Markun matkassa

jatko -osa

Pieni päiväkertomus matkalta kesällä 2004 3.7. Lauantai : Lieksa - Ilomantsi 129.74km 12.01 - 00.20

Hetkessä nousin istuma asentoon seuraamaan tilannetta, jossa nainen nousee autosta ylös puhelin korvassa puhuen sinne. Tulkitsin tilanteen niin, että nainen puhuu kaverilleen, jonka kanssa he lopettavat puhelun melko pian. Puhelu ei kumminkaan loppunut naisen kävellessä lähemmäksi minua puhuen edelleen kännykkään.

Naisen päästessä puhe-etäisyydelle, kyselin ystävällisesti häneltä, kenelle hän on soittanut? Kenelle hän puhuu? Sain saman tien vastauksen että 112:een.

Kuultuani tuon, vastasin välittömästi kolmen lauseen sarjalla: Poden vain tässä väsymystä. Pyöräilen Suomea ympäri ja tänään olen ajamassa Ilomantsiin.

Nämä kolme asiaa nainen kertoi sille hätäkeskuksen immeiselle. Ymmärrettyään tilanteen nainen tokaisee, että tässä on todellakin varusteita. Tämän jälkeen nainen lähti kävelemään hiljalleen takaisin autonsa luokse puhuen edelleen puhelimeensa.

Saatuaan ilmeisesti luvan lopettaa puhelun, ottaa nainen rivakat askeleet allensa autoansa kohti. Huusin vielä kysymyksiä perään, että onko sinulla kiire ja mistä sinä olet tulossa. Vastaukset olivat, että kiire on ja Hattuvaarasta tullaan. Olin tuossa hetkessä väsymyksestä niin pökkyrässä, että luulin, että minulla on jotain pielessä. Tämä levähdyspaikka oli järven rannalla. Paikasta laskeutui pieni polku alas rantaan, missä oli suojaisa ja rauhallinen kohta, johon menin pitkälleni. Olin sopivasti penkereen suojassa, joten ohi ajavista autoista ei pystynyt huomaamaan minua mitenkään.

Karjaalla Raaseporin linnan edustalla. Karjaalla Raaseporin linnan edustalla. Karjaalla Raaseporin linnan edustalla. Karjaalla Raaseporin linnan edustalla. Aamulla ei enää satanut vettä, mikä oli hyvä juttu. Aamupäivällä juttelin erään naisen kanssa pkään satamassa. Hänen nimensä oli Sinikka. Lähtöhetkellä me ajoimme yhdessä keskustaan päin.

Minulla oli jälleen asiaa kauppaan. Sen jälkeen polkemaan kohti st 522:ta. Nyt oli myös hyvä ilma. Yhtä suotuisa kuin eilenkin.

Matkalla minuun iski hirvittävä väsymys ollessani jo st 522:lla. 20km kohdalla yhdessä mutkassa löin homman stoppiin kokonaan. Purin varusteet, vedin makuualustan auki ja heittäydyin välittömästi pitkälleni.

Reilu puoli tuntia olin jo lepäillyt, kun säpsähdin auton kurvatessa samalle puolelle tietä kuin minä.