2.2

6

13

11-9901-0 34

2.2

2.2

A

tp 120 5-9903-0 12 RAATIHUONEENPUISTO III uk la-

14

.7

/h

2.2

-2.9

-2.7

A

IV

4

1

1.8

2

-3.1 -2.9

9

la-pa IIIuku 126

16 2.6

et

pp

2.2

2.0

-2.9

18 17

10

2.6

2.6

.4

pp

2.1

-3.4

2.6

2.8

3.0

3.0

tu

la

-3.1

I

sokk.4.56

5

3.1

6 5

Rantaka

II-III

RANTAPUISTO

-3.5

-2.9

3.1

5-9901-0

1.9

et

1

-0.7

91

VP

vk

11-9903-0

11

2.7

35dBA

30

p

517

27

3

31 -3.3

kk

-3.1

-1.3

1

0

1.9

kk

2.2

kk.

6

so

.3

W

1.0

69

.0

.1.

1.1

.4

kk

sokk.3.43

10

Raatihuone

2.4

so

02

so

2.9

II

.9

.2.

7

19

5 I u1/2 800 III 0517 sr-1 YH-1 LP 3.0

I

kk

kk

1.6

.2.2

sokk.4.09

13

780 2 ajo

3.3 3.3

8

32

AL-1

29

sokk.4.11

II

6 3.3

so

so

2.2

sokk

sokk.7.76

hule

2.2

LP-2

LP

2.5

sokk.5.26

sokk.5.11

30

3

VP

sokk.5.38

28

7

sokk.3.4

TA

4.9

4.8

4.7

4.6

02

8

sokk.8.41

19

sokk.5.13

14

.2.4

5

4.9

sokk.5.30

8

SIL

-3.1

33

sokk

sokk.9.36

5

2.2 -3.3

IN

-3.0

0.6

sokk.9.1

6

7

FA NT 0.6

0.9

1.4

2

pp

3.0

1.1

1.8

1.7

sp

5

4.3

4.1

sokk.4.5

VP

2.1 1.2

-3.4

1.5

.38

YH-1

sokk.6.29

678-2012-K5

2.3

k.2

sokk.5.79

5.1

4.9

sokk.5.47

1

1.8

sokk.7.85

sokk.6.33

20

5.3

4.6

4.1

3.4

sokk.3.91

2.1

1.5

6.3

13

4.02 7 8

4.4

sokk.4.63

3035 YH 13KL-4

-3.4

1.6 1.7

sok

sokk.

6

4.0

var

sokk.7.46

AL 6.8

sokk.6.0

VP

0.6 1.8

1.1

3.2

KL-4

11

sokk.7.33

sokk.6.44

4.12

4.50

13

-2.9

2.1

1.6 2.4

3.2

3.3

sokk.

sokk.5.04

mea

2.2

2.2

2.3

6.4

15

16

4.0

3.6

b

12

13 14

sokk.

Fantti

sokk.5.48

3034

Y

-2.8

98094

RANTAKATU

1.7

2.2

2.1

pp/ h

sm

2.3

2.0

1.6

2.1

3.0

2.7

lv

2.3 2.0

1.6

sokk.7.21

7.1

27

68

sokk.5.

