Suomen murrealueet 9F
Etelä-Pohjanmaan murre Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre, jota puhutaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Etelä-Pohjanmaan murretta puhutaan: Alahärmässä, Ilmajoella, Isojoella, Jurvassa, Karijoella, Karviassa ja Kauhavalla Piirteisiin kuuluu: d:n tilalla r Mä taharon uuren pyörän lahajaksi. Jälkitavun vokaalienvälinen h on säilynyt Tairetahan Vokaaliyhtymät ea, eä, oa, öä saavat uudet päätteet Ylypiä Ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä enemmän Tua hiano tyämiäs
Konsonanttien välinen välivokaali, eli švaavokaali kuten savolaismurteissa, Ilima Inessiivin päätteenä –s tai –hna/-hnä Mihinä Sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi ennen soinnillista konsonanttia Kirkah Sanan loppuiset konsonantit Hames Jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali Annnoon Esimerkkilauseita: Mihinä se kirija on? – Missä se kirja on? Järven kirkah vesi. – Järven kirkas vesi. Me mennähän uimahan. – Me mennään uimaan. M’oon ylypiä. – Minä olen ylpeä. On komia ilima. – On hyvä ilma. -Etelä-Pohjanmaan murteella on julkaistu 21 kirjaa, sarjakuvia 4 (kiroileva siili) joista yhdestä tuli neljä osaa. Tehnyt:Tommi ja Joona T
Hämäläismurre
Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella. Suomen nykyisen maakuntajaon perusteella murrealueeseen kuuluvat itäinen Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, eteläinen Päijät-Häme, Kymenlaakso sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suomenkieliset alueet.
Yleiskielen d:n vastineina l (palan, lehlen) tai r (paran, lehren). Yleiskielen ts:n vastineena astevaihteluun kuulumaton tt: mettä : mettän. Diftongit uo, yö, ie avartuvat suuressa osassa aluetta: nuari tyämiäs 'nuori työmies'. Välivokaalia ei juuri esiinny. Konsonanttien yleisgeminaatio osassa aluetta: sannoo, makkaa. Inessiivin päätteet: maassa, pihassa; pihas(sain) (varsinkin Kaakkois-Hämeessä) Jälkitavujen vokaalienvälinen h on säilynyt joissakin tapauksissa kaakkoishämäläisissä murteissa, erityisesti Iitin ryhmässä.
Vokaaliyhtymien -ea/-eä vastineena yleisesti ee: korkee; korkea, korkia (kaakkoishämäläisissä murteissa). Konsonanttiyhtyemien rk ja lk erikoinen astevaihtelu mä(r)räät ha(l)loot 'märät halot (kaakkoishämäläisissä murteissa märät halot) nk useimmiten astevaihteluton: henki : henken, vahinko : vahinkon Pikapuhemuotoja, kuten ei tu, sa, pa, o 'ei tule, sano, pane, ole' 3. infinitiivin illatiivissa tunnuksettomat muodot ottaan, kulkeen 'ottamaan, kulkemaan' Pronominien taivutusmuodot: toi : tota : tolle jne. 'tuo, tuota, tuolle' noi : noita : noille jne. 'nuo' me : meitin : meittiä Rakenne panna + 2. infinitiivin instruktiivi pas nyt tehren 'teepäs', paa laittaen tuleen 'laitapa/laitahan tulemaan'
Joona ja Tomi
Hämäläismurteet Hämäläismurteiden alue ulottuu luoteesta Honkajoelta aina kaakkoon Vehkalahdelle asti. Hämäläismurteiden alaryhmiä ovat perihämäläiset (sydänhämäläiset), etelähämäläiset, kaakkoishämäläiset ja yläsatakuntalaiset murteet.
