4 minute read

Opiskelijat

Ejiro Emonina My name is Ejiro Emonina, 17 -yrs and I am an exchange student from Dublin, Ireland. I have spent two weeks in Salon Klubitalo and I have loved every second of it.The thing I most admired about the clubhouse was the sense of belonging and how each member is treated with the utmost respect and made to feel as part of the team.

I have participated in every activity from billiards to bowling to game night and I can say that they are sensational group of people.From managing the cafeteria to cooking in the kitchen to working on statistics on the computer,everyone has a role to fulfill which is special in itself.

Advertisement

I have come to know the people of Salon Klubitalo and have only seen people of great character and spirit.Even when they didn't understand me and I didn't understand them we worked our way through and conquered the language barrier.It is a tight knit community and it was an extreme pleasure to be a part of that.

Ejiroon teki syvän vaikutuksen tasavertaisuus, jonka pohjalta kuntoutujia kohdeltiin kunnioittavasti ja se antoi jäsenille tunteen kuulumisesta yhteisöön.

Janette Pellikka Hei! Olen Janette, 19-vuotias salolainen ja viimeisen vuoden lähihoitaja opiskelija Salon seudun ammattiopistossa. Olen erikoistunut mielenterveys- ja päihdetyöhön ja klubitalo on toiseksi viimeinen työharjoittelu paikkani. Kun tiesin tulevani klubitalolle, oli minulla aluksi ennakkoluuloja, en ollut varma, että voiko tämä paikka opettaa minulle uusia asioita. Luuloni kuitenkin katosi heti ensimmäisenä päivänä, kun näin tämän toimivan yhteisön ja onnekseni pääsin nopeasti mukaan siihen, koska jäsenet sekä ohjaajat ovat avoimia, ystävällisiä ja kaikkein tärkeintä, mikä monessa paikassa ei toteudu, täysin tasavertaisia ja yhtä tärkeitä. Oppimiseni alkoikin jo heti ensimmäisenä päivänä. Klubitalo on paikka missä monen mielenterveys- ja päihdetyötä tekevän tulisi käydä tutustumassa ja ottaa mukaansa sitä asennetta mitä täällä toteutetaan joka päivä, tasa-arvo ja toimiva yhteishenki. Minulle on ohjaajat kertoneet hyvin klubitalon toiminnasta ja ohjaajien sairastumisista huolimatta olen saanut todella hyvää ohjausta ja aina on ollut tunne, että voin avoimesti kertoa ja jutella ohjaajien kanssa. Myös jäsenet ovat antaneet paljon uusia näkökulmia asioihin, kun heidän kanssaan viettää aikaa joka päivä ja se on minulle tulevana hoitajana tärkeä asia.