sokk.5.91

tu

Maafantti

2.5 2.5 2.4

2.9

22

4.0

2.7

4

4

Rantaka

2.9

7

II

AP-1

4.6

2.4

2.5

4.9

2.4

sokk.8.5

sokk.5.85

2.8

2.4

sokk.2.8

5.679

MAA-FANTINPUISTO

3

8

2.1

Lahjoitusmaa

7

3.0

2.6

0.6

sokk.8.2

7.2

nt 158

2.6

10

5.3

5.3

5.5

sokk

sokk.9.08

6

7.5

26

23

2.7

sokk.6.5

VP/s

1.7

4.0

8.6

sokk.8.55

7

6.5

5.6

sokk.9.1

1

916 3.1

2.5

so

2

o-

2.5

4.0

8

4.5

3.3

sokk.7.2

lu

1.9

2.9 2.9

VP

2.8

sokk.2.98

1.060

sokk.8.2

pp

3033 YM

II Museo

p

546

sok

AL

sokk.9.28

Y-1

Myhrbergin puisto

2

98095

0.6

2.5 4.2

sokk.10.16

tu

3.5

3 9

25

sokk.8.39

sokk.7.93

24 sokk.7.52

9 sokk.6.74

2.8

23

5

sokk.9.2

Y

Rantaka

9

1.0

1.8

VP

3.3

3.0

4

II

II

22

sokk.8.2

7.1

VP

sm

1.2

2.3

sokk.6.41

mea

0.8

2

sokk.8.90

pp

W

5.4

2.6

7.8

sokk.8.10

sokk.6.35

3.7

PULUVÄRKKI

0.6

1.2

7

7.9

8

AL-1

6.9

-1.6

1

sokk.8.3

17

6

19

AL

sokk.6.80

10

3.0

98079

sokk.7.40

7.2

20

21sokk.7.10

sokk.5.66

11

4.7

3.2

2.7

0.8

2.5

2.9

6.2

2.7

2.9

1.3

6

sokk.7.9

18 sokk.7.37

6.6

sokk.6.66

4.8

sokk.5.1

3.5

16

2

AP-1 AK

3.0

1.9

13

7.3

sokk.7.2

sokk.7.43

sokk.6.23

sokk.5.76 sokk.6.056.3

5.0

25

6.8

15

14

135.8

12

4 sokk.8.2 5 sokk.8.1

PIKKULAHTI

sokk.7.24sokk.8.10 14

sokk.7.35

5.5

4.7

4.4

3.2

15 sokk.7.25

6.1

sokk.6.06

16sokk.5.77

29 999c 98018

1000

7

sokk.6.37

2.9

VP

sokk.7.16

sokk.6.7

1.2

0.8

0.7

sokk

P i k ku l a h t i on Raahen merkittävimpiä ja kauneimpia virkistysalueita. Se on kaupungin keskustan kupeeseen tunkeutuva merenlahti, jonka rantamailta Wanhan Raahen puukaupunki alkaa. Purjelaivakaudella kaupungin satama sijaitsi Pikkulahdella.

Viehättävän Pikkulahden alueen kaikkia mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Alueella sijaitsee nykyään muun muassa uimaranta, virkistysalueita ja Pakkahuoneen museo, mutta osa siitä on jäsentymätöntä ja vajaalla käytöllä. Raahen kaupungin tavoitteena on kehittää Pikkulahden ympäristöä kaikkien asukkaiden keskuspuistoksi.

Suunnittelutyön ensimmäisessä vaiheessa tehtiin Pikkulahden virkistys-, liikunta- ja puistosuunnitelma, jonka tavoitteena on luoda alueesta viihtyisä, kaunis ja toimintaan houkutteleva paikka niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin. Ilmeen ehostamisella pyritään kehittämään Raahea vetovoimaisena ja merellisenä hyvinvointikaupunkina.

Kaupungin asukkaat on osallistettu vahvasti mukaan suunnitteluun, ja he ovat olleet innoissaan alueen uudistamisesta. Lähes kaikki toteutettavat ideat ovat kaupunkilaisten esittämiä. Asukkaiden mielipiteitä ja toiveita on tiedusteltu useissa osallistamistilaisuuksissa, joissa suunnitelmia on esitelty muun muassa virtuaalimallin avulla.

Suunnitelmassa Pikkulahden länsipuolta pyritään reippaasti toiminnallistamaan. Uimarannan yhteyteen on suunniteltu muun muassa saunamaailma, maauimala sekä liikunta- ja pelialueita.

Maafanttiin on tarkoitus tehdä metsäpolkuja ja näköalatorni. Itäpuolelle, vanhan Raahen edustalle, on suunniteltu kaunis, ranskalaistyylinen puisto. Rantatorin yhteyteen mahdollistetaan lisärakentamista, ja sen eteläpuolelle on suunniteltu keskusleikkipuisto.