Yleiskielen d:tä vastaava l on joskus ollut yleishämäläinen ja leimallisesti hämäläinen piirre. Se on kuitenkin pitkälti väistynyt muiden varianttien tieltä. Toinen leimallinen hämäläisyys on äite 'äiti' : äilen/äiren. Märräät halloot – märät halot paa laittaen tuleen – laita tulemaan
Hämäläismurteella kirjoitettu kirja. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27282
Runo. Siittä lähti, Ylöjärvi menneen, ensimmäisenä tuli Mustastalahresta – meni sinne Ylöjärvellep päij ja. Ja ja, se tuata, Jussi sano että, "kylä Kuru halkoo komiastij jahka se tullee". Minä sanon, "kyyllä varmaan nii". Ja, se rupes siähel liki Siilinkaria pääseen, siinnä, lainep paisuu pohjatuulella ku siittä pistää, matalaa luatoo tänne, Harvasiim päin tänne Haukkaniämeem päi. Nii, kun kova pohjatuuli käy se, laines siinnä, paisuu siin-, sel luaron takia. Ja, se tota, siinnä sittek kun, tuli se ensimmäine hyäky nin noin, se nousi aika korkeelles siinnä ja, se keulapää. Ja, putos kanh meni aika syvvään – – Se, tuuli käänty tommoseev vastahankaaj ja, sillon se lepsahti vasemmallek kyljellee. – – Kustaa Pajula, s. 9.4.1894 Teiskossa.
Hämäläismurresivusto https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/s2/mps/timo.php
Joona Koistinen
KAAKKOISMURTEET - Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa puhuttava suomen kielen murreryhmä Esimerkiksi Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa puhutaan kaakkoismurretta - Kaakkoismurteiden tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi yleiskielen d:n vastineet, lehdenlehen, sydän-syvän ja konsonanttien geminoituminen, sanoo-sannoo, makaa-makkaa - Ei tee mieli mennä. > Ei tie miel männä. - Antiksihan minua on sanottu koko ikäni. > Antiksihaa minnuu on sanottu koko ikkäi. - Aina pitää katsoa. > Ain pittää katsoo.
- Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan hahmoista Antti Rokka ja Suden Tassu puhuvat kaakkoismurretta, joka oli kirjallisuudessa yleisesti käytettyä Suomenlahden rannikon äyrämöismurretta.
”Rokkahaa mie. Antero on etunim. Antiksihaa minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niin mie sanon itsekkii.” ”Myö ei olla tääl kuolemas vaan tappamas. Ain pittää katsoo. Tään hyökkäyssovan ratekia on tällanen. Sie mänet. Sinnuu ammutaan. Sie juokset katsomatta ja hää pahalainen nappajaa siut. Ei, sie katsot suojat, sie katsot mis on ampuja, sie ole nopea, mut älä hätähinen. Tähtää ensin, tähtää hyvin tarkkaa, ja ammu ensin. Yhen sekunnin etumatka riittää. Silviisii se on.” Jenna, Jenna & Janita
Lounaismurteet Lounaismurteita puhutaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla Lounaissuomessa. Tällä alueella suurimpia kaupunkeja ovat Turku, Rauma, Pori, Salo ja Uusikaupunki. Lounaismurteilla on yhteisiä piirteitä viron kielen kanssa, sillä Lounaismurteisiin on otettu paljon lainasanoja viron kielestä. Murteen ääntämisessä on erikoisia piirteitä, kuten joidenkin vokaalien puolipitkänä ääntäminen.
Esimerkkejä: Mää asùn Turus (Puolipitkä vokaali) Minä asun Turussa Hän istus (Imperfekti) Hän istui Pitk ja teräv (Karsittu vokaaleja) Pitkä ja terävä Verel ja syrän (R korvaa kirjaimen D) Vedellä ja sydän Mettä, metän (Kirjaimet TT korvaavat kirjaimet TS) Metsä, metsän Nuar miäs (diftongioitumismuodot iä, ua ja yä) Nuori mies
Kirjallisuus Risto Vuorinen, Ei hymy hyyry. Heli Laaksonen, Raparperisyrän: ”Meil saa vävymplanttu raparpermehuja soker o juur päässy loppuma.”
