Inari-Saariselkä matkailulehti by Maaret Mattus

MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI

1/2012

SOPULIBONGAUSTA

koko perheen voimin tunturissa s.4

KULTALASSA on hippu historiaa s.32

URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO Kairan kauneutta, monipuolisia maastoja s.14

PELTSI VIIHTYY

er채tulilla s.34

SISÄLTÖ Lemmenjoki 2012 – Veneaikataulu s.41

Pääkirjoitus s.3 Sopulibongausta koko perheen voimin s.4

Erämies s.24 Kultalassa on hippu historiaa s.28 Pohjois-Lapin tapahtumakalenteri s.42 Miten perille? s.42 Inariviikot s.43

Lapin paratiisi s.8 Katamaraanilla erämaajärven lumoissa s.10

Peltsi viihtyy erätulilla s.32

Inari Saariselkä Matkailun ja vapaa-ajan erikoislehti

Aarteita Lapin luonnosta s.11

Nro 1/2012

Tahdon s.12

Painosmäärä: 30 000 kpl Paperi: Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk Kannen kuva: Patikoijia Kaunispäällä, taustalla Nattaset

Kairan kauneutta, monipuolisia maastoja s.14 Lappi lumosi sveitsiläisen s.20

Julkaisija Pohjois-Lapin Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä

Päätoimittaja Markku Oravainen Pohjois-Lapin Matkailu Oy

Inari-Saariselkä alueen palvelut s.36 Koe aito saamelaisuus s.22

Inari Saariselkä 1/2012

Toimitus ja taitto Focus Flow Oy, Rovaniemi asiakaspalvelu@focus.fi

Painopaikka PunaMusta Oy

Hyvä lukija, Kädessäsi on Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n uusi Inari Saariselkä –lehti. Kotimaan markkinoita varten aikaisemmin painetut talvi- ja kesäesitteet tullaan korvaamaan kolme kertaa vuodessa ilmestyvällä aikakauslehdellä, jossa alueen palveluhakemiston lisäksi haastatellaan matkailun parissa vaikuttavia henkilöitä ja kerrotaan uutuuksista ja kehityksestä. Mielenkiintoista on myös lukea mitä täällä säännöllisesti vierailevat pitävät alueen parhaina vierailukohteina ja miten he itse täällä aikaansa viettävät. Pohjois-Lapin erityispiirteet ovat kullanhuuhdonta sekä saamelaisuus ja siihen kiinteästi liittyvä porotalous. Näihin aiheisiin voi syvemmin tutustua alueen kahdessa korkeatasoisessa museossa; Kultamuseossa ja Siidassa. Siida, Saamelaismuseo ja Luontokeskus on houkutteleva käyntikohde Inarin kirkonkylässä kuten myös Juutuajoen rannalla tammikuun alussa käyttöönotettu Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, jonka viralliset avajaiset pidetään huhtikuun alussa. Sajos tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus ja lisäksi se toimii myös kokous- ja kongressikeskuksena. Moni ei tiedäkään että nykyisin panimoteollisuuden tuotteena hyvin tunnettu nimi perustettiin Tamperelaisten teollisuuspohattojen toimesta jo vuonna 1924 Kultayhtiö Oy Lapin Kulta-nimisenä harjoittamaan koneellista kullankaivuuta Inarin Lapissa. Kullankaivuu työllistää edelleen ’aarteenetsijöitä’ Ivalojoen varrella, Lemmenjoen alueella sekä Tankavaarassa, jossa sijaitseva Kultamuseo avasi viime syksynä uudistetun näyttelytilan. Lapin kullankaivuun historian lisäksi Sodanky-

län pohjoisimmassa osassa sijaitsevassa Tankavaaran Kultamuseossa voi tutustua myös muualla maailmassa tapahtuneeseen kullan kaivuun historiaan ja menetelmiin. Inarin kunnassa sijaitsevat Suomen kaksi suurinta kansallispuistoa, Lemmenjoen kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto, sekä Utsjoen kunnassa sijaitseva Kevon luonnonpuisto tarjoavat loistavat retkeilymahdollisuudet patikoijille ja maastopyöräilijöille. Kalastuksesta ja melonnasta kiinnostuneet voivat Inarijärven lisäksi harjoittaa mieliharrastustaan esimerkiksi Ivalo-, Juutua-, Näätämö- ja Tenojoella. Suomen toiseksi syvimpään ja kolmanneksi suurimpaan järveen, Inarijärveen – jota myös Saamen mereksi kutsutaan - voi myös tutustua esimerkiksi risteilemällä uudella hiljaisella, sähkömoottorein kulkevalla 100-paikkaisella M/Y Inari III – katamaraanilla. Lemmenjoella vastaavasti voi lähteä veneretkelle tutustumaan esimerkiksi entisöityyn Kaapin-Jounin tilaan ja Ravadas-putouksiin. Majoitus- ja ohjelmapalvelukontaktit löytyvät tämän lehden palveluhakemistosta ja kesän tapahtumat voitte helpoimmin tarkistaa kotisivuiltamme. www.saariselka.fi Toivomme että viihdytte pohjois-Lapin kesässä! P.S. Tiesitkö että Inarin kunnassa on neljä virallista kieltä? Suomenkielen lisäksi kolme saamenkieltä: inarinsaame, kolttasaame ja pohjois-saame. 3

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT KATI JA TIMO SUURINIEMI

Sopulibongausta koko

PERHEEN VOIMIN Pirkkalalainen Suuriniemen perhe toteutti kesällä 2011 haaveensa ja matkasi kohti Norjan pohjoisinta kolkkaa Pohjois-Lapin läpi. Menomatkalla pysähdyttiin patikoimaan, ihmettelemään sopuleita ja bongaamaan poroja. Paluumatkalla suunnattiin katsomaan, miltä Saariselkä näyttää kesällä; paikka kun on perheelle tuttu useamman talvireissun myötä. Kokonaisuudessaan matka oli onnistunut.

Inari Saariselkä 1/2012

ohjoinen Lappi tarjoaa koko perheelle jos jonkinlaista aktiviteettia myös kesäisin ja ruska-aikaan. Luonnosta löytyy useita lapsillekin sopivia patikointipätkiä. Eläimiä, muun muassa Lapin lintuja ja poroja, on helpompi nähdä. Lisäksi yöpyminen onnistuu vaikkapa teltassa tai retkeilymajassa. Erityisesti telttailu on monelle lapselle jännittävä kokemus. Lapsiperheet on huomioitu myös ravintoloissa, joiden ruokalistoilta löytyy sopuhintaan Lapin herkkuja pienimmille sopivina selkeinä annoksina. Matkailun paras anti lienee kuitenkin yhdessä vietetty aika ja Pohjois-Lapin jylhä erämaaluonto, joka saa myös aikuiset lumoihinsa.

Pohjois-Lapin jylhä erämaaluonto lumoaa kokijansa.

Tuttu juttu Katja ja Timo Suuriniemi ovat tottuneita Lapin-kävijöitä. Katja laskeskelee olleensa pelkästään Saariselälläkin seitsemisen kertaa. Pohjoisin Suomi on ollut suosikkimatkakohteena myös lasten syntymän jälkeen. Nuorempi pojista vietiin tutustumaan Lapin luontoon jo 1-vuotiaana kantorepussa. Sittemmin lasten kanssa on viihdytty erityisesti Saariselällä, joka tarjoaa niin kesäisin kuin talvisinkin lapsiperheelle sopivia aktiviteetteja.

- Saariselkä on Lapin keskuksista rauhallisimpia, mikä sopii perheellemme erityisen hyvin. Tilaa on ja villeimmät bilettäjät ovat muissa keskuksissa. Lisäksi lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa. Osallistuimme esimerkiksi Mörrimöykyn lähiluonto -kierrokselle, tutustuimme husky-farmin toimintaan ja kävimme Karhunpesäkivellä, 5-vuotiaan sanoin ”Oikeassa karhun pesässä sisällä!”. Saariselällä yövyimme kylpylähotellissa, mikä toi hieman luksusta reissuun, jossa pääosin nukuttiin teltoissa ja retkimajoissa.

Lapsille riittää tutustuttavaa ja koettavaa.

Tutustu jutun kohteisiin verkossa!

- Luonto on erilainen, lempeämpi, mutta yhtä hieno ja raikas ja hauskoja poroja näkee kesäisin joka puolella, Katja Suuriniemi toteaa.

Inari Saariselkä 1/2012

www.saariselka.fi

Perheen pojat, Markus ja Miika, muistelivat vielä pitkään reissun jälkeenkin yhdessä koettuja hetkiä ja läpikäytyjä seikkailuita.

Lasten mieleen 5- ja 8-vuotiaiden kanssa onnistuu jo muutaman kilometrin patikointi. 3–4 tunnin kävely kesäisen kauniissa Lapin tunturimaastossa on rauhoittava ja mieleenpainuva elämys niin aikuisille kuin lapsillekin. - Maisemat olivat upeita ja pojilla hauskaa – kerrankin ei temmellystila loppunut kesken. Eväät olivat tietysti se odotetuin osa retkeä, Katja Suuriniemi naurahtaa. Kohokohtana Pohjois-Lapin reissusta Suuriniemien pojat mainitsevat sopulit, joita vilisi teillä ja maastossa. Vikkeliä sopuleita koitettiin seurata aina tilanteen tullen ja päästä mahdollisimman lähelle ihmettelemään. Myös piiloleikki käkkyräisten Lapin koivujen takana olisi voinut jatkua aina vaan. Myös Kilopään tunturin valloitus oli poikien mieleen. Ylöspäin kipuaminen oli jännittävää ja huipulle asti pääseminen pienen pojan kasvot leveään hymyyn vetävä ”sankariteko”. Pitkospuut poluilla helpottivat matkantekoa sopivasti. Huipulta näkyi monen tunturin laki ja maisema veti 8-vuotiaankin hiljaiseksi. Rankka erämaaretkeily ei sovel-

lu lapsille, mutta Kilopään kaltaiset pienemmät tunturivalloitukset ovat koko perheen tavoitettavissa. Helppoa koko perheelle Lapsiperheet on huomioitu Pohjois-Lapissa erittäin hyvin. Kohteista löytyy aina oivaltavia, jänniä pikkujuttuja lasten ajankuluksi ja ravintoloissa on tarjouksia ja sopivia annoksia muksujen makuun. Kun lapset viihtyvät, taittuu vanhempienkin matka mukavissa merkeissä. Matkakohteena Saariselkä on juuri sellainen, mitä perheet hakevat. Tarjolla on aktiviteetteja myös lapsille ja meno on rauhallisempaa kuin muissa kohteissa. Saariselkä on monelle tuttu talvikohteena. Se on oivallinen kohde myös kesäisin ja ruska-aikaan, jolloin luonto on aivan erilainen ja tutut hiihtolenkit voi taittaa patikoiden. Suuriniemet kokivatkin kiinnostavaksi nähdä talvireissuilta tutut maisemat myös kesäaikaan. Tietoa matkasta ja kohteesta Suuriniemet hakivat netistä. Sieltä löytää paitsi tarkat aikataulut myös tapahtumat, jotka kiinnostavat koko perhettä. Suuriniemet summaavatkin Saariselän tarjoavan luonnon rauhaa ja hiljaisuutta

– sekä kohteita, joihin pystyy tutustumaan lastenkin kanssa. Pian uudestaan! Suuriniemet ovat tykästyneet Saariselän meininkiin ja tarjontaan, ja suuntaavatkin sinne koko perheen voimin tänäkin vuonna. Lapista haetaan villiä ja koskematonta ympäristöä vastapainoksi arkielämän pyöritykselle. Suuriniemet haluavat kasvattaa lapsensa nauttimaan luonnosta. Siellä on tilaa leikkiä ja juosta vapaasti, retkeillä ja ihailla eläimiä, tuntureita ja vaaroja. Lapinmatkat antavat myös yhteisiä muistoja, joihin palataan yhä uudestaan ja uudestaan. Muistellaan valloitettuja tuntureita, huikeita näköaloja ja sitä Kaunispään huipulla nautittua, maailman parasta lohikeittoa. - Yhteisellä matkalla ollaan arkea rennommin. Tulee oltua rauhassa ja vietettyä aikaa perheen kesken. On hienoa huomata, että pojat viihtyvät ja nauttivat yhdessä koetuista hetkistä - lepäävät arjesta aivan kuin aikuisetkin. Yhdessäolo on matkan parasta antia niin aikuisten kuin lastenkin mielestä.

TEKSTI JUKKA MARKKANEN KUVAT PIRJO SEURUJÄRVI JA METSÄHALLITUS

LAPIN PARATIISI Lapin kesä on käsitteenä tuttu suurimmalle osalle suomalaisista, ainakin Vesa-Matti Loirin tulkitsemana herkkänä kappaleena. Nykyään yhä useammalle ei kuitenkaan enää riitä Lapin kesän kokeminen pelkästään musiikin välityksellä. Suomalaiset haluavat kokea aidon, puhtaan ja ainutlaatuisen Lapin kesän paikan päällä, ja parhaimmillaan sen voi kokea Suomen Inarissa.

narin matkailu kasvattaa merkitystään vuosi vuodelta, sillä jo kymmenet tuhannet suomalaiset ja ulkomaalaiset löytävät vuosittain oman kesälomaparatiisinsa juuri Inarista. Yksi Inarin kesään rakastunut on Pirjo Seurujärvi, Pohjois-Lapin puistonjohtaja. Metsähallituksella työskentelevä Seurujärvi on päässyt seuraamaan aitiopaikalta Inarin luontomatkailun kehittymistä viime vuosien aikana ja hän tietää ratkaisevimmat syyt Inarin kasvavaan vetovoimaan.

