Nietos2015/2016 by rukapyha

TALVI 2015–2016

s.56

SEITANALLINEN

VAUHTI

s.44

PUJOTTELUA

TYYLIVIIDAKOSSA s.72

PYHÄ HENKI RUKA + POW – SUSI-KALLE – SUUR-HAMARI – RIKSGRÄNSENIN KISAT

a skier knows. henrik windstedt in heli vertical. haines, alaska

PROUD SKIWEAR SPONSOR OF THE FREERIDE WORLD TOUR

HISSILIPPU K A U PA N PÄ Ä L L E 6.–20.12.2015, 10.1.–19.2. & 3.4.–9.5.2016 VA R A A H E T I , RAJOITETTU MÄÄRÄ.

O T

E I N Ä S SI

U L S Y LL

T T E

O L E

PÄÄKIRJOITUS ......................................................... 10 TEKIJÄT......................................................................... 12 LUKIJAPALAUTE Viime talven Nietos oli tähtiainesta .................................. 14

FRONTTI

TUNTURIUUTISET Ajankohtaista Rukalla ja Pyhällä ........................................ 21

TÄNÄ TALVENA PYHÄLLÄ Tunturissa tapahtuu koko talven ....................................... 26

OMAN KYLÄN POIKA

TÄNÄ TALVENA RUKALLA

Kirjailija Tommi Kinnuselle kotiseudun murre on yhä se ainoa oikea.

LADULLA

OMAN KYLÄN TYTTÖ

Tunturissa tapahtuu koko talven ....................................... 29 Voitelugurun vinkit hiihtoniiloille ..................................... 30

OLDSCHOOL, NEWSCHOOL Peurakurun suu sykähdyttää yhä ......................................... 32

TUTKITUSTI TOTTA Kylmiä totuuksia jäästä ...................................................... 34

Alppihiihtäjä Merle Soppela löysi henkisen kotinsa Pyhältä jo lapsena.

VÄLINETOHTORI

VIHERPIIPERTÄJÄ

Yötä päivää .......................................................................... 36 Huoli lumesta sai laskijat aktivoitumaan .......................... 38

PYHÄKOULU Mitä suksenkantotyylisi kertoo sinusta?........................... 40

Harri Tarvainen | Juha Mourujärvi, Pyhä

HUIPPUJUTUT PUJOTTELUA TYYLIVIIDAKOSSA Jokainen laskija yhdistyy valinnoillaan ja tyylillään tiettyyn alakulttuuriin.

KULLALLA SILATTU LEGENDA

NOPEAMMIN!

Kalevi Susi-Kalle Oikarainen oli legenda jo vuoden 1970 olympialaduille lähtiessään.

JALAT EDELLÄ

Paracrossilaskija Matti Suur-Hamarilla on pirun kova asenne ja sopivan huono muisti.................................. 60 Laskettelunautinto lähtee jalkaan istuvasta monosta ....... 64

UUSI AIKA Juhani Toivio raportoi Riksgränsenin legendaarisista vapaalaskukisoista. ............................................................. 66

SEITAN – LAITE JOSSA EI OLE MITÄÄN NOLOA

PYHÄN HENGEN PURAISEMAT

Kuusi valokuvaajaa ja vapauden huuma ............................ 82

Loputtomasta vauhdinjanosta syntyi hirviövinssi nimeltä Seitan.

AFTER SKI BISTRO Hiihtoreissulla nautittu tuoremakkara-annos teki Alexander Gullichsenista kokin ......................................92

LASKIJAN SILMIN

Viisi tarinaa rakastetusta tunturista ja Pyhästä hengestä. ............................................................. 72

HUIPPUKUVAT

SLOPESTYLE Nietoksen omaperäinen muotinäytös yhdistää katukelpoisen ja katu-uskottavan.

S OO

Kuvia Nietoksen lukijoilta .................................................. 104

LUONTOHETKI Ilves on varovainen huippupeto ....................................... 106

FRONTTI | PÄÄKIRJOITUS

OMA TYYLI LASKUHARRASTUKSIIN ON AINA KUULUNUT OLENNAISENA OSANA YKSILÖLLISYYDEN KOROSTAMINEN. ÄLYPUHELIMIEN, KYPÄRÄKAMEROIDEN, SOSIAALISEN MEDIAN JA MUIDEN INNOVAATIOIDEN MYÖTÄ OMAN TYYLIN ILMAISU ON NÄKYVÄMPÄÄ JA TÄRKEÄMPÄÄ KUIN KOSKAAN AIKAISEMMIN. VÄLILLÄ TUNTUU, ETTÄ SIITÄ ON TULKalle-legenda syntyi aamuöisel-

LUT JOPA ITSETARKOITUS.

lä hiihtolenkillä vuonna 1963 (s. 50). Kiinnostava oman polkunsa kulkija on myös ilves, jonka harva ihminen onnis-

Tämänkertaisessa Nietoksessa käsitellään yksilölli-

tuu näkemään luonnossa (s. 106).

syyttä ja tyyliä useista eri näkökulmista. Tuukka Tamsin kirjoittamassa ja Suvi Suitialan kuvittamassa pääjutussamme pohditaan erilaisten laskijapersoo-

Kaukomatkareportterimme

nien tyylejä huumorilla höystettynä (s. 44). Löydätkö

Juhani Toivio teki tällä kertaa lähimatkan Ruotsin Lappiin, jossa

itsesi?

hän pääsi todistamaan uuden aikakauden alkua legenOmaa tyyliä voi ilmaista myös tavalla kantaa suksia,

daarisessa Riksgränsenin vapaalaskukisassa (s. 66).

kuten havainnollistamme Pyhäkoulu-palstalla (s. 40). Jos olisin nuorempi, parkkirotan tyyli olisi ehdottomasti

Uusi aikakausi on alkanut myös Nietoksen toimituksessa,

omani. Hassuttelutyyleistä insinööri ja liikemies ovat ver-

sillä viestintätoimisto Linnuntie on liittynyt lehtemme teki-

taansa vailla.

jöihin. Toivottavasti pidät uudistuneen toimitustiimimme tyylistä!

Harri Tarvaisen loihtimalla Slopestyle-palstalla esitellään perinteisen tyylikkäästi talven uutuustuotteita (s. 96). Toivottavasti sinäkin löydät sieltä jotain omaan makuusi sopivaa.

Viihdyttäviä lukuhetkiä ja laskufiiliksiä toivottaen,

Kiinnostavia yksilöitä löytyy tästä numerosta useita. Oman

Jusu Toivonen

kylän tyttö Merle Soppela löysi henkisen kotinsa Pyhältä jo

päätoimittaja

lapsena (s. 18). Maailmanmestari Kalevi Oikaraisen Susi-

NIETOS

WE BRING PEOPLE CLOSER TO NATURE

www.haglofs.com

FRONTTI | TEKIJÄT

ILONA PARTANEN, KUVITTAJA, HELSINKI

”Pukeudun useimmiten mustaan, vaikka kuvittajana olen värikäs ja rönsyilevä. Koen, että ilmennän paperilla kaikkea sitä, mitä olen vuosien varrella sisälleni tallentanut. Tämän lehden kansikuvan hahmot ja rinteen maalasin guassiväreillä, geometriset muodot kuvitin tietokoneella. Kahta erilaista tekniikkaa yhdistävä toimeksianto oli haastavuudessaan antoisa: kuinka yhdistää tyylit yhtenäisyyden kärsimättä? Laskettelu on minulle täysin vieras laji, pidän enemmän luonnossa vaeltamisesta ja marjojen poimimisesta. Nautin kuitenkin uusista aluevaltauksista. Ammatin kautta olen oppinut tarkkailemaan ympäristöäni enemmän ja keskittymään yksityiskohtiin.”

MATTI OLLILA,

VENLA PÖYLIÖ,

”Olen lumilautaillut pitkälti toistakymmentä vuotta. Lumi

”Pyhän vieressä kasvaneena pidin pitkään itseäni vauh-

on minulle merkittävä elementti paitsi elämäntapani myös

dikkaana snoukkatyttönä. Nykyään nautin eniten talvisen

työni kautta. Pääasiassa teen videoprojekteja, mutta lisäksi

luonnon hiljaisuudesta, jopa murtsikasta.

VIDEO- JA VALOKUVAAJA, ROVANIEMI

valokuvaan. Tähän lehteen otin potretit alppihiihtäjä Merle

Olen äärimmäisyyksien ihminen. Lappi merkitsee mi-

Soppelasta ja hiihtäjälegenda Kalevi Oikaraisesta. Olen on-

nulle rakasta synnyinseutua ja rauhoittavaa mielentilaa.

nekas tehdessäni työtä josta pidän.

Sinne kuvittelen itseni kun käyn ylikierroksilla. Pohjoisessa

Tapaan työssäni ihmisiä ja matkustan paljon. Vuosien

NIETOS

VIESTINNÄN SEKATYÖLÄINEN, HELSINKI

yhdistyvät turvallinen sielunmaisema ja kontrolloimaton

varrella arvostus kotia, pohjoista, kohtaan on kasvanut. Jos-

uudistumisen vimma. Palasin juurilleni haastattelemalla

kus pitää käydä muualla saadakseen uusia näkökulmia.”

lehteen Merle Soppelaa ja kokoamalla Tunturiuutiset.”

PÄÄTOIMITTAJA Jusu Toivonen AD Harri Tarvainen TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Noora Lintukangas, Iina Thieulon NIETOS.FI KovaKoodarit Oy toimitus@nietos.ﬁ Nietos • Keilaranta 1 • 02150 Espoo

NIETOS VERKOSSA: nietos.ﬁ, Facebook: Nietos – Pohjoinen elämäntapa

KIRJOITTAJAT:

Laura Friman, Miikka Hast, Pihla Hintikka, Antti Laiho, Heidi Lehikoinen, Kalle Leinonen, Arttu Muukkonen, Tuomo Pirttimaa, Mia Pohtola, Venla Pöyliö, Satu Rämö, Tuukka Tams, Juhani Toivio

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT:

Aale Hakava, Ari Heinilä, Teemu Heljo, Kaisu Jouppi, Reino Kalliola, Tuukka Koski, Jani Kärppä, Aleksi Mehtonen, Maria Mikkonen, VillePetteri Määttä, Elli Niemioja, Matti Ollila, Ilona Partanen / Napa Agency, Eemeli Peltonen, Meri Peltonen, Gunilla Pyhäjärvi, Marjatta Roiha, Olof Rytövaara, Suvi Suitiala, Kristian Tervo, Tiina Törmänen, Simo Vilhunen

PAINO: Forssan Kirjapaino Oy Kansi: Galerie Art Silk 200 g, Paperi: UPM Star Matta 90 g ISSN-L 1799-3849 – ISSN 1799-3849 PAINOS JA JAKELU: 40 000 kpl, Nietos ilmestyy kerran vuodessa ja on valtakunnallisessa jakelussa Ski Exposta kesään. Nietos postitetaan noin 23 000 osoitteeseen lehden tilaajille, Rukan ja Pyhän kausikortin ostajille sekä muille kanta-asiakkaille.

PIHLA HINTIKKA,

JULKAISIJA: Rukakeskus Oy

TOIMITTAJA, PARIISI

”Ihmiset, tarinat ja sanat. Niitä työssäni rakastan. Loputon uteliaisuuteni pakottaa jatkuvasti etsimään tietoa, työntämään nenän tuntemattomaan ja kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Tähän lehteen tein jutun ravintoloitsija Alexander Gullichsenista. Koen olevani pohjoisesta. Pariisissa lipsautan helposti olevani kotoisin Lapista, vaikka olen syntynyt Raahessa. Lapsuuteeni kuuluivat pyörämatkat kouluun 30 asteen pakkasessa, hiihtoretket merenjäällä ja revontulet taivaalla. Kesällä menin Lapissa naimisiin ranskalaisen mieheni kanssa. Tuntui hyvältä katsoa horisontissa siintäviä vaaroja käsi kädessä, ihan kahdestaan.”

441 612 Painotuote

PEFC/02-31-162

Nietoksen jakelupisteet: Aava-lääkärikeskukset, Halti Store Helsinki, Holiday Club -loma-asunnot Rukalla ja Pyhällä, Hotelli Pyhätunturi, Kahvila Kauppayhtiö, Lomarengas-mökit Rukalla ja Pyhällä, Pyhä Booking -mökit, Ruka ja Pyhä -hiihtokeskukset, Ski Expo, Ski-Inn-huoneistot Rukalla ja Pyhällä, Ski Service Helsinki. Lisäksi Nietosta voi lukea kahviloissa ja kampaamoissa eri puolilla Suomea.

FRONTTI | LUKIJAPALAUTE

UUDET JA VANHAT KASVOT NIETOKSEN TOIMITUS ON AIKAISEMMIN KOOSTUNUT PÄÄTOIMITTAJA JUSU TOIVOSEN JA AD HARRI TARVAISEN TEHOTIIMISTÄ. TÄMÄN TALVEN LEHTI ON TEHTY YHTEISTYÖSSÄ VIESTINTÄTOIMISTO LINNUNTIEN KANSSA. LISÄPUHTIA LEHDEN TEKEMISEEN TUOVAT TOIMITUSPÄÄLLIKÖT IINA THIEULON JA NOORA LINTUKANGAS.

HARRI TARVAINEN

”Enhän oo missannut mitään olennaista?”

IINA THIEULON

”Tätä tekstiä pystyy vielä tiivistämään.”

JUSU TOIVONEN

”Roikkuuko joku asia (pahasti) mun takia?”

NOORA LINTUKANGAS

”Vedetäänpäs yhteen, missä mennään.”

ONNEA PAULA NIETOS JA MUUT VOITTAJAT! NIETOKSEN LUKIJAPALAUTEKILPAILUN PÄÄPALKINNON, 500 EURON RUKAPYHÄ-LAHJAKORTIN, VOITTI PAULA NIETOS (TOIM. HUOM. VOITTAJAN NIMELLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ ARVONNAN TULOKSEN KANSSA). TOIMITUS ONNITTELEE PAULAA JA KIITTÄÄ KAIKKIA PALAUTETTA LÄHETTÄNEITÄ. Onnea myös Haglöfsin, Haltin ja Peak Performancen tuotepalkintojen voittajille. Tämän numeron lukijakilpailu löytyy sivulta 109. Toimitus pidättää oikeuden palkita lukijoita täysin mielivaltaisesti esimerkiksi hyvistä kuvista tai nettikirjoituksista.

PAHOITTELEMME Viime talven lehden sivulla 71 oli Jouni Meriläisen ottama kuva rinnemies Jarmo Väijy Timlinistä. Unohdimme mainita kuvaajan nimen jutun yhteydessä. Pahoittelemme erhettä.

NIETOS

ON ON

POSTIA NIETOKSEN LUKIJOILTA SILMÄÄ MIELLYTTI

HALUAISIN NÄHDÄ SEURAAVASSA LEHDESSÄ

Takakannen sisäsivun sensuelli ilmeikkyys.

Mononkuoren muokkausvinkkejä kotikonstein.

Markku

Tuomo

Toimitus vastaa: Kiitos. Toivottavasti pidät myös tämänvuotisesta sivusta.

Toimitus vastaa: Mononmuokkausvinkkejä on tarjolla Jalat edellä -jutussa sivulla 64.

Hieno lehti, mainokset upeita.

Lisää mainoksia lappilaisista tuotteista ja kohteista.

Pirkko Toimitus vastaa: Mainostajat, tämä palaute on teille. Yhdymme Pirkon mielipiteeseen.

TERVEISENI TOIMITUKSELLE Lehti on hyvä, jatkukoon tällaisena. Pyhällä olen käynyt vuodesta 1983, joista 12 vuotena olen vaeltanut rinkka selässä. Ikä nyt 83. Kiitokset toimitukselle ja tervettä elämää. Liisa Toimitus vastaa: Suuret kiitokset viestistäsi. Toivotamme myös sinulle hyvää ja tervettä elämää!

Terveisiä vuoden 1967 pujottelun SMkisojen Pelkosenniemen Pyhätunturin voittajalta. Pekka Toimitus vastaa: Kiitos terveisistä ja onneksi olkoon voitosta!

Ensi kertaa luin ja tutustuin tähän lehteen ja oli erittäin mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa, jee! Tuli hyvä fiilis. Kati Toimitus vastaa: Kiitos, niin meillekin tästä palautteesta.

Olen jo monta vuotta fanittanut Nietosta sen upeiden kuvien vuoksi. Kiitos. Tällä kaudella Rukan mökillemme on kulkeutunut useampi Nietos. En malttanut olla väsäämättä niistä jotakin kierrätysjuttua, ja niin ikkunaan valmistui tähtönen. Mahtavaa jatkoa teille kaikille sinne toimitukseen!

Anneli Toimitus vastaa: Huomio lappilaiset yrittäjät! Meidät tavoittaa osoitteesta toimitus@nietos.fi.

Kuvia pohjoisen linnuista ja kasveista.

Lieppu

Päivi

Toimitus vastaa: Wau. Ihailemme inspiraatiotasi ja tarkkaa työtäsi. Rohkaisemme muitakin lukijoita pohtimaan, mihin kaikkeen lehteä lukemisen jälkeen voi käyttää.

Toimitus vastaa: Luontohetki-palstalla esittelemme pohjoisen eläimiä kuvien kera. Kasvien esittely on hyvä idea seuraavaa lehteä varten!

Terveisiä! Enpä osaisi tehdä parempaa lehteä. Tuliko liikaa kehuja? Älkää antako niiden nousta päähän. Kirsti Toimitus vastaa: Yritämme pysyä nöyrinä.

Olin syksyn Saksassa töissä ja poikaystäväni toi minulle vieraillessaan Nietoksen. Voi sitä yllätystä! Yhtenä viikonloppuna luin kuin hotkaisten lehden läpi. Kiitos lukukokemuksesta! Salla Toimitus vastaa: Olemme otettuja. Toivottavasti pääset nauttimaan Nietoksen jutuista tänäkin vuonna!

HALUAISIN LUKEA SEURAAVASSA LEHDESSÄ Murtomaahiihdosta. Riikka Toimitus vastaa: Ladulla-palstalta (s. 30) löytyy Reino Holckin vinkkejä suksien valintaan ja voiteluun.

Revontulista. Päivi Pärnänen Toimitus vastaa: Tässä lehdessä esittelemme revontulia Tiina Törmäsen upeassa kuvassa sivulla 84. Nietoksen numerosta 2012–2013 löytyy revontuliartikkeli, kaikki lehdet löytyvät osoitteesta nietos.fi.

FRONTTI | OMAN KYLÄN POIKA

Kielessä kiinni Sanat: Laura Friman Kuva: Kristian Tervo

Nimi: Tommi Kinnunen Ammatti: Opettaja ja kirjailija Kotiseutuun liittyvä motto: ”Suomen kaikkien neljäntienristeysten tulisi pysyä asuttuina ja virkeinä.”

NIETOS

ON ON

KIRJAILIJA TOMMI KINNUNEN ON ANKKUROITUNUT ETELÄ-SUOMEEN, MUTTA KOTISEUDUN MURRE ON YHÄ SE AINOA OIKEA.

”

uutin Kuusamosta Turkuun

historiaa. Siksi kirjoitin muun muassa

En malta odottaa, että muksuni on siinä

19-vuotiaana. Pois lähtemi-

korsuista, joista kaikki eivät etelässä tie-

iässä, että pääsen esittelemään maise-

dä paljoakaan.

man myös hänelle. On tärkeää näyttää

nen herätti ristiriitaisia tunteita: toisaalta olin täynnä nuoruuden intoa, mutta

Hämäläiset tiheiköt ja turkulaiset

linja-auton noustessa Toranginahoa ylös

tammimetsät ovat kyllä kauniita, mutta

minulla oli kyllä suru puserossa.

minulle rakkainta luontoa on kunnon

Turkuun kotiutumisessa oli haas-

pohjoinen hongikko. Muistan tuulen

lapselle, millaisista paloista hänen vanhempansa on rakennettu.

teensa. Kotiseutuni baareissa ja kahvi-

huminan petäjien latvoissa, kun poljin

loissa ei tarvitse istua yksin paria sekun-

lapsena mökillemme, nappasin rannasta

tia kauempaa, kun joku aloittaa juttelun

veneen ja soudin keskelle järveä. Hiek-

kysymällä, että kuka nää oot. Varsinais-

kakankaalla tuoksuivat suopursu ja ka-

kettelun olevan pelkkää välineurheilua.

Suomessa sellaista ei pääse tapahtu-

nerva.

Pidin kyllä jo tuolloin lumesta, mutta

uorena läheiset laskettelukeskukset eivät vetäneet minua puoleen-

sa. Juppikauden kukoistaessa epäilin las-

maan. Ikävöin pysyvästi koillismaalaista

hiihdin mieluummin yksin umpihan-

mutkattomuutta.

gessa. Aikuisuuden myötä asenteeni on

Palasin kesiksi pohjoiseen monen

muuttunut: nykyään perheemme on

vuoden ajan: työskentelin niin kunnan

päästävä Rukalle jokaisella talvilomalla.

kulttuuritoimistossa kuin perheemme

Miksen jo teininä tajunnut, miten huip-

valokuvaamossa. Lisäksi toimin aktiivisesti paikallisessa kesäteatterissa. Hikinen, pölyinen kaupunkikesä ei ole vieläkään minua varten.

”On tärkeää näyttää lapselle, millaisista paloista hänen vanhempansa on rakennettu.”

puhauskaa lasketteleminen on? Vaikka paluumuuttaminen Kuusamoon ei ole sinänsä epämiellyttävä ajatus, arkeni on nyt ankkuroitunut Turkuun. Kotikaupunkiani, sellaisena

kuin sen muistan, ei ole enää olemassikoisromaanini Neljäntienristeys

sa. Pohjoiset juureni ovat silti aina osa

sijoittuu synnyinseuduilleni. On

identiteettiäni. Puolisoni tunnistaa heti,

hienoa, että teosta on luettu Kuusamos-

Kotiseutuni ehdottomasti kaunein

kun soitan jollekin sukulaiselleni, sillä

sa ahkerasti, mutta paikoittain sitä on

yksittäinen paikka on Ristikallio, joka on

omaksun paikallisen murteen hetkes-

tulkittu liiankin pikkutarkasti. Vaikka

kahden hautavajoaman vieressä. Alhaal-

sä. Ihminen ajattelee kielen avulla, jo-

osa materiaalista onkin ammennettu

la kiemurtaa joki. Sinne kiivetään äkki-

ten kotiseutuni puheenparsi on minulle

oman sukuni tarinoista, kirjan henkilöt

jyrkän reunalle nauttimaan maisemas-

tärkeää. Ja niinhän se on, ettei läntisellä

ovat kuvitteellisia. Teoksessani halusin

ta. Vaikka paikkaan on hankala kulkea,

murteella pysty samalla tavalla puhu-

kuitenkin nostaa näkyväksi paikallista

haluan viedä aina kaikki vieraani sinne.

maan elämän suurista asioista.”

FRONTTI | OMAN KYLÄN TYTTÖ

Nimi: Merle Soppela Ammatti: Alppihiihtäjä Kotiseutuun liittyvä motto: ”Pohjoisen rauhaa ei löydy muualta.”

NIETOS

ON ON

Sanat: Venla Pöyliö Kuva: Matti Ollila

Lumessa kasvanut ALPPIHIIHTÄJÄ MERLE SOPPELA RAKASTAA LASKEMISTA JA VIIHTYY LUMESSA LOMALLAKIN. HENKISEN KOTINSA HÄN LÖYSI PYHÄLTÄ JO LAPSENA.