Tehnyt: Marisa & Moona 9F
Peräpohjolaisia murteita puhutaan lähes koko Suomen puoleisessa Lapissa ja Pohjois- Ruotsissa ja Norjassa. Oulussa ja Rovaniemellä puhutaan tätä murretta. Yleisimpiä piirteitä kielessä: Yleiskielen d saa uuden vastineen esim. vuoden päästä = vuojen päästä Yleiskielen ts saa uuden vastineen esim. metsän puut = mettän puut Jälkitavun vokaalien välinen h
esim. saunaan = saunhaan tai sauhnaan
- Jotkin persoonapronominit ovat myös vähän erilaiset Mie (minä) Sie (sinä) Met (me) Meän koti. = Meidän koti. Tet (te) Teän kissa. = Teidän kissa.
Esimerkkilauseita lapinmurteella
O ne vaa Lapi tunturi ihmelissi, kun sin yrittä kiippe nii ei tahr pääst peril. = On ne vaan Lapin tunturit ihmeellisiä, kun sinne yrittää kiivetä niin ei tahdo päästä perille. Kaik mitä sie ympärilläs näät on nii kaunist, et sattu ei silmi mut syräme. = Kaikki mitä sinä ympärilläsi näet on niin kaunista, että ei satu silmiin mutta sattuu sydämeen.
Lapin omista vitseistä on koottu vitsikirja
Lappalaisen keitto-ohje: Alakhun otethan pyssy ja ammuthan kuikka. Se suolistethan ja suolathan. Otethan 3 litraa vettä ja keitethän kuikka siinä. Heitethän vesi pois. Sitten otethan 1 litra maitoa ja keitethän kuikka siinä. Heitethän maito pois ja sitte otethan 2 litraa kirkasta kiehautethan kuikka siinä. Heitethän kuikka pois. Liemi juuhan kylymänä. Täältä voit käydä kuuntelemassa esim. Rovaniemen murrenäytteitä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2366
Sanna & Jaael
Pohjoispohjalainen murre Pohjoispohjalaista murretta puhutaan Suomen länsirannikolla, PohjoisPohjanmaan maakunnassa. Kaupunkeja ovat muun muassa Oulu, Raahe ja Haukiluoto. Tyypillisiä kielellisiä piireteitä ovat: - Välivokaalin esiintyminen (Esim. lehmä > lehemä, jalka -> jalaka) - Konsonanttien geminoituminen (Esim. sanoo -> sannoo, makaa -> makkaa) - Ts:n vastine tt (Esim. metsä -> mettä) - Uo, ie, yö – diftongien avartuminen (Esim. suo -> sua, yöllä -> yällä, mies -> miäs) Esimerkkilauseita: Olin päättänyt mennä ystäväni kanssa teatteriin. -> Me oltii sovittu yhen mun
kaverin kanssa että me mennään kattoon yhtä leffaa teatterriin. Pian kaikille selvisi kuitenkin, että repliikki tulikin näyttämöltä. -> No sitten kuitenki
kaikki kuitenkin hoksas se jäläkee, että se repliikki tulikin näyttämöltä. Keski- ja pohjoispohjalaisen murteen levinneisyys. -> Älypään murrevisa oululaisesta murteesta: http://alypaa.com/pelit/murre/ou lu
Kalevan murretesti oululaisesta murteesta: http://www.kaleva.fi/ookkonaa/kisat-ja-visat/
Niko Muukkonen 9F
”Ookko nää Oulusta? Pelkääkkö nää polliisiia?”