– Inarissa panostamme puhtaaseen luontoon ja aitoon kulttuuriin. Nämä ovat niin voimakkaasti esillä täällä, ettemme tarvitse Inariin mitään muuta. Inari on aito luontokohde, jossa luontoelämykset, saamelaiskulttuuri, laadukkaat palvelut ja turvallisuus kohtaavat toisensa. Tästä johtuen Inarin matkailijoihin kuuluu paljon esimerkiksi pariskuntia sekä lapsiperheitä, jotka arvostavat autenttisia luontoelämyksiä, mutta myös nukkumista mukavassa sängyssä 8

Inari Saariselkä 1/2012

ja peseytymistä lämpimässä suihkussa, Seurujärvi tietää. Eteläisemmässä Suomessa PohjoisLapin kohteet mielletään helposti paikoiksi, joissa vain perheen miehet käyvät kesä- ja syysaikaan kalastus- ja metsästysmatkoillansa. Inari on kuitenkin monipuolisuutensa ansiosta saavuttanut suosionsa nimenomaan erityyppisten lomailijoiden keskuudessa. Inarin luontomatkailijoiden määrä kasvaa jatkuvasti ja lomailijoissa on yhä enemmän muun muassa pääkaupunkilaisia, joiden seurueet koostuvat niin ystävistä, puolisoista kuin lapsistakin. Inarissa jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle lomailijalle löytyy mielekästä tekemistä ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. – Täällä vierailevat kaikentyyppiset luontomatkailijat, joille jokaiselle löytyy varmasti laadukasta tarjontaa. Inari on luonnoltaan ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen paikka maailmassa, mikä onkin paikan matkailuvaltti, jota haluamme kehittää entistä vahvemmin. – Aiomme lisätä lähitulevaisuudessa muun muassa päiväretkikohteita, jotka sijaitsevat maksimissaan kymmenen kilometrin säteellä monipuolisista palveluistamme. Näin luontoretkeilystä laavuineen ja tulipaikkoineen pääsee nauttimaan yhä useampi lomailija vau-

vasta vaariin. Emme kuitenkaan unohda esimerkiksi tunturiretkeilijöitämme, vaan heille säilytetään jo olemassa oleva autiotupaverkosto, Seurujärvi selventää. Inarilaiset tietävät, kuinka tärkeää luontomatkailu on heidän kunnallensa, ja he arvostavat ja kunnioittavat paikalle saapuvia vierailijoita. Alueella halutaankin panostaa toden teolla kesä- ja syysajan luontomatkailuun. Puitteet retkeilijöille luodaan sellaisiksi, että kaikki pääsevät nauttimaan haluamallaan tavalla luonnon ainutlaatuisuudesta. – Inarin kunta sekä paikalliset yrittäjät ja yritykset ovat lähteneet yhdessä tukemaan kesä- ja ruska-ajan luontomatkailun kehittämistä, sillä alueen kysyntä kasvaa jatkuvasti retkeilystä kiinnostuneiden keskuudessa. Kesäaikahan on Inarissa uskomatonta: jokaisen tulisi päästä kokemaan esimerkiksi Inarin yötön yö keskiyön aurinkoineen. Upeat luontokokemukset jatkuvat myös kesän jälkeen: ruska on täällä parhaimmillaan elokuun lopulta syyskuun puolivälin paikkeille ja se muuttaa luonnon valokuvauksellisen kauniiksi, Seurujärvi kertoo. Inarin matkailun tulevaisuus näyttää siis kirkkaalta kuin kesäyön aurinko. Inarissa tiedetään, että luonto ja kulttuuri tarjoavat itsessään vierailijoiden matkakokemuksista ison osan, mutta korkea

Juutuajoen Jäniskoskelle rakennetaan riippusilta.

INARIN LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISHANKKEET 2012–2013:

Hyvät päiväretkireitit mahdollistavat myös lasten luontomatkailun.

laatu pitää näkyä myös ihmisten luomissa matkailupalveluissa. – Yhdistämme inarilaisten matkailuyrittäjien ammattitaidon ja luonnon tarjoamat ainutlaatuiset puitteet. Haluamme tuottaa luontoelämyksiä ympäristöä kunnioittaen ja kestävää kehitystä noudattaen. Esimerkiksi Inarijärvi lähijokineen ja -järvineen on mieletön paikka ja tarjoaa monipuolista tekemistä: perinteisen retkeilyn lisäksi alueella voi harrastaa vaikkapa melontaa tai kalastusta. Vesistöllä liikennöi päivittäin myös uusi sähkömoottorilla toimiva katamaraanialus. Inarijärven alue onkin Inarin kesämatkailun keskeisin kohde. – Muita takuuvarmasti mieleenpainuvia retkeilyalueitamme ovat Lemmenjoen ja Juutuajoen alueet luontopolkuineen. Saamelaiskulttuurista kiinnostuneiden tulisi ehdottomasti vierailla saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa sekä uudessa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Paikalliskulttuurin aistii kyllä jo pelkästään Inarin kirkonkylällä asioidessa, Seurujärvi neuvoo.

Vaikka Inari sijaitsee maantieteellisesti pohjoisimmassa Suomessa, sen saavutettavuus on parantunut huomattavasti esimerkiksi monipuolisten lentoyhteyksien ansiosta. Jos Inari kiinnostaa kesälomapaikkana, Seurujärvi suosittelee ihmisten ottavan yhteyttä Inarin matkailuneuvojiin, joilta saa varmasti ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. – Jos kesä- tai ruskamatka Inariin kiinnostaa, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä paikallisiin matkailun asiantuntijoihin. Inarilaisille paikallinen luonto ja kulttuuri ovat ylpeydenaiheita, joiden esitteleminen ulkopaikkakuntalaisille on kunnia-asia, Seurujärvi valaisee lopuksi lehden lukijoita. Lisätietoja Inarin alueen matkailupalveluista, luonnosta sekä retkireiteistä: www.saariselka.fi tourist.info@saariselka.fi, 040 168 7838 www.inarilapland.org tourist.info@inari.fi, 040 168 9668 www.luontoon.fi www.retkikartta.fi

1. Juutuan silta & polku -hanke • Rakennettava riippusilta yhdistää Juutuajokivarren polkureitit • Mahdollistaa päiväreitin Juutuajoen molemmilla puolilla polkureittejä mukaillen • Sillan avajaisjuhlat Inarin kylässä syyskuussa 2012 • Rahoitus EU:lta, valtiolta ja Inarin kunnalta 2. Inarijärven matkailurakenteiden kunnostus -jatkohanke • Jatkohanke Inarijärven palvelurakenteiden ja veneilytukikohtien parantamiselle ja lisäämiselle • Kunnostetaan Kahkusaaren ja Pisterin veneilytukikohdat • Rakennetaan uudet laiturit Tyllylahteen, Suovasaareen ja Petäjäsaareen • Rahoitus Lapin ELY-keskukselta, Metsähallitukselta ja Inarin kunnalta 3. Kultaa ja kuohuja -hanke • Kunnostetaan Ivalojoen kultaalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia • Rakennusperintökohteet ovat merkittäviä matkailun vetovoimatekijöitä • Rahoitus EU:lta, valtiolta, Metsähallitukselta, Kultamuseolta ja Inarin kunnalta

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT TAPANI LAPPALAINEN

KATAMARAANILLA

erämaajärven lumoissa Maamme pohjoisimmassa kolkassa voi kaiken nähnyt reissaajakin kokea jotakin uutta. Inarijärvellä seilaava M/Y Inari III on uutuuttaan hohtava katamaraani, jonka kaksituntisilla risteilyillä rentoutuu niin kroppa kuin mielikin.

narijärven huikeat maisemat tekevät vaikutuksen myös perheen pienimpiin, mikä antaa aikuisille omaa aikaa nauttia hetkestä. Antaudu sinäkin erämaajärven kauneuden lumoihin. Astu laivaan! Inarijärvi on kauniina kesäpäivänä tai raikkaan kuulaana syysiltana kauneimmillaan. Jylhät maisemat, laineiden liplatus ja puhdas vesi ovat lähes meditatiivinen kokemus. Luonnon kauneudesta nauttivat niin lapset kuin aikuisetkin. Valokuvauksen harrastajat tallentavat henkeäsalpaavia maisemia, perheet hengähtävät hetken yhdessä ja rakastuneet pakahtuvat ympäröivästä kauneudesta. Onpa täällä nähty romanttisia kosintojakin! Huikeita maisemia M/Y Inari III, Pohjoismaiden suurin katamaraani sisävesikäytössä, tekee risteilyitä joka päivä. Kaksituntisen matkan aikana voi nauttia paitsi huikeista maisemista myös laivan kahvilan herkuista. Jykevä, 120-paikkainen ja lähes 16-metrinen alus on rakennettu matkustajien mukavuus mielessä. Matkaa taitetaan tasaisesti ja hiljaisesti. Upeista maisemista voi nauttia myös aluksen siisteissä ja avaroissa sisätiloissa.

Inari Saariselkä 1/2012

Kun puitteet ovat kunnossa, voi jokainen lomailija heittäytyä henkeäsalpaavien maisemien lumoihin. Moni ihmettelee ihan ääneen, miten kotimaasta voikin löytyä näin kaunis kolkka. Erämaajärven lumo ja hiljaisuus rentouttavat kiireisimmänkin mielen, ja sehän jos mikä on lomamatkan tarkoitus! Ympäristöä ajatellen Katamaraani on kotimainen. Se valmistettiin Inarissa. Rakennustyö vei vuoden päivät ja lopputuloksesta ollaan ylpeitä, eikä syyttä. M/Y Inari III on rakennettu tulevaisuuden energia- ja ympäristövaatimukset mielessä. Katamaraani kulkee sähkömoottorilla, mikä tekee siitä paitsi vähäpäästöisemmän myös polttomoottorilla käyvää alusta huomattavasti hiljaisemman.

Ensimmäiset matkustajat ovatkin kiitelleet kovasti juuri hiljaista ja tasaista menoa. Kun aluksen hiilijalanjälki on mitä pienin, energiatehokkuus huipussaan ja meno tasaista, voi myös ympäristöasioissa valveutunut lomailija nauttia menosta täysin siemauksin.

Viihdy kanssamme! M/Y Inari III:n jokapäiväisillä vakioristeilyillä rantaudutaan Ukonkivelle ja tutustutaan aitoon saamelaiseen kallioseitaan. Paluumatka taittuu vanhaa postireittiä seuraillen. Alus ohittaa myös Hautuumaasaaren, jossa voi nähdä vanhoja puuristejä. Teemaristeilyitäkin on tarjolla. Miltä kuulostaisi esimerkiksi karaokeristeily, iltayön risteily tai pienemmällä ja nopeammalla aluksella tehtävä jääluolaristeily, jossa tutustutaan luolaan, jossa on jääkerros kesälläkin? Aikamoisia elämyksiä myös lapsille! Kirkasvetinen Inarijärvi on tunnettu kohde myös harrastekalastajain keskuudessa. Järvessä on muun muassa lohta, taimenta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua ja harjusta. Kalastusretket tehdään uistelu- tai charterveneellä. Pistä puolisosi kokeilemaan kalaonneaan tai testaa tärppääkö sinulla. Inarijärvellä kaikki on mahdollista! Lähteet: www.lakesnowinari.fi

Komsiopallo suojelee lasta Mikä: Komsiopalloa on käytetty lapsen kehdon eli komsion päällä suojelemassa lasta pahoilta hengiltä. Tänä päivänäkin erittäin suosittu kastelahja.

AARTEITA

LAPIN LUONNOSTA

Inarin Hopea Avoinna15.6.–31.8. joka päivä klo 9–20 ja 1.–30.9. joka päivä klo 9–17. Puh. 016 671 333 www.inarinhopea.fi

Lapin käsityöaarteilla on pitkät perinteet. Korut ja kuva-aiheet pohjaavat lappilaiseen kulttuuriin ja uskomuksiin. Käyttöesineet löytävät edelleen paikkansa nykyihmisen arjessa. Lapin luonnon raaka-aineet muovautuvat taitavissa käsissä.

Huovutettu seinäteksti ”Jutaaminen”, 100x170cm Mikä: Kaija Palton Huopataiteen myyntinäyttely ATELJEE HUOPAPIRTISSÄ Lemmenjoella. Avoinna 1.6.–25.9. joka päivä kello 10–19. Muina aikoina tilauksesta. Tilauksesta myös esitelmät ja huovutuskurssit. Ateljee Huopapirtti Puh. 0400 287 544 www.lemmenjoki.org

Neulakota - käsityöt lähellä sydäntä Mikä: Neulakota on perinteinen poronsarvesta valmistettava saamenkäsityö. Neulakodan sisällä on sisnasta ja verasta ommeltu sydän, jossa säilytetään ompeluneuloja. Tänä päivänä se on myös kaunis käytännöllinen koru. Tutustu poronsarvikoruihin ja ja taide-esineisiin Kammigalleriassa. Avoinna 1.6.–30.9. ti-la klo 12–18. Kammigalleria Kikka Laakso Puh. 040 744 3763 www.kammigalleria.fi

TEKSTI JUKKA MARKKANEN KUVAT JOUKO LEPISTÖ

TAHDON Haluaisitko viettää kesähääsi vain todistajien tai lähimmäistesi läsnä ollessa? Toivoisitko, että vihkiminen tapahtuisi kiireettömästi luonnon hiljaisuudessa? Miellyttäisikö sinua ainutlaatuinen vihkikirkko Lapin jylhän erämaan keskellä yöttömän yön aikaan?

os mietit myöntäviä vastauksia edellisiin kysymyksiin, Pielpajärven erämaakirkko Inarin koskemattoman luonnon keskellä saattaa olla juuri sinua ja puolisoasi varten. Pielpajärven erämaakirkolla on vuosisatoja vanha historia, sillä se on rakennettu jo vuonna 1760. Se onkin PohjoisLapin vanhimpia rakennuksia. Vaikka ”Vanha Rouva” on jo yli 250-vuotias, kirkko on kuitenkin laadukkaassa kunnossa. Se on säilynyt tyylikkäänä laudoilla vuorattuna rakennuksena, johon tuuli ja aurinko ovat jättäneet omat 12

Inari Saariselkä 1/2012

luonnolliset leimansa reilun kahden vuosisadan saatossa. Aivan alkuperäisessä muodossaan kirkko ei kuitenkaan enää ole, sillä sitä on jouduttu peruskorjaamaan vuosien aikana. Tästä huolimatta siellä voi aistia alkuperäisen ja aidon Lapin erämaakirkon tunnelman – aivan kuten 1700-luvulla. Nykyään erämaakirkko lähialueineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen paikka. Se on myös luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella vieraileekin

vuosittain suuri määrä matkailijoita. Sisäänpääsy kirkkoon on ilmaista, kirkko on aina auki, ja siellä on kesäaikaan myös opas Inarin seurakunnan puolesta. Jumalanpalveluksia erämaakirkossa järjestetään kaksi kertaa vuodessa: pääsiäislauantaina ja juhannuksena. Todennäköisesti kaikkein ikimuistoisimpana paikkana Pielpajärven erämaakirkko toimii kuitenkin niille, jotka menevät naimisiin tai siunaavat avioliittonsa siellä. Inarin seurakunnan kirkkoherra, Jouko Lepistö, vihkii erämaakirkossa vuo-

Erämaakirkko ja sen lähialueet ovat kauneimmillaan kesällä.