”

yhä on aina ollut toinen ko-

nailuun optimaalisin, mutta nautimme

vointiin. Kehityn koko ajan ihmisenä ja

tini. Vietin kaikki lapsuuden

hiihtovaelluksen kipakkuudesta. Se oli

urheilijana, ja haluan myös nauttia siitä.

lomat ja viikonloput perheeni kanssa Py-

täydellinen henkinen nollaus. Parin päi-

On siistiä huomata, mitä oman mielen

hällä, ensin asuntovaunussa ja myöhem-

vän päästä lähdin rentoutuneena takai-

kouluttamisella voi saada aikaan.

min mökillä. Varhaisin muistoni liittyy

sin reissuun.

vaunun vieressä kulkevaan hissilatuun.

Vaikka Pyhä on lähellä kotikaupun-

Kilpaurheilijan elämä keskittyy treenaamiseen. En valita, sillä rakastan

Muistan heränneeni siihen, kun hissi

kiani Rovaniemeä, se on tarpeeksi kau-

laskemista kaikissa muodoissaan. Lomai-

pyörähti aamulla käyntiin ja ankkurien

kana arjesta. Pyhän rauhaa ja ihmeel-

len huhtikuun lopussa kisakauden jäl-

kiinnityskohdat kopsahtivat tärähdellen

listä magiikkaa en ole löytänyt mistään

keen, kun on pari viikkoa hiljaisempaa.

vaijeriin.

muualta.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan pohjoisen luontoa. Olen ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys on paikoilla, joissa on oikeasti hyvä olla.

inua ja pohjoisskandinavialaisia kollegoitani yhdistää syvä kunni-

”Vaikka Pyhä on lähellä

oitus luontoa kohtaan. Muiden laskijoi-

kotikaupunkiani, se on

den kanssa jutellessa huomaan, kenellä

tarpeeksi kaukana arjesta.”

on pohjoiset juuret. Pohjoisessa asu-

ietän noin 200 päivää vuodessa reis-

ville on itsestään selvää, että loppuke-

sussa, pääosin ulkomailla. Kilpailu-

vään lomatkin vietetään lumessa, muut lähtevät viimeisen treenipäivän jälkeen

kaudella arki on hektistä reissaamista. Lyhyet tauot kotona auttavat jaksamaan. Pari vuotta sitten olin tulossa kotiin pitkän Keski-Euroopan turneen

helpommin rantalomille. Minä en maliime vuosina olen oppinut elämään

ta lähteä, kun täällä on niin hienot kelit.

hetkessä ja ajattelemaan positiivi-

Vähän pohjoisempana on huhtikuun lopussa ihan talvi!

päätteeksi. Tammikuu ei ollut lähtenyt

semmin. Muutama vuosi sitten aloitin

rullaamaan toivotulla tavalla ja kisois-

yhteistyön henkisen valmentajan kans-

Tavoitteeni on nousta laskijana

sa laskeminen tökki. Olin henkisesti to-

sa, ja uudet taitoni ovat osittain sen tu-

maailman huipulle, mutta omaa urapol-

della väsynyt. Ajatuskin saman rumban

losta. Harmittaa, että Suomessa urhei-

kua ei voi suunnitella etukäteen, se jää

jatkumisesta ahdisti, joten heti Suomeen

lijoiden henkinen valmennus on vielä

nähtäväksi. Uran kannalta minun oli-

palattuani lähdin skinnailemaan Pyhälle

alkutekijöissään. Iso voimavara jää käyt-

si järkevämpää asua Keski-Euroopassa,

isäni kanssa.

tämättä, jos mieltään ei osaa hallita.

mutta tällä hetkellä en halua muuttaa

Napakkana ja aurinkoisena pakkas-

Vaikka tämä kuulostaa kliseiseltä,

päivänä lämpömittari näytti 20 miinus-

positiivisella ajattelulla on suuri vaiku-

astetta. Niin hyytävä ilma ei ole skin-

tus lopputulokseen ja henkiseen hyvin-

Rovaniemeltä minnekään. Viihdyn täällä liian hyvin.”

RINTEESTÄ TROPIIKKIIN Rukan rinteiden pöllyävästä lumesta sukellat hetkessä Kuusamon Tropiikin lämpimiin vesiin. Ruka-Kuusamo -alueen ainoa kylpylä saunoineen rentouttaa aktiivisimmankin skimbailijan! Myös suosikkipuisto Angry Birds Activity Park kylpylähotellin yhteydessä tarjoaa hauskaa sisätekemistä 10 erilaisella aktiviteettipisteellä koko perheelle. Aktiivisen talvipäivän kruunaa tietysti herkkuhetki O’Learys-ravintolassa.

Varaa kylpyläloma Kuusamon Tropiikista nyt osoitteessa

holidayclub.fi Holiday Club Kuusamon Tropiikki Kylpyläntie 5, 93600 Kuusamo 030 686 4400 Puheluiden hinnat 030-numeroihin: Lankapuh: 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min., matkapuh: 0,0828 €/puh + 0,17 €/min

Koonnut: Venla Pöyliö

TUNTURIUUTISET

#TUNTURIKLUBI Älä vaivu talvihorrokseen, lähde tunturiin. Viime talvena lanseeratut, suuren suosion saavuttaneet Tunturiklubit jatkuvat tänä talvena entistä tiiviimmällä tahdilla. Radio Helsingin kanssa yhteistyössä suunnitellut teemaviikonloput järjestetään Pyhällä kerran kuussa joulukuusta huhtikuuhun. Miten olisi esimerkiksi kaamosfestivaali tammikuussa, ystävänpäiväviikonloppu helmikuussa tai Pyhän kiitosviikonloppu huhtikuussa?

RUKA & POW

Tunturiklubien tahdin sytyttävät Radio Helsingin DJ:t. Tähtiartisteina nähdään muun muassa Don Johnson Big Band, Reino Nordin, Muuan Mies, Anna Puu, Tiisu ja Ida Elina. Lue lisää: ski.pyha.fi/tapahtumat

- LUMISTEN TALVIEN PUOLESTA

Vapaalaskija Jeremy Jones perusti Protect Our Winters -liikkeen vuonna 2007. Suomessa POWin toiminta käynnistyi vuoden 2015 alussa. Tavoitteena on aktivoida laskukansaa ja talviurheilun parissa toimivia yrityksiä pelastamaan talvemme. Ruka on POW Finlandin pääyhteistyökumppani. POW on koonnut seitsemän kohdan listan keinoista, joilla voi konkreettisesti osallistua taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.

1. Osallistu politiikkaan. 2. Opiskele. 3. Löydä voimavarasi. 4. Ole äänessä. 5. Puhu yrityksille. 6. Muuta elämääsi ja säästä rahaa. 7. Tule mukaan POWiin. Lue lisää: protectourwinters.fi

ON ON

14.-17.1.2016

KAAMOSFESTIVAALILLA

joogataan, meditoidaan ja rentoudutaan. Lue lisää: pyha.fi/kaamosfestivaali

VÄIJY SAI OMAN JYRKKÄNSÄ Kun Pyhän legendaarinen rinnemestari Jarmo ”Väijy” Timlin jäi eläkkeelle kauden 2013– 2014 päätteeksi, ystävien ja pitkäaikaisten työkavereiden järjestämä Facebook-kampanja kiinnitti myös tunturin päättäjien huomion, ja Pyhän Pohjoisrinteiden Punaisen rinteen loppujyrkkä nimettiin virallisesti Väijyn jyrkäksi. Vihkiäisissä Väijyn jyrkällä järjestettiin tarkkuuslaskukilpailu, jossa jokainen osallistuja laski radan kaksi kertaa tavoitteenaan mahdollisimman identtiset ajat: sankari itse laski sekunnilleen saman tuloksen molemmilla laskuillaan. Uskaltaudutko sinä Väijyn haastajaksi?

FRONTTI | TUNTURIUUTISET

WURSTIN RUOKAVALLANKUMOUS Viime talvena PyhäWurst hätkähdytti maukkaalla seitan-leivällään, jonka laskukansa otti vastaan vesi kielellä. Täksi talveksi on luvassa muun muassa raclette-illallisia tilaustuotteena. ”Raclette on hauska tapa kokkailla ja syödä yhdessä. Aterialla ruokailija sulattaa juustoannoksensa pienellä pannulla pöytägrillissä ja sulanut juusto kaavitaan lautaselle ja nautitaan grillattujen kasvis- tai lihapalojen kanssa. Juomaksi sopivat erinomaisesti viinit ja oluet”, kertoo Aleksi Mehtonen, yksi Wurstin omistajista. Wurst tuo ruokalistalle myös Lapin villejä makuja, kuten villiyrteillä tuunatun hodarikastikkeen, mesiangervosokerilla makeutetun kaakaon ja pakuriteen. Uusien ruokien lisäksi Wurstin isännät tarjoavat tämän talven uutuutena työpajamaisia revontulikuvauksen kursseja, jossa taivaan värinäytelmää tuijotellaan pakkasillassa kameran etsimen läpi. Pysy kuulolla!

ONNEA

60-VUOTIAALLE

RUKAN HIIHTOKOULULLE

JA 40-VUOTIAALLE

PYHÄN HIIHTOKOULULLE! Suomen parhaat hiihtokoulut täyttävät tänä vuonna pyöreitä. Rukan ja Pyhän väki toivottavat niille huipputalvea ja lumista juhlavuotta.

Lue lisää: pyhawurst.fi

TÄHTIÄ JA REVONTULIA LASIKATON ALLA

PYHÄLINNAT – PYHÄN UUSIN SKI-INN-KOHDE

Pyhän Asteli uudistuu ja laajentaa toimintaansa ravintola- ja majoitustoiminnan ulkopuolelle. Yleisten kunnostustoimenpiteiden lisäksi Asteli on päivittänyt ravintolan ilmeen olohuonemaiseksi ja lisännyt palvelutarjontaansa moottorikelkkasafarit. Majoittujalle uutuutena tarjotaan lasikattoisia, varustukseltaan hotellihuoneen tasoisia kotia. 20-neliöisen kodan sängyllä makoillessa voi tuijotella taivaalta pohjoisen tähtiä ja revontulia.

Pyhän Perherinteen viereen nousee jouluksi 2016 kaksi uutta kuuden huoneiston taloa. Pyhälinnoiksi nimetyt rakennukset pitävät sisällään 33 ja 94 neliön huoneistoja, ja ne suunnitellaan alusta saakka hiihtäjien tarpeet huomioiden. Upeista maisemista voi nauttia myös oman saunan lauteilta. Pyhälinnojen ennakkomyynti alkaa jo tänä jouluna.

Lue lisää: pyhanasteli.fi

Lue lisää: ski.pyha.fi/pyhalinna

(JALO)KIVISTÄ KAUNEIN SÄ OOT

”Ametistiin liittyy kaikissa kulttuureissa tarinoita ja uskomuksia. Kaivoksemme on visuaalisesti kaunis. Monet tuntevat paikan positiivisen energian hyvin vahvasti”, toteaa Timo Seppälä Lampivaaran ametistikaivoksesta. Pyhä-Luoston kansallispuistoalueella sijaitsevan kaivoksen talvikausi kestää joulukuun alusta huhtikuun loppupuolelle. Kaivoskierroksia järjestetään kaksi kertaa päivässä. Arctic Sky Tonight -iltanäytöksissä kaivoksella ihastellaan taivaan näytelmiä eli revontulia, tähtiä, planeettoja ja kuuta. Lue lisää: ametistikaivos.fi

NIETOS

FR SIIRRÄ KONTTORISI PYHÄLLE

ON ON

Haaveiletko kokousten järjestämisestä ympäristössä, jossa mieli lepää? Uutta voimaa tunturin laelta voi hakea esimerkiksi 1–3 päivän Pyhän voima -kokouspaketilla. Pyhän voima tarjoaa erilaisen kokouskokemuksen lisäksi muun muassa rinnetuntumaa, oﬀareita, murtsikkakilsoja, hierontaa ja joogaa. Näistä kokouksista puhutaan pitkään. Lue lisää: pyha.fi/yrityksille

ALPIT TULEVAT RUKALLE

KESTÄVÄÄ LIFESTYLEÄ

Piste ei ole enää entisensä, sillä marraskuun alussa ravintolan kylänpuoleinen pääty muuttui Les Alpes -ravintolaksi.

Muotia, sisustusta ja hyvinvointituotteita. Näin tiivistää pitkän uran muotitoimittajana tehnyt Elina Lundström uuden Casale – cozy fashion and living -myymälänsä perusajatuksen. Rukan Kumpareeseen avattu lifestylemyymälä panostaa luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin ja laadukkaisiin sisustustuotteisiin. Valikoimiin kuuluu myös luonnonkosmetiikkaa, jooga-asuja ja luomuteetä. ”Haluan tuoda esiin ajattoman tyylikkäitä

”Asiakkaidemme toiveesta uudistimme ravintolaa ja täydensimme Rukan alueen ravintolatarjontaa alppihenkisyydellä. Muutos näkyy sekä menyyssä että ravintolan sisustuksessa”, kertoo Pistettä pyörittävän Tunturimaxin aluepäällikkö Alpo Leinonen. Satapaikkaisessa ravintolassa voi nauttia esimerkiksi paikallista poroa sveitsiläiseen juustofondyyseen dipattuna. Les Alpes palvelee rinneasiakkaita rinteiden aukioloaikojen ulkopuolella iltaviidestä eteenpäin. Piste jatkaa toimintaansa normaalisti päiväsaikaan kahvilana ja ravintolana, öisin yökerhona. Lue lisää: ruka.fi/ravintolapiste

skandinaavisia mallistoja. Liikkeen hyllyiltä löytyy esimerkiksi oululainen sisustusbrändi Balmuir, Anne Kukkohovin Supermood-kosmetiikkaa sekä Odd Mollyn, Marc O’Polon ja Mos Moshin vaatteita naisille.”

BURTON JATKAA RUKALLA Burtonin oma Blackhill-myymälä sulki ovensa Rukalla viime keväänä. Brändin ystävien ei kuitenkaan tarvitse vaipua masennukseen, sillä Burton palaa Rukalle Shop in Shop -osastona. RukaStore* on pyhittänyt Burtonille oman tilan,

josta löytyy kaikenikäisille lumilautailijoille lautoja, monoja, laskuvaatteita ja -tarvikkeita sekä rennompaa vaatetusta arkeen. Lue lisää: ruka.fi/rukastore

FRONTTI | TUNTURIUUTISET

JÄÄSTÄ UUTTA VIRTAA Himottaako jää? Rukapalvelu Oy on valjastanut jään talven rakastajien käyttöön. Jäätävän päivän aikana voi kiivetä 35-metrisen jääseinän huipulle ja nauttia kosken hellästä johdatuksesta pakkasenkestävässä kelluntapuvussa. Lopulta uskaltaudutaan kastamaan napa avantoon. Päivän päätteeksi lämmitetään varpaat saunanlauteilla ja kieritään lumihangessa eroon kropan kankeudesta. Yöllä uni maittaa paremmin kuin aikoihin! Jäätävä päivä kestää koko päivän ja se on tarkoitettu 4–9 henkilön ryhmille. Hinta alkaen 165 €/hlö.

RANTAUTUI RUKALLE

Lue lisää: ruka.fi/rukapalvelu/jaatava-paiva

”PARASTA KYLÄPÄÄLLIKKÖNÄ OLEMISESSA ON PITKÄJÄNTEINEN PUURTAMINEN RUKAN KEHITTÄMISEN JA LYÖMÄTTÖMIEN TAPAHTUMIEN ETEEN. KEHITÄMME VANHOJA TAPAHTUMIA JA LUOMME NIIDEN KYLKEEN UUTTA TARJONTAA.” Rukan kyläpäälliköksi kesäkuussa 2015 valittu Harri Niskanen uskoo tapahtumien voimaan. Hän on taustaltaan lumilautailija ja tapahtumatuottaja, joka on ollut tekemässä aiemmin muun muassa Wappulounasta ja Ruka Spring Breakia. Kyläpäällikön pestaa Rukan kävelykyläyhdistys, jonka tarkoituksena on kasvattaa Rukan kylän vetovoimaisuutta.

MYÖS KUMPAREEN SUBWAY-RAVINTOLA UUDISTUU RUKALLA!

ONNIBUSSIN KYYDISSÄ RUKALLE

KAHVILLE KAMUUN?

Onnibussilla pääsee Rukan tuntureille hiihtämään vuodenvaihteesta loppukevääseen. Kaksikerrosbussit liikennöivät kolme kertaa viikossa Helsingistä Rukalle Lahden, Mikkelin, Varkauden, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kautta. Bussi starttaa Helsingistä keskiyöllä, Rukalla ollaan aamupäivällä. Ajopäivät ovat tiistai, torstai ja lauantai.

Rukapalvelun Safaritalon tiloihin on avattu uusi kahvila, joka kantaa tuttavallisesti nimeä Café Kamu. Kamu luottaa paikallisuuteen ja kierrätykseen. Kamun herkuissa maistuvat muun muassa poro, kalat ja marjat. Sisustuksen ja astioiden joukosta saattaa löytyä mummolan aarteita.

Lue lisää: onnibus.com

NIETOS

RAAKA KALA

Lue lisää: ruka.fi/cafekamu

Tekeekö mielesi sushia? Nyt sitä saa Rukalta, kun Mura Sushi avasi ovensa Coloradon viereen. Mura on japania ja tarkoittaa kylää. Keittiöpäällikkö Antti Leino on saanut sushioppinsa Helsingin Umeshusta. ”Kului useampi vuosi, että opin leikkaamaan kalaa oikein ja pyörittämään täydellisiä riisipalloja”, Leino sanoo. Muran menyy kunnioittaa japanilaisia klassikoita: alkuruoaksi voi tilata misokeittoa, edamame-papuja tai wakame-merileväsalaattia, pääruoaksi makeja, nigirejä ja sashimia. Ravintolassa on 21 asiakaspaikkaa. Annoksia saa myös mukaan. Lue lisää: murasushi.fi

MIELENRAUHAA KURUYOGASTA Jäykistyvätkö lihaksesi rinteessä? KuruYoga toi intensiivisen hotjoogan ja sidekudoksia venyttävän Yin-joogan talviurheilijoiden keskelle Kumpareeseen. ”Hotjoogastudio lämmitetään 38 asteeseen, joten tunnelma tunnilla on kostean viidakkomainen. Lämpö tuo harjoitukseen lisähaastetta, mutta se antaa myös lempeyttä lihaksille ja kudoksille”, kertoo KuruYogan Anne Liljendahl. KuruYogan tunneilla tehdään pääosin astangajoogaan pohjautuvia harjoituksia. Tunnit ovat kaikille avoimia ja sopivat myös aloittelijoille. Studio tarjoaa myös lapsiperheille sopivia perhejoogatunteja. Lue lisää: kuruyoga.fi

FR Miten olisi romanttinen yö hankien keskellä?

LUCKY RANCH TARJOAA IGLU-MAJOITUSTA PYHÄN TÄHTITAIVAAN JA REVONTULIEN ALLA.

ON ON

Lucky Ranch on Elämysosaajien perustajan Antti Keskitalon ja hänen puolisonsa Anu Lampisen uusi, innovatiivinen matkailuyritys. ”Toimintamme on laajempaa kuin Elämysosaajissa: enemmän majoitusvaihtoehtoja, enemmän hevosia, enemmän igluja. Haluamme, että palveluntarjontamme on henkilökohtaista ja räätälöity asiakkaan tarpeisiin”, Keskitalo linjaa.

Lue lisää: luckyranch.fi Kuva: Aleksi Mehtonen

IRTI ARJESTA KUUSAMON TROPIIKIN LOMA-ASUNNOISSA Laatua arvostava perhe majoittuu Holiday Club Villas -lomaasunnoissa, kertoo viikko-osake-, Villas- ja vuokrausliiketoiminnan johtaja Tapio Anttila Holiday Club Resortsista.

Millaisia ovat lomakeskuksenne vieressä sijaitsevat Villas-loma-asunnot? Meillä on kymmenen kahden makuuhuoneen paritaloasuntoa, jotka sopivat esimerkiksi eriikäisten lasten kanssa lomaileville perheille. Asuntojen lasitetuilta terasseilta ja panoraamaikkunoista avautuva näkymä auttaa unohtamaan arjen murheet. Mielenrauhaa tuo lomaasuntojen edessä kimmeltävä Petäjälampi. Mitä palveluita lomakeskus tarjoaa? Kylpylässä riittää tekemistä niin rauhaa kaipaavalle kuin aktiiviliikkujalle. Rentoutumaan pääsee paitsi allas- myös monipuolisella hyvinvointiosastolla. Aktiivilomailija voi nautiskella muun muassa keilauksesta, tenniksestä ja

Asuntojen lasitetuilta terasseilta ja panoraamaikkunoista avautuva näkymä auttaa unohtamaan arjen murheet. sulkapallosta tai kuntosalilla treenaamisesta. Luontoa pääsee ihailemaan valaistun latuverkoston tai kelkka- ja kuntoilureittien varrella. Rukan rinteisiin on vartin automatka, ja kylpylähotellin piha on myös yksi Ski-bussin pysäkeistä. Vierailijan makunystyröitä hivelevät Kuusamon Tropiikin tasokkaat ravintolapalvelut. Lue lisää: holidayclub.fi

PYHÄN SYDÄN UUDISTUI Hotelli Pyhätunturin ravintola sai uuden nimen. Tunturiravintola Kultakerossa voit nauttia perinteisiä tunturiherkkuja ystävien seurassa sekä tunturin upeimmista ravintolamaisemista. Myös legendaarinen Bistro-baari sai uuden nimen ja ilmeen. Uudistettu Pyhä Lounge on jatkossakin Pyhän ykkösbilepaikka, mutta se taipuu myös inspiroivaksi kokousmiljööksi, etätyötilaksi tai teemailtojen juhlapaikaksi. Tervetuloa Tunturiravintola Kultakeroon!

VILLASUKKASKABAN VOITTAJA Järjestimme Facebookissa keväällä kilpailun, jossa pyysimme lukijoitamme suunnittelemaan Pyhän henkeä ilmentävät villasukat. Toimitus ihastui Anne Kaivantolan värikkäisiin sukkiin, joissa yhdistyvät leiskuvat revontulet ja pehmeä puuterilumi. Pistä puikot heilumaan ja kudo sukat itse! Naisten pitkävartisten villasukkien ohje löytyy osoitteesta nietos.fi.

TÄNÄ TALVENA PYHÄLLÄ VIERAISSA Pyhä @ Vapaalaskuiltamat 30.10. Pyhä @ Ski Expo 30.10.-1.11. Pyhä @ Helsinki Adventure Night 14.11.

MARRASKUU 2015 PYHÄN HIIHTOKAUDEN AVAUSTAVOITE 13.11. PYHÄ SBX & SX TREENILEIRI 16.11.–29.11.

JOULUKUU 2015 PYHÄN 51. TALVIKAUDEN AVAJAISET & TUNTURIKLUBI W/ RADIO HELSINKI 4.–6.12. PYHÄN TUNTURIJOULU 23.–27.12.

MAALISKUU 2016 BALTIC CUP 12.–23.3. PYHÄN TUNTURIPÄÄSIÄINEN 24.–28.3. PÄÄSIÄISEN TUNTURIKLUBI W/ RADIO HELSINKI 25.–27.3. PYHÄN VAPAALASKUVIIKKO 25.–31.3. FREE’KEND - VAPAALASKIJOIDEN VIIKONLOPPU PYHÄLLÄ 31.3.–3.4. JUNIOR FREE’KEND – JUNNUVAPAALASKIJOIDEN VIIKONLOPPU PYHÄLLÄ 31.3.–3.4.