Pikkulahden ympärille on suunniteltu rengasreitti aluetta kiertämään. Rengasreitin toteuttaminen vaatii sillan rakentamista kaupungista Maafanttiin, mikä todennäköisesti estää jatkossa purjeveneiden pääsyn Museonrantaan historialliselle satama-alueelle. Niinpä siltaaikeet ovat herättäneet raahelaisissa keskustelua puolesta ja vastaan.

Suunnittelutyön toisessa vaiheessa laadittiin virkistys-, liikunta- ja puistosuunnitelmaan perustuva Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos.

Asemakaava valmistuu alkuvuonna 2020, ja sen jälkeen Pikkulahtea aletaan uudistaa pala kerrallaan.

140

141

2021

Keravanjoen monitoimitalo

Keravanjoen monitoimitalo, Kerava Valmistumisvuosi 2021 Tilaaja Keravan kaupunki Pääsuunnittelija Joona Koskelo Projektiarkkitehdit Timo Leiviskä, Kaisu Vasara ja Henry Kouva Sisustusarkkitehti Anna Ervasti-Gussander Laajuus 11 100 m2

K er ava n j o en m o n i to i m i ta lo on lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu. Se on myös alueensa asukkaiden keskeinen kohtaamispaikka, jossa on mahdollisuuksia harrastamiseen ja kulttuuriin. Monitoimitalon on tavoiteltu olevan eri käyttäjäryhmiä joustavasti ja monipuolisesti palveleva rakennus, jonne on mukavaa, helppoa ja turvallista tulla.

Rakennus sijoittuu maisemallisesti arvokkaaseen Keravanjokilaaksoon Keravan keskustan itäpuolelle. Kolmionmuotoinen tontti rajoittuu pohjoissivultaan rautatiehen, ja idässä, Keravanjoen toisella puolen, humisee moottoritie.

Tontilla sijainnut vanha koulu purettiin hankkeen alussa.

142

143

Monitoimitalo on kutsuva maamerkki keskustaa lähestyttäessä. Kompaktiin kaksikerroksiseen rakennukseen pääsee sisälle kolmesta suunnasta. Oppilaspihat sijoittuvat talon länsipuolelle, suojaan moottoritien melulta. Pohjoispuolella sijaitsee melumuurin rajaama koulun urheilukenttä, joka on myös kaikkien keravalaisten käytössä.

Betonirunkoisen, kaksikerroksisen rakennuksen ulkoseinillä vaihtelevat vaalea tiili ja lämminhenkinen puuverhous. Pitkien julkisivupintojen mittakaavaa on pyritty rytmittämään ja tekemään ihmisläheiseksi vaihtelevalla aukotuksella, puupintojen pystyrimoituksella sekä liseeneillä.

Puuverhous jatkuu sisäänkäynneiltä aulaan. Siellä seinien ja katon rimaverhous parantaa akustiikkaa ja tuo lämpöä avaraan tilaan. Aula jakaa neliömäisen rakennuksen oppimistilat neljään vapaamuotoiseen lohkoon.

Aula-alueen keskellä on monitoimitila ”höntsäsali”, jonka lisäksi aulaan liittyvät myös ruokailutilat, näyttämö, kahvio ja projektitila. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat myös esikoulun ja alaluokkien oppimistilat sekä taito- ja taideaineet ja liikuntasali. Viitos–kuutosluokkalaisten ja yläkoululaisten tilat erikoisluokkineen sekä hallinto ovat yläkerrassa.

Monitoimitalon tilat on suunniteltu muuntumaan joustavasti niin päivittäisen käytön vaihteleviin tarpeisiin kuin rakennuksen elinkaaren aikana vaihtuviin käyttötarkoituksiin. Rakennus hyödyntää osin uusiutuvaa aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

2021

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus

Pudasjärven Hyvän Olon Keskus Valmistumisvuosi 2021 Tilaaja Pudasjärven kaupunki ja YIT Suomi Oy Pääsuunnittelija Laura Sorri Projektiarkkitehti Johanna Kalliainen Sisustusarkkitehti Heidi Kurttio Laajuus 9 300 m2

144

145

P u da s j ä rv el l e avataan vuonna 2021 hirsirakenteinen Hyvän Olon Keskus, johon sijoittuvat kirjasto, nuorisotilat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työllistämisyksikkö. Rakennukseen tulevat myös auditorio, kuntalaisten varattavissa olevia kokoustiloja, kahvila ja liiketilaa.