sittain noin 10–20 uutta hääparia. Hän onkin paras henkilö kertomaan lisää tästä hienosta, punertavasta kirkosta, joka seisoo kivikossa kauniin koivikon reunustamana. – Kyseessähän on ainutlaatuinen paikka jo siinä mielessä, että se on ainoa Manner-Suomessa sijaitseva erämaakirkko, jonne ei vie autotie ollenkaan. Lähin autotie menee noin neljän kilometrin päästä. Ainutlaatuisen erämaakirkosta tekee myös sen uskomaton tunnelma, jota ei oikein pysty sanoin kuvailemaan niille, jotka eivät ole kirkossa käyneet, Lepistö kertoo. Lepistö on varmasti oikeassa, sillä suurin osa erämaakirkossa vihittävistä pareista on vieraillut kirkossa jo ennen kuin he ovat suunnitelleet omia häitään. Kirkkokäynnin jälkeen rakastavaiset ovat rakastuneet myös erämaakirkkoon ja kirkon tunnelmaan. – Useimmat meillä vihityistä pareista ovat käyneet erämaakirkossa joskus aikaisemmin ja vasta myöhemmin päättäneet järjestää omat häänsä täällä. Se kertoo minusta paljon siitä, miten lähtemättömän vaikutuksen paikan tunnelma saa aikaan, Lepistö sanoo. Inarissa luonnon merkitys korostuu ehkä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Ei ole siis mikään ihme, että luonto toimii yhdistävänä tekijänä myös Pielpajärven erämaakirkossa vihittävien parien välillä. – Yleisesti ottaen meillä vihitään kaikenlaisia pariskuntia aina 18-vuotiaista 70-vuotiaisiin. Enemmistö hääpareista on muualta tulleita, mutta vihitään täällä myös inarilaisia. Pariskuntia tulee esimerkiksi muualta Lapista, eteläisemmästä Suomesta sekä myös jonkin verran ulkomailta. Suurin osa saa täällä kirkollisen vihkimisensä, mutta teemme

Kirkkoherra Lepistö myös veneilee Pielpajärvelle.

myös jonkin verran avioliittojen siunauksia. – Luonto on kuitenkin se kaikkia pareja yhdistävä tekijä. Meillä vihittävien ja siunattavien ihmisten elämäntavat liittyvät luontoon jossakin muodossa. Parit ovat esimerkiksi vaeltajia ja kalastajia, kirkkoherra Lepistö valaisee. Luonnossa liikkumisen lisäksi kirkkoherra tietää toisenkin seikan, joka yhdistää monia erämaakirkon hääpareja. – Pielpajärvellä vihkimistilaisuudet ovat pienimuotoisia, tänne paetaan isoja häitä. Usein paikalla ovat vain hääparin kaikkein läheisimmät henkilöt tai pelkästään hääpari ja todistajat. Meillä hääparit eivät halua vihkimistilaisuudestaan suurta kansanjuhlaa. Täällä onnistuu naimisiinmeno helpommin ilman, että sukulaiset suuttuvat siitä, kun eivät saaneet kutsua häihin, Lepistö avaa hääparien motiiveja. Kirkolla on vaitiolovelvollisuus, joten kukaan ei saa tietää kirkolta pariskunnan vihkimisestä, jos hääpari näin haluaa. Tämäntyyppinen hiljaisuus liittyy olennaisesti myös itse vihkimistilaisuuteen.

– Pielpajärven erämaakirkossa hiljaisuus on kauneinta musiikkia. Meillä ei nimittäin ole musiikkia ollenkaan, jos ei erikseen toivota klarinetin tai huilun säestystä. Olen minä kyllä joskus pyynnöstä häämarssin viheltänyt, Lepistö naurahtaa. Pielpajärven erämaakirkossa satuhäistä voi tulla totta. Vihkimistilaisuuksia on järjestetty jopa Lapin kesän keskiyön auringon alla. Vaikka taikatemppuihin ei uskoisikaan, niin Pielpajärven erämaakirkossa ja sen ympäristössä on aistittavissa sitä kuuluisaa taikaa – Lapin taikaa.

Vihkiminen Pielpajärven erämaakirkossa: • Inarin seurakunta toimittaa vihkimisen • Ota yhteyttä Inarin kirkkoherranvirastoon vähintään 3–4 kuukautta ennen suunniteltua hääpäivää • Suomalaisten vihittävien parien pitää olla kirkon jäseniä ja rippikoulun käyneitä • Jos toinen vihittävistä on suomalainen, hänen tulee olla rippikoulun käynyt kirkon jäsen, ja ulkomaalaisen pitää olla jonkin kristillisen kirkon jäsen • Ulkomaalaisia pareja voidaan vihkiä vain, jos he ovat jonkin luterilaisen tai anglikaanisen kirkon jäseniä • Erämaakirkossa tehdään myös avioliittojen siunauksia Lisätietoja hääjuhlien vietosta, juhlapaikoista ja kuljetuksista: • www.inarilapland.org, tourist. info@inari.fi, 040 168 9668 • www.saariselka.fi, tourist.info@ saariselka.fi, 040 168 7838 • www.saariselka.fi/lakesnow, lakesnowinari@saariselka.fi, +358 (0)16 671 108 Kihlat ja korut: • Inarin Hopea , Ultima Jewelry, Kaunispään Huipun Tuliaistupa • Tiedot löytyvät palveluhakemistosta, s. 36.

TEKSTI TUOMO KUIVAS KUVAT URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY

Urho Kekkosen kansallispuisto:

KAIRAN

kauneutta,

monipuolisia

maastoja Itä-Lapin erämaana, Itäkairana ja Koilliskairana aikoinaan tunnetut selkoset on säästetty malliksi aidosta lappilaisesta erämaaluonnosta Urho Kekkosen kansallispuistona. Eikä suotta, alueesta on tullut yksi maamme suosituimmista luontokohteista. Laaja ja monipuolinen puisto tarjoaa luontoelämyksiä niin lyhyen matkan päiväretkeilijöille kuin kokeneille erävaeltajillekin.

Inari Saariselkä 1/2012

uomi-neidon itäiselle ”olkapäälle” sijoittuva Urho Kekkosen kansallispuisto on niin Lappia kuin seutu vain voi olla. Reilun 2500 neliökilometrin laajuinen puisto avautuu heti Rovaniemi-Ivalo -valtatien itäpuolelta rajoittuen Suomen ja Venäjän valtakunnanrajaan idässä. Puiston keskeinen osa kuuluu Sodankylän kuntaan, pohjoisessa alue ulottuu Inarin eteläosaan ja kaakossa Savukosken kuntaan. Vain vajaat kymmenen prosenttia Lemmenjoen kansallispuistoa pintaalaltaan pienempi UK-puisto on maamme toiseksi suurin luonnonsuojelualue. Myös kävijöiden määrässä mitattuna UK-puisto sijoittuu huipulle, vuonna 2010 alueelle tehtiin lähes 290 000 vierailua. Puistoa hallinnoi ja ylläpitää Metsähallitus. UK-puiston merkityille reiteille pääsee lännessä Saariselän matkailukeskuksesta ja Sompion luonnonpuistosta vanhalle Ruijanpolulle, joka johtaa puiston länsiosan halki Laanilaan saakka. Kansallispuiston erämaaosille, merkittyjen reittien ulkopuolelle, pääsee puiston pohjoispuolella Raja-Joosepista ja kesäisin myös Aittajärveltä. Eteläpuolella erämaapoluille on yhteys Orposesta ja kaakossa Kemihaaran sekä Haukinivan / Nuorttijoen

pysäköintialueilta. Lyhyille luontopoluille pääsee Saariselältä, Kiilopäältä ja Koilliskairan luontokeskuksesta Tankavaarasta. Rovaniemeltä UK-puiston länsiosaan Saariselälle matkaa on 260 kilometriä. Perusajatuksena UK-puistossa on, että alue säilyy mahdollisimman luonnontilaisena siitäkin huolimatta, että puiston lähialueella on viihtyisän retkeilyn mahdollistavia reittiopasteita, nuotiopaikkoja, laavuja sekä päivätupia ja erämaisissa osissa myös autio- ja varaustupia. Esimerkiksi luonnollisena osana Lapin erämaihin kuuluvia poroja puistossa palkii kolmesta paliskunnasta, siis vähintäänkin ”kahta puolta puuta”. Puiston merkitys alueen poronhoidolle onkin edelleen huomattava. Tunturinäkymiä horisonttiin asti Yksi UK-puiston merkittävimmistä valteista retkeilymaastona on sen monipuolisuus. Muun muassa luontokirjailijana tunnettu ja tunnustettu Urpo Häyrinen luonnehtii UK-puistoa Suomen Kansallispuistot -teoksessa luontonsa ja maisemiensa puolesta ehdottomasti koko Lapin komeimpiin ja monipuolisimpiin kuuluvaksi. ”Saariselän korkeimman tunturin, Sokostin laelta aukeaa henkeäsalpaavia näkymiä laajaan tunturimaahan”, Häyrinen kuvailee UK-puiston maisemia.

Monille lapinkävijöille on tuttu sanonta, että Saariselällä on enemmän taivasta. Sanonta konkretisoituu paikanpäällä läpi kesän helottavana auringonpaisteena ja talven tummansinisenä tähtitaivaana, jotka tuntuvat olevan lähempänä avarilla tuntureilla kuin missään muualla. Saariselän ohella puiston kuuluisimpia tuntureita ovat Raututunturit, Kiilopää ja tietysti Korvatunturi, joka sijaitsee puiston kaakkoiskolkassa rajavyöhykkeellä. Saariselän matkailukeskuksessa puiston palvelupiste Kiehisessä työskentelevä Aini Magga pitää yhtenä puiston erikoisuutena suurimpien tunturien sijoittumista ryppääksi Saariselällä, minkä vuoksi siellä tulee vahva tunne erämaasta ja ihmisen pienuudesta sen keskellä. - Suomessahan on muuallakin näyt-

täviä tunturimaisemia, mutta täällä tunturit ovat jonon sijasta sijoittuneina siten, että alueen keskiosista katsottuna tunturit näyttävät jatkuvan joka puolella horisonttiin, myös rajan takana Venäjällä. UK-puiston etuna on myös se, että täällä ei tarvitse välttämättä edetä kauas keskuksista päästäkseen tunturiin, koska niitä on Saariselän matkailualueella jo niin lähellä. Siksi puisto on sopiva kohde lapsiperheillekin, Magga kertoo. Metsä-Lappia monipuolisesti UK-puisto on ehkä kuuluisin tuntureistaan; kuitenkin tunturimaisemat ovat vain yksi ulottuvuus ja näkymä puistoon. Vaikka Koilliskairan vanha erämaa-alue kutistui menneinä vuosikymmeninä suojelusta väännettäessä puiston pihtisynnytyksessä, sitä pidetään edelleen merkittävän laajana itsenäisenä erämaaalueena ja ainutlaatuisena luontokokonaisuutena koko Länsi-Euroopassa. Avarien tunturinäkymien lisäksi UKpuisto esittelee Lapin karua ja koskematonta kauneutta muun muassa syvien kurujen, kirkasvetisten purojen ja rehevien jokilaaksojen sekä aapasoiden muodossa. Puistosta löytyy myös eri metsätyyppejä: aihkimänniköitä, naavaisia ikikuusikoita ja kiemuraisia tunturikoivikoita. Alueen halki kulkee kuusimetsäraja, jonka pohjoispuolella tätä maamme valtapuulajia esiintyy enää siellä täällä harvalukuisesti. Vaikka UK-puistossa on niukalti järviä ja nekin vaatimattoman kokoisia, vesistöjä tällä vedenjakaja-alueella kuitenkin riittää yllin kyllin ihasteltavaksi ja kalastuskohteiksikin. Etelä-osan aapasoiden lisäksi alueella risteilee lukuisasti puroja, mutta myös mahtavampia jokia. Niistä merkittävimpiä ovat etelään päin laskevat Kopsu-, Repo- ja Luirojoet sekä Kemijoen latvavesistöt ja Venäjälle virtaavat Suomu-, Muorravaarakan-, Anterin-, Lutto-, Jauru ja Nuorttijoet. UK-puiston pinnanmuodot viimeisteli jääkausi, joka käsitteli aluetta kovakouraisesti. Sen seurauksena on havaittavissa esimerkiksi sileää kallioperää ja harjumuodostelmiksi kasautuneita maa-aineksia. Jääkauden tuloksena syntyi myös muinaisrantoja ja jääjärvien purku-uomia. Ryömivä koivu ja tunturikukkia Kansallispuiston kasvillisuutta leimaa karu kasvualusta, joten lajisto on lukumääräisesti niukka. Reheviä kasvu-

paikkoja löytyy lähinnä purojen varsilta ja jokilaaksoista sekä etenkin puiston kaakkoisosasta. Puiston tyypillisimpiä kasvuympäristöjä ovat metsät, tunturikankaat sekä suot, minkä lisäksi jonkin verran myös niitty-, ranta ja muille kosteikkokasveille löytyy puistosta sijaa. UK-puistossa kasvaa leveysasteille tyypillisesti tunturikoivua, joka Raututuntureilla ja Saariselällä levittäytyy laajoina kaistaleina vähintään 400 metrin korkeuteen saakka. Rungoltaan omenapuumainen tunturikoivu kasvaa paikasta riippuen muutamasta metristä kohti tavanomaisempia koivun mittoja. Eräs UK-puiston kasviharvinaisuuksista on Kiilopään koivu, hieskoivuihin kuuluva tunturikoivun matalakasvuinen muoto, jota tavataan maassamme vain Kiilopään ja Iisakkipään tunturialueilla. Kiilopään koivu kasvaa kirjaimellisesti maata myöten ryömimällä, parhaimmillaan jopa nelimetriseksi. Pienempikasvuisista harvinaisuuksista UK-puistosta voi löytää esimerkiksi sielikköä ja lapinvuokkoa. Sielikkö on vaaleanpunakukkainen alkukesästä kukkiva varpu, jonka kasvutapa on tiivis ja mattomainen. Kasvi on yleinen tunturipaljakan laji Metsä- ja Tunturi-Lapissa. Lapinvuokko on tyviosastaan puutunut puolivarpu, joka muodostaa mattomaisia kasvustoja tammenlehteä muistuttavine lehtineen. Suomen karuilla tuntureilla melko harvinaisen kasvin tunnistaa myös suurista valkoisista kukistaan. Nelijalkaisiakin vaeltajia tavataan Myös puiston eläimistön lajimäärä on suht’ harvalukuinen karun luonnon vuoksi, mutta sitäkin eksoottisempi varsinkin maan eteläisemmistä osista saapuvan näkövinkkelistä. Näkyvimmän ja kuuluvimman osan puiston eläimistä muodostavat linnut. Alueella on tavattu noin puolentoista sataa eri lintulajia, yleisiä ovat esimerkiksi pohjantikka, lapintiainen, kuukkeli ja riekko. Koilliskaira on jo vanhastaan maamme tunnetuimpia suurpetojen asuinseutuja. Niin karhu, susi, ahma kuin ilveskin ovat puistossa edustettuina, mutta ihmisiä karttavina hyvin harvoin tavattavia. Pienemmistä pedoista puistoa asuttavat esimerkiksi naali, lumikko, kärppä ja saukko. Nisäkkäistä runsaslukuisimman ryhmän muodostavat kuitenkin jyrsijät alueella laiduntavien puolivillien porojen ohella. 15

Koilliskairan luontokeskus tarjoaa kattavaa tietoa Pohjois-Lapin luonnosta.

