Salibandyliiton vuosikertomus 2010

Page 1

Vuosikertomus 2010 Suomen Salibandyliitto ry



Vuosikertomus 2010 Suomen Salibandyliitto ry


Sisällysluettelo YLEISTÄ......................................................................................5 Jäsenseurojen määrä.................................................................5 Sarjatoiminnan laajuus..............................................................5 Seuratoimijoiden huomioiminen ..........................................6 VARSINAINEN TOIMINTA....................................................7 Päihteet ja reilun pelin periaatteet........................................7 Antidoping -toiminta ...............................................................7 Olosuhteet.................................................................................7 Sarjatoiminta..............................................................................7 LAPSET JA NUORET...............................................................8 AIKUISET....................................................................................9 Miesten sarjat.............................................................................9 Naisten sarjat.............................................................................9 Seniorisarjat................................................................................9 ALUEELLINEN TOIMINTA.....................................................10 Etelä-Suomen alue.....................................................................10 Länsirannikon alue ...................................................................11 Sisä-Suomen alue.......................................................................12 Kaakkois-Suomen alue.............................................................14 Savo-Karjalan alue.....................................................................16 Pohjanmaan alue........................................................................17 Pohjois-Suomen alue................................................................18 NUORISO- JA HARRASTELIIKUNTA................................19 HUIPPU-URHEILU...................................................................23 Miesten Salibandyliiga...............................................................23 Miesten Suomen Cup...............................................................23 Miesten I divisioona..................................................................23 Naisten Salibandyliiga...............................................................24 Miesten maajoukkue.................................................................24 Naisten maajoukkue ...............................................................25 Poikien U19 maajoukkue .......................................................25 Tyttöjen U19 maajoukkue.......................................................26 Miesten B-maajoukkue ...........................................................26 Naisten B-maajoukkue ...........................................................26 Maaottelut Suomessa...............................................................26 EuroFloorball Cup (EFC).........................................................27 TUKITOIMINNOT...................................................................28 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus...............................................28 Valtakunnallinen koulutus........................................................28 Alueellinen koulutus.................................................................28 Erotuomaritoiminta..................................................................31 Viestintä .....................................................................................32 Markkinointiviestintä................................................................33 HALLINTO.................................................................................34 Liittokokous ..............................................................................34 Valtuusto.....................................................................................34 Liittohallitus................................................................................35 Valiokunnat.................................................................................35 Talous...........................................................................................37 Henkilöstö . ...............................................................................38 Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta..........................................39 Kansainvälinen toiminta .........................................................40 Liitteet: Tilinpäätös ja tase 2010.............................................42


YLEISTÄ

V

uosi 2010 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 25. toimintavuosi. Juhlavuotta tuotiin esiin eri tapahtumissa viestinnällisesti. Liiton normaalin toiminnan ohella merkittävän huomion sai juhlavuonna Helsingissä ja Vantaalla pelatut miesten kahdeksannet maailmanmestaruuskisat. Suomessa on aiemmin järjestetty miesten MM-kisat vuonna 2002. Vuonna 2010 pelattuihin kisoihin, joissa Suomen joukkue esiintyi voitokkaasti puolustavana maailmanmestarina, osallistui yhteensä 16 maata Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta. MM-kisat olivat monella tapaa menestys niin urheilullisesti, yleisömäärällisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti, kuin myös mediahuomioltaan ja tunnelmaltaan. MM-kisojen suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. MM-kisojen aikana järjestettiin Helsingissä Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n yleiskokous sekä Helsingin kaupungin vastaanotto osallistuville joukkueille ja kansainvälisille delegaateille. Kisojen tarkempi raportti on tämän vuosikertomuksen liitteenä.

Sarjatoiminnan laajuus Sarjatoimintaan kaudella 2010-2011 osallistui 2.215 joukkuetta, joka on 99 joukkuetta enemmän kuin edellisellä kaudella (+4,7 %). Miesten joukkueita oli 973 (950 kaudella 09-10), naisten joukkueita 212 (194), poikien joukkueita 875 (813) ja tyttöjen joukkueita 155 (159). Lisäksi seniorisarjoihin osallistui 178 joukkuetta.

Joukkueiden lkm (31.12.) 3000 2500 2000

2391

2307

2202

2084

1891 1631

1500

1362

1000 500 0 1997

2000

2003

2006

2008

2009

2010

Joukkueiden määrä toimintavuoden lopussa 1997-2010.

Vuosi 2010 oli Salibandyliiton liittokokousvuosi, jolloin Vuonna 2010 liiton sarjoissa pelattiin noin 22.300 sarsyksyn aikana järjestettiin kaikilla seitsemällä alueella alue- jaottelua. Kussakin ottelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kokoukset. Aluekokoukset esittivät alueiden edustajia liitto- kaksi erotuomaria. Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaakokoukselle valittavaksi valtuustoon. jasiirtojen käsittely (4.400/v), vakuutusvapautushakemusten käsittely (1.000/v), erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaSuomen mestaruudet ratkaistaan eri sarjoissa pelikau- minen sekä matkalaskujen tarkastaminen ja maksatus. Erosittain. Kilpailukausi on 1.5.-30.4. Kalenterivuosittaiseen tuomareiden matkalaskujen maksujen hoitamiseen käytetvuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu – ja tiin ulkopuolista tahoa. yhden kauden alkuosan tapahtumat. Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, LänsirannikLisenssipelaajien määrä jatkoi kasvuaan. Kilpailukauden ko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja 2009-2010 lopussa lisenssipelaajia oli 45.423 henkilöä (+2,5 Pohjois-Suomi. %). Aikuisia miehiä lisenssipelaajista oli 42,2 %, aikuisia naisia 7,1 %, poikajunioreita 42,8 % ja tyttöjunioreita 7,9 %. Miespuolisten osuus oli 85 % ja naispuolisten 15 %.

Jäsenseurojen määrä

Vuonna 2010 jäsenseurojen määrä oli vuoden lopussa 871 (835 v. 2009). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 %. Lisenssipelaajat (31.12.)

Seurojen lkm (31.12.) 880

50000

870

871 858

860

43237

45000

872

838

840

40000

30000

836 830

835

44025

40830

33799

35000

845

850

38995

28680 22943

25000

835

20000

830

15000

820

10000

810

5000

800 2002

2003

2004

2005

2006

2007

Seurojen määrä toimintavuoden lopussa 2002-2010.

2008

2009

2010

0 1997

2000

2003

2006

2008

2009

2010

Lisenssipelaajien määrä toimintavuoden lopussa 1997-2010.


Seuratoimijoiden huomioiminen Seuratoiminnan kultaisen ansiomerkin voi saada hakemuksesta henkilö, joka on toiminut poikkeuksellisen aktiivisesti salibandyn ja sählyn edistämiseksi seuratoiminnassa, vähintään 15 vuoden ajan. Ansiomerkit myöntää liiton hallitus.. Toimintavuoden aikana ansiomerkit myönnettiin seuraaville henkilöille: » Nro 7. Markus Mikael Raittinen 9.3.2010 . (Karhukopla ry) » Nro 8. Mikko Olavi Saarenoja 23.3.2010 . (SC Sähly 90) » Nro 9. Jyrki Koskela 11.5.2010 . (Kauhajoen Karhut ry) » Nro 10. Ilkka Kalevi Ukkola 11.5.2010 . (Haukiputaan Heitto) » Nro 11. Lasse Juhani Qvist 18.6.2010 . (V- ja U-seura Koskenkylän Riento ry) » Nro 12. Pekka Remes 18.6.2010 . (V- ja U-seura Koskenkylän Riento ry) » Nro 13. Heikki Tapani Penttinen 20.10.2010 . (Mäntyharjun Virkistys) » Nro 14. Petri Jouni Antero Tanttu 20.10.2010 . (Mäntyharjun Virkistys) » Nro 15. Ilkka Tapio Johansson 20.10.2010 . (Perestroika ry)


VARSINAINEN TOIMINTA Päihteet ja reilun pelin periaatteet

Olosuhteet

iiton kilpailusäännöissä kielletään ottelutapahtumissa päihteiden, nuuskan ja tupakan käyttö sekä päihtyneenä esiintyminen osallistuvien joukkueiden jäseniltä. Pelisäännöissä ja erotuomareiden tulkintaohjeissa tupakkatuotteiden käyttö katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi, ja siitä seuraa joukkue- ja pelaajakohtainen rangaistus. Päihteiden alaisena esiintyminen ottelussa pyritään ehkäisemään keskustelun avulla jo ennen ottelua.

SBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa.

L

Kilpailusäännöissä, sarjamääräyksissä, maajoukkuesopimuksissa ja Salibandyliigan joukkuetoimihenkilösopimuksissa kielletään ottelutapahtumiin osallistuvilta henkilöilta vedonlyönti ja sopupeli. Liiton toimintaan osallistuvien henkilöiden edellytetään toimivan liiton toimintasääntöjen 2§:n sisältöä kunnioittaen: ”Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto pyrkii edistämään tasa-arvoa.”

Antidoping -toiminta

S

uomessa tehtiin salibandyn osalta vuonna 2010 yhteensä 116 dopingtestiä. Näistä testeistä Suomen Antidopingtoimikunta teki 85 testiä, joista harjoituskauden testejä oli 48 ja kilpailujen testejä oli 37. Wada/kv. lajiliitto teki testejä yhteensä 31, joista harjoituskauden testejä oli 8 ja kilpailujen yhteydessä testejä oli 23. Testitulokset olivat negatiivisia lukuun ottamatta yhtä positiivista testitulosta, josta seuraamuksena oli varoitus dopingrikkomukseen syyllistyneelle pelaajalle. Toimintavuoden aikana kolme (3) miesten maajoukkuepelaajaa ja kaksi (2) naisten maajoukkueen pelaajaa oli kansainvälisen salibandyliiton IFF:n kautta liitettynä Testauspooli 1:seen. Näiden pelaajien tuli ilmoittaa säännösten mukaisesti olinpaikkatietonsa käytössä olevaan järjestelmään. Miesten salibandymaajoukkue kuului ADT:n Puhtaasti Paras –ohjelman tähdistöön edistäen puhtaan urheilun arvoja ja viestiä. Salibandyn MM-kisat vastaanotti marraskuun EFT-tapahtuman yhteydessä Puhtaasti Paras –kampanjaa symboloineen viestikapulan Nuorten Olympiafestivaaleilta. Puhtaasti Paras –kampanja oli esillä sekä marraskuun EFT-tapahtumassa että miesten MM-kisoissa joulukuussa.

S

Liiton olosuhdetyössä on kolme osa-aluetta: liikuntapaikkarakentaminen ja – varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Liitto on edistää näitä osa-alueita jakamalla tietoa salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artikkeleita Salibandy -lehdessä ja Internet-sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin. Toimintavuoden aikana tehtiin laaja olosuhdekysely seuroille/joukkueille salibandyolosuhteiden tilasta. Kyselyllä kartoitettiin seurojen/joukkueiden harjoitus- ja kilpailuolosuhteita, niiden saatavuutta ja vuorohintoja. Kyselyn tuloksia käytetään jatkossa liiton olosuhdetyön painopistealueiden valinnassa. Liikuntapaikkarakentamisessa on salibandyn olosuhteissa tapahtunut toimintavuonna edistystä: uusia salibandyn vaatimukset täyttäviä halleja on valmistunut tai on valmistumassa mm. Ouluun, Pyhtäälle, Seinäjoelle ja Mynämäelle. Lisäksi useita hallihankkeita ja korjauskohteita, joissa salibandy on lajina merkittävästi mukana, on vireillä. Suurten kuntien kohtuuhintaisten kunnallisten tilojen saamiseen laajempaan salibandykäyttöön ei ole tapahtunut edistystä. Muualla maassa toiminta keskittyy pääasiassa kunnallisiin tiloihin.

Sarjatoiminta

A

ikuisten ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin toimintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluohjelman, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset, salikulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomareiden matkakulut. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjestelmien myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan.


LAPSET JA NUORET

K

audella 2009–10 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 972 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 813 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 159 joukkuetta. Juniorit jaettiin kaudella 2009–10 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (89-91 synt.), B-pojat (92-93 synt.) ja B-tytöt (90-93 synt.), C 94-pojat, C 95-pojat, C-tytöt (94-95 synt.), D 96-pojat, D 97-pojat, D-tytöt (96-97 synt.), E 98-pojat, E 989-pojat, E-tytöt (98-99 synt.) ja F-pojat (00-01 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja play-off otteluita. A-pojisPeliMaailMa D-F -juniorit sa pelattiin valtakunnallinen SM-sarja (nuorten SM-sarja) ja play-off ottelut ja alueellinen I divisioona. B-pojissa, B-tytöissä ja C 93-pojissa pelattiin alueelliset alkusarjat, jonka jälkeen kevätkaudella pelattiin SM-sarja kahdessa lohkossa. Näissä sarjoissa pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. Ne joukkueet, jotka eivät päässeet SM-sarjaan, pelasivat alueelliset jatkosarjat. C-tytöissä ja C 94-pojissa pelattiin perussarja (sisältäen alkuja jatkosarjan), välikarsinta (vain B-C -pojat), loppusarja ja loppuhuipentuma. C-tytöissä ja C 94-pojissa Suomen mestaruudet ratkaistiin loppuhuipentumassa, johon pääsi mukaan kunkin ikäluokan neljä parasta joukkuetta. D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C-ikäisissä.

Kauden 2009–2010 mitalistit ikäluokittain: A-pojat:

B-pojat:

1.

Happee, Jyväskylä

1.

Oilers NG, Espoo

2.

TPS, Turku

2.

TPS, Turku

3.

Oilers, Espoo

3.

IC-Akatemia, Tampere

B-tytöt:

C93-pojat:

1.

Tikkurilan Tiikerit,Vantaa 1.

TPS, Turku

2.

Oulun Luistinseura

2.

SSV, Helsinki

3.

Tapanilan Erä, Helsinki

3.

SC Classic, Tampere

C94-pojat:

C-tytöt:

1.

Oilers NG, Espoo

1.

1. SB-Pro, Nurmijärvi

2.

Tapanilan Erä, Helsinki

2.

2. PSS, Porvoo

3.

Westend Indians, Espoo

3.

3. SC Classic, Tampere

Kaudella 2010–11 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 1030 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 875 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 155 joukkuetta. Juniorit jaettiin kaudella 2010–11 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (90-92 synt.), B-pojat, (93-94 synt.), B-tytöt (91-94 synt.), C 1 –pojat (1995 synt.), C 2 –pojat (1996 synt.), C-tytöt (95-96 synt.), D 1 –pojat (1997 synt.), D 2 –pojat (1998 synt.), D-tytöt (97-98 synt.), E 1 –pojat (1999 synt.), E 2 –pojat (2000 synt.), E-tytöt (99-00 synt.), F-pojat (01-02 synt.) ja F –tytöt (01-02 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa, B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään play-off otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa.


AIKUISET Miesten sarjat

K

audella 2009–10, kuten myös kaudella 2010-2011, miesten II divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alaspäin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin. Kaudella 2009–10 miesten sarjoihin osallistui yhteensä 950 miesjoukkuetta, ja kaudella 2010–11 yhteensä 973 miesjoukkuetta.

Seniorisarjojen mitalistit kaudella 2009–10: N 30:

M 35:

1.

Minkit Racing Team, pääkaupunkiseutu

1.

S.C. Dalmac, . Helsinki

2.

OSB, Oulu

2.

Thunder, Espoo

3.

Alamummo 38, Tampere

3.

Pro Stars, . Tampere

Naisten sarjat

K

audella 2009–10, kuten myös kaudella 2010-2011, naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella 2009–10 naisten sarjoihin osallistui yhteensä 194 joukkuetta, ja kaudella 2010–11 yhteensä 212 joukkuetta.

Seniorisarjat

S

eniorisarjat pelattiin molemmilla kausilla (2009-2010 ja 2010-2011) seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kolmessa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella 2009–10 yhteensä 176 joukkuetta ja kaudella 2010-2011 yhteensä 178.

N 35:

M 40:

1.

KeräilyErä, pääkaupunkiseutu

1.

Pro Stars, . Tampere

2.

Tiikerit, . Vantaa

2.

Rangers Original, Kirkkonummi

3.

BerttaMummot, Helsinki

3.

SC Dalmac, . Helsinki

M 45:

M 50:

1.

SC Dalmac, Helsinki

1.