Ennakkoluuloni katosivat heti, kun näin tämän toimivan yhteisön

Olen Waheed Akhtar pakistanilainen maahanmuuttaja. Vaimoni tuli Suomeen opiskelemaan 2010 ja minä muutin lastemme kanssa perässä 2013. Syymme olivat ehkä melko klassiset. Toivoimme parempaa koulutusta ja parempaa toimeentuloa ja olimme valmiit tekemään sen eteen paljon työtä. Mietimme vaimoni kanssa muuttoa Pakistanista ensin Kanadaan, mutta sairaanhoitajaksi aikova vaimoni sai opiskelupaikan Suomesta ja muutti ensin tänne opiskelemaan. Vaimoni Farzana piti Suomesta ja kun tutustuin itse paremmin Suomeen, ihastuin maan kauneuteen, rauhallisuuteen ja saasteettomuuteen. Suomessa ei protestoida julkisesti Salo on kaunis, pieni kaupunki ja vaikka Nokia lähtikin täältä ja työttömyys on suurta, näen kuitenkin kaupungissa paljon potentiaalia. Ihmettelen suomalaisissa ihmisissä heidän rauhallisuuttaan odottaa kotona, että asiat muuttuisivat. Kukaan ei lähde osoittamaan mieltä, protestoi tai vaadi hallitukselta toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. Salossa on kuitenkin hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja kaupungissa on monia kouluttautumismahdollisuuksia. Myös terveydenhuollon palvelut ovat hyviä. Kotimaassani harrastin kriketin peluuta, Suomessa uin, pelaan sulkapalloa ja joskus tennistä. Erilainen yhteisö ja kulttuuriympäristö Maahanmuuttajana en ole henkilökohtaisesti kokenut ennakkoluulojen vähentävän mahdollisuuksiani päästä yhteiskuntaan mukaan. Ihmiset ympärilläni ovat olleet hyvin kannustavia ja rohkaisevia. He ovat monin tavoin osoittaneet minulle, mitä on ihmisarvon kunnioitus. Suurimman pettymyksen minulle, kuten suomaisillekin, on tuottanut kiusaaminen kouluissa. Vaikeita asioita Suomessa ovat kylmän ja kovan talven synkät, harmaat päivät. Mutta ehkä kestän tämänkin nykyään paremmin. Suomalaiset ja pakistanilaiset ihmiset ovat erilaisia ja kulttuureissamme on eroja. Pääasialliset eroavaisuudet ovat uskonnossa, kielessä ja ruoka- ja vaatetustottumuksissa. Pakistanilaiset ovat avoimempia, eläväisempiä ja ystävällisempiä. Suomalaiset hiljaisempia ja ujompia. Pakistanissa perhekäsitys on laajempi ja juhlat sekä kulttuuriset tapahtumat ovat enemmän julkisia ja yhteisöllisiä. Maahanmuuttajana Suomessa kunnioitan ja noudatan suomalaisia lakeja ja säädöksiä, mutta on minun oma tehtäväni päästä suomalaiseen yhteisöön mukaan. On ollut minun oma valintani tulla ja elää täällä. Oman aktiivisuuteni lisäksi toivon suomalaisilta ihmisiltä kunnioitusta ja rohkaisua, jotta voin elää elämääni Suomessa omanarvontuntoisena ja ylpeänä suomalaisuudesta ja juuristani Pakistanissa. Tavoitteena työpaikka koulutuksen jälkeen sosiaalialalta Opiskelen Salon seudun ammattiopistossa suomen kieltä ja tavoitteeni on päästä aikanaan opiskelemaan sosiaalialaa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Salon klubitalo oli minulle tuttu aiemmin vaimoni kautta, sillä hän suoritti yhden terveydenhoitoalan harjoittelujakson täällä. Hän kertoi minulle jo aiemmin Salon klubitalon toiminnasta ja henkilöstöstä. Tämä oli minulle ensimmäinen kokemus työskennellä sosiaali- ja terveydenalan työpaikassa. Kielikylvyssä Salon klubitalossa Ensimmäisestä viimeiseen päivään saakka tunsin viihtyväni Salon klubitalon yhteisössä. Koin tulevani turvalliseen tuttuun yhteisöön, jossa ei vieraita ihmisiä ollutkaan. Tapasin ensimmäisellä viikolla paljon eri jäseniä ja koin heidän henkisen vointinsa hyväksi. Juuri se oli parasta oman oppimiseni kannalta. Tapasin ihmisiä eri ikäluokista omine näkemyksineen ja ajatuksineen ja kun en ymmärtänyt suomeksi, he auttoivat minua englannin kielen kautta ymmärtämään asioita. Se oli minusta suuri plussa tässä paikassa. Jäsenet olivat sosiaalisia ja osallistuivat eri tavoin klubitalon toimintaan, mutta tärkeänä pidin heidän haluaan aktiivisesti hoitaa myös fyysistä terveyttään kuntosalilla, yhteisillä lenkeillä, biljardin peluussa. Pidin myös keittiötyöstä. Sain tehdä kaksi kertaa pakistanilaista ruokaa yhteisölle ja kaikki tuntuivat pitävän aasialaisesta ruuasta. Ruokailijoita oli niin monta, että onneksi vaimoni tuli auttamaan minua. Olen niin iloinen, että sain mahdollisuuden kuulua tähän yhteisöön. Olen täynnä kiitollisuutta ja haluan kiittää sydämestäni henkilökuntaa ja kaikkia ihania jäseniä. Erityiskiitos Mikolle ja Matille, jotka monin tavoin auttoivat minua opintielläni Salon klubitalossa. Tulisin uudelleen koska vain ja ilman muuta pidetään yhteyksiä!!

This article is from: