Salibandyliiton vuosikertomus 2011 by Suomen Salibandyliitto ry.

Suomen salibandyliitto ry

Vuosikertomus 2011 Suomen Salibandyliitto ry â&#x20AC;˘ Vuosikertomus 2011

Vuosikertomus 2011 Liittohallituksen käsittelemä 3.4.2012. Valtuustolle 21.4.2012 Suomen Salibandyliitto ry

SISÄLTÖ Yleistä

- Sinettiseuratoiminta

Hallinto

- Kokonaisvaltainen harjoittelu

- Talous

- Nuori Suomi yhteistyö

- Henkilöstö

- Säbämestari 2011

Viestintä

- Katusähly

Olosuhteet

- Sähköpyörätuolisalibandy

Huippu-urheilu

- Kuurojen SM-turnaus

- Miesten salibandyliiga

- Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen

- Miesten Suomen Cup

- Miesten Divari

- Ohjaaja- ja valmentajakoulutus

- Naisten salibandyliiga

- Valtakunnallinen koulutus

- Naisten Suomen Cup

- Alueellinen koulutus

- Miesten maajoukkue

- Pelaajapolku

- Naisten maajoukkue

- Urheiluakatemiat

- Pojat U19 maajoukkue

- Ikäluokkavalmentajat

- Tytöt U19 maajoukkue

- Valmennuksen lajimentorointi

- B-maajoukkueet

- Fyysisen kunnon testaus

- Maaottelut Suomessa

- Seuratoiminnan kehittäminen

- Antidoping –toiminta

- Erotuomaritoiminta

Sarjatoiminta

Koulutus- ja valmennustoiminta

Edustukset muissa järjestöissä

- Lapset ja nuoret

Liiton nimeämät henkilöt 35

- Miesten sarjat

- Valtuusto ja liittohallitus

- Naisten sarjat

- Valiokunnat ja ryhmät

- Seniorisarjat

- Henkilöstöluettelo

- VOK-kouluttajat

Alueellinen toiminta 14

- Etelä-Suomen alue

- Kaakkois-Suomen alue

- Länsirannikon alue

- Pohjanmaan alue

TILINPÄÄTÖS 1.1.- 31.12.2011

- Pohjois-Suomen alue

Tuloslaskelma 40

- Savo-Karjalan alue

Tase 42

- Sisä-Suomen alue

Liitetiedot 43

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

- Your Move

Tilinpäätöksen allekirjoitukset

- KisaMaailma ja PeliMaailma

Tilintarkastuskertomus 47

Nuoriso- ja harrasteliikunta

- Erotuomaritoimijat ja pääsarja-asettelijat Maaottelut vuonna 2011

Kuvat: © SSBL, IFF, Rudolf Schuba, Mika Hilska

YLEISTÄ

Vuosi

2011 oli Suomen Salibandyliitto LeSport -tulospalveluun. Tulokset olivat ensimmäistä kautta nähtävillä jopa samana päivänä kun ottelut oli ry:n 26. toimintavuosi, jonka alussa aloitti kaksivuotiskautensa liittokokouksen valitsema pelattu. Perinteisestä pelaajalisenssikortista luovutuusi hallitus. Puheenjohtajana jatkoi Matti Ahde. Salitiin, ja ensisijaisena kaikille lisenssin haltijoille tarjottiin bandyn harrastajamäärä jatkoi kasvuaan saavuttaen mobiililisenssikortti. Myös perinteinen lisenssikortti vuoden aikana lähes 47.000 lisenssipelaajan rajan. oli mahdollista valita, ja osa pelaajista käytti mahdolHuippu-urheilullinen menestys jatkui poikien voitlisuuttaan hyväksi. taessa maailmanmestaruuden Saksassa, ja naisten Lisenssipelaajien määrä jatkoi kasvuaan. Kilpailusaavuttaessa MM-hopeaa Sveitsissä. kauden 2010–2011 lopussa lisenssipelaajia oli kaikkiKansainvälisen salibandyliiton, IFF:n, hallitus myönsi aan 46.976 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli 3,4 %. Ovatko päivän tehosi 2+2? Suomelle järjestettäväksi vuoden 2015 naisten MMAikuisia miehiä lisenssipelaajista oli 19.514, aikuisia kisat. naisia 3.386 poikajunioreita 20.493 ja tyttöjunioreita Vuoden aikana aloitettiin liittokokouksen päätök3.598. Miespuolisten osuus oli 85,2 %, ja naispuolisten osuus 14,8 %. sen mukaiset strategiapäivitykset. Päivitykset tehdään huippu-urheilun, viestinnän ja harrasteurheilun Jäsenseurojen määrä oli vuoden lopussa 881 (871 osalta. Kokonaisstrategia on voimassa v. 2010). Kaudella 2010–11 liiton sarjoissa vuoden 2014 loppuun saakka. Huippupelattiin 23.779 sarjaottelua. Kussakin oturheilustrategiassa keskitytään rakentelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi tamaan lähestymistapa pelaajien ja erotuomaria. Miesten joukkueita sarjavalmentajien kehittymiseen yksilön nätoiminnassa kaudella 2011–2012 oli 993 kökulmasta. Näkökulmassa määritellään (973 kaudella 10–11), naisten joukkueita yksityiskohtaisesti urheilijan polku eri 215 (212), poikien joukkueita 895 (875) ja ikävaiheiden mukaan ja millaisia toimentyttöjen joukkueita 164 (155). Yhteensä piteitä urheilijana kehittyminen kussakin joukkueita sarjatoimintaan osallistui peliuran vaiheessa vaatii. Samalla tavoin 2.471. määritellään valmentajan polku jaettuna Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (4.579 kpl), valmennusuran vaiheiden perusteella. vakuutusvapautushakemusten käsittely (482 kpl), Vuoden 2011 aikana käynnistettiin myös valmennuskoulutusjärjestelmän uudistaminen. erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä Viestintästrategiaa uudistetaan viitekehyksellä, erotuomareiden matkalaskujen tarkastaminen ja makjossa Salibandyliiton viestinnälle asetetaan tavoitsatus. Erotuomareiden matkalaskujen maksatuksen teet suhteessa sen viestinnällisesti merkittävimpiin hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa. sidosryhmiin. Harrastestrategiassa kartoitetaan liiton Kilpailukausi alkaa 1.5. ja päättyy 30.4. Kalenteritoiminnan ulkopuolella lajia harrastavien motivaatiovuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden tekijöitä sekä tarpeita harrastamisen edistämiseksi. kauden loppu – ja yhden kauden alkuosan tapahtumat. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia ja malleja lajin Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka kasvulle ja elinvoimaisuuden parantamiselle. ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, KaakkoisSyyskaudella toteutettiin yhteistyössä Ylen kansSuomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi. sa ensimmäistä kertaa salibandyn game show: SäbäToimintavuoden aikana salibandyliiton hallitus mestari. Ohjelma sai suuren suosion sekä ohjelmaan myönsi seuratoiminnan kultaiset ansiomerkit vähinhakeneiden joukkueiden että sitä seuranneiden kattään 15 vuoden ansiokkaasta seuratoiminnasta: sojien keskuudessa: ohjelmaa seurasi parhaimmillaan 150.000 katsojaa. Nro 16 Markus Holopainen, Lehmo Balls-96 Nro 17 Harry Hannelius, Ilves ry Sarjatoiminnassa siirryttiin kokonaisuudessaan Nro 18 Risto Koljonen, Ilves ry sähköiseen aikaan, kun myös turnausmuotoisina pelatNro 19 Esa Kangasmäki, Ilves ry tavien sarjojen tilastointi siirrettiin Internet –pohjaiseen

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

HALLINTO Valtuusto Valtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin Helsingissä 16.4.2011. Kokouksessa oli paikalla 15 valtuutettua valtuuston jäsentä, kolme (3) varajäsentä ja liiton puheenjohtaja. Valtuusto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Anssi Reunasen. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2010. Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille. Valtuuston syysseminaari järjestettiin marraskuun alussa nimellä SeuraForum 2011.

Liittohallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 11 kertaa. Lisäksi pidettiin kolme (3) puhelinkokousta. Liittohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1+8) jäsenestä. Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä.

Valiokunnat ja ryhmät Hallituksen nimittämät valiokunnat toimikaudelle 2011-2012 ovat juniorivaliokunta (JVK), järjestö- ja seuratoimintavaliokunta (JSV), erotuomarivaliokunta (ETV), huippu-urheiluvaliokunta (HUV), kilpailuvaliokunta (KVK), kansainvälinen valiokunta (KVV), kurinpitovaliokunta (KUV), sääntövaliokunta (SÄV), tulevaisuusvaliokunta (TUV), markkinointivaliokunta (MAV) ja olosuhdevaliokunta (OLO). Kurinpitoryhmä (KUR) toimii kurinpitoasioista päättävänä elimenä. Lisäksi naisten MM2015 – hankkeelle nimitettiin hakutyöryhmä, joka kisojen myöntämisen jälkeen jatkoi MM2015 -valmistelutyöryhmänä. Nais- ja tyttöprojektilla on oma toimintaohjelmaa koordinoiva työryhmä. Your Move –tapahtumaa suunnittelemaan ja toteuttamaan nimitettiin Your Move –toimintaryhmä. Ryhmä koostui alle 19-vuotiaista nuorista.

Kansainvälinen toiminta Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimintavuoden lopussa 53 jäsenmaata. IFF on

Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen heinäkuusta 2011 alkaen. IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedotuspäällikkö Merita Bruun, kilpailukoordinaattori Kaarina Salomaa (marraskuuhun saakka), kilpailukoordinaattori Sarah Mitchell (marraskuusta eteenpäin) ja toimisto- ja erotuomarikoordinaattori Veli Halonen. IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana viisi kokousta. Kokoukset pidettiin Bernissä (Sveitsi), Hallessa (Saksa), Espoossa ja St. Gallenissa (Sveitsi). Yksi kokous oli sähköpostikokous.

Kansainväliset kilpailut Toimintavuoden aikana pelattiin poikien (U19) MMkisat Weissenfelsissä Saksassa 3.-7.5.2011, seurajoukkueiden Champions Cup 4.–8.10.2011 Vlada Boleslavissa Tshekissä ja naisten MM-kisat 4.-11.12.2011 St. Gallenissa Sveitsissä. Naisten MM2015-kisoja haettiin Suomelle järjestettäväksi. Hakemusta valmisteli kansainvälisen valiokunnan alainen työryhmä: Arja Kilpeläinen, Matti Karjula, Jyrki Paajanen ja Mervi Kilpikoski. Toimintavuoden lokakuussa IFF:n hallitus myönsi kisat järjestettäväksi Suomelle. Toisena hakijana oli Saksa. Marraskuusta eteenpäin MM2015-valmistelytyöryhmän puheenjohtajana toimi Mervi Kilpikoski ja jäseninä Matti Karjula, Arja Kilpeläinen, Kaarina Salomaa ja Jari Kinnunen.

Talous Vuoden 2011 kokonaistuotot (liikevaihto) olivat 5.153.740 euroa. Liikevaihdon lasku oli noin 21 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Tämä muutos johtui pääosin MM kisojen lipputuloista vuonna 2010. Kasvua oli kuitenkin 8,2 prosenttia mikäli vuoden 2010 lipputuloja ei huomioida. Vuoden 2011 taloudellinen tulos on alijäämäinen 77.680 euroa. Osanottomaksujen osuus tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin. Niiden osuus oli 44 prosenttia (33 % v. 2010) (KAAVIO 1).

KAAVIO 1. Taseen loppusumma 1996-2011

KAAVIO 2. Salibandyliiton tulorahoitus 2011. Kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen on 5,0 prosenttia. Reilut 27 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina (18 % v. 2010). Osuuden kasvu johtui niin ikään MM kisojen lipputuloista 2010. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli 16 prosenttia (12 % v. 2010). Seurojen jäsenmaksu oli 190 euroa. Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 35 prosenttia (27% v. 2010). Kasvua edellisvuoteen oli 8,5 prosenttia. Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista 19,5 prosenttia (19% v 2010). Matkakulujen osuus kuluista oli 21,6 prosenttia, muutos edellisvuoteen on 9 prosenttia (KAAVIO 2). Tilinpäätöshetkellä liiton taseen suuruus on 3.032.058 euroa. Tase supistui edellisvuodesta 19,5 prosenttia (KAAVIO 3). Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2011 taloudellisesta tuloksesta ilmenevät liitteenä olevasta tasekirjasta. Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy Oy:lle vuosi 2011 oli kahdestoista tilikausi. Vuoden 2011 liikevaihto yhtiössä muodostui jälleen ennätykselliseksi ollen 1.000.000 euroa. Kasvua edellisvuoteen oli peräti

KAAVIO 3. Salibandyliiton kulujakauma 2011. 10 prosenttia. Yhtiö tase tilinpäätöshetkellä oli 500.000 euroa. Yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2011 oli 4 henkilöä. Tilikauden liiketaloudellinen tulos oli 80.000 euroa voitollinen. Salibandyn Tuki –säätiön taloudellinen tulos vuodelta 2011 oli 10.000 euroa voitollinen. Ulkopuolisen varainhoitajan toimesta säätiön peruspääomaa on sijoitettu rahamarkkina-instrumentteihin ja arvopapereihin säätiön hallituksen päättämän allokaation puitteissa.

Henkilöstö Toimintavuoden aikana uudelleen määriteltiin organisaation esimies-alaissuhteita ja tarkennettiin koulutus- ja valmennussektorin sekä järjestöpäällikön toimenkuvia. Salibandyliiton palveluksessa vuoden aikana työskenteli 23,8 työntekijää (henkilöstön kokopäiväisten työntekijöiden keskiarvo). Osa-aikaisia työntekijöitä liitossa työskenteli kuusi henkilöä. Kirjanpito hoidettiin vuokratyövoiman välityksellä ja ulkoistettiin toimintavuoden aikana. Talousasioista vastaamaan Salibandyliittoon palkattiin talouspäällikkö. Toimenkuva on uusi liiton toimihenkilöorganisaatiossa.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Liiton osakeyhtiömuotoisessa huippu-urheiluyksikössä, SSBL Salibandy Oy:ssä työskenteli neljä (4) henkilöä. Työntekijöistä yksi oli toimintavuoden aikana vanhempain- ja hoitovapaalla. Salibandyliitossa on toimintavuoden aikana toiminut seitsemän (7) siviilipalvelusmiestä Helsingin ja Tampereen toimistoilla. Kesäkuussa vietettiin henkilökunnan ja hallituksen yhteisiä kesäpäiviä Pajulahden Urheiluopistolla Nastolassa. Kesäpäivillä työstettiin työyhteisön kehittämiseen ja tavoitteisiin liittyviä teemoja sekä hallitus kokoontui omaan kokoukseensa. Toimialavastaavat kokoontuivat suunnittelupäiville kaksi kertaa vuoden aikana. Aluevastaavat kokoontuivat yhteisille sarjatoimintaan liittyville suunnittelupäiville kaksi kertaa. Esimiesten ja alaisten väliset kehityskeskustelut pidettiin syksyn aikana. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on selkeyttää työntekijöiden tehtävänkuvia ja rooleja, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä, arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, edistää yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä sekä antaa molemminpuolista palautetta. Salibandyliiton työsuojelun toimielimet valittiin vaalilla 17.2.2011. Työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Mervi Kilpikoski, 1. varavaltuutetuksi Jani Holopainen, 2. varavaltuutetuksi Anssi Jukka. Työsuojelupäällikkö on työnantajan nimeämä henkilö. Salibandyliitossa työsuojelupäällikkönä toimii Ismo Haaponiemi. Työsuojelutoimikuntaan valittiin Ismo Haaponiemi, työnantajan edustajana sekä Mervi Kilpikoski, Jani Holopainen, ja Anssi Jukka. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on 1.1.2011– 31.12.2012. Työsuojelutoimikunta valitsi toimikunnan puheenjohtajaksi Mervi Kilpikosken ensimmäisessä kokouksessaan. Työsuojelutoimikunnan toimenpiteet toimintavuoden aikana: • työsuojelun toimintaohjelma Salibandyliitossa • Salibandyliiton menettelytavat kohdattaessa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua • työterveyden toimintasuunnitelmat • rekisteriselosteen päivitys • työn fysikaalisten vaaratekijöiden kartoitus Salibandyliiton toiminnassa • henkisen kuormituksen kartoitus Salibandyliiton toiminnassa

• kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden kartoitus Salibandyliiton toiminnassa • työtapaturmien vaaratekijöiden kartoitus Salibandyliiton toiminnassa • työpaikkaselvitykset aluetoimistoissa ja Myllypurossa (yhteistyössä työterveyden kanssa) • henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Viestintä Salibandyliiton viestintä käsittää jäsenistölle, lisenssipelaajille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille kohdennetun viestinnän. SSBL:n organisaatiossa viestintä on toimialoja läpileikkaava tukitoiminto, jossa työskentelee yksi päätoiminen henkilö. Alueellisessa ja toimialakohtaisessa viestinnässä tärkeässä osassa oman toimen ohella tiedotusta toteuttavat Salibandyliiton sektorivastaavat ja aluetyöntekijät. Viestintästrategian päivitys. Toimintakertomusvuonna aloitettiin Salibandyliiton viestintästrategian päivitystyö. Työryhmässä mukana olivat Jari Kinnunen (toiminnanjohtaja), Ismo Haaponiemi (pääsihteeri), Jari-Pekka Lehtonen (markkinointipäällikkö) ja Markku Huoponen (tiedotuspäällikkö). Liiton visuaalisen ilmeen uudistus. Salibandyliiton visuaalisen identiteetin uudistamisen tarkoituksena on uudistaa 1990-luvulta käytössä ollut Salibandyliiton logotunnus, ajanmukaistaa liiton visuaalinen ilme, joka otetaan käyttöön laaja-alaisesti liiton eri näkyvyyspinnoissa ja päivittää samalla graafinen ohjeisto. Ilmeen uudistaminen tehdään yhteistyössä mainostoimisto (TBWA/Tango) kanssa. Sisäinen tiedotus. Liiton sisäistä viestintää jäsenseuroille ja lisenssipelaajille tehdään salibandy.net–sivuston, Salibandy-lehden ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi SSBL viestii myös mm. sähköisin uutiskirjein. Tukevia nettisivustoja on lisäksi Seurakehittymishankkeella, Katusählyllä, Tyttösalibandy on Timanttia -projektilla sekä Talenttileireillä. Sosiaalisen median kanavina käytössä ovat Facebook (yli 2500 ”tykkääjää”) ja YouTube-videokanava. Sähköposti- ja puhelinpalvelulla on yhä merkittävä osa päivittäisessä jäsenneuvonnassa. Kilpailutoiminnan tietopaketti on SalibandyNews. Liiton organisaatioviestinnän tehostamiseksi perustettiin uusi aineistopankki, joka otettiin käyttöön osittain. Yhteistyötahona ja toteuttajana toimi Gredi Oy.

Salibandy-lehti. Salibandy-lehti ilmestyi painettuna vuonna 2011 neljä kertaa (numerot 1-2 ilmestyivät kevät- ja 3-4 syyskauden aikana). Numeroa kohden sivumäärät vaihtelevat 68-96 sivun välillä. Salibandy-lehden saivat kaikki SSBL:n lisenssin lunastaneet jäsenetuna. Yhden numeron painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n. 45 000 kpl) kokonaislukijamäärän ollessa n. 75 000. Lisenssipelaajien ohella lehdellä on myös pieni tilaajakanta. Salibandy-lehden näköisversio julkaistaan Issuupalvelussa. Sisällöllisesti Salibandy-lehteä kehitettiin aikakauslehden suuntaan. Lehden päätoimittajana jatkoi Markku Huoponen. Toimitussihteerin palvelut toteutettiin ulkopuolisena palveluna Primastory Ky:n kautta. Lehden avustajakuntaan kuului n. 30 ulkopuolista kirjoittajaa ja kuvaajaa. Lehden taitosta ja ulkoasusta vastasi pitkäaikainen kumppani Viestintänetti Oy ja painotyöstä Punamusta Oy. Salibandy.net. SSBL:n verkkosivuja kehitettiin tarjoamalla yhä enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. LeSport -tulospalvelu ulotettiin yksittäisin otteluin pelattavista sarjoista myös turnausmuotoisiin sarjoihin. Uniikkeja vierailuja sivustolla kirjattiin kiivaimpina kuukausina yli 90 000. Portaalin sivumäärä on erittäin laaja, joten sivujen päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Portaalista löytyy kaikki oleellinen tieto SSBL:n toiminnasta. Haetuimpia sivuja etusivun ohella ovat tilastosivut. Ulkoinen tiedotus. Yhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaamisin. Useita medioita avustettiin toimittamalla kuvamateriaalia ja asiantuntija-artikkelein. SSBL konsultoi medioita juttujen taustatietoja keräämisessä. Salibandy-lehti on myös ulkoisen tiedotuksen ja lajimarkkinoinnin käyntikortti. Sen avulla edistettiin positiivisen mielikuvan syntymistä salibandysta. Kansainväliset tapahtumat. Salibandyliiton viestintä seurasi tiiviisti salibandyn kansainvälisiä tapahtumia kanavissaan (U19-poikien MM-kisat, Champions Cup, EFT-turnaukset ja naisten MM-kisat). Tilastokirja 2011. Kauden 2010-11 sarjojen lopulliset tilastot julkaistiin 500-sivuisessa kausikirjassa, joka

ilmestyi lokakuussa. Kirjan toimituksesta vastasi Mika Hilska ja ulkoasusta Taittopalvelu Yliveto Oy. Kirjaa painettiin (SLU paino) 1 500 kpl. Muu tiedotusmateriaali. SSBL kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluu oppaita ja valmennuskoulutusmateriaalia (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui SLU:n myyntipalvelun kautta.

Säbämestari 2011 Salibandyliiton ja YLE Lasten ja nuorten toimituksen yhteistyönä toteutettiin kautta aikain ensimmäinen salibandyn game show TV2:n Galaxi-ohjelmassa. Ohjelmasarja käsitti kaikkiaan viisitoista jaksoa ja hakemusten perusteella mukaan valittiin 16 poika- ja tyttöjoukkuetta ikäryhmistä 1998-2000. Ohjelman kuvaukset tehtiin Tampereella Tohlopin tv-studioilla ja ohjelmalla oli oma nettisivusto Galaxin nettisivuilla. Salibandyliitto oli vahvasti tekemässä myös ohjelman lomassa esitettyjä inserttejä. Ohjelmaa seurasi parhaimmillaan 150 000 katsojaa. Ohjelmasarjaa päätettiin jatkaa myös vuonna 2012.

Olosuhteet SSBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa. Liiton olosuhdetyötä jatkettiin kolmella osa-alueella: liikuntapaikkarakentaminen ja – varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Toimintavuoden aikana näitä osa-alueita on edistetty jakamalla tietoa salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artikkeleita Salibandy -lehdessä ja Internet-sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin. Salibandyn kilpailutoiminnan jatkuva kasvu ja keskittyminen viikonloppuihin ovat jo muodostuneet esteeksi kilpailutoiminnan kasvulle tietyillä alueilla. Yksittäisiä otteluita on pyritty saamaan viikko-otteluiksi ja viikonloppujen turnauksia on sijoitettu kauden aikana pidemmälle aikavälille, jotta sarjat on saatu vietyä läpi. Liikuntapaikkarakentamisessa on salibandyn olosuhteissa tapahtunut toimintavuonna edistystä: uusia salibandyn vaatimukset täyttäviä halleja on edelleen suunnitteilla tai rakenteilla. Lisäksi useissa korjauskohteissa salibandyn olosuhdevaatimukset on hyvin huomioitu.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

HUIPPU-URHEILU 8

Huippu

-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton 100 %:isesti omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga. Maajoukkuetoiminta on liiton huippu-urheilua. Siinä ylläpidetään miesten ja naisten A-ja B-maajoukkueita sekä poikien ja tyttöjen U19-joukkueita. Urheiluakatemioiden valmennusryhmien toimintaa otettiin yhä voimakkaammin ohjaukseen ja yksilön kehittymisen kannalta toimintaan on tavoite panostaa vielä voimakkaammin. Huippu-urheilun muutoksen ohjausryhmän (Humu) toiminnassa ja tilaisuuksissa liiton edustus on ollut koko ajan mukana.

Miesten Salibandyliiga Kaudella 2010-11 miesten salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen runko¬sarja. Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta, toiseksi sijoittui SSV Helsingistä ja kolmanneksi Espoon Oilers. Runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudotuspelit. Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta – järjestelmän mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu. Kauden 2010-11 Suomen mestaruuden voitti Salibandyseura Viikingit (SSV) Helsingistä, hopeaa sai Seinäjoen Peliveljet ja pronssia Espoon Oilers. AC HaKi Vantaalta putosi suoraan I divisioonaan, Trackers (Hämeenlinna) putosi I divisioonaan liigakarsintojen jälkeen. NST (Lappenranta) nousi I divisioonasta suoraan Salibandyliigaan, helsinkiläinen M-Team nousi Salibandyliigaan karsintojen kautta. Kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin Mika Kohonen. Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella 2011-12 yksittäisinä otteluina 14 joukkueen kesken.

Miesten Suomen Cup Miesten Suomen Cupiin 2011 osallistui 114 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat alempien sarjojen joukkueet. Liiga- ja I divisioonajoukkueet tulivat mukaan cupin 4. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa 2012.

Miesten Divari (I divisioona) Kaudella 2010-11 miesten Divari pelattiin yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa. Runkosarjassa pelattiin 28 kierrosta. Lohkojen joukkueet pelasivat kaksi kertaa oman lohkonsa joukkueita vastaan ja lisäksi kerran toisen lohkon joukkueita vastaan. Molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille 8.-10. päätyneet joukkueet putosivat II divisioonaan. Liigakarsintoihin ylsivät lohkojen voittajina M-Team ja NST. Lopulta molemmat nousivat Salibandyliigaan. Lohkojen kakkoset olivat Blue Fox ja OLS, jotka molemmat jatkavat liigakarsintojen jälkeen Divarissa. Divarista putosivat suoraan SB Vantaa, LoSB, USB, Erä Akatemia, Sbandy ja FCV sekä karsintojen kautta FBC Turku ja KeLy. Kaudella 2011-2012 miesten Divari pelataan yksittäisinä otteluina yhdessä 14 joukkueen lohkossa.

Naisten Salibandyliiga Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2010-11 kaksitoista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta, toinen oli NST Lappeenrannasta ja kolmas SB-Pro Nurmijärveltä. Runkosarjan sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pelasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä ottelusta –järjestelmällä. Pronssimitalit ratkaistiin yhdessä ottelussa. Kauden 2010-11 Suomen mestaruuden voitti Classic. Hopeaa sai NST ja pronssia SB-Pro. Runkosarjan viimeiseksi jäänyt TPS putosi suoraan I divisioonaan. Sijoille 10. ja 11. päätyneet Koovee ja SB Vantaa karsivat paikastaan naisten Salibandyliigassa. Koovee säilytti sarjapaikkansa, mutta SB Vantaa putosi I divisioonaan hävittyään liigakarsinnoissa helsinkiläiselle M-Teamille. Suoraan I divisioonasta naisten Salibandyliigaan nousi SPV (Seinäjoki). Kauden 2009-10 parhaana naispelaajana palkittiin Classicin Katriina Saarinen. Kaudella 2011-12 naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.

Naisten Suomen Cup Naisten Suomen Cupiin 2011 osallistui 29 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat joukkueet I- divisioonasta alaspäin. Liigajoukkueet tulivat mukaan cupin 3. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa 2012.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Miesten maajoukkue Maajoukkue aloitti uuden kaksivuotisperiodin kohti MM-kisoja 2012. Päävalmentajaksi vaihtui Petri Kettunen. Maajoukkuepelaajille saatiin uudet sopimusehdot maajoukkuetoimintaan. Pelaajien sitoutumisen vastapainoksi myös pelaajien talouden tasapaino maajoukkuetapahtumien aikana on turvattu. Sopimusneuvottelujen pitkittymisen vuoksi MM-projekti starttasi kunnolla vasta syksyn tapahtumissa. Suunniteltu kesäleiri peruutettiin. Vuoden aikana miehet pelasivat yhdeksän maaottelua. Helmikuussa oli perinteinen Ruotsi-ottelu, huhtikuussa ja marraskuussa EFT-turnaukset. Syyskuussa pelattiin kaksoismaaottelu Sveitsiä vastaan. Päävalmentaja Kettunen jatkoi jo edellisessä projektissa aloitettua liigaseurojen koulutusta. Illan aikana pidettiin luento ja demotreenit maajoukkuepelaajan vaatimustasosta ja maajoukkueen pelitavasta. Tämä sai poikkeuksetta varsin positiivista palautetta. Maajoukkueen johtotiimi: Petri Kettunen (päävalmentaja), Mika Ahonen ja Ray Backman (valmentajat), Kimmo Nurminen (joukkueenjohtaja), Ari Haapalainen, Pasi Silvennoinen ja Juuso Kilpikoski (huolto).

Naisten maajoukkue Naisten MM-kisavuosi sisälsi runsaasti toimintaa, maaotteluja kertyi 18 ja lisäksi muutama harjoitusottelu leirityksen yhteydessä. Helmikuussa oli Ruotsi-ottelu ja huhtikuussa EFT, joka pelattiin St Gallenissa MMkisojen esiturnauksena. Syyskuussa joukkue osallistui Polish Openiin, mistä oli jo edellisestä projektista hyvät kokemukset, niin nytkin. Marraskuun EFT pelattiin Helsingin Messukeskuksessa, SportExpon yhteydessä. Tapahtuma oli puitteiltaan ja katsojamäärältään varsin vaikuttava. Ottelutapahtumien yhteydessä oli aina 2-3 päivän leiritys ja lisäksi oli kaksi kesäleiriä sekä viimeistelyleiri marraskuussa. MM-kisat olivat Sveitsissä St. Gallenissa. Joukkue majoittui omassa majatalossa, mukanaan oma kokki. Nämä ratkaisut toimivat hyvin ja olivat kaikkiaan varsin onnistuneita. Ottelut pelattiin isossa hallissa ja tapahtuma oli järjestelyiltään hyvä. Suomi pelasi hyvät kisat, pysyen omassa suunnitelmassa. Pelillisesti Ruotsin paremmuus finaalissa on tunnustettava. Kokonaisuutena MM-projekti oli onnistunut ja tuloksena saavutettu hopeatila hyvä. Maajoukkueen johtotiimi: Karo Kuussaari, päävalmentaja, Mika Muukkonen, Juha Hirvonen ja Kati Pasanen, valmentajat, Anniina Paavilainen ja Hannele Kero, huolto ja Lasse Karikoski joukkueenjohtaja.

Pojat U19 maajoukkue Maajoukkueen kaksivuotinen projekti huipentui toukokuussa MM-kisoihin Saksassa, Weissenfelsissa. Pääikäluokka oli vuonna 1992-syntyneet. Helmikuussa pelattuun Ruotsi-otteluun joukkue matkusti pitkän laiva-ja bussimatkan Ruotsin eteläosaan, Karlskronaan. Joukkueen tiimiytymisen kannalta tämä oli erinomainen retki. Huhtikuussa oli leiri ja kolme harjoitusottelua Latviassa, jonne päädyttiin Viron vetäydyttyä sovituista otteluista viime hetkellä. Latviassa pelilliset seikat loksahtelivat kohdalleen. Viimeistelyleiri pidettiin Eerikkilässä. Projektirahoituksessa hyödynnettiin osin Olympiakomitean valmennustukea. Joukkueessa oli kova vaatimustaso ja matkan varrella runsaasti etätehtäviä pelaajille, videoklippien avulla. Hetkessä elämisen ajatus vietiin täydellisesti läpi, pelaajat ja valmennus keskittyivät vain olennaiseen. Tuloksena oli Suomen voittama toinen poikien Maailman mestaruus. Syyskaudella toteutettiin pelaajatarkkailua seuraavaan projektiin, leiritys ja EFT-turnaus marraskuussa Brnossa. Maajoukkueen johtotiimi: Jarkko Rantala, päävalmentaja, Miikka Lamu, Mikko Laurikainen ja Tapio Tamminen, valmentajat, Ari Haapalainen ja Timo Kolehmainen, huolto ja Tommi Hiltunen joukkueenjohtaja (toukokuuhun saakka).