Maalihaukat, Ristiina

2.

Manse United, Tampere

2.

SC Dalmac, . Helsinki

3.

Kataja, Joensuu

3.

SC Sähly, Helsinki

M 55: 1.

ErNu, Tampere

2.

Merikoski SBT, Oulu

3.

Eristysmestarit/Valtti, Helsinki


ALUEELLINEN TOIMINTA Etelä-Suomen alue

E

telä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen salibandyseuroja palvelee aluetoimisto, jossa työskentelee aluevastaava ja sarjasihteeri. Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu, alueen ja liiton web-sivujen ylläpito sekä erotuomareiden matkalaskut. Aluetoimisto vastaa vuoden aikana n. 8000 ottelun järjestämisestä. Vuonna 2010 jatkettiin edelleen F-junioreiden pelisysteemin kehittämistä pelimaailman tavoitteiden mukaan. Alueella järjestettiin sarja myös F-tytöille. Aluesarjat Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä Ylhäksen ja Tapanilan Erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana.

Erotuomaritoiminta (et-toiminta). Alueen erotuomarivastaavana toimi alkuvuonna Sami Rahikainen (Vantaa) ja kesäkuusta alkaen Petri Sillberg (Helsinki), vastaavasti erotuomarikoulutusvastaavana Marko Kääriäinen (Helsinki) ja kesäkuusta alkaen Marko Kapiainen (Vantaa). Alueen et -asettelijoina toimivat yksittäisissä otteluissa Veli Halonen (Espoo) ja syksystä alkaen Sami Rahikainen (Vantaa) sekä turnausmuotoisissa otteluissa Tero Merenheimo (Espoo). Kesällä alueelle nimitettiin myös erotuomarivalmennusvastaavaksi Jenni Heikkinen (Espoo). Erotuomarit

Toimitsijat

Et-valm.

1-tason VOK

Yht.

340

500

22

127

989

TAULUKKO 1. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010.

Olosuhteet Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Uusia halleja on suunnitteilla Järvenpäähän ja Pornaisiin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille.

Etelä-Suomi

360 350

17500 355

17094 343

340

342

344

16755 335 331

15500

310

15000

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alueen seurojen määrä 31.12.

16159

16000

320

10

17229

16500 335

330

300

17014

17000

15596

14500 2005

2006

Alueen lisenssipelaajat 31.7.

2007

2008

2009

2010


Länsirannikon alue

A

lue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Aluetoimisto sijaitsee Liiku ry:n ja muiden lajiliittojen alueellisten organisaatioiden kanssa samoissa tiloissa. Alueen toiminnasta vastasi aluevastaava. Tilastoinnissa ja lajin markkinoinnissa käytettiin ulkopuolisia palveluita. Alueellista ohjaaja- ja valmennuskoulutuksesta ja aluevalmennuksesta vastasi puolipäivänen aluekouluttaja. Olosuhteiden osalta muutoksia oli Lapin kuntaan valmistunut uusi kunnallinen tila. Mynämäen yksityisen hallin rakennustyöt aloitettiin. Kunnallisissa halleissa pelattiin turnausmuotoisia sarjoja aikaisempia kausia enemmän.

Alueen erotuomarivastaavana toimi Vesa Vuorinen sekä et –koulutusvastaavana Mikael Montonen.Alueen otteluiden et -asetteluista vastasi Tapio Mäkelä. Erotuomarivalmennusvastaavana toimi Heikki Hakala ja Porin paikkakuntavastaavana Mikko Heikkilä. Erotuomarit

Toimitsijat

Et-valm.

1-tason VOK

Yht.

110

418

5

128

661

Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010

Toimitsijakoulutuksia pidettiin Turussa, Porissa,Taalintehtaalla, Mynämäellä, Paraisilla, Kalannissa, Somerolla, Maskussa, Paimiossa, Taivassalossa, Liedossa, Kaarinassa ja Huittisissa.

EXEL-kortteliliiga starttasi 2. kauden osalta ja suosio kasvoi roimasti. Mukana oli yli 30 joukkuetta. F-junioreille suunnattu kevennetty sarjamuoto laajeni Varsinais-Suomen lisäksi myös Satakuntaan. Alueparlamentti kokoontui säännöllisesti ja pääpaino toimintavuonna oli EXEL-kortteliliiga. Länsirannikon alue oli mukana myös Liiku ry:n leireillä (hiihtis, kesis ja syystis).

120 100

115 101 91

118 111

104

92

80

Länsirannikko 6200

5708

5400 5200

40

5000

20

4800

6006

5881

5800 5600

60

0

6106

6000

5368 5137

4600

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alueen seurojen määrä 31.12.

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Alueen lisenssipelaajat 31.7.

11


Sisä-Suomen alue Resurssit ja työtehtävät Sisä-suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella ja toimistossa pääsääntöisesti sarjatoiminnan parissa työskenteli aluevastaava. Vuoden 2010 aikana toimistolla suoritti siviilipalvelustaan kolme henkilöä, jotka olivat apuna erilaisissa rutiineissa kuten tilastoinnissa, arkistoinnissa, Internet- ja toimistotehtävissä. Samassa toimintayhteisössä toimi myös muita liikuntajärjestöjä, joista merkittävimmän, Hämeen Liikunta ja Urheilun, sekä isojen yleisseurojen – Koovee ja Ilves - kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Etenkin koulutuksen ja seurapalvelun sektorilla tapahtuva yhteistyö palvelee alueen liikuntaväkeä kokonaisvaltaisesti. Sarjat ja turnaukset Alueen sarjatoiminta on ollut edelleen pienoisessa kasvussa. Etenkin pelimaalimaikäisten (D-F) ikäluokissa joukkuemäärissä kasvua oli lähes 15 %. Alueen käytettävissä olevilla pelipaikoilla on ollut korkea käyttöaste. Alueella pelattiin toimintavuoden aikana 4327 virallista salibandyottelua. Olosuhteet Liikuntapaikkarakentaminen ja pelikenttien lisääntyminen on helpottanut sarjatoiminnan suunnittelua. Sarjojen lohkot on voitu pitää hyvin alueellisina ja etenkin pelit miesten IVVI divisioonissa voitu pelata omalla toiminnallisella alueella. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa pelatuista otteluista suurin osa on pelattu kaupallisilla salibandyhalleilla.

166 163

Ensimmäinen aluetoimijoiden kokous, jolle oli selkeä tilaus ja johon osallistui 14 aktiivia, pidettiin toukokuussa Tampereella. Kutsuttuna oli 43 henkilöä SSBL:n luottamuselimistä, koulutus-, valmennus- ja erotuomarisektorilta. Alueen erotuomarivastaavana jatkoi Jani Mäcklin Laukaasta. Pirkanmaalla paikkakuntavastaavana toimi Petri Heikkilä Tampereelta ja Kanta-Hämeessä hämeenlinnalainen Petri Pitkänen. Alueen yksittäisten otteluiden asettelijana toimi Jukka Suominen. Turnausmuotoiset ottelut Kanta-Hämeen seudulla asetteli Marco Björkskog, Pirkanmaalla Jukka Suominen sekä Keski-Suomessa Reijo Lampinen. Et -koulutusvastaavia Sisä-Suomessa toimi kaksi kappaletta. Kari-Pekka Autio piti huolta Keski-Suomen koulutustilaisuuksista ja niiden järjestämisestä. Pirkanmaalla vastaavaa pestiä hoiti Jyri Jokinen (kevät) ja Timo Karinki (syksy).

Sisä-Suomi 9500 9000

161

156

156 154

154

8903

8500

159

157

154

8403

8000 7500

7752 7340

7519

7579

7000

151

6500

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Alueen seurojen määrä 31.12.

12

Toiminnallisilla alueilla on pyritty sarjojen rakentamiseen seurojen resurssit ja maantieteelliset etäisyydet huomioon ottaen siten, että paikallispelit on pelattu mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa.

165

160

148

Kunnallisissa pelipaikoissa pelivuorojen hintataso on kuitenkin nykyään samaa luokkaa kuin kaupallisissa halleissa paria poikkeusta lukuun ottamatta. Muutamat kunnat ottavat juniorit hyvin huomioon ja hallikustannukset ovat kolmasosan aikuisten vastaavasta. Pari vuotta sitten tapahtuneilla isoilla kuntaliitoksilla oli alentava vaikutus vuorohintoihin.

6000 2005

2006

Alueen lisenssipelaajat 31.7.

2007

2008

2009

2010


Et -valmennusvastaavina alueella toimi syksystä lähtien Lauri Oksanen (Keski-Suomi) ja Toni Tolsa (Pirkanmaa ja Kanta-Häme). Pääsarjoissa et -valmennusta antoivat tamperelaiset Toni Tolsa ja Juha E. Sirkka sekä jyväskyläläiset Lauri Oksanen, Kari-Pekka Autio, Kimmo Halme ja Jani Mäcklin (Laukaa). Erotuomarit

Toimitsijat

Et-valm.

1-tason VOK

Yht.

150

585

10

59

804

TAULUKKO 3. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010.

Toimitsijakoulutusta on järjestetty alueella sekä perinteiseen tapaan yleisinä koulutuksina että erityisesti seurojen pyynnöstä toteutettuina koulutuksina. Yhteistyötä Sisä-Suomessa toimivan kolmen erotuomarikerhon (Kanta-Hämeen Salibandyerotuomarikerho, Tampereen Salibandyerotuomarikerho sekä Keski-Suomen Salibandyerotuomarit ry) kanssa jatkettiin.

13


Kaakkois-Suomen alue Resurssit Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminnasta ja tilastoinnista vastasi aluetoimistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava. Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan yhteinen puolipäiväinen aluekouluttaja toimi Savonlinnassa. Kaakkois-Suomen seuroille järjestettiin 1. tason valmennuskoulutusta tilauskurssien muodossa. 2. tason valmennuskoulutusta järjestettiin Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Sarjatoiminta ja turnaukset Aikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten II–V divisioonissa sekä naisten II divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja pelattiin A-E – pojissa, tyttöjen SM-sarjassa sekä C-D – tytöissä. Aikuisten sarjoissa pelattiin kaikilla tasoilla paljon alueellisia osaturnauksia, jotka mahdollistivat osallistujille lyhyempiä pelipäiviä ja – matkoja. Keväällä 2010 miesten II-IV divisioonissa pelattiin sarjojen välillä karsinnat ja naisten II divisioonan kaksi parasta pelasivat jatkokarsintaa Savo-Karjalan parhaiden kanssa. Kauden 2010–11 kilpasarjoihin osallistui Kaakkois-Suomesta 182 joukkuetta. Näistä 82 aikuisjoukkuetta. Juniorijoukkueiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa alueella sadan joukkueen rajan. Etenkin D-E –juniorijoukkueiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa.

80 70 60 50 40 30 20 10 0

79

80

69

73 67

66

Olosuhteet Alueen seurat harjoittelevat ensisijaisesti kunnallisissa palloiluhalleissa ja koulujen liikuntatiloissa. Myös Salibandyliiton turnaukset ja yksittäiset sarjaottelut pelataan pääsääntöisesti kunnallisissa liikuntahalleissa. Pyhtäällä (Pyroll Areena) ja Lappeenrannassa (Liikuntakeskus Areena) valmistuivat uudet yksityiset liikuntahallit, joiden rakentamisessa salibandy on otettu hyvin huomioon. Näissä pelipaikoissa pelattiin myös liiton sarjapelejä. Lisäksi Hämeenkosken monitoimihalliin valmistui laajennus, joka mahdollistaa sarjapelien pelaamisen myös aikuisten ja vanhimpien juniori-ikäluokkien osalta. Alueen erotuomarivastaavana aloitti syksyllä Kari Saukkonen (Mikkeli), et –koulutusvastaavana jatkoi Pasi Hämäläinen (Lappeenranta). Lisäksi et –valmennusvastaavana aloitti Marko Partio (Mikkeli) ja alueen erotuomariasettelijana Marko Virtanen (Kouvola). Erotuomarit

Toimitsijat

Et-valm.

1-tason VOK

Yht.

79

155

7

9

250

Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010.

Kaakkois-Suomi 3700 3600

3576

3500 3400 3300

3363

3306

3200

3288 3226

3100

3142

3000

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alueen seurojen määrä 31.12.

14

78

Kerho- ja pienaluesarjoja pelattiin alueella runsaasti. Näihin lukeutuivat KerhoMaailman turnaukset sekä seurojen yhteiset harrastesarjat. Kohderyhminä toimivat E- ja F-juniorit.Turnausten lisäksi alueen seurat tekivät koulukiertueita omilla paikkakunnillaan.

2900 2005

2006

Alueen lisenssipelaajat 31.7.

2007

2008

2009

2010


Alueellisia et –koulutustilaisuuksia järjestettiin Lappeenrannassa ja Lahdessa Toimitsijakursseja alueella pidettiin neljä. Alueellisen et –valmennuksen koulutus järjestettiin lokakuussa Lappeenrannassa ja siihen osallistui seitsemän henkilöä. Näin alueellinen et –valmennustoiminta saatiin käynnistettyä ja toiminnan kehittämistä jatketaan vuoden 2011 puolella. Alueen erotuomarikerhon KASBEK:n kanssa jatkettiin yhteistyötä.

15


Savo-Karjalan alue Resurssit Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Alueen toiminnasta vastaa päätoimisena työntekijänä aluevastaava, lisäksi Kaakkois-Suomen alueen kanssa on yhteinen puolipäiväinen aluekouluttaja. Savo-Karjalan aluetoimisto sijaitsee Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston yhteydessä. Samoissa tiloissa toimii myös Jääkiekkoliiton Savo-Karjalan aluetoimisto. Salibandy oli perinteiseen tapaan myös Pohjois-Karjalan Liikunnan talvi- ja kesäleirien lajivalikoimassa. Molemmat leirit kokosivat 60 lasta salibandyn pariin. Kilpailutoiminta ja olosuhteet Alueen sarjoissa pelasi vuoden 2010 lopussa 67 seuran 148 joukkuetta. Lisenssin lunastaneita pelaajia oli vuonna 2010 alueen seuroissa 2615. Maltillinen kasvu on siis jatkunut edelleen niin joukkue- kuin pelaajamäärissä. Aikuisten sarjatoiminnassa joukkueet jaettiin maakunnallisiin lohkoihin niissä sarjoissa, joissa se oli mahdollista. C1 –poikien alkusarja pelattiin kahdessa maakunnallisessa lohkossa, muuten junioreiden sarjoissa pelataan yhdessä lohkossa. Alueen tyttöjuniorijoukkueet pelasivat yhteisissä lohkoissa KaakkoisSuomen alueen joukkueiden kanssa. Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään myös yksityistä hallia. Alueen sarjaotteluita pelattiin 18 paikkakunnalla.

Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarivastaavana toimi Harri Väänänen Varpaisjärveltä sekä alueen erotuomarikoulutusvastaavana Mika Saastamoinen Joensuusta. Uutena alueen erotuomarivalmennusvastaavana aloitti Jani Holopainen Joensuusta. Alueen yksittäisten ottelujen ja Pohjois Karjalan turnausmuotoisten otteluiden erotuomariasettelusta vastasi Mika Saastamoinen Joensuusta sekä Pohjois Savon turnausmuotoisten ottelujen et –asettelijana toimi Hannu Kokkonen Iisalmesta. Erotuomarit

Toimitsijat

Et-valm.

1-tason VOK

Yht.

68

162

8

18

256

TAULUKKO 5. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010.

Erotuomarikoulutusta järjestettiin Joensuussa, Iisalmessa,Varkaudessa ja Kuopiossa.Yksi valtakunnallinen A4 koulutus pidettiin Kuopiossa. Erotuomarivalmennuksesta vastasivat kolme pääsarjojen et –valmentajaa ja kahdeksan alue-et -valmentajaa. Et valmennus kohdennettiin A4 ryhmän sekä aloittaneisiin erotuomareihin. Yhteistyötä Savo Karjalan Salibandyerotuomarit ry:n (SAKSET) kanssa jatkettiin tehostaen uusien tuomareiden rekrytointia ja tukien ns. vanhojen tuomareiden jaksamista suurien pelimäärien paineessa.

70 60 50

51

55

56

59

62

2600

2615

2400

2508

2484

2533

2165

2000

30

1800

1795

1600

20

1400

10

1200

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alueen seurojen määrä 31.12.

16

2800

2200

40

0

Savo-Karjala

67 60

1000 2005

Alueen lisenssipelaajat 31.7.