HUHTIKUU 2016 PYHÄ GOES HIPHOP! 7.4.–10.4.

TAMMIKUU 2016

PYHÄ RANDONNÉE 8.–10.4.

PYHÄN UUSI VUOSI 30.12.–3.1.

PYHÄN KIITOSVIIKONLOPPU & TUNTURIKLUBI W/ RADIO HELSINKI 15.–17.4.

KAAMOSFESTIVAALI & TUNTURIKLUBI W/ RADIO HELSINKI 14.–17.1. PYHÄ WINTER UNPLUGGED 28.–31.1.

ANTTISWORLD CUP 22.–24.4. PYHÄN TUNTURIVAPPU 28.4.–1.5.

HELMIKUU 2016 PYHÄN YSTÄVÄNPÄIVÄVIIKONLOPPU & TUNTURIKLUBI W/ RADIO HELSINKI 12.–14.2.

#TUNTURIKLUBI Don Johnson Big Band, Reino Nordin, Ida Elina, Muuan Mies, Anna Puu, Tiisu, Radio Helsingin DJ:t

Oikeudet muutoksiin pidätetään • Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteesta ski.pyha.fi/tapahtumat

NIETOS

TÄNÄ TALVENA RUKALLA RUKA @ SKIEXPO 30.10-1.11. RUKAN TALVEN AVAJAISET 7.–9.11. RUKA NORDIC 27.–29.11. HOTDOGS & HANDRAILS 5.12. FIS MOGULS FREESTYLE WORLD CUP OPENING RUKA 11.–13.12. AUDI ALPINE SKI TOUR RUKA 18.–20.12. AUDI FREESTYLE SKI TOUR FABULOUS RUKA 29.–31.1. RUKAN PIPOLÄTKÄ 29.-31.1. NAPEROVIIKKO 7, 13.–21.2. NAPEROVIIKKO 11, 13.–20.3. FREESTYLEHIIHDON JA PUJOTTELUN SM-KILPAILUT 6.–10.4. WAPPULOUNAS 28.4.–1.5.

RUKAN LAUTEILLA MUUN MUASSA SANNI ROOPE SALMINEN & KOIRAT WALDO`S PEOPLE GASELLIT REDRAMA DINGO SOFTENGINE REINDEER KALASHNIKOV AKI LOUHELA ARTTU WISKARI EGOTRIPPI PETRI NYGÅRD VESTERINEN YHTYEINEEN

RUKALLA TAPAHTUU MYÖS INSTAGRAMISSA! Seuraa @rukaskiresort ja merkkaa kuvasi #rukallatapahtuu.

Oikeudet muutoksiin pidätetään • Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteesta ski.ruka.fi/tapahtumat

FRONTTI | LADULLA

Sanat: Heidi Lehikoinen Kuvat: Harri Tarvainen

Hiihtonautinto lähtee profiilista ja pohjasta HIIHTONIILOT PORISEVAT VOITELUSTA JA PARHAANA PITÄMISTÄÄN VOITEISTA INTOHIMOISESTI, TIETÄÄ LEGENDAARINEN SUKSIHUOLTAJA REINO HOLCK. VOIDEVALINTAA OLEELLISEMPAA ON KUITENKIN KÄYTTÄJÄLLEEN SOPIVA SUKSI.

iihtäminen on kivempaa, kun perinteisen suksi pitää ja luistaa.

”Sitä ei laiteta paksusti, kärpäsen siiven verran vain.” Toimenpiteet voi tehdä sisätiloissa,

Yksi tykkää seinäpidosta, toinen haluaa enemmän luistoa täydellisen pidon kus-

mutta ennen hiihtolenkille lähtöä suk-

tannuksella. Kauppojen purkkiviidakos-

sen pitää antaa jäähtyä ulkona, sillä ken-

ta matka toimivaan sukseen voi tuntua

nosuksi on kuin termospullo. Jäähdyttä-

työläältä.

minen auttaa myös voiteiden kanssa.

”Ei se ole niin vaikeaa”, voiteluguru Reino Holck vakuuttaa.

”Kun keli on nollan vaiheilla, kannattaa pehmeät purkit laittaa hetkeksi pakas-

Pedantti hiihtoniilo putsaa keväällä

timeen tai lumeen, jotta voide kovettuu.

pohjista voiteet ja peittelee pohjat suoja-

Silloin se on helpompi levittää. Jokaisen

vahalla kesälevolle.

lenkin jälkeen ei tarvitse aloittaa alusta,

”Monet sanovat, että ilman suojava-

voiteen lisääminen riittää.”

hoja suksi hapettuu pilalle. Se ei pidä paikkaansa”, Holck kertoo. Silti toimenpide kannattaa, sillä se takaa talven ensimmäisille lenkeille sujuvamman lähdön. Voitelu lähtee purkkipohjavoiteesta ja sen huolellisesta levityksestä.

NIETOS

untohiihtäjät syynäävät ammattilaisten toimintaa ja uutuuksia tar-

kasti, mutta kaikkea ei kannata kopioida. Holck on urallaan työstänyt sivakat huippuvireeseen niin maailmanmestari

ON ON

PAKKASKELIN VOITELUN ABC PANOSTA HARJAUKSEEN

Kesän jälkeen ensimmäinen toimi on vahan poisto. Avaa suksen pohja tylsähköllä siklillä. Panosta sitten harjaamiseen, jotta saat kuvion auki. Harjaa rosteriharjalla yhdensuuntaisin liikkein kärjestä kantaan ja jatka tämän jälkeen nylonharjalla. Karhenna pitoalue hiekkapaperilla (karkeus 100). Poista viimeinenkin vahapöly pyyhkäisemällä suksea voiteenpoistoaineella.

POHJUSTA HUOLELLISESTI

Varsinainen voitelu lähtee pohjavoiteesta: silitä se karkealla korkilla. Käsittele tasoituksen jälkeen toinen suksi samalla tavalla.

Aino-Kaisa Saariselle, Sami Jauhojärvelle kuin Urho Kekkoselle ja Mauno Koivistollekin, joten

VOITELE JA VIIMEISTELE

Levitä purkkivoidetta pari täyttä kerrosta. Lyhennä voitelualuetta seuraavalla kerroksella 10 senttiä päistä, jonka jälkeen lyhennä edelleen. Valitse voidemäärä suksen mukaan, ja anna sen kasvaa pitoalueen keskikohtaa päin. Tällöin voitelu näyttää kaarevalta päkiän alla.

Tee viimeinen voitelukerros ulkona, kovettuneelle voitelulle. Voit hankkia purkkeja haluamasi määrän, mutta pohjavoiteen lisäksi pärjäät kolmella: nollasta miinus kahteen, yhdestä viiteen ja viidestä kymmeneen pakkasasteeseen.

”Kuntoilijalla on usein liian jäykät sukset. Sellaisia ei tahdo erkkikään saada voiteilla pitämään.”

la nähnyt ja kuullut monenlaisia usko-

Muonion mies tietää mistä puhuu.

muksia voitelusta. Kuntohiihtäjiä hän kannustaa tutustumaan eri voidemerkkien oppaisiin, jotka perehdyttävät pit-

”Kuntohiihtäjien kalusto ei ole kilpa-

källe.

hiihtäjien kaltainen, joten ruutia ei kanna-

nekaupoilla on viisasta hyödyntää asian-

ta tuhlata pirun kalliisiin voiteisiin. Siinä

tuntijan apua.

pettyy helposti. Monilla mopo karkaa kä-

70-vuotias Holck on vuosien varrel-

”Kuntoilijalla on usein liian jäykät

”Yleisin virhe on, että hiihtämään lähdettäessä ei tarpeeksi tutkita keliä. Mittarista katsotaan säätä, mikä ei aina riitä, jos

sistä. Voiteella ei tehdä ihmeitä, sillä suksen

sukset. Sellaisia ei tahdo erkkikään saa-

pidon aikoo saada kohdilleen. Erityisesti

proﬁili ja kuviointi ratkaisevat.”

da voiteilla pitämään. Pitopohjasuksis-

kevätaamuina on hyvä laittaa sään lauh-

ta zeroissa ja karvapohjasuksissa oikea

tumisen vuoksi seuraavan kelin voide tas-

enemmän puhtia ja pitoa profiililtaan

jäykkyys on ratkaisevaa, optigripeissä ei”,

kuun.”

hieman löysemmällä suksella, joten väli-

Holck neuvoo.

Kuntohiihtäjän potkuun tulee

FRONTTI | OLDSCHOOL, NEWSCHOOL

Peurakurun suulla PEURAKURUN SUULTA AUKEAVAA MAISEMAA IHASTELTIIN 1930-LUVULLA YHTÄ LAILLA KUIN NYKYÄÄN. Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Aale Hakava, Harri Tarvainen

ilkka Hakava hiihti Pyhän tuntureilla ensimmäistä kertaa 1930-luvun lopulla. Hänen edesmennyt aviomiehen-

sä, ansioitunut taiteilija Aale Hakava vei hänet tuolloin Noitatunturin huipulle ja Peurakurun suulle. Retki oli jännittävä. ”Hiihto ylös sujui hyvin, mutta alas tulin persmäkeä. Itkuhan siinä tuli. Vannoin Aalelle, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta!” Hiihtäminen Pyhän jylhissä tunturimaisemissa ei varmasti ollut helppoa 1930-luvun puusuksilla.

NIETOS

ON ON

anna Kaivantola retkeili Peurakurun maisemissa ensimmäistä kertaa kevättalvella 2015.

”Retki oli täydellinen testi ennen elämäni ensimmäistä back-

country-reissua isommille kukkuloille Norjan puolella. Pyhä tarjosi minulle juuri sen, mitä lähdin sieltä etsimään: satumaisen kaunista pehmeän lumen peittämää luontoa sekä monipuolista takamaastolaskemista.” Välineet ovat eri maata kuin 1930-luvulla. Jaloissaan Kaivantolalla on kahdeksi sukseksi muutettu lumilauta eli splitboard.

Suomen vanhimman kansallispuiston kerojen ja kurujen rauhoittava tunnelma on aina palauttanut kulkijan yhteyden itseen, ystäviin ja luontoon.

FRONTTI | TUTKITUSTI TOTTA

Sanat: Iina Thieulon Kuva: Tuukka Koski

Ihan jäässä GEOFYSIIKAN PROFESSORI PISTI PÖYTÄÄN JÄÄTÄVIÄ FAKTOJA.

Jään väriin vaikuttavat sen paksuus ja puhtaus. Ohut, tumma järvijää päästää valoa läpi, mutta paksusta jäätiköstä se siroaa kauttaaltaan takaisin. Koska lyhytaaltoinen sininen väri etenee jäässä parhaiten, jäävuori näyttää kauniin siniseltä. Kaasukuplat sirottavat ja haalentavat kaikkia jään värejä.

Jään kuplat ovat veteen liuennutta ilmaa tai kaasua. Kuplien määrä riippuu siitä, miten nopeasti vesi jäätyy. Jos ennen jään syntymistä lämpötila pyörii lähellä nollaa ja tuulee paljon, vesi sekoittuu ja siihen imeytyy ilmakehästä runsaammin kaasuja.

Kirkkaalle peilijäälle pääsee luistelemaan, jos kipakka pakkanen puree veden jäähän ilman syyspuhureita. Järvivesissäkin on eroja: on kirkkaita järviä, ruskeita humusjärviä ja kiintoainespartikkeleita sisältäviä sameita järviä.

Suurimmat railot syntyvät alkutalven kovissa tuulissa, jotka työntävät jäätä eteenpäin. Isoissa järvissä, kuten Inarinjärvessä, railot voivat olla kymmeniä metriä leveitä, Perämeressä jopa kymmenien kilometrien levyisiä. Lämpölaajeneminen aiheuttaa yleensä vain parin metrin railoja.

NIETOS

Jää paukkuu, kun se lämmön vaikutuksesta laajenee tai jäähtyessään supistuu. Esimerkiksi pakkasen kiristyessä jää pyrkii pienempään tilaan, jolloin rantaan kiinnittynyt jäämassa jostain kohtaa halkeaa. Tiukasti toisiinsa kiinnittyneet jääkiteet saavat jään paukkumaan alkutalvesta kimakammin. Keväällä äänet ovat yleensä matalia.

Jään kantokyky vahvistuu sen paksuuden neliön mukaan: 5-senttinen järvijää kantaa sata kiloa, 10-senttinen 400 kiloa. Mies ja moottorikelkka vaativat noin 15-senttisen jään.

Raemainen kohvajää on teräsjään päälle kovettunutta lumisohjoa, jonka kantavuus on puolet heikompi kuin teräsjään. Myös halkeamat heikentävät jään kantavuutta.

Juttua varten haastateltu Matti Leppäranta on jäätä ja lunta tutkiva geofysiikan professori, joka pitää talvioloista ja nauttii ulkotöistä. Erityisen hyvin hän viihtyy Kilpisjärven alueella.

www.subaru.fi

JÄTÄ LUISTOT

RINTEESEEN

UUSI SUBARU OUTBACK Koe jännittäviä tilanteita mäessä, älä tieliikenteessä. Uusi Subaru Outback on turvallisempi kuin koskaan. Jopa turvallisempi kuin muut, olematta silti tylsä. Se on kaikkea muuta. Kokeile vaikka!

Tykkää Subaru Suomesta Facebookissa

SUBARU TEHDASTAKUU 3 vuotta/100.000 km. SUBARU LISÄPALVELUT: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance.

Outback-malliston hinnat alkaen (Base 2.5i AWD Autom.): Autoveroton hinta Arvioitu autovero*) Toimituskulut Kokonaishinta

30.100,00 10.910,02 600,00 41.610,02

Kulutus 7,0 l/100 km (EU-yhd.) *) CO2-päästöt 161 g/km

Kuvan auto erikoisvarustein.

FRONTTI | VÄLINETOHTORI

Sanat: Arttu Muukkonen Kuvat: Valmistajat

YÖTÄ PÄIVÄÄ NIETOKSEN VÄLINETOHTORI ARTTU MUUKKONEN KOKOSI KAUDEN TUOTEUUTUUDET VAPAUS JA TAKAMAASTOT MIELESSÄÄN.

LASKUVAATTEIDEN VIHREÄMPI SUUNTA Laskettelu ei ole kaikkein ekologisin harrastus,, mutta pienillä valinnoilla siitä voi tehdä ympäristöystävällisempää. Lasketteluvaatteiden valmistuksessa kankaiden värjäys kuormittaa eniten ympäris-sarjan asuissa DryDye-kuivatöä. Peak Performance käyttää ensimmäisenä maailmassa Dyedron-sarjan värjäystekniikkaa, jossa ei käytetä vettä. Sarjan vaatteet valmistetaan kierrätetyistä tai kierrätettävistä materiaaleista. Saatavilla RukaStoresta ja Pyhällä Kide Shopista. Sh: takki 425 €, housut 325 € | peakperformance.com

REITTI SUORAAN RANTEESTA Talviretkeilijä tarvitsee kartanlukutaitoa, mutta lyhyemmillä seikkailuilla pärjää ilman jatkuvaa kartantutkimista. Suunnon uusissa Traverse-rannetietokoneissa on helppokäyttöinen navigointitoiminto. Etenemistä voi seurata näytölle piirtyvästä kartasta. Rush tallentaa kuljetun reitin, joten myös paluu on helppoa. Sh: 400 € | suunto.com/traversecollection

PIIPPAA HENKESI EDESTÄ Rinteen ulkopuolelle ei ole asiaa ilman lumiturvallisuusvälineitä. Piipparit ovat kehittyneet hurjaa tahtia viime vuosina. Barryvoxin Pulse edustaa uusinta kehitysaaltoa. Sen kolme antennia mahdollistavat 60 metrin digitaalisen ja 90 metrin analogisen etsintäsäteen. Helppokäyttöisen Pulsen nestekidenäyttö on iso ja selkeä, mutta paraskaan laite ei auta, jos sitä ei osaa käyttää. Lumiturvallisuusosaaminen kannattaa päivittää kurssilla, jotta mäkipäivät sujuvat vailla stressiä. Sh: 410 € | noldor.fi

HALKAISTULLA LAUDALLA TAKAMAASTOIHIN Moni lautailija on vaihtanut painavat ja hankalat lumikengät splitboardiin eli keskeltä halkaistuun lautaan. Liikkuminen tunturissa on monin verroin kätevämpää, kun samalla laudalla voi mennä ylös ja laskea alas. Splittien uranuurtajan Jones Snowboardin Explorer Split -malli sopii kaikentasoisille lautailijoille. Sh: 699 € | whitebalance.fi

NIETOS

FR ULTRAKEVYELLÄ KURVILLA PUUTERILLE

Perinteikäs ratalaskumerkki -sarjallaan Atomic panostaa Backland-sarjallaan vapaalaskun puolelle. Niin takamaastoissa laskemiseen kuin randonnee-retkille sopivat Backland-sarjan sukset ovat hyvin kevyet. Rakenteessa on hyödynnetty ultrakevyttä puuydintä ja hiilikuitua, silti laskeminen kovassakin vauhdissa on vakaata. Takamaastoissa lumiolosuhteet saattavat vaihdella päivän aikana ja eri korkeuksilla hurjasti. All Mountain Rocker -kärki tekee Backlandeilla laskemisesta mukavaa niin korpussa kuin upottavassa puuterissa. Backland 95 -sukset 549 € | atomic.com

VAPAUTTA VERTAANSA VAILLA VALONKANTAJA PIMEYDESSÄ Talviset kuutamoyöt ovat unohtumattoman kaunis kokemus. Ilman keinovaloja tunturi näyttäytyy villinä ja kauniina. Iltarando tai -lumikenkäretki on hieno elämys, varsinkin jos mukana on tehokas otsalamppu. 170 metriä valaiseva Petzlin Ultra Rush Belt mahdollistaa kovavauhtisenkin metsälaskun alas mökin lämpöön. Sh: 535 € | vandernet.com

Surffaa pehmeässä puuterilumessa Nadasurf Fish -powderboardilla, lumilaudalla jossa ei ole siteitä. Nadasurfit valmistetaan käsityönä Suomessa. Tämän laudan grafiikat on suunnitellut Nietoksen Huippukuvistakin tuttu Jani Kärppä. Sh: 439 € | nadasurfpowderboards.com

KUIVAHARJOITTELUUN UUTTA TEHOA Vaikka moni haluaisi, ei laskettelu onnistu Suomessa vuoden ympäri. Pahimpia vieroitusoireita voi laannuttaa Skiers Edge -treenilaitteella. Sillä voi kuvitella laskevansa pehmeässä puuterissa, vahvistaa lihaksia, nostaa sykettä ja hakea laskuasentoa talven kurveja varten. skiersedge.com

VIIHDY VISIIRIN TAKANA Perinteinen kypärän ja lasien yhdistelmä jättää monesti raon otsalle. Kylmä viima ei tee otsalle hyvää, mutta eivät myöskään kavereiden kommentit nolosta eurogapista. Visiirikypärissä lasit on integroitu kypärään. Saksalaisen Cascon SP-6 Vautron -mallissa linssit reagoivat valoon eli visiirin laaja näkökenttä toimii niin keinovalossa kuin sinkkikelissä. Kypärän ilmastointi pitää huolen siitä, että visiiri pysyy kirkkaana. Vautronissa visiiri myös joustaa, eivätkä kaularankavammat uhkaa laskijaa kaatuessa. Sh: 399 €, saatavilla RukaStoresta

FRONTTI | VIHERPIIPERTÄJÄ

Sanat: Miikka Hast Kuvitus: Harri Tarvainen

arvassa paikassa laskukausi on yhtä pitkä kuin Suomessa, mutta

nyt lintukotommekin talvet tuntuvat uhatuilta. Lumilautailijat Enni Rukajärvi ja Miikka Hast ovat nähneet konkreettisen muutoksen niin maailmalla kuin kotona: kisoja perutaan tai joudutaan järjestämään surkeissa olosuhteissa, eikä lumi kuvauspaikalla ole enää itsestäänselvyys.

LUMILAUTAILIJAT ENNI RUKAJÄRVI JA MIIKKA HAST OVAT HUOMANNEET,

Lumiset talvet ovat kuitenkin liian

ETTÄ TALVET EIVÄT OLE SAMANLAISIA KUIN LAPSUUSAIKOINA.

arvokkaita jäädäkseen historiankirjoi-

LUMEEN, JOKA ON OSA HEIDÄN IDENTITEETTIÄÄN, EI VOI ENÄÄ LUOTTAA.

hin. Laskijat ovat yhdessä Protect Our Winters Finlandin kanssa lähteneet taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja levittämään lumen sanaa. Rukajärvi ja

NIETOS

Hast istahtivat rikkonaisen lumikauden

lenkaan. Heistä ehkä tuntuu, että ilmas-

muuttaa yksilön ajattelu- ja toiminta-

jälkeen kahvin äärelle pohtimaan, miten

ton lämpeneminen on niin valtava asia,

tapoja. Minulle ainakin kävi niin.

he voisivat omalla toiminnallaan vaikut-

että siihen vaikuttaminen yksilötasolla

ER: Olen myös huomannut oman esi-

taa ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

tuntuu kaukaiselta tai epätoivoiselta.

merkin parhaana vaikuttamiskeinona,

MH: Niin, eivätkä ammattilumilautaili-

siksi olen koittanut tuoda luontoarvo-

Miikka Hast: Olin halunnut jo pidem-

jat mitään ilmastopyhimyksiä voi olla-

jani esille julkisuudessa. Toivottavasti

pään viettää kauden seuraten ja odotta-

kaan niin suurilla matkustusmäärillä.

ainakin nuoret tarttuvat niihin. Mutta

en oikeita olosuhteita yhdellä alueella,

myös pienet jutut ovat minulle tärkeitä.

enkä jahdata lunta ympäri maailmaa.

Pyöräilen mieluusti kaikki lyhyet mat-

Viime kaudella tein sen Norjassa, mutta

kat, enkä osta mitään turhaa. Hankin kestävää ja laadukasta. Lihansyöntiä

puuterilunta saikin odotella. PohjoisSuomessa oli hyvät putskut, mutta läm-

”Osaisivatkohan ihmiset

pöaalto sulatti ne keskellä parasta kaut-

arvostaa luontoa enemmän,

ta, eikä uutta lunta enää juurikaan tullut.

jos heillä olisi siihen

vastuullisemmin.

Enni Rukajärvi: Oli kyllä erikoinen kau-

parempi kosketus?”