Kansallispuiston monipuoliset reitit tarjoavat vaihtoehtoja kaikenikäisille luontomatkailijoille.

Jylhät maisemat vetävät puoleensa luonnontarkkailijoita ja valokuvaajia. 16

Inari Saariselkä 1/2012

Keväästä syksyyn – polunvarret täynnä elämyksiä retkeilijälle Lapin luonnon herättyä kevääseen UKpuiston poluilla riittää tarkkailtavaa ja ihmeteltävää vaikka joka askeleella kunnes viimeinenkin ruskalehti on maassa. Lyhyemmät luontopolut infotauluineen sopivat varsinkin lapsiperheiden ja muiden verkkaisesti etenevien ohjelmaan. Lisäksi puistossa tarjoutuu mahdollisuuksia muun muassa sauvakävelyyn, eväsretkeilyyn, kalastukseen ja kulttuurihistoriaan tutustumiseen. Hiihtokauden päätyttyä toukokuulla UK-puistossa alkaa monipuolisempien kesäaktiviteettien kausi, joka kestää aina lumentuloon saakka. Hiihtolatujen sulettua loppukeväästä ja alkukesästä polut ovat hiljaisimmillaan retkeilijöistä, mutta äänekkäimmillään linnuista. Nämä ajankohdat ovatkin ihanteellista aikaa linturetkille. Puiston kesäaikaisista lintulajeista eniten havaintoja voi tehdä muun muassa järripeiposta, pajulinnusta, metsäkirvisestä ja leppälinnusta sekä punakylkija laulurastaasta. Maastotyypeistä ehkä parhaimman linnunlaulun konserttitarjonnan retkeilijälle suovat jokivarsien lehtevät koivikot. Vaikka kylmät jaksot ovat Koilliskairassa vielä kesäkuussakin tavallisia, ensimmäiset tunturikukat, kuten esimerkiksi uuvana, kurjenkanerva ja sielikkö aloittavat kukintansa. Lämpötila voi laskea yöllä jopa nollan alapuolelle ja aamulla maassa voi olla jälleen kymmensenttinenkin lumikerros, mutta auringon säteet sulattavat takatalven ennen pitkää ja kesä jatkaa kypsymistään. Juhannukseen mennessä hyttysetkin ovat yleensä heränneet eloon. Heinäkuussa Koilliskaira voi lämmetä jopa 30:n lämpöasteen tienoille ja hellejaksot voivat olla pitkiäkin. Avarat tunturiseudut kylpevät silloin keskikesän auringonpaisteessa ympäri vuorokauden. Kuun lopulla jokivarsien kasvillisuus on rehevimmillään. Elokuun alkupuoli on kevätkesän ohella säiden puolesta parasta aikaa kesäretkeilylle; hyttyset ovat vähentyneet, mutta valoa ja lämpöä riittää vielä puolille öin. Ruskan väriloistoa, talventulon enteitä Kesä alkaa vaihtua syksyyn ja ruska-aikaan jo elokuun lopulta lähtien. Ensin väriloistoa hehkuu maaruska ja viimeis-

Luulammen päivätupa on suosittu levähdyspaikka reittien varrella.

tään syyskuun toisella viikolla tunturikoivut ja muut lehtipuut saavat väriä. Ruska on mielenkiintoisen arvoituksellinen ilmiö, koska se on ajasta, paikasta ja sääolosuhteista riippuen aina erilainen. Ruskan jälkeen lokakuulla luonto alkaa enteillä jo talvea, maat kohmettuvat ja vesien päälle alkaa muodostua ohutta jääkuorta. Talventuloa odotteleva hiljaisempi UK-puisto tarjoaa jälleen omanlaisensa retkeilyelämyksen. Kävijätutkimuksen mukaan UK-puistossa vierailevien suosituimpia harrastuksia ovat luonnontarkkailu, patikointi, eväsretkeily ja luontokuvaus. Yksittäisistä luonnonilmiöistä kiinnostavimpana pidetään luonnollisesti ruskaa. UK-puiston pyrkimyksenä on säilyttää puitteet mahdollisimman alkuperäiseen luontoympäristöön tutustumiseen eri tavoin. Puisto tarjoaa mahdollisuuden kalastukseenkin monilla joilla; Aittajärvi Suomujokineen on helpon saavutettavuutensa vuoksi puiston sopivin kohde lapsiperheille. Erilaisia reittejä sekä historiallisia kohteita Keskusten lähelle on rakennettu luontopolkuja, joiden varsille pystytettyjen opastetaulujen avulla voi kartuttaa luonnontuntemustaan. Kiilopään lyhin kilometrin mittainen luontopolku on suunniteltu erityisesti lapsia ajatellen; muiden polkujen pituudet ovat kolme

ja kuusi kilometriä. Saariselän polut ovat teemaltaan geologiapainotteisia, pituuksiltaan ne ovat kaksi ja kuusi kilometriä. Tankavaarassa Koilliskairan luontokeskuksen ympäristössä on neljä luontopolkua, jotka esittelevät laajasti luontoa, geologiaa sekä maastossa näkyvää sotahistoriaa juoksuhautoineen ja korsuineen. Polkujen pituudet ovat kilometri, kolme, kuusi ja seitsemän kilometriä. Lisäksi viereisen Sompion luonnonpuiston halki kulkee vanha Ruijanpolku, sekä parin kilometrin pituinen polku Nattasten huipulle, jossa on päivätupa. UK-puiston alueella on myös kaksi noin kymmenen kilometrin mittaista ratsastukseen ja maastopyöräilyyn sopivaa reittiä. Ne sijoittuvat puiston kaakkoisosaan välille Kemihaara-Mantoselkä sekä Kemihaara-Vieriharju. Lisäksi Raja-Joosepin ja Anterinmutkan välillä on noin 25 kilometrin pituinen pyöräilyyn tarkoitettu reitti. Saariselän päiväretkeilyalueella kansallispuistossa pyöräily on sallittua ainoastaan Luton päivätuvalle johtavalla reitillä. Alueen kulttuurihistoriaan voi tutustua Raja-Joosepin kentällä sekä Luttoja Suomujokien kolttakentillä, joissa on nähtävänä entisöityjä pihapiirin rakennuksia. Orposen rakennukseton kohde odottaa asutushistoriasta kiinnostunutta retkeilijää UK-puiston eteläisellä reunalla Kopsujoen rannalla. Historialliset kohteet ovat suojeltuja museoalueita.

Käyntikohteita ja lisätietoja Urho Kekkosen kansallispuistosta: • Palvelupiste Kiehinen, Saariselkä Siula-talo • Koilliskairan luontokeskus, Tankavaara • Opastuskeskus Korvatunturi, Savukosken kirkonkylä • www.luontoon.fi

Lähteet: • Koilliskaira, Urho Kekkosen kansallispuisto/Häyrinen Urpo • Suomen kansallispuistot/Rautavaara Arno (toim.) • Suuntana Sompio/Tikkanen Anja, Tikkanen Pentti H. • www.luontoon.fi • www.saariselka.fi • www.laplandfinland.com • www.wikipedia.org

Retkeilijä Immon kammin ovella. Suomen Ladun jäsenet rakensivat sen Tuiskujoen rannalle 1957. (Kammista on enää jäljellä jäänteet.) Kuvan on ottanut 1960 Kauno Laine.

Sitkeä savotta suojelukohteeksi Vaikka Urho Kekkosen kansallispuisto tarjoaa tänään itsestään selvän nautintaoikeuden kaikille lappilaisen luontoympäristön ystäville, puiston perustamisvaiheet olivat risukkoista taivalta. Laki UK-puistosta astui voimaan vasta ”sitkeän savotan” jälkeen toukokuussa 1983. Toimet Keski- ja Itä-Lapin tunturialueiden ympäristössä olevien ikivanhojen metsien suojelemiseksi hakkuilta alkoivat jo vuonna 1922, kun laadittiin suojametsälaki. Tosin määritellyt rajansa suojametsäalue sai vasta talvisodan kynnyksellä.

Alueen suojelu eteni, kun UK-puiston lounaiskolkkaan rajautuvasta Sompion eli Nattasten alueesta tuli luonnonpuisto 1956. Siitä puolenkymmenen vuoden kuluttua putkahti lehtien palstoille ensimmäistä kertaa ajatus Koilliskairan kansallispuistosta. Näin käynnistyi noin parinkymmenen vuoden mittainen erilaisten esitysten, vastaesitysten ja kiistelyn ketju Urho Kekkosen kansallispuiston muodostamiseksi. Esimerkiksi Ylikemin eläkkeelle siirtyvä aluemetsänhoitaja Väinö Hyhkö esitti kansallispuiston perustamisesta Savukosken pohjoisosiin ja vähän myöhemmin Sallan aluemetsänhoitaja Orvo Luoto teki saman ehdotuksen Sallan kunnan pohjoisosasta. Molemmat pe18

Inari Saariselkä 1/2012

Retkeilijöitä tuntemattoman kämpän edustalla. Kuva: Metsähallituksen kuva-arkisto.

rustelivat ehdotustaan sillä, että kyseiset alueet olivat taloudellisesti kannattavan metsätalouden ulkopuolella eli niin sanotun nollarajan takana. Päänavaus Saariselällä Aivan kuusikymmentäluvun alussa Suomen matkailijayhdistys, Suomen latu sekä Suomen luonnonsuojeluyhdistys olivat jo esittäneet Saariselän säästämistä eräretkeilyalueeksi. Kenties pääosin puumarkkinanäkymistä johtuen Metsähallitus rauhoittikin Saariselältä retkeilykäyttöön noin 1000 neliökilometrin kokoisen alueen kaupallisilta hakkuilta vuonna 1962. Saariselän alueen rauhoittamisen jälkeen tehtiin eri tahoilta ehdotuksia ainakin Nuortin, Saariselkä-Koilliskairan yhtenäisen alueen sekä Savukosken erämaa-alueiden rauhoittamisesta. Osa esityksistä sai suorastan myrskyisän vastaanoton; rauhoittamista vastustettiin esimerkiksi petosiittolan perustamisena ja Metsähallitusta huoletti puunsaannin turvaaminen. Kesäkuussa -68 kansallispuistohanke Koilliskairassa saatiin jo jalalle, kun Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen ja Metsähallituksen jäsenistä koostunut työryhmä esitti 3800 neliökilometrin kokoista aluetta kansallispuistoksi. Vuotta aiemmin Suomen luonnonsuojeluyhdistys oli tehnyt kenties laaja-alaisimman ehdotuksen Itäkairan suojelusta, 5500 neliökilometriä. Parin vuoden virastotyön jälkeen 70-luvun alussa asetettiin Koilliskairatoimikunta jatkamaan valmisteluja puistohankkeen toteuttamiseksi.

Kekkosen monumentiksi Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä puistohanke eli kuitenkin lähinnä vain mielipidepalstoilla, joilla asiaa puitiin edelleen kiivaasti sekä puolesta että vastaan. Vaikka puiston puoltajat jättivät 1971 eduskunnalle reilun 100 000 kansalaisen ja projektin suojelijana toimineen presidentti Urho Kekkosen allekirjoittaman adressin, ei hanke tuntunut saavan vastakaikua päättäjiltä. Parin vuoden kuluttua adressin jättämisestä ympäristönsuojelun neuvottelukunta teki kuitenkin ehdotuksen Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta 2900 neliökilometrin suuruisena. Siitä perin haasteellisiksi koettuja valmisteluja jatkoi seuraavana vuonna perustettu kansallispuistokomitea. Ponnistelut puistohankkeen puolesta näyttivät jälleen valuvan hiekkaan, kun hanke tuntui karahtavan kiville muun muassa Soklin apatiittilöydön ja kiivaan paikallisen vastustuksen vuoksi. Työ alkoi viimein tuottaa hedelmää Suomen luonnonsuojeluliiton ehdotettua 1978 Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta Urho Kekkosen kansallispuistona, monumentiksi Kekkosen elämäntyölle. Vihdoinkin 2. syyskuuta 1980, Kekkosen 80-vuotispäivän aattona, valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallispuiston perustamisesta 2530 neliökilometrin laajuisena. Laki Urho Kekkosen kansallispuistosta hyväksyttiin eduskunnassa 21.joulukuuta -82 ja se astui voimaan seuraavan toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Muorravaarakanruoktulla retkeilijät kahvilla. Kammin rakensivat vuonna 1953 Imatran lapinkävijät. Kuva: Erkki Nikkanen.

Sokostitunturi ja Luiron tammi eli patorakennelma, jonka tarkoituksena oli padota Luirojärven vettä vuoden 1940 uittoa varten, joka sodan vuoksi ei toteutunut. Kuva: Metsähallituksen Kuva-arkisto.

TEKSTI DANIEL ESTABROOK KUVAT SILVIA AESCHLIMANN JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY

Ulkomailta muuttaneen kokemuksia:

Lappi lumosi

SVEITSILÄISEN

Kun jylhistä Sveitsin maisemista kotoisin oleva Silvia Aeschlimann tuli ensi kerran Lappiin lomalle, ei hän vielä tuolloin aavistanut kuinka Lapin luonto tulisi viemään hänen sydämensä. Lapin lumo oli niin vaikuttava, että jo lomansa aikana Silvia päätti jonain päivänä asua Lapissa. Aikatavoitteeksi hän asetti viisi vuotta. Käynnistä ei ehtinyt kulua kuin vuoden verran ja jo nyt Silvia työskentelee täyttä päivää unelmiensa maisemissa, keskellä Lapin luonnonkaunista taikaa.

ikä Silvian sai kiinnostumaan Suomesta ja Lapista? -Kaikki oikeastaan alkoi musiikista. Olen kotimaassani kuunnellut paljon suomalaista musiikkia, jonka kautta sain ensikosketuksen suomen kieleen. Sanoituksia lukiessani näin vain y:tä ja ä:tä, enkä ymmärtänyt sanaakaan. Pidin silti kielestä erittäin paljon ja aloin opiskella sitä. Kävin kotimaassani suomen kielen kursseja ja kieli alkoi tuntua yhä mukavammalta. Nyt kieliopintoja on takana kaikkinensa kolme vuotta. -Vuonna 2010 tulin käymään Suomessa ensimmäistä kertaa. Vietin kaksi viikkoa Etelä-Suomessa ja kaksi viikkoa 20

Inari Saariselkä 1/2012

Lapissa, Rovaniemellä, Kittilässä, Menesjärvellä ja Inarissa. Näistä kaikkein mieluisimmaksi paikaksi osoittautui Menesjärven kylä Inarin kunnassa, jonne Silvia asettui. Lapin luonto näytti hiljaisuuden Sveitsissä minulla oli usein tapana mennä kiipeilemään vuorille ja luulin tietäväni mitä hiljaisuus on. Olin väärässä. Vasta Lapissa koin ensi kertaa elämässäni todellisen hiljaisuuden ja rauhallisuuden. Se oli ihmeellistä ja rakastuin tähän paikkaan saman tien. -Kun minulla on vapaata aikaa, sei-

son mielelläni ulkona ja nautin kylmän, raikkaan ilman hengittämisestä. Rentoudun ja katselen jään ja lumen täysin peittämää rauhallista järveä. Joskus on niin hiljaista, että kuulen lumihiutaleiden putoavan maahan.