Tytöt U19 maajoukkue Maajoukkueen kokoontumisina toimintaa oli melko vähän. Pelitapahtumien yhteydessä oli leiritykset. Helmikuussa Ruotsi-ottelu Karlskronassa ja marraskuussa EFT-turnaus Helsingissä. EFT pelattiin Messukeskuksessa, missä puitteet olivat erinomaiset. Useimmat tytöt pelasivat suurimmalle katsojamäärälle, mitä olivat koskaan pelanneet. Kesäkuussa oli Eerikkilässä yhteisleiri naisten B-maajoukkueen kanssa. Olympiakomitean tukirahan mahdollistamana pidettiin joulukuussa Eerikkilässä opiskele&harjoittele-leiri. Pelaajat tekivät oppilaitosten antamia opiskelutehtäviä ohjatusti. Valmentajat tarkkailivat pelaajia paljon sarjapeleissä ja liiton Pelaajapolun tapahtumissa. Näissä tapahtumissa pelaajia arvioitiin ja testattiin. Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Harry Virtanen, päävalmentaja, Tommi Seikkula, Jukka Kouvalainen ja Juho Meuronen, valmentajat, Esa Partanen, joukkueenjohtaja, Liisa Lehtimäki ja Sari Partanen, huoltajat.

Kuva: Rudolf Schuba

B-maajoukkueet Miesten joukkue piti kesäkuussa leirin hyödyntäen Lahden Urheilukoulun puitteita, harjoituksia oli Vierumäen ja Pajulahden Urheiluopistoilla. Syyskuussa joukkue osallistui Vantaan Energia-Areenalla Gatorade-turnaukseen. Tapahtuma palvelee erittäin hyvin B-maajoukkuetta ajankohtansa ja osallistuvien joukkueiden myötä. Mukana on Suomen ja Ruotsin liigajoukkueita valmistautumassa alkavaan kauteen. Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Arto Riihimäki, päävalmentaja, Sami Sorjonen ja Keijo Matilainen, valmentajat, Esa Johansson, joukkueenjohtaja, Veli-Matti Hemmo ja Timo Kolehmainen, huolto Naisten joukkue kokoontui yhden kerran yhteisleirille kesäkuussa Eerikkilään tyttöjen U19 maajoukkueen kanssa. Tällainen leiritysmuoto palvelee hyvin molempia joukkueita. Muutoin valmennus keskittyi pelaajien tarkkailuun. Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Timo Välimaa, päävalmentaja, Mikko Jantunen, valmentaja, Harri Lähteenmäki, joukkueenjohtaja, Harri Gerlach, huolto.

Maaottelut Suomessa Miesten maajoukkue pelasi tuplamaaottelut Sveitsiä vastaan syyskuussa Seinäjoella ja Tampereella Sveitsiä vastaan. Naisten ja tyttöjen EFT-turnaus pelattiin 4.6.11.2011 Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestettiin useat messut

mm. Lätkä&Säbä Expo ja Ski Expo. Messutapahtumat toivat runsaasti yleisöä maaotteluihin. EFT-turnaukseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Tshekki. Naisten ja tyttöjen turnauksessa pelattiin kummas¬sakin sarjassa kuusi ottelua. Naisten turnauksen voitti Ruotsi, toiseksi sijoittui Sveitsi, kolmanneksi Suo¬mi ja neljän¬neksi Tshekki. Tyttöjen turnauksessa joukkueiden järjestys oli seuraava: 1. Suomi, 2. Ruotsi, 3. Tshekki, 4. Sveitsi.

Antidoping -toiminta Suomessa tehtiin salibandyn osalta vuonna 2011 yhteensä 106 dopingtestiä. Näistä testeistä Suomen An¬tidopingtoimikunta teki 95 testiä, joista harjoituskauden testejä oli 47 ja kilpailujen testejä 48. Wada/kv. lajiliitto teki testejä yhteensä 11, joista harjoituskauden testejä oli 6 ja kilpailujen yhteydessä testejä oli 5. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia. Toimintavuoden aikana kolme (3) miesten maajoukkue¬pelaajaa ja kaksi (2) naisten maajoukkuepelaajaa oli kan¬sainvälisen salibandyliiton IFF:n kautta liitettynä Testauspooli 1:seen. Näiden pelaajien tuli ilmoittaa säännösten mukaises¬ti olinpaikkatietonsa käytössä olevaan järjestelmään. Suomen Antidopingtoimikunnan ADT:n Puhtaasti Paras –kampanjaan kuuluva Kultainen kapula oli esillä sekä miesten että naisten salibandyliigassa kiertäen joukkueelta toiselle. Kultaisella kapulalla viestitään puhtaan urheilun puolesta.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

SARJATOIMINTA

Aikuisten

ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin toimintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluohjelman, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset, salikulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomareiden matkakulut. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjestelmien myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan. Tulospalvelussa siirryttiin käyttämään turnausmuotoisissa sarjoissa laajamittaisesti Internet –pohjaista LeSport – tulospalvelua. Uuden järjestelmän myötä on otteluja sarjatilanteiden päivitys ja tiedotus nopeutunut seuroille, joukkueille ja pelaajille.

Lapset ja nuoret Kaudella 2010–11 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 1030 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 875 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 155 joukkuetta. Juniorit jaettiin kaudella 2010–11 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (90-92 synt.), B-pojat, (93-94 synt.), B-tytöt (91-94 synt.), C 1 –pojat (1995 synt.), C 2 –pojat (1996 synt.), C-tytöt (95-96 synt.), D 1 –pojat (1997 synt.), D 2 –pojat (1998 synt.), D-tytöt (97-98 synt.), E 1 –pojat (1999 synt.), E 2 –pojat (2000 synt.), E-tytöt (9900 synt.), F-pojat (01-02 synt.) ja F –tytöt (01-02 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa, B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään playoff otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa. Kauden 2010–2011 mitalistit ikäluokittain: A-pojat: 1. Happee, Jyväskylä 2. Tapanilan Erä, Helsinki 3. TPS, Turku B-pojat: 1. SSV, Helsinki 2. Classic, Tampere 3. Tapanilan Erä, Helsinki

B-tytöt: 1. TPS, Turku 2. Tapanilan Erä, Helsinki 3. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa C 1-pojat: 1. Porvoon salibandyseura 2. HU-46, Hollola 3. Koovee, Tampere C 2-pojat: 1. Pakilan Visa, Helsinki 2. TPS, Turku 3. Classic, Tampere C-tytöt: 1. Koovee, Tampere 2. PSS Pelitytöt, Porvoo 3. KaPa-65, Uusikaupunki Kaudella 2011–12 juniorisarjoihin il¬moittautui yhteensä 1059 joukkuetta (+3 %). Poikien sarjoihin ilmoittautui 895 joukkuetta (+2,3 %) ja tyttöjen sarjoihin 164 joukkuetta (+5,8 %). Juniorit jaettiin kaudella 2011-12 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (91-93 synt.), B-pojat, (94-95 synt.), B-tytöt (92-95 synt.), C 1 –pojat (1996 synt.), C 2 –pojat (1997 synt.), C-tytöt (96-97 synt.), D 1 –pojat (1998 synt.), D 2 –pojat (1999 synt.), D-tytöt (98-99 synt.), E 1 –pojat (2000 synt.), E 2 –pojat (2001 synt.), E-tytöt (0001 synt.), F-pojat (21-03 synt.) ja F –tytöt (02-03 synt.). Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa, B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään playoff otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa.

Miesten sarjat Kaudella 2010–11, kuten myös kaudella 2011–2012, miesten II divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alas¬päin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisi¬oonasta alaspäin. Kaudella 2010–11 miesten sarjoihin osallistui yhteensä 973 miesjoukkuetta, ja kaudella 2011–12 yhteensä 993 miesjoukkuetta (+2,1 %).

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Naisten sarjat Kaudella 2010-11, kuten myös kaudella 2011-2012, naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella 2010-11 naisten sarjoihin osallistui yhteensä 212 joukkuetta, ja kaudella 2011–12 yhteensä 215 joukkuetta (+1,4 %).

Seniorisarjat Seniorisarjat pelattiin molemmilla kausilla (2010–2011 ja 2011–2012) seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Lisäksi kaudella 2011-12 pelattiin sarja miehet yli 60 vuotta (M60). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella 2010–11 yhteensä 178 joukkuetta ja kaudella 20112012 yhteensä 189 (+6,2 %).

Seniorisarjojen mitalistit kaudella 2010–11:

M 45: 1. SC Dalmac, Helsinki 2. Gremlins, Turku 3. Fossiilit, Helsinki M 50: 1. Erilaiset Nuoret, Tampere 2. Joutsenon Kataja 3. S.C. Dalmac, Helsinki M 55: 1.Bewe Pegasos, Helsinki 2. Merikoski SBT, Oulu 3. ProM55, Nurmijärvi

Alueellinen toiminta Sarjatoiminta toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja PohjoisSuomi. Vuosikertomuksessa alueiden kertomukset ovat aakkosjärjestyksessä. Etelä-Suomi Seuroja 343 Joukkueita 990 Lisenssipelaajia 17.903

N 30: 1. Minkit, pääkaupunkiseutu 2. Toivot, Turku 3. Stimot, Pori

Erotuomareita 317 Siirtoja/kausi 1.963 Sarjaotteluita/kausi 9.500

M 35: 1. Pro Stars, Tampere 2. Thunder, Espoo 3. SC Classic, Tampere N 35: 1. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa 2. Keräilyerä, Helsinki 3. BerttaMummo, Helsinki M 40: 1. Pro Stars, Tampere 2. Rangers Original, Kirkkonummi 3. SC Dalmac, Helsinki

Etelä-Suomen alue Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alueen toiminnasta vastaa kaksi päätoimista henkilöä: aluevastaava ja sarjasihteeri. Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu sekä alueen ja liiton websivujen ylläpito. Alueella pelataan lähes puolet liiton kaikista sarjaotteluista. Miesten sarjoihin osallistui 406 joukkuetta, naisten sarjoihin 72, poikien sarjoihin 331, tyttöjen sarjoihin 76 joukkuetta. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) osallistui 105 joukkuetta. Erityisesti nuorimpien juniori-

en pelaaja- ja joukkuemäärät ovat lisääntyneet alueella huomattavasti. F-tyttöjen sarjaa pelataan nyt toista kautta ja joukkuemäärä kolminkertaistui edelliseen kauteen verrattuna. Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä IKHTYS:n ja Tapanilan Erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa, salibandy on lajina mukana. Olosuhteet. Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille. Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarikoulutus toteutettiin totuttuun tapaan koulutusryhmissä. Kauden alussa koulutettiin reilut 200 erotuomaria kymmenessä eri koulutustilaisuudessa. Syyskaudella pidettiin kolme (3) uusien erotuomareiden kurssia. Pelinohjaajakurssi järjestettiin marraskuussa. Erotuomarimäärä oli vuoden vaihteessa reilut 300 erotuomaria. Kauden aikana uusia erotuomareita ja pelinohjaajia on koulutettu noin 70. Syksyllä koulutettiin noin 20 alueellista erotuomarivalmentajaa. Kauden 2011-2012 alkupuolella toteutettiin kaikkiaan 44 valmennusta (22 ottelua), Valmennukset kohdistuivat erotuomareihin, joiden luokitukset olivat 8-12 välillä. Erotuomaritoiminnan laiminlyöntien määrä oli huolestuttavalla tasolla. Muutamia erotuomarin omasta toiminnasta johtuneita laiminlyöntejä sanktioitiin. Toimitsijakoulutuksia järjestettiin alueella runsaasti pääsääntöisesti seurakoulutuksina. Koulutukset ovat kattaneet hyvin koko alueen (Inkoo, Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Porvoo ja pääkaupunkiseutu) ja koulutettujen määräksi muodostui hieman reilut 450 henkilöä. Toimitsijakoulutuksista on vastannut pääsääntöisesti Keijo Kontio. Tavoitteiden toteutuminen. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelu- ja joukkuemäärät kasvoivat edelleen. Ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduttiin tekemään muutamia. Halli- ja seuravierailuja tehtiin tarpeen mukaan.

Kaakkois-Suomi Seuroja 76 Joukkueita 297 Lisenssipelaajia 3.727 Erotuomareita 73 Siirtoja/kausi 323 Sarjaotteluita/kausi 1.980

Kaakkois-Suomen alue Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminnasta vastasi aluetoimistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava. Tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu syksyllä 2011. Kaakkois-Suomen seuroille järjestettiin 1. tason valmennuskoulutusta tilauskurssien muodossa. Etelä-Karjalan Liikunta ry:n kanssa käynnistettiin 1. tason valmentaja- ja ohjaajakoulutus lähiopetuksena Etelä-Karjalan seuroille. Mukana oli salibandyseuroja Imatralta ja Lappeenrannasta. Sarjatoiminta ja turnaukset. Aikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten 2. – 5. divisioonissa sekä naisten 2. divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja pelattiin B-E – pojissa, tyttöjen nuorten 1. divisioonassa sekä C-E – tytöissä. Miesten 2. divisioonaa lukuun ottamatta alueen sarjat pelattiin turnausmuotoisina. Miesten alemmilla sarjatasoilla sekä junioreissa sarjat pelattiin alueellisina lohkoina. B-pojissa, D1-pojissa ja E1-pojissa pelattiin alueelliset jatkosarjat tasosarjoina. Sarjoihin osallistui 72 miesten joukkuetta, 13 naisten joukkuetta, 83 poikien ja 26 tyttöjen joukkuetta. Seniorisarjoihin osallistui alueelta 13 joukkuetta. Olosuhteet. Alueen seurat harjoittelevat ensisijaisesti kunnallisissa palloiluhalleissa ja koulujen liikuntatiloissa. Salibandyliiton turnaukset ja yksittäiset sarjaottelut pelataan pääsääntöisesti kunnallisissa liikuntahalleissa. Myös muutamaa alueen kaupallista hallia käytettiin kilpatoimintaan. Uusina pelipaikkoina otettiin käyttöön Parikkalan urheiluhalli ja syksyksi valmistunut Ruokolahden liikuntahalli.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Erotuomaritoiminta. Alueellisia erotuomarikoulutustilaisuuksia jatkaville tuomareille järjestettiin Kouvolassa, Lappeenrannassa, Lahdessa ja Mikkelissä. Jatkavia tuomareita koulutettiin 49 A4 -tuomarit mukaan lukien. Peruskursseja uusille tuomareille järjestettiin Tanhuvaarassa, Imatralla sekä Joroisissa. Uusia erotuomareita koulutettiin kolmessa (3) koulutuksessa 16. Alueen koulutuksen käyneitä erotuomareita oli kokonaisuudessaan 65. Toimitsijakursseja pidettiin seitsemän (7), koulutettuja toimitsijoita noin 140. Alueellisen erotuomarivalmennuksen järjestettiin koulutus Mikkelissä ja Kouvolassa. Erotuomarivalmentajia alueella oli 10, joista kaksi (2) suoritti pääsarjaotteluvalvojakoulutuksen. Erotuomarivalmennusta tehtiin ohjeistusten mukaisesti yksittäisissä otteluissa. Miesten salibandyliigan erotuomarikoulutusryhmään kuului alueelta kolme tuomaria. Liittoerotuomarikoulutusryhmässä oli yksi alueen erotuomari. A4 -ryhmän koko oli 15 erotuomaria. Alueen erotuomarikerhon KASBEK:n kanssa jatkettiin yhteistyötä.