2006

2007

2008

2009

2010


Pohjanmaan alue Resurssit ja työtehtävät Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueen jäsenseurojen lukumäärä oli toimintavuoden lopussa 57 ja lisenssipelaajien 3013. Lisenssipelaajien määrä kasvoi n. 4 % edelliskauteen verrattuna. Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: aluevastaava, jonka toimenkuvaan kuuluivat sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Alueen erotuomaritoiminnasta vastasi oman toimen ohessa erotuomarialuevastaava ja valmennuskoulutuksen koordinoinnista aluekouluttaja. Alueen maalivahtivalmennuksesta vastaavana kouluttajana aloitti Timo Ristimäki. Sarjatoiminta. Painopistealueena toimintakaudella oli juniorisarjojen joukkuemäärän kasvattaminen sarjatoiminnan mahdollistamiseksi sekä sarjajärjestelmien kehittäminen yhteistyössä osallistuvien joukkueiden kanssa. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille II-V divisioonissa ja naisille II-III divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan F-A -junioreissa ja tytöillä nuorten I divisioonassa sekä C-tytöissä.

joissa salibandyn suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uusia ryhmiä. Sarjatoiminnassa hyödynnettiin vuoden aikana myös pienempiä halleja. Ongelma-alueilla käytiin neuvotteluja kuntien kanssa olosuhdepulan ratkaisemiseksi. Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarivastaavana toimi Ronny Brännbacka, et -asettelijana Jukka-Pekka Jantunen ja Kimmo Timonen et –koulutusvastaavana. Erotuomarit

Toimitsijat

Et-valm.

1-tason VOK

Yht.

82

128

10

43

263

TAULUKKO 6. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010.

Erotuomarikoulutuksen peruskurssit järjestettiin Seinäjoella, Vaasassa, ja Kokkolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Seinäjoella sekä A4 –koulutus Kälviällä. Et -valmentajakoulutusta järjestettiin Uudessakaarlepyyssä. Erotuomarivalmennusta turnauksissa jatkettiin.Toimitsijakoulutusta järjestettiin Nurmossa, Isossakyrössä, Lapualla, Himangalla, Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa.

Olosuhteet. Olosuhderintamalla tapahtui pienoista kehitystä. Esimerkiksi Nurmoon avattiin syksyllä 2010 yksityinen salibandyhalli, joka on parantanut Seinäjoen alueen harjoitusolosuhteita huomattavasti. Alueella on kuitenkin myös paikkakuntia,

60 50

55 45

49

48

47

57

48

3000

40

3015

2500

30

2624 2228

2000

20

1814

1888

1991

1500

10 0

Pohjanmaa 3500

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alueen seurojen määrä 31.12.

1000 2005

2006

2007

2008

2009

2010

Alueen lisenssipelaajat 31.7.

17


Pohjois-Suomen alue

Seurayhteistyö

Resurssit Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee PohjoisPohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Samasta talosta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimisto sekä SVoLi:n aluetoimisto. Aluetoimistossa työskenteli yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava.Alueen tehtäviä hoidettiin Pohjanmaalta käsin kahden kuukauden ajan aluevastaava Juha Laukan siirryttyä muihin tehtäviin lokakuussa 2010. Sarjatoiminnan tilastoinneissa ja erotuomariasetteluissa on käytetty ulkopuolista apua. Lisäksi alueella on nimetty koulutusvastaava Karo Kuussaari. Sarjat, turnaukset, olosuhteet ja muu toiminta Suurin osa otteluista pelattiin Oulussa ja sen ympäristökunnissa Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Muita turnauspaikkoja ovat olleet Raahe, Liminka, Kajaani, Kemi, Tornio, Rovaniemi, Kuusamo, ja pohjoisimpana Kittilä.Turnauksia on järjestetty myös Suomussalmella, Rantsilassa sekä Haapajärvellä. Liiton organisoimien sarjojen lisäksi alueella on pelattu seurojen sekä yksityisten hallien järjestämiä sarjoja ja turnauksia. Suurena haasteena alueella on edelleen juniorisarjojen pitkät välimatkat. Ongelmana voidaan nähdä edelleen se, että useat joukkueet harjoittelevat eri paikoissa kuin missä viralliset ottelut pelataan. Kokonaisuutena alueella on tällä hetkellä tyydyttävä hallitilanne.

70 60 50

Toimintakauden aikana aluevastaava vieraili kahdeksan seuran luona Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa, Oulussa ja Raahessa. Erotuomaritoiminta Alueen erotuomarivastaavana toimi Marko Ihalainen ja koulutusvastaavana Tuomas Hartikainen Oulusta. Pohjois-Suomen yksittäiset ottelut lukuun ottamatta pääsarjoja asetteli Tom Pruiksma. Erotuomarit

Toimitsijat

Et-valm.

1-tason VOK

Yht.

81

108

0

31

220

TAULUKKO 7. Alueella koulutettujen erotuomareiden, toimitsijoiden ja 1-tason valmentajien ja ohjaajien (VOK) määrät 2010.

Turnausmuotoisten otteluiden asettelijoina toimivat Oulussa Mika Räsänen ja Rovaniemellä Annu Tyyskänen-Sarajärvi. Rovaniemen paikkakuntavastaavana jatkoi Esko Korhonen. Et -valmentajana pääsarjoissa toimi Jouni Kääriäinen. Et –kouluttajia alueella oli yhteensä neljä.

Pohjois-Suomi

65

52

56

57

56

55

56

4500 4000 3979

40

3500

30

3000

20

2500

10

2000

0

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alueen seurojen määrä 31.12.

18

3431 3232

3049

2780 2503

1500 2005

Alueen lisenssipelaajat 31.7.

2006

2007

2008

2009

2010


NUORISO- JA HARRASTELIIKUNTA

S

ektorilla on kaksi päätoimista tyÜntekijää: nuorisopäällikkÜ ja harrastevastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu assistentti, jonka toimenkuvasta puolet on tämän sektorin tyÜtehtäviä. Lokakuussa palkattiin Sportti tyÜllistää -tuella tyÜntekijä Salibandyliiton nuorten Your Move-hanketta varten. Toimintavuoden aikana tuotettiin monipuolista harjoittelua tukevaa materiaalia 6-12 -vuotiaiden ikäryhmässä, järjestettiin tyttÜsalibandyyn liittyviä tapahtumia ja tuettiin nuorten ja aikuisten harrastustoimintaa.

Kerhotoiminta

N

uorella Suomella ja Salibandyliitolla on yhteinen lajikerhohanke. Valmistuneita lajikerhomateriaaleja pilotoitiin kahdessa Tervetuloa ohjaajaksi Salibandyyn -koulutuksessa. Helsingissä osallistui 15 ja Joensuussa 12 ohjaajaa/valmentajaa koulutukseen.

PeliMaailmat

F

-juniorit ja E-tytĂśt pelasivat pienellä kentällä 4 vs. 4 pelejä. Pelejä pelattiin isossa kaukalossa poikittain tai pitkittäin pienennetyssä kaukalossa. D-E – juniorijoukkueille tarjottiin mahdollisuutta osallistua joko kilpa- tai haastajasarjaan. Jälkimmäiset sarjat toteutuivat Etelä-Suomen alueella. F-tytĂśille aloitettiin sarjatoiminta Etelä-Suomen alueella.

Hankkeeseen kuuluvat lisäksi joukkueille tehtävät mallit kehittävistä alkulämmittelyistä ja loppuverryttelyistä. Yhdessä Nuoren Suomen kanssa on tyĂśstetty Kasva Urheilija -testistÜä, joka julkaistaan toukokuussa 2011 Your Move -suurtapahtuman yhteydessä. Kokonaisvaltainen harjoittelu -hanke saa OpetusministeriĂśn ja Nuoren Suomen jakamaa hanketukea 15 000 â‚Ź. YhteistyĂśssä Nuoren Suomen kanssa valmistettiin lajikerhomateriaalia.Tavoitteena on saada kerhoihin laadukasta ja monipuolista toimintaa tuottamalla ohjaajan opas, järjestäjän vihkonen, lasten kerhopassi ja harjoituskortteja. Harjoituskortteja ja opasta pilotoitiin kahdessa eri koulutuksessa. Loput materiaalit valmistuvat vuoden 2011 aikana. Vuoden 2009 syksyllä perustetun Your Move -nuorisotyĂśryhmän tavoitteena on tuoda nuorten mielipiteet ja ideat esiin Salibandyliiton toiminnassa. NuorisotyĂśryhmän toimintajakso huipentuu touko-kesäkuussa (27.5.-1.6.) 2011 järjestettävään Your Move 2011 Suurtapahtumaan, jonka salibandysisällĂśn suunnittelussa ja toteutuksessa nuorisotyĂśryhmä on merkittävästi mukana. G;=77 @GADF7@ EGGDF3B3:FG?3 7>E;@9;EEM

III KAGD?AH7 8;

Sinettiseuratoiminta

T

oimintavuoden aikana myÜnnettiin OLS-Salibandylle sinetti. Lokakuussa järjestettiin sinettiseminaari, johon osallistui yhdeksän salibandyn sinettiseuraa.Toimintavuoden lopussa salibandyn sinettiseuroja oli 18 kpl.

Pelinohjaajat elinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa ja Sisä-Suomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että F-juniorit ja E-tytÜt pelaavat pienemmällä kentällä.

Nuori Suomi -yhteistyĂś

P

*, , )

+ ' +, $

*3>;43@6K

K

okonaisvaltainen harjoittelu -hanke käynnistettiin. Sen tavoitteena on edistää C-E -ikäisten kilpapelaajien kokonaisvaltaista harjoittelua. Erityisesti annetaan vinkkejä omaehtoiseen harjoitteluun. Ensimmäiseksi valmistui tekniikkataiturikisa, josta tehtiin kaksi videota ja nettisivut ohjeineen. Miesten maailmanmestaruuskisoissa järjestettiin ensimmäiset valtakunnalliset tekniikkakisat tytĂśille. Tekniikkakisoja tehtiin seura – alue - valtakunnallisella tasolla.

19


Vuonna 2010 nuorisotyöryhmä järjesti oheistoimintaa Salibandyliiton maajoukkuetapahtumissa, helmikuun Ruotsi-ottelussa sekä marraskuun Euro Floorball Tour -turnauksessa sekä joulukuisissa maailmanmestaruuskisoissa. Hallien käytäville rakennetuissa interaktiivisissa oheistoimintapisteissä katsojat pääsivät kokeilemaan tarkkuus- ja tutkalaukausta sekä koettelemaan tietojaan ja onneaan erilaisissa veikkauksissa ja arpajaisissa. Työryhmä järjesti myös toukokuussa Katusählykiertueen avausturnauksen Vantaalla yhteistyössä paikallisen seuran kassa.

markkinoi tulevan toukokuun Your Move -suurtapahtumaa. Tyttösalibandysta oli paljon materiaalia ja tietoa saatavilla kisojen aikana mm. nais- ja tyttösalibandymaajoukkueiden pelaajien esittelemänä. Lajiin liittyvät tekniset innovaatiot olivat näyttävästi esillä kisoissa: Tietokoneella pelattava salibandypeli ja kännykällä toimiva pallotutka. Oheistoimintoihin oli mahdollisuus tutustua erikseen rakennetussa kisafanin olohuoneessa Hartwall Areenalla ja hallien käytävillä. Oheistoimintoja olivat mm. kasvomaalaus, kannatuskylttien teko, fanikuvat, kisaterveisten kirjoittaminen seinälle, aarteen etsintä ja jo perinteiset tarkkuus- ja tutkapisteet.

Vuoden alussa työryhmään kuului neljä nuorta, mutta työryhmä kasvoi syksyllä yhdeksän nuoren suuruiseksi. Järjestettyjen tapahtumien lisäksi nuoret osallistuivat Katusähly Your Move 2011 Suurtapahtuman ja muiden jo järjestetatusählykiertue toteutettiin kolmannen kerran yhtyjen tapahtumien markkinointiin ja markkinoinnin suunteistyössä tuotantotiimi Dynamite Promotion Oy:n nitteluun. Lajiliiton nuorten harrastehanke Your Move saa kanssa. Tuotantotiimi kiersi osan turnauksista ja osan turopetusministeriön ja Nuoren Suomen jakamaa hanketukea. nauksista paikallinen seura järjesti kokonaisuudessaan itse. 10 000 €. Toukokuusta elokuuhun toteutettiin yhteensä 21 turnausta. 13 turnauksessa oli mukana Dynamite Promotion Oy. KaOpetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää las- tusählykiertuetta mainostettiin valtakunnallisesti Salibandy ten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea jaettiin yh- -lehdessä ja Salibandyn Internet -sivuilla. Uutuutena oli Kateensä 36 500 € 16 salibandyseuralle. tusählyn Facebook-sivut. Maakunta- ja paikallislehdissä oli ennakkomainontaa ja juttuja paikallisista turnauksista.

K

Kouluyhteistyö

M

iesten MM-kisojen vuoksi yhteistyö painottui pitkälti syksyyn. Jokaiseen peruskouluun lähetettiin tietopaketti lajista ja tulevista kisoista. Lisäksi pääkaupunkiseudulla tehtiin kouluvierailu 20 kouluun. Kisoissa vieraili yhteensä 3950 koululaista ja opettajaa. Koulut saivat myös virikkeitä sählyn ja salibandyn harrastamisesta kouluissa. Tiedotus tapahtui perinteisellä postilla, sähköpostilla ja opetusvirastojen kautta. Yhteensä kuusi koulua palkittiin salibandyaiheisilla tuotteilla aktiivisesta osallistumisesta kisoihin sekä ennakkoon että kisojen aikana. Koululaiset elävöittivät mukavasti päiväpelejä ja osallistuivat aktiivisesti pelien seuraamiseen ja oheistoimintoihin.

Oheistoiminta miesten maailmanmestaruuskisoissa

N

uoriso- ja harrastesektorin vastuulla oli viihdyttää osallistujia kisoissa muutenkin kuin pelien muodossa. Katsojilla ja osallistuvilla joukkueilla oli mahdollisuus osallistua eri aktiviteetteihin Hartwall ja Energia Areenoilla. Koulut oli kutsuttu päiväpeleihin seuraamaan pelejä ja osallistumaan oheistoimintoihin. Lajiliiton nuorten ryhmä, Your Move, järjesti halleilla lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa ja

20

Katusählykiertueen suurin turnaus oli Kokkolassa 10.7. Turnauksessa oli mukana 70 joukkuetta ja 347 pelaajaa. Kesän osaturnauksiin osallistui liki 3000 pelaajaa. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Katusählyturnauksen järjestelyoikeutta voivat hakea kaikki Salibandyliiton jäsenseurat. Järjestäville seuroille katusähly on osana varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen.


Katusählyfinaali järjestettiin 21.8.2010 Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Ensimmäistä kertaa torilla oli Katusählyfinaalin lisäksi Street Hockey-finaali. Narinkkatori oli täynnä pelaajia, kannustusjoukkoja ja ohikulkijoita. Katusählyfinaaliin kutsutaan kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Finaaliturnauksessa oli mukana liki kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Mukana oli 78 joukkuetta. Vuoden 2010 katusählymestarit ovat seuraavat: miehet Vännimäen NS, Kuopio, naiset K-Maurintori, Kihniö, sekasarja Keikkabussi Varkaus, firmasarja Kuopion Talokeskus, Pojat IBK Toppmormor, Turku ja tytöissä KA-PA 65 Kalannista. Katusähly on edelleen suosittu kesäpeli ja turnauksia järjestään innokkaasti varsinkin maakunnissa.

Rocksalibandyn SM-turnaus

J

ärjestyksessään kahdeksas Rocksalibandyn SM-turnaus järjestettiin 16.1.2010 Kemissä. Mukana oli seitsemän joukkuetta. Rocksalibandyn Suomen Mestariksi selviytyi FBC Kempes Kuopiosta. Turnauksen käytännön järjestelyistä vastasi Kemin Rockfutis ry.

Työpaikkasalibandyn SM-turnaus

S

alibandyliitto järjestää yhteistyössä Suomen Työpaikkaurheilu ry:n kanssa Työpaikkasalibandyn SM-turnauksen. Turnaus pidettiin 24.4.2010 Helsingissä Arena Center Myllypurossa ja Ruskeasuolla. Turnaukseen osallistui 79 joukkuetta harrastesarjaan ja kahdeksan joukkuetta kilpasarjaan. Pelaajia oli yhteensä noin 1050. Otteluita pelattiin aamukahdeksasta noin ilta kymmeneen. Harrastesarjan voi-

ton vei Nuijamaan Rajatarkastusasema. Kilpasarjan voittaja oli Tuko Oy Keravalta.

Muut tapahtumat

S

ählyn SM-turnaus järjestettiin toista kertaa.Turnaus pidettiin 11.6.2010 Helsingissä Arena Center Myllypurossa. Sählyturnaukseen ilmoittautui mukaan 237 joukkuetta. Mestaruudet ratkottiin kahdeksassa sarjassa. Suosählyn SM-turnaus pidettiin Leivonmäellä 12.kertaa. Mukana oli 23 naisten joukkuetta ja 41 miesten joukkuetta. Naisten sarjassa voiton korjasi jyväskyläläinen Leidit Suolla. Miesten sarjan voitti Länget Varkaudesta. Hiekkasählyn Suomen Mestaruudet ratkottiin neljättä kertaa Kalajoella 24.7.2010. Mukana oli ennätysmäärä joukkueita, 30. Voiton vei Tommi ja pojat Kalajoelta.

Sähköpyörätuolisalibandy

S

ähköpyörätuolisalibandyssa pelattiin kaksi sarjaa: SMsarja ja I divisioona. SM-sarjassa oli mukana kuusi joukkuetta: Helsinki Outsiders I ja Helsinki Outsiders II, M-Team Electric Gladiators Helsingistä, Seinäjoen Sisu,Woodcutters Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. I divisioonassa oli mukana neljä joukkuetta:TPS Turusta, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT Valkoinen ja Merikoski SBT Sininen Oulusta. Molemmat sarjat pelattiin turnausmuotoisesti ja samaan aikaan ja samassa paikassa. SM-sarjassa oli neljä turnausta ja I divisioonassa kolme turnausta. SM-sarjan voitti Woodcutters Vaasasta, hopealle tuli Seinäjoen Sisu ja pronssille Helsinki Outsiders II. I divisioonassa mestaruuden voitti Merikoski Sininen, hopealle tuli Merikoski Valkoinen ja pronssille TPS.

21


Spt-salibandyn maajoukkue pelasi jokaista SM-sarjan joukkuetta vastaan kertaalleen. Ottelut olivat osa maajoukkueen valmistautumista marraskuun alussa 2010 käytyihin MM-kisoihin. Maajoukkue sai MM-turnauksessa pronssia ja se on ensimmäinen mitali kautta historian. Kaudella 2010-2011 pelataan SM-sarjaa ja Finlandiasarjaa (uusi nimitys I-divisioonalle). Sekä SM-sarjassa että Finlandia-sarjassa on mukana viisi joukkuetta. SM-sarjassa on mukana Helsinki Outsiders I ja II, Seinäjoen Sisu, Woodcutters Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. Finlandia-sarjassa on mukana TPS Turusta, M-Team Electric Gladiators Helsingistä, Seinäjoen Sisu, Merikoski Sininen ja Merikoski Valkoinen Oulusta. Sarjat pelataan turnausmuotoisesti. Turnauksia on neljä.

Kuurojen SM-turnaus

K

uurot pelaavat yhden SM-turnauksen keväisin. Kuurot pelasivat oman turnauksensa 10.11.4.2010 Turussa. Mukana oli seitsemän joukkuetta: Hero I ja Hero II Helsingistä, Evyli Espoosta,Valpas I ja Valpas II Turusta, Jalo Jyväskylästä ja Ryhti Oulusta. Mestaruuden voitti Valpas Turusta, hopealle tuli Ryhti Oulusta ja pronssille Evyli Espoosta. Lisäksi pelattiin yksi naisten ottelu ja yksi Senioreiden ottelu.

22

Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen

T

yttö- ja naissalibandyn kehittämisprojekti käynnistyi keväällä 2009. Vuoden 2010 aikana järjestettiin kaksi seminaaria. Ensimmäinen seminaari oli 6.2.2010 ja siihen osallistui noin 50 henkilöä. Seminaarin teemana oli kertoa projektista ja kuulla osanottajien mielipiteitä kehitettävistä osa-alueista. Toinen seminaari järjestettiin 5.12.2010, johon osallistui noin kolmekymmentä henkilöä. Seminaarin aiheena oli tyttöjen ja naisten sarjajärjestelmät ja se kuinka niitä tulevaisuudessa mahdollisesti pitäisi kehittää. Vuoden 2010 aikana tuotettiin erilaisia materiaaleja seuroille avuksi tyttöjen toiminnan käynnistämiseen ja sen lisäämiseen. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa kaverikortit, julisteet ja ohjeistukset. Pääkaupunkiseudulla käynnistettiin seurojen välinen yhteistyö. Ensimmäisenä tavoitteena yhteistyöllä on järjestää seurojen tyttökerhojen välisiä turnauksia. Tyttö- ja naissalibandy oli vahvasti mukana miesten MMkisojen oheistoiminnoissa. Sunnuntai 5.12. oli tyttö- ja naissalibandypäivä. Silloin oli seminaari, tyttöjunioreiden tekniikkakisojen finaalit ja katsomokarkelot. Katsomossa oli yli 800 tyttö- ja naissalibandyn harrastajaa. Lisäksi kisoissa oli ”Maaginen Mesta”, jossa oli tyttöjen ja naisten maajoukkuepelaajia kertomassa lajista, kilpailuja ja ”tyttösäbä”-tuotteita myynnissä.


HUIPPU-URHEILU

H

uippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton 100 %:isesti omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga.

Miesten Salibandyliiga

K

audella 2009-10 miesten salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen runkosarja. Runkosarjan voitti Erä Helsingistä, toiseksi sijoittui SSV Helsingistä ja kolmanneksi Classic Tampereelta. Runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudotuspelit. Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta – järjestelmän mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu. Kauden 2009-10 Suomen mestaruuden voitti SalibandySeura Viikingit (SSV) Helsingistä, hopeaa sai Tapanilan Erä Helsingistä ja pronssia Seinäjoen Peliveljet (SPV). NST Lappeenranta putosi suoraan I divisioonaan, Oulun Luistinseura (OLS) putosi I divisioonaan liigakarsintojen jälkeen. FBT Pori nousi I divisioonasta suoraan Salibandyliigaan, Loviisan Tor nousi Salibandyliigaan karsintojen kautta. Kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin Harri Forsten (SSV). Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella 2010-11 yksittäisinä otteluina 14 joukkueen kesken.

Miesten Suomen Cup

M

iesten Suomen Cupiin 2010 osallistui 117 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat alempien sarjojen joukkueet. Liiga- ja I divisioonajoukkueet tulivat mukaan cupin 4. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 32. Cupin ratkaisupelit pelataan miesten MM-kisojen takia tammikuussa 2011.

Miesten I divisioona

K

audella 2009-10 miesten I divisioona pelattiin yksittäisinä otteluina kahdessa 12 joukkueen lohkossa. Lohkoissa pelattiin kaksinkertainen runkosarja, jonka jälkeen molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille 9.-12. päätyneet joukkueet putosivat II divisioonaan. Liigakarsintoihin ylsivät lohkojen voittajina FBT Pori ja Loviisa. Lopulta molemmat nousivat Salibandyliigaan. Lohkojen kakkoset olivat Indians ja PSS, jotka molemmat jatkavat liigakarsintojen jälkeen I divisioonassa. I divisioonasta putosivat suoraan KSS, Top Team, LeBa96, Barbaarit, Rangers, AFC Campus, ISB ja SBS Pori. Kaudella 2010-2011 miesten I divisioona pelataan yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa.

23


Naisten Salibandyliiga

Miesten maajoukkue

aisten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2009-10 kaksitoista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan voitti NST Lappeenrannasta, toinen oli Classic Tampereelta ja kolmas PSS Porvoosta.

ärjestyksessään 8:nnet miesten MM-kilpailut järjestettiin Suomessa joulukuussa 2010 ja kaikki miesten maajoukkueen operatiivinen toiminta tähtäsi ko. kisoihin. Miesten maajoukkueelle kertyi yhteisiä leiripäiviä 45 ja vuoden 2010 aikana pelattiin 18 maaottelua.

N

Runkosarjan sijoille 1.-8. päätyneet joukkueet pelasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä ottelusta –järjestelmällä. Pronssiottelu pelattiin yksittäisenä otteluna. Kauden 2009-10 Suomen mestaruuden voitti Classic. Hopeaa sai SB-Pro ja pronssia NST. Runkosarjan viimeiseksi jäänyt TuuU putosi suoraan I divisioonaan. Sijoille 10. ja 11. päätyneet Koovee ja Oilers karsivat paikastaan naisten Salibandyliigassa. Koovee säilytti sarjapaikkansa, mutta Oilers putosi I divisioonaan hävittyään liigakarsinnoissa toiselle espoolaisseuralle Westend Indiansille. Suoraan I divisioonasta naisten Salibandyliigaan nousi helsinkiläinen Erä III. Kauden 2009-10 parhaana naispelaajana palkittiin NST:n Laura Kokko. Kaudella 2010-11 naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.

J

Perinteinen Ruotsi-ottelu pelattiin Vantaan Energia Areenalla 6.2. jossa varsinainen peliaika päättyi 2-2 lukemiin. Kevään Euro Floorball Tour (EFT) turnaus pelattiin poikkeuksellisessa paikassa, kun Sveitsi järjesti turnauksen Zürichin päärautatieasemalla. Islannin tulivuoren purkauksen johdosta Euroopan ilmatila oli suljettuna useita päiviä, joten joukkue matkusti turnaukseen linja-autolla Baltian maiden kautta. Suomi voitti turnauksen voittamalla kaikki ottelunsa Suomi-Sveitsi 7-4, Suomi - Tshekki 7-6 ja Suomi-Ruotsi 7-4. Kesän neljä harjoitusleiriä keskitettiin Tikkurilan Urheilupuistoon, jossa toteutettiin tarkkaan räätälöidyt harjoitteet ja fyysiset testit. Leirit olivat viikonlopputapahtumia. Kesäharjoittelujaksolle kutsuttiin 32 pelaajaa. Syyskuussa Suomi osallistui Puolassa, 10.–12.9., Babimostissa järjestettyyn kansainväliseen turnaukseen. Turnauksessa pelattiin kaksi maaottelua samana päivänä: ensimmäinen alkoi klo 10:00 ja toinen klo 18:00. Suomi sijoittui turnauksessa toiseksi Ruotsin jälkeen. Turnauksen parhaaksi maalivahdiksi valittiin Henri Toivoniemi. Pelatut ottelut päättyivät seuraavasti: Suomi-Norja 13-0, Suomi-Puola 15-2, Suomi Tshekki 9-2, Suomi-Tanska 16-0 ja Suomi-Ruotsi 6-8. Marraskuussa (5.-7.11.) EFT järjestettiin Suomessa, Espoon Barona Areenalla. Ennen turnausta miesten maajoukkue leireili Eerikkilän Urheiluopistolla. Suomi voitti turnauksen. Pelatut ottelut päättyivät seuraavasti: Suomi - Tshekki 3-3, Suomi - Sveitsi 8-1 sekä historian suurinumeroisin voitto Ruotsista 9-2.

24


MM-kisoihin valmistava ns. lämpöleiri järjestettiin Egyptissä Hurghadassa 15.–22.11. Leirin tarkoituksena oli henkisen vireystilan nostaminen, sekä joukkuehengen vahvistaminen. Leiri onnistui hyvin, vaikka Ruotsin Superliigassa pelaavat MM-kisajoukkueeseen nimetyt Mika Kohonen, Rickie Hyvärinen ja Juha Kivilehto eivät saaneet seuroiltaan lupaa osallistua leirille. Miesten MM-kisat Helsingissä kruunasi salibandyvuoden 2010. Suomi voitti toisen perättäisen MM-kultansa voitokkaan sarjan päätteeksi. Alkusarjan ottelut: Suomi - Tanska 8-1, Suomi - Kanada 14-2, Suomi - Venäjä 14-2, Suomi - Latvia 12-2. Välierässä Suomi - Tshekki 6-1 ja finaalissa Suomi - Ruotsi 6-2.

Naisten maajoukkue

K

aro Kuussaari otti päävalmennusvastuun toimintavuoden alussa. Mika Muukkonen, Juha Hirvonen ja Kati Pasanen nimettiin hänen apuvalmentajikseen. Joukkueenjohtajana aloitti Mari Murto, huhtikuussa tehtävään nimettiin Lasse Karikoski. Fysioterapeuttina toimi Hannele Kero ja huoltajana Anniina Paavilainen. Helmikuussa Vantaalla järjestetyssä maajoukkueiden yhteisessä Ruotsi -otteluissa Suomi hävisi Ruotsille 5-9. Huhtikuussa Ruotsin Karlstadissa pelatussa EFT-turnauksessa Suomi oli toinen pelattuaan tasan Sveitsin kanssa 7-7, voitettuaan Tshekin 6-1 ja hävittyään Ruotsille 3-9. Otteluiden jälkeisissä rangaistuslaukauskilpailuissa Suomi voitti Tshekin saaden siitä yhden lisäpisteen sarjataulukkoon. Kesäkuussa joukkue leireili Eerikkilässä ja syyskuussa Kuortaneella. Leireillä käytiin pelillisten asioiden lisäksi paljon fyysisen valmennuksen asioita ja harjoittelun ohjaamista sekä suoritettiin fyysisen suorituskyvyn testauksia. Marraskuun EFT-turnauksessa Tshekin tasavallan Ostravassa Suomi oli toinen pelattuaan tasan Tshekin kanssa 6-6, voitettuaan Sveitsin 8-3 ja hävittyään Ruotsille 2-5. Otteluiden jälkeen lauotuissa rangaistuslaukauskilpailuissa Suomi sai kolme lisäpistettä voittaen ne kaikki.

Poikien U19 maajoukkue

T Kuva: Mikko Hyvärinen

Miesten maajoukkueen päävalmentajana toimi Petteri Nykky, valmentajina Petri Kettunen ja Jussi Jäntti ja joukkueenjohtajana Kimmo Nurminen. Joukkueen lihashuollosta ja fysioterapiasta vastasivat Hannu Tuunainen ja Marko Pirhonen ja materiaalihuollosta Harri Lehtonen.

urun MM-kisojen 2009 jälkeen aloitettiin uusi projekti, jossa tavoite oli asetettu vuoden 2011 MM-kisoihin Saksassa. Päävalmentajana toimi Jarkko Rantala, valmentajina Miikka Lamu ja Mikko Laurikainen. Joukkueenjohtajana toimi Tommi Hiltunen ja huoltajana Timo Kolehmainen. Leiripäiviä kertyi kaudella 2009-2010 kaikkiaan 15. Toimintavuosi alkoi 6.2. perinteisen Ruotsi-ottelun merkeissä Vantaalla. Lopputulos Suomelle tappiollisesta ottelusta kirjattiin 8-10. Seuraavan kerran U19-maajoukkue oli toiminnassa 23.-24.4.2010, kun matkattiin tuhkapilven varjossa maateitse aina Tshekkeihin saakka. Ceska Trebovassa pelattiin kaksi maaottelua Tshekin U19- maajoukkuetta vastaan. Tuloksena voitto ensimmäisestä ottelusta 8-2, mutta toinen ottelu hävittiin 7-10. Marraskuussa joukkue osallistui EFT-turnaukseen Espoon Barona Areenalla, jolloin vastaan viikonlopun aikana asettuivat lajin muut suurmaat, Tshekki, Sveitsi ja Ruotsi. Tuloksena oli kahden, Tshekeistä (7-4) ja Sveitsistä (6-2) otetun voiton ja yhden Ruotsille kärsityn tappion (5-8) tuoma toinen sija.

