Riskiryhmä testaa

(työ-) elämän

Teksti: Valtteri Bovellan, Merlin Hallman Kuvat: Riskiryhmän arkistot

”Kannattaa nauttia opiskelun hellästä huomasta, kun siihen on vielä mahdollisuus”

Lihasjumia ja ääni käheänä? Punaiset silmät ja pientä vapinaa havaittavissa? Aamuun asti venyneen perusteellisen testausurakan jälkeen näiden oireiden syy on ollut itsestään selvä. Riskiryhmä on ollut taas kerran testaamassa jotain aktiviteettia, mutta oireiden syy ei ole tällä kertaa se ilmeinen. Ennen kuin mennään tämänkertaiseen testiin, niin on varmasti paikallaan avata nuoremmille tieteenharjoittajille hieman sitä mitä Riskiryhmä tekee.

Riskiryhmä testaa erinäisiä aktiviteetteja.

Noniin, nyt päästiin siitä yli, joten testin pariin. Riskiryhmä on viettänyt pitkään hiljaiseloa ja tälle on tietenkin loistava syy. Riskiryhmä on ollut suorittamassa pitkäaikaistestausta ja testausolosuhteiden johdosta yhteys ulkomaailmaan on ollut heikko. Menneinä vuosina testeihin saatettiin hakea lisähaastetta esimerkiksi prosenttijuomilla (oluthanan testaus), saatettiin hakeutua ryhmälle vieraisiin olosuhteisiin (parturi) tai jopa jalkautua ihmisten ilmoille sekoilemaan (karaokebaarit). Kaikki tämä on kuitenkin hyljätty viimeisin ultimaattisen testin takia: työelämä.

Riskiryhmä on jalkautunut työelämään ja testaus jatkuu edelleen. Tässä riskiryhmäläisten kommentteja työelämästä:

Ennen oli pitkät yöt ja lyhyet päivät, nyt on toisin päin.

Työt ja huvi hyvä pitää erillään, voisi tulla sanomista.

Etätyöskentelystä arvosana torstai, helppoa ja suht kivaa mutta ei ihan perjantai.

Vuosien saatossa Riskiryhmä on ehtinyt testata kaikenlaista, kuten kuvasta kuuluu. Mm. karaokebaarit (2017), nelosoluet (2018) ja pikkujoulut (2019) ovat saaneet kokea näiden korkeimman tason kriitikoiden tinkimättömät kriteerit.

Keskustelu työelämästä on usein täysin yksipuolista. Työpaikoilla järjestetään mitä hullumpia ”tuo-lapsesi-töihin-päiviä” ja ala-asteeltakin monelle muistuu mieleen täksvärkkipäivät sekä työelämään tutustumiset. Onko kukaan koskaan pysähtynyt miettimään asiaa toiselta kantilta? Ehkäpä ne vanhemmat tieteenharjoittajat, jotka viettävät päivänsä Sokoksen kongissa hulluja huudellen, ovatkin huomanneet joitain intiaanimaisia viisauksia, jotka muilta oravanpyörää polkevilta on jäänyt välistä. Hyvänä työpäivänä olo voi olla loistava ja HR-osaston Riitan sekoilua Powerpointtien kanssa jaksaa katsella, mutta työelämä osaa olla välillä myös puuduttavaa ja raskasta, ja tätä ei työnhakuilmoituksessa tai LinkedInissä muisteta kertoa. Näihin päiviin Riskiryhmäläisetkin ovat nyt joutuneet pitkän kaavan kautta tutustumaan syväanalyysia tehdessään. Tämän kirjoituksen ei tule olla pelon sana sinulle, nuori kylteri. Pikemminkin muistutus siitä, että kannattaa nauttia opiskelun hellästä huomasta vielä, kun siihen on mahdollisuus. Kannattaa lähteä mukaan tapahtumiin, ainejärjestön toimintaan ja kaikkeen muuhun mitä opiskelijaelämällä on tarjottavaa. Näiden opiskeluaikana luotujen muistojen kanssa jaksaa sitten painia läpi raskaampien työelämä viikkojen.

Kuten tästä kaikesta käy ilmi, Riskiryhmä ei ole enää kykenevä jatkamaan toimintaansa nykyisellä miehityksellä. Nyt on korkea aika antaa koekaniin rooli eteenpäin nuorille ja viriileille preemiolaisille. Riskiryhmäläiselle tärkeitä ominaisuuksia voisi listata monta sivua. Se olisi kuitenkin turhaa, koska sen paremmin nykyiset kuin entisetkään riskiryhmäläiset eivät olisi niitä vaatimuksia täyttäneet. Toivottavasti tämä Riskipreemion vakavin asiapainotteinen palsta saa jatkoa ja löytää arvoisensa suorittajat. Riskiryhmä kiittää erityisesti Riskipreemion päätoimittajia vuosien varrelta, jotka ovat antaneet meille palstatilaa ja pitäneet hermonsa kun juttua on saanut joka kerta odotella.

On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa

Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa

Jäi jälki sydämiimme

Jälki unelmiin

Antura Pubille laulamme nyt näkemiin. Rip Antura.