Länsirannikon alue Seuroja 112 Joukkueita 354 Lisenssipelaajia 6.282 Erotuomareita 125 Siirtoja/kausi 514 Sarjaotteluita/kausi 3.300

Länsirannikon alue Länsirannikon alue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Länsirannikon aluetoimisto sijaitsee Turussa, Liiku ry tiloissa useiden lajiliittojen kanssa. Tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu syksyllä 2011. Länsirannikon alueparlamentti. Alueparlamentin keskeisin tehtävä oli alueen salibandytoiminnan kehittäminen ja tukeminen mm. päiväkotikiertueen

ja kehittämistyöryhmien luominen. Alueparlamentin kokoonpano oli Sari Laakso (pj), Elise Syrjälä (vpj), Mari Ketolainen, Krista Forsman, Hanna Markela, Ari Hannonen, Jarkko Nieminen, Petri Nuutinen ja Tiina Koivisto (sihteeri). Lisäksi alueella toimi sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja tyttösalibandyn kehittämistyöryhmä. Sarjatoiminta ja turnaukset. Alueen sarjatoimintaa toteutetaan neljällä toiminnallisella alueella aina kun mahdollista. Toiminnalliset alueet ovat VarsinaisSuomi, Satakunta, Salon seutu ja Ahvenanmaa. Alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja miesten 3.-5.divisioonassa ja naisten 2.-4.divisioonassa. Miesten 2.divisioonan alueellisessa lohkossa pelattiin ottelut yksittäisinä otteluita. Juniorisarjoja pelattiin B-E ja tyttöjen 1.divisioona-E-tytöt. Miesten joukkueita sarjatoiminnassa oli 124, naisten joukkueita 38, poikien 157 ja tyttöjen 21. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui 14 joukkuetta. Kortteliliiga toiminnassa mukana oli 36 joukkuetta, jotka pelaavat ottelunsa turnausmuotoisena sarjana. Olosuhteet. Olosuhteiden parantumista tapahtui Mynämäen osalta, kun HaNi-halli valmistui. Muilta osin sarjatoiminnan pyörittämisessä käytettiin kaupallisia ja kunnallisia tiloja. Porin hallitilanne oli suurin huolenaihe. Päiväkotikiertue. Päiväkotikiertue käynnistettiin yhdessä Turun Kaupungin ja paikallisten seurojen kanssa. Kiertueella valtaisa suosia, ilmoittautuneita päiväkoteja oli 35 kpl. Erotuomaritoiminta. Alueen koulutettujen ja toimivien tuomareiden yhteismäärä oli 124, joista uusia tuomareita oli 30. Porissa järjestettiin erotuomarikoulutusta myös osana lukion opetusta. Rekrytointiin panostettiin tiedottamalla tuomaritilanteesta alueemme seuroille ja järjestämällä erotuomarikursseja, Turussa kolme (3), Porissa kolme (3) ja Uudessakaupungissa yksi (1). Lopettaneita pelaajia yritettiin houkutella mukaan erotuomarikoulutukseen henkilökohtaisesti kutsuilla. Liiga- ja liittoerotuomarikoulutusryhmiin sai kutsun yhteensä seitsemän ja A4 –koulutukseen 11 erotuomaria. Alueella koulutettiin kolme erotuomarivalmentajaa. Toimitsijakoulutuksia pidettiin Turussa, Porissa, Raumalla, Pöytyällä, Mynämäellä, Paraisilla, Maskussa, Vehmaalla ja Säkylässä. Kaikki kurssit olivat seurojen tilaamia.

Pohjanmaan alue Seuroja 57 Joukkueita 173 Lisenssipelaajia 3.162 Erotuomareita 126 Siirtoja/kausi 264 Sarjaotteluita/kausi 1.650

Erotuomareiden määrä alueella oli 101, joista aktiivisia noin 80. Erotuomarivalmennusta turnauksissa jatkettiin tosin vain paikoin. Tarkkailtujen otteluiden määrä 2. divisioonassa laski tällä kaudella. Toimitsijakoulutusta järjestettiin Ilmajoella, Nurmossa ja Kannuksessa. Erotuomaritoiminnan johtoryhmä kokoontui Ylihärmässä, Kokkolassa ja Seinäjoella.

Pohjois-Suomen alue Seuroja 68

Pohjanmaan alue Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: aluevastaava, jonka toimenkuvaan kuului sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Pohjanmaan aluetoimisto muutti kesällä 2011 yhteisiin tiloihin Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun (PLU), sekä usean eri lajiliiton ja urheiluseuran kanssa. Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille 2.- 5. divisioonissa ja naisille 2.-3. divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan F-B -junioreissa ja tytöillä nuorten 1.divisioonassa sekä C-tytöissä. D-tyttöjen aluesarjaa ei vielä saatu käynnistettyä. Miesten sarjatoimintaan osallistui 65 joukkuetta, naisten 19, poikien 72 ja tyttöjen 15. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui kaksi (2) joukkuetta. Olosuhderintamalla tapahtui kehitystä. Lohtajalle ja Kaustisella avattiin uudet kunnalliset hallit, joita on hyödynnetty turnauksissa. Toisaalta edelleen on myös paikkakuntia, joissa salibandyn suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uusia ryhmiä. Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsaikaan. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toimintavuonna 11 salibandypelaajaa. Erotuomaritoiminta. Erotuomarikoulutuksen peruskurssit järjestettiin Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Seinäjoella sekä A4 –koulutus Oulussa ja Mustasaaressa. Erotuomarivalmentajakoulutus järjestettiin Uudessakaarlepyyssä.

Joukkueita 132 Lisenssipelaajia 4.262 Erotuomareita 70 Siirtoja/kausi 272 Sarjaotteluita/kausi 1.300

Pohjois-Suomen alue Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Samasta talos¬ta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimisto sekä Voimisteluliitto SVoLi:n aluetoimisto. Aluetoimistossa työskenteli yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava. Pitkät välimatkat ovat edelleen alueellisen junioritoiminnan kehittymisen suurin ongelma. C-A junioreiden toiminta on vakiintunutta. Varsinkin Oulussa paikallisten seurojen pyörittämät sarjat ”imevät” lähikuntien seurat ja joukkueet mukaansa. Pelko pitkistä pelimatkoista on suurin syy miksei liiton sarjat kiinnosta E-F ikäluokissa. Alueen ongelma sarjatoiminnan osalta oli tuomariasetteluun liittyvä. A4 –ryhmään kuului 10 erotuomaria. Koko alueen erotuomarimäärä oli 78. Paikoitellen oli viikonloppuja joihin jouduttiin pyytämään apuja Pohjanmaalta ja Savo-Karjalasta, jotta pelit saatiin pelattua. Edelleen varsinkin junioripuolella pelimatkojen pituus koettiin ongelmaksi. Oulun seudulta matkat mm: Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin jne. tuntuvat osalle joukkueista hankalinta. Turnausten sisällä olevien otteluohjelmien pilkkomisella on pyritty vähentämään matkarasituksia.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Sarjatoimintaan osallistui 72 miesten joukkuetta, 15 naisten, 43 poikien ja 7 tyttöjen joukkuetta. Seniorisarjoihin alueelta osallistui 17 joukkuetta. Tilastoinnit hoidettiin normaalisti. Pistepörssien laadinnassa käytettiin ulkopuolista apua. Toimintakauden aikana aluevastaava vieraili seitsemän seuran luona Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa, Oulussa ja Limingassa. Yhteensä kaikkia tapaamisia eri asioissa oli 31 kpl. Olosuhdeasioissa toimintavuoden aikana uusien hallihankkeiden suunnittelu eteni. Uuden yksityisen hallin rakentaminen Ouluun käynnistyy vuoden 2012 lopulla. Kastellin suurkouluhanke Oulussa, joka osaltaan helpottaa salibandyn huipputason pelaamista, käynnistyy myös vuoden 2012 aikana. Yleisesti alueella turnaukset mahtuivat kohtuullisesti kunnallisiin halleihin. Sarjajärjestelmien muutokset mm. siirtymiset enemmän yksittäisiin otteluihin vaikeuttivat turnausten mahduttamista alueella. Samoin kesken kauden tulleet jatkosarjat ja play off pelit ovat olleet ongelmallisia tilojen saatavuuden suhteen.

Savo-Karjalan alue Seuroja 65 Joukkueita 153 Lisenssipelaajia 2.632 Erotuomareita 68 Siirtoja/kausi 227 Sarjaotteluita/kausi 1.500

Savo-Karjalan alue Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Savo-Karjalan aluetoimisto sijaitsee Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston yhteydessä. Salibandy on mukana sekä Joensuun urheiluakatemian ja Pohjois-Savon urheiluakatemian lajivalikoimassa. Urheiluakatemioissa lajivalmennuksesta vastasivat Petri Kettunen Joensuussa ja Mikko Tiihonen Pohjois-Savossa. Salibandy oli perinteiseen tapaan myös Pohjois-Karjalan Liikunnan talvi- ja kesäleirien lajivalikoimassa. Leireillä salibandyryhmiin osallistui 77 lasta.

Alueelliseen sarjatoimintaan osallistui kaikkiaan 151 joukkuetta. Miesten 2.-5. divisioonissa pelasi 75 joukkuetta, naisille 2. divisioonassa 9 joukkuetta, A-E2 –poikien sarjoissa 56 joukkuetta. Tyttöjen 1. divisioonan ja C-tyttöjen joukkueet pelasivat Kaakkois-Suomen joukkueiden kanssa yhteisissä sarjoissa, joissa pelasi 4 tyttöjoukkuetta Savo-Karjalasta. Seniorisarjoissa pelasi 6 miesten joukkuetta ja 1 naisten joukkue. Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään kunnallisten hallien lisäksi yksityistä salibandyhallia. Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomaritoiminnan johtoryhmä kokoontui kokonaisuudessaan kerran (1). Osakokouksia järjestettiin neljä (4) kertaa, lisäksi lukuisia sähköposti- ja puhelinkokouksia. Peruskurssit ja jatkavien kurssit järjestettiin Joensuussa ja Kuopiossa Samat kouluttajat (Keskitalo, Kankkunen) pitivät kurssit molemmilla alueilla tavoitteena alueellinen yhtenäistyminen. Kauden aikaisia koulutuksia järjestettiin Joensuussa ja Kuopiossa. Lisäksi molemmissa kaupungeissa on järjestetty muutamia kuntotestejä/osatestejä. Koulutettuja tuomareita alueella on kaikkiaan 68. Muutosta edelliskauteen verrattuna ei ole. Karjalan alueella erotuomareita oli 23 ja Savon alueella 45. Huomion arvoista on Savon seitsemän ja Karjalan kaksi naistuomaria. Erotuomarivalmennuksista alueella ovat vastanneet pääsääntöisesti kolme pääsarjaerotuomarivalmentajaa. Pohjois-Karjalassa erotuomareiden määrä on pieni, 23 aktiivista erotuomaria. Pohjois-Savossa tilanne on hiukan parempi, 45 erotuomaria.

Sisä-Suomen alue Seuroja 160 Joukkueita 432 Lisenssipelaajia 9.008 Erotuomareita 218 Siirtoja/kausi 1016 Sarjaotteluita/kausi 4.549

Sisä-Suomen alue Sisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto on perustettu 1996 ja sijaitsee Tampereella. Aluetoimiston henkilöresursseihin lukeutuu aluevastaavan lisäksi valmennus- ja koulutuskoordinaattori, jonka toimipiste on puoliksi Sisä-Suomen aluetoimistolla ja puoliksi Helsingissä. Aluetoimisto sijaitsee samoissa toimitiloissa Hämeen Liikunta ja Urheilun (HLU), kahden suuren liikuntajärjestön (SJL, Svoli) sekä kahden ison yleisseuran (Koovee, Ilves) ja näiden kanssa tehdään hedelmällistä yhteistyötä mm. leirien ja kerhotoiminnan merkeissä. Sarjat ja turnaukset. Alueen sarjatoiminnassa on ollut pientä lisäystä. Miesten sarjatoimintaan osallistui 165 joukkuetta, naisten 45, poikien 176 ja tyttöjen 13. Aikuisten sarjoissa kasvuvauhti on tilapäisesti tasaantunut ja lisäys on tullut peli- ja kisamaailmaan osallistuvilta seuroilta. Alueella pelattiin toimintavuoden aikana sarjaotteluita n. 5% edellisvuotta enemmän. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui 33 joukkuetta.

Toiminnallisilla alueilla (Pirkanmaa, Häme ja KeskiSuomi) sarjat on voitu rakentaa hyvinkin alueelliseksi siten, että pelimatkat eivät ole muodostuneet ongelmallisiksi, vaan etenkin paikallisottelut on voitu järjestää mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa. Keski-Suomen toiminnallisella alueella seurat ovat yhteistoimin järjestäneet kutsuturnauksia vuoroin eri paikkakunnilla peli- ja kisamaailmaikäisille junioreille. Innostus on ollut vahvaa ja mukana on ollut toistakymmentä sellaista seuraa, jotka eivät vielä ole lähteneet mukaan liiton viralliseen kilpailutoimintaan. Suurin syy tähän on pitkä etäisyys Sisä-Suomen ytimeen ja tätä kautta osallistumiskustannukset. Myös Pirkanmaalla seurojen keskenään sopimat harjoitus- ja kerhoturnaukset ovat olleet suosiossa. Erotuomaritoiminta. Erotuomarikoulutuksia järjestettiin kattava määrä kaikilla kolmella Sisä-Suomen alueella. A4 -koulutus toteutettiin Tampereella. KeskiSuomen erotuomareita osallistui myös Kuopion A4 -koulutukseen. Pirkanmaalla koottiin erillinen A4 -valmennusryhmä sekä Talent -ryhmä. Olosuhteet. Otteluista valtaosa pelataan kaupallisissa halleissa, koska kunnalliset tilat varataan pääsääntöisesti muille yksittäisiä pelejä pelaaville lajeille. Lisäksi kunnalliset pelipaikat alkavat olla samalla hintatasolla kuin kaupallisetkin. Poikkeuksia toki on: Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä alle 18-vuotiaiden harjoitusvuorot ovat ilmaisia ja junioriturnausten hinnoittelu on jopa vain kolmasosan aikuisten vastaavasta. Toimintavuoden aikana ei valmistunut uusia pelipaikkoja, mutta niitä on ollut ottelumäärään nähden riittävästi. Käytettävissä olleiden tiettyjen paikkakuntien peliolosuhteissa olisi laadullisesti parannettavaa, mutta pääosin palaute on ollut positiivista.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Nuoriso- ja harrasteliikunta 20

Sektorilla

on kaksi päätoimista työntekijää: nuorisopäällikkö ja harrastevastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu assistentti, jonka toimenkuvasta puolet on tämän sektorin työtehtäviä. Kesäkuun alkuun asti oli Sportti työllistää -tuella työntekijä Salibandyliiton nuorten Your Move -hanketta varten. Toimintavuoden aikana tuotettiin materiaalia tukemaan junioreiden kokonaisvaltaista harjoittelua, järjestettiin yhteistyössä SLU:n ja Nuoren Suomen kanssa Your Move suurtapahtuma Helsingissä ja pienempiä alueellisia tapahtumia, jotka loivat uudenlaista liikuntakulttuuria 13-19 –vuotiaille, ja tuotettiin yhteistyössä Ylen kanssa salibandyaiheinen 15 jakson game show, Säbämestari.

Huikee nuorten suurtapahtuma Helsingissä 27.5.-1.6.2011

www.yourmove.fi

Your Move.

20 A M U

Suurtapahtuma järjestettiin Helsingissä 27.5.-1.6.2011. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin PikkuPohjola -leiri, johon osallistui 158 nuorta, D-junioreiden Champions Cupiin osallistui 69, Sähly Openiin 52 ja lajikokeiluihin yhteensä n. 800 nuorta. Yhdeksän nuorta oli ideoimassa ja toteuttamassa 13-19 -vuotiaille suunnattua tapahtumaa. Tapahtumassa oli salibandyn osalta vapaaehtoistyössä 16 nuorta auttamassa järjestelyissä.

SU U R

TA PA HT

Salibandy

Kerhotoiminta. Toimintavuoden aikana valmistui Iltapäiväkerhon starttiopas ja vanhemman opas. Nuorella Suomella ja Salibandyliitolla on yhteinen lajikerhohanke. Valmistuneita lajikerhomateriaaleja pilotoitiin kolmessa Tervetuloa ohjaajaksi -koulutuksessa. Vantaalla osallistui osallistui 14, Helsingissä 12 ja Kokkolassa 24 ohjaajaa/ valmentajaa koulutukseen.