Pääosin kaksikerroksisen rakennuksen massa on jaettu sakaroihin, jolloin rakennus sopeutuu ympäristönsä mittakaavaan. Rakennus on korkeimmillaan Ouluntien puolella ja mataloituu kaupungin keskustaa kohti. Vesikaton muotoilulla rakennukselle on luotu omaleimaista ilmettä ja tuotu luonnonvaloa sisään myös rakennuksen keskiosiin. Julkisivuissa vuorottelevat massiiviset hirsiseinät ja suuret lasipinnat, joiden kautta rakennuksen julkisimmat toiminnot avautuvat myös ulospäin.

2021

Kungsgårdsskolan

Kungsgårdsskolan, Espoo Valmistumisvuosi 2021 Tilaaja Espoon kaupunki Pääsuunnittelija Joona Koskelo Projektiarkkitehdit Olli Hongisto ja Kristian Järvi Sisustusarkkitehti Laura Ainali-Karjalainen Laajuus 5 000 m2

Ku n g s g å r d s s ko l a n on suunniteltu lämminhenkiseksi, isoksi ruotsinkieliseksi kyläkouluksi, joka on myös energiatehokas ja toimiva. Siitä on tulossa kaksikerroksinen, betonirunkoinen ja valkeilla pystysuuntaisilla kuningaspaneelilankuilla verhottu rakennus. Pihan puoli ja aulaan johtavien välien puujulkisivut kuultokäsitellään lämpimän keltaisiksi. Tilat sijoittuvat keskeisen aula-ruokasalin ympärille.

Koulun on määrä korvata 300 metrin päässä sijaitseva vanha, suojeltu Kungsgårds­ skolan, joka on jäämässä pieneksi. Uusi koulu on mitoitettu 326 oppilaalle sekä 21 päiväkotilapselle.

Vanhan Kungsgårdsskolanin pihapuu on ollut erityisen tärkeä koululle ja sen ympärille kietotuvalle kyläyhteisölle. Ensin pihaa koristi komea tammi ja sittemmin saarni. Pihapuun muistoa on haluttu vaalia uuden koulun sisustuksessa. Selvimmin se näkyy pääaulan runsaassa puumateriaalien käytössä ja pihalle avautuvan lasiseinän saarnikuvioinnissa.

Kungsgårdsskolan sijoittuu vanhalle kylämäiselle alueelle Espoon Kurttilaan, jota ollaan täydennysrakentamassa omakotitalovaltaiseksi.

Koulun on tarkoitus toimia ruotsinkielisen yhteisön kokoontumispaikkana ja vahvistaa oppilaiden suomenruotsalaista identiteettiä.

Kungsgårdsskolanin avoimen oppimisympäristön opetustilat voivat muuntua taiteseinien, verhojen ja pesämäisten kalusteiden avulla joko avoimemmaksi tai suljetummaksi.

Avoimempina tilat toimivat paremmin suurempien ryhmien yhteisessä opetuksessa, kun taas suljetumpina tilat mahdollistavat tiiviin oppimisen ja työskentelyn pienemmissä ryhmissä.

146

Kungsgårdsskolanin tontilla on metsää, jossa asuu liitooravia. Niiden elely on otettu koulun suunnittelussa huomioon.

Liito-oravien lempipaikka, komeapuustoinen ja hieman kallioinen mäki on jätetty rakentamisalueen ulkopuolelle ja talo on sijoitettu avoimemmalle paikalle oravia väistäen.

Lähimmät pesäpuut ovat viidentoista metrin päästä suunnitellusta koulusta. Rakennusluvasta tehtiin kuitenkin valitus, joka viivästytti täysin valmiiksi suunnitellun koulun toteuttamista. Valituspäätöstä odotettaessa liito-oravat levittäytyivät ja piha jouduttiin suunnittelemaan osin uusiksi.