MH: Totta. Minä koetan vaikuttaa myös

pitäisi vähentää. Meillä pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia kuluttaa

si. Jenkeissäkin oli tosi vähän lunta ja

äänestämällä. Kaikkea vastuuta ei voi

tapahtumia peruttiin ja siirreltiin. Kana-

sysätä yksilön harteille. Isot muutokset

dassa kuulemma sama homma.

vaativat myös poliittisen ilmapiirimuutoksen, ja äänestäminen on helpoin ja

MH: Japani taisi olla ainut paikka, jossa oli hyvin lunta. Vapaalaskijat ovat ha-

ER: Toisaalta ainakin minä olen löytä-

tärkein keino vaikuttaa siihen.

vahtuneet talvien muutokseen. Huo-

nyt juuri matkustamisen kautta uudel-

ER: Minäkin äänestän ihmisiä, jotka ja-

nojen olosuhteiden päivittely alkaa olla

leen luonnon tärkeyden ja huomannut,

kavat kanssani samat arvot. Myös sosi-

pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

ettei se olekaan kaikille saatavilla yhtä

aalinen media on hyvä vaikuttamiskana-

Luotettavat kelit ovat harvinaisia. Paho-

helposti kuin minulle. Osaisivatkohan

va. Siellä on helppo jakaa itselle tärkeitä

ja onnettomuuksia sattuu, kun laski-

ihmiset arvostaa luontoa enemmän, jos

asioita, kuten adresseja tai kansalais-

joilla on paine laskea huonommissakin

heillä olisi siihen parempi kosketus?

aloitteita. Niillä voi vaikuttaa oikeasti

olosuhteissa. Jonkinlainen arvopohjan

MH: Niin juuri! Olen koettanut hyvitel-

myös päättäjiin.

muutos tuntuu olevan meneillään, mut-

lä matkusteluani sillä, että jos onnis-

MH: Niinpä! Netissä minua varmaan

ta kovin konkreettisesti se ei vielä näy.

tun esimerkilläni inspiroimaan ihmisiä

pidetään nykyään ihan hippinä, kun en

Miten freestyle-puolella?

lähtemään luontoon ja vuorille, mielel-

muuta jaakaan kuin maailmanparan-

ER: Kaikki varmaan jollain asteella tie-

lään vielä omin lihasvoimin, siitä on ol-

nusjuttuja. Mutta se on ollut kyllä ihan

dostavat ilmastonmuutoksen. Osa huo-

lut suurempaakin hyötyä kuin oma ilo.

tietoinen valinta. Kissavideoita siellä

maa sen koskettavan myös itseä ja ottaa

Vaikka se lisäisikin välillisesti matkusta-

riittää ilman minuakin.

kantaa, osaa se ei tunnu kiinnostavan ol-

mista, hienot luontokokemukset voivat

MIIKKA HAST

on vanha paippihöylä, joka heräsi uudelleen vapaalaskuun. Hän nousee nykyään vuorelle mieluummin splitboardilla ja omin jaloin kuin helikopterilla, koska on huomannut laadun korvaavan määrän.

ENNI RUKAJÄRVI

on Suomen menestynein naislumilautailija ja luonnonystävä, joka matkustaa enemmän kuin haluaisi. Hän ei suostu juomaan kahvia kertakäyttömukista.

Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Harri Tarvainen Malli: Anna Bengts / Pyhän Hiihtokoulu

KANNA OMA

TYYLISI

FRONTTI | PYHÄKOULU

PRO huokuu vaivatonta itseluottamus-

TURISTI pyrkii sulautumaan joukkoon

ta tunturin laelle asti ja näyttää aina sil-

huomaamattomasti. Pienet tyylivirheet paljas-

tä, että tietää mitä tekee. ”On vain yksi

tavat kuitenkin totuuden. ”Miten niin väärin-

tapa kantaa suksia!”

päin? Mikä?”

LASKIJOILLE OMAN TYYLIN ILMAISU ON TÄRKEÄ OSA HARRASTUSTA, SE NÄKYY MYÖS ERILAISISSA SUKSENKANTOTAVOISSA. OMA TYYLISI VIESTII EHKÄ OMINTAKEISUUDESTA, VAHVISTAA KATU-USKOTTAVUUTTASI TAI PALJASTAA PIENEN INSINÖÖRIN SISÄLLÄSI. TUNNISTATKO ITSESI?

NIETOS

GILJOTIINI kerää tyylistään persoo-

INSINÖÖRI ei tee asioita helposti, jos

nallisuuspisteet, järkipisteitä ei lain-

ne voi tehdä monimutkaisesti. ”Laskemi-

kaan. ”Elämä on jännittävämpää, kun toi-

nen on lähes yhtä hauskaa rinteessä kuin

mii ensin ja ajattelee vasta sitten.”

tuopin äärellä.”

HIIHDONOPETTAJA on aina val-

VAPAHTAJA kantaa laskevan

LIIKEMIES TAI -NAINEN

mis tekemään kaikkensa oppilaiden

kansan murheet ja huolet niskassaan.

ei luovu salkkutyylistään edes rin-

eteen. ”Menkää vaan lapset kaakaolle, niin

”Tunturi minut vapauttakoon!”

teessä. ”Imago on kaikki kaikessa ja

hiihtomaikka odottelee tässä pihassa.”

TAISTELIJA

kauppa se on joka kannattaa.”

WANNABE-LUMILAUTAILIJA

PARKKIROTTA on valuvaa sorttia:

valmiina toimintaan myös tunturissa.

katuu edelleen, ettei vaihtanut teininä

askel laahustaa, vaatteet roikkuvat ja

”Koskaan ei tiedä, mikä kulman takana

suksia lautaan. ”Kunpa osaisin lumilau-

sukset raahaavat perässä. ”Näytänkö mä

odottaa.”

tailla yhtä hyvin kuin lasketella.”

yhtä coolilta kuin Henrik Harlaut?”

on sinkonsa kanssa

Palvelut tunturin ytimessä TUTUSTU KOKO ALUEEN PALVELUTARJONTAAN JA TAPAHTUMIIN OSOITTEESSA WWW.RUKA.FI

Rantasipi Rukahovi - Suomen paras

Sky

Dinner in the

hiihtohotelli 2013 ja 2014. Meillä hoidat vain hiihtämisen - me hoidamme loput! Rantasipi Rukahovi www.rantasipi.ﬁ/rukahovi • p. 08 - 85910

Arcesi Oy • Suunnittelutoimistosi tunturissa sisustussuunnittelu, sisustusarkkitehtuuri, kalustemuotoilu Tiina Marja Kaislakannas Sisustussuunnittelija SI, teollinen muotoilija TaM

www.arcesi.ﬁ • 050 – 5637545

Zone 15 vuotta!

Chalet Ruka Peak on tunnelmallinen Boutique hotelli - ravintola Rukatunturin huipulla.

Afterski pe-la 15-17 Ravintola Zone www.ravintolazone.ﬁ • p. 0102710555

Pieni, idyllinen ja kaunis alppityylinen Chalet-hotelli, josta löytyy myös Savusaunamaailma. Ravintola Peak tarjoaa paikallisista raaka-aineista omaan tyyliinsä valmistettua ruokaa. Uutuutena Riista-raclette! Suurenmoinen maisema, samppanjaterassi, laatuviinit ja lämmin palvelu luovat unohtumattomia hetkiä!

Uusi Mura Sushi Rukalla! Aitoja japanilaisia makuja tunturissa. Tilaa mukaan tai vietä ilta kanssamme! Mura Sushi www.murasushi.ﬁ • p. 040 688 5505

Varaukset: info@rukapeak.ﬁ puh. 08 8684100

Toivotamme sinut lämpimästi

Kylän paras ruoka ja rennoin meininki!

tervetulleeksi tunturin huipulle!

Uusi ruokalista täynnä creole- ja cajunmakuja. Soul foodia isolla sydämellä!

Chalet Ruka Peak www.rukapeak.ﬁ • p. +358 8 868 4100

Colorado Bar & Grill www.ravintolacolorado.ﬁ • p. 040 482 3828

Sanat: Tuukka Tams Kuvitus: Suvi Suitiala

Pujottelua tyyliviidakossa KARKEASTI JAOTELTUNA MAAILMASSA ON KAHDENLAISIA IHMISIÄ: NIITÄ JOTKA LASKEVAT JA NIITÄ JOTKA EIVÄT. JÄLKIMMÄISEEN RYHMÄÄN KUULUVAT NÄKEVÄT LASKIJAT YHTENÄISENÄ, RINNETTÄ PITKIN VALUVANA MASSANA. LASKIJAT TAAS TIETÄVÄT, ETTÄ HEITÄ YHDISTÄVÄT VAIN LUMI JA PAINOVOIMA. TOSIASIASSA HE TEKEVÄT KAIKKENSA OLLAKSEEN MUUTA KUIN YHTÄ LASKUKANSAA.

askeminen on hieno laji. Siinä yhdistyvät monet hyvälle elämälle oleelliset asiat, kuten urheilu, lii-

kunta, ulkoilu, luonnossa liikkuminen, sosiaalinen kanssakäyminen ja matkailu. Laskemiseen liittyy oma välineistönsä, vaatetuksensa, slanginsa ja harrastuspaikkansa. Mutta jo niitä tarkastellessa huomaa, että harrastajaryhmissä on eroja. Vehkeet, kuteet, paikat ja puheet ovat erilaisia laskijoiden alakulttuureissa. Alakulttuurit ovat pääkulttuurista eriytyneitä, tässä tapauksessa laskemisen johdannaisia. Ne muodostuvat joukosta ihmisiä, joita yhdistää esimerkiksi sanasto tai pukeutuminen.

NIETOS

HIIHTOLOMAILEVA BILETTÄJÄ

MINNESOTAMIES

Sinut tunnistetaan varmimmin lainatoppahousuista, jotka istuvat joko erittäin huonosti tai epäilyttävän hyvin. Joka tapauksessa ne eivät ole laskemiseen erityisen sopivat. Muita varmoja hiihtolomabilettäjän tuntomerkkejä ovat otsallasi keikkuvat gogglet, jolloin huolellisesti tekemäsi aamumeikki ei jää keneltäkään huomaamatta.

Onko sinulla aivan liian pieni stanssi, käsissäsi valtavat tumput etkä tiedä mitkä ovat gogglet? Olet minnesotamies. Pohjois-Amerikan Minnesota-osavaltion persoonallisten lautailijoiden tyyli levisi kulovalkean tavoin ympäri maailmaa ja tavoitti laskijat, jotka halusivat olla erilaisia mutta joilta mielikuvitus puuttui. Minnesotamiehiä löytää varmimmin haikkaamasta parkin pienintä reiliä.

TUNNISTA TYYLISI

Oletko miettinyt, mihin viiteryhmään kuulut? Nyt se on mahdollista selvittää. Jos oma tyylisi on vielä etsinnässä, nappaa tästä kallisarvoisia vinkkejä.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että laskettelun alakulttuureja on helppo määrittää. Yksi laskee suksilla, toinen lumilaudalla,

yyli ja alakulttuuri ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Tietoisesti ja tiedostamatta jokainen laskija yhdistyy va-

kolmas telemarkeilla, ja pieneltä marginaalilta löytyy jalkojen

linnoillaan johonkin alakulttuuriin. Enemmän rinteessä viih-

alta vielä jotain muuta. Laskemisen alakulttuurien luonnehti-

tynyt huomaa jo kahviossa, kuka on lähdössä valloittamaan

minen on kuitenkin äärimmäisen hankalaa.

lähintä kukkulaa ja kuka siirtyy parkkiin hiomaan uusia

Toisin kuin esimerkiksi yleisurheilussa, laskemisessa alakulttuurit eivät muodostu yleensä ylhäältä päin. Perinteisten kisalajien kulttuureissa valmentaja, huoltaja tai muu auktori-

temppuja. Hakkuja lanteillaan kilisyttävää kaveria ei takuuvarmasti nähdä paipilla. Ainakin välineiden valinta on tietoista, mutta sen jälkeen

teetti kertoo, mitä kuuluu tehdä ja miten pukeutua. Vauhti-

määrittelystä tulee monimutkaisempaa. Vaihtoehtoja on usei-

asut eivät kaiken lisäksi juurikaan enää muutu, ja pujottelula-

ta ja jokainen valinta edustaa jotakin viiteryhmää, halusi sen

jit ovat kulttuureiltaan melko staattisia.

myöntää tai ei.

Mutta jos kelloa vastaan kisattavat lajit jätetään pois, ol-

NIETOS

Kun on päässyt lajissa alkuun, määrittää jokainen itsel-

laan oleellisesti tekemisissä tyylin kanssa. Itse asiassa, tyyli

leen, miten haluaa harrastaa: kiinnostavatko rinteet, hyppy-

on niissä kaikki kaikessa.

rit, takamaasto vai peräti kadut? Heitetäänkö kamat niskaan

MILLET-MIES

ELÄKELÄISLASKETTELIJA

Ostat alan liikkeestä kalleimmat kuorivaatteet, koska ne ovat parhaat. Kirkkaimmat tietenkin, koska ne ovat turvallisimmat, mutta ne myös huomataan. Varustearsenaalillasi selviäisit vaikka Himalajalla, mutta mieluiten pysyttelet merkittyjen rinteiden varmassa läheisyydessä. Muistat hississä kertoa kanssanousijoille käyneesi Nixissä tai Gravessa. Tai molemmissa yhtä aikaa.

Tyylisi on löytänyt huippunsa jo 30 vuotta sitten, eikä se tarvitse päivitystä. Sitä paitsi Vuarnet teki jo 70-luvulla erittäin laadukkaita toppavaatteita. Et ole vielä aivan varma, mitä tiimalasisukset tarkoittavat, mutta tuskin haluatkaan tietää. Tykkäät laskea pitkää, loivaa ja leveää baanaa, mistä kukaan muu ei nauti.

monta kertaa viikossa vai kerran vuodessa hiihtolomalla? Aktiiviharrastaja tarvitsee räätälöidyt varusteet. Jos aikoo kiertää keppejä, hankitaan tiukka, nopea ja kulutusta kestävä asu. Jos aikoo paukuttaa reilejä, ei kolmikerroksisella kuorivaatteella tee yhtään mitään. Ennemmin tai myöhemmin harrastaja löytää siis itsensä jostakin lokerosta ja huomaa

Yksilöllisyys on myös yhteisöllisyyttä. Kun oma, tarpeeksi kapea tyyli hahmottuu, löytyy samalta sektorilta lähes poikkeuksetta hengenheimolaisia.

olevansa osa tiukempaa ryhmää. Oma tyyli muodostuu osaksi isompaa kuviota ja kulttuuria. jotka haluavat tehdä asiat toisin kuin muut. Telemark erkaan-

tui laskettelusta, lumilautailijat ottivat oman tilansa ja saivat

askeminen on nuorten ja nuorekkaiden harrastus, nii-

pehmeät ja kovat siteet, vapaalaskijat jäivät pois keskuksista

den, joille identiteetin määrittäminen on tärkeää. Nuo-

ja niin edelleen. Aina löytyy uusia keinoja erottautua, ja niin

ruus kasvaa kuitenkin molemmista päistä, joten mäestä löytyy aina vain enemmän nuoria: vanhimmat eivät helpolla

pitääkin olla. Oman polun kulkijoita voidaan pitää rinteen kummajai-

nuoruuden ilosta luovu, ja nuorimmat haluavat mukaan yhä

sina, mutta heitä on myös monesta kiittäminen. Esimerkik-

aiemmin. Kun tiedonvälityskin nykypäivänä on helppoa ja no-

si lumilautailu ei olisi kehittynyt mihinkään, jos aktiivit eivät

peaa, löytyy rinteestä valtava määrä erilaisia viiteryhmiä. Ja

olisi rakentaneet hyppyreitä tai laskeneet kaiteita. Suksiteolli-

lisää tulee jatkuvasti.

suudenkin oli kehityttävä, kun yhä useampi suksija halusi sa-

Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Aina on ollut niitä,

moille suorituspaikoille lautailijoiden kanssa.

PARKKISUKSIJA

LAPSINERO

Vaikka lumilautailijoita edelleen kutsutaan lökäpöksyiksi, on parkkisuksijaryhmä ottanut merkityksen omakseen. Pukeudut isompiin vaatteisiin kuin kukaan koskaan aiemmin, hankit vieläkin isomman t-paidan ja laitat sen joko vaatekertasi alimmaiseksi tai päällimmäiseksi. Perinteisiä suksimerkkejä katsot vähintäänkin kieroon – jos vaatteiden seasta nyt ylipäätään mitään näet.

Viiletät rinteessä pienikokoisissa aikuisten vaatteissa ja näytät ensivilkaisulla taitavalta pygmiltä. Lähemmällä tarkastelulla osoittaudut kuitenkin lapsineroksi. Olet kuin kuka tahansa pieni lapsi, joka tykkää karkista, räkättää, sinkoilee ja höpöttää, mutta lasket paremmin kuin tuplasti itseäsi vanhemmat. Välineesi ja varusteesi on räätälöity aikuisten mallistosta, koska sopivia ei lasten valikoimasta enää löydy.

Monia aktiiveja viehättää mäkiharrastuksessa vaihto-

vaateteollisuus huomasi mahdollisuutensa, ja nyt monelta

ehtojen laajuus. Jos jäähalli tai kuntopiiri ei nappaa, otetaan

merkiltä löytyy esimerkiksi laskemiseen tarkoitettuja tekni-

sukset tai lauta kainaloon ja lähdetään mäkeen tekemään sitä

siä farkkuja.

mikä tuntuu itselle sopivimmalta, ilman valmentajan käskyjä, omalla vapaudella. Mäkeen mahtuu monenlaista väkeä, ja yksilöllisyys on

Markkinoiden on toimittava alakulttuurien ehdoilla. Yksi vaate tai varuste ei tule koskaan miellyttämään kaikkia laskijoita, vaan jokaiselle on tarjottava omansa. Se tekee markki-

myös yhteisöllisyyttä. Kun oma, tarpeeksi kapea tyyli hah-

nakentästä jännittävän ja jatkuvasti uudistuvan. Sitä paitsi

mottuu, löytyy samalta sektorilta lähes poikkeuksetta hen-

harvassa lajissa tutustutaan yhtä suurella innolla seuraavan

genheimolaisia.

kauden tuotteisiin kuin laskemisessa. Valmistajien on oltava äärimmäisen hyvin ajan hermolla.

Kymmenen vuotta sitten pääkallot ja pinkki olivat kuuminta yynisimmät sanovat, että laskemisen tyyliseikat ovat

hottia, sitten ne olivat iso miinus, ja nyt ne näyttävät tekevän

markkinavoimien hömpötystä. Osittain he ovat oikeassa.

paluuta. Ainakin valmistajat yrittävät sitä. Jos alakulttuurit ei-

On olemassa lukemattomia esimerkkejä siitä, kuinka

markkinavoimat ovat seuranneet alakulttuureja. Yksi oivalli-

vät ota tuotteita omakseen, merkin uskottavuus kärsii. Ja laskemisessa uskottavuus on kaikki kaikessa.

simmista esimerkeistä on alakulttuurin edustajien käyttämät vaatteet, joita valmistajat ovat sittemmin ottaneet valikoimiinsa. Villatakkeja, farkkuhousuja ja samettitekstiilejä näkyi ensimmäisenä lautailijoiden päällä. Tyylin vakiinnuttua

NIETOS

askemista vähemmän seuraavat voivat olla ihmeissään koko alakulttuurisopasta. Se on täysin ymmärrettävää.

PAIPPIELÄKELÄINEN

CARVINGJYRÄ

Olivatko aktiivivuotesi 90-luvulla, mutta olet jälleen innostunut lumilautailusta? Onneksi olkoon, olet paippieläkeläinen. Löydät kaltaisiasi halfpipeltä, eikä sieltä muita nykyään löydykään. Käytät joko retrolautaa, retrolta näyttävää lautaa tai vähintään temppuvalikoimasi on sama kuin 20 vuotta sitten – pienempi tosin. Vaatteesi ovat samat tai samankaltaiset kuin ne, joita käytit 17-vuotiaana. Aikuistuminen on sinulle vähintäänkin haastavaa.

Kun kymmenen vuotta sitten ostit carving-sukset, huomasit ettei sinun enää tarvitse opetella mitään uutta. Nojailet tiukassa toppa-asussasi sauvoihin aina kun et laske: rinteen laidalla, hississä, kahvilajonossa. Kun laitat ylhäällä gogglet päähäsi ja tyrkkäät sauvat lumeen, korvissasi alkaa soida Eye Of The Tiger. Suhaat aina samankokoisia käännöksiä, sinulla kun ei ole mitään hajua, miten suksi kääntyy tiukemmin. Ei haittaa – carvereilla mennään täysillä!

Harvassa lajissa alakulttuurit jylläävät yhtä vahvoina. Monet

teuttamiselle. Ja olosuhteet ruokkivat luovuutta entisestään.

laskijat osaavat kuvata, editoida tai ovat grafiikasta kiinnos-

Alakulttuurit ovat laskemisen suola, ilman niitä touhu

tuneita. Esimerkiksi videot tuovat alakulttuureille näkyvyyt-

olisi paljon värittömämpää. Vuosien saatossa on väläytelty

tä ja tunnettuutta. Laskijat ovat keskimäärin melko luovaa

monenlaisia uhkakuvia siitä, mitä olympialaiset tai vaate- ja

porukkaa.

välinevalmistajat tekevät laskemiselle. Pelkona on, että jos

Jotkut ovat sitä mieltä, että luovat ihmiset hakeutuvat laskemisen pariin. Jotkut taas sanovat, että laskeminen ruokkii luovuutta. Osittain kumpikin pitää paikkansa. Laskemisessa ei ole tarkkoja sääntöjä, joten se on vapaata kenttää itsensä to-

laskemista yritetään ohjata ylhäältäpäin, se muuttuu samaksi harmaaksi massaksi kuin muutkin urheilulajit. Pelko ei ehkä ole tyystin aiheeton mutta ainakin tällä hetkellä harhaanjohtava. Alakulttuureja ei ole mahdollista ohjata tiukan kilpaurheilun tai vanhojen hyvien alakulttuurien suuntaan. Aina löytyy räkänokkia, jotka haluavat tehdä

Markkinoiden on toimittava alakulttuurien ehdoilla. Se tekee markkinakentästä jännittävän ja jatkuvasti uudistuvan.

asiat omalla tavallaan. Siinä ei olympiakomitean puheenjohtajaa tai suuryrityksiä kuunnella, mutta äänivallaton on myös tällä hetkellä itseään jonkin alakulttuurin messiaana pitävä laskija. Yhtenä päivänä hänestä tulee vanhus, ja nuoret astuvat esiin uusine kujeineen. Minkälaiseksi alakulttuurit näiden kujeiden myötä muodostuvat, sitä emme vielä tiedä. Ja sehän laskemisesta jännittävää tekeekin.

Kullalla silattu legenda Sanat: Tuomo Pirttimaa Kuvat: Matti Ollila

NIETOS

ksi Kalevi Oikaraisen väkevimmistä lapsuusmuistoista

syntyi Rukan länsipuolella sota-

SUSI-KALLEN LEGENDA SYNTYI SATTUMALTA KALEVI OIKARAISEN AAMUÖISELLÄ HIIHTOLENKILLÄ. SEITSEMÄN VUOTTA MYÖHEMMIN MYYTTI KULLATTIIN TSHEKKOSLOVAKIAN MM-LADUILLA.

Kavereilla ei ollut samaa viettiä. Kalle sai spurttailla yksin. Ratkaiseva hetki olivat koulu-

aikana, kun Kuontijärven kou-

jen väliset hiihtokilpailut, jotka

lun opettaja Honkaniemi järjesti

14-vuotias Kalle voitti mäystin-

lomilla ollessaan kylän lapsille

suksilla ja pääsi Rovaniemelle

hiihtokisat. Viisivuotias Kalle hiihti kuja-aitojen välistä kul-

jatkoon. Neljännelle sijalle jäätyään hän valitteli jälkeenpäin

kevaa latua ja kaatuili kinoksiin. Upseerinpuvussa kulkenut

mäystimien huonoutta.

opettaja painoi hiihdon jälkeen Kallen käteen 20-pennisen palkinnoksi ensimmäisestä kilpailusta. Kolme vuosikymmentä myöhemmin, Tshekkoslovakian

”Kirkonkylällä asuva täti lainasi minulle sidesukset ja monot. Voi miten hyvältä ne tuntuivat!” Vasta sodan jälkeen hiihtourheilu lähti Koillismaalla hir-

MM-kilpailuissa vuonna 1970, Kallen kaulaan pujotettiin 50

muiseen nosteeseen. Talviaikaan liki joka viikonloppu oli kisat

kilometrin hiihdon kultamitali.

jossain päin maakuntaa. Kaikki hiihtivät, niin myös Kalle.