Kisamaailma ja PeliMaailma. F-juniorit ja E-tytöt pelasivat pienellä kentällä 4 vs. 4. Kenttien koot olivat min. 24 x 12 m ja max. 30 x 15 m. Peliryhmään voi maksimissaan kuulua 14 pelaajaa. Fjunioreilla ei ylläpidetä sarjataulukkoa. Tämä pelimuoto nimettiin toimintavuoden aikana KisaMaailmaksi. D-juniorit ja E-pojat pelaavat isolla kentällä 5 vs. 5. Kentän minimikoko on 32 x 16 m. Ikäluokassa suositaan mieluummin hieman täysimittaista pienempää pelikenttää. Peliryhmän maksimikoko on 17 pelaajaa. D-E – juniorijoukkueille tarjottiin mahdollisuutta osallistua joko kilpa- tai haastajasarjaan. Tätä pelimuotoa kutsutaan PeliMaailmaksi.

Sinettiseuratoiminta. Nibacos Kokkolalle myönnettiin Nuori Suomi sinetti 7.10.2011. Lokakuussa järjestettiin sinettiseminaari, johon osallistui yksitoista salibandyn sinettiseuraa. Vuoden lopussa salibandyn sinettiseuroja oli 19 kpl.

Pelinohjaajat. Pelinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa ja Sisä-Suomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että Fjuniorit ja E-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Kokonaisvaltainen harjoittelu. Hanke jatkui toista vuotta. Sen tavoitteena on edistää C-E -ikäisten kilpapelaajien kokonaisvaltaista harjoittelua. Erityisesti annetaan vinkkejä omaehtoiseen harjoitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin toiset valtakunnalliset TekniikkaTaiturikisat sekä tytöille että pojille 4.11.2011 Lätkä&Säbä –messujen yhteydessä pelattavassa EFT-turnauksessa. Kisoihin kutsuttiin 48 tyttöä ja 48 poikaa ikäluokista C-E. Toimintavuoden aikana valmistui kahdeksan Kuukauden Kikka -videota junioreiden omatoimista harjoittelua tukemaan. Junioreille valmistui yhdistetty harjoituspäiväkirja ja fanijuliste, joka julkaistiin marraskuussa Salibandy-lehden välissä. Joukkueille järjestettiin kilpailu harjoituspäiväkirjojen täyttämisestä ja palkintona oli 500 € lahjakortti Eerikkilän Urheiluopistolle. Nuori Suomi yhteistyö. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Neljän Tähden peli -hanke. Sen tavoitteena on edistää ensisijaisesti esikoulu- ja alkuopetusikäisten lasten peliryhmien muodostamista, järjestää ikätasolle sopivia pelejä ja hyödyntää aiemmin tehtyjä lajikerhosisältöjä. Hanke saa Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää kehittämistukea 10 000€. Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea jaettiin yhteensä 19 salibandyseuralle: Harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen 6-19 -vuotiaille kolme seuraa, ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen kuusi seuraa, seuran kehittämiseen sinettiseuraksi kaksi seuraa ja 11-15 -vuotiaiden kilpaurheilun kehittämiseen yhdeksän seuraa.

Säbämestari 2011. Salibandyn game show:hun osallistui 16 juniorijoukkuetta, jotka ottivat mittaa toisistaan cup-järjestelmällä vauhdikkaissa ja leikkimielisissä tehtävissä ja peleissä. Ohjelma tehtiin yhteistyössä Ylen kanssa. Ohjelmaa toteutettiin 15 jaksoa, jotka esitettiin sunnuntaisin syyskuusta joulukuuhun. SäbäMestarin suosiosta johtuen ohjelmasta tehdään toinen tuotantovuosi vuonna 2012.

TOUR 2011 Katusähly. Katusählykiertue järjestettiin 16.kertaa. Kiertue toteutettiin yhteistyössä tuotantotiimi Masaction Oy:n kanssa. Toukokuusta elokuuhun järjestettiin 22 turnausta eri puolella Suomea. Tuotantotiimi kiersi 16 turnauksessa ja kuusi turnausta paikallinen seura järjesti kokonaisuudessaan itse. Katusählykiertuetta mainostettiin valtakunnallisesti Salibandy-lehdessä, Salibandyn- nettisivustoilla ja Katusählyllä oli oma Facebook-sivusto. Seurat mainostivat omia turnauksiaan paikallisesti maakunta- ja paikallislehdissä.

TAULUKKO 1. Katusählyn osallistujamäärät viimeisen neljän vuoden aikana 2008 2009 joukkueita/turnaus 32 31 pelaajia/turnaus 167 158 pelaajia yhteensä 3172 2842

2010 28 146 2928

2011 23 128 2899

Katusählykesän suurin turnaus oli Kokkolassa 9.7.2011. Joukkueita oli mukana 64 ja pelaajia 360. Kuopion turnaus6.8.2011 oli toiseksi isoin 62 joukkueella ja 351 pelaajalla. Katusählykiertueella oli mukana lähes 3000 pelaajaa. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto yhteistyökumppaneidensa kanssa. Katusählyosaturnauksia voivat hakea Salibandyliiton jäsenseurat. Katusählyturnauksen järjestäminen on seuroille varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen. Katusählyfinaali järjestettiin 27.8.2011 Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Katusählyfinaaliin kutsutaan kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Mukaan ilmoittautui 88 joukkuetta. Vuoden 2011 Katusählyn Suomen Mestarit ovat: miehet Jee-Jee Team Vantaa, naiset Taikinaiset Huittinen, sekasarja Hullut Huittisista, firmasarja Man Power Solution Jyväskylä, pojat LAHO Hollola ja tytöt KAPA-65 Kalanti.

Rocksalibandy. Rocksalibandyn yhdeksäs SM-turnaus järjestettiin Seinäjoella 15.1.2011. Joukkueita oli yksitoista. Rocksalibandyn Suomen Mestaruuden voitti toista kertaa peräkkäin FBC Kempes Kuopiosta. Turnauksen käytännön järjestelyistä vastasi Nurmon Jymy ja SELMU ry (Seinäjoen elävän musiikin yhdistys).

Työpaikkasalibandyn SM-turnaus. Työpaikkasalibandyn SM-turnaus järjestetään yhteistyössä Suomen Työpaikkaurheilu ry:n kanssa. Turnaus pidettiin 14.5.2011 Helsingissä Arena Center Myllypurossa ja Ruskeasuolla. Harrastesarjassa oli mukana 76 joukkuetta ja kilpasarjassa viisi joukkuetta. Pelaajia oli yhteensä noin 1000. Harrastesarjan voitti Kesko Hakkila Vantaalta ja kilpasarjan voitti Celsa Steel Service Espoosta.

Muut tapahtumat. Warriors Salibandy Oy järjesti Hankisählyn SM-turnauksen ensimmäistä kertaa 29.1.2011. Mukana oli 45 joukkuetta. Sählyn SM-turnaus järjestettiin kolmatta kertaa. Turnaus pelattiin lauantaina 11.6.2011 Arena Center Myllypurossa. Järjestäjänä oli Arena Center Oy. Turnaukseen osallistui 210 joukkuetta ja liki 1500 pelaajaa. Sarjat olivat: miehet, miehet 35, naiset, yritykset, seka, pojat 99, pojat 95 ja tytöt 95. Leivonmäen Pyry järjesti Suosählyn SM-turnauksen 13. kertaa. Naisten sarjassa joukkueita oli 28, miesten sarjassa 36 ja sekasarjassa kahdeksan. Naisten sarjan voitti Trombi Mikkelistä, miesten sarjan voitti Länget

Varkaudesta ja sekasarjan voitti Muruset Leivonmäeltä. Puistosählyn SM-kisat pidettiin Tampereella 6.8.2011 Warriorsin järjestämänä.

Sähköpyörätuolisalibandy (spt-salibandy). Spt-salibandyssa pelattiin kaksi sarjaa: SM-sarja ja Finlandia-sarja (entinen nimi I-divisioona). SM-sarjassa oli mukana viisi joukkuetta: Helsinki Outsiders Punainen, Helsinki Outsiders Valkoinen, Woodcutters Vaasasta, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT Oulusta. Finlandia-sarjassa oli mukana: TPS Turusta, M-Team Electric Gladiators Helsingistä. Seinäjoen Sisu, Merikoski SBT Sininen ja Merikoski SBT Valkoinen Oulusta. Sarjat pelattiin turnausmuotoisesti. Molemmissa sarjoissa oli neljä turnausta. SM-sarjan voitti Woodcutters Vaasasta, hopealle sijoittui HOS White Helsingistä ja pronssille HOS Red Helsingistä. Finlandia-sarjassa voiton vei Merikoski SBT Valkoinen Oulusta, hopeaa sai Seinäjoen Sisu ja pronssille sijoittui TPS Turusta. Kaudella 2011-2012 pelataan SM-sarjaa ja Finlandia-sarjaa. SM-sarjassa on mukana neljä joukkuetta ja Finlandia-sarjassa viisi joukkuetta. SM-sarjan joukkueet ovat: HOS Red ja HOS White Helsingistä, Woodcutters Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. Finlandiasarjan joukkueet ovat: M-Team EG ja Räiske Helsingistä, TPS Turusta, Merikoski Valkoinen ja Merikoski Sininen Oulusta.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

LIIGASEURAT MUKANA HIOMASSA TIMANTTEJA!

TYTTÖSALIBANDY.FI FACEBOOK.COM/TYTTOSALIBANDY Kuurojen SM-turnaus. Kuurojen SM-turnaus järjestettiin Tampereella 7.8.5.2011. Turnaukseen osallistui kuusi joukkuetta: Valpas Turusta, Hero Helsingistä, Jalo Jyväskylästä, Uljas Tampereelta, Evyli Espoosta ja Ryhti Oulusta. Valpas Turusta voitti turnauksen. Toiseksi sijoittui Hero Helsingistä ja kolmanneksi sijoittui Evyli Espoosta.

Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen. Seurojen tyttösalibandytoiminnan aloittamista ja kehittämistä tuettiin aktiivisesti mm. erilaisilla valmiilla käytännön malleilla ja materiaaleilla sekä antamalla seurakohtaista neuvontaa. Keväällä 2011 järjestettiin alakoululaisille 10 Timanttikiertuetapahtumaa ympäri Suomen. Timanttikiertuetapahtumat järjestetään yhteistyössä paikallisen seuran kanssa. Lisäksi syksyllä järjestettiin kolme Timanttikiertuetapahtumaa. NST-Lappeenranta, Mikkelin Hatsina ja Kuopion Welhot järjestivät vuoden aikana laajoja koulukiertueita. Kuopiossa koulukiertue tavoitti noin 1000 tyttöä, Lappeenrannassa koulutapahtumissa lajiin tutustui 400 tyttöä ja Mikkelissä tyttöjä oli mukana noin 200. Tyttö- ja naissalibandy oli vahvasti esillä 3.5.11.2011 Sport Expo-messuilla. Messuilla pelatun naisten ja tyttöjen EFT-tapahtuman yhteydessä oli Tyttösäbä-piste, jossa oli myytävänä tyttösalibandytuotteita, opastettiin messukävijöitä lajin pariin ja pisteellä oli mahdollisuus myös tehdä kannustuskylttejä Suomen joukkueille. Kolmen päivän aikana pisteellä kävi arviolta 10000 messukävijää. Etelä-Suomen alueella jatkettiin seurayhteistyöpalaverien järjestämistä. Vuoden aikana kokoonnuttiin neljä kertaa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia tyttösalibandytoimintaan liittyviä asioita sekä yleisesti seurojen junioritoiminnan kehittämistä. Vastaavaa seurayhteis-

Vantaa

Tikkurilan Tiikerit

Turku

FBC Turku

Helsinki

Puotinkylän Valtti

200

Kajaani

Papas

150

Tampere

Classic

300

Helsinki

Tapanilan Erä

120

Parainen

PIF

200

Helsinki

Tapanilan Erä

150

Helsinki

M-team

120

Kotka

Crackers

150

Janakkala

Baldo Sport

200

Porvoo

PSS

250

Sipoo

ÅIF

120

Yhteensä

150 50

2160

TAULUKKO 2. Timanttikiertueen osallistujamäärät

KUVA 1. Timanttikiertueella Tikkurilassa.

työtoimintaa käynnistettiin aloituspalavereilla myös Savo-Karjalassa ja Pohjois-Suomessa. Savo-Karjalassa yhteistyön tuloksena järjestettiin ensimmäistä kertaa D-tyttöjen alueellinen kerhoturnaussarja. Salibandyn Tuki –säätiö jakoi ensimmäistä kertaa tukea juniorisalibandyn kehittämiseen. Tuki kohdennettiin tyttösalibandyn kehittämishankkeisiin. Tukea sai 11 seuraa. Salibandyliiton organisaatiossa tapahtui muutoksia urheilutoimintojen sektorilla. Koulutus-ja valmennus (KoVa) muodostaa selkeämmän kokonaisuuden, johon kuuluu valmennuksen tukitoimet ja pelaajien kehittäminen. Pelaajapolku kehittyy ja tavoitteena on yhä yksilöllisempi arviointi ja palautejärjestelmä, missä keskeisessä roolissa ovat ikäluokkavalmentajat. Valmentajien koulutusjärjestelmän muutos saatiin alulle ja muutos saatetaan loppuun 2012. Tässä seurataan tarkkaan valtakunnallista kehitystä ja muutosta. Valmennusmateriaaleja tuotetaan projektin yhteydessä lisää.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Koulutus- ja valmennustoiminta 26

Ohjaaja- ja valmentajakoulutus Toimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 49 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 639 henkilöä. Aluekouluttajien nimike muuttui keväällä 2011 liittokouluttajiksi. Liittokouluttajien keskeinen tehtävä on vastata valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen alueellisesta koulutustoiminnasta. Huippu-urheilun muutostyö ja uudet VOK -perusteet näkyivät myös Salibandyliiton valmennuskoulutusjärjestelmässä. Syksyllä 2011 käynnistyi valmennuskoulutuksen kehitystyö, minkä tavoitteena on kehittää valmennuskoulutusta huomioimaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön kehittyminen. Salibandyliiton huippu-urheilun strategiassa urheilijan/pelaajan polun rakentaminen on ollut merkittävä asia vuoden 2011 syksystä lähtien. Valmennuskoulutuksen kehitystyö ja urheilijan / pelaajan polku tulevat olemaan keskeisessä roolissa Salibandyliiton valmennus- ja koulutustoiminnassa.

Valtakunnallinen koulutus Valtakunnallisesti järjestettiin kuusi koulutustapahtumaa, joihin osallistui 72 henkilöä. Uusien VOK perusteiden myötä 3- tason huippuvalmentajatutkinnon (HVT) nimi muuttui Salibandyvalmennus 3 koulutukseksi.

Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa järjestettiin yhteistyössä toinen Valmentajan Ammattitutkinto (VAT), johon osallistui 9 salibandyvalmentajaa.

Alueellinen koulutus Alueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yhteensä 38 kpl. Niissä koulutettiin 489 valmentajaa. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella järjestettiin yhteensä viisi teemakoulutusta, joiden teemana oli urheilijana kasvaminen ja kehittyminen sekä suomalainen pelitapa. Koulutustoimintaa toteutettiin myös Salibandyliiton pelaajapolkutapahtumissa, missä seuravalmentajat olivat mukana ikäluokkavalmentajien johtamassa valmennustoiminnassa.