25


Tyttöjen U19 maajoukkue

T

yttöjen maajoukkueen MM-kisavuoden 2010 toiminta oli tapahtumarikas ja monipuolinen. Maaotteluita pelattiin yhteensä 9 kpl ja 1 divisioona-pelejä myös saman verran, 9 kpl. Kaikki tapahtumat yhteenlaskettuna tyttömaajoukkueella oli yhteensä 29 toimintapäivää toimintavuoden aikana. Helmikuussa Vantaalla Ruotsi-ottelussa hävittiin 3-5. MM-kisat Olomouc:issa oli tyttömaajoukkueelle 10 päivän tiivistahtinen kokonaisuus, joka aloitettiin Eerikkilän valmistavalla leirillä. MM-hopeaa otettiin seuraavilla pelituloksilla: Suomi-Ruotsi 4-4; Suomi- Norja 7-1; Suomi –Latvia 15-0; Välierä: Suomi-Sveitsi 4-3 ja Finaali: Suomi-Ruotsi 4-6. Marraskuussa tyttömaajoukkue osallistui EFT-turnaukseen Tshekin Ostravassa, jossa pidettiin myös valmistava leiri paikan päällä. Turnauksessa Suomi voitti Tshekin 12-3, hävisi Ruotsille tiukan kamppailun 2-3 ja voitti Sveitsin 3-1. Tyttöjen maajoukkue sijoittui EFT:n toiselle tilalle Ruotsin jälkeen. Maajoukkueen johtoryhmä jatkoi kokonaisuudessaan samalla kokoonpanolla: Päävalmentajana Harry Virtanen, valmentajina Tommi Seikkula ja Juho Meuronen sekä syyskuussa 2010 lisäksi mukaan nimettynä Jukka Kouvalainen. Joukkueenjohtajana jatkoi Esa Partanen sekä huoltajina Liisa Lehtimäki ja Sari Partanen.

Miesten B-maajoukkue

M

iesten B-maajoukkue aloitti toimintansa. Yhteensä 2010 aikana pelattiin viisi ottelua seurajoukkueita vastaan sekä kerran A-maajoukkuetta vastaan. 2010 aikana joukkueella oli 2 turnausta ja 2 yhden päivän leiritapahtumaa. Ensimmäinen leiri pidettiin Gatorade turnauksen 10.9-12.9 yhteydessä. Toinen leiritapahtuma oli Eerikkilän urheiluopistolla 2.11. samanaikaisesti A-maajoukkueen leirin kanssa ja toimi näin A-maajoukkueen sparraustapahtumana MM –kisoja varten. Joukkueen kauden ensimmäinen tapahtuma oli Players Night –turnaus Tampereella 14.8. jolloin B-maajoukkuetta vastaan asettuivat samana päivänä sekä Alligator Malans että Classic. B-maakoukkue voitti Alligator Malansin (8-5), mutta hävisi Classicille (2-11). Players Night tapahtumassa valmennuksesta vastasivat Sami Sorjonen ja Petri Kettunen, joka tuurasi Arto Riihimäkeä.

26

Kauden toinen tapahtuma oli Gatorade Turnaus Helsingissä 10.9-12.9. Joukkue myös leireili tapahtuman yhteydessä. Alkulohkossa kohdattiin Loviisan Tor (2-3) ja Linköping (12-8) ja pronssiottelussa voitettiin Oilers (5-3). Joukkueen päävalmentajana toimi Arto Riihimäki ja valmentajana Sami Sorjonen. Joukkueenjohtajana toimi Esa Johansson ja apuna Players Night –tapahtumassa Kristian Linden. Huoltajana turnauksissa toimi Timo Kolehmainen.

Naisten B-maajoukkue

M

yös naisten B-maajoukkue aloitti toimintansa vuoden 2010 aikana. Naisten B-maajoukkueen ainoa tapahtuma, harjoitusleiri, järjestettiin Kuortaneen urheiluopistolla syyskuussa 2010. Naisten B-maajoukkuetta valmensi Timo Välimaa, apunaan Mikko Jantunen. Joukkueenjohtajana toimi Harri Lähteenmäki.

Maaottelut Suomessa Suomi – Ruotsi maaottelutapahtuma, Vantaa Perinteinen Suomen ja Ruotsin kaikkien neljän maajoukkueen välinen tapahtuma järjestettiin Vantaan Energia Areenalla 6.2.2010. MM-kisaorganisaatio vastasi pääasiallisesti tapahtuman järjestelyistä. Ottelutulokset: » tytöt Suomi – Ruotsi 3-5 » pojat Suomi – Ruotsi 8-10 » naiset Suomi – Ruotsi 5-9 » miehet Suomi – Ruotsi 2-2 Ruotsi voitti maaottelutapahtuman.


EuroFloorball Tour – Espoo Miesten ja poikien EFT-turnaus pelattiin 5.-7.11.2010 Barona Areenalla Espoossa. MM-kisaorganisaatio vastasi pääasiallisesti tapahtuman järjestelyistä. Tapahtuman yhteydessä SLU Mediapalvelut järjesti videotuotantokoulutuksen ja koulutus oli suunnattu eri lajiliittojen viestinnän toimijoille. EFT-turnaukseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Tshekki. Miesten ja poikien turnauksessa pelattiin kummassakin sarjassa kuusi ottelua. Miesten turnauksen voitti Suomi, toiseksi sijoittui Ruotsi, kolmanneksi Sveitsi ja neljänneksi Tshekki. Poikien turnauksessa joukkueiden järjestys oli seuraava: 1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Tshekki ja 4. Sveitsi

EuroFloorball Cup (EFC) EFC:n karsinnat, Helsinki Seurajoukkueiden Euro Floorball Cupin karsintaturnaus järjestettiin 27.-29.8. Helsingissä Tapanilan Erän isännöimänä. Miesten turnaukseen osallistuivat isäntäjoukkueen lisäksi Tigers Langnau (Sveitsi) ja Storvreta IBK (Ruotsi).Turnauksen voittaja jouduttiin ratkaisemaan arvalla, koska Tapanilan Erä ja Storvreta IBK päätyivät tasapisteisiin kummankin joukkueen voittaessa Tigers Langnau 7-3 ja joukkueiden keskinäinen ottelu päättyi tasan. Storvreta IBK voitti arvonnan ja sai paikan EFC:n lopputurnaukseen. Naisten turnauksessa oli kaksi osanottajaa NST Lappeenranta ja sveitsiläinen Red Ants Rychenberg, joka voitti molemmat ottelut ja ansaitsi paikan EFC:n lopputurnaukseen. EFC:n lopputurnaus, Latvia Seurajoukkueiden mestaruusturnaus Euro Floorball Cup järjestettiin Latviassa 5.-9.10. Suomalaisjoukkueista EFC: n lopputurnaukseen osallistuivat kauden 2009-10 Suomen mestarit SSV (miehet) ja Classic (naiset). Edellisvuoden mestaruutta puolustanut SSV sijoittui turnauksessa kolmanneksi. Classicin sijoitus oli neljäs.

27


TUKITOIMINNOT Valmentaja- ja ohjaajakoulutus

Lajimentorkoulutus

T

S

oimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 37 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 649 henkilöä. Aluekouluttajat vastasivat alueellisista kursseista. Aluekouluttajina toimi Lasse Eriksson ja Miikka Lamu / Etelä-Suomi, Tapio Tamminen / Sisä-Suomi, Peter Eriksson / Länsirannikko, Kristian Hiltunen / Pohjanmaa, Karo Kuussaari / PohjoisSuomi ja Atte Juuti / Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi. Kevätkausi oli normaali toimintoja ja syyskautta leimasi miesten joulukuiset MM-kisat Suomessa. Ne hyödynnettiin koulutuksessa runsaassa MM-seminaarien tarjonnassa. MMkisojen seminaarit onnistuivat hyvin ja saivat kiitosta. Lajiliiton pääkouluttajat saivat myös oppia kisoista.

Valtakunnallinen koulutus

Y

hteensä oli 9 eri koulutustapahtumaa, joihin osallistui 234 henkilöä. Määrää nostaa MM-seminaarit, joita oli viisi (5), yksi niistä oli kansainvälinen. Aiheet olivat maalinesto, maalintekopeli, pelinopeus ja tyttöjen+naisten kilpailutoiminta. 3-tason huippuvalmentajatutkinto (HVT) toteutettiin. Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin toinen Valmentajan Ammattitutkinto (VAT).

Alueellinen koulutus

A

lueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yhteensä 28 kpl. Niissä koulutettiin 415 valmentajaa. Lisäksi koulutusta annettiin pelaajapolun tapahtumissa sekä Talenttileireillä.

28

alibandyliitto perehdytti tilauskoulutuksena 11 lajimentoria, Marko Malvelan toimiessa kouluttajana. Tavoitteena on juurruttaa mentoritoiminta salibandyseuroihin. Seuroja haettiin avoimella haulla syksyllä ja projekti alkaa helmikuussa 2011. Liitolle myönnettiin VOK (valmentaja- ja ohjaajakoulutus) -hanketukea mentoritoiminnan käynnistämiseen.

Seuratoiminnan kehittäminen

V

uoden 2009 kehittymisohjelma päättyi toimintavuoden tammikuussa. Ohjelmaan osallistui Kangasalan Urheilijat -68, Salibandyseura Viikingit, Hirvensalon Heitto (Turku),Ylöjärven Pallo, Nibacos Kokkola ja Roismalan Ponnistus, Imatran Voima (entinen Telakan Urheilijat) ja Uudenkaupungin Salibandy. Toimintavuonna ei käynnistetty kolmatta seurakehittymisohjelmaa, koska kiinnostuneita seuroja ei löytynyt riittävää määrää. Ohjelman kohderyhmänä olivat seurat, joissa on vähintään yksi puolipäivätoiminen työntekijä.Tällaisia salibandyseuroja oli noin 35.

Valmennustoiminta

F

yysinen testaus. Testitapahtumat koostuivat paitsi maajoukkueille tehdyistä testeistä, niin myös talenttileirien sekä seurajoukkueiden testeistä. Vuoden aikana SSBL:n testaaja Veli-Matti Hemmo suoritti yhteensä 19 testitapahtumaa ja testattavana oli yli 1100 pelaajaa. Testaustoiminnasta pidetään yllä Veli-Matti Hemmon toimesta tietokantaa, johon testien tulokset syötetään ja tuloksia pystytään vertaamaan viiteryhmässä. Testeissä käytettiin SSBL:n testipatteristoa.


Fyysinen testaus seurajoukkueissa on muuttunut. Nykyisin seurat tilaavat testit monelle joukkueelle kerrallaan. Linja on hyvä, koska tällöin saadaan myös junioripelaajilta tuloksia, joita voidaan hyödyntää paitsi valmennuksessa myös kehityksen seurannassa pitkällä aikavälillä.

Turun seudun Urheiluakatemia. Perusryhmä Aurajoen lukio, Turku. Lajivalmentaja Toni Järveläinen. Tampereen Urheiluakatemia. Perusryhmä Sammon lukio, Tampere. Lajivalmentajat Hannu Santanen, Seppo Toriseva ja Tero Karppanen.

Urheiluoppilaitokset ja Urheiluakatemiat

Joensuun Urheiluakatemia, Joensuu. Perusryhmä Yhteiskoulun lukio, Joensuu. Lajivalmentaja Sami Viinikainen.

U

Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Lajivalmentaja Mikko Helanen.

rheiluoppilaitostoiminta on olennainen osa salibandyliiton Pelaajan Polkua. Urheiluoppilaitostoiminnalla pyritään parantamaan salibandypelaajien opiskelun ja urheilun yhdistämistä. Lajiliiton kannalta oppilaitokset toimivat alueellisina harjoituskeskuksina.Valmennusta tarjoaa useampi oppilaitos ja valmennus on toteutettu oppilaitoskohtaisesti. Salibandyliiton yhteistyöoppilaitoksissa valmennus on koko lukuvuoden kestävää ja säännöllistä, yleensä 3 krt/vko. Kaikki yhteistyöoppilaitoksiin hakevat pisteytetään hakuajan päätyttyä Salibandyliiton toimesta, noudattaen Olympiakomitean pisteytysjärjestelmää. Osa oppilaitoksista on urheilutai liikuntapainotteisia lukioita ja osassa toimitaan alueellisen Urheiluakatemian alaisuudessa, jolloin myös ammatillisen ja korkea-asteen urheilijat ovat mukana harjoitusryhmissä. Salibandyliiton kanssa yhteistyössä ovat seuraavat oppilaitokset: Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia, Urhea. Urheaan kuuluu useita oppilaitoksia, joiden urheilijoilla on mahdollisuus hakea salibandyn valmennusryhmiin. Perusryhmät seuraavista kouluista: Mäkelänrinteen lukio, Helsinki. Lajivalmennuksesta vastaa Kati Suomela.Valmentajina lisäksi toimivat Mikael Lax ja Ari Haapalainen. Pohjois-Haagan lukio, Helsinki. Lajivalmentaja Joonas Naava. Sotungin lukio, Vantaa. Lajivalmentaja Sami Vidgren. Helmi liiketalousopistossa Ari Haapalainen.

Oulunseutu Urheiluakatemia, Oulu. Perusryhmä Kastellin lukio. Lajivalmentaja Karo Kuussaari. Satakunta Sports Academy-SSA, Pori. Lajivalmentaja AnttiJussi Härkönen. Pietarsaaren Urheiluakatemia. Lajivalmentaja Markus Åbb.

Seuravalmennuksen kehittäminen

M

iesten salibandyliigaseurojen kanssa jatkettiin luento ja lajiharjoituskierrosta. Maajoukkuevalmentajan johdolla liigajoukkueen pelaajat ja valmennus sekä seurasta riippuen myös vanhimpien juniorijoukkueiden valmentajat saivat tietoa maajoukkuepelaajan vaatimuksista sekä kansainvälisen pelin vaatimuksista sekä maajoukkueen toiminnasta ja pelitavasta. Luento-osuuden lisäksi seuroissa pidettiin käytännön lajiharjoitus, jossa peilattiin maajoukkueen pelitavan harjoittelemista ja sen toteutusta. Naisten maajoukkueen valmennuksen kautta toteutettiin kaikissa naisten salibandyliigaseuroissa miesten kierrosta vastaava luentosarja. Kierroksen aikana avattiin seuroille maajoukkueen toimintaa ja kerrottiin avoimesti missä kansainvälisellä tasolla naisten pelaaminen tällä hetkellä kulkee. Luento-osuuden lisäksi mukana oli käytännön lajiharjoitus salissa.

Pelaajapolku

S

uomen Salibandyliiton junioripelaajien kartoitus- ja seurantajärjestelmä pelaajapolku oli edelleen vahvan kehitystyön alla vuoden 2010 aikana. Vuoden 2010 pelaajapolkutapahtumien keskeinen teema oli yksilön urheilijaksi kasvu ja kehittyminen.

29


Vuoden 2010 aikana siirryttiin tyttöjen toiminnassa uuteen pelaajapolkujärjestelmään. Aluevalmentajien toimenkuvat poistettiin käytöstä ja tilalle nimettiin ikäluokkavalmentajat, jotka vastaavat yhden ikäluokan pelaajista valtakunnallisesti. Tyttöjen pelaajapolkutapahtumat koostuivat neljästä eri kartoitus- ja seurantatapahtumasta, joita olivat Taiturileiri 1, Taiturileiri 2 ja Taiturileiri 3 sekä Pohjolaleiri. MM-kotikisojen yhteydessä pelattiin 1994- syntyneiden tyttöjen ikäluokan tähdistöottelu. Vuoden 2010 aikana järjestettiin seitsemän tyttöjen pelaajapolkutapahtumaa, joissa oli mukana 316 pelaajaa 1992–96- syntyneiden ikäluokista. Poikien pelaajapolkutapahtumat toteutettiin alueellisina Pikku Pohjola tapahtumina, joita olivat Pikku Pohjola Cup ja Pikku Pohjola Finaali tapahtumat. 1994- syntyneiden Pikku Pohjola Semi järjestettiin poikkeuksellisesti valtakunnallisena seuranta- ja kartoitustapahtumana MM- kotikisojen yhteydessä. Vuoden 2010 aikana järjestettiin seitsemällä eri alueella 14 poikien pelaajapolkutapahtumaa, joihin osallistui 791 pelaajaa 1992–94- syntyneiden ikäluokista.

Pohjola Cup

T

yttöjen ja poikien pelaajapolkujärjestelmät huipentuivat kuluneella vuodella 2010 1992–93- syntyneillä pelaajilla Pohjola Cup tapahtumaan. Pohjola Cupiin valitaan valtakunnallisesti parhaat tyttö- ja poikapelaajat. Maajoukkuevalmentajat valitsivat pelaajat tapahtumaan yhteistyössä ikäluokka- ja aluevalmentajien kanssa. Pohjola Cup järjestettiin Suomen Salibandyliiton valmennuskeskus Eerikkilän Urheiluopistolla. Pohjola Cup näyttöjen perusteella ikäkausimaajoukkueiden valmentajat valitsivat maajoukkueleiriryhmänsä.