Keväällä 2015 mitali hohtaa himmeästi Kuusamon Tolpan-

Hiihto oli helppoa pyhäpäivien hommaa arkeen verrattuna.

niemessä sijaitsevan omakotitalon palkintokaapissa, muiden

Neljätoistavuotiaana Kalle teki jo urakkapalkalla täysiä työpäi-

palkintojen joukossa, kun Kalle muistelee elämäänsä kahden

viä lapion varressa, ojitus- ja tietyömailla.

hiihtopalkinnon välillä.

”Sieltä tuli voimatasapaino. Juuri siinä vaiheessa, 15–20-vuotiaana, ihmisen pitää vahvistua”, sanoo kohta kahdeksankymp-

pinen, jäntevä mies. allen kasvuympäristö ei varsinaisesti rohkaissut urheilemaan. Maailmanmestarin kotikylässä oltiin kyllä urhei-

luhenkisiä, mutta kotona urheilua pidettiin tyhjänä vouhotuksena, joka oli pois oikean työn tekemisestä. ”Hunningolle joutuu, ei välitä mistään mitään, hiihtää vain ja

arusmiespalveluksen koittaessa Kalle oli saavuttanut hiihtoladuilla jo sellaista menestystä, että hänen oli luon-

nollista hakeutua urheiluintoiseen Rajavartiolaitokseen. Pal-

paahtaa suksia”, Kalle kuvailee perheen näkemystä kilpahiih-

veluspaikaksi olisi tullut Oulu, mutta majuri Martti Huhtala

täjistä.

oli pannut Kuusamon miehen tuloslistoilta merkille ja ehdotti

Sukset oli tarkoitettu liikkumiseen, ei urheilemiseen. Jostain Kallelle tuli silti ajatus harjoitella, ottaa spurtteja arkisen liikkumisen lomassa, pinkoa jyrkkiä rinteitä kokeeksi niin lujaa kuin pääsee, hiihtää kovempaa kuin olisi tarve.

siirtoa parempiin harjoitusmaastoihin Kuopioon. Kalle tarttui tarjoukseen. Kallen ensimmäinen kisa ulkomailla oli rajavartiolaitosten välinen kilpailu Sveitsissä vuonna 1957, lajina partiohiihto.

NIETOS

Neljän miehen joukkuekilpailuun kuului 25 kilometrin hiihto ja ammunta, kannettavana oli kiväärin lisäksi kahdeksan kilon reppu. Alpeilla tuli ensimmäinen kosketus ohueen vuoristoilmaan, vaikka Andermattissa ilma ei ollutkaan yhtä vaikea kuin myöhemmin Tshekkoslovakian Ylä-Tatralla. Suomen

”se on niin tunnepohjainen juttu. joku päivä saattaa tuntua että ei kulje, ja seuraavana aamuna yhtäkkiä tietää, että jumalauta, nyt on kohdallaan!”

joukkue sijoittui hopealle Norjan jälkeen. Kalle sai mitattua kuntonsa. ”Andermattissa saatoin käydä edeltä katsomassa radan kunnon ja hiihtää takaisin kertomaan tiedon muulle joukkueelle.” Kun näiden ylimääräisten mutkien päälle Kalle vielä ampui parhaiten joukkueestaan, saattoi jo puhua kovasta rajasotilaasta. Varusmiespalveluksen jälkeen Kalle oli muutaman vuoden siviilissä, kunnes Rajavartiolaitos pyysi häntä töihin. ”Koskaan minun ei ole tarvinnut hakea töitä. Aina on pyydetty.” Vaikka työ oli kävelemistä ja hiihtämistä, Kalle lähti liikkeelle vielä työpäivän jälkeenkin. Hän juoksi iltaöisiä teitä ja saattoi hiihtää pilkkopimeässä viisikymppisen. Tavoitteellisuuden ja kilpailuhengen lisäksi intoa piti yllä urheilun tuot-

”Susi teki virheitä. Se ei uskaltanut seurattuna mennä teiden yli ja rupesi kiertämään kehää, lopulta se ei uskaltanut ylittää edes latuani. Näin jo sen vilahtavan muutaman kerran ja otin kiväärin valmiiksi.” Hiihtäjällä oli etu, susi uupui syvässä lumessa juoksemiseen. Lopulta se pysähtyi 30 metrin päässä seuraajastaan. ”Se istui, kääntyi ja katsoi minuun. Se oli niin väsynyt, että alistui. Siihen minä sen ammuin.” Yli puoli vuosisataa myöhemmin Kalle istuu hetken hiljaa tarinan kerrottuaan. ”Ei se ollut mitenkään mieltä ylentävää”, Kalle sanoo ja pitää taas tauon ennen kuin jatkaa: ”Sudet ovat olleet täällä aina ja

tama mielihyvä. Oli myös vaimo, pienet lapset, metsästys, kalastus ja rajavartijan työ Kuusamon selkosilla.

tänne ne kuuluvat. Minä en ole niiden vihamies.” Näin syntyi kuitenkin Susi-Kallen legenda.

”Elämän parhaita vuosia”, Kalle huokaisee. Tolpanniemen kodissa tuoksuu kalaruoka. Laimi-vaimo laittaa keittiössä Kallen kalastamia Kitkajärven ahvenia.

aikka Kallen harjoittelu oli koko 1960-luvun määrätietoista, kalastus ja erästys eivät saaneet kärsiä urheilemises-

ta. Kitkajoesta tuli Kallelle mielijoki, ja sen arasta ja vaikeasti

erhe jäi aamulla nukkumaan, kun Kalle lähti talvella 1963 jäl-

pyydettävästä taimenesta haaste siinä missä arvokisojen mita-

leen kerran aamuöiselle hiihtolenkille. Petäjäkankaalla Kuu-

leistakin. Kun suomenpystykorvan kanssa tehdyillä metsäs-

samon keskustan vieressä ladun ylittivät tuoreet sudenjäljet. ”Susi oli tullut yöllä lännestä päin, iso eläin. Hain kotoa aseen. Vanhat miehet olivat neuvoneet, miten petoja seurataan.” Aika oli sellainen. Kun peto nähtiin, se tapettiin jos voitiin. Melko pian Petäjäkankaan perällä Kalle näki jolkottavan matkantekojäljen vaihtuvan hypyksi: susi oli lähtenyt seuraajaansa karkuun kohti Kapustavaaraa. Kosketus oli saatu, joten Kalle tiesi lähteä vauhdilla

perään.

tysreissuilla eteen tuli jyrkkä harju, Kalle meni vauhdilla pahimman kautta ylös. Kolmekymppisenä Kalle tiesi olevansa iskussa. Hiihto Rukalta kotiin kirkonkylälle meni tunnissa ja 12 minuutissa. ”Tulin kotiin ja sanoin vaimolle, että jos nämä potkut pannaan ensi viikonloppuna Salpausselän kisoihin, niin kovin vähän on minun etupuolella miehiä.” Tunne oli oikea. Salpausselän kisoissa 1965 Kalle voitti kansainvälisen 15 kilometrin hiihdon. ”Se on niin tunnepohjainen juttu. Joku päivä saattaa tuntua että ei kulje, ja seuraavana aamuna yhtäkkiä tietää, että jumalauta, nyt on kohdallaan!”

”otan hiihtäjäpatsaan tunnustuksena kuusamolaiselle hiihdolle. ajalle, jota ei enää ole.”

uoden 1970 MM-kilpailut eivät alkaneet parhaalla mah-

matkustamista ja poissaoloa kotoa, ja urheilun ja liikkumisen

dollisella tavalla, sillä Vysoké Tatryn ohut ilma teki 50

mielihyvän hän sai ilman aikaa vievää kilpailemistakin. Hän

kilometrin hiihtoon valmistautuvalle Kallelle tepposet. Vii-

alkoi miettiä, mitä menettää jatkuvan kisoihin valmistautu-

dentoista ja kolmenkympin matkat menivät penkin alle, kun

misen ja matkustamisen takia.

hapenottokyky ei riittänyt vuoristossa.

Loppuiko motivaatio? ”Oli se varmaan sitäkin. Ei voitto ole ollut minulle koskaan se

Viidenkymmenen kilometrin hiihto oli kisojen seitsemäntenä päivänä. Silloin Kalle oli jo ehtinyt tottua vuoristoilmaan.

suurin syy urheilla.

”Tiesin olevani hyvässä kunnossa, mutta sieltä ei puuttunut

”Ilman aktiivivalmennustakin Kalle pysyi viisi vuotta

ketään maailman parhaista. Oli pelattava upporikasta tai ruti-

huippukunnossa ja oli varmistamassa moneen kertaa KEV:n

köyhää.”

joukkueen SM-viestikultaa.

Neuvostoliiton Fjodor Simasov lähti matkaan, Kalle minuutin myöhemmin, Vjatseslav Vedenin minuutti Kallen perään.

Kolmenkympin ikä ei Kallen mielestä ole mikään syy lopettaa huippu-urheilua, jos se edelleen kiinnostaa.

”Arvasin, että Vedenin aloittaa lujaa, 25 kilometrin kohdalla olimme melkein peräkkäin.”

”Minä olen monille hiihtäjille sanonut, että älkää hiidessä lopettako. Voitte hiihtää elämänne parhaat hiihdot siellä 35 vuo-

Kaksikko tavoitti yhdessä Simasovin – ja sitten mentiin.

den nurkilla.”

”Venäläiset paasasivat jotain keskenään. 35 kilometrin kohdalla oli tiukka nousu, jossa edellä mennyt Simasov uupui ja joutui jo nojailemaan sauvoihinsa.”

arraskuussa 2014 paljastettiin Kalevi Oikaraisen hiihtä-

Kalle tiesi hetkensä koittaneen. Siinä hiihti 34-vuotias mies, joka oli tietämättään kulkenut koko ikänsä tätä hiihtoa

jäpatsas Rukalla. Mies myytin takana miettii, että Susi-

Kallen legenda on ehkä lähtenyt elämään omaa elämäänsä.

kohti. Kaikki oli kunnossa ja päänuppi kesti. Vedenin alkoi

”Minä vähän mykistyin siitä patsaasta”, hän sanoo ja pitää

jäädä.

lyhyen tauon ennen kuin jatkaa.

”Kun tietää hallitsevansa

”Otan patsaan tunnustuksena

koko hommaa, voimat siirtyvät muilta itselle. Ne viimeiset kilometrit oli hyvä tehdä matkaa.” Ensin tuli kaulaa Vedenin kirimä minuutti. Viimeiset kilometrit Kalle meni lentäen ja katkaisi maaliviivan ajassa 2.49.34,70. Vedenin jäi maailmanmestarille puoli minuuttia.

aksi vuotta MM-kullan jälkeen Kalle ilmoitti lopetta-

vansa huippu-urheilun. Huipulla oleminen olisi vaatinut jatkuvaa

kuusamolaiselle hiihdolle. Ajalle,

Kalevi Oikaraisen hiihtoura

jota ei enää ole.”

MM-kultaa Vysoké Tatryssa 1970 (50 km) Olympiapronssia Grenoblessa 1968 (4 x 10 km) MM-hopeaa Oslossa 1966 (4 x 10 km)

paikassa patsas ainakin on. Kun

SM-kultaa: 1961 ja 1965 (15 km) 1971 (30 km) 1970 ja 1972 (50 km) 1959 (3 × 10 km) 1967–1973 ja 1975 (4 × 10 km)

Rukan kallion kylki. Sitä kohti

Holmenkollenin kisoissa voitto 1959 (15 km)

hiihtäminen on viime vuosina vä-

Henkilökohtaisilla matkoilla viisi ja viestissä yhdeksän suomenmestaruutta Kaikkiaan 23 SM-mitalia vuosina 1958–1975 Vuoden urheilija 1970

miseen on yksinkertainen.

Lähde: Wikipedia

NIETOS

Parhaassa mahdollisessa Kuontijärven kotitalon ikkunasta katsoi itään, näkyi järven yli lähdettiin kalaan ja metsälle. Erällä Kalle kulkee edelleen, marjastaa ja hakkaa halkoja. Ladullakin hänet nähdään, mutta hentynyt. Ohje kunnon ylläpitä”Joka päivä ihmisen pitää hengästyä.”

Onko sinulla iä käyttämättöm isteitä? Finnair Plus -p Käytä ne maan unohtumatto elämykseen.

Koe uuden sukupolven lentäminen – ensimmäiset A350-reitit nyt myynnissä! Lisätiedot ja varaukset ﬁnnair.ﬁ

KAKSI VUOTTA SITTEN RIKU LAAKSO VASTASI VAUHDIN TARPEESEEN VOIMALLA. SYNTYI HIRVIÖVINSSI NIMELTÄ

Sanat: Kalle Leinonen Kuvat: Ville-Petteri Määttä

eväällä 2011 suomalainen vapaahiihtoporukka, jonka suuri yleisö tunsi netissä jaetuista webisodeista nimellä

Nipwitz, kierteli ruosteisella Sprinterillä pitkin itäistä Suomea kauden viimeisten otosten perässä. Takana oli jo muutama vuosi toinen toistaan maineikkaampia laskupätkiä, eikä muistikortille haluttu enää tallentaa mitään puolivalmista. Laskijana kuvausryhmän ytimessä toiminut Riku Laakso mietti kuumeisesti uusia kuvioita. Mielikuvitusta, taitoa ja innovatiivisia ratkaisuja tältä porukalta löytyi kyllä, mutta mikä olisi seuraava askel? ”Vauhtia, me tarvitaan lisää vauhtia”, kuului vastaus keskipenkiltä, eikä huomio tullut kenellekään autossa istuvalle yllätyksenä.

NIETOS

Oli aika vetää kone käyntiin. Riku Laakso tarttui käynnistysnaruun pimeän autotallin suojissa ja teki mitä moottorimiehen piti tehdä. Sanotaan, että merkittäviä ensikokemuksia ei ihminen koskaan unohda, ja epäilemättä tässä oli yksi niistä. ”Kaasarin kurkuista kantautuva ääni nosti karvat pystyyn Jo aiemmin samalla kaudella Nipwitz oli ottanut vauhtia lainatulla vinssillä, laitteella, joka moottoriin kiinnitetyn naru-

ja syke nousi viidentoista sekunnin ensikäytöllä lähemmäs kolmeasataa.” Tuona hetkenä helvetilliset mittasuhteet tavoittava voi-

kelan avulla kiihdytti laskijat tasamaalla muutoin saavuttamattomiin paikkoihin. Sitä ennen vetoapua oli saatu tarvittaessa

man ruumiillistuma sai nimensä. ”Ei jumalauta tää on jotain sairasta, paljon rajumpaa mitä

autoista ja moottorikelkoista.

piti. Tää on... tää on... SEITAN!”

iku Laaksolle mikä tahansa vauhtikone ei kuitenkaan riittänyt.

”Tarvittiin laite, jossa olisi riittävästi ääntä, voimaa ja munaa, ja

joka olisi meidän projektin näköinen. Lisäksi jätkillä oli suunnitteilla

lolle. Riku saattoi viimein kutsua koko Nipwitzin jengin

katsomaan lopputuotetta, jonka valmistumista oli tähän

niin isoja spotteja, ettei niitä millään muulla vehkeellä olisi yksinker-

mennessä seurattu vain netin välityksellä. Vedot päätettiin

taisesti voitu vetää”, hän muistelee neljä vuotta myöhemmin.

yhteisestä sopimuksesta aloittaa rauhallisesti.

Vauhtikone kypsyi Rikun mielessä projektina, joka tehtäi-

Valitettavasti Seitan ei näyttänyt kuitenkaan tietävän,

siin täydellä sydämellä ja intohimolla tai jätettäisiin kokonaan

mitä rauhallinen sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoit-

tekemättä. Vaikka polte oman vinssityömaan pariin oli hieno-

taa: testinukkena toimineen laskijan ote lipesi kiihdytyksen

mekaanikko-isän pojalle kova, kului idän reissusta lähes kaksi

alussa kerta toisensa jälkeen, ja illan pimentyessä kämmen-

vuotta ennen kuin tarvittavista resursseista ensisijainen, aika,

ten mustelmia vertailtiin epäuskoisin ilmein.

oli projektin aloitukselle otollinen. Toiseksi tärkeimmästä resurssista, rahasta, vastasivat Nipwitzin laskijat kolehtihengessä. ”Tarkoituksena oli, että investoidut rahat saataisiin takaisin

Vihoviimeinen testiyrittäjä otti haasteen vastaan puristaen vihreää köyttä sydämensä pohjasta, kohtalokkain seurauksin. Tällä kertaa ote piti, mutta köysi napsahti kiihdytyksen

sillä, että vinssiä vuokrattaisiin muille kuvausryhmille. Siinä vai-

voimasta poikki ja sinkoutui valtavalla vauhdilla suoraan ke-

heessa ei kuitenkaan tajuttu, että koneesta tulisi sellainen hirviö,

lan sisään, josta sulanutta vihreää mössöä siivottiin seuraavat

ettei sitä uskaltaisi luovuttaa kenenkään muun käsiin.”

pari tuntia.

Lopulta, pitkän myyntipalstojen moottoritarjonnan selaa-

Riku Laakso ei lannistunut. Päinvastoin, ongelma oli po-

misen jälkeen tulevan supervinssin voimanlähteeksi valikoitui

sitiivinen. Voimaa oli riittävästi vaikka kuulennolle, eikä enää

Yamahan 485-kuutioisella, kaksisylinterisellä kaksitahtimoot-

tarvitsisi kuin kahlita se ihmissormin pideltävään muotoon.

torilla varustettu 1990-luvun urheilukelkka, jota päästiin testaamaan välittömästi kesäisellä heinäpellolla. Myös maltilli-

”Tässä vinssissä ei ole mitään noloa”, Riku jaksoi muistuttaa muuta porukkaa.

sempia moottoriratkaisuja oli mietitty, mutta ”tässä vaiheessa

Pienten muutostöiden jälkeen testisessioita jatkettiin

voiman ja kuutiotilavuuden himo oli jo ajanut terveen järjen ohi”.

formulatyyliin Jyväskylän Laajavuoressa uudella, yli tuhat

S NIETOS

oulukuussa lumi satoi Jämsän-pajan viereiselle heinäpel-

kiloa kestävällä köydellä. Useiden testikertojen, säätöjen ja

yksyn tullessa yksinäinen, viikkokausia jatkunut purku- ja

Rikun kaasukäden hienomotoriikan kehittymisen myötä Sei-

virittelytyö oli viimeistä tarkistusmittausta vaille valmis.

tanin vihainen mielenlaatu alkoi vähitellen osoittaa kesyyntymisen merkkejä. Oli aika siirtää tulokset kentälle.

eitanin matka jatkui Nipwitzin mukana Pohjois-Suomen kautta Venäjälle. Kun Riku joutui töiden takia jättäyty-

mään viime hetkellä sivuun, oli muun porukan sopeuduttava tulokkaan luonteeseen omin päin. Jälleen kerran ongelma oli ilmeinen – voima. Ensinnäkään Seitania ei oltu koskaan testattu kuin maksimaalista kiihtyvyyttä ja nopeutta silmälläpitäen. Suurimmalla osalla katuspoteista reilusti vähempikin olisi riittänyt, mutta maltillisen perusnopeuden saavuttaminen oli usein helpommin sanottu kuin tehty. Toiseksi, kuskin rooli oli edelleen tasapainottelua onnistuneiden vetojen ja laskijan terveyden välillä. Jotain kertoo sekin, että eräällä sessarilla Oskari Raitasen sormen jänne napsahti kiihdytyksen voimasta poikki. Loppukausi kului sormi tiiviisti paketoituna. Ongelmista huolimatta Seitan osoittautui poikkeukselliseksi laitteeksi. Ylärekisterissä ulvova kone teki tehtävänsä lyhyissä, tiukoissa kiihtydyksissä ja erittäin kovissa nopeuksissa. Oli selvää, että Seitanin avulla vedettiin spotteja, joihin mikään muu vinssi ei olisi pystynyt. Lisäksi Seitanista oli muodostunut Nipwitzille ja erityisesti Rikulle läheinen kumppani, jota kohdeltiin persoonana ja jonka oikukasta mielenlaatua tyynnyteltiin vetojen välissä uskonnolliset mittasuhteet saavuttavin rituaalein.

auden jälkeen kaksivuotinen projekti, Nipwitzin taipaleen päättänyt Brain Massage -elokuva saatiin valmiiksi,

mutta Rikun työmaa Seitanin täydellistämisen parissa jatkui. Rikun mukaan järkisyytä virittelyvimmaan on edelleenkään turha etsiä. ”Seitan antaa sen, mikä mielessä polttaa ja saa tekemään asioita, joita ei järjellä perustella.” Rikulle maailman tehokkaimman vinssin tekeminen on sydämenasia. Sen arvoa ei mitata rahassa tai työtunneissa, vaan yksinkertaisesti nopeudessa ja vaaran tunteessa ohjastajan maskin sisällä.