147

2026

Laakson yhteissairaala

Laakson yhteissairaala, Helsinki Valmistumisvuosi arviolta 2026 Tilaajat Helsingin kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Arkkitehtisuunnittelu hankesuunnitteluvaiheessa Anna Lohilahti, Mikael Gylling ja Saara Valkama Yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:n, AW2 Arkkitehdit Oy:n ja UKI Arkkitehdit Oy:n kanssa Laajuus 150 000 m²

148

L a a k s o n y h t e i s s a i r a a l a a n keskitetään laaja-alaista psykiatrista ja somaattista sairaalahoitoa sekä vaativaa neurologista kuntoutusta Helsingin kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueilta. Sairaalaosastojen toiminnan tueksi sinne sijoittuu myös poliklinikoita hoitoketjujen joustavuuden ja hoidon laadun takaamiseksi.

Yhteissairaalaan keskitetään myös sen toimintaa tukevaa tutkimusta ja siitä kehitetään kansainvälisesti merkittävää osaamisen keskittymää. Sairaalaan sijoitetaan psykiatrian, neurologian ja geriatrian opetusta. Alueelle on tulossa sairaansija 930 potilaalle.

149

Sairaala koostuu kolmesta uudisrakennuksesta sekä 1800-luvun sairaalarakennuksista, jotka muutetaan vuodeosastoista poliklinikoiksi, hallinto- ja opetustiloiksi. Uudisrakennuksissa on enimmillään yhdeksän maanpäällistä kerrosta. Tontti nousee etelästä pohjoiseen noin 15 metriä, ja niin uusien kuin kallion päällä sijaitsevien vanhojen rakennusten katot asettuvat samalle tasolle. Ylimmistä kerroksista avautuu näkymä Helsingin ylle ja merelle saakka.

Noin 150 000 bruttoneliömetrin hankkeen kustannusarvio on noin 700 miljoonaa euroa.

Hankkeen valtavuuden vuoksi sitä suunnittelee yhteisvoimin neljä arkkitehtitoimistoa, joilla

jokaisella on yhtä suuri vastuu. Muuntojoustavuuden vuoksi sairaala pyritään tekemään mahdollisimman toistuvista yksiköistä.

Yhteissairaalan alta puretaan muutamia kerrostaloja sekä 1980-luvun terveyskeskus. Kallioita ja vanhoja puita säilytetään. Maisemallisena tavoitteena on Keskuspuistosta sairaalaalueen läpi Finlandia-talolle asti työntyvän puistomaisen vihersormen katkeamattomuus.

Rakennusmassoilla pyritään vuoropuheluun töölöläisen mittakaavan kanssa: Suuri sairaala ei nouse isona muurina kadun reunassa, vaan sen sakarat kurkkivat tielle kuin päät.

2023–2028

OYS Tulevaisuuden sairaala 2030

OYS Tulevaisuuden sairaala 2030, Oulu Valmistumisvuosi 2023 (1. vaihe, arvio), 2028 (2. vaihe, arvio) Tilaaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy / Toni Väisänen, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy / Merja Pesonen ja UKI Arkkitehdit Oy / Raija-Liisa Miesmaa Projektiarkkitehdit Sari Isola-Mäläskä, Nina Väistö, Tiina Komulainen, Hanna-Leena Talsta ja Tellervo Karinsalo.

Lisäksi Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:n ja UKI Arkkitehdit Oy:n projektiarkkitehteja.

Sisustusarkkitehdit Laura Ainali-Karjalainen, Heidi Kurttio, Enni Murtomäki Laajuus 116 700 m2 150

O u lu n y l i o p i s to l l i s en s a i r a a l a n uudistamisen ajatuksena on keskittää sairaalatoiminnot aiempaa tiiviimmin ja siten tehokkaammin. Uudistuksen tavoitteena on saada OYS:n toimintaa tuottavammaksi ja hoitoa vaikuttavammaksi.

Tulevaisuuden sairaala muodostuu toistuvista modulaarisista rakennuksista, joiden tiloja on standardoitu mahdollisimman monikäyttöisiksi. Tällä tavoitellaan rakennuksen joustavaa muuntamista nopeasti kehittyvän sairaalatoiminnan tulevaisuuden tarpeille.