Ikäluokkavalmentajat

I

käluokkavalmentajat vastaavat tyttöjen pelaajapolkujärjestelmässä vastuuikäluokkansa pelaajien tarkkailusta, säännöllisestä yhteydenpidosta ikäluokan seuravalmentajiin sekä Taituri- ja Pohjolaleirin valmennuksellisesta ohjauksesta. Tyttöjen ikäluokkavalmentajat 2010 » 1993 syntyneet: Jukka Kouvalainen, Esa Partanen » 1994 syntyneet: Pette Nousiainen, Minna Simonen » 1995 syntyneet: Jyrki Paajanen, Matti Pienihäkkinen » 1996 syntyneet: Anssi Jukka, Christian Bremer Ikäluokkavalmentajien sopimukset ovat kestoltaan 1,5 vuodesta neljään vuoteen.

Aluevalmentajat

P

oikien pelaajapolkujärjestelmässä pelaajien kartoituksesta ja seurannasta vastasivat aluevalmentajat. Heidän vastuullaan oli Pikku Pohjola tapahtumissa pelaajien seuranta ja tapahtuminen valmennuksellinen ohjaus yhteistyössä aluekouluttajien ja maajoukkuevalmennuksen kanssa. Aluevalmentajat tekivät tärkeää yhteistyötä seura- ja maajoukkuevalmentajien kanssa. Poikien aluevalmentajat 2010 » Etelä-Suomi: Ilkka Lehtinen, Kari Koivula, Hannu Mattila » Länsirannikko: Juha-Petri Kujansuu

Talenttileirit

» Kaakkois-Suomi: Henry Pakarinen

eirit olivat suunnattu 1994–95-syntyneille pelaajille ja niitä järjestettiin kaksi Eerikkilän Urheiluopistolla. Osallistujia oli kesäkuussa 50 ja elokuussa 100. Kesäkuun leirille osallistui 50 1995- syntynyttä poikapelaajaa. Elokuun leirille osallistui 50 1994–95- syntynyttä tyttöpelaajaa sekä 50 1994-syntynyttä poikapelaajaa. Leirit oli suunnattu seurojen lahjakkaille urheilijoille, jotka ovat motivoituneita ja tavoitteellisia kehittämään itseään urheilijana.

» Pohjanmaa: Matti Pollari

L

30

» Pohjois-Suomi: Marko Ihalainen » Savo-Karjala: Tomi Varis » Sisä-Suomi: Hannu Santanen


Erotuomaritoiminta

E

rotuomarivaliokunta (ETV) jatkoi erotuomaritoiminnan kehittämistä vuoden 2010 aikana kehitysohjelmiensa kautta. Kehitysohjelmat perustuvat visioon Peli salibandyerotuomarille 2010. Kehitysohjelmat kohdistuvat liiga-, liitto-, nais- ja ns. A4 -luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuomarivalmennukseen. Kehitysohjelmat tukevat liiton strategiaa 2014. Valiokunnan jäsenet toimivat kukin eri osa-alueiden vastuuhenkilöinä. Erotuomaritoiminnan uusi kehitysohjelmatyö käynnistyy vuoden 2011 alussa. Valtakunnallinen koulutus ETV koulutti Eerikkilässä viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaavat, erotuomarikoulutus-vastaavat, erotuomariasettelijat, miesten ja naisten liiga- ja liittoerotuomarit, pääsarjojen erotuomarivalmentajat (eli et –tarkkailijat) sekä eri alueiden alue-erotuomarikouluttajat. Pääsarjojen erotuomarien ja et –valmentajien koulutuksesta huolehti pääsääntöisesti valiokunnan vastuuhenkilöt. Miesten liigakoulutusryhmän suuruus oli noin 30, naisten liigaan panostavien erotuomarien koulutusryhmän koko noin 20, liittokoulutusryhmän noin 30 ja kouluttajien noin 40. Pääsarjaerotuomarivalmentajien, jotka toimivat myös otteluvalvojina, lisäksi koulutettiin alueellisesti alue-erotuomarivalmentajia. Liigaerotuomareita koulutettiin helmi-, touko- ja elokuussa. Liittokoulutusryhmän erotuomareita koulutettiin syyskuussa 2010. Syksyllä 2010 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria lupaavia mies- ja naiserotuomareita Eerikkilässä. Kaudella 2010-11 aloitettiin alueiden et –koulutuksessa uusi koulutusmuoto ns. A4 –ryhmien kohdalla. Siinä koulutettiin kerrallaan 2 -3 eri alueen alue-erotuomareiden ”hui-

put” yhteisessä päivän koulutuksessa ETV:n kouluttajien voimin. Eli näin osa alueellisesta et –koulutuksesta sai valtakunnallisia piirteitä yhdenmukaistaen koulutusta. Erotuomarikoulutuksessa jatkettiin yhteispohjoismaisen erotuomarikoulutusmateriaalin käyttöä, mikä aloitettiin syksyllä 2003. Uusien erotuomarikoulutusmateriaalien kehittämisprojekti käynnistyi 2010 yhteistyössä Ruotsin, Tshekin, Norjan ja Sveitsin liittojen kanssa. Toimitsijakoulutusta jatkettiin alueilla.Toimitsijakoulutukset pidettiin pääsääntöisesti ns. seurakoulutuksina. Kaikkiaan vuoden 2010 aikana koulutettiin yli 2000 uutta toimitsijaa. Erotuomariasettelu Salibandyliigojen erotuomariasettelijana jatkoivat Marco Matinvesi (mliiga) ja Taneli Ahtiainen (nliiga). Miesten 1 divisioonan et –asettelijana aloitti Sami Rahikainen. Play off- ja liigakarsintaotteluiden sekä Suomen Cupin jatko-otteluiden asettelusta vastasi ETV. Alueiden erotuomarivastaavat ja -asettelijat huolehtivat kaikkien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista. Erotuomariasettelussa käytettiin Internet -pohjaista Asettelija -ohjelmaa. Miesten ja naisten liigoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulukorvausten maksamisessa keskitettyä maksamisjärjestelmää. Myös miesten 1 divisioonassa siirryttiin syksyllä 2010 keskitettyyn maksamisjärjestelmään. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. Turnausmuotoisissa otteluissa matkakulukorvaukset maksettiin liiton toimesta. Erotuomarivalmennus Pääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat erotuomaritarkkailua pääasiassa pääsarjoissa. Lisäksi he tekivät olosuhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. Et –valmennuksen ja –koulutuksen apuna valiokunta käytti miesten ja naisten liigoissa sekä miesten 1 divisioonassa kerättävää joukkuepalautetta. Alueellisten et –valmentajien koulutus saatiin lähes kaikilla alueilla käyntiin, mutta liian usein ko. valmentajat joutuivat toimimaan alueen muissa otteluissa erotuomareina edelleen jatkuvan et –pulan vuoksi. Positiivista oli kuitenkin turnausmuotoisissa otteluissa toimivien erotuomarien valmennuksen selkeä lisääntyminen.

31


Erotuomariresurssit

Salibandy-lehti.

Rekrytointiponnistelujen kautta erotuomarimäärä on nyt lähes tuhat. Maan eri alueilta on kuulunut edelleen huolestuttavia tietoja erotuomarien määrän riittämättömyydestä ja pelosta toiminnassa mukana olevien loppuun palamisesta ylisuurien tehtävämäärien vuoksi. Joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen mukaisesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on myös käytetty eri alueilta ”lainattuja” erotuomareita. Erotuomarien suuri vaihtuvuus koettiin myös suurena ongelmana eli runsaan rekrytoinnin hyödyt häviävät liian useiden toiminnassa mukana olleiden erotuomarien lopettamispäätöksiin. Tästä voidaan päätellä, että erotuomaritoiminnan yleisen toimintailmapiirin ja arvostamisen parantaminen kaipaavat edelleen uuden strategian suuntaisia pikaisia korjaustoimenpiteitä.

Salibandy-lehti ilmestyi painettuna vuonna 2010 neljä kertaa (numerot 1-2 ilmestyivät kevät- ja 3-4 syyskauden aikana). Numeroa kohden sivumäärät vaihtelevat 72-92 sivun välillä. Salibandy-lehden saivat kaikki SSBL:n lisenssin lunastaneet jäsenetuna.Yhden numeron painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n. 45 000 kpl) ja kokonaislukijamäärä on n. 75 000. Lisenssipelaajien ohella lehdellä on myös pieni tilaajakanta. Salibandy-lehden näköisversio julkaistaan Issuu-palvelussa. Sisällöllisesti Salibandy-lehteä on kehitetty yhä vahvemmin aikakauslehden suuntaan.

Alueellinen toiminta Koulutuksessa käytettiin jatkuvan koulutuksen –periaatetta, mikä mahdollisti alueellisen erotuomarikoulutuksen jakamisen tasaisesti koko kauden ajalle. Erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa tehtiin yhteistyötä mm. osallistumalla SEL:n järjestämään koulutukseen.

Viestintä

S

alibandyliiton viestintä käsittää jäsenistölle suunnatun sisäisen sekä tiedotusvälineille ja sidosryhmille kohdennetun ulkoisen tiedotuksen. SSBL:n organisaatiossa viestintä on toimialoja läpileikkaavaa tukitoimintaa. Valtakunnallinen viestintä pitää sisällään liiton eri toimialat, jonka lisäksi tärkeässä osassa on aluetoimistoista käsin tehtävä paikallistason tiedotustoiminta. Sisäinen tiedotus Liiton pääviestimet ovat www.salibandy.net–sivusto ja Salibandy-lehti. SSBL viestii myös sähköisin uutiskirjein, joiden avulla jäsenistö tavoitetaan tehokkaasti ja nopeasti. Sähköposti- ja puhelinpalvelulla on yhä merkittävä osa päivittäisessä jäsenneuvonnassa. Täydentäviä ja kohdennettuja tietopaketteja ovat SalibandyNews ja JunnuNews. Vuoden 2010 aikana Salibandyliitto ryhtyi käyttämään sosiaalisen median yhteisöpalveluja perustamalla sivuston Facebookiin ja perustamalla oman kanavan YouTubeen.

32

Lehden päätoimittajana jatkoi Markku Huoponen ja toimitussihteerinä Matti Hannula. Toimitussihteerin palvelut toteutettiin ulkopuolisena palveluna (Primastory). Lehden vakituiseen avustajakuntaan kuului n. 15 ulkopuolista kirjoittajaa ja kuvaajaa sekä myös SSBL:n toimihenkilöitä. Lehden taitosta ja ulkoasusta vastasi pitkäaikainen kumppani Viestintänetti Oy/Juha Pöllänen. Painosta vastasi Punamusta. www.salibandy.net. Liiton verkkopalvelu-uudistus saatiin päätökseen alkusyksystä 2010. Yhteistyötahona toimii Zeeland Oy. Uusituilla verkkosivuilla tarjotaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Uniikkeja vierailuja sivustolla kirjattiin kiivaimpina kuukausina yli 90 000 kpl ja koko vuoden aikana yli 750 000 kpl. Portaalin sivumäärä on erittäin laaja, joten sivujen päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Alue- ja toimialavastaavat huolehtivat oman vastuualueensa sivujen ajantasaisuudesta. Portaalista löytyy kaikki oleellinen tieto SSBL:n toiminnasta. Suosituimpia sivuja etusivun ohella ovat tilastosivut. Muita SSBL:n hallinnoimia nettisivustoja ovat www.katusahly.fi ja www.seurakehittaminen.fi ja Salibandyliigan puolella www.salibandyliiga.fi. MM2010-sivut toimivat osoitteessa www.magicalgames.fi. Ulkoinen tiedotus. Yhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaamisin. MM2010-kisojen tiimoilta mediakontaktointi oli tavanomaista laajempaa ja aktiivisempaa. MM-kisojen osalta yhteistyötä tehtiin mm. Sisu-ohjelman kanssa. Useita lehtiä avustettiin toimittamalla kuvamateriaalia ja asiantuntija-artikkelein.. SSBL konsultoi tarvittaessa medioita juttujen toteuttamisessa. Salibandy-lehti on myös ulkoisen tiedotuksen ja laji-


markkinoinnin käyntikortti. Sen avulla edistettiin positiivisen mielikuvan syntymistä salibandysta. Kansainväliset tapahtumat Salibandyliiton viestinnän voimanponnistus oli miesten MM2010-kisat Helsingissä ja Vantaalla joulukuussa. MM-kisojen ”kenraaliharjoituksena” toimi marraskuussa Espoossa järjestetty neljän maan EFT-turnaus. MM-kisatapahtumaa paikanpäällä oli seuraamassa yli 300 akkreditoitunutta toimittajaa. Kisajärjestäjän puolelta mediapalveluita tuottamassa oli kaikkiaan yli 40 henkilöä, joista valtaosa vapaaehtoisia. Lehdistökeskuspalveluiden lisäksi toinen merkittävä palvelumuoto oli kisajärjestäjän oma sisällöntuotanto, missä hyödynnettiin voimakkaasti useita sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median kanavia. MM-kisasivujen uutistarjonta koostui jutuista, kuvista ja laajasta videotuotannosta. Sisällöntuotannossa vapaaehtoisten ohella tehtiin yhteistyötä Laajasalon opiston kanssa. Facebookin avulla kisojen ympärille muodostui tasaisesti kasvava yhteisö ympäri maailman. Kisojen kuvagalleria toimi maailmanlaajuisessa flickr-palvelussa. Myös Twitter-palvelua hyödynnettiin. Promo-ja tapahtumavideoita varten MM-kisoille perustettiin oma kanava YouTube-palveluun. Kaikki MM-ottelut lähetettiin suorana internetissä. Facebook-yhteisö saavutti yli 26 000 henkilöä ja MM2010-promootiovideota YouTubessa katsottiin yli 42 000 kertaa. MM-kisojen lehdistömateriaali oli katsottavissa Issuu-palvelussa. MM-kisojen ajaksi merkittävimpien medioiden uutisfeedit tilattiin MM-kisojen internet-sivuille. Kaikkiaan MM2010-medianäkyvyys oli erittäin korkeaa luokkaa. Merkittävänä tahona tapahtumassa toimi YLE Urheilu, joka välitti kotimaassa kaikki Suomen ottelut. MM-loppuottelua seurasi TV:n kautta parhaimmillaan yli 600 000 suomalaista. Myös muiden maiden tv-yhtiöt ja Eurosport 2 –kanava näyttivät MM-otteluita. Tilastokirja 2010 Kauden 2009-10 sarjojen lopulliset tilastot julkaistiin 500sivuisessa kausikirjassa, joka ilmestyi lokakuussa. Kirjan toimituksesta vastasi Mika Hilska ja ulkoasusta Taittopalvelu Yliveto Oy. Kirjaa painettiin (SLU paino) 1 500 kpl. Kirjaa voi ostaa SLU:n myyntipalvelusta.

Muu materiaali SSBL kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluu oppaita ja valmennuskoulutusmateriaalia (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui SLU:n myyntipalvelun kautta.

Markkinointiviestintä

S

alibandyliiton markkinointiviestinnän merkittävin panostus oli Salibandyn MM-kisat. Salibandyn MM-kisat nostettiin esille vahvasti kaikissa Salibandyliiton sekä Salibandyliigan (SSBL Salibandy Oy:n) viestintä- ja markkinointikanavissa. MM-kisojen myötä myös miesten maajoukkuetta ja sen pelaajia tuotiin vahvasti esille mediassa sekä omissa viestintävälineissä. Salibandyliiga tuki MM-kisojen markkinointiviestintää samalla toteuttaen strategiansa mukaisia tavoitteita; huippusalibandyn näkyvyyden, kiinnostavuuden ja tunnettuuden kasvattamista. Salibandyliitto ja Salibandyliiga jatkoivat vahvaa panostamista uusien mainosratkaisuiden kehittämiseen sekä uusien mediakanavien hyödyntämiseen. Etenkin Facebookia hyödynnettiin todella vahvasti MM-kisojen yhteydessä sekä Salibandyliigassa. Salibandy-yhteisöt muodostivat suurimman yhteisön sosiaalisissa medioissa suomalaisten urheilulajin joukossa. MM-kisoista tarjottiin myös historiallisen suuri Internet live-lähetysten näkyvyys yhteistyössä YLE:n kanssa. Kaikkia MM-kisojen otteluita oli mahdollisuus seurata suoran netin välityksellä. Salibandyliigan otteluita näytettiin suorana Nelonen Sport Pro –kanavalta. Salibandyliitto teki myös yhteistyötä SISU-ohjelman (YLE) kanssa. Useassa jaksossa esiteltiin maajoukkuepelaajien valmistautumista MM-kisoihin. Salibandyliiga ja Salibandyliitto tarjosivat maajoukkuepelaajille mahdollisuuksia esiintyä erilaisissa mediatilaisuuksissa ja haastatteluissa. Tätä kautta pelaajat tuotiin esille lajia seuraaville nuorille pelaajille esimerkillisinä urheilijoina sekä positiivisina persoonina. Salibandyliiton ja Salibandyliigan yhteistyökumppaneiksi haettiin yrityksiä, joiden brändi tuki salibandyn imagoa ja kehitystä. Yhteistyökumppaneille tarjottiin uusia tapoja olla mukana salibandyssa.