Seitanalliset faktat Moottori: rivimoottori, iskutilavuus 485cc, 2-sylinterinen, ilmajäähdytys Korkein kierrosluku: 6 900 rpm Teho: 58 hv

Kaasuttimet: 2 x Mikuni BM-38-32 Ykkösvariaattori: YXR

Variaattorin hihna: X89

Runko: cromo-teräs, ø 48,3 mm Jarru: mekaaninen levyjarru

Vetoköysi: ø 10 mm, murtolujuus 1 200 kg Paino: 85 kg

Seitanin työnäytteitä voi ihailla Nipwitzin Brain Massage -elokuvassa: vimeo.com/114951438

ain arv ri T

o to

er ri k

ns a aa am k H u rm ö uu en n. S äm n a i R tt ta n hä atu Ma vute o t: S a a j n ki aa tista Sa s s t is ila ss ittee mu o r a o t rac tav nos a Pa o k hu in ku kin a Ain : vat Ku

NIETOS

p aa

aailman parhaaksi hän on yllättävän vaatimaton. ”Nooh, kiitos vaan kovasti”, mies vastaa rauhallisesti,

Musiikista ja lautailusta tuli lopulta Suur-Hamarin ammatteja. Ensin hän valmistui äänisuunnittelijaksi ja teki vuo-

kun häntä onnittelee helmikuisesta maailmanmestaruudesta.

sia töitä televisiossa ja live-keikoilla ympäri Suomea. Sitten al-

Helsinkiläiskahvilan sohvalla istuva Matti Suur-Hamari, 29,

koi lumilautailumenestys, joka huipentui viime helmikuussa

on lumilautacrossin maailmanmestari, maailmancup-kisaaja,

maailmanmestaruuteen. Menestys ei kuitenkaan tullut hel-

Sotshin talviparalympialaisissa Suomea edustanut urheilija ja

poimman kautta.

yksi maailman lupaavimmista paralaskijoista. Suur-Hamari laskee lippiksen hetkeksi päästään kahvilan pöydälle ja siemaisee kahviaan. ”Toinen pääsponsoreista”, hän kommentoi lippiksen isoa Battery-logoa. Se toinen on Imatran kaupunki. Palataan siis hetkeksi sinne, tarinan alkuun. Suur-Hamari kertoo kulkeneensa omaa tietään jo lapsena. ”En pysty motivoitumaan asioista, joita kohtaan en tunne intohimoa. Vanhempani eivät siis juuri saaneet nauttia hyvästä koulumenestyksestäni.” Koulun sijaan Suur-Hamaria kiinnostivat musiikki ja urheilu. Laskuharrastus alkoi, kun mummo vei lapsenlapsensa Aku Ankan hiihtokouluun. Syttyi kipinä alppihiihtolajeihin. Ensimmäisen kerran hän kokeili lumilautaa vuonna 1999, eikä paluuta ollut. ”Vietin imatralaiskavereideni kanssa kaiken vapaa-ajan jalat kiinni lankussa. Laskimme laudoilla ja kilpailimme kuka on ensin alhaalla. Minä olin nopein, mutta vedin aina myös ne pahimmat pannut.”

li lämmin kesäpäivä elokuussa 2009. Parikymppinen nuorimies ajoi moottoripyörällä t-risteykseen ja aikoi

kääntyä vasemmalle. Oikealta ei tullut autoa. Vasemmalta tuli yksi, mutta sillä oli vilkku päällä kääntymisen merkiksi. Niinpä prätkäilijä lähti kääntymään vasemmalle. Vasemmalta tullut auto ei kuitenkaan kääntynyt vaan jatkoi suoraan. Autoilijalta oli jäänyt vilkku vahingossa päälle. ”Olin tajuissani koko matkan kolaripaikalta sairaalaan asti. Muistan, kuinka lääkäri sanoi minulle leikkaussaliin mennessämme, että jalan tilanne näyttää tosi pahalta, mutta he tekisivät parhaansa.” Nukutuksesta herättyä totuus kävi ilmi: vasen jalka oli jouduttu amputoimaan polvesta alaspäin. ”En tuntenut ketään, jolta olisi amputoitu raaja. Ei ollut mitään, mihin omaa tilannetta olisi voinut verrata. Olin nähnyt kuvia proteeseilla juoksevasta Oscar Pistoriuksesta, siinä kaikki.” Suur-Hamari vietti onnettomuuden jälkeen sairaalassa kolme viikkoa. Siinä oli aikaa pohtia elämää ja katsella netistä lumilautailuvideoita. ”Yksi niistä oli paralaskija Evan Strongin laskuvideo. Videopätkän nähtyäni tajusin, että jos hän pystyy siihen, minäkin pystyn. Taisin jopa kelata siellä sängyssä maatessani, että pystyisin vetämään radan nopeammin kuin Strong.” Aavistus kävi toteen kuusi vuotta myöhemmin. Tämän vuoden helmikuussa Suur-Hamari päihitti Strongin Molinassa Para-SBX World Champion 2015 -kilpailuissa ja vei maailmanmestaruuden.

komiteaan, jossa ei vielä silloin ollut lumilautailutoimintaa vammaisurheilijoille. Suur-Hamari halusi olla ensimmäinen ja avata polkua muillekin. ”Sanoin niille puhelimessa, että ’moi minä olen Matti, voitaisiin alkaa tehdä tällä saralla jotain yhdessä’. Siitä alkoi minun ja crossivalmentaja Juha Guttormin yhteinen tie.” Suur-Hamarin mielestä haaveiden toteuttamisessa on tärkeintä uskoa itseensä. ”Tiesin, että pärjäisin, jos vaan tekisin töitä”, hän sanoo. Ensimmäisiin kilpailuihinsa hän keräsi rahat itse, säästi omistaan ja hankki joukkorahoituksen kautta lahjoituksia. Kun menestystä tuli, alkoi tulla myös yhteydenottoja. Nyt Suur-Hamari laskee lumilaudalla työkseen.

”Kiinnitin itseni lumilautaan ja käskin kaveria työntämään huipulta alas. Laskin koko mäen enkä kaatunut. En koskaan unohda sitä tunnetta. Se oli elämäni paras lasku.”

nsimmäisten maailmancup-sijoitusten jälkeen tulivat Sotshin kisat, jonne Suur-Hamari pääsi villillä kortilla.

Juuri kisaamisen aloittanut crossilaskija oli menossa saman tien paralympialaisiin Suomea edustamaan. Avajaisissa

40 000 ihmistä hurrasi ja kilpailua seurasi yli 2 000 katsojaa. ”Se oli aivan järjetön kokemus, eikä pääni kestänyt sitä. Tein tyhmiä virheitä ja keskityin epäolennaisuuksiin. Sählääminen tiputti minut sijalle 11.” Se oli Suur-Hamarin mielestä huono sijoitus. Mutta jälkikäteen hän ei harmitellut vaan kiitteli onneaan. ”Se oli minulle todella tärkeä oppitunti. Siellä tajusin, että taitoni kyllä riittävät voittamaan muut, minun pitäisi vain harjoitel-

”

Onnettomuuden jälkeen päätin, etten anna periksi. Lupasin itselleni, että pystyisin urheilemaan proteesin kanssa kuten

ennenkin”, Suur-Hamari muistelee muutaman vuoden takaisia tapahtumia. Seurasi sarja korjausleikkauksia, jossa jalantynkää paran-

la enemmän.” Hän uskoo, että jos Sotshissa olisi tullut menestystä, tekemisen motivaatio olisi kärsinyt. ”Sotshi opetti, ettei mikään tule ilmaiseksi. Nälkä voittaa kasvoi kymmenkertaiseksi.”

neltiin. Kun oikeat proteesit viimein löytyivät, hän alkoi harrastaa: kiipeillä, pyöräillä ja skeitata. ”Baletti on ainoa laji, mitä en voi amputaation takia treenata. Mutta siitä en ollut kiinnostunut ennen onnettomuuttakaan.” Kaikista eniten Suur-Hamari halusi takaisin mäkeen. Niinpä hän soitti vanhalle laskukaverilleen ja pyysi apua. ”Kiinnitin itseni lumilautaan ja käskin kaveria työntämään huipulta alas. Laskin koko mäen enkä kaatunut. En koskaan unohda sitä tunnetta. Se oli elämäni paras lasku.” Mäessä tulevaisuudensuunnitelmat selkenivät: SuurHamari halusi crossilaskijaksi ja soitti Suomen Paralympia-

NIETOS

uur-Hamari on aina rakastanut vauhtia. Mitä kovempi vauhti, sitä paremmat kiksit.

”Haluan olla nopein ja haluan voittaa. Mutta eniten minua

motivoi se, että saan kokea oman työni saavutukset, että pitkäjänteinen tekniikka- ja voimaharjoittelu todella tuottaa tulosta.” Suur-Hamarin mielestä ainut todellinen vamma mitä ihmisellä voi olla, on huono asenne. Kun uskoo itseensä ja unelmiinsa ja tekee töitä haaveidensa eteen, kaikki on mahdollista. Pitää olla päämäärä, jonka eteen on tehtävä töitä, eikä vastoinkäymisistä saa lannistua. Matkan varrella ei saa jossitella eikä

antaa periksi. Ja on vielä yksi neuvo: yllättävissä tilanteissa tarvitaan rohkeita liikkeitä. Suur-Hamari jos joku tietää, että kaikkea ei voi suunnitella valmiiksi. ”Elämä ei aina mene niin kuin haluaisi, vaikka sen miten suunnittelisi. Aina voi tulla yllätyksiä. Minun kohdallani se oli auto, joka näytti vilkkua mutta jatkoikin suoraan.” Ei Suur-Hamari olisi nyt tässä kertomassa ensi kauden tavoitteistaan, treeneistään ja maailmanmestaruudestaan, jos hän olisi onnettomuuden jälkeen jäänyt nojatuoliin surkuttelemaan huonoa tuuriaan. Ei hän vetäisi treenikaudella harjoituksia kahdesti päivässä kuutena päivänä viikossa: voimaharjoittelua, juoksua, uintia, seinäkiipeilyä, bmx-krossia ja skeittaamista. Niin, ja pilatesta! ”Laskijakollegat välillä naureskelevat, että jätkä on lähdössä taas pilates-salille. Mutta se on oikeasti todella tehokas harjoittelumuoto. Pilateksen kautta olen oppinut ottamaan käyttöön isoa lihasvoimaa, jota minulla on kehossa.” Alkava talvikausi on Suur-Hamarille tärkeä. Lumitreenit alkoivat syyskuussa, ja marraskuussa on Pyhä Cross Camp. Vuoden tärkeimmät kisat ovat X Gamesit Yhdysvalloissa tammikuun lopulla. Sinne Suur-Hamari toivoo kutsua. Tai oikeastaan hän uskoo, että kutsu tulee, jos Adaptive Boarder X on kisaohjelmassa.

itkä ovat itseluottamuksen ja kovan asenteen lisäksi maailmanmestarin vahvuudet?

”Yksi vahvuuteni on huono muisti. En muista enää, millaista

elämä oli, kun minulla vielä oli kaksi jalkaa. Olen hyväksynyt sen, että se ei kasva takaisin ja se siitä.” Toinen vahvuus ovat läheiset ihmiset. Kun vaimo ja lähin perhe saivat amputoinnin jälkeen kuulla, että Matti ryhtyisi laskemaan lumilaudalla crossia, he pyörittelivät päätään ja kysyivät, onko ihan pakko ja sitäkö sinä eniten haluat. ”Vastasin kyllä, sitä minä eniten haluan. Totta kai he uskoivat, olinhan sama Matti kuin ennen onnettomuuttakin. He ovat tukeneet minua aina, hyvinä ja huonoina kausina.” Erityisesti vaimo joutui kestämään paljon onnettomuuden jälkeistä kiukuttelua. ”Häntä on paljon kiittäminen siitä, että olen päässyt tähän missä nyt olen”, Suur-Hamari sanoo mietteliäänä. Sitten hän siemaisee kahvin loppuun, sillä nyt alkaa olla jo vähän kiire: iltapäivätreenit odottavat. Ohjelmassa on tänään kevyt kympin lenkki pururadalla. Se taittuu vähän alle tuntiin.

SAAVUTUKSET

Matti Suur-Hamari Para-SBX World Champion 2015, Molina, Espanja

Kauden 2014–2015 maailmancupin kokonaissijoituksessa toinen

Talviparalympialaiset 2014, 11. sija, Sotshi, Venäjä Kauden 2013–2014 maailmancupin kokonaissijoituksessa kolmas

Para-SBX maailmancupin kauden avauskilpailu 2013, 3. sija, Landgraaf, Hollanti

Jalat edellä Sanat: Antti Laiho Kuvitus: Meri Peltonen

Laskettelijan tärkeimmästä ja yksilöllisimmästä välineestä ei ole epäselvyyttä: ilman omaan jalkaan istuvaa monoa laskunautinto ja suorituskyky kärsivät. Ei olekaan ihme, että moni aktiivilaskija, kisalaskijoista puhumattakaan, matkustaa lentokoneessa monot käsimatkatavarana. Täydellisiä monoja ei ole varaa menettää.

NIETOS

ässä asiassa koolla todellakin on väliä”, sanoo RukaStoren

Jalkaterän sivuilla oleville luupateille voidaan tehdä li-

monokaupasta ja mononmuokkauksesta vastaava Mika

sätilaa muokkaamalla monon ulkokuorta. Nissi kertoo, että

Nissi. Hän kertoo vuosien kokemuksella, että suomalaislaskijoilla on hyvin yleisesti 1–1,5 senttiä liikaa tilaa monoissaan. ”Meillä jokainen jalka lyödään ensin mittalevylle. Vasta sitten

RukaStoren valikoimissa on kolmen monomerkin kenkiä, joiden ulkokuoret ovat perinteisiä laskettelumonoja helpommin muokattavissa. Sisäkenkien lämpömuokkaus on ulkokuoren muokkaus-

asiakkaalle voi suositella sopivaa kokoa. Samalla harjaantunut

ta tutumpi juttu. Lämpömuokattava sisäkenkä lämmitetään

myyjä osaa katsoa, mikä monomalli kyseiseen jalkaan voisi sopia.”

ja puetaan jalkaan, jolloin sisäkenkä mukautuu jalan muotoi-

Jalkaa mitattaessa Nissi kyselee, minkälaista laskettelua asiakas harrastaa ja millä tasolla. Taustakartoituksella löytyy sopiva monotyyppi ja jäykkyys. Esimerkiksi parkkilaskija kai-

hin. Lämpömuokattavia sisäkenkiä saa myös vanhoihin monoihin. ”Uutta sisäkenkää ostava hakee yleensä parempaa istuvuut-

paa monoilta iskunvaimennusta, rinnelaskija jämäkkyyttä ja

ta, lämpöä tai keveyttä. Vanha sisäkenkä on saattanut esimerkik-

harrastelija mukavuutta.

si painua kasaan, jolloin monosta on tullut liian väljä”,

”Oikea koko on kaiken lähtökohta. Muistan, kuinka viisi vuotta sitten raavas, noin satakiloinen kaveri tuli liikkeeseen ja kertoi, että nykyaikaisilla suksilla laskeminen pelottaa. Hänestä tuntui, että jalka ei pysy kengässä”, Nissi muistelee. Kävi ilmi, että miehelle oli isosta urheilukaupasta myy-

sanoo Snyffe Nykänen Sidaksen sisäkenkiä ja muotopohjallisia maahantuovasta Sail Clean Oy:stä. Äärimmäistä istuvuutta hakeville tarjotaan edelleen täysin jalanmukaisiksi valmistettavia foam-sisäkenkiä. Niiden tarve on kuitenkin vähentynyt muokattavien sisäkenkien ja

ty 29,5-kokoiset monot, joiden jäykkyys oli 70. Oikea monon-

ulkokuorten kehityksen myötä. Myös mononmuokkaus-

koko olisi ollut 26.

osaaminen on lisääntynyt.

”Myin miehelle oikeankokoisen ja -jäykkyisen kengän. Seuraavana päivänä hän tuli käsi ojossa kiittämään, että nyt hän tietää, minkälaista laskettelun pitää olla!” Niin, se jäykkyys. Monon jäykkyydestä kertoo flex-arvo: mitä suurempi luku, sen jäykempi mono. Arvot eivät ole

ina monon istuvuuden parantaminen ei vaadi edes muokkausta tai uutta monoa. Pienillä asioilla, kuten yk-

silöllisillä muotopohjallisilla, voidaan monon istuvuutta pa-

merkkien välillä suoraan verrannollisia, mutta ne ohjaavat

rantaa merkittävästi. Pohjalliset auttavat jalan monon sisällä

valintaa. Esimerkiksi 90 sopii osaavalle harrastajalle rinnelas-

oikeaan asentoon.

kuun. Aggressiivinen eksperttilaskija voi käyttää monoja, joi-

”Ilman muotopohjallisia olisimme voineet myydä enemmän

den flex on 120 tai 130. Taitotaso ei kuitenkaan yksin määritä

uusia monoja. Olen kuitenkin painottanut myyjille, ettemme hae

sopivaa monon jäykkyyttä, johon vaikuttavat myös mielty-

pikavoittoja. Haluamme kehittää monokauppaa pitkällä tähtäi-

mykset, laskutyyli sekä laskijan voima ja paino.

mellä”, RukaStoren Nissi toteaa. Hän kertoo asiakkaiden huomanneen, että hiihtokeskuksissa on välineasioissakin lujaa ammattitaitoa. Niinpä keskuksissa

alan pituuden puolesta oikeankokoisen monon löytäminen on melko helppoa. Haastavampaa sen sijaan on oikean le-

veyden määrittäminen. ”Liian kapea kenkä on suomalaisille tyypillinen ongelma, mutta monon istuvuutta saadaan onneksi parannettua pienillä jutuilla”, Nissi lupaa.

huollatetaan välineet, testataan suksia ja muokataan monoja. ”Harvempi tilailee monoja netistä. Siksi olemme panostaneet erityisesti monovalikoimaan ja haluamme kehittää tätä hommaa edelleen.” Samaa sanoo Nykänen. ”Made for me -ajattelu kasvaa koko ajan. Sitä ei voi netin kautta tilata.”

S U U I A

Sanat: Juhani Toivio Kuvat: Harri Tarvainen

I K A

Nietoksen kaukomatkaaja Juhani Toivio matkusti viime keväänä Ruotsin Lappiin, Riksgränsenin hiihtokeskukseen katsomaan yhtä maailman vanhimmista vapaalaskukilpailuista. Kisareportterimme todisti uuden ja pelottoman sukupolven näyttävää kiitoa vapaalaskun huipulle.

NIETOS

erinteikkään Riksgränsenin tuntu-

pyrki enemmän laskijoita kuin kos-

rihotellin aulassa kuhisee innos-

kaan aikaisemmin, noin 250, joista 194

tunut energia. Aula ja käytävät ovat

kelpuutettiin lähtölistalle. Määrä on

täynnä hyväntuulisia nuoria laskijoita,

todella suuri, esimerkiksi alppilajien

joiden kasvojen rusketusrajat kertovat

SM-kisoihin ei riitä yhtä paljon osallis-

tuntureilla ja vuorilla vietetystä kevät-

tujia. Suksisarjassa on 122 miestä ja 41

talvesta. Kokeneemmat laskijat iloitse-

naista, muut laskevat lumilaudoilla tai

vat vanhojen laskuja Riksgränsenin

telemarkeilla. Suurin osa osallistujista

kisakavereiden jälleennäkemisestä.

on ruotsalaisia, mutta myös kansainvä-

Laskijat odottelevat riders’ meetingin eli kisainfon alkua. He ovat tulleet Riksgränsenin legendaariseen Scandinavian Big Mountain Championships -vapaalaskukisaan, joka on lajissaan maailman toiseksi vanhin. Ensimmäisen kerran se järjestettiin vuonna 1992.

lisiä vapaalaskijoita on mukana, muun muassa Sveitsistä ja Kanadasta. Riksgränsenillä on kisattu Pohjoismaiden vapaalaskumestaruudesta vuodesta 1992, mutta koskaan aikaisemmin ei ole laskettu yhtä lujaa kuin viime keväänä.

mukana ovat Lauri Mäntykoski ja Mikko Jaakkola, jotka laskevat suksisarjassa. Lautailijoita edustaa Erkki Kuusiniemi. Naisista mukana on ainoastaan

”Vuotta aikaisemmin Alaskan Val-

Laura Nevala telemark-sarjassa.

dezissa pidettiin maailman ensimmäinen vapaalaskukilpailu The World Extreme Skiing Championship. En

Suomalaisilla on yleensä ollut laaja edustus Riksun kisassa. Tänä vuonna

Kilpailu alkaa karsinnoilla, jotka lasketaan Nordalsfjälle-

päässyt sinne mukaan, koska laskin telemarkeilla. Niinpä päätin

tin Sadeln-rinteellä. Se on tänä vuonna tavallista lumisempi,

järjestää oman kisan”, alusta asti mukana ollut Robert Gus-

siksi dropit eivät ole yhtä näyttäviä kuin yleensä. Laskemisen

tafsson kertoo.

tasoon se ei kuitenkaan vaikuta. Jo karsinnoissa käy selväksi,

Vaikka Riksun kisa järjestetään vasta toukokuun puolivälissä, kokoaa se vuosi toisensa jälkeen Pohjolan parhaat laskijat mittelemään Pohjoismaiden mestaruudesta. Samalla juhlitaan talvikauden päätöstä. Lähtölistalla näkyy perinteisesti myös ratalaskijoiden

että tänä vuonna kisassa lasketaan kovempaa ja hypitään pidemmälle kuin koskaan aiemmin. Finaaleihin karsiutuu 70 laskijaa. Suomalaisia ei tällä kertaa mahdu joukkoon. Lähimmäs pääsee Mäntykoski, joka jää karsiutumisrajasta vain puolen pisteen päähän. Se kuvaa

kärkikaartia. Mukana on muun muassa Helena Rapaport,

kotimaisen freeride-kulttuurin tilannetta. Miesten maail-

joka voitti viime talvena Ruotsin supersuurpujottelumesta-

manrankingin ensimmäinen suomalainen, Freeride World

ruuden.

Tourin karsintakiertueella laskeva Marko Ikävalko löytyy sijalta 127. Hänen edelleen mahtuu useampia kymmeniä norja-

laisia ja ruotsalaisia. apaalaskun suosio on ollut viimeisten viiden vuoden

”Suomesta oikeastaan puuttuu nykypäivän freeride-laske-

aikana hurjassa kasvussa ympäri maailmaa. Se näkyy

misen kulttuuri. Parhaista vapaalaskijoistamme suurin osa on jo

myös osallistujamäärissä. Tänä vuonna Riksun kilpailuun

ohittanut kisaiän ja laskee mieluummin kuruja Lyngenissä kuin

Riksgränsenillä laskijat saavat

kisoja eri puolilla maailmaa”, kilpailua

suunnitella käännökset ja hypyt tarkas-

katsomosta seuraava Jussi Hynninen

ti, jolloin myös nuorilla ja kokematto-

pohtii.

mammilla laskijoilla on mahdollisuus

Maailmanlistalla sijalla 171 oleva

tykittää täysillä alas Nordalsfjälletin

Hynninen nostaa esiin toisenkin esi-

linjoja.

merkin.

