2 minute read
Pääkirjoitukset
Salon Klubitalon kolmeen ensimmäiseen toimintavuoteen sisältyy huimasti hienoja asioita ja onnistumisia sekä yksilöinä että yhteisönä. Toki pettymyksiäkin on kohdattu.
Klubitalo-malli sai aikanaan alkunsa kun pieni ryhmä Rocklandin mielisairaalasta kotiutuneita mielenterveyskuntoutujia havaitsi, että he kohtasivat kotiutumisen jälkeen monenlaisia ongelmia.
Advertisement
Nämä muutamat kuntoutujat alkoivat pitää yhteyttä toisiinsa ja kokoontuivat säännöllisesti. Kuntoutujat saivat tukea toisiltaan ja alkoivat yhdessä kehittämään toimintaa. Ryhmä kutsui itseään nimellä WANA . (=We Are Not Alone).
Me allekirjoitamme Salon Klubitalossa tämän alkuperäisen Fountain House-liikkeen iskulauseen: ”Emme ole yksin!” Yksi hienoimmista asioista FH -mallissa on yhteisöllisyys. Ketä kiinnostaisi tulla klubillemme, mikäli täällä täytyisi touhuta yksin. Klubitalo ei ole tyhjiö. Yhteisö eli toiset ihmiset ovat se juttu, joka saa päivästä toiseen jäsenemme liikkeelle ja avaamaan Klubitalon oven . Kun jollakulla on huono päivä, muut tukevat. Kun jonkun elämässä puolestaan on ilon aiheita, niiden jakaminen kannustaa koko yhteisöä.
Myöskään yhteisönä emme toimi yksin. Ruusuja olisi jaossa monelle taholle. RAY:lle sekä kaupunkimme päättäjille sylillinen ruusuja, kun ovat mahdollistaneet toimintamme. Rinnallamme on useita toimijoita, joille olemme kiitollisia hyvästä yhtei työstä. s-
Ennen kaikkea kuitenkin kiitos jäsenillemme: ilman teidän intoanne ja panostanne Klubitalon kehittämiseksi ei meillä olisi tätä loistavaa yhteisöä!
Arja, Klubitalon johtaja
PALJON ON EHTINYT TAPAHTUA
Niin se aika vaan kuluu. Kun tulin 2.5 vuotta sitten ensimmäisen kerran klubitalolle, oli kaikki uutta ja outoa. Käytännön juttuja hiottiin, kuten keittiön, respan ja atk:n tehtäviä. Myös jäsenmäärä oli pieni. Minäkin olin jäsen numero 30.
Meitä oli sellainen pieni tiivis joukko, joka kävi klubitalolla lähes päivittäin ja kaikki tunsivat toisensa. Nyt 3 vuotta myöhemmin ei voi sanoa enää samaa. Klubitalo on kasvanut niin paljon. En tunne enää läheskään kaikkia jäseniä, saati sitten tiedä heidän nimeään. Mutta ei se haittaa.
Jäsenmäärä on kolminkertaistunut tämän 3 vuoden aikana 90 jäseneen ja osa vanhoista jäsenistä on jäänyt pois klubin toiminnasta. Joku on muuttanut pois paikkakunnalta, toinen aloittanut opiskelun tai saanut töitä. Niin se vaan menee. Klubitalo elää ja muuttuu jäsentensä mukana.
Vuoden vaihteessa Klubitalolle saatiin kauan kaivattu kolmas kokopäiväinen työntekijä, Satu. Hän työskentelee pääasiassa mediamajassa eli atkyksikössämme. Satu antaa ohjauksen lisäksi myös esim. atk:n perusopetusta sitä haluaville.
Tämän kevään korvilla koettiin klubitalolla suuria ilon hetkiä kun saimme ensimmäisen siirtymätyöpaikan ja ensimmäinen jäsen aloitti työnsä siellä. Klubitalo sijaitsee Salon keskustassa pääkadun tuntumassa Rummunlyöjänkadulla.
Kohta onkin jo vaihdon aika ja seuraava jäsen pääsee kokeilemaan siirtymätyötä. Klubitalolla on hakusessa tällä hetkellä myös toinen siirtymätyöpaikka ja toiveet ovat korkealla. Toivottavasti saamme vielä toisenkin siirtymätyöpaikan.
Terveisin Kikka, jäsen