33


HALLINTO Liittokokous

S

alibandyliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 20.11.2010 Helsingissä. Liittokokous vahvisti strategiakauden jatkamisen vuoteen 2014 saakka sekä hyväksyi liiton takauksen SSBL Salibandy Oy:n lainalle, jolla hankittiin miesten liigapaikkakunnille Taraflex-pelialustoja. Liittokokous valitsi seuraavalla kaksivuotiskaudelle 2011-2012 Salibandyliiton puheenjohtajan, hallituksen sekä valtuuston. Puheenjohtajaksi valittiin Matti Ahde ja hallitukseen jäseniksi Jyrki Kangasniemi, Matti Karjula, Ann-Christin Kautto,Timo Kekkonen, Marja-Sisko Luode,Valtteri Mikkola, Ville Turunen ja Harri Väänänen.

Valtuusto

V

altuuston sääntömääräinen kokous pidettiin Helsingissä 18.4.2010. Kokouksessa oli paikalla 14 valtuuston jäsentä ja 5 hallituksen jäsentä. Valtuusto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Marja Talikan.Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2009. Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille. Valtuuston jäsenet Etelä-Suomi » Sanna Siltanen (Salibandyseura Viikingit ry), varajäsen Leslie Wardi (Espoon Oilers ry) » Jukka Haavisto (Kerkkoon urheilijat ry), varajäsen Yrjö Kokljuschkin (Tikkurilan Tiikerit ry) » Matti Kahila (SB-Pro Nurmijärvi ry), varajäsen Anne Salminen (Porvoon Salibandyseura ry) Sisä-Suomi » Markku Lappi (MultiAnts ry), varajäsen Jari Pajari (Äänekosken Urheilijat ry) » Minna Simonen (Koo-Vee ry), varajäsen Jari Pulkkinen (SB Juupajoen Junnut ry) » Esa Johansson (SC Classic ry), varajäsen Esa Kangasmäki (Ilves ry)

Kaakkois-Suomi » Marja Talikka (NST-Lappeenranta ry), varajäsen Markus Helvasto (Pontuksen Nouseva Voima ry) » Rauno Sarja (HU-46 ry), varajäsen Arri Kiili (SC Jenga ry) » Olli Lehtonen (Korven Honka ry), varajäsen Anne Auraskari (SB Tuska Team ry) Pohjanmaa » Tuulikki Kangasluoma (Seinäjoen Peliveljet ry), varajäsen Timo Ristimäki (Nurmon Jymy ry) » Antti Nikkola (Ilmajoen Kisailijat ry), varajäsen Simo Kourio (Woodcutters ry) » Jyrki Koskela (Kauhajoen Karhu ry), varajäsen Mika Sarkkinen (Nibacos Kokkola ry) Savo-Karjala » Raimo Hulmi (Joensuun salibandy ry), varajäsen Mauri Pursiainen (Outokummun Pallo 84 ry) » Kalevi Aho (SB Raatti ry), varajäsen Esa Huttunen (Rökäletappio ry) » Olli Kankimäki (Kuopion Salibandyseura ry), varajäsen Marko Laitinen (PAVE ry) Länsirannikko » Anssi Reunanen (SB Naantali ry), varajäsen Mari Ketolainen (AFC Campus ry) » Jarkko Nieminen (Rauman Salba ry), varajäsen Arto Kuuluvainen (FBT Blue Flames ry) » Heini Reunanen (TPS Salibandy ry), varajäsen Krista Forsman (Salon Palloilijat ry) Pohjois-Suomi » Jussi Tolonen (Oulun Luistinseura ry), varajäsen Kari Koivikko (Oulun Tarmo ry) » Jukka Teerikangas (Limingan Niittomiehet ry), varajäsen Keijo Kekkonen (Napapiirin Salibandy ry) » Reino Moilanen (Kuusamon Pallo-Karhut ry), varajäsen Arto Ojala (Merikoski SBT ry)

34


Liittohallitus

Valiokunnat

allitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 12 kertaa, joista kolme (3) oli puhelinkokouksia. Liittohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1+8) jäsenestä.Toiminnanjohtaja ja pääsihteeri toimivat hallituksen esittelijöinä. Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä.

iiton hallitus perustaa liiton tarvitsemat valiokunnat ja nimeää niiden jäsenet.Valiokunnat ja niiden kokoonpanot toimintavuonna olivat

H

Hallituksen kokoonpano

L

Tulevaisuusvaliokunta » Puheenjohtaja: Matti Ahde.

» Matti Ahde, puheenjohtaja

» Jäsenet: Mikael Fogelholm, Ismo Haaponiemi, Paula Jouhten, Timo Kekkonen, John Liljelund, Risto Nieminen, Mika Pantzar, Eila Ruuskanen-Himma.

» Marja-Sisko Luode, varapuheenjohtaja

» Sihteeri: Jari Kinnunen.

» Jyrki Kangasniemi » Ann-Christin Kautto » Marjo Liljelund

Erotuomarivaliokunta » Puheenjohtaja: Klaus Koskela.

» Valtteri Mikkola

» Jäsenet: Marjo Alanko,Veli Halonen, Jouni Kääriäinen, Juha Sirkka, Dick Wallenius.

» Marko Romppanen

» Sihteeri: Jukka Parviainen.

» Ville Turunen » Harri Väänänen Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy. SSBL:n edustajina SSBL Salibandy Oy:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Matti Ahde. Salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen toimi SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajana. Suomen Salibandyn Tuki Säätiössä puheenjohtajana toimi Salibandyliiton puheenjohtaja Matti Ahde, hallituksen jäsenenä liiton hallituksen jäsen Marjo Liljelund, Mika Honkasalo, Risto Kauppinen ja Henri Kuitunen. Säätiön asiamiehenä toimi liiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen.

Huippu-urheiluvaliokunta » Puheenjohtaja:Valtteri Mikkola. » Jäsenet: Jorma Hyytiä, Arja Joutsen, Kari Jussila, Erik Piispa. » Sihteeri: Petri Kettunen.

Maajoukkuetyöryhmä: Petri Kettunen (ryhmän vetäjä), JP Lehtonen, Marja-Sisko Luode, Seppo Pulkkinen. Valmennus I: Petri Kettunen (ryhmän vetäjä), Lasse Eriksson, Jari Oksanen, Kim Sällström, Taneli Tiilikainen. Valmennus II: Kaarina Salomaa (ryhmän vetäjä), Lasse Eriksson, Arja Joutsen, Petri Kettunen, Jyrki Paajanen, Kati Pasanen. Juniorivaliokunta » Puheenjohtaja: Ann-Christin Kautto. » Jäsenet: Jari Fagerström, Arto Hiltunen, Antti Määttä, Jari Pulkkinen, Juha Pyyhtiä, Kari Väkiparta. » Sihteeri: Kim Sällström.

35


Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta » Puheenjohtaja: Marjo Liljelund.

Liiton kurinpitoryhmä: Rainer Ehro, Sirpa Leppäkangas, Sami Rahikainen, Harri Väänänen, Eija Wallenius.

» Jäsenet: Mervi Kilpikoski, Harri Lindblom, Jari Oksanen.

Sihteeri: Mika Hilska (äänivaltainen).

» Sihteeri: Ismo Haaponiemi.

Kurinpitoryhmä on Salibandyliiton kurinpitopäätöksiä tekevä toimielin.

Koulutustyöryhmä: Marjo Liljelund (ryhmän vetäjä), Merita Bruun, Miikka Lamu, Jari Oksanen, Marko Paju, Tapio Tamminen.

Markkinointivaliokunta

Harrastetyöryhmä: Riitta Hellgren (ryhmän vetäjä), Minna Henriksson, Anssi Jukka, Kim Sällström, Eeva Welling.

» Puheenjohtaja: Marko Romppanen. » Jäsenet: Erkka Jaakkola, Juuso Enala, Tino Singh, Elina Hankkio. » Sihteeri: JP Lehtonen

Aluetoiminnan kehittämistyöryhmä: Harri Lindblom (ryhmän vetäjä), Jani Holopainen, Tiina Koivisto, Minna Simonen, Elise Syrjälä Kansainvälinen valiokunta

Olosuhdevaliokunta » Puheenjohtaja: Marja-Sisko Luode.

» Puheenjohtaja: Matti Ahde.

» Jäsenet: Kaisa Tamminen.

» Jäsenet: Risto Kauppinen, Ismo Haaponiemi, Jari Kinnunen, John Liljelund (kutsuttuna).

» Sihteeri: Esko Kyyhkynen. » Asiantuntija: Seppo Paavola (OPM).

» Sihteeri: Mervi Kilpikoski. Sääntövaliokunta IFF-työryhmä: Risto Kauppinen (ryhmän vetäjä), Tom Hedkrok, Ismo Haaponiemi, Klaus Koskela, Tiina Nylander, Ari Vehniäinen. Kilpailuvaliokunta » Puheenjohtaja:Ville Turunen. » Jäsenet: Kari Koivula, Jouni Kulmala, Markku Lappi, Jarkko Nieminen, Markku Rantala, Sari Rinta-Luopa. » Sihteeri: Esko Kyyhkynen.

Kurinpitovaliokunta » Puheenjohtaja: Harri Väänänen. » Jäsenet: Ann-Christin Kautto, Sami Rahikainen, AriPekka Laitalainen, Ari Vehniäinen, Juhani Leppänen, Jyri Hartikainen. » Sihteeri: Mika Hilska. Kurinpitovaliokunta käsittelee salibandyn kurinpitoasioiden kehittämistä.

36

» Puheenjohtaja: Jyrki Kangasniemi. » Jäsenet: Jukka Haavisto, Tom Hedkrok, Mika Hilska, Klaus Koskela. » Sihteeri: Esko Kyyhkynen.


Talous

S

alibandyliiton vuonna 2010 järjestämät miesten MMkisat vaikuttivat merkittävällä tavalla liiton talouteen. Kisojen johdosta liiton liikevaihto oli vuonna 2010 ennätyksellinen. Kisojen taloudellinen vaikutus jakaantui kahdelle kalenterivuodelle 2009 ja 2010. Valtaosa kisojen rahaliikenteestä ajoittui kuitenkin vuodelle 2010. MM-kisojen taloudellinen tulos oli voitollinen kaikkiaan 454.867 euroa. Vuoden 2010 osuus kisojen voitollisesta tuloksesta oli 505.833 euroa. Vuoden 2010 kokonaistuotot (liikevaihto) olivat 6.502.731 euroa. Siinä kasvua edellisvuoteen peräti 43,74 prosenttia. Salibandyliiton liikevaihdon kehitys 1996-2010

MM-kisojen ansiosta pääsylipputuottojen poikkeaa merkittävästi edellisvuosista. Pääsylippujen osuus tulorahoituksesta oli 19 prosenttia. Osanottomaksujen osuus tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin. Niiden osuus oli 29 prosenttia (38 % v. 2009) (KAAVIO 20). Kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen on 8,7 prosenttia. Reilut 18 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina (27 % v. 2009). Näiden muutos edellisvuodesta oli -3,2 prosenttia.Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli reilut 15 prosenttia (18 % v. 2009). Seurojen jäsenmaksu oli 190 euroa. SSBL:n tulorahoituksen jakauma 2010 Muut tuotot 1%

Liikevaihto 6.502.731 € (+43,74 %)

Yhteistyösopimukset 9%

Osanottomaksut 29 %

7 000 000,00

Tominta-avustukset 15 %

6 000 000,00

Vuokratuotot 0%

5 000 000,00

4 000 000,00

3 000 000,00

Siirrot, luovutus yms. tuotot 7%

Pääsymaksut 19 %

2 000 000,00

Jäsen- ja lisenssimaksutuotot 18 %

1 000 000,00

Ilmoitus- ja mainostuotot 0%

Korkotuotot 0%

0,00 1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

Myyntituotot 2%

2010

SSBL:n tulorahoitus 2010. Liikevaihdon kehitys 1996-2010

Henkilöstökulut olivat suurin yksittäinen kuluerä liiton taloudessa. Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 27 prosenttia (33% v. 2009). Kasvua edellisvuoteen oli 10,6 prosenttia.

Salibandyliiton Taseen loppusumma 1996-2010 Taseen loppusumma; 3.768.170 € (+39,96 %)

4 000 000,00

3 500 000,00

3 000 000,00

Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista 19 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen on 24 prosenttia. Matkakulujen osuus kuluista oli 20 prosenttia, muutos edellisvuoteen on 34,6 prosenttia

2 500 000,00

2 000 000,00

1 500 000,00

1 000 000,00

500 000,00

SSBL:n kulujakauma 2010 0,00 1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Taseen kehitys 1996-2010

Vuoden 2010 taloudellinen tulos on ylijäämäinen 327.206 euroa. Tilinpäätöshetkellä liiton taseen suuruus on 3.768.170 euroa. Tase kasvoi edellisvuodesta 39,96 prosenttia (KAAVIO 19). Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2010 taloudellisesta tuloksesta ilmenevät tasekirjasta. Toimintakertomusvuonna liiton merkittävimpiä yhteistyötahoja olivat Oy Veikkaus Ab, Op- Pohjola yhtiöt, TallinkSilja Oy ja Restel-hotels.

Muut toimintakulut 8%

Ulkopuoliset palvelut 15 %

Paino-, toimitus ja postituspalvelut 3%

Luottotappiot ja korkokulut 0% Avustukset ja tuet 0% Muut kulut 2%

Materiaalikulut 5%

Poistot 0%

Matka- ja majoituskulut 20 %

Henkilöstökulut yhteensä 27 %

Vuokrat 19 %

SSBL:n kulut 2010.

37


Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy Oy:lle vuosi 2010 oli yhdestoista tilikausi.Vuoden 2010 liikevaihto yhtiössä muodostui jälleen ennätykselliseksi ollen 917.316 euroa. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 20,7 prosenttia.Yhtiö tase tilinpäätöshetkellä oli 420.398 euroa.Yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2010 oli 4 henkilöä. Tilikauden liiketaloudellinen tulos oli 59.084 euroa tappiollinen. Salibandyn Tuki –säätiön taloudellinen tulos vuodelta 2010 oli 23.922 euroa voitollinen. Ulkopuolisen varainhoitajan toimesta säätiön peruspääomaa on sijoitettu rahamarkkina-instrumentteihin ja arvopapereihin säätiön hallituksen päättämän allokaation puitteissa.