Pelaajapolku Suomen Salibandyliiton junioripelaajien kartoitus- ja seurantajärjestelmä pelaajapolku oli edelleen vahvan kehitystyön alla vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 pelaajapolkutapahtumien keskeisinä teemoina olivat yksilön kehittymisen seuranta sekä urheilijana kasvaminen. Vuoden 2011 aikana siirryttiin poikien toiminnassa uuteen pelaajapolkujärjestelmään. Aluevalmentajien toimenkuvat poistettiin käytöstä ja tilalle nimettiin ikä-

3 (+3) päätoimista

KoVa-tiimi / henkilöt = koulutus ja valmennus

6 osa-aikaista Maajoukkueissa toimivat 22 henk Maajoukkuesihteeri

Ikäluokkavalmentajat / pojat 22 henk

Ikäluokkavalmentajat / tytöt 16 henk

Urheilutoimen päällikkö

Valmennuskoulutuskoordinaattori

Nuorisopäällikkö Järjestöpäällikkö

Valmennuskoulutuskoordinaattori Liittokouluttajat 6 henk

Lajikouluttajat 20 henk

Urheiluakatemiavalmentajat 16 henk

Pelaajapolku

134 oto

Lajimentorit 22 henk

Valiokunnat + työryhmät 15 henk

Valmentajapolku

KAAVIO 4. KoVA-sektorin resurssit.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Alueellinen koulutus SBV 1 Etelä-Suomi

SBJ 1

SBN 1

SBO

YHT

Teema

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

155

Sisä-Suomi

159

Länsirannikko

Pohjanmaa

Savo-Karjala

Kaakkois-Suomi

Pohjois-Suomi

157

144

567

Valtakunnallinen koulutus SBV 2

SBJ2

SBN 2

SBV3

VAT

Seminaari

YHT

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

kpl

hlö

Kaikki koulutukset yht: 49

639

SBV 1 & 2= Salibandyvalmennus 1 & 2 SBJ 1 & 2= Salibandyn juniorivalmennus 1 & 2 SBN 1 & 2= Salibandyn nuoriso-aikuisvalmennus 1 & 2 SBO= Salibandyn ja sählyn ohjaajakoulutus MV= Maalivahtikoulutus Teema= Teemaseminaarit SBV3= Salibandyvalmennus 3, 3-taso VAT = Valmentajan ammattitutkinto

TAULUKKO 3. Toteutuneet valmentaja- ja ohjaajakoulutukset 2011.

luokkavalmentajat, jotka vastaavat yhden ikäluokan pelaajista valtakunnallisesti. Poikien pelaajapolkutapahtumat koostuivat kuudesta eri kartoitus- ja seurantatapahtumasta, joita olivat Pikku Pohjola 1, Pikku Pohjola 2 ja Pikku Pohjola 3, Pohjolaleiri 1. ja Pohjolaleiri 2. sekä Pohjola Cup. Vuoden 2011 aikana järjestettiin 17 poikien pelaajapolkutapahtumaa, joissa oli mukana 1816 pelaajaa 1993–97- syntyneiden ikäluokista. Tyttöjen pelaajapolkutapahtumat toteutettiin Itä- Länsi jaolla. Pelaajapolkutapahtumat koostuivat viidestä eri kartoitus- ja seurantatapahtumasta, joita olivat Taiturileiri 1, Taiturileiri 2, Taiturileiri 3 Pohjolaleiri sekä Pohjola Cup. Pelaajapolkuikäluokkina olivat 1993- 97-syntyneet tyttöpelaajat. Vuoden 2011 aikana järjestettiin 9 pelaajapolkutapahtumaa, joihin osallistui 340 tyttöpelaajaa. Lisäksi ikäluokissa 1994,1995 ja 1997 järjestettiin ItäLänsi tähdistöottelut, joihin osallistui 102 tyttöpelaajaa. Pelaajapolkutapahtumat järjestettiin Suomen Salibandyliiton valmennuskeskuksessa, Eerikkilän urheiluopistolla sekä Tanhuvaaran ja Kuortaneen urheiluopistoilla.

Urheiluakatemiat Salibandy on lajina mukana 14 Urheiluakatemiassa. Näistä Pääkaupunkiseudulla toimiva Urhea on suurin, käsittäen kuusi harjoituspaikkaa. Urheiluakatemiatoiminnassa on mukana 20 valmentajaa ja 301 urheilijaa. Urheilijat ovat valtaosin 2.-asteen opiskelijoita.

Talenttileirit Leirit olivat suunnattu 1995–96-syntyneille pelaajille ja niitä järjestettiin kaksi Eerikkilän Urheiluopistolla. Osallistujia oli kesäkuussa 50 ja elokuussa 100. Kesäkuun leirille osallistui 50 1996- syntynyttä poikapelaajaa. Elokuun leirille osallistui 50 1995–96- syntynyttä tyttöpelaajaa sekä 50 1995-syntynyttä poikapelaajaa. Leirit oli suunnattu seurojen lahjakkaille urheilijoille, jotka ovat motivoituneita ja tavoitteellisia kehittämään itseään urheilijana.

Ikäluokkavalmentajat Ikäluokkavalmentajat vastaavat pelaajapolkujärjestelmässä vastuuikäluokkansa pelaajaseurannasta, säännöllisestä yhteydenpidosta ikäluokan seuravalmentajiin sekä pelaajapolkutapahtumien valmennuksellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.

Tyttöjen ikäluokkavalmentajat 2011

Fyysisen kunnon testaus

1993-syntyneet; Jukka Kouvalainen, Esa Partanen, 1994-syntyneet; Pette Nousiainen, Minna Simonen 1995-syntyneet; Jyrki Paajanen, Matti Pienihäkkinen 1996-syntyneet; Anssi Jukka, Christian Bremer 1997-syntyneet Jouni Kulmala, Lasse Kurronen 1998-syntyneet Mika Strömberg, Mia Alen

Testattujen pelaajien määrä eri tahoilla osoittaa, että testaaminen seuratasolla on muuttunut ns. massatesteiksi. Seurat testaavat enemmän junioripelaajia kuin ennen. Suuntaus on positiivinen sen vuoksi, että näin pelaajat saadaan seurantaan entistä aikaisemmin ja he saavat testeistä kokemuksia ennen mahdollisia valintoja Talenttileireille ja ikäluokkatapahtumiin. Tulevaisuudessa ikäluokkatapahtumien ja laajentuneiden Talenttileirien yhteydessä tapahtuva testaaminen antaa vielä paremmat mahdollisuudet pelaajien henkilökohtaisten ominaisuuksien seurantaan.

Poikien ikäluokkavalmentajat 2011 1994-syntyneet Hannu Santanen, Hannu Mattila, Aki Vilander, Tommi Fäldt 1995-syntyneet Ilja Pantzar, Juhani Skyttä, Jyri Korsman, Tomi Varis 1996-syntyneet John Liljelund, Teemu Vanhala, Juha Hirvonen, Juri Jolkkonen, Mikko Helanen 1997-syntyneet Jari Nissinen, Juha Laukka, Ilkka Lehtinen, Jussi Mäenpää 1998-syntyneet Marko Arrhenius, Lars Westermark, Henry Myyryläinen, Jorma Fisk, Hannu Fälden

Valmennuksen lajimentorointi Mentorointi on mm. työnohjaamista, osaamisen lisäämistä, valmennuksessa oleellisen löytämistä, mahdollisissa kriiseissä auttamista ja kokemuksien jakamista. Urheiluseurassa valmentaja tukee valmentajaa. Mentorointiprojektiin oli avoin haku ja hakemuksia tuli 15 seuralta. Näistä projektiin mukaan valikoitui 12 seuraa. Liiton lajimentorien tavoitteena oli saada mentorointi toimintatavaksi seuran sisäiseen valmennustoimintaan. Kaikilla projektiin valituilla seuroilla ei vielä ollut valmiutta projektiin läpivientiin ja valituista kolme seuraa keskeytti alkuvaiheessa. Seitsemän seuran kanssa projekti vietiin läpi vuoden aikana tai viimeistely jäi 2012 alkuun. Onnistuminen oli kohtalaista ja lopullinen arviointi voidaan tehdä vuoden 2012 puolella päättyvän kilpailukauden jälkeen. seura

alue lajimentori

M-team Etelä-Suomi Tapio Tamminen Lohjan Salibandy Etelä-Suomi

Veli-MattiHemmo

Kirkkonummi Rangers Etelä-Suomi

Veli-MattiHemmo

KSS Savo-Karjala

Juha Hirvonen

Josba juniorit Savo-Karjala

Petri Kettunen

SPV

Pohjanmaa Kristian Hiltunen

Kajaanin Papas

Pohjois-Suomi

Testatut pelaajat Maajoukkueet 202 Seurajoukkueet 1175 Pohjola Cup 65 Talenttileirit 146 Yhteensä 1588 Testaukset suoritti ja testikantaa päivitti Veli-Matti Hemmo.

Seuratoiminnan kehittäminen Seuratoiminnan kehittämisen painopistealue strategian mukaisesti oli toteuttaa toimenpiteitä, joilla visio ”Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä” voitaisiin saavuttaa.

Strategiset tavoitteet olivat: • Seuratoiminnan perusteet on laajasti omaksuttu salibandyseuroissa. • Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien seurojen saatavilla. • Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla. • Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia.

Toimenpiteet Järjestyksessään kolmas salibandyseurojen kehittymisohjelma käynnistyi toukokuussa. Ohjelmaan valittiin mukaan kuusi seuraa (Blackbirds United, Steelers JSB (aikaisemmin RUR JSB), Lehmo Balls -96, SBS Pori, SB-Pro Nurmijärvi ja FBC Dux).

Juha Laukka

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Kehittymisohjelman puitteissa järjestettiin kaksi lähijaksoa, 27.-29.5.2011 Hanasaaressa Espoossa ja 9.-11.9.2011 Kisakalliossa Lohjalla. Toimintaohjelma kestää 11 kuukautta, ja jatkui vuoden 2012 puolelle. Yhteistyötä valmennustoiminnan kanssa lisättiin nimeämällä liittokouluttajia ja valmennuksen seuramentoreita seurakehittymisohjelman seuratutoreiksi (6 kpl). Kullakin osallistuvalla seuralla on oma tutori, jonka kanssa seuran omaa kehittymissuunnitelmaa käydään sekä seuratapaamisissa että muilla tavoilla läpi. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Liikunnan (Kesli) kanssa. Ohjelmalla oli oma ohjausryhmä, johon kuuluivat seurakehittäjä Laura Härkönen Keslistä, Jari Oksanen ja Mervi Kilpikoski Salibandyliitosta. Seuratoiminta Nyt! –kysely toteutettiin lokakuussa keskisuurille ja suurille salibandyseuroille. Kyselyn tulokset julkistettiin marraskuussa valtuustolle ja seurojen puheenjohtajille tarkoitetussa SeuraForum 2011 –seminaarissa. Kysely lähetettiin yhteensä 373 henkilölle, vastauksia saatiin 181. Laajassa kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä seuratoiminnan kehittämisen strategian toteutumisesta, seurojen palvelutarpeita liittoa kohtaan, hyvien toimintatapojen toteutumista seurojen talouden ja hallinnon toteutuksessa, seurojen visioiden, strategioiden ja toiminta-ajatusten määrittelyjä jne. Lisäksi kysyttiin seurojen toimijoiden motiiveja, oman seuratoiminta-aktiivisuuden kestoa, koulutustaustaa ja

mahdollisia kouluttautumisen esteitä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään uusien palveluiden suunnittelussa. Kaksivuotinen Liikunnan ammattitutkinto (seuratoiminnan suuntautuminen), LATS, käynnistyi syksyllä yhteistyössä Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa. Ammattikoulutukseen osallistui 5 salibandyseurojen työntekijää. Suora seuratuki. Veikkausvoittovaroista myönnettävää suoraa seuratukea työntekijän palkkauskuluihin myönnettiin seitsemälle salibandyseuralle. GrIFK Salibandy, nuorisovalmennuspäällikkö Kirkkonummi Rangers, seura- tai järjestösihteeri Kuopion SalibandySeura, nuorisopäällikkö Oulun Luistinseura, seura- tai järjestösihteeri RuRu juniorisalibandy, nuorisopäällikkö SB-Pro Nurmijärvi, toiminnanjohtaja ÅIF, nuorisovalmennuspäällikkö Yhteensä tukea myönnettiin 100 seuralle. Tukea saaneissa salibandyseuroissa vierailtiin tai oltiin muilla tavoin yhteydessä työntekijöiden rekrytointivaiheessa. Salibandyseuroissa oli palkattuja 50–100, ja määrä on nousussa.

Erotuomaritoiminta Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden 2011 aikana kehitysohjelmien kautta. Kehitysohjelmat perustuvat visioon Peli salibandyerotuomarille 2014.

Urheiluakatemia

Valmentajat

Pääkaupunkiseutu, Urhea

Ari Haapalainen, Kati Suomela, Joonas Naava, Lasse Eriksson

Turku, Turun seudun urheiluakatemia

Toni Järveläinen

Tampere, Tampereen urheiluakatemia

Hannu Santanen, Seppo Toriseva, Elina Korjansalo

Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia

Mikko Helanen

Joensuu, Joensuun urheiluakatemia

Petri Kettunen

Lappeenranta, Etelä-Karjalan urheiluakatemia

Sauli Hynynen

Kajaani, Vuokatin urheiluakatemia

Jani Lipsanen

Kuopio, Pohjois-Savon urheiluakatemia

Mikko Tiihonen

Oulu, Oulun seudun urheiluakatemia

Karo Kuussari

Savonlinna, Etelä-Savon urheiluakatemia

Atte Juuti

Jyväskylä, Keski-Suomen urheiluakatemia

Janne Kainulainen

Pori, Satakunta Sport Academy

Antti-Jussi Härkönen

Lahti, Päijät-Hämeen urheiluakatemia

Kouvolan Urheiluakatemia

Mikko Potinkara

Urhea, Leppävaara

Tomi Rastas

Urhea, Sotunki

Arno Karkamo

20 valmentajaa

301

TAULUKKO 4. Salibandyn urheiluakatemiaryhmät ja niiden valmentajat.

Urheilijat

Kehitysohjelmat kohdistuvat liiga-, liitto-, nais- ja ns. A4 -luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuomarivalmennukseen. Kehitysohjelmat tukevat liiton strategiaa 2014. Erotuomarivaliokunta (ETV) valitsi kullekin erotuomaritoiminnan osa-alueelle vastuuhenkilöt. Erotuomaritoiminnan alueellista kehitysohjelmatyötä tehtiin vuoden 2011 aikana mm. perustamalla alueille erotuomaritoiminnan johtoryhmät.

Valtakunnallinen koulutus ETV ja valitut vastuuhenkilöt kouluttivat Eerikkilässä viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaavat, erotuomarikoulutusvastaavat, erotuomarivalmennusvastaavat, erotuomariasettelijat, miesten ja naisten liiga- ja liittoerotuomarit, pääsarjojen erotuomarivalmentajat sekä eri alueiden alue-erotuomarikouluttajat. Miesten liigakoulutusryhmän suuruus oli noin 30, naisten liigaan panostavien erotuomarien koulutusryhmän koko noin 20, liittokoulutus- eli Divariryhmän noin 20 ja kouluttajien noin 40. Pääsarjaerotuomarivalmentajien, jotka toimivat myös otteluvalvojina, lisäksi koulutettiin alueellisesti alue-erotuomarivalmentajia. Miesten ja naisten liigojen erotuomareita koulutettiin kolme kertaa: helmi-, touko- ja elo-syyskuussa. Divariryhmän erotuomareita

koulutettiin huhti- ja syyskuussa 2011. Loppukesällä 2011 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria lupaavia mies- ja naiserotuomareita Eerikkilässä. Kaudella 2010-11 aloitettua alueiden erotuomarikoulutuksen uutta toimintatapaa, ns. A4 –koulutusta, jatkettiin. Kerralla koulutetaan kahden tai kolmen (2-3) eri alueen alue-erotuomareiden ”huiput” yhteisessä päivän koulutuksessa vastuukouluttajien voimin. Osa alueellisesta erotuomarikoulutuksesta sai valtakunnallisia piirteitä. Erotuomarikoulutuksessa jatkettiin jo syksyllä 2003 käyttöön otetun yhteispohjoismaisen erotuomarikoulutusmateriaalin käyttöä. Uusien erotuomarikoulutusmateriaalien kehittämisprojekti jatkui vuonna 2011 yhteistyössä Ruotsin, Tshekin, Norjan ja Sveitsin salibandyliittojen kanssa. Toimitsijakoulutusta jatkettiin alueellisesti. Toimitsijakoulutukset pidettiin pääsääntöisesti ns. seurakoulutuksina.

Erotuomariasettelu ja maksamisjärjestelmät Pääsarjojen erotuomariasettelijoina toimivat Jukka Suominen (mliiga) ja Sami Rahikainen (nliiga ja m.1.div.). Play off- ja liigakarsintaotteluiden sekä Suomen Cupin jatko-otteluiden asettelusta vastasi ETV ja kunkin sar-

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

jan vastuuhenkilöiden johtamat työryhmät. Alueiden erotuomarivastaavat ja -asettelijat huolehtivat kaikkien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista. Erotuomariasettelussa käytettiin Internet -pohjaista Asettelija -ohjelmaa. Pääsarjoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulukorvausten maksamisessa keskitettyä maksamisjärjestelmää. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. Turnausmuotoisissa sarjoissa matkakulukorvaukset maksettiin liiton toimesta.

