Roosa nauhan suuri merkitys

Salakavalaa suolistosyöpää todetaan nyt Suomessakin entistä nuoremmilla. Keräysvaroin rahoitetulla syöpätutkimuksella on avainrooli hoitojen kehittämisessä.

TEKSTI SANNA WALLENIUS KUVA VILJA HARALA

Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksellä on rahoitettu rintasyövän ja gynekologisten syöpien tutkimusta jo 18 vuoden ajan. Viime vuonna keräysvaroja myönnettiin ensimmäistä kertaa myös muihin syöpiin, kuten suolistosyövän tutkimukseen.

Helsingin yliopiston dosentti ja vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Toni Seppälä pitää tuen laajentamista loistavana suuntauksena. – Yliopistojen valtiolta saama tutkimusrahoitus on pudonnut 20 vuoden aikana alle neljännekseen, joten syöpätutkimus on nykyään valtaosin säätiöiden tekemien lahjoitusten varassa. Tällä keräyksellä on siis suuri merkitys.

Koronapandemia on tuonut tutkijoiden työhön omat haasteensa, kun palveluiden ja tutkimukseen käytettävän välineistön toimitukset ovat viivästyneet. – Se näkyy pienissäkin arkisissa asioissa. Meillä on ollut pulaa esimerkiksi pipetinkärjistä. Tutkimuksen tekeminen on myös hidastunut, kun laboratoriot ovat olleet välillä suljettuina tai henkilömääriä niissä on rajoitettu.

Toni Seppälä on ollut pitkään mukana tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on selvittää periytyvälle suolistosyövälle altistavaa Lynchin oireyhtymää ja kehittää samalla kaikille suolistosyöville toimivaa tutkimuslinjaa. Se tulee tarpeeseen, sillä suolistosyöpätapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina varsinkin alle 50-vuotiaiden keskuudessa.

Vuonna 2019 Suomessa diagnosoitiin yli 3 600 suolistosyöpätapausta ja siihen kuoli 1 400 potilasta. Paksu- ja peräsuolisyöpä on yleisin molempia sukupuolia koskeva syöpä, ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. – Sama suuntaus näkyy muissakin länsimaissa. Todennäköisesti syy on liikunnan vähenemisessä, painoindeksin nousussa ja länsimaisessa ruokavaliossa, joka sisältää liikaa alkoholia ja prosessoitua lihaa. Tupakointi on onneksi vähentynyt, mutta se ei vielä yksin riitä kumoamaan muita riskitekijöitä.

Suolistosyöpää kutsutaan usein hiljaiseksi tappajaksi, sillä potilaat eivät välttämättä havaitse oireita tarpeeksi ajoissa. Niistä potilaista, joilla suolistosyöpä on ehtinyt edetä maksaan, vatsakalvoille tai keuhkoihin, elossa on viiden vuoden päästä yleensä vain 15 prosenttia.

Syöpähoidot tepsivätkin huomattavasti tehokkaammin, jos suolistosyöpä todetaan varhaisessa vaiheessa ja paikallisesti levinneenä. Tuolloin 70 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden päästä.

Joukkoseulonnasta iso apu

Joukkoseulonnat ovat tehokkain tapa havaita suolistosyöpä ajoissa. EU onkin jo pidempään suositellut suolistosyöpäseulontaa 55 vuotta täyttäneille. Yhdysvalloissa seulontaa tehdään jo 45-vuotiaille. Seulonta on helppo tehdä ulostenäytteestä. – Säännöllinen seulonta on vähentänyt monessa maassa suolistosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta. Siitäkin on apua, että suolistosyöpien leikkaustekniikat ja kemoterapiahoidot ovat nyt kehittyneempiä.

Suomessa suolistosyövän seulontaa on viimeisen kahden vuoden ajan testattu 12 paikkakunnalla. Ensi vuoden alusta lähtien seulontaa laajennetaan kaikkiin 60-68-vuotiaisiin miehiin ja naisiin. Tavoite on, että vuonna 2031 seulontaan pääsevät kaikki 56–74-vuotiaat.

Seppälä uskoo, että mitä pidemmälle suolistosyövän tutkimukset etenevät, sitä yksilöllisempää täsmähoitoa potilaat Suomessa saavat. – Kannattaa muistaa, että tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa. Vaikka syöpätutkimuksien tekeminen on kallista, ne maksavat itsensä ennen pitkää takaisin ja vähentävät kustannuksia terveydenhuollon päässä. K-ryhmä on tehnyt Roosa nauha -yhteistyötä Syöpäsäätiön kanssa yli 12 vuotta ja on kampanjan pääyhteistyökumppanina nyt seitsemättä kertaa. K-ruokakauppojen Roosa nauha -keräys tuotti viime vuonna lähes 900 000 euroa.