-Olen ihastunut tähän paikkaan ja pyrin saamaan kaikki tuntemani ihmiset vakuuttuneeksi sen kauneudesta. Uskon, että monet pitävät Lapista, koska täällä ei ole ihmisiä tungokseen

Silvia Aeschlimann rakastui Lapin hiljaisuuteen ja puhtauteen.

asti. Kaukana ovat kiireiset kaupungit, melu ja ilmansaasteet. Täällä on tilaa hengittää ja olla jälleen luonnollinen oma itsensä. Pohjoisessa on Silvialle jokin erityisen rauhallinen taika, jota etelän rantakohteissa ei voi kokea. -Olen lomaillut niin etelän lämmössä, kuten Karibialla, kuin pohjoisessa, jossa kesä on lyhyt, mutta täynnä valoa. Palmujen ja hiekkarantojen sijaan pidän enemmän Suomen metsistä ja sen kauniista järvistä. Pohjoisessa on paljon rauhallisempaa. Pohjoisen taivaankannen valo on tehnyt Silviaan suuren vaikutuksen. Suurena toiveena hänellä on revontulten kokeminen, mutta Revon taivaalle hännällään heittämät värihuiskat ovat jääneet toistaiseksi vain haaveeksi taivaalla alati roikkuvien pilvien vuoksi. Silti, talvinen valo on ollut yksi mieleenpainuvimmista asioista -Valo on täällä ainutlaatuista. Hetki, jolloin aurinko valaisee taivaan pilvet horisontin takaa, on suorastaan taianomaista! Pidän talvesta eikä pimeys ole ollut lainkaan niin hankala kuin olin ajatellut. Lapin vuodenajat kiehtovat Sveitsin säätä pakenevaa. -Odotan innokkaasti neljää vuodenaikaa, kevättä, kesää, syksyä ja talvea. Kotimaassani meillä on ollut pääasiassa kaksi vuodenaikaa: kylmä talvi, jolloin sade tulee ajoittain lumena sekä kuuma kesä, jolloin sade tulee vetenä. Pakkanen ei ole vielä Silviaa pahasti puraissut eikä luntakaan ole ollut liiaksi asti. -Odotin kovasti kokevani äärimmäisen kylmyyden ja hurjasti lunta, mutta toistaiseksi ei ole ollut vielä kovinkaan kylmää ja paikoittain kotimaassanikin on enemmän lunta kuin täällä. Toisaalta, vielä on koko talvi aikaa niiden kokemiseen.

Samoamaan Lapin kukkuloille Lempiharrastustaan, vaeltamista, Silvia aikoo Lapissa jatkaa ja parhaana paikkana siihen hän pitää Lemmenjoen kansallispuistoa kauniine maisemineen. Silvialla on tunturien valloittamisen lisäksi monia suunnitelmia nauttia Lapin luonnosta uusien, ennen kokemattomien harrastusten parissa. Hänellä on tavoitteena aloittaa maastohiihto, jota hän ei ole vielä kotimaassaan päässyt koittamaan. Myös lumikenkäily on uusien harrastusten listalla kärkipäässä. Silvian vanhemmat ovat jo ennättäneet tutustua Lapin aktiviteetteihin. -He kävivät poroajelulla, huskyfarmilla ja moottorikelkkasafarilla. Kylmästä ja erityisesti pimeydestä huolimatta he pitivät Lapissa vierailusta ja se oli heistä erittäin hauskaa. Vanhempani tulevat uudestaan ensi kesänä, jolloin menemme vaeltamaan. Heille kesä saattaa sopia talvea paremmin. Suomalaisten luonne hämmästyttää -Matkustaessani Lapissa minulla on aina ollut turvallinen olo, jopa yksin vaellellessani. Turvallisuudesta puheen ollen, minua hämmästyttää etenkin ihmisten rehellisyys. Talvisaikaan suomalaiset usein jättävät kaupassa asioinnin ajaksi auton ovet lukitsematta ja moottorin käymään. Sveitsissä ei näin voisi milloinkaan tehdä, kaupassa käynnin aikana auto olisi hävinnyt! En saata vieläkään uskoa silmiäni nähdessäni käynnissä olevan auton ilman, että sisällä istuu ketään. Täällä se vaikuttaa olevan täysin normaalia. Silvia on pannut merkille myös pohjoisten ihmisten luotettavuuden.

-Ihmiset ovat aina olleet erittäin avuliaita, rehellisiä ja luotettavia. Erityisesti luotettavuus on mielestäni suomalaisten ominaispiirre. Kun suomalainen lupaa tehdä jotain, hän myös tekee sen. Silvia kokee suomalaiset myös vieraanvaraisina ja ystävällisinä. Poro, leipäjuusto ja lakka Suomalainen ruoka maistuu sveitsiläisen kielelle. -Se on erittäin hyvää. Sen sanoakseen tarvitsee ainoastaan maistaa poron lihaa, leipäjuustoa ja lakkaa! Suomalainen keittiö on yksinkertaista, mutta erittäin maukasta. Suomalainen ottaa huomioon myös vuodenaikojen vaihtelun ruokaa laittaessaan. Monien muutosten pyörteissä ja mieltä kiinnostavien harrastusten keskellä Silvia haluaa nauttia olostaan hitaasti kiiruhtaen. -Otan askeleen kerrallaan ja jatkan uuden työn sekä kielen opiskelua. Lapissa työskentelyn ja asumisen Silvia näkee erittäin hyvänä kokemuksena -Tänne tuleminen on ollut oikea valinta, vakuuttaa Silvia. Siinä hän osuu täysin naulan kantaan!

Silvia Aeschlimann Ikä: 31 Kotimaa: Sveitsi Lapissa: 21. marraskuuta 2011 lähtien Asuinpaikka: Menesjärvi (kaunein paikka maailmassa) Kielet: saksa, englanti ja suomi Ammatti: kaupallinen toimihenkilö / IT-asiantuntija Edellinen työ kotimaassa: projektiassistentti sekä prikaatin kenraalin assistentti Sveitsin puolustusvoimissa Nykyinen työ: hotellityöntekijä

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT MARJA MÄNNISTÖ JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY

KOE AITO

SAAMELAISUUS Yksi Pohjois-Lapin matkan kohokohdista on saamelaiskulttuuriin tutustuminen. Meille kaikille tuttujen värikkäiden Lapin pukujen, noitarumpujen ja porojen lisäksi saamelaisuus on paljon muutakin. Tämän vuoden alussa avatussa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa voi perehtyä nykysaamelaisuuteen ja monelle tutussa saamelaisten kansallismuseo Siidassa historiaan. Keskukset sijaitsevat lähes vieri vieren, joten yhdenkin päivän aikana koko perhe kerkeää saamaan kattavan katsauksen maamme alkuperäiskansan perinteisiin ja kulttuuriin.

aamelaiskulttuurikeskus Sajos on Pohjois-Lapin suurin kongressi- ja tapahtumatalo. Inarin kirkonkylässä Juutuanjoen rannalla sijaitseva keskus tarjoaa erilaisia kulttuuritapahtumia, mm. musiikki- ja elokuvafestivaaleja, joista kaikenikäiset voivat ammentaa aitoa saamelaisuutta. Sajoksessa on myös ravintola, saamelaiskirjasto ja käsityömyymälä. Lisäksi itse rakennus, jonka arkkitehtuuri ilmentää saamelaista kulttuuria, on näkemisen arvoinen. Onpa sen kunniaksi julkaistu postimerkkikin. Kyseessä on varsinainen monitoimitalo, joka summaa nykypäivän saamelaisuuden viereisen Siidan keskittyessä historiaan. Sajos yhdistää saamelaiset Saamelaiskulttuurikeskuksen idea on lähtöisin 1990-luvulta. Alkuperäinen ajatus oli, että Suomen saamelaisillekin tarvittaisiin oma parlamenttitalo, jossa Saamelaiskäräjät, saamelaisten korkein poliittinen elin, voisi kokoontua. Suunnittelussa oli alusta asti muka22

Inari Saariselkä 1/2012

na Saamelaiskäräjien lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskus, joka sai juuri valmistuneesta Sajoksesta mainiot tilat monipuoliselle saamelaisen kulttuurin toteuttamiselle mm. koulutuksen, tieteen, elokuvan ja musiikin keinoin. Sajos on koonnut monia muitakin eri alojen saamelaisia toimijoita saman katon alle. Käsityöpuoti Sámi Duodji pitää valikoimissaan upeita saamelaisia käsitöitä, saamelaiskirjastossa on kattava valikoima kirjallisuutta ja ravintola Galla täyttää vierailijoiden vatsat maittavalla perinneruoalla. Voidaankin sanoa, että Sajos on saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Mielenkiintoinen nimi Sajos on nimikilpailun satoa. Sana on inarinsaamea ja tarkoittaa asentopaikkaa, jossa oltiin tulilla pidempikin aika. Bures boahtin Siidii! Suomeksi: Tervetuloa Siidaan! Täältä löytyy tietoa niin saamelaisesta kulttuurista kuin Lapin luonnostakin. Teemat nivoutuvat yhteen huikeassa perusnäyttelyssä sekä vaihtuvissa näyttelyissä. Siida on visuaalisesti ja informatiivisesti

varsinainen aarrearkku! Saamelainen historia, kulttuuri ja luonto tekevät lähtemättömän vaikutuksen aitoudellaan, puhtaudellaan ja yksityiskohdillaan. Autenttiset esineet ja äänimaailma saavat perheen pienimmätkin pauloihinsa. Moni asia on varmasti entuudestaan tuttu mutta mukana on uuttakin informaatiota, joka saa miettimään alkuperäiskansan tarinaa – menneisyyttä ja nykyisyyttä. Kesäaikaan on sisätilojen kulttuuri-, taide- ja luontonäyttelyiden lisäksi mahdollista tutustua ulkomuseoalueeseen. Tapahtumakalenterissa on myös erilaisia luonto- ja kulttuuritapahtumia. Ja kun historia on koluttu läpi, on aika nauttia maukas ateria toisen kerroksen ravintola Sarritissa. Kesällä tapahtuu Kesällä ja ruska-aikaan Sajoksen ja Siidan tapahtumatarjonta houkuttaa paikalle vierailijoita aina lapsiperheistä nuoriin aikuisiin ja vanhempiin pariskuntiin. Sajos isännöi elokuussa kaksipäiväistä alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma

Ijahis Idjaa. Perjantaina lapset ja nuoret kutsutaan musiikkipajaan ja yleisölle avoin lasten ja nuorten esiintyjien konsertti raikaa. Lauantaina Sajoksen pihapiirissä nautitaan pääfestivaalista. Luvassa on elämyksiä, ilottelua ja mieleenpainuvia esityksiä. Tervetuloa kuulemaan aitoja saamelaissäveliä paikan päälle! Siidassa voi puolestaan ihailla päänäyttelyn ja ulkomuseoalueen lisäksi useampaa vaihtuvaa näyttelyä. Matkailullisesti kesä ja ruska-aika ovat ainutlaatuisia. Tapahtumien ohessa voi kokea kesällä Lapin yöttömän yön ja syksymmällä poimia lakkaa, eli hilloja, pakkaseen. Pohjois-Lappi on kokemuksia täynnä!

Lisätietoja: • www.sajos.fi • www.siida.fi • www.ijahisidja.fi Sano se saameksi! • Sajos – inarinsaamea. Tarkoittaa asentopaikkaa, jossa oltiin tulilla pidempikin aika • Siida – pohjoissaamea. Tarkoittaa lapinkylää tai porokylää, sekä elinpiiriä sen sisällä • Terve! – inarinsaameksi Tiervâ! koltansaameksi Tiõrv! pohjoisaameksi Dearvva! • Kiitos – koltansaameksi spä´sseb inarinsaameksi takka pohjoissaameksi Giitu, Giittus • Kesä – Keesi

Lähteet: • Marja Männistö, haastattelu 9.1.2012 • www.sajos.fi • www.siida.fi

TEKSTI JUKKA MARKKANEN KUVAT MAURI VIRPIKARI

ERÄMIES Sodankyläläinen Mauri Virpikari (67) on todellinen erämies. Puolustusvoimista vuonna 1990 eläkkeelle jäänyt Jääkäriprikaatin kapteeni vaeltaa vuosittain satoja kilometrejä eräoppaana Lapin erämaassa. Tämän lisäksi mies liikkuu luonnossa harrastustensa, metsästyksen ja kalastuksen, merkeissä.

Inari Saariselkä 1/2012

Mauri Virpikari Ikä: 67 Koulutus: Toimiupseerin tutkinto Ammatti: Eräopas, evp-sotilas Harrastukset: Metsästys, ampumaurheilu, liikunta sekä kielet Komein metsästyssaalis: Lienee hirvi Komein kalastussaalis: Noin 10 kilon hauki Sompiojärvestä Parasta Lapin kesässä: Heräävä kesä ja valo Parasta eräoppaana: Ihmiset ja luonto. Saan jakaa tietoa Lapista ja sen luonnosta Paras vaellusreitti: Yksi niistä on Raja-Jooseppi-Luirojärvi-Kiilopää Paras ruskakohde: Kiilopää ja Raututunturit

Varaustupia saa käyttää opastettujen ryhmien majoittamiseen.

aikka Virpikarissa asuu syvällä aito, suomalainen erämies, hänestä ei saa juroa kuvaa tekemälläkään – päinvastoin. Virpikari on äärimmäisen ystävällinen, kohtelias ja mukava haastateltava, juuri sellainen kuin asiakaspalvelijan toivoisi parhaimmillaan olevan. Virpikarin positiivinen luonne sekä hänen kaikenkattava luontotietämyksensä ovatkin ratkaisevia tekijöitä siihen, että lukuisat retkeilijät palaavat uudestaan Virpikarin opastamille vaelluksille. – Suurimman kiitoksenhan tästä työstä saa silloin, kun näkee retkeilijöiden tulevan uudestaan vaelluksilleni. Retkeilijöille itselleen usein paras hetki on se, kun he huomaavat osaavansa liikkua luonnossa, vaikka ovat aluksi epäröineet omia retkeilijän kykyjänsä, Virpikari toteaa. Ensimmäisen opastetun retkensä Virpikari teki jo vuonna 1985. Sittemmin hänelle on kertynyt 27 vuodessa useita vakiokävijöistä koostuvia asiakassuhteita. Suomalaisista vakiokävijöistä suurin osa tulee Suur-Helsingin alueelta. Myös ulkomailta tulee iso osa Virpikarin asi-

Inari Saariselkä 1/2012

akkaista, varsinkin Saksasta ja Ranskasta. Kokeneella Virpikarilla ei jää kieli solmuun ulkomaalaistenkaan kanssa: erämies puhuu sujuvan saksan lisäksi myös englantia ja ranskaa. Viikon vaelluksia Urho Kekkosen kansallispuistossa Virpikarin opastamat vaellukset sijoittuvat normaalisti taianomaiseen Urho Kekkosen kansallispuistoon ja ne kestävät viisi yötä ja kuusi päivää. Tällaiset viikon vaellukset jättävät kokeneemmankin vakioretkeilijän mieleen taatusti ikimuistoisia elämyksiä. Näin käy joka kerta myös Virpikarille, vaikka miehellä on takanaan noin 100 viikkovaellusta.