Erotuomarivalmennus Pääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat erotuomarivalmennusta pääsarjoissa. Lisäksi he tekivät olosuhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. Erotuomarivalmennuksen ja –koulutuksen apuna käytettiin miesten ja naistensalibandyliigassa sekä miesten Divarissa kerättävää joukkuepalautetta. Alueiden erotuomarivalmentajien koulutusta jatkettiin alueellisesti. Erotuomarivalmennuksen määrä kasvoi vuoden 2011 aikana yllättäen siten, että budjetoidut resurssit tuli selkeästi ylitetyksi. Tämä aiheutti loppuvuodesta tarpeen aikaisempaa tarkemmin kohdennettuun erotuomarivalmennusasetteluun.

Erotuomariresurssit Erotuomarimäärä on viime vuosina vakiintunut lähes tuhannen tienoille. Maan eri alueilta on raportoitu edelleen erotuomarien määrän riittämättömyydestä ja pelosta toiminnassa mukana olevien väsymisestä ylisuurien ottelumäärien vuoksi. Joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen mukaisesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on myös käytetty eri alueilta ”lainattuja” erotuomareita. Erotuomarien suuri vaihtuvuus on koettu myös suurena ongelmana eli runsaan rekrytoinnin hyödyt häviävät liian useiden toiminnassa mukana olleiden erotuomarien lopettamispäätöksiin. Tästä voidaan päätellä, että erotuomaritoiminnan yleisen toimintailmapiirin ja arvostamisen parantaminen kaipaavat edelleen uuden strategian suuntaisia pikaisia korjaustoimenpiteitä.

Alueellinen erotuomaritoiminta Alueellisen erotuomaritoiminnan kehittämistä tuettiin perustamalla kullekin alueelle erotuomaritoiminnan johtoryhmä. Siihen kuuluivat alueen keskeiset sektorin toimijat (alueen erotuomarivastaava, et –koulutusvastaavat, et –valmennusvastaava ja et –asettelijat). Koulutuksessa toteutettiin jatkuvan koulutuksen –periaatetta, mikä mahdollisti alueellisen erotuomarikoulutuksen jakamisen tasaisesti koko kauden ajalle.

Kuva: IFF

Erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa tehtiin yhteistyötä mm. osallistumalla SEL:n järjestämään koulutukseen.

Kansainvälinen toiminta Vuonna 2011 liiton naisten otteluissa kansainvälisinä erotuomareina toimivat Tuija Heiskanen, Heli Saario, Janne Koskinen ja Teemu Rannikko sekä miesten otteluissa Mikko Alakare, Vesa Vilkki, Andrew Lewis, Anssi Silvo, Tommi Järventausta, Miikka Myllykangas, Tero Fordell ja Lasse Vuola. Kansainväliset erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan maissa, lisäksi tehtävät ovat laajentuneet myös Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Joulukuussa Sveitsissä järjestettyjen naisten MMkisoissa erotuomaritehtäviä oli pareilla Koskinen-Rannikko ja Heiskanen-Saario. IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuomaritarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lauri Oksanen ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtäviä. Lisäksi Klaus Koskela toimi RC:n jäsenenä yhtenä vastuuhenkilönä erotuomariasetteluissa sekä et -tarkkailussa, ja toimi seminaarikouluttajana.

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Edustukset muissa järjestöissä SSBL Salibandy Oy Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga. SSBL:n edustajina SSBL Salibandy Oy:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Matti Ahde. Puheenjohtajana toimi Pekka Raitala ja hallituksen jäseninä Matti Karjula (30.6. saakka), Timo Kekkonen (1.7. alkaen), Timo Tuominen ja Tom Hedkrok. Salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen toimi SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajana.

Salibandyn Tuki -Säätiö Suomen Salibandyn Tuki -Säätiössä puheenjohtajana toimi Matti Ahde, hallituksen jäsenenä liiton hallituksen jäsen Marjo Liljelund, Mika Honkasalo, Risto Kauppinen ja Henri Kuitunen. Säätiön asiamiehenä toimi liiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen.

SLU Timo Kekkonen, seuratoiminnan tulevaisuus -2020 neuvottelukunta Mervi Kilpikoski, järjestö- ja seurapalveluvaliokunta Jari Kinnunen, viestintävaliokunta Esko Kyyhkynen, olosuhderyhmä SLU:n syyskokousedustajat 18.-19.11.2011, Matti Ahde ja Jari Kinnunen.

8.10. Euro Floorball Tour -kokous, Mlada Boleslav, Tshekki Ismo Haaponiemi, EFT-ryhmän vetovastuu Markku Huoponen, jäsenenä osallistuminen 26.10. Champions Cup -kokous, Zürich, (IFF, Suomi, Ruotsi, Sveitsi, Tshekki) Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen 8.12. Euro Floorball Tour -kokous, St Gallen, Sveitsi Ismo Haaponiemi, EFT-ryhmän vetovastuu Markku Huoponen, jäsenenä osallistuminen 9.-10.12. IFF:n jäsenjärjestöjen seminaari, St Gallen, Sveitsi Matti Ahde Ismo Haaponiemi Mervi Kilpikoski 11.12. Champions Cup -kokous, St Gallen, Sveitsi (IFF, Suomi, Ruotsi, Sveitsi, Tshekki) Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen

Nuori Suomi

Risto Kauppinen IFF Central Board, marketing

Jari Kinnunen, hallituksen varapuheenjohtaja Ismo Haaponiemi, lasten ja nuorten urheilun johtoryhmä

Ismo Haaponiemi IFF Diciplinary Committee, chairman

Nuori Suomi Säätiö Jari Kinnunen, varapuheenjohtaja

Nuori Suomi Palvelut Oy

Tom Hedkrok IFF Appeal Committee

Jari Kinnunen, hallitus

Klaus Koskela IFF Referee Committee

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea

Ari Vehniäinen IFF Rules and Competition Committee

Jari Oksanen, johtokunnan jäsen

Kansainväliset edustukset 18.1. Euro Floorball Tour -kokous, Zürich, Sveitsi Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen

5.-8-5. Euro Floorball Tour -kokous, Weissenfels, Saksa Ismo Haaponiemi, EFT-ryhmän vetovastuu Ari Vehniäinen, jäsenenä osallistuminen

Tiina Nylander IFF Medical Committee Paula Jouhten IFF Athletes Committee

Liiton nimeämät henkilöt Valtuusto Sisä-Suomi Markku Lappi (MultiAnts ry), varajäsen Jani Mäcklin (Tampereen erotuomarikerho ry) Minna Simonen (Koo-Vee ry), varajäsen Jari Pulkkinen (SB Juupajoen Junnut ry) Esa Johansson (SC Classic ry), varajäsen Nina Ojanen (Forssan Suupparit ry) Kaakkois-Suomi Marja Talikka (NST-Lappeenranta ry), varajäsen Markus Helvasto (Pontuksen Nouseva Voima ry) Rauno Sarja (HU-46 ry), varajäsen Arri Kiili (SC Jenga ry) Olli Lehtonen (Korven Honka ry), varajäsen Anne Auraskari (SB Tuska Team ry) Pohjanmaa Tuulikki Kangasluoma (Seinäjoen Peliveljet ry), varajäsen Mikko Vasanko (Seinäjoen Sisu ry) Simo Kourio (Woodcutters ry), varajäsen Markku NevaKeturi (Ilmajoen Salibandy ry) Mika Sarkkinen (Nibacos Kokkola ry), varajäsen Timo Ristimäki (Nurmon Jymy ry) Etelä-Suomi Sanna Siltanen (Salibandyseura Viikingit ry), varajäsen Jari Kettunen Jukka Haavisto (Kerkkoon urheilijat ry), varajäsen Yrjö Kokljuschkin (Tikkurilan Tiikerit ry) Matti Kahila (SB-Pro Nurmijärvi ry), varajäsen Anne Salminen (Porvoon Salibandyseura ry) Savo-Karjala Markus Holopainen (Lehmo Balls -96 ry), varajäsen Heimo Lyhykäinen (Tuupovaaran Urheilijat ry) Kalevi Aho (SB Raatti ry), varajäsen Mauri Pursiainen (Outokummun Pallo 84 ry) Olli Kankimäki (Kuopion Salibandyseura ry), varajäsen Katriina Manninen (Kuopion Salibandyseura ry) Länsirannikko Anssi Reunanen (SB Naantali ry), varajäsen Sari Laakso (FBC Turku ry) Veli-Pekka Jokipuu (SBS Masku ry), varajäsen Krista Forsman (Salon Palloilijat ry) Juha Kiviniemi (TPS Salibandy ry), varajäsen Jarkko Nieminen (Rauman Salba ry)

Pohjois-Suomi Jussi Tolonen (UIFK ry), varajäsen Arto Ojala (Merikoski SBT ry) Jukka Teerikangas (Limingan Niittomiehet ry), varajäsen Milja Raudusoja (OFBC ry) Reino Moilanen (Kuusamon Pallo-Karhut ry), varajäsen Juha Tervo (PaKa ry) Liittohallitus (suluissa osallistuminen hallituksen kokouksiin) Matti Ahde, puheenjohtaja (15/15) Marja-Sisko Luode, varapuheenjohtaja (15/15) Jyrki Kangasniemi (13/15) Ann-Christin Kautto (13/15) Matti Karjula (14/15) Valtteri Mikkola (12/15) Timo Kekkonen (13/15) Ville Turunen (13/15) Harri Väänänen (12/15) Valiokunnat ja ryhmät Erotuomarivaliokunta, kokoontui yhdeksän (9) kertaa Puheenjohtaja: Klaus Koskela Jäsenet: Marjo Alanko, Veli Halonen, Jouni Kääriäinen, Mika Saastamoinen, Juha Sirkka, Ville Turunen. Sihteeri: Jukka Parviainen Huippu-urheiluvaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaa Puheenjohtaja: Valtteri Mikkola Jäsenet: Jorma Hyytiä, Arja Kilpeläinen, Erik Piispa. Sihteeri: Petri Kettunen, Jari Oksanen Nais- ja tyttösalibandyn kehitystyöryhmä Puheenjohtaja: Kaarina Salomaa Jäsenet: Arja Kilpeläinen, Jyrki Paajanen, Ilse Klockars, Anniina Paavilainen, Lotta Fredrikson, Eeva Welling Juniorivaliokunta, kokoontui viisi (5) kertaa Puheenjohtaja: Ann-Christin Kautto Jäsenet: Jari Fagerström, Arto Hiltunen, Jarno Huolman, Jari Pulkkinen, Juha Pyyhtiä, Petri Tuominen Sihteeri: Kim Sällström Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaa Puheenjohtaja: Timo Kekkonen Jäsenet: Riitta Hellgren, Mervi Kilpikoski, Tiina Koivisto, Harri Lindblom, Jari Oksanen, Marko Paju Sihteeri: Ismo Haaponiemi

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Kansainvälinen valiokunta, kokoontui kolme (3) kertaa Puheenjohtaja: Matti Ahde Jäsenet: Ismo Haaponiemi, Risto Kauppinen, Jari Kinnunen, Ari Vehniäinen, John Liljelund (asiantuntija) Sihteeri: Mervi Kilpikoski

Sääntövaliokunta, kokoontui yhden (1) kerran Puheenjohtaja: Jyrki Kangasniemi Jäsenet: Jukka Haavisto, Tom Hedkrok, Mika Hilska (asiantuntija), Klaus Koskela (asiantuntija), Harri Väänänen (asiantuntija) Sihteeri: Esko Kyyhkynen

MM2015-hakutyöryhmä & MM2015 – valmistelutyöryhmä Puheenjohtaja: Mervi Kilpikoski Jäsenet: Arja Kilpeläinen, Matti Karjula, Jyrki Paajanen (15.11.2011 saakka), Kaarina Salomaa (1.11.2011 alkaen), Jari Kinnunen

Talousvaliokunta, kokoontui kolme (3) kertaa Puheenjohtaja: Marjo Liljelund Jäsenet: Klaus Krokfors, Valtteri Mikkola Sihteeri: Claes Grapes

Kilpailuvaliokunta, kokoontui 14 kertaa syyskuuhun mennessä Puheenjohtaja: Ville Turunen Jäsenet: Tanja Kamaja-Miskala, Jouni Kulmala, Jarkko Nieminen, Markku Rantala, Sari Rinta-Luopa Sihteeri: Esko Kyyhkynen Kurinpitovaliokunta Puheenjohtaja: Harri Väänänen Jäsenet: Rainer Ehro, Saija Himanka, Ann-Christin Kautto, Ari-Pekka Laitalainen, Juhani Leppänen, Sami Rahikainen, Ari Vehniäinen Sihteeri: Mika Hilska Kurinpitovaliokunta käsittelee salibandyn kurinpitoasioiden kehittämistä. Kurinpitoryhmä, kokoontui 14 kertaa Harri Väänänen (puheenjohtaja), Rainer Ehro, Sirpa Leppäkangas, Sami Rahikainen, Jussi Wahe Sihteeri: Mika Hilska. HUOM! Kurinpitoryhmä on Salibandyliiton kurinpitopäätöksiä tekevä toimielin. Markkinointivaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaa Puheenjohtaja: Matti Karjula Jäsenet: Elina Hankkio, Erkka Jaakkola, Mikko Nurminen, Tino Singh, Petri Toivanen, Juuso Enala (16.5. saakka), Leslie Wardi (16.5. alkaen) Sihteeri: Jari-Pekka Lehtonen Olosuhdevaliokunta Puheenjohtaja: Marja-Sisko Luode Jäsenet: Kim Sällström, Kaisa Tamminen Sihteeri: Esko Kyyhkynen

Tulevaisuusvaliokunta Puheenjohtaja: Matti Ahde Jäsenet: Mikael Fogelholm, Paula Jouhten, John Liljelund, Risto Nieminen, Mika Pantzar, Eila RuuskanenHimma Sihteeri: Ismo Haaponiemi Your Move työryhmä 2011 Lajivastaava: Janne Bruun Kampanja-assistentti: Anni Kettunen Nuorten työryhmä: Oona Ahlstedt (Helsinki) Alisa Huisman (Tikkakaoski) Pauliina Jokinen (Tikkakoski) Samuli Kinnunen (Vantaa) Susanna Pitkänen (Vantaa) Suvi Kinnunen (Vantaa) Nenna Saukkonen (Vantaa) Erika Svahn (Espoo)

Henkilöstöluettelo Bruun Janne, nuoriso- ja harraste & huippu-urheiluassistentti Eriksson Lars, koulutus- ja valmennuskoordinaattori Grapes Claes, talouspäällikkö, 1.8. alkaen Haaponiemi Ismo, pääsihteeri Hagman Mira, sihteeri (äitiys– ja hoitovapaalla maaliskuusta alkaen) Helanen Mikko, aluevastaava Pohjanmaa Hindström Tanja, sihteeri Holopainen Jani, aluevastaava Savo-Karjala Huoponen Markku, tiedotuspäällikkö Jukka Anssi, aluevastaava Kaakkois-Suomi Kettunen Anni, Your Move –projektityöntekijä (4.10.2010-3.6.2011) Kilpikoski Mervi, järjestösihteeri 17.6. saakka, järjestöpäällikkö 18.6. alkaen Kinnunen Jari, toiminnanjohtaja Koivisto Tiina, aluevastaava Länsirannikko Kondo Jan, sarjasihteeri Etelä-Suomi Kyyhkynen Esko, kilpailupäällikkö Laaksonen Terho, aluevastaava Etelä-Suomi Lamu Miikka, koulutus- ja valmennuskoordinaattori Leppänen Juhani, aluevastaava Sisä-Suomi Lepola Lasse, järjestö- ja henkilöstöassistentti Oksanen Jari, koulutuspäällikkö 17.6. saakka, urheilutoimen päällikkö 18.6. alkaen Parviainen Jukka, erotuomariasiantuntija Rautio-Sipilä Marie, aluevastaava Pohjois-Suomi Sällström Kim, nuorisopäällikkö Vasankari Johanna, jäsensihteeri Welling Eeva, harrastevastaava Puolipäiväiset ja osa-aikaiset työntekijät Eriksson Peter, liittokouluttaja Länsirannikko Haapalainen Ari, liittokouluttaja Etelä-Suomi Tamminen Tapio (31.5.2011 saakka), Hemmo VeliMatti, liittokouluttaja Sisä-Suomi Hiltunen Kristian, liittokouluttaja Pohjanmaa Juuti Atte, liittokouluttaja Kaakkois-Suomi ja SavoKarjala Kuussaari Karo, liittokouluttaja Pohjois-Suomi