Henkilöstö

S

alibandyliiton toimihenkilöorganisaatio muodostui organisaatiomallin mukaisesti määritellyistä ydinprosesseista ja tukitoiminnoista, joita ovat talous ja hallinto, prosessiohjaus ja järjestötoiminta, kilpailu- erotuomari- ja olosuhdetoiminta, nuoriso- ja harraste, valmennus ja huippu-urheilu, koulutus- ja kehitys, viestintä sekä markkinointi ja myynti. Liiton johtoryhmä koostui kahdeksasta henkilöstä: Jari Kinnunen, Ismo Haaponiemi, Ari Vehniäinen, Kim Sällström, Petri Kettunen, Jari Oksanen, Markku Huoponen ja Jari-Pekka Lehtonen. Henkilöstöpäivät pidettiin Helsingissä 11.-12.1. ja Tanhuvaarassa 17.-20.6. Tammikuun henkilöstöpäivillä työstettiin työterveydestä vastaavan yrityskumppani Diacorin kanssa Salibandyliiton työyhteisön toimintamallien kehityskohteita. Pohjana työskentelylle oli Diacorin kyselymenetelmällä tekemä työyhteisön voimavarakartoitus. Tanhuvaaran henkilöstöpäivät olivat henkilöstön ja hallituksen yhteistilaisuus, jossa keskityttiin mm. ajankäytön hallintaan ja työskentelyn tehostamisen tapoihin.Työsuojelutarkastus pidettiin Salibandyliiton Myllypuron toimistolla 18.11.2010 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta. Vuoden 2010 joulukuussa Suomen Salibandyliiton toimesta järjestettävät miesten kahdeksannet MM-kilpailut aiheuttivat muutoksia toimihenkilöorganisaatiossa. MM-kisojen kokopäiväisiksi työntekijöiksi nimitettiin Salibandyliiton järjestösihteeri Mervi Kilpikoski (MM2010 yhteyspäällikkö ajalla 1.9.2009-31.12.2010) ja Salibandyliigan kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen (MM2010 kilpailu- ja tapahtumapäällikkö 1.10.2009-31.12.2010).

sen tilalle Etelä-Suomen aluevastaavaksi nimettiin samaan aikaan Etelä-Suomen alueen sarjasihteeri Jan Kondo. Kondoa paikkaamaan sarjasihteerin toimenkuvaan nimitettiin Tommi Korhonen, joka oli toiminut tätä aikaisemmin Salibandyliitossa siviilipalvelusmiehenä. MM2010 kisojen pääsihteerinä toimi (1.6.200931.12.2010) oman toimen ohella Ismo Haaponiemi. MMkisojen johdosta tehdyt henkilöstöjärjestelyt suunniteltiin kestämään vuoden 2010 loppuun saakka. Henkilöstökeskiarvo toimintavuonna oli 25,04 henkilöä (23,96 henkilöä vuonna 2009). Liiton osakeyhtiömuotoisessa huippu-urheiluyksikössä, SSBL Salibandy Oy:ssä työskenteli neljä (4) henkilöä. Vuoden aikana liitossa suoritti siviilipalvelustaan seitsemän (7) henkilöä, joista kolme Helsingin ja neljä Tampereen toimistolla. Osa-aikaisia työntekijöitä oli viisi (5). Työntekijöistä yksi oli toimintavuoden aikana vanhempain- ja hoitovapaalla. Osa-aikaisia työntekijöitä olivat: » Hiltunen Kristian, aluekouluttaja, Pohjanmaa » Juuti Atte, aluekouluttaja Kaakkois-Suomi ja Savo-Karjala » Kuussaari Karo, aluekouluttaja, Pohjois-Suomi » Nykky Petteri, päävalmentaja miesten maajoukkue » Tamminen Tapio, aluekouluttaja, Sisä-Suomi Valmentajille, kouluttajille, Salibandy-lehden avustajille ym. työ- tai palkkiosuhteisille maksettiin palkkioita ja työkorvauksia. Henkilöstöluettelo » Bruun Janne, assistentti » Eriksson Lars, koulutus- ja valmennuskoordinaattori (31.8. saakka) » Haaponiemi Ismo, pääsihteeri (oto pääsihteeri MM2010) » Hagman Mira, sihteeri (äitiys– ja hoitovapaalla 31.7. saakka) » Helanen Mikko, aluevastaava Pohjanmaa (25.2. alkaen) » Hindström Tanja, sihteeri

Ari Vehniäisen paikalle Salibandyliigan kilpailupäällikkönä toimi Etelä-Suomen aluevastaava Terho Laaksonen. Laakso-

38

» Holopainen Jani, aluevastaava Savo-Karjala


» Huoponen Markku, tiedotuspäällikkö » Jukka Anssi, aluevastaava Kaakkois-Suomi » Kettunen Anni,Your Move –projektityöntekijä (4.10. alkaen) » Kettunen Petri, valmennuspäällikkö (31.8. saakka, puolipäiväinen 1.9.-31.12.) » Kilpikoski Mervi, yhteyspäällikkö MM2010 » Kinnunen Jari, toiminnanjohtaja » Koivisto Tiina, aluevastaava Länsirannikko » Kondo Jan, vs. aluevastaava Etelä-Suomi » Korhonen Tommi, vs. sarjasihteeri Etelä-Suomi » Kyyhkynen Esko, kilpailupäällikkö » Laaksonen Terho, vs. Salibandyliiga kilpailupäällikkö » Lamu Miikka, vs. koulutus- ja valmennuskoordinaattori (1.8. alkaen) » Laukka Juha, aluevastaava Pohjois-Suomi (21.10. saakka) » Leppänen Juhani, aluevastaava Sisä-Suomi » Lepola Lasse, järjestö- ja henkilöstöassistentti 1.10. alkaen (puolipäiväinen 31.5. saakka, kokopäiväinen 1.6. alkaen) » Oksanen Jari, koulutuspäällikkö » Parviainen Jukka, erotuomariasiantuntija » Sällström Kim, nuorisopäällikkö » Tiilikainen Taneli, aluevastaava Pohjanmaa (14.2. saakka) » Vehniäinen Ari, kilpailu- ja tapahtumapäällikkö MM2010 » Vasankari Johanna, jäsensihteeri » Virtanen Kati, kirjanpitäjä (22.10. saakka) » Welling Eeva, harrastevastaava

Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta

S

uomen Salibandyliitto ry on perustajajäsen 1993 perustetussa urheilun keskusjärjestössä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä (SLU). Liitolla oli edustajat SLU:n viestintävaliokunnassa (Jari Kinnunen) ja Hyvä Seura -valiokunnassa (Mervi Kilpikoski) sekä olosuhderyhmässä (Esko Kyyhkynen). Lisäksi liiton toimihenkilöt osallistuivat muihin SLU:n koolle kutsumiin työseminaareihin ja työryhmiin. Salibandyliitto on jäsenenä seuraavissa liikunnan aluejärjestöissä: Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali), PohjoisPohjanmaan Liikunta ry (PoPLi), Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiiKu), Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (HLU), Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (Eslu), Keski-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (Kepli) ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (PLU). Länsirannikon alueen toimistotilat ja muita toimistopalveluita on vuokrattu Liikulta. HLU huolehti liiton turnausmuotoisten sarjojen erotuomareiden matkakorvausten maksatuksesta. Salibandyliitto kuuluu lasten ja nuorten liikunnan toimialajärjestöön Nuori Suomi ry:hyn (NS) ja harraste- ja kuntoliikunnan toimialajärjestöön Kuntoliikuntaliitto Kunto ry:n. Jari Kinnunen oli Nuori Suomi ry hallituksen varapuheenjohtaja, ja hoiti puheenjohtajan tehtäviä Mari Kiviniemen erottua puheenjohtajan paikalta. Ismo Haaponiemi kuului Nuoren Suomen lasten ja nuorten urheilun johtoryhmään ja nuorisopäällikkö Nuoren Suomen nuorisovastaavien työryhmään. Harrastevastaava kuului Kuntoliikuntaliiton aikuisliikunnan vastaavien työryhmään. Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry:n kanssa jatkettiin vuonna 1994 alkanutta yhteistyötä Kuurojen SM-sarjan muodossa. Erityisryhmien liikunnan alalla yhteistyötä tehtiin erityisesti Lihastautiliiton ja Suomen Vammaisurheilu –ja liikunta VAU ry:n kanssa (sähköpyörätuolisalibandy). Liitto jatkoi Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike ry:n ”Liikunta Ystävä” – hankkeeseen osallistumista. Hankkeen tarkoituksena oli edistää liikunnan kehitysyhteistyötä mm. kummikoulutoiminnan avulla.

39


Kansainvälinen toiminta

S

Vuola. Kansainväliset erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan maissa.

alibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toiJoulukuussa Suomessa järjestettyjen miesten MM-kimintavuoden lopussa 52 jäsenmaata. IFF on kansainvälisen. soissa erotuomaritehtäviä oli pareilla Alakare-Vilkki ja SportAccord:in jäsen, saatuaan Kansainvälisen Olympiako- Järventausta-Myllykangas. mitean lajitunnustuksen vuoden 2008 lopussa. IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuomariIFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton tarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lauri Oksanen toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana toimistossa ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtätyöskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedottaja Merita viä. Lisäksi Klaus Koskela toimi yhtenä vastuuhenkilönä eroBruun, kilpailuassistentti Kaarina Salomaa ja assistentti Veli tuomariasetteluissa ja toimi yhdessä Ronny Brännbackan Halonen. IFF:n päätoimisto on Suomessa vuoden 2012 lop- kanssa seminaarikouluttajana RC:ssa. puun saakka. Miesten liigassa suoritettiin erotuomarivaihtoa Sveitsin IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana kuusi kokousta. liiton kanssa. Kokoukset pidettiin Singaporessa, Olomoucissa (Tshekki), Amsterdamissa (Alankomaat) ja Helsingissä. Suomen liiton Kansainväliset kilpailut edustaja IFF:n hallituksessa on Risto Kauppinen. Hän johtaa IFF:n markkinointistrategian valmistelua. Kurinpitovaliokun- Toimintavuoden aikana pelattiin tyttöjen (U19) MM-kisat nan (Diciplinary Committee) puheenjohtajana toimi Ismo Olomoucissa Tshekissä 4.-8.5.2010, seurajoukkueiden EuHaaponiemi. Muiden valiokuntien jäseninä olivat Tom Hedk- roopan mestaruusturnaus (EuroFloorball Cup) 5.–9.10.2010 rok (valitusvaliokunta, Appeal Committee), Klaus Koskela Valmiera, Latviassa ja miesten MM-kisat 4.-11.12.2010 Hel(erotuomarivaliokunta, Referee Committee), Ari Vehniäi- singissä ja Vantaalla Suomessa. nen (sääntö- ja kilpailuvaliokunta, Rules and Competition Committee), Tiina Nylander (lääkintävaliokunta, Medical Opiskelijoiden MM-kisat Committee) ja Paula Jouhten (urheilijavaliokunta, Athletes Committee). Neljännet opiskelijoiden MM-kisat järjestettiin 13.-16.5.2010 Ruotsin Uumajassa. Miesten turnaukseen osallistui kuusi maata Suomen puolustaessa maailmanmestaruutta. NaisChampions Cup ten turnauksessa oli mukana viisi joukkuetta. Suomen miesIFF kordinoi neuvotteluja eri maiden välillä koskien tu- ten joukkue sijoittui toiseksi joukkueen hävitessä finaalissa levan Champions Cupin järjestelyitä.Toimintavuoden aikana Ruotsille. Suomen naisten joukkue sijoittui kolmanneksi. järjestettiin kaksi neuvottelua (24.4. Zürich ja 13.8. Praha), Ruotsi voitti myös naisten maailmanmestaruuden. joissa SSBL:n edustajana oli Ismo Haaponiemi. Sport Finland Euro Floorball Tour Neljän suuren salibandymaan yhteisen turnauskiertueen järjestelytoimikunnassa SSBL:n edusti Ismo Haaponiemi. Järjestelytoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kerran (29.9.), Prahassa. Erotuomaritoiminta Vuonna 2010 liiton kansainvälisinä erotuomareina toimivat Tuija Heiskanen, Heli Saario, Mikko Alakare, Vesa Vilkki, Andrew Lewis, Anssi Silvo, Tommi Järventausta, Miikka Myllykangas, Marco Suvanto, Anssi Tuomi, Tero Fordell ja Lasse

40

Yhteistyössä IFF:n, Olympiakomitean ja SLU:n kanssa MMkisojen aikana 8.-9.12.2010 toteutettiin kansainvälinen tapahtumajärjestäjien koulutus, Observer Programme. Kisaorganisaatio osallistui vahvasti koulutuksen järjestelyihin mm. tarjoamalla tapahtumaympäristön, jossa koulutus toteutettiin (Hartwall Areena) sekä kouluttajia. Sektoreiden päälliköt kertoivat omasta vastuualueestaan joko koulutustilassa tai omassa toimintaympäristössään. Koulutukseen osallistui noin 50 henkilöä.


Miesten salibandyn MM-kisat

» Jenny Piippo, ensiapu

2010. 4.-11.12.2010 pelattiin miesten 8. salibandyn maailmanmestaruuskilpailujen finaaliturnaus Helsingissä ja Vantaalla. Kisojen pääsihteerinä toimi Ismo Haaponiemi, tapahtuma- ja kilpailupäällikkönä Ari Vehniäinen ja yhteyspäällikkönä Mervi Kilpikoski.

» Tanja Hindström, kisainfo (Hartwall Areena)

Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Risto Kauppinen. Muut jäsenet olivat Ismo Haaponiemi (kokonaisvastuu), Marjo Liljelund (varapuheenjohtaja, talous, SSBL:n hallituksen edustaja), Jari- Pekka Lehtonen (markkinointi), Markku Huoponen (media), Mervi Kilpikoski (yhteydenpito erityisesti kansainvälisesti, kuljetukset, majoitus, oheistoiminnat) ja Ari Vehniäinen (joukkueet, hallit, turvallisuus, ensiapu). Järjestelytoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa, joista yksi oli työkokous.

» Jukka Parviainen, erotuomarit

Kisojen toteutukseen osallistui reilu 350 henkilöä, joiden toiminta organisoitiin järjestelytoimikunnan lisäksi 59 päällikön toimesta. MM-kisojen päälliköinä toimivat:

» Jukka Onnela, seremoniat (Energia Areena)

» Tiina Ahlstedt, mediakeskus » Mika Hilska, media » Joonas Holste, mediakeskus » Sakari Ilkka, mediakeskus » Suvi Laine, media » Liisa Luonua, mediakeskus » Jyrki Paajanen, media » Elias Pekkala, media » Heidi Suomi, mediakeskus » Virpi Ansio, kisatoimisto (Hartwall Areena) » Tiina Koponen, kisatoimisto (Hartwall Areena) » Krista Laine, kisatoimisto (Energia Areena) » Kaija Salomaa, kisatoimisto (Energia Areena) » Eeva Welling, kisatoimisto (Hartwall Areena) » Raija Pankaluoto, akkreditointi » Pauliina Poikolainen, akkreditointi » Mari Torkko, akkreditointi » Anneli Ahonen, catering/ruokailut (Hartwall Areena) » Mira Hagman, catering/ruokailut (Hartwall Areena) » Satumari Tinell, catering/ruokailut (Hartwall Areena) » Katriina Franssila, lääkintä ja ensiapu » Jenni Heikkinen, ensiapu

» Liisa Hirvonen, kisainfo (Hartwall Areena) » Henri Heinola, erotuomari-isäntä » Manu Marttinen, erotuomari-isäntä

» Esko Kyyhkynen, Hartwall Areena » Jani Holopainen, Energia Areena » Mikko Helanen, kaukalopartiot (Hartwall Areena) » Ari-Pekka Laitalainen, kaukalopartiot (Hartwall Areena) » Valtteri Holmström, kaukalopartiot (Energia Areena) » Anssi Jukka, seremoniat (Hartwall Areena)

» Terho Laaksonen, toimitsijat (Hartwall Areena) » Juhani Leppänen, toimitsijat (Energia Areena) » Lasse Lepola, tilastointi » Rauno Sarja, tilastointi ja IT-tuki » Petri Sillberg, tilastointi » Jaakko Jokinen, turvallisuus » Kristian Linden, kuljetukset » Tommi Korhonen, kuljetukset » Jari Kinnunen,VIP » Lotta Mattila,VIP » Raimo Kauppinen,VIP-isäntä » Janne Bruun, oheistoiminnat (Your Move) » Peter Eriksson, oheistoiminnat (valmennusseminaarit) » Kristian Hiltunen, oheistoiminnat (valmennusseminaarit) » Atte Juuti, oheistoiminnat (valmennusseminaarit) » Tiina Koivisto, oheistoiminnat (koululaiset) » Karo Kuussaari, oheistoiminnat (koulutukset) » Keijo Matilainen, oheistoiminnat (koulutukset) » Jari Oksanen, oheistoiminnat (valmennus) » Jarkko Rantala, oheistoiminnat (koulutukset) » Kim Sällström, oheistoiminnat » Tapio Tamminen, oheistoiminnat (koulutukset) » Anni Kettunen, oheistoiminnat (Your Move) » Miikka Lamu, oheistoiminnat (koulutukset)

41


Liitteet: Tilinpäätös ja tase 2010

42


43


44


45


46


47


128990

Suomen Salibandyliitto ry Alakiventie 2,. 00920 Helsinki. puh. 09 4542140. fax 09 45421420.

e-mail: ssbl-info@salibandy.net. web: salibandy.net. facebook.com/salibandyliitto


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.