– Koskaan vastaan ei tule kahta samanlaista päivää – puhumattakaan samanlaisista vaelluksista. Luonto todistaa ihmeellisyytensä aina vain uudestaan. Vaikka minä tunnen nämä maastot kuin omat taskuni, hämmästyn itsekin joka kerta, kun pääsen Lapin aitoon luontoon.

– Luonnosta löytyy aina jotakin uutta. Lapin kasvisto ja eläimistö jaksavat yllättää kokeneemmankin erämiehen tai -naisen. Esimerkiksi erään yön aikana, kun nukuimme varaustuvassa, myyrä oli rakentanut omaa varastoaan mysleistämme ystäväni housujentaskuun, Virpikari ihmettelee. Viikon vaelluksen aikana retkeilijöille kertyy noin 100 kilometriä taivaltamista. Takuuvarmoja retkeilijöiden suosikkikohteita ovat satumaisen kaunis Luirojärvi sekä Saariselän korkein tunturi, Sokosti. Viimeistään näissä paikoissa suurimmalle osalle retkeilijöistä muistuukin mieleen, miksi he tulevat aina kerta toisensa jälkeen Virpikarin erävaelluksille. – Rakkaus luontoon sekä luonnon rauha, elämysten kokeminen, hiljaisuus, fyysisen kunnon ylläpitäminen sekä omien rajojensa ylittäminen, Virpikari luettelee muutamia syitä, miksi retkeilijät palaavat Pohjois-Lappiin. – Varsinkin kaupunkilaiset kokevat täällä palan taivaasta. Koskemattomassa erämaassa eivät kuulu piipaa-äänet eivätkä lentokoneiden moottorit, vaan ainoastaan tunturipurojen solina, Virpikari jatkaa.

Kahvitauolla Lapin erämaassa.

Turvallisuus kaiken A ja O Virpikarilla on 27 vuoden kokemus eräoppaana, eikä hänen retkillään ole koskaan tapahtunut pahempaa onnettomuutta tai loukkaantumista. Tämä ei ole sattumaa: retkeilijöiden turvallisuus on Virpikarille se kaikkein tärkein asia. – Täytyy koputtaa puuta, mutta toistaiseksi olemme välttyneet pahemmilta onnettomuuksilta. Korostan aina riskien välttämistä: veden, tulen ja aseiden kanssa on oltava äärimmäisen varovainen, Virpikari muistuttaa. Viikkovaellukselle lähteäkseen vaeltajan ei tarvitse olla Lapin vakiokävijöitä, sillä aloittelevatkin retkeilijät selviytyvät viikon reissusta ammattitaitoisen oppaan avustuksella. – Kuuden päivän retkillä pärjäävät kaikki ihan peruskunnolla, kunhan retkeilijä jaksaa kantaa oman 15 kiloa painavan rinkkansa. Aloittelijoiden kannattaa ensimmäisillä retkillänsä luottaa kuitenkin ammattilaisoppaan apuun, vaikka kunto riittäisikin. Lapin erämaa on joka tapauksessa arvaamaton paikka. Erämaassa puhelin ei välttämättä kuulu, ja vaikka kuuluisikin, apu on kaukana, Virpikari neuvoo. Virpikari tekee pyynnöstä myös päiväopastuksia, lähinnä Saariselällä ja Kiilopään alueella. Päiväreissut sopivat niin aloitteleville kuin kokeneille retkeilijöille. Kaikkien retkeilijöiden kannattaa panostaa myös retkivarusteisiinsa. – Suosittelen hankkimaan kunnon, laadukkaat retkeilyvarusteet, joita voi lainata vaikka tuttavilta, jos ei halua ostaa uusia. Laadukkaat varusteet kyllä kestävät pitkään ja maksavat itsensä takaisin. Vaelluskengät ovat tärkeimmät varusteista, Virpikari neuvoo. Vaikka varusteiden pitää olla kunnossa, niitä ei kannata pakata liikaa vaellukselle.

– Yksi tyypillisimmistä aloittelijoiden virheistä on se, että he pakkaavat aivan liikaa varusteita mukaansa. Rinkkoja sitten puretaan ennen kuin lähdetään luontoon. – Monet myös yliarvioivat oman kuntonsa. Viime talvena esimerkiksi pari ranskalaista lähti lumikenkäilemään varoituksista huolimatta aivan liian pitkää reittiä. Onneksi he kääntyivät itse ajoissa takaisin, Virpikari muistelee viime talven uhkaavaa tilannetta, joka sai kuitenkin kaikkien helpotukseksi onnellisen lopun. Ulkomaalaiset retkeilijät sortuvat helpommin oman kuntonsa yliarvioimiseen kuin suomalaiset. Heidän ennakkokäsityksensä Lapin luonnosta saattavat myös olla hieman vääristyneet. – Ulkomaalaiset voivat lähteä vaellukselle siinä uskossa, että kohta he näkevät karhuja tai villipeuroja, joista he voivat ottaa valokuvat muistokseen. He ovat saaneet väärää tietoa esimerkiksi kotimaansa matkatoimistosta. Urho Kekkosen kansallispuisto on kuitenkin aitoa erämaata, jossa ei ikinä tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Harvinaisempia villieläimiä saattaa nähdä tai sitten ei. – Tällaiset väärinkäsitykset ovat kuitenkin onneksi rajatapauksia. Yleensä suurin osa retkeilijöistä tietää, millaiseen paikkaan he ovat saapuneet, Virpikari toteaa. Karttaa ja kompassia tarvitaan Teknologiakehitys älypuhelimineen tuntuu olevan nykyään Suomessa päivän sana. Superpuhelimiin ja niiden GPSlaitteisiin ei kannata kuitenkaan täysin turvautua Lapin erämaassa. – Itselläni on viisi vuotta vanha peruspuhelin, sillä akun on kestettävä sen viikon kerrallaan. GPS-laitteet puolestaan

ovat ihan hauskoja vekottimia, mutta pelkästään niillä ei täällä pärjää. Kartta ja kompassi ovat ehdottomasti erämaaretkeilijän parhaimmat ja luotettavimmat ystävät, Virpikari muistuttaa. Varsinkin nuorisolle teknologian uutuudet ovat tuttuja värkkejä, toisin kuin kartta ja kompassi. Yleisesti ottaen nuorisoa näkee valitettavan harvoin vaeltamassa Lapin erämaassa. – Hartaasti toivon, että myös nuoret löytäisivät Lappiin retkeilemään. Silloin tulee aina hyvä tunne, kun näkee nuorempia vaeltajia luonnossa. Keski-ikä meidän retkeilijöillämme on kuitenkin se noin 50, Virpikari huokaa. Urho Kekkosen kansallispuiston erämaa sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille retkeilijöille, sillä vaellusreittejä voi muokata omannäköisiksi muun muassa lähtöpisteiden ja kiertosuuntien mukaan. Vaeltamiseen liittyykin olennaisesti valinnanvapaus, mutta varaustuvat kannattaa aina muistaa varata jo etukäteen. – Jos vaeltaminen Lapissa kiinnostaa, niin esimerkiksi Suomen Ladun ja Metsähallituksen internetsivuilta löytyy roimasti lisätietoa Lapin retkeilystä. Annan mielelläni myös itse ohjeita retkeilijöille ja autan heitä myös tarvittaessa vaellusreittien suunnittelussa, Virpikari neuvoo. Virpikarin lumoavia erätarinoita kuunnellessa mieleen hiipii väkisinkin ajatus: ensi kesän lomasuunnitelmiin kuuluu ehdottomasti vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa. Lisätietoja Lapin retkeilystä: www.suomenlatu.fi www.luontoon.fi www.retkikartta.fi

TEKSTI EEVA KEKÄLÄINEN KUVAT METSÄHALLITUS/PASI NIVASALO JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU OY

Kultalassa on

HIPPU HISTORIAA Ivalojoelta löydettiin kultaa 1868. Jalometalliesiintymän innoittamana ja äkkirikastumisen toivossa paikalle saapui lyhyen ajan sisällä jos jonkinlaista yrittäjää. Kultakuume oli huipussaan. Valvoakseen kullan kaivuuta ja myyntiä valtio rakennutti 1870 Ivalojoen pohjoispenkalle Kultalan Kruunun Stationin. Kultala oli sivussa teistä, joten se säästyi Lappia kohdanneesta sodan loppupuolen tuhosta. Tänä päivänä moni saapuukin paikalle tutustumaan maamme kullankaivuun historian ohessa Lapin vanhimpiin rakennuksiin.

Inari Saariselkä 1/2012

ultalan alue on paitsi historiallisesti merkittävä myös henkeäsalpaavan kaunis. Ympäristöstä on pidetty huolta, kuten perinnemaisemasta pitääkin. Varsinaisen vetonaulan, Kultalan päärakennuksen, lisäksi paikassa oli aikanaan jokseenkin kaikki, mitä kullanhuuhtojat kaipasivat uurastuksensa tueksi, muun muassa leipomo, kapakka ja savusauna. Jäljellä tänä päivänä alkuperäisessä asussaan ovat päärakennus, sauna ja aitta. Ne ovat ikäänsä nähden hyvässä kunnossa ja vieraiden vapaasti tutustuttavissa. Rakennukset kertoisivat takuulla huikeita tarinoita kultahuuman ajanjaksosta – jos vain voisivat.

Suomen suurin kultahippu painaa 393 grammaa. Hipun löysi vuonna 1935 Evert Kiviniemi Luttojoen latvoilta Saariselkä-Laanila alueelta. Kultahipusta on nähtävillä kopio Kultamuseossa Tankavaarassa.

Päiväksi tai yöksi Suosituin keino tutustua Kultalaan on ottaa osaa päiväretkelle. Matkailuyrittäjät tuovat kesäisin ja syksyisin ryhmiä veneellä paikan päälle aistimaan sen historiaa sekä nauttimaan retkieväitä. Uljas luonto saa venekyydillä saapuvat haukkomaan henkeään, kun maisemat vaihtelevat korkeista hiekkapenkoista jylhiin vaaroihin, tuntureihin ja jyrkkiin kallioseiniin. Vauhdin huumaa jokimatkaan tuovat komeat kosket, joiden laskeminen tuntuu mahanpohjassa asti. Luonto elää vuodenajan mukaan eikä matka ole koskaan samanlainen. Kultalaan pääsee myös patikoimalla Pahaojalta lähtevän 12 kilometrin matkan. Kultalassa on mahdollista yöpyä. Autio- ja vuokratupa majoittavat ne, jotka haluavat fiilistellä kultahuumaa sen synnyinpaikalla yön yli. Kämppien vieraskirjoista voi lukea, kuinka edelliset kävijät ovat tutustuneet kullankaivuuperinteeseen ja vanhoihin, autenttisiin rakennuksiin sekä nauttineet ympäristön kauneudesta. Erämaa on samanaikaisesti kaunis ja jylhä, mikä tekee lähtemättömän vaikutuksen perheen pienimpiinkin. Myös lasten mieleen Vaikka Kultalaan tullaan ensisijaisesti historiallisista syistä eikä siellä ole huvipuistoa tai pelikonsoleita, on kohde myös lasten mieleen. Vanhoihin rakennuksiin tutustuminen ja paikan historiasta kerrotut tarinat ovat kuin seikkailu. Myös jokimatka Kultalaan on huikea elämys upeine tuntureineen, ylväine vaaroineen ja kuohuvine koskineen. Suvantopaikoilla ehtii ihastella maisemia ja koskipaikoilla saa kunnon kyytiä. Tästä puhutaan vielä pitkään loman jälkeenkin! 29

oni tuo lapsensa tutustumaan erämaaympäristöön, jotta he oppisivat arvostamaan luontoa vanhempiensa tavoin. Koko ajan ei tarvita aktiviteettia ja toimintaa. On hyvä oppia myös rauhoittumaan ja ottamaan vastaan luonnon tarjoama ainutlaatuinen mahdollisuus hiljentyä. Moni aikuinen tuleekin Kultalaan juuri luonnon rauhoittavan vaikutuksen vuoksi: arjen kiireet unohtuvat täysin koskia laskiessa ja kultaperinteeseen tutustuessa. Lapsia kiinnostaa usein myös se, että Kultalaa ympäröivässä luonnossa elävät kaikki Lapin eläimet, muun muassa maakotka, muuttohaukka, karhu, ahma, susi ja ilves.

Lapin kultaryntäys houkutteli aluksi vain miehiä.

Legendaarisia henkilöitä Kultahuuman ollessa huipussaan Ivalojoelle tuli jos jonkinlaista huuhtojaa. Kultalan värikkäistä hahmoista kerrotaankin monia mehukkaita tarinoita. Yksi mielenkiintoisimmista oli professori Selim Lemströmin 1882 tekemä revontulitutkimus. Professori Lemström uskoi kykenevänsä tuottamaan revontulia. Hänen assistenttinsa tarkkailivat taivasta läheiseltä Kehäpään tunturilta ja ilmoittivat heti professorille, kun työssä oltiin onnistuttu – eli revontulia näkyi. Paikalle vedettiin jopa puhelinpiuhat yhteydenpidon helpottamiseksi. Niille raivatut aukot ovat vielä tänä päivänäkin nähtävillä. Todellisuudessa revontulia ei toki pystytty tuottamaan, vaikka professori Selim Lemströmin usko työnsä tuloksiin olikin vankka. Toinen legendaarinen Kultalan hahmo oli Iso-Anni. Kultahuuman alussa paikalle saapui vain miehiä. Alueen ensimmäinen nainen, Iso-Anni, tuli Kultalaan poliisien päällysmiehen palvelijan roolissa. Lempinimensä nainen sai rotevasta ulkonäöstään ja väkevistä voimistaan. Hänelle ei pärjännyt kukaan. Moni yritti tätä tyttöä riiata, mutta IsoAnni näytti jokaiselle kaapin paikan ja heitteli vonkuumatkalla olleita kullankaivajamiehiä mennen tullen. Hieman toisenlainen hahmo oli Ritakosken kultatyömaan emäntä Laura Fransiska Elviira Bono, joka oli Lemmenjoen Petronellan kolleegoita. Lisää Kultalan värikkäistä persoonista ja ensimmäisen kultaryntäyksen tunnelmista voi lukea Samuli Paulaharjun kirjasta Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa.