Siviilipalvelusmiehet Hietakangas Jaakko Holmström Samu Valtteri Ilkka Sakari Karjalainen Joni Ketola Lauri Puolakkainen Juuso Salminen Lassi Suomen Salibandyliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) kouluttajat 2011 Hemmo Veli-Matti Hirvonen Juha Kivioja Mikko Meuronen Juho Nissinen Jari Nybäck Niklas Pakarinen Henry Pollari Matti Santanen Hannu Strömberg Mika Suomela Kati Alueiden erotuomaritoimijat ja pääsarja-asettelijat Etelä-Suomi Petri Sillberg, erotuomarivastaava, Helsinki Marko Kapiainen, koulutusvastaava, Vantaa Jenni Heikkinen, valmennusvastaava, Espoo Tero Merenheimo, asettelija (turnaus), Espoo Sami Rahikainen, asettelija (yksittäiset), Vantaa Länsirannikko Vesa Vuorinen, erotuomarivastaava, Raisio Mikael Montonen, koulutusvastaava, Turku Heikki Hakala, valmennusvastaava, Huittinen Mikko Heikkilä, paikkakuntavastaava/Pori, Pori Tapio Mäkelä, asettelija, Kaarina Et -kouluttajina alueella toimivat Heikki Hakala, Teemu Näreoja, Mikael Montonen, Vesa Vuorinen ja Mikko Heikkilä. Sisä-Suomi Jani Mäcklin, erotuomarivastaava, Laukaa

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Kimmo Virtanen, koulutusvastaava/ Keski-Suomi, Halli Timo Karinki, koulutusvastaava/ Pirkanmaa, Nokia Henri Hakala, koulutusvastaava / Kanta-Häme Hämeenlinna Lauri Oksanen, valmennusvastaava/ KeskiSuomi, Jyväskylä Ari Lähteenmäki, valmennusvastaava/ Pirkanmaa, Pirkkala Janne Koskinen, paikkakuntavastaava/ Pirkanmaa, Kangasala Petri Pitkänen, paikkakuntavastaava/ Kanta-Häme, Hämeenlinna Reijo Lampinen, asettelija / Keski-Suomi, Multia Jukka Suominen, asettelija / Pirkanmaa, Lempäälä Mikko Koivistoinen, asettelija / Kanta-Häme, Hämeenlinna Kaakkois-Suomi Kari Saukkonen, erotuomarivastaava, Mikkeli Jere Laine, koulutusvastaava, Hamina Marko Partio, valmennusvastaava, Mikkeli Toni Sällinen, paikkakuntavastaava / Lahden seutu, Hämeenkoski Marko Virtanen, asettelija, Kouvola Savo-Karjala Kari Keskitalo, erotuomarivastaava, Joensuu Timo Kankkunen, koulutusvastaava, Joensuu Jani Holopainen, valmennusvastaava, Joensuu Jari Hämäläinen, paikkakuntavastaava / Kuopio, Siilinjärvi Mika Saastamoinen, asettelija (yksittäiset, turnaus Karjala), Joensuu Hannu Kokkonen, asettelija (turnaus Savo), Iisalmi Kouluttajina on toiminut Karjalan alueella Kari Keskitalo, Timo Kankkunen, Jani Holopainen ja Mika Saastamoinen (A4) sekä Savon alueella Kimmo Kainulainen ja Jari Hämäläinen. Pohjanmaa Jukka-Pekka Jantunen, erotuomarivastaava, Vähäkyrö Petteri Saarinen, koulutusvastaava, Vaasa

Ronny Brännbacka, valmennusvastaava, Pietarsaari Sami Laitalainen, paikkakuntavastaava / Vaasa, Vaasa Pertti Kirsilä paikkakuntavastaava / Pietarsaari, Pietarsaari Timo Järvi, paikkakuntavastaava / Seinäjoki, Lapua Jouni Trenn, paikkakuntavastaava / Kokkola, Kokkola Kimmo Timonen, asettelija, Kokkola Pohjois-Suomi Marko Ihalainen, erotuomarivastaava, Oulu Tuomas Hartikainen, koulutusvastaava, Oulu Kari-Pekka Autio, valmennusvastaava, Vihanti Esko Korhonen, paikkakuntavastaava / Rovaniemi, Rovaniemi Tom Pruiksma, asettelija (yksittäiset), Oulu Mika Räsänen, asettelija (turnaus), Oulu Pääsarjaerotuomariasettelijat Jukka Suominen, miesten salibandyliiga, Lempäälä Sami Rahikainen, naisten salibandyliiga ja Divari, Vantaa

Maaottelut 2011 Miehet 5.2.2011 Karlskrona Suomi - Ruotsi 22.4.2011 Linköping Suomi - Tshekki 23.4.2011 Linköping Suomi - Sveitsi 24.4.2011 Linköping Suomi - Ruotsi 9.9.2011 Seinäjoki Suomi - Sveitsi 10.9.2011 Tampere Suomi - Sveitsi 4.11.2011 Brno Suomi - Tshekki 5.11.2011 Brno Suomi - Ruotsi 6.11.2011 Brno Suomi - Sveitsi

5 - 11 8-1 8-2 2-7 9-3 7-1 5-7 7-6 7-4

Naiset 5.2.2011 Karlskrona Suomi - Ruotsi 21.4.2011 St. Gallen Suomi - Sveitsi 22.4.2011 St. Gallen Suomi - Ruotsi 23.4.2011 St. Gallen Suomi - Tshekki 9.9.2011 Babimost Suomi - Puola 9.9.2011 Zbaszyn Suomi - Sveitsi 10.9.2011 Siedlec Suomi - Saksa 10.9.2011 Zbaszyn Suomi - Tshekki 11.9.2011 Siedlec Suomi - Norja 4.11.2011 Helsinki Suomi - Sveitsi 5.11.2011 Helsinki Suomi - Tshekki 6.11.2011 Helsinki Suomi - Ruotsi 4.12.2011 St. Gallen Suomi - Australia MM 5.12.2011 St. Gallen Suomi - Latvia MM 6.12.2011 St. Gallen Suomi - Saksa MM 9.12.2011 St. Gallen Suomi - Puola MM 10.12.2011 St. Gallen Suomi - Tshekki MM 11.12.2011 St. Gallen Suomi - Ruotsi MM

2 - 10 3-0 4-4 6-1 7-2 4-6 12 - 1 7-4 4-1 1-3 4-1 2 - 11 13 - 1 4-0 9-1 13 - 2 6-0 2-4

Pojat U19 5.2.2011 Karlskrona Suomi - Ruotsi 22.4.2011 Koceni Suomi - Latvia 3.5.2011 Weissenfels Suomi - Sveitsi MM 4.5.2011 Weissenfels Suomi - Norja MM 5.5.2011 Weissenfels Suomi - Slovakia MM 6.5.2011 Weissenfels Suomi - Tshekki MM 7.5.2011 Weissenfels Suomi - Ruotsi MM 4.11.2011 Brno Suomi - Tshekki 5.11.2011 Brno Suomi - Ruotsi 6.11.2011 Brno Suomi - Sveitsi

6-4 5-1 7-6 14 - 2 8-4 8-6 4-3 14 - 3 11 - 5 8-5

Tytöt 5.2.2011 Karlskrona Suomi - Ruotsi 4.11.2011 Helsinki Suomi - Sveitsi 5.11.2011 Helsinki Suomi - Tshekki 6.11.2011 Helsinki Suomi - Ruotsi

6-8 6-1 5-2 3-3

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Suomen Salibandyliitto Ry

TILINPÄÄTÖS 1.1.- 31.12.2011 SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Osanottomaksut Pääsylipputuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Poistot Muut kulut Vuokrakulut Ulkopuoliset palvelut Matkakulut Materiaalikulut Muut varsinaisen toiminnan kulut Muut toimintakulut yhteensä Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot Lisenssituotot Yhteistyösopimukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Muut kulut Kulut yhteensä Varainhankinta yhteensä

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korko- ja muut rahoitustuotot Tuotot yhteensä

1 1.1.-31.12.2011

1.1.-31.12.2010

2 263 306,42 0,00 245 785,58 2 509 092,00

2 156 120,59 1 233 176,00 224 668,92 3 613 965,51

-1 162 264,02 -387 327,59 -1 549 591,61

-1 153 202,67 -273 559,83 -1 426 762,50

-213 181,03 -45 428,68 -258 609,71

-197 804,50 -42 197,75 -240 002,25

-1 808 201,32

-1 666 764,75

-6 232,75

-10 123,80

-1 023 674,30 -778 711,38 -1 132 546,66 -85 107,19 -375 580,47 -3 395 620,00

-1 182 706,91 -1 130 226,58 -1 244 714,73 -283 248,65 -547 473,55 -4 388 370,42

-5 210 054,07

-6 065 258,97

-2 700 962,07

-2 451 293,46

179 172,33 1 230 747,48 341 893,24 6 006,50 1 757 819,55

178 400,00 1 022 434,29 562 925,38 118 331,81 1 882 091,48

-18 908,89 -18 908,89

-106 486,34 -106 486,34

1 738 910,66

1 775 605,14

5 078,61 5 078,61

11 120,94 11 120,94

Ulkopuoliset palvelut Matkakulut Materiaalikulut Muut varsinaisen toiminnan kulut Muut toimintakulut yhteensä Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot Lisenssituotot Yhteistyösopimukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Muut kulut Kulut yhteensä Varainhankinta yhteensä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korko- ja muut rahoitustuotot Tuotot yhteensä SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY Kulut Korko- ja muut rahoituskulut Kulut yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä YLEISAVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus Valtion erityisavustukset Erityismäärärahat Yleisavustukset yhteensä Tilikauden ylijäämä

-778 711,38 -1 132 546,66 -85 107,19 -375 580,47 -3 395 620,00

-1 130 226,58 -1 244 714,73 -283 248,65 -547 473,55 -4 388 370,42

-5 210 054,07

-6 065 258,97

-2 700 962,07

-2 451 293,46

179 172,33 1 230 747,48 341 893,24 6 006,50 1 757 819,55

178 400,00 1 022 434,29 562 925,38 118 331,81 1 882 091,48

-18 908,89 -18 908,89

-106 486,34 -106 486,34

1 738 910,66

1 775 605,14

5 078,61 5 078,61

11 120,94 11 120,94 2

-2 456,75 -2 456,75

-2 725,67 -2 725,67

2 621,86

8 395,27

-959 429,55

-667 293,05

803 000,00 60 000,00 18 750,00 881 750,00

803 000,00 166 500,00 25 000,00 994 500,00

-77 679,55

327 206,95

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto

3 31.12.2011

31.12.2010

18 698,24

24 930,99

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä

259 009,40 277 707,64

259 009,40 283 940,39

VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

210 991,75 2 246,24 79 428,00 292 665,99

178 022,46 0,00 529 580,33 707 602,79

4 120,61

2 457 563,82 2 754 350,42

2 773 659,50 3 485 382,90

3 032 058,06

3 769 323,29

Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY Vastattavaa OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA

4 31.12.2011

31.12.2010

500 041,43 -77 679,55 422 361,88

172 834,48 327 206,95 500 041,43

778 565,00 229 233,73 41 877,95 1 560 019,50 2 609 696,18

650 777,00 823 401,86 31 916,30 1 763 186,70 3 269 281,86

3 032 058,06

3 769 323,29

SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY

Liitetiedot LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteet Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteet. Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa vähennettynä Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Muut suunnitelman mukaisilla poistoilla. pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla Saamiset, muu rahoitusomaisuus onarvostettu arvostettu nimellisarvoonsa. poistoilla. Saamiset, muu rahoitusomaisuusja ja velat velat on nimellisarvoonsa. Koneista ja kalustosta on Koneista ja kalustosta on tehty poistosuunnitelman mukainen 25% menojäännöspoisto. tehty poistosuunnitelman mukainen 25% menojäännöspoisto. 2011

2010

5 153 740,16 -5 231 419,71 -77 679,55

6 501 677,93 -6 174 470,98 327 206,95

Vuokrakulut Salivuokrat Toimiston vuokrat Muut vuokrat Yhteensä

797 663,47 122 772,14 103 238,69 1 023 674,30

939 080,70 119 515,97 124 110,24 1 182 706,91

Matkakulut Erotuomarit Maajoukkueet Hallitus ja henkilökunta Muut Yhteensä

340 675,55 460 456,48 152 269,61 179 145,02 1 132 546,66

241 514,05 378 984,76 159 166,09 465 049,83 1 244 714,73

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot Kokonaiskulut Tilikauden ylijäämä/alijäämä

Tasetta koskevat liitetiedot Omistukset muissa yrityksissä SSBL Salibandy Oy, kotipaikka Helsinki, omistusosuus sata prosenttia. Yhtiön oma pääoma 31.12.2011 on 82.351 € ja tilikauden 1.1.-31.12.2011 voitto 80.000 €. Erittely merkittävimmistä siirtoveloista Lisenssien vakuutusosuus Lomapalkkavelka sos.kuluineen Muut siirtovelat Yhteensä

SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY

2011

2010

1 228 522,00 199 104,05 132 393,45 1 560 019,50

1 394 973,00 202 476,97 165 736,73 1 763 186,70

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

6 43

Liitetiedot henkilöstöstä Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä toimialoittain

2011

2010

Nuorisoliikunta Aikuisten liikunta Huippu-urheilu Järjestötoiminta Yhteensä

8,50 8,28 2,05 5,00 23,83

9,04 9,00 1,50 5,50 25,04

Vastuut ja vakuudet Leasing-vastuut

2011

2010

70 465,48 121 661,74 192 127,22

54276,02 30 633,06 84 909,08

140 000,00

Vuonna 2012 (2011) erääntyvät Vuoden 2012 (2011) jälkeen erääntyvät Yhteensä Annetut takaukset tytäryhtiö SSBL Salibandy Oy:n puolesta

SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TOIMINNANALOITTAIN 44

SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TOIMINNANALOITTAIN NUORISOLIIKUNTA Osanottomaksut Muut tuotot Henkilöstökulut Muut kulut AIKUISTEN LIIKUNTA Osanottomaksut Pääsylipputuotot Muut tuotot Henkilöstökulut Muut kulut HUIPPU-URHEILU Osanottomaksut Pääsylipputuotot Muut tuotot Henkilöstökulut Muut kulut JÄRJESTÖTOIMINTA Osanottomaksut Muut tuotot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ

2011

2010

791 610,85 19 238,00 810 848,85

606 524,30 9 595,00 616 119,30

-412 259,00 -816 544,50 -1 228 803,50

-391 497,02 -762 135,85 -1 153 632,87

864 922,40 0,00 60 322,00 925 244,40

819 402,85 150,00 53 830,47 873 383,32

-458 139,00 -734 726,50 -1 192 865,50

-438 152,02 -688 552,72 -1 126 704,74

566 185,85 0,00 137 598,00 703 783,85

422 414,32 1 233 026,00 328 079,47 1 983 519,79

-460 465,00 -845 169,42 -1 305 634,42

-372 165,73 -1 844 304,57 -2 216 470,30

40 587,00 28 628,00 69 215,00

17 133,99 124 995,34 142 129,33

-477 338,00 -6 232,75 -999 180,00 -1 482 750,75

-466 136,21 -10 123,80 -1 093 377,28 -1 569 637,29

-2 700 962,07

-2 451 293,46

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoista tilikautena 1.1.-31.12.2011

Kirjanpitokirjat tasekirja päiväkirja pääkirja raportit reskontrat palkkakirjanpito

sidottuna sähköisinä tallenteina sähköisinä tallenteina sähköisinä tallenteina sähköisinä tallenteina sähköisinä tallenteina

Tositelajit ja säilyttämistapa kaikki tositteet

paperitulosteina tai sähköisinä tallenteina

Suomen Salibandyliitto ry â&#x20AC;˘ Vuosikertomus 2011

Suomen Salibandyliitto ry • Alakiventie 2, 00920 Helsinki • Puh. 09 4542140, fax. 09 45421420 • www.salibandy.net