Kontinkankaalle, nykyisen sairaala-alueen pohjoispäähän, nousee kymmenen maanpäällisen ja kahden maanalaisen kerroksen rakennuksia. Uudisrakennusten vaaleat yläosat maisemoituvat pilviin ja tummat jalustaosat ympäröivään puustoon. Sisään151

käyntejä ympäröivää julkisivua korostavat lämminsävyiset puuverhoukset.

Rakennusten edessä oleva sisäänkäyntipiha kokoaa rakennukset yhteen ja luo sairaalakampukselle näyttävän ja viihtyisän keskuksen. Asiakkaiden pysäköinti on etupihan alla olevassa kansiparkissa, josta on suorat käynnit sisätiloihin.

Rakentaminen etenee vaiheittain vanhaa purkaen ja samalla uutta rakentaen, jolloin OYS:n toiminta jatkuu keskeytyksettä. Uudistamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tilat erikoissairaanhoidon ydintoiminnoille kuten päivystykselle, synnytyksille, tehohoidolle ja leikkauksille sekä niitä palveleville vuodeosastoille. Toiseen vaiheeseen sijoittuvat loput sairaalan tarvitsemat tilat.

1984–2016

Vesa Ervastilla oli varma värisilmä ja hän keksi tavanomaisesta poikkeavia ideoita. Hänen töistään tuli persoonallisia ja erittäin toimivia. Vesa ei innostunut tietokoneella suunnittelusta, vaan laati kohteistaan perspektiivikuvia vapaalla kädellä. Ne olivat kuin taideteoksia ja hyvin havainnollisia.

152

153

Ve s a Erva s t i perusti Ouluun sisustusarkkitehtitoimiston muutettuaan takaisin kotikonnuilleen keväällä 1984. Hän oli syntyisin Haukiputaalta, Oulun naapurista, mutta työskenteli opintojen jälkeen Antti Paateron toimistossa Helsingissä.

Pekka Lukkaroinen oli houkutellut ystävänsä Vesan ja hänen vaimonsa Katin – Pekan siskon – palaamaan pohjoiseen. Pekka oli selvittänyt, että Oulussa olisi sisustusarkkitehdille kysyntää.

*** Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky aloitti toimintansa Kirkkokadulla, samoissa tiloissa Arkkitehtisuunnittelu Pekka Lukkaroinen Ky:n kanssa. Hän sai heti ensimmäisen toimeksiantonsa: sisustuksen suunnittelu matkatoimisto Lomamatkojen toimistoon Oulun keskustaan.

Vesa Ervasti ja Pekka Lukkaroinen tekivät alusta asti yhteistyötä ja 1980-luvun puolivälissä miehet pohtivat toimistojensa yhdistämistä niin pitkälle, että Vesa suunnitteli yhteiselle firmalle logon. Lopulta Vesa kuitenkin katsoi pystyvänsä saamaan töitä myös muilta arkkitehtitoimistoilta, jos hän pysyisi itsenäisenä, ja toimistot jäivät erilleen. Ystävysten välit olivat silti läheiset, he olivat sekä toistensa tukena yrittämisessä että jakoivat ajatuksia arkkitehtuurista ja suunnittelusta. Toimistot myös suunnittelivat lukuisia yhteisiä kohteita vuosien mittaan.

*** Kati Ervasti aloitti työskentelyn miehensä toimistossa vuonna 1986. Silloin yritys oli jo muuttanut toimintansa Oulun Höyhtyälle heidän omakotitaloonsa. Seuraavana vuonna toimisto muutti isompiin tiloihin keskustaan Rautatienkatu 13:een, joissa työskenteli parhaimmillaan kahdeksan ihmistä. Laman aikaan toimisto siirtyi pienempään huoneistoon Koulukatu 20:een.

Vuonna 1998 toimisto muutti Pekurin talon neljänteen kerrokseen. Vesa ja Kati alkoivat houkutella Pekkaa muuttamaan naapuritiloihin, joita remontoitiin toimistokäyttöön. Näin vuonna 2002 firmat toimivat jälleen vierekkäin ja ne jakoivat myös yhteisen neuvotteluhuoneen.

*** Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky:n merkittävimpiä töitä olivat Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen sisustus Oulun Lasaretinsaareen sekä Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen sisustus Oulun puukasarmialueelle Intiöön. Molemmat tilat olivat vapautuneet armeijalta ja ne suunniteltiin yhdessä Museoviraston kanssa.

*** Toimiston muita tärkeitä töitä olivat Oulun, Mikkelin ja Kajaanin rautatieasemien sisustukset, jotka nekin suunniteltiin Museoviraston kanssa yhteistyössä. 1980-luvulla toimisto suunnitteli sisustukset useiin hotelleihin. Myöhemmin se sai toimeksiantoja suuriin toimistorakennuksiin, kuten Micropolis I:seen Kuopiossa sekä Oulun seudulla Smarthouseen, Keskustan seurakuntataloon sekä PKC:n ja JOT:n tiloihin ja myös useisiin kouluihin.

Ervastin ja Lukkaroisen toimistot suunnittelivat yhdessä vuonna 2004 valmistuneen Kaakkurin koulun, ja yhteistyö alkoi tiivistyä entisestään. 2010-luvulla Ervastin töistä jopa 70–80 prosenttia oli yhteisiä Lukkaroisen kanssa.

Vesa Ervasti menehtyi yllättäen sairauskohtaukseen kesällä 2014. Sen seurauksena toimistot yhdistyivät vuonna 2016 ja Kati Ervasti alkoi johtaa Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n sisustustiimiä. Katin jäätyä eläkkeelle syksyllä 2019 tiimin johtoon siirtyi Katin ja Vesan tytär Anna Ervasti-Gussander.

sanomalehti liitto

1984–2016 Samaa perhettä – Sisustusarkkitehtitoimisto Vesa Ervasti Ky

154

155

156

157

Henkilöstöluettelo tammikuu 2020

Osakkaat Pekka Lukkaroinen Mikko Lukkaroinen Joona Koskelo Merja Pesonen Anna Ervasti-Gussander Heini Kaskela Henry Kouva Timo Leiviskä Antti Partanen Petri Pettersson Laura Sorri Muu henkilöstö Ulla-Maija Aarnio Laura Ainali-Karjalainen Paulus Alajeesiö Valtteri Alakärppä Mikko Alatarvas Eveliina Erkkilä Nastassja Favale Satu Fors Meiju Granholm Mikael Gylling Ville Hautala Kristiina Heikura Olli Hongisto Sari Isola-Mäläskä Hanna Jokela Soili Junes Päivi Juvonen Kristian Järvi Johanna Kalliainen Henri Kangas Johanna Kangas Tellervo Karinsalo

Kati Kaukonen Nina Keinänen Tea Kemppainen Antti Kinnunen Tiina Komulainen Pirkko Kukkurainen Heidi Kurttio Liisa Kärki Diana Lavric Sanni Leinonen Julia Leshkova Niko Liias Anna Lohilahti Riina Marjomaa Marja-Liisa Matturi Anniina Minkkinen Enni Murtomäki Anni Myllymäki Maisa Nurminen Elina Piirainen Tiina Pyhäluoto Simo Rasmussen Tanja Rastas Sini Räikkä Okko Saurama Saana Sirola Hanna-Leena Talsta Helena Tasa Lasse Tikkanen Saara Valkama Kaisu Vasara Henri Vähäkangas Nina Väistö Marita Välikangas Liina Yasin

158

merci bien!

julkaisija t yp o g r afi a, tai t to j a ku va n k 채 s i t t e ly pa i n at u s pa p e r i

lu k k a ro i n e n a r k k i t e h d i t oy r a- st u d i o r a i mo a h o n e n otava n k i r j a pa i n o oy lu mi s i l k 1 70 g/ m 2

kirjaintyypit

mr e ave s ( zuz a n a l i c ko ) j a bi l bao s a n s ( s e rge j leb edev)

pa i n o s m채 채 r 채

60 0 k p l

pa i n o pa i k k a j a vu o s i

keuruu 2020