Jokainen voi kokeilla onneaan kullanhuuhdonnassa.

Inari Saariselkä 1/2012

Kullanhuuhdonnan tekniikka ja välineet eivät ole vuosien saatossa muuttuneet.

Sisullakin oli osansa Ivalojoki ja Kultala kertovat myös ihmisen yritteliäisyydestä – äkkirikastumisen toivossa totta kai. Kultalan lähimaastoissa näkyy niin onnistuminen kuin epäonnistuminenkin. Paikalle tuotiin aikanaan hevospelillä tai porokyydillä isoja, kalliita laitteita, mm. ruoppaajia, joiden uskottiin nostavan Ivalojoen pohjasorista kiloittain kultaa. Kun sitten ajan myötä selvisi, ettei joesta nousekaan rikkauksia, jäivät suuret laitteet toimettomina joen törmälle, missä ne ovat vielä tänä päivänäkin matkaajien valokuvattavina. Vaikkei Ivalojoen pankoilla Kultalan kohdalla olekaan enää aktiivista kullanhuuhdontaa, löytyy Ivalojoen sivujoilta, Palsijoelta ja Sotajoelta, valtauksia. Yksityisten huuhtojien opastuksella voi kokeilla onneaan. Lisätietoja antaa Lapin Kullankaivajain Liitto, www.kullankaivajat.fi. Kullankaivuun ja Kultalan aikakausi on mielenkiintoinen osa maamme historiaa. Tähän tarunhohtoiseen aikaan voi tutustua Kultalan autenttisessa ympäristössä erämaaluonnon ihmeitä ihastellessa. Kullankaivuun historiaan voi tutustua Tankavaaran Kultamuseossa, joka on kesäisin auki päivittäin.

Kultalaan pääsee riippusiltaa pitkin.

Lähteet: Haastattelu 20.12.2011 Pirjo Rautiainen www.kultamuseo.fi www.tankavaara.fi

TEKSTI TUOMO KUIVAS KUVAT MIKKO PELTOLA

PELTSI VIIHTYY ERÄTULILLA

Inari Saariselkä 1/2012

Monista radio- ja TV-juontajan töistään tunnettu Mikko Peltola alias Peltsi on innokas Lapinkävijä. Kairaan vetävät muiden muassa hyvät kalastusmahdollisuudet, mutta usein myös TV2:n Erätulilla -ohjelman juontajantyö. Retkeily sujuu myös perheen pienimpienkin kanssa.

Jo pelkkä mahdollisuus saaliiseen tekee Peltsin mielestä kalastuksesta mielenkiintoisen harrastuksen.

eltsiä voi luonnehtia perinteiseen tapaan lapinhulluksi, henkilöksi jonka on päästävä uusimaan lappikokemuksensa vuosittain uudestaan ja uudestaan. Mutta miksi? Mitä Lappi merkitsee paljasjalkaiselle helsinkiläiselle ja ikänsä siellä asuneelle? - Lappi merkitsee minulle paikkaa päästä niiden asioiden äärelle, joista pidän ja jotka ovat aika perinteisiä: luonnonrauha, kalavedet ja karu luonto. Nykyään se merkitsee joskus myös työtä, kun tehdään Erätulilla-ohjelman kuvauksia Lapissakin. Lisäksi Lapin ihmiset viehättävät, kuten ylipäänsä erilaiset ihmiset, Peltsi kertoo. - Arvostan pohjoisen ihmisten luonnonläheisyyttä. Esimerkiksi erilaiset sääolosuhteet, kuten pakkaset otetaan siellä itsestäänselvyyksinä, joista on totuttu selviytymään tekemättä asiasta suurta numeroa. Minustakin ulkoilma on parasta, mitä tiedän. Monista Lapin miellyttävistä puolista Peltsi pitää maisemia alueen vahvimpana valttina matkailullisesti. Hän uskoo, että ne puhuttelevat useimpia meistä. - Lappi on tunnettu varsinkin talvimatkailustaan, jota itsekin harrastan, mutta kesäolosuhteet tarjoavat siellä aivan toisenlaisen maailman. Kesäaikaan 34

Inari Saariselkä 1/2012

luonto näkyy ja pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Hauki on hyvää! Kaikista Lappiin liittyvistä harrastuksistaan Peltsi nostaa kalastuksen ehdottomaksi ykkösaktiviteetikseen. Saalis tai sen suuruus ei ole kuitenkaan hänelle tärkeintä, vaan toiminta miellyttävässä ympäristössä ja mahdollisuus kalansaantiin jo riittävät nautintoon. - Pidän erilaisista liikuntaharrastuksista, mutta Lappiin lähdön kannalta kalastus on se ykkönen. Mielenkiinto on esimerkiksi siinä, että osaako valita kulloiseenkin tilanteeseen oikeat pyydykset, iskeekö kala. Joella veneestä kalastaessa ympärillä virtaava vesi on mielenrauhan tuottaja parhaimmillaan. Peltsillä ei ole pohjoisessa yhtä ehdotonta suosikkikalapaikkaa, vaan hän käy mielellään kokeilemassa kalaonneaan Ylä-Lapin eri vesistöissä ja väliin Jäämeren rannikollakin. - Käyn kalassa esimerkiksi Teno-, Juutua- ja Ivalojoilla, mutta myös pienemmillä joilla ja lammilla. Mieleenpainuvimpia kalasaaliita ovat olleet Vetsijoen rannalta saatu kuusikiloinen lohi, isot harjukset Juutuanjoesta ja hauet ylipäänsä. Käsivarren-Lapin erämaajoet Lätäsenoa lukuuottamatta ovat vielä kokematta, samoin esimerkiksi Näätämöjoki.

- Pyydyksiin tarttuu yleensä lohta, harjusta, taimenta ja haukea. Lapinhauki olikin hyvä yllätys. Se on nimittäin aivan eri makuista, ylivoimaisesti parempaa, kuin etelästä pyydetty. En ymmärräkään, miksi haukea halveksitaan Lapissa. Myöskään ryöstökalastusta en ymmärrä. Jo pelkästään matkailulle on tärkeää, että kalakannat säilyvät kohtuullisina. Patikoiden ja pyöräillen Kalastuksen ohella patikointi, maastopyöräily ja murtomaahiihto kuuluvat Peltsillä niin Lapin kuin etelänkin aktiviteetteihin. Uusimpana ajanvietteenä listaa täydentää vielä aluillaan oleva metsästysharrastus, joka on keskittynyt ainakin toistaiseksi vain etelän metsiin. - Perinteisen etapista toiseen kuljettavan erävaelluksen sijasta minulla on tapana patikoida johonkin tiettyyn kohteeseen, yleensä kalastuspaikalle, jonne sitten leiriydyn. Lisäksi teen jostain tukikohdasta päivävaelluksia, yleensä niidenkin kohteena ovat kalapaikat. - Monesti minulla on Lapissa mukana maastopyöräkin, jolla olen ajellut käsivarren, Inarin ja UK-puiston reiteillä. Pyöräilymahdollisuuksia voisi olla kyllä enemmänkin varsinkin UK-puistossa, koska onhan siellä sauvakävelykin on sallittua. Metsästysasetta en ole vielä Lappiin kuljettanut, mutta ehkä senkin aika vielä tulee. Talvilajeissa suosin

Mikko ”Peltsi” Peltola • Juontaja/toimittaja • Päätyö TV2:n Erätulilla-ohjelma • s. 16.3.1974 Helsingissä • Kotipaikka Helsinki • Yo, mediaopintoja, • Kalastusopas • Perheessä vaimo ja kaksi lasta

Kalansaalis on aina ilon aihe, olipa se sitten minkä kokoinen milloinkin.

laskettelun sijasta murtomaahiihtoa, johon löytyvät hyvät ja laajat latuverkostot Saariselältä. Pienetkin mukaan Peltsi kertoo käyvänsä Lapissa kerran tai kaksi vuodessa tavallisena matkailijana. Sen lisäksi hänellä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kairaan myös työssään TV2:n Erätulilla-ohjelman tekijänä. - Käymme Lapissa vaihtelevin porukoin. Usein perheen kanssa mentäessä pidämme tukikohtana appiukon lomaosakketta Saariselällä. Vuosien varrella eri puolilta pohjoistakin on tullut eräkavereita, mutta voinpa lähteä reissuun myös yksin, kuten olen muutaman kesänä tehnytkin. - Ensi kesänä työskentelen Lapissa yhteensä lähes kuukauden rupeaman, kun tulemme tekemään sinne Erätulilla-tiimin kanssa viisi erillistä luonto-ohjelmaa. Kuvauksia tehdään esimerkiksi Enontekiöllä. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat jossain määrin, mutta se on pelkästään plussaa, sillä eihän työssäkäyvällä perheellisellä miehellä olisi muuten hirvittävästi aikaa kierrellä kairoissa. Koen ehdottomasti työni Erätulissa unelmahommaksi. Peltsi aikoo tehdä kaikkensa, että saa jälkikasvustaankin kavereita Lapinreissuilleen. Esikoinen onkin saanut jo ensikosketuksen Lappiin. - Hyvin näytti viihtyvän ahkiossa, lauleskeli, väliin nukkui ja piltti maistui Luulammen latukahviossa. Pientenkin lasten kanssa voi retkeillä aivan sujuvasti, Peltsi toteaa.

Lapinreissun muistoja: Jäidenlähtö ja auton hajoaminen ”Lapinhulluuteni alkoi joskus 2000-luvun alussa. Minulla oli toukokuulla lomaa radiosta ja matkalle piti päästä, kun kotiinkaan ei huvittanut jäädä. Etelänmatkat eivät kiinnostaneet, niinpä päätin suunnistaa isäni vanhalla autolla Lappiin. Ensimmäisenä sulanmaanajan Lapinreissuna siitä muodostui ikimuistoinen elämys Tenojoen jäidenlähtöineen. Mutta myös paluumatka jäi mieleen. Sodankylän ja Rovaniemen välillä alkoi autosta kuulua kummaa kolinaa ja huomasinkin eturenkaan heiluvan miehekkäästi. Pääsin sillä kuitenkin Rovaniemelle, jossa Shellin pojat vaihtoivat uudet laakerit ja matka pääsi jatkumaan yhden ylimääräisen yön jälkeen kotiin.”

Urakipinä dj:n hommista Peltsin urapolku Erätulilla-ohjelman juontajaksi on ollut maastoltaan monipuolinen. Yksi työ on johtanut toiseen ja väliin radio- ja TV-töitä sekä juontokeikkoja on tehty rinnakkainkin. - Minua ei kiinnostanut lukeminen penskana ollenkaan ja lukiokin meni penkin alle. Jo yläasteaikoina tein dj-hommia ja kuuntelin ahkerasti radiota. Huomasin, että omaan jonkinlaisia sanallisia kykyjä ja meninkin ammentamaan mediaoppeja Helsingin evankeliseen kansanopistoon. Ensimmäinen media-alan työtehtäväni oli vuonna 1997 MTV3:n nuortenohjelma Jyrkin juontaminen, Peltsi kertoo. Parin vuoden kuluttua miehen ura jatkui TV2:n Summerissa Silvia Modigin juontajaparina, mutta pian vuosituhannen vaihduttua uusi työ löytyi Radiomafiasta ja sitä seuranneesta YleX:stä, mitä kesti vuosikymmenen loppuun. Uusi vuosikymmen toi taas uuden työn, TV2:n Erätulilla-ohjelman teon. Vuosien varrella Peltsi on antanut panoksensa lukuisiin televisiotuotantoihin nuorten ohjelmista Emmagaalaan ja Euroviisuista Tangomarkkinoihin. Tunnustustakin on sadellut; mies on esimerkiksi palkittu Telvis-gaalassa vuosina 2004, 2005 ja 2006 suosituimpana radiojuontajana ja 2007 Liikenneturvan tiedotuspalkinnolla työstään pyöräilykypärän käytön edistäjänä.

KESÄ- JA RUSKAMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO Matkailu- tai retkeilyinfo Hotelli tai muu majoitus Mökkimajoitus

Ravintola/kahvila

Kauppa

Kalastuslupia

Kalastus

Catering

Posti

Metsästyslupia

Metsästys

Veneristeilyt Maastopyöräily tai pyörävuokraus Melonta tai kanoottivuokraus

Lahjatavaroita

Nähtävyys

Ratsastus

Tilausajot

Taksi

Patikointi/vaellus

Sauna

Autovuokraus

Opaspalveluita

Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila

Uima-allas

Kokouspalvelut

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Kahvila

Inari Saariselkä 1/2012

Luontopolku

Kullanhuuhdonta

Venevuokraus

SAARISELKÄ MATKAILUNEUVONTA & LUVAT METSÄHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi

MAJOITUS & RAVINTOLAT HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/ esittely/ Myös kosmetologi- ja hierontapalvelut, sisäpelit ja sisäpelivälineiden vuokraus.

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com. Myös Feel Good Streetin hyvinvointipalvelut ja HealthEx-terveyskuntosali.

CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi. Majoitusta lasi- ja lumi-igluissa.

HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi

HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854 +358 45 2565 818, Hotelli Laanihovi +358 16 667033 Viskitie 1, PL 20, 99830, Saariselkä laanihovi@saariselka.fi www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet, curling, potkukelkat sekä majahuolinta.

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi /9

RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä huippu@saariselka.fi www.saariselka.fi /huippu

ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 400 733470 Saariselkä ari.heikkila@pp6.inet.fi www.arcticfriends.com

KAUNISPÄÄN KIISA Saariselkä kiisa@kiisa.net www.kiisa.net

KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com

KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.

LAPIN LUMO OY Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo

LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO Matkailu- tai retkeilyinfo Hotelli tai muu majoitus Mökkimajoitus

Ravintola/kahvila

Kauppa

Kalastuslupia

Kalastus

Catering

Posti

Metsästyslupia

Metsästys

Veneristeilyt Maastopyöräily tai pyörävuokraus Melonta tai kanoottivuokraus

Lahjatavaroita

Nähtävyys

Ratsastus

Tilausajot

Taksi

Patikointi/vaellus

Sauna

Autovuokraus

Opaspalveluita

Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila

Uima-allas

Kokouspalvelut

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Kahvila

SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi www.kiilopaa.fi Myös lapsiahkiot ja rinkat, retkeilyvarusteet sekä geokätköt.