”Laskemisen taso on täällä jopa

”Kun Mikaela Hollstenin paikka

korkeampi kuin Freeride World Tourilla,

Freeride World Tourille 2015–2016 var-

mutta vertailua ei voi tehdä yksi yhteen

mistui huhtikuussa, yksikään suomalai-

sääntöeron takia”, kommentoi kaksi

nen media ei uutisoinut asiaa.”

kertaa Riksgränsenillä voittoa juhlinut

Kuvaavaa on sekin, että suomenruotsalainen Hollsten pitää blogia ruotsalaisella freeride.se-sivustolla. Toivoa paremmasta tulevaisuudesta nähtiin kuitenkin viime talvena Pyhällä Free’kend-vapaalaskutapahtumassa, jos-

Game changer. Riksgränsenin vapaalaskukisan perustaja Robert Gustafsson näkee, että viime keväänä Nordalsfjälletillä laskettiin kovempaa ja korkeammalta kuin koskaan aikaisemmin.

sa 17-vuotias Kim Sallinen ja 14-vuotias

java sanoo.

fer Turdell. Sääntöpoikkeus on myös erittäin katsojaystävällinen. Ensimmäisen finaalipäivän suorituksia seuratessa pinäkemänsä todeksi. Nuoret ja toistaisek-

Aittakurun freeride-kisassa. nähty”, kokenut vapaalaskija ja Free’kendin tuomari Arto Ma-

Tourille noussut ruotsalainen Kristof-

tää välillä nipistää itseään, jotta uskoo

Iisakki Lemmetty ottivat kaksoisvoiton ”Taso oli kovin, mitä Aittakurussa on

ja kaudeksi 2015–2016 Freeride World

si tuntemattomat ruotsalaiset tykittävät Ravinenia alas kuin huomista ei olisikaan. Dropeista ja hypyistä, joista aikaisemmin vain kärkilaskijat ovat uskaltaneet laskea, viilettää jo osallistuja numerolla 41. Miehekkäältä Kaj Zackrisson -linjalta hypätään korkeammalta kuin koskaan ai-

arsintapäivän perusteella ensimmäisestä finaalista on tulossa todella kovatasoinen. Se lasketaan Nordalsfjälle-

tin Ravinen-seinällä, josta löytyy monenlaisia laskulinjavariaatioita ja paljon erikokoisia hyppypaikkoja ja droppeja. Rohkeimmat ja taitavimmat valitsevat kuuluisan Kaj Zackrisson -linjan. Se huipentuu noin 15-metriseen hyppyyn, jonka

kaisemmin ja yritetään jopa kolmosta. Välillä nähdään myös karmaisevia kaatumisia. Naisten maailmankiertueella kilpaileva Lotten Rapp iskeytyy korkean kallion päältä lumeen pelottavan näköisesti. Hän, kuten muutkin kilpailussa pahasti kaatuneet, pääsevät kuitenkin omin jaloin kotiin.

aikana ehtii jo kokea lentofiiliksen. Myös tuulen muodostama kouru Ravinenin keskivaiheilla heittää laskijoita ilmaviin lentoihin. Kovimmat kisaajat kohauttavat yleisöä tekemällä takavoltteja tuplana. Yksi Riksgränsenin kilpailun erityispiirre on, että laskijat päästetään tutustumaan kisa-alueeseen etukäteen. Tyypillisesti vapaalaskukilpailuissa suorituspaikalle ei saa mennä

nsimmäisen finaalin päätyttyä sekä kisaajat että katsojat siirtyvät hiihtokeskuksen puolelle laskemaan Riksgrän-

senin huippuhauskoja hissioffareita. Tunnelma on korkealla ja laskijoiden inspiraatio huipussaan finaalin jälkeen. Miksi ruotsalaisessa vapaalaskussa on niin hurja taso?

luisuttelemaan ennakkoon, vaan laskulinja pitää valita silmä-

Freeride World Tourin karsintakiertueella laskevan Jenni

määräisesti esimerkiksi vastaseinältä tai laaksosta, jolloin

Kaipaisen mukaan yksi syy on harrastuskulttuurissa.

kokematon laskija voi helposti eksyä suunnitellulta reitiltä ja

NIETOS

”En ole koskaan kehittynyt niin paljon laskijana kuin viime

päätyä esimerkiksi ennakoitua korkeampien pudotusten ylä-

keväänä Riksgränsenillä. Ruotsalaiset pyytävät aina mukaan

puolelle.

mäkeen ja kannustavat yrittämään uusia asioita. Kukaan ei ole

Nuoret ja toistaiseksi tuntemattomat ruotsalaiset tykitt채v채t Brantenia alas kuin huomista ei olisikaan.

kateellinen toisen onnistumisista tai me-

kaessa. Ratkaisevaan päivään lähde-

nestyksestä”, Pyhällä vapaalaskuoppin-

tään jännittävästä tilanteesta. Miesten

sa saanut Kaipainen kertoo.

suksisarjassa kolmen kärki on puolen pisteen sisällä ja naisissakin monel-

Myös paikallisten asenne on koh-

la laskijalla on mahdollisuus voittoon.

dallaan. ”Ruotsalaiset eivät nirsoile lumen tai

Ensimmäisen finaalipäivän jälkeen niin

sään suhteen. Mäkeen lähdetään, vaikka

laskijat, tuomarit kuin katsojat äimiste-

lumi olisi huonoa tai näkyvyys heikko.

levät kilpailun tasoa. ”En ole koskaan nähnyt Riksussa

Kehittäähän se taitoja, kun droppailee kovalla lumella sinkkikelissä”, Kaipainen jatkaa. Årelainen, vasta 18-vuotias Emil Stegfeldt, joka laskee ensimmäisen finaalipäivän viidenneksi parhaat pisteet, vahvistaa Kaipaisen havainnot. ”Åressa kaikenikäiset laskevat yhdes-

Inspireus.se-blogisivuston perustaja Rebecka Eriksson on iloinen naislaskijoiden määrän kasvusta Riksun kisassa. Myös omat laskut sujuivat hienosti muutaman vuoden kisatauosta huolimatta.

mitään vastaavaa. Tämä vuosi on game changer”, Riksgränsenin kilpailua alusta asti luotsannut Gustafsson sanoo. Päätöspäivä lasketaan Nordalsbrantenilla, joka on nimensä mukaisesti erittäin jyrkkä mäki. Reitille osuu myös hyppyjä ja droppeja, joista hur-

sä ja kaikki vapaalaskijat ovat kavereita.

jimpia ovat jopa kymmenisen metriä

Emme sulje ketään porukan ulkopuolelle,

lennättävät tuplahypyt laskun lopussa.

vaikka taidot eivät olisi yhtä hyvät kuin muilla. Sanomme mie-

Hynninen kertoo, että aiempina vuosina niistä ovat laskeneet

luummin, että tule mukaan niin kehityt paremmaksi.”

vain kärkilaskijat. Tänä vuonna suurin osa miehistä tykittää

Stegfeldt on yksi monista årelaisista kumparelaskijanuorista, jotka ovat tulleet Riksgränsenille mittamaan kykyjään.

niistä kuin kyseessä olisi mikä tahansa takapihan hyppyri. Korkealta ja kovaa on teemana toisenakin finaalipäivänä.

Åren porukassa on myös ratalaskijoita, muun muassa maa-

Myös yksi vanha ennätys menee rikki, kun kolmanneksi koko

joukkueessa debytoinut huippulupaus Mattias Rönngren.

kisassa sijoittuva Olle Regnér Eriksson alittaa Henrik Win-

Ruotsissa nuoria kannustetaan laskemaan mahdollisimman

stedtin Brantenin aikaennätyksen. Hänen veljensä, Carl Reg-

monipuolisesti.

nér Eriksson kruunataan Scandinavian Big Mountain Cham-

”Valmentajamme mielestä on hyvä, että laskemme myös freeridea. Se kehittää meistä monipuolisempia ja taitavampia laskijoita”, Stegfeldt kertoo. Myös naislaskijoiden määrä ja taso ovat nousseet voi-

pionship 2015 -mestariksi ennen Turdellia. Naisten sarjassa Matilda Rapaport vie voiton varmoilla esityksillään ennen norjalaista Hedvig Wesseliä ja sveitsiläistä Elisabeth Gerritzeniä. Miesten tellusarjassa nuori Erik

makkaasti Ruotsissa viime vuosina. Yksi syy harrastajamää-

Nordin on ykkönen ennen oppi-isäänsä ja Riksgränsen-

rien kasvuun on Rebecka Erikssonin ja hänen laskukaverei-

legenda Per Jonssonia. Lautasarjassa Cody Bromwell oli yli-

densa perustama inspireus.se-blogisivusto.

voimainen alusta loppuun.

”Tavoitteemme on tarjota tytöille harrastusyhteisö, johon on

Yksi ruotsalaisen vapaalaskun suurimmista tähdistä,

helppo tulla. Meidän kauttamme he saavat myös medianäkyvyyt-

Reine Barkered, joka voitti Freeride World Tourin 2012, jää

tä, jota heidän ei ole helppo muuten saada.”

taas odottamaan voittoa Riksgränseniltä. Kahtena edellisenä vuonna Barkered sijoittui toiseksi, mutta nyt hänen nimensä

T NIETOS

löytyy vasta sijalta 26. oisen finaalipäivän aamu alkaa harmaana ja lämpimänä, mutta pilvet väistyvät taivaalta juuri sopivasti kisan al-

Tuloslistat tiivistävät sen, mikä oli aistittavissa jo karsintapäivänä. Uusi aika ruotsalaisessa vapaalaskussa on koittanut.

SBMC-kisa sisältää kaikkea mitä vapaalaskutapahtumien klassikolta on lupa odottaa: jyrkkiä seiniä, komeita maisemia, huimia laskuja ja vaarallisen näköisiä tilanteita sekä tietysti kunnon päätösbileet.

Sanat: Mia Pohtola (Pyhätunturin juhlakirjan tekstien pohjalta) Kuvat: Aale Hakava, Ari Heinilä, Reino Kalliola, Koillis-Lapin arkisto, Lapin Kansan arkisto, Elli Niemioja, Gunilla Pyhäjärvi, Marjatta Roiha, Olof Rytövaara, Jusu Toivonen

MITÄ YHTEISTÄ ON KARHUNKESYTTÄJÄ GÖSTA MALLANDERILLA, KULTAKERON MATTI KOPOSELLA JA RYTÖVAARA-PELOTTOMALLA? ENTÄ HOTELLIN ISÄNTÄPARI ROIHILLA TAI AMERIKAN TAIKURI NÄTSILLÄ JA SIRKUSTIREHTÖÖRI PULILLA? AJASTA RIIPPUMATTA HE OVAT KOKENEET PYHÄTUNTURIN PYHÄN HENGEN. SE PURAISEE NOPEASTI JA MELKEIN HUOMAAMATTA, MUTTA JÄTTÄÄ JÄLKENSÄ.

NIETOS

Gösta Mallander

Maailmanmatkaaja KUKA Gösta Mallander on yksi Pyhän matkailuhistorian värikkäimmistä persoonista. Pyhästä lumoutunut Mallander oli pohjoiseen tullessaan ehtinyt jo seikkailla maailmalla ja puhui kuutta eri kieltä. Erään tarinan mukaan Mallander reissasi muun muassa kuuluisan nyrkkeilijän Gunnar GeeBee Bärlundin sparraajana ympäri maailmaa. ”Minulle Gösta kertoi, että haave omasta matkailuyrityksestä syntyi Kanadan Montrealissa, kun hän työskenteli hovimestarina hiihtokeskushotellissa. Siellä hän sai ajatuksen, että kehitys voisi kulkea samaan suuntaan Suomen Lapissa”, Pyhällä pitkään matkailuyrittäjänä työskennellyt Pekka Orava kertoo. MITEN VAIKUTTI PYHÄLLÄ Vuonna 1937 Mallander osti Tunturila-matkailumajan, josta tuli Mallanderin maja. Kevään tunturihiihtoviikot olivat kysytyimpiä, mutta myös rus-

”Maskaraansa Gösta Mallander etsi alituiseen. Se oli aina hukassa.” Gunilla Pyhäjärvi

ka- ja kesämatkailu kasvattivat suosiotaan, kun tie Vuostimosta tunturiin valmistui vuonna 1949. Mallanderin laajan kontaktiverkoston ja kielitaidon ansiosta majassa kävi paljon

ERIKOISTA Kesytetyt karhun- ja ahmanpennut olivat yksi

myös ulkomaisia vieraita.

Mallanderin majan yleisömagneeteista. Pentuja varten oli

”Mallander oli Pyhätunturin kehittäjä ja markkinoja, hoiti yhteisiä asioita ja kehui kovasti Pyhää aina kun kävi muualla”, sanoo Timo Oksanen, yksi Pyhätunturi Oy:n perustajista. Ennen kaikkea Mallander muistetaan hurmaavana her-

jopa oma huone, jossa oli karsinat. ”Se haisi kuin ketunpesä, mutta hänen mussukoitaan ne olivat”, majalla työskennellyt Gunilla Pyhäjärvi kertoo. Eläimiä pidettiin pääosin pihalla ketjuissa. Joskus ne otet-

rasmiehenä, jolla riitti tarinoita ja joka piti ulkonäöstään tar-

tiin mukaan retkelle tunturiin, mutta vain isännän seurassa.

kasti huolta: viiksien piti olla aina tyylikkäästi laitetut. Mal-

Kun karhun- ja ahmanpennut oli saatu kesytettyä, ne myytiin

landerin majassa hän oli isäntä ja hovimestari, joka tarjoili

eläintarhoihin eri puolille maailmaa, kuuleman mukaan Kali-

ruoat tyylikkäästi valkoinen liina käsivarrellaan.

fornian San Diegoon asti.

Pyhän tarinat Pyhätunturin juhlakirja avaa viime vuonna 50 vuotta täyttäneen tunturin monialaisen ja rikkaan historian. Kirjan kansien väliin on tiivistetty Pyhätunturin pyhä henki, joka syntyy hyvistä ystävistä, unohtumattomista kohtaamisista, parhaista tunturitarinoista ja -muistoista, Lapin jylhistä maisemista, puhtaasta intohimosta ja rakkaudesta laskemiseen. Pyhätunturin tarina on iso osa Suomen tunturi- ja matkailuhistoriaa. Kirjassa käydään läpi tunturin eri vaiheet varhaisesta tunturihiihdosta hiihtokeskuksen rakentumiseen ja sen tie yhdeksi suomalaisen alppihiihdon rakastetuimmista hiihtokeskuksista. Pyhätunturin juhlakirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta toimitus@nietos.fi tai ostaa tunturista. Hinta 25 €.

kileivän ja Vuostimojärvestä haetun veden kanssa.” Sesongit olivat 1970-luvulla lyhyet. Talvikausi alkoi vasta hiihtolomista ja jatkui pääsiäiseen. Kesäisin juhannus oli menestys ja ulkomaisiakin turisteja kävi jonkin verran. Hiljaisista jaksoista huolimatta hotelli pidettiin auki ympäri vuoden. ”Silloin innostus oli niin kova, että mikään ei pelottanut”, Koponen sanoo. Yksi Koposen tärkeistä siirroista oli pitkän sopimuksen tekeminen Skisixteam ry:n kanssa vuonna 1976, juuri ennen kuin Pyhätunturi Oy myytiin Matkailuliitolle. Siitä alkoi uusi aikakausi, jolloin kehitettiin muun muassa hiihtokoulun viikkokurssit, vappusesonki ja ratsastusohjelmat, joiden ansiosta Koposelle myönnettiin Vuoden matkailuliittolainen -palkinto. ERIKOISTA Jäynien tekeminen kuului Koposen bravuureihin. Eräillä synttäreillään hän tarjoili kutsuvieraille osittain jäässä olevaa pakastemaksalaatikkoa ja puolukkahilloa.

Matti Koponen

Jäynien mestari ”Pyhä oli nuorelle keltanokalle mieletön korkeakoulu. Tunne tekemisessä oli huikea.” KUKA Kesällä 1971 sanomalehdessä oli ilmoitus, että Hotelli Kultakeroon haettiin johtajaa. Matti Koponen oli vasta valmistutunut hotelli- ja ravintolaopistosta Helsingistä, mutta hän vakuutti omistajat ja sai paikan. Lähtökohdat olivat nuorelle johtajalle edistykselliset. ”Hotelli Kultakeroa oli juuri laajennettu opiskelijoiden talvi-

”Se oli aivan ratkiriemukasta hommaa. Koponen halusi, että väki viihtyy ja panosti siihen paljon. Hän oli nimenomaan se, joka sai yhteishengen syntymään. Kultakerojengi kasvoi ja sana kiiri. Se oli todella kivaa aikaa”, Jouko Leino kuvailee.

Olof Rytövaara

Pelle Peloton ”Autotesteihin keräsin kilometrit ajamalla joka viikonloppu Pyhälle.”

olympialaisia, Polar Universiadeja varten. Myös Polar-rinne oli siihen aikaan kova juttu”, Koponen muistelee.

KUKA Olof Rytövaara teki Pyhätunturilla pitkän ja legendaarisen hiihdonopettajauran. Hiihtokoulua johtaessaan Rytö-

MITEN VAIKUTTI PYHÄLLÄ Kuuluisa pyhä henki syntyi Mat-

vaara oli päivätöissä merivoimien insinöörinä, jonka lisäksi

ti Koposen ollessa hotellinjohtajana 1970–1980-luvuilla. Asia-

Tekniikan Maailman testit työllistivät häntä. Suksi-, kelkka-,

kaspalveluun Koposella oli rento ote. Tunturissa ”joka paikan

moottoripyörä- ja muut testit sujuivat kätevästi tunturissa.

höylänä” 1970-luvulla touhunnut Jouko Leino muistaa, kun

mielikuvitus, eikä mikään ollut mahdotonta toteuttaa”, opettaja-

taan Vuostimon sillalle.

kaveri Johanna Haarla kuvailee. Innovatiivisuutensa vuoksi

”Meille tarjoiltiin hienoista teräsprikoista silliaamiaista näk-

NIETOS

”Olof oli aina virittämässä kaikkea. Hänellä oli uskomaton

Koponen joukkoineen tuli Helsingistä saapuvaa ryhmää vas-

hän sai tunturitutuiltaan lempinimen Pelle Peloton.

MITEN VAIKUTTI PYHÄLLÄ Rytövaara kilpaili Pyhällä ensimmäisen kerran vuonna 1969. Tunturissa pidettiin Rytövaarasta hyvää huolta ja siitä muodostui hänelle tärkeä paikka. Suhde Pyhään vahvistui entisestään vuonna 1976, kun hiihtokoulu siirtyi Skisixteam ry:lle. Hän toimi Pyhän hiihtokoulun johtajana vuoteen 1984 asti ja piti opettajien vaatimustason aina korkealla. Pyhä ja Matkailuliitto kehittivät 1970-luvun lopulla toimintaansa, ja sen myötä Rytövaaran toimenkuva laajeni. Vuonna

Hessu ja Mante Roiha

Tunturin isäntäpari ”Kausi alkoi joulukuussa kellonlyömällä, siitä vedettiin nollasta sataan vappuun asti.”

1984 Matkailuliiton toimitusjohtaja Heikki Mäki pyysi häntä suunnittelemaan Pyhän uuden perhehissin. Samana vuonna

KETKÄ Heikki Hessu Roiha on tehnyt elämäntyönsä ravinto-

Mäki ja Rytövaara perustivat hiihtokeskussuunnitteluun eri-

la- ja hotellialalla. Hän tuli töihin Hotelli Kultakeron ravinto-

koistuneen Vintertech Offshore Oy:n. Mäki jäi myöhemmin

laan ensimmäisen kerran 1970-luvun puolivälissä ja toimi ra-

pois yrityksestä, mutta Rytövaaralle kehittyi siitä elämäntyö.

vintolapäällikkönä vuosina 1979–1984. Vuonna 1979 tunturiin saapui myös Ivalossa syntynyt nuori nainen, joka oli opiskel-

ERIKOISTA Rytövaara on suunnitellut hiihtokeskuksia paitsi Pohjoismaihin myös Venäjälle, Viroon, Romaniaan ja Puolaan. Lisäksi hän arvioi suunnitelleensa noin 150 hissiä ja 80 lumetusjärjestelmää. ”Vihdin ja Serenan olen suunnitellut kokonaisuudessaan alusta loppuun. Äkäslompolon puoli Ylläksellä on projekteistani suu-

lut matkailua Sodankylässä. ”Hessu palkkasi minut hotellin itsepalvelukahvilaan”, Marjatta Mante Roiha muistelee. Viisivuotisen työtoveruuden jälkeen he alkoivat seurustella keväällä 1984, juuri ennen kuin muuttivat pois tunturista.

rin”, Rytövaara kertoo. Hänellä oli sormet pelissä myös CISM-sotilaskilpailujen järjestelyissä Pyhällä 1982 ja 1992.

MITEN VAIKUTTIVAT PYHÄLLÄ Roihat eivät ehtineet olla kauaa pois tunturis-

”Ensimmäisissä kisoissa nousi pieni skandaali, kun laitoimme

ta ennen kuin Pyhätunturi Oy:n ostaneiden

kaksi hiihtokoulun tyttöä Lapin puvuissa esilaskijoiksi. Taisin jou-

Ahojen head hunterit löysivät Hessu Roihan

tua kenraalin puhutteluunkin. Mutta kun kuvat levisivät ympäri maailmaa, kaikki olikin hyvin.”

vuonna 1988. Ensin hän teki konsulttina raportin sii-

tä,

mitä muutoksia tunturissa kannattaisi tehdä, ja siitä työt jatkuivat hotellin isäntänä vuoden 1999 loppuun asti. Mante Roiha työskenteli ensimmäisen vuoden ravintolassa, jonka jälkeen hän aloitti PyhäShopin toiminnan ja vastasi siitä ansiokkaasti. Roihien toisella tunturivisiitillä Pyhä kehittyi suurin askelin. ”Omistajilta sai paljon vastuuta ja vapautta toimia. Koko ajan haettiin uusia ideoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Toiminta ei ollut kaavoihin kangistunutta”, Hessu Roiha kiteyttää. Työ oli pariskunnalle elämäntapa. Asiakkaiden silmissä Roihat olivat monta vuotta tunturin isäntä- ja emäntäpari, erityisesti teemaviikonlopuissa. ”Kanta-asiakaskunta oli silloin erittäin vahva ja se luotiin henkilökohtaisilla kontakteilla. Pyhällä oli kova draivi ja hyvä

landian vanhan teltan. Nimeksi annettiin Sirkus Tuiskula, joka

henki”, Hessu Roiha sanoo.

muutettiin myöhemmin Almost Sirkus Tuiskulaksi.”

ERIKOISTA Roihat kokivat Pyhä-urallaan niin Matkailuliiton

MITEN VAIKUTTIVAT PYHÄLLÄ Amerikan taikuri Nätsin ja

värikkäät vuodet, Ahojen suuret laajennus- ja kehitysjaksot

sirkustirehtööri Pulin tarina Pyhällä sai alkunsa 1990-luvun

sekä laman tuomat rankat ajat. Erityisen hyvin Hessu Roiha

puolivälissä, kun hotellinjohtaja Heikki Hessu Roiha soitti

muistaa erään lakon varjostaman pääsiäisen.

Rosvallille ja kysyi, voisiko hän vuokrata sirkusteltan Bistron

”Silloin otettiin asiakkaat keittiöön töihin ja tarjoiltiin kahta ruokalajia kertakäyttöastioista: poronkäristystä ja pippuripihviä. Viinitarjoilutkin olivat rajalliset.”

terassin päälle lasten limudiskoja varten. ”Aluksi teltan piti olla Pyhällä vain hiihtoloman ajan, mutta se todettiin niin monikäyttöiseksi, että se oli siellä 17 vuotta”, Rosvall kertoo. Teltasta tuli vuosien varrella suosittu bilepaikka, jossa

Nätsi ja Puli

esiintyivät useat Suomen tunnetuimmat artistit. Se oli myös monien teemaviikonloppujen, kuten Willin Lännen, keskipiste. Parivaljakko muistetaan erityisesti sirkusesityksistä, jois-

Taikuri ja tirehtööri

sa Rosvall toimi taikurina ja Salonen hoiti tirehtöörin tehtäviä.

”Pyhä oli ikään kuin meidän mummola, meistä pidettiin siellä aina niin hyvää huolta.”

kan taikurin mukaan on myös nimetty Rosvallista kertova Ylen

Parodisissa spektaakkeleissa Rosvallilla oli kolme eri hahmoa: Amerikan taikuri Mr. Artas, Mr. Ziima ja Mr. Manilla. Amerituottama ykkösdokumentti. ”Sirkusesitykset olivat suurta improvisaatiota ja niissä oli aina koominen loppu”, Rosvall kuvailee. Salonen vietti Pyhällä pitkiä aikoja sen jälkeen, kun hän tuli

KETKÄ Harvat Pyhän taiteilijoista muistetaan yhtä hyvin kuin

ensimmäisen kerran Rosvallin avuksi telttahommiin. Hänet

Amerikan taikuri Nätsi ja sirkustirehtööri Puli. Esa Nätsi Ros-

muistetaan muun muassa Tajukankaan tapahtumien isäntänä,

vall ja Veli Ensio Puli Salonen ovat olleet ystäviä pikkupojista

mutta laskemaan hän ei yrityksistä huolimatta oppinut.

asti, jolloin he asuivat Raumalla sellutehtaan nurkilla. Rosvall, joka on muun muassa Seitsemän Seinähullua ja Woodoo -bän-

”Kimmo Oivo yritti opettaa minua kolme kertaa, mutta korkeanpaikankammo hirvitti liikaa”, Salonen sanoo.

dien perustajajäsen, innostui sirkuksesta 1970-luvulla. ”Halusin perustaa Suomeen musiikkisirkuksen ja ostin Fin-

NIETOS

ERIKOISTA Kaikki!

ligamentum cruciatum anterius Tuttavallisemmin eturistiside on yksi yleisimpiä urheilutapaturmissa vaurioituvia kehon osia. Hoidamme niitä vuosittain satoja kappaleita.