Pohjois-Pohjanmaan murre
Pohjois-Pohjanmaan murrealueella tehdään ero kahden alaalueen välillä. Ne ovat Rantamurteet ja Ylämaan murteet. Rantamurre Rantamurteiden länsisuomalaisista piirteistä tärkein on ts:n vastine tt, kuten sanoissa mettä, katton, tarvitten. Merkittävää on myös, että uo,yö ja ie –diftongit voivat avartua: sua, yällä, miäs. Inessiivin pääte on – sa, -sä: maasa, kyläsä. Silmään pistävä on myös savolainen vaikutus i-, u- ja y-loppuisissa diftongeissa. Ylämaan murre Murteissa on savolaisvaikutus vahvempi kuin rantamurteissa. Inessiivin pääte on –ssa, -ssä ja ts:n vastine on ht: mehtä ja metän Liitepartikkeli -kin on asussa –nii: onkin > onnii, kumminkin > kumminnii. Paikkakuntia joissa puhutaan pohjois-pohjanmaan murretta: Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Siikalatva (osittain), Ranua, Siikajoki, Tyrnävä, Utajärvi,Vaala(osittain) ja Yli-li
Esimerkkilauseita: Sanoja levennetään Ei meinaakkaan, sanoo Alahannukselan Antti, kun airalta putos, vaikka oli jo maas." - Pohjolainen sanonta Moon oikias= minä olen oikeassa Soot vääräs= sinä olet väärässä Konsonantti geminoituu (kahdentuu) pitkän vokaalin edellä esim. ossuus= osuus Pohjois-Pohjanmaan murteella kirjoittanut Eino Lipposen murretarinat on koottu kirjaksi pari vuotta sitten.
Jesper Puurtinen
SAVOLAISMURRE
Savolaismurteita puhutaan maantieteellisesti katsottuna laajalla alueella: savolaismurteiksi luokiteltavien suomen kielen murteiden alue ulottuu Etelä-Lapista eteläiseen Vaara-Suomeen ja Suomen itärajalta Keski-Suomen kautta parhaimmillaan melkein länsirannikolle asti. Jos yleiskielessä sanotaan ”metsä” niin savolaismurteessa sanotaan ”mehtä” tai ”minä” savon murteessa ”mie” Kielessä on paljon yleiskielen d-kirjaimen vastikkeita, kuten yleiskielessä sanottaisiin ”mahtaako saada kalaa” savon murteella sanoittas ”mahtaako suaha kalloo” yleiskielen ts:n vastineena on ht ”tyttö männöö mehtää” Mikä on savolainen projekti? - Se on aloittamatta vaille valmis. Miksi Eilatin matkat ovat savolaisten suosiossa? Koska Savon murre on israelilaisillekin täyttä hebreaa. http://medlem.spray.se/hevipappa/savolaiset.htm
Tehnyt: Tenho ja Arto 9F
Savolaismurteet 1. Savolaismurteiksi luokiteltavien suomen kielen murteiden alue ulottuu Etelä-Lapista eteläiseen Vaara-Suomeen ja Suomen itärajalta KeskiSuomen kautta melkein länsirannikolle asti. Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa sijaitsee Savonlinna, Pieksämäki ja Mikkeli. 2. Yleisiä piirteitä ovat: - d-kirjaimen vastikkeet (Mahtaako suaha kalloo) - yleiskielen ts:n vastineena ht (Tyttö männöö mehtään) - diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi (aeka näöttää) - kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)( elä sinä siinä yhtään yritä) - liitepartikkeli –kin (nyttii minnäi ymmärrän)
- Liudennus (Velj'mies patsas) - Švaa-vokaali (Ilimoi on pielly). Metsään -mehtään, saadasuaha. 3. Nenänvalakasuviikot oes sullekkii punanenälle tarpeen= nenänvalkaisuviikot olisi sinullekkin punainen nenä tarpeen. 4. Muutamia savolaisia vitsejä: - Kuka huutaa "Lentokone on
kaapattu"?: Savolainen lentokonekauppias, Mitkä ovat savolaisten lammasjuhlat?: Kilipailut. 5. http://www.youtube.com/watch?v=C9FJ6d-o3-0 Tämä on savolaisen räppärin tekemä laulu. http://www.vehkis.net/vitsit/savol.htm Lisää savolaisia vitsejä Ossi, Maksim, Tiitus