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi /tunturikoivu

TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIYÖ OY Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

OHJELMAPALVELUT ACTION PARK IVALO OY Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222 99830 Saariselkä office@actionpark.fi www.actionpark.fi

Inari Saariselkä 1/2012

WILD NORTH Puh. +358 20 564 6990 Fax +358 20 564 6991 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä saariselka@wildnorth.fi www.wildnorth.fi

HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071 +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi www.saariselka.fi /huskyco

JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi www.saariselka.fi /joikukotsamo

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT KY Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo anissilaari@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi

LAPLAND SAFARIS Puh. +358 16 668 901 Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706 Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, PL 30, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.saariselka.fi /luontoloma

Luontopolku

Kullanhuuhdonta

Venevuokraus

TOP SAFARIS OY Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818 Top Safaris safari club PL 20, 99830 Saariselkä. topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi

OSTOKSET JA TULIAISET GALLERIA & KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.

HIPPUPUOTI OY Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi /hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP puh. 0405095218 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.

ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13 PL 50 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448 Lutontie 16, PL 50, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT

Pohjoisen LKV Oy Teija Kunnari Puh. 040 735 5021 Kelotie 1, 99830 Saariselkä tkk@pohjoisenlkv.fi www.pohjoisenlkv.fi Kiinteistövälitystä

INARI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT INARI EVENT LAPLAND Puh +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi

KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä koskisentaksi@saariselka.fi

PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 PL 30, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi

MUUT PALVELUT MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502 , +358 45 2396135, +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi

GIELLAJOHKA KY Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825, Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

LAKE & SNOW INARI LOMAKYLÄ INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari info@lakesnowinari.fi www.lakesnowinari.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Myös lapsiahkiot ja -rinkat.

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

SIIDA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi Metsähallituksen luontopalvelut Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 siida@metsa.fi INARIN MATKAILUINFO Puh. +358 40 168 9668 tourist.info@inari.fi

URUNIEMI CAMPING KY Puh. +358 50 371 8826 Fax +358 20 6402 6570 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.com www.uruniemi.com

OSTOKSET JA TULIAISET INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.

LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Puh. +358 16 673 435, +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

INARI-SAARISELKÄ -ALUEEN PALVELUHAKEMISTO Matkailu- tai retkeilyinfo Hotelli tai muu majoitus Mökkimajoitus

Ravintola/kahvila

Kauppa

Kalastuslupia

Kalastus

Catering

Posti

Metsästyslupia

Metsästys

Veneristeilyt Maastopyöräily tai pyörävuokraus Melonta tai kanoottivuokraus

Lahjatavaroita

Nähtävyys

Ratsastus

Tilausajot

Taksi

Patikointi/vaellus

Sauna

Autovuokraus

Opaspalveluita

Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila

Uima-allas

Kokouspalvelut

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Kahvila

ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA /ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413, +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Fax +358 16 673 000 Meneskartanontie 71, 99870 Inari menesjarvi@menesjarvi.fi www.menesjarvi.fi

VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

TANKAVAARAN KULTAKYLÄ Puh. +358 16 626 158 Fax 016 626 261 99695 Tankavaara info@tankavaara.fi www.tankavaara.fi

NELLIM MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230, 99860 Nellim jouko.lappalainen@nellim.fi www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi

NÄHTÄVYYDET JA OHJELMAPALVELUT KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi http://www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251, Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

Inari Saariselkä 1/2012

Venevuokraus

MATKATOIMISTO RTG READY TO GO OY Puh. +358 10 389 2203, Fax +358 30 624 4125, Ivalontie 7, PL 51, 99800 Ivalo ivalo@readytogo.fi www.readytogo.fi

DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710 Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille

IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com

MUUT PALVELUT

IVALO MATKAILUNEUVONTA

TANKAVAARA

Luontopolku

Kullanhuuhdonta

METSÄHALLITUS /IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871 +358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com www.kamisak.com

INARILAINEN/UKKO-MEDIA Inarin ja Utsjoen paikallislehti Puh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

POHJOIS-LAPIN OPPAAT RY AUKTORISOIDUT OPPAAT OPASTUKSET POHJOIS-LAPN ALUEELLA Puh. +358 45 341 6067 pohjoislapinoppaat@gmail.com

UTSJOKI MAJOITUS JA RAVINTOLAT HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100 040 517 3178 myynti@hotelli.utsjoki.fi Luossatie 4, 99980 Utsjoki

LEMMENJOKI 2012

VENEAIKATAULU Aamu: • Njurguilahti klo 10.00 • Ravadas klo 10.40 • Kultalan Hamina klo 11.30 • Kultalan Hamina klo 11.40 • Ravadas klo 12.00 • Njurguilahti klo 13.00

Tähdet Tunturissa! 1.-2.9. Jarkko Honkanen & Taiga 3.9. Nasma 4.9. Suvi Teräsniska 5.-7.9. Nasma 9.-10.9. Channel Four 13.-15.9. Ilkka Marttala & Tropicana 16.-20.9. Timo Luostari & Kilimanjaro 21.-22.9. Solistiyhtye Ketola & Witikainen 25.9. Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani

1.-3.9. Antti Vanninen & Jamset 4.-9.9. Pohjantähti 10.-15.9. Christa Huikko Band 16.-19.9. Trio Grande 20.-22.9. Tropicana 28.-29.9. Elixir

Ruskan kunniaksi esiintyjät kahdella estradilla ja tanssit kahdella parketilla! Ohjelmamaksu 14-17€ Majoittumalla säästät selvää rahaa! Varaa majoituksesi Santa’s Hotel Tunturista, majoittuville vapaa sisäänpääsy! Oikeudet muutoksiin ppidätetään.

tel. +358 16 681 501 | e-mail. saariselka@santashotels.fi

Ilta: • Njurguilahti klo 17.00 • Ravadas klo 17.40 • Kultalan Hamina klo 18.30 • Kultalan Hamina klo 18.40 • Ravadas klo 19.00 • Njurguilahti klo 20.00

7.6 - 16.6 vain iltavuorot 17.6 - 15.8 aamu- ja iltavuorot 16.8 - 17.9 vain iltavuorot Njurguilahti-Ravadas 14 €/hlö/yksi suunta Njurguilahti-Kultasatama 18 €/hlö/yksi suunta

Löydä Saariselän ja Pohjois-Lapin tarjonta ja käyntikohteet:

www.saariselka.fi

PohjoisLapin

TAPAHTUMAKALENTERI

1.5. Monotanssit Laanilassa klo 14-17 • Lisätietoja: www.laanihovi.fi

18.-19.5. CLIMAX- Suomen Pohjoisin Salibandy-turnaus Saariselän Urheiluareenassa • Lisätietoja: www.facebook.com/climaxturnaus

25.-27.5. Saariselkä Volley – lentopalloturnaus Saariselän Urheiluareenassa • Lisätietoja: www.lapinsudet.fi

22.6. Kullankaivajien Juhannuskisat • Juhannuskisat järjestetään Saariselän Panimon piha-alueella

30.6. Perinteinen Ivalojoen kumilauttaretki Kutturasta Toloseen. • Tutustutaan kultaiseen erämaajokeen ja sen upeisiin maisemiin ja kultahistoriaan melonnan jännitystä unohtamatta • Lisätietoja: www.saariselka.fi/luontoloma

Arkipäivisin heinäkuussa Kultamuseolla Tankavaarassa Kultaseikkailu 6-12 vuotiaille lapsille • Kesto noin 1 tunnin, alkaen klo 12.00 Kultamuseon auditoriossa • Lisätietoja: www.kultamuseo.fi

26.-28.7. Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa • Lisätietoja tapahtumasta: www.kultamuseo.fi

11.-12.8. Saariselkä MTB weekend 2012 • Lisätietoja: www.saariselka.com

16.-18.8. Jänkhällä Jytisee • Pohjois-Suomen suurin moottoripyörätapahtuma • Lisätietoja: www.tunturihotelli.fi

Inari Saariselkä 1/2012

17.-19.8. Ijahis Idja – Alkuperäiskulttuurien Musiikkitapahtuma Inarissa • Ijahis idja on alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, joka on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 alkaen. Tapahtuma on ainut Suomessa järjestettävä musiikkifestivaali joka keskittyy saamelaismusiikkiin. Joka vuosi tapahtumassa vierailee myös muiden alkuperäiskansojen edustajia. • Seuraavan kerran Ijahis idja järjestetään 17.-19.8.2012 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen tiloissa ja ympäristössä Inarissa. Ijahis Idjan ohjelmaan kuuluvat lasten ja nuorten päivä musiikkityöpajoineen ja konsertteineen, musiikkiseminaari sekä Ijahis idja -pääkonsertti jossa kuullaan saamelaismusiikin parhaimmistoa. Lisäksi ohjelmassa on festivaaliklubi. • Lisätietoja: www.ijahisidja.fi

24.-26.8. Rautaa Rajalle • Suomen pohjoisin Jenkkiautotapahtuma järjestetään Saariselällä jo 7. kertaa. • Lisätiedot: www.tunturihotelli.fi

13.-14.9. Barentsin Messut Saariselän Urheiluareenassa • Barentsin monipuoliset, monikulttuuriset ja kovasti odotetut yleismessut järjestetään Saariselällä Saariselkä Areenalla juuri vilkkaan ruskasesongin kynnyksellä 13-14.9.2012. Messut heijastelevat pienoiskoossa koko alueen toimintaa. Elinehtona on, että yhteistyö eri toimijoiden välillä on saumatonta, monipuolista ja jatkuvaa. On kysymyksessä sitten matkailu, rakentaminen, taide tai käsityö, eri tahot täydentävät toisiaan ja rikastuttavat alueen tarjontaa. • Lisätiedot: www.inlike.fi

10.10. Hiihtokauden avajaiset Saariselällä • Ensilumenladun avajaistapahtuma

22.-25.11. Kaamosjazz • Lisätietoja: www.kaamosjazz.fi

Lisää tapahtumia: • www.saariselka.fi

MITEN

PERILLE? Vaikka PohjoisLappi on keskellä erämaaluontoa, on tänne helppo tulla. • Finnair lentää suoria lentoja Helsingistä Ivaloon. Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. • Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. • Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin. Sujuvan joukkoliikenteen ansiosta pääset vaikka Jäämerelle asti. Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat: Saariselkä Kiehinen Kelotie 1 / Siula 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi

Inari Siida Inarintie 46 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Ivalo Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

KOKO KANSAN KESÄJUHLA Inariviikot ovat Inarin kunnan kesän päätapahtuma. Inariviikkojen ideana on tarjota helposti koettavia, matalan osallistumiskynnyksen tapahtumia Inarin kunnan alueella niin kuntalaisille kuin matkailijoille. Inariviikkojen järjestämisestä vastaa Inarin kunnan kulttuuritoimi yhteistyössä alueen yhdistysten ja yritysten kanssa.

nariviikkojen ohjelmistoon kuuluu laaja valikoima tapahtumia niin musiikin, urheilun, viihteen, taidenäyttelyiden, perinnepäivien, metsä- ja eräpäivien sekä teatterin osalta. Torimarkkinat, Watercross-vesimoottorikelkkakisat, Ivalon Pelimannipäivät, Rock@Ivalo City –tapahtuma huippuartisteilla, erilaiset kyläjuhlat, kullanhuuhdontakisat, Marco Bjurströmin juontamat tanssikisat sekä harrastajateatteriesitykset pitävät huolen siitä, ettei Inariviikkojen aikana tarvitse pähkäillä, miten aikansa käyttäisi.

sitoutumista, mutta on antoisaa sekä tekijöille että kokijoille. Inariviikkojen kokonaisyleisömäärä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2011 tuhannella kävijällä ja ylitti 9000 kävijän määrän. Jännityksellä odotetaan, mihin kävijämäärälukuihin päästään kesällä 2012. Tervetuloa mukaan monipuolisille Inariviikoille! Ota selvää tulevista tapahtumista tai osallistu itse Inariviikkojen toteuttamiseen seuraamalla Inariviikkoja nettisivuilla tai Facebookissa: www.inariviikot.fi www.facebook.com/Inarinkulttuuritoimi

Perinteisten kesätapahtumien lisäksi mukana on myös uutta ohjelmaa. Lapset huomioidaan kesällä 2012 aivan omalla lastenpäivällä. Lapset pääsevät onkimaan, kuuntelemaan lastenmusiikkia ja kokemaan taidetyöpajoja. Inariviikkojen valttikortti on tapahtumien ja tapahtumia järjestävien yhdistysten sekä yritysten monipuolisuus. Kaikki toimijat, niin yksityiset kuin yhteisöt, ovat tervetulleita mukaan järjestämään ohjelmaa Inariviikoille – kuntalaisten ja matkailijoiden omannäköisille viikoille. Onnistuneiden tapahtumaviikkojen toteuttaminen vaatii tekijöiltään

Parempia päätöksiä Palkisilla! Santa’s Hotel Tunturin Kokouspalkisilla järjestät kokouksen vähemmällä vaivalla. Palkishinnat alkaen 44 € / henkilö / vuorokausi! Kysy lisää ja varaa kokouksesi: tel. +358 16 681 501 e-mail. saariselka@santashotels.fi www.tunturihotelli.fi

TAKAKANSI TÄHÄN PLM IMAGOMAINOS?

Kiehtovaan kesään Saariselälle Persoonalliset lähitunturit sekä Jäämeren läheisyys tuovat eksotiikkaa Saariselällä viettämiisi lomapäiviin!Räätälöi kesälomasi verkkokaupassamme.

Tunnetun loma- ja kokouskohteemme, Lapland Hotel Riekonlinnan, ravintolaa ja huoneita on uudistettu. Muista, että majoitusvaihtoehdoistamme löydät myös laadukkaat lomahuoneistot. Kesäpäivän rientojen ja aktiviteettien jälkeen voit rentoutua ravintolasalissamme – nautiskele keittiömme loihtimista korkeatasoisista à la carte -herkuista.

Kesän halutuin passi Pyydä oma Kesäkierrospassisi henkilökunnaltamme majoituksesi yhteydessä! Siinä on aurinkoinen etu – neljä yöpymisleimaa kerättyäsi saat maksuttoman yöpymisen jossakin kesäkohteistamme. Suunnittele kesän Lapland Hotels -tärppisi. Lataa esimerkiksi moottoripyöräilijöiden suosima Lapin Kasi -reitti navigaattoriisi tai matkapuhelimeesi!

37,-

Kesäyö Saariselällä

alk.

Lapland Hotel Riekonlinna

hlö / 2 hh / vrk

Sis. majoitus aamiaisella, voimassa 1.6.–31.8.

in Lappi! Lisää va pamme erkkokaup uv Uudistett aplandhotels.com :L u t t on ava

168,-

Ruskaloma Saariselällä

alk.

Lapland Hotel Riekonlinna

hlö / 2 hh / 3 vrk

Sis. majoitus puolihoidolla, voimassa 25.8.–30.9.

Buukkaa mieleisesi loma uudistetusta verkkokaupastamme: Laplandhotels.com Palvelemme sinua myös numerossa 016 3232.