Aava Orto-Lääkärit on ortopediaan eli tuki- ja liikuntaelinten kipujen, vammojen ja sairauksien hoitoon erikoistunut lääkäriasema. Erityisosaajiin kuuluu ortopedeja, neurokirurgeja, käsikirurgeja ja liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä. Erikoisalaamme ovat urheiluvammat, niiden diagnostiikka ja hoito. Päiväkirurgiset toimenpiteet tehdään kolmessa leikkaussalissa jonottamatta. Fysioterapiapalvelut täydentävät hoitoketjun. Leikkaukset tehdään samassa talossa, uudessa modernissa Aava Sairaalassa.

www.aava.ﬁ

opteam.fi

VAIHDA NEUKKARIN NÄKYMÄT TUNTURIEN MAISEMIIN Opteamin Tunturivalmennus on ainutlaatuinen yhdistelmä valmennusta ja virkistymistä. Ytimekkään aloituspalaverin jälkeen siirrymme raikkaaseen ulkoilmaan kehittämään tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoja, jotka aktivoivat sekä raajoja että aivonystyröitä. Tuo tehokkuutta tiimisi työpäiviin moottorikelkkailun, laskettelun tai koskenlaskun, lumikenkäilyn, suppailun, kanoottireissun tai mönkĳäsafarin ohella. Valmennusohjelma toteutetaan aina yrityksesi ja henkilöstösi tarpeista.

Tartu tilaisuuteen ja kysy lisää: tunturivalmennus@opteam.fi opteam.fi/tunturivalmennus

LÄÄKÄRIASEMA BENE • RUKA 28.11.15–1.5.16 • Lääkäripäivystys / Doctor

+358 40 70 77 123 Kauppakeskus Kumpare, Ruka

Jani K채rpp채 Riksgr채nsen Antti Autti

NIETOS

AVAA PA US

Vapaa on vain umpihanki?

Huippukuvat Jani Kärpän, Tiina Törmäsen, Simo Vilhusen, Teemu Heljon, Maria Mikkosen ja Ville-Petteri Määtän silmin

NIETOS

Tiina Törmänen

Posio & Pudasjärvi

Simo Vilhunen Pyh채 Arto Saraniemi

NIETOS

Teemu Heljo Svanstein Terje Haakonsen

NIETOS

Maria Mikkonen

Ruka

Paul Mikkonen

Ville-Petteri M채채tt채

NIETOS

Nikkeli

Matti R채ty

Jani K채rpp채 Tamok Antti Autti

Jani K채rpp채 Lofootit Miikka Hast

AFTER SKI | BISTRO

Sanat: Pihla Hintikka Kuvat: Kaisu Jouppi

Laskupäivän jälkeen HIIHTOREISSULLA AIKOINAAN NAUTITTU TUOREMAKKARA-ANNOS TEKI ALEXANDER GULLICHSENISTA KOKIN.

”

aistinpannussa höyrysi valkoviinissä kiehunut por-

saanmakkara timjamin kera. Kulhossa odotti kasa lämmintä perunasalaattia ja lasiin valui kevyt, vähän viileä punaviini. Tuoksu oli fantastinen ja ruoka pirun hyvää, halpaa ja yksinkertaista.

”Laskupäivinä syön lounasaikaan korkeintaan pienen keiton ja tankkaan illalla.”

Olin vähän yli parikymppisenä

illalla, silloin maistuu myös rustiikki ja tuhti tuoremakkara. Viiden oluen tai jägermaisterin sijaan nautin mieluummin pari lasia punkkua. Pyhällä olen saanut äärettömän hyvää porokeittoa rinneravintolassa, ja poronkäristystä vertaisin bologneseen: sitä voi vetää joka toinen päivä. Rukalla söin

Ranskan Alpeilla, ja laskettelupäivä Mé-

viisitoista vuotta sitten maukkaita ko-

ribelin Les 3 Vallées -hiihtokeskuksessa

konaisena paistettuja pikkusiikoja peru-

isäni ja sisarusteni kanssa oli ohi. Huo-

namuusin ja voissa kuullotetun sipulin

neistohotellimme alakerran askeettisen

kera. Åresta saa hyvää lumiriekkoa ja po-

Brisolé-bistron terassilla, mäntypöydän

ronvasaa. Sveitsin Alpeilla maistuu tarti-

ja tuoremakkarapannun ääressä tajusin,

flette, pyttipannujen rollsroyce. Siihen

että jos näin simppeliä ruokaa voi tarjo-

tulee perunaa, salottisipulia, reblochon-

ta ravintolassa, minusta tulee kokki. Nyt

juustoa ja lardons-pekonia, jonka voi

olen ollut alalla jo pari vuosikymmentä.

Suomessa korvata savukyljellä.

Vartuin Espoon Nuuksiossa kukkulan päällä ja opin hiihtämään ennen

kuin osasin puhua. Nykyään käyn laskettelemassa Alpeilla muutaman kerran vuodessa, silloin tällöin myös Japanissa tai Kanadassa. Pyhällä olin viimeksi muutama kevät sitten. Ilma oli fantastinen, hiihtää tarkeni pelkässä paidassa ja valoa oli kymmeneen asti illalla.

askupäivinä syön lounasaikaan korkeintaan pienen keiton ja tankkaan

NIETOS

uoremakkarareseptiini sopivaa chipolata-makkaraa ei aina saa Suo-

mesta, mutta West Charkin lammas-, Alexander Gullichsen, 51, ravintoloitsija, kokki ja ruokakirjailija

peura- ja hirvimakkarat toimivat. Taval-

”Oivalsin kymmenen vuotta sitten, että sakeassa lumisateessa on äärettömän hauska hiihtää. Silloin vedän hyvät skimbalasit päähän ja menen tuttuun rinteeseen, huonosta näkyvyydestä huolimatta. Muut taistelkoot pöllyävästä puuterilumesta lumisateen jälkeen.”

la on paras perunalajike muusiin ja fri-

lisella nakilla se ei taivu. Lapin puikuteerattavaksi, mutta tämä salaatti vaatii kiinteämmän perunan. Annokseen kuuluu ehdottomasti maalaisleipä, jolla voi tonkia soosin pannun pohjalta.”

Tuoremakkaraa valkoviinissä & lämmin perunasalaatti 4 ANNOSTA

Makkarat 4 SALOTTISIPULIA 2 TOMAATTIA OLIIVIÖLJYÄ PAISTAMISEEN

Kuori ja viipaloi salottisipulit. Kuutioi tomaatit. Lämmitä paistinpannulla ruokalusikallinen oliiviöljyä. Paista makkaroita öljyssä minuutti per puoli, kunnes ne ovat saaneet

4–8 TUOREMAKKARAA

kauniin pintavärin.

ISO LASI VALKOVIINIÄ

Nosta makkarat pois pannulta.

2–3 TIMJAMINOKSAA

Kuullota salottisipuleita öljyssä

SUOLAA

parin minuutin ajan. Lisää pan-

MUSTAPIPPURIA

nulle valkoviini, timjami, tomaatit ja makkarat. Kiehauta, mausta suolalla ja pippurilla. Laita pannuun kansi päälle ja hauduta 10–12 minuuttia, kunnes makkarat ovat kypsyneet. Tarjoile tuoremakkarat perunasalaatin kanssa.

Perunat 1 SALOTTISIPULI 1 RKL VALKOVIINIETIKKAA 2 RKL VALKOVIINIÄ

Sekoita hienonnettu salottisipuli, etikka, viini ja sinappi kulhossa. Laita perunat kuorineen suolaveteen

2 TL DIJONSINAPPIA

ja keitä ne juuri ja juuri kypsiksi. Kuori

600–800 G YLEIS- TAI

perunat kun ne ovat yhä kuumia, käytä

KIINTEITÄ PERUNOITA

apuna keittiöpyyhettä.

SUOLAA

Viipaloi perunat kulhoon kerroksit-

LAADUKASTA OLIIVIÖLJYÄ

tain ja lisää kastiketta kerrosten väliin,

4–5 LEHTIPERSILJANOKSAA

jolloin kuuma peruna imee kastikkeen

MUSTAPIPPURIA

itseensä. Jatka kunnes kaikki perunat on viipaloitu. Kaada loput kastikkeesta perunoiden päälle. Lorauta salaattiin anteliaasti oliiviöljyä ja hienonna lehtipersiljat salaatin joukkoon, sekoita varoen. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile lämpimänä tai huoneenlämpöisenä.

CERTIFIED VACUUM DEALER

Rukatunturintie 13, 93825 RUKATUNTURI, p. 0400 101 615, rukastore@ruka.fi ruka.fi/rukastore

SUORITUSKYKYÄ RINTEEN TÄYDELLISIMPIIN KÄÄNNÖKSIIN. PROGRESSOR F17 Kahdella leikkauksella varustettu, tasapainoinen rinnesuksi urheilulliselle laskijalle, joka osaa vauhdin lisäksi myös nautiskella rinteessä. Tasapainoiset käännökseen lähdöt sekä täydellisen leikkaavaat käännökset uuden Razorshapen ja On-Piste ROCKER -keulan ansiosta. - Sivuleikkaus: 120-73-103, Kääntösäde: 14-17 m / 167 cm, Pituudet: 153, 160, 167, 174 cm

RANGER 12 VACUUM FULL FIT Äärettömän kevyt laskettelukenkä istuu jalkaan täydellisesti kokonaan muotoiltavan VACU-PLASTmateriaalin ansiosta. Pohjassa pitävä Anti Slide Sole -materiaali sekä alastuloja mukavasti pehmentävä Shock Absorber -vaimennus. Varsi vapautettavissa Hike-Ride-Lock -kytkimellä. Täysin lämpömuotoiltavassa sisäkengässä raikkautta parantava Ultra Clean -käsittely. Flex: 120 - Lesti: 96 - 106 mm

Varaa netistä tai soita!

Mökit alk.

300 € / viikko

0306 502 502*

*(p. 8,28 snt/puh + 3,2 snt/min, m. 19,2 snt/min)

3800 vuokramökkiä, huvilaa ja huoneistoa ympäri talvista Suomea.

tive /Crea

rvai

rri Ta

PEAK PERFORMANCE HAT -PIPO

t: Ha Kuva

hoto nen P

sh. 35 € | peakperformance.com

PEAK PERFORMANCE HELI 22 -LASKUREPPU sh. 129 €

PEAK PERFORMANCE HELI 2-L GRAVITY -GORE TEX TAKKI sh. 579 €

PEAK PERFORMANCE TOUR WINDSTOPPER -HANSKAT sh. 79 €

K2 PINNACLE 105 -SUKSET sh.669 € | esakorpela.fi

K2 CARBON FREERIDE -SAUVAT sh.109 €

SMITH I/O7 -LASKULASIT sh.199 € | esakorpela.fi

PEAK PERFORMANCE HELI 2-L GRAVITY -GORE TEX HOUSUT sh. 449 €

NIETOS

PICTURE MANCHESTER -PIPO sh.29,90 € | picture-organic-clothing.com

PICTURE RESORT -LASKUHANSKAT

PICTURE COOLER 2 -LASKUTAKKI

sh.75 €

sh.289,90 €

PICTURE COOLER -LASKUHOUSUT sh.219,90 €

AFTER SKI | SLOPESTYLE

LINE TIGERSNAKE -SUKSET sh. 379 € | esakorpela.fi

HALTI SUNNA -TAKKI sh. 399,95 € | halti.fi

GIRO DYLAN -LASKULASIT sh. 99 € | esakorpela.fi

SMITH PIVOT -KYPÄRÄ sh. 149 € | esakorpela.fi

RUKAPYHÄ-FLANELLIPAITA sh. 59,90 € | ski.ruka.fi

BURTON BEERACUDA -TÖLKKITUUBI sh.20 € | burton.com

NIETOS

ANON M2 -LASKULASIT sh. 220 € | anonoptics.com

BURTON KACTUSBUNCH -PIPO sh. 33 € | burton.com

BURTON DESCENDANT 152 -LUMILAUTA sh. 360 €

BURTON DUNMORE -LASKUTAKKI sh. 220 €

BURTON SOUTHSIDE -LASKUHOUSUT sh. 190 €

BURTON RULER -LASKUKENGÄT sh. 240 €

AFTER SKI | SLOPESTYLE

GIRO DISCORD -KYPÄRÄ sh. 185 € | esakorpela.fi

GIRO CONTACT -LASKETTELULASIT sh. 289 €

HALTI ARRVET -TAKKI Alppimaajoukkueen virallinen asu sh. 359,95 € | halti.fi

HALTI DUOJA -HOUSUT Alppimaajoukkueen virallinen asu sh. 249,95 €

ATOMIC REDSTER 12 XT -SAUVAT sh. 49 € | atomic.com

NIETOS

100

ATOMIC REDSTER PRO 120 -LASKETTELUMONO

ATOMIC REDSTER DOUBLEDECK XT -SUKSET & X12TL SIDE

sh. 479 €

sh. 1199 €

FISCHER PROGRESSOR F19 TI -SUKSET sh. 799 € | patrol.fi

RUKA 1954 -HUPPARI sh. 59,90 € | ski.ruka.fi

BRIDGEDALE WMS ALPINE TOUR -LASKUSUKKA sh. 32,95 € | bridgedale.com

PEAK PERFORMANCE HELI LINER WMS -TAKKI sh. 249 € | peakperformance.com

FISCHER PROGRESSOR 13 VACUUM -LASKETTELUMONOT sh. 699 €

PEAK PERFORMANCE RIDER -VYÖ sh. 39 €

AFTER SKI | SLOPESTYLE

CAMELBAK FORGE 0,5 L -TERMOSMUKI sh. 48,95 € | camelbak.com

BCA FLOAT 27 -LUMIVYÖRYREPPU sh. 599 € | esakorpela.fi

VOILE LIGHT RAIL SPLITBOARD SIDE sh. 299 € | voile.com

HAGLÖFS EPIC HOOD -HUPPARI sh. 169 € | haglofs.com

HAGLÖFS SKRÅ 20 -LASKUREPPU sh. 129 €

HAGLÖFS ESSENS MIMIC -UNTUVATAKKI sh. 229 €

NIETOS

102

BERGANS SILDRE -PIPO sh. 40 € | bergans.com

BERGANS NECK WARMER FLEECE -BANDANA sh. 25 €

BERGANS MYRKDALEN LADY -TAKKI

SMITH I/O7 -LASKULASIT

sh. 400 €

sh. 199 € | esakorpela.fi

BERGANS HAFSLO LADY -HOUSUT sh. 300 €

SALOMON HACKER -SAUVAT sh. 59 € | salomonfreeski.com

SALOMON ROCKER2 100 -SUKSET sh. 449 €

SALOMON GHOST FS 100 -LASKETTELUMONOT sh. 299 €

AFTER SKI | LASKIJAN SILMIN

LASKIJAN

SILMIN

Tällä palstalla julkaistaan Nietoksen Facebook-sivulla järjestetyn kuvakisan otoksia, Nietoksen ystävien lähettämiä kuvia sekä laskijoiden tunnelmia rinteestä ja rinteiden ulkopuolelta. Kuvat: Matti Möttönen, Jemima Lindström, Petri Talvensaari, Anna Kemppi, Petteri Valli, Veera Vihervaara, Teemu Kuisma, Miikka Hast, Inka Salmirinne

Valoa kaamoksessa. Soihtulasku ja ilotulitus kuuluvat Pyhän vuodenvaihteeseen. @mattimottonen

Lapsena on aina hyvä sää lasketella. Pakkasraja on aikuisten keksintö!> <Talvi on parasta! @hanni_elisa

@ptalvens

@kemppari

Wappulounaan 2015 tummanpuhuvin joukkue: laskijat Aleksi Partanen, Henri Petteri Laakkonen ja Enni Rukajärvi.

NIETOS

104

@tmukuisma

@viherveera

Vasta-ajettu parkki ja aamun ensimmäinen nousu.

Pyhän takamaastot saavat kulkijan hymyilemään.

@miikkaphoto

PELASTETAAN TALVI YHDESSÄ! Osallistu netissä protectourwinters.fi ja Instagramissa @protectourwintersfinland

@salsaink

AFTER SKI | LUONTOHETKI

Sanat: Tuomo Pirttimaa Kuva: Eemeli Peltonen

Huippupeto K

evätauringon sulattama ja yöpak-

yksyn alkaessa urosilves on kasvanut yli kym-

kasen kovettama hanki rasahtaa il-

menkiloiseksi ja ottanut uuden kotiseutunsa

veksen tassun alla juuri ennen ratkaisevaa

metsästysmaat haltuun. Kaksijalkaiset metsästä-

loikkaa. Haavansilmuja puputtava vitivalkoinen

jät ihmettelevät, mihin ketut ovat kadonneet pi-

jänis ehtii sännätä pakoon sekunnin murto-osaa

täjän rajalla olevalta pyyntialueelta.

ennen ilveksen hyökkäystä. Se riittää pelastamaan

Ensilumilla ajokoiramies näkee kookkaan

pitkäkorvan. Ilveksen saalistus perustuu räjähtävään

pyöreän jäljen ja repojen kohtalo selviää.

lähtönopeuteen. Jos saalis ei jää heti kynsiin, ilves luo-

Huippupeto on tullut maisemiin. Se pitää

vuttaa.

kurissa itseään pienempien nisäkäspe-

Seuraavan päivän aikana korppuhangen päälle sataa pak-

tojen kannan. Sille ketut ovat sekä

su kerros pehmeää vitiä. Toista kertaa jänis ei ole yhtä onne-

kilpailijoita että ravintoa, jo-

kas, ja uusi lumi kaatuneen haavan alla värjäytyy punaiseksi.

ten hyödyllisintä on

Jo hieman nälkiintymään ehtinyt nuori ilves saa taas jatkoai-

syödä ne ensimmäise-

kaa ja saalistuskokemusta. Se kulkee ensimmäistä talveaan

nä pois tieltä. Vielä

ilman emon apua.

kovempi harvennus käy supikoirakannassa.

esän tullen ilvesnuorukainen päättää vaihtaa maisemaa. Se selvisi elämänsä ensimmäisestä ja vaikeimmasta tal-

alven tultua ilves saalistaa vahvassa lumessa ensimmäisen valkohäntäkauriinsa. Kauriintappo puhuttaa kaksi-

vesta hengissä, mutta kotiseudun ilvesreviireillä on tungosta.

jalkaisia metsästäjiä. Yksi kadehtii ilveksen saalista, toinen

On etsittävä oma elinpiiri.

muistuttaa ilveksen olevan alkuperäinen laji, joka on tehnyt

Kahden viikon ajan se käyttää kesäyöt määrätietoiseen liikkumiseen. Ravinnon hankinta on helppoa. Kohdalle osu-

paluun sadan vuoden poissaolon jälkeen. Puhuttavaa riittää myös paikallisilla luontokuvaajilla.

vat sammakot ja myyrät ovat sen perusravintoa, supikoiralla

Heille ilves on hankala kohde: varovainen, hyväaistinen hä-

ilves saa mahansa täyteen. Hyvänä päivänä se nappaa hauto-

märäeläin, jota ei voi houkutella haaskalla. Ilves haluaa syödä

masta lentoon pyrähtävän naarasteeren.

lämmintä lihaa.

Vaellus päättyy seudulle, jossa nuorukainen ei haista toisten urosilvesten reviirimerkkejä.

Kun hanget alkavat hohtaa, ilvesnuorukaisen reviirille ilmestyneen naaraan tuoksujäljet saavat sen levottomaksi. Toukokuussa kolme vuotta täyttävä ilves on nyt sukukypsä. Eikä yksikään ihminen ole vielä nähnyt sitä.

NIETOS

106

HANS KRISTIAN KROGH-HANSSEN

HIGH QUALITY OUTDOOR EQUIPMENT SINCE 1908

SKI TOURING & MOUNTAINEERING

Storen Jacket Light and uncompromising 3-layer shell jacket made from Dermizax速NX material for maximum weather protection, outstanding breathability and maximum freedom of movement.

EKSTREM TURGLEDE bergans.com

Älä lunta näe! Tämä nyt vain on liikkeenhallintaa.

Ja tällaiset työkalut!

Ohjelmistot Ulkoistus Konsultointi

ANNA PALAUTETTA NIETOKSESTA, PÄÄPALKINTONA VOIT VOITTAA 500 EURON ARVOISEN RUKAPYHÄ-LAHJAKORTIN. VASTAAJIEN KESKEN ARVOTAAN MYÖS LAADUKKAITA NIETOKSEN MAINOSTAJIEN TUOTEPALKINTOJA. Arvonta suoritetaan 6.5.2016.

Täytä, leikkaa irti ja lähetä meille! Voit jättää palautteen ja osallistua lukijakilpailuun myös osoitteessa NIETOS.fi. Palautteesi vaikuttaa seuraavan Nietoksen sisältöön ja ulkoasuun.

PARAS JUTTU OLI: SILMÄÄ MIELLYTTI: OLISI VOINUT JÄTTÄÄ POIS: HALUAISIN LUKEA SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

HALUAISIN NÄHDÄ SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

TERVEISENI TOIMITUKSELLE:

Täytä yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Huom! Rastita ruutu, jos haluat ensi kauden lehden kotiin kannettuna.

Kuva: Stephan Sutton

Tilaa ilmaiseksi kotiin

Pohjoista elämäntapaa lehden täydeltä

Kyllä kiitos! Haluan ensi kauden Nietoksen kotiini postitettuna NIMI

(rasti ruutuun = lehti kotiin)

Lähetä täytetty vastauskortti 2.5.2016 mennessä. (Huom! Kausikortin haltijoille lehti postitetaan automaattisesti. Kerran tilauksen tehneille postitus jatkuu automaattisesti.) Voit tehdä tilauksen myös osoitteessa nietos.fi.

OSOITE SÄHKÖPOSTI Haluan vastaanottaa sähköpostitiedotteita myös Rukan ja Pyhän yritystuotteista. Täytä tiedot selkeällä käsialalla. Tilauslomakkeen kääntöpuolella on lukijakilpailu, johon osallistumalla voi voittaa hienoja palkintoja. Lukijakilpailuun osallistuminen ei edellytä lehden kotitilausta.

NIETOS

110

Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot

NIETOS Rukakeskus Oy Tunnus 5018702 00003 VASTAUSLÄHETYS

Maahantuonti ja lis채tiedot: Vandernet Oy | vandernet.com | vandernet@vandernet.com | 020 7418 330

Teknistä vetovoimaa Täysin uusi Audi A4. Alk. 37.502 € Audi A4 näyttää jälleen kehityksen tahdin. Lisävarusteena saatavat täysin digitaalinen Audi virtual cockpit -mittaristo ja Matrix LED -ajovalot sekä entistäkin terävämpi muotoilu vetävät katseet puoleensa. Paras on kuitenkin vasta edessä, kun istut luokkansa tyylikkäimpään matkustamoon. Erinomaiset ajo-ominaisuudet yhdistettyinä uusiin TDI- ja TFSI-moottoreihin, joissa on enemmän tehoa, mutta entistäkin pienempi polttoaineenkulutus tekevät autoilusta tavallista paljon nautittavampaa. Tutustu osoitteessa audi.ﬁ/uusia4

Audi Care Base -huolenpitosopimus A4-malleihin alk. 32 €/kk.

Audi A4 Sedan 1.4 TFSI Business 110 kW (150 hv): autoveroton hinta: 30.170 €, arvioitu autovero 7.331,93 €*, kokonaishinta: 37.501,93 €. Vapaa autoetu 755 €, käyttöetu 575 €. Keskikulutus 5,2 l/100 km. *CO2-päästöt 123 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.