Varilla kevat17 web aukeamat by Sari Silventoinen

017

HTI • KEVÄT 2

SLE Y:N TIEDOTU R A T IL IK R Ä J VÄR

- Lup

- Vär

- Mu

iini

järip

äivät

2017 jäsen - Luo mak nnon su puret teet ista

Sisällysluettelo

Värjärikilta on värikäs yhdistys Punkaharjun Vaahersalossa 2010, Iitissä 2011, Helsingissä 2012, Osaran maaseutuopetusyksikössä Hämeenkyrössä vuonna 2013, Inarin Vasatokassa 2014, Fiskarsissa 2015 ja Mikkelissä Otavan opistolla 2016. Vuoden 2017 Värjäripäivät järjestetään Lepaalla. Paikallisryhmien perustamista tuetaan ja se on vapaaehtoista ja vapaamuotoista toimintaa.

Värjärikilta ry on luonnonvärjäreiden oma yhdistys. Yhdistys pyrkii toiminnallaan kokoamaan luonnonväreistä kiinnostuneita yhteisen, värikkäästi porisevan padan äärelle. Killassa on tilaa niin mestareille kuin oppipojillekin. Killan jäsenyyteen ei tarvita aiempaa osaamista. Tekemisen ja tapahtumien kautta luodaan kontakteja ja verkostoidutaan. Tärkeitä ovat myös väripatojen äärellä syntyneet ystävyyssuhteet ja jaetut arjen viisaudet. Yhdistys perustettiin Iitissä vuonna 2001.

Värjärikillan jäsenet Yhdistyksen jäseniä yhdistää kiinnostus luonnonväreihin: värjäystekniikoihin, värien historiaan ja ekologisuuteen sekä käsitöihin. Värjärikillan toimintaan voivat tulla mukaan kaikki kiinnostuneet. Killan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Värjäripäiville osallistumisen lisäksi jäsenet voivat toimittaa lehteä, kirjoittaa artikkeleita, lähettää valokuvia tai perustaa oman paikallisryhmän.

Yhdistyksen päätavoitteita • Luonnonvärien tunnettuuden lisääminen • Luonnonvärien parissa tehtävän työn tukeminen ja kehittäminen yhdistys toiminnan kautta • Värjäysperinteen vaaliminen ja elin- voimaisena säilyttäminen

Yhteystiedot Värjärikiltaan Tietoa Värjärikillasta ja sen toiminnasta löytyy killan kotisivulta osoitteesta www.varjarikilta. fi, jossa on myös sähköisesti täytettävä jäsenlomake jäseniksi haluaville. Muistathan pitää yhteystietosi ajan tasalla, jotta saat jäsentiedotteet ja lehdet.

• Värjärikilta kuuluu UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Värjärikillan toimintamuodot Yhdistys järjestää vuosittain Värjäripäivät, osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja näyttelyihin sekä julkaisee Värillä-jäsenlehteä. Yhdistys on ollut esillä messuilla, tapahtumissa, näyttelyissä ja lehdistössä sekä osallistujana että järjestäjänä. Värjäripäivät on järjestetty kaksitoista kertaa: Radansuun kartanossa Iitissä 2002, Perämeren tutkimuskeskuksessa Hailuodossa 2003, Katajamäen ekoyhteisössä Vilppulassa 2004, Nuuksion ulkoilumajalla Espoossa 2005, Heiskan matkailutilalla Toivakassa 2006, Lomahyppäyksessä, Rymättylässä 2007, Evon Metsäopistolla Hämeessä 2008. Siipyyn Kiilissä 2009,

Kuva: Tiina Leino

Värjärikillan facebook-sivua LuonnonvärjäritVärjärikilta päivitetään säännöllisesti. Päivitykset näkyvät myös kotisivulla, vaikka et olisikaan itse Facebookin jäsen. Kun sinulla on asiaa tai kysyttävää Värjärikillan toimihenkilöiltä (puheenjohtaja, sihteeri), ota yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen info@varjarikilta.fi.

Värjärikilta on värikäs yhdistys 2 Toimitus 3 Puheenjohtajan palsta 4 Vuoden värikasvi Lupiini 5 Värjärikillan vuosikokous 11.3.2017 Turussa 7 Värjärikilta ry, Toimintakertomus 1.1.–31.12.2016 7 Värjärikilta ry, Toimintasuunnitelma 2017 10 Värjärikillan hallituksen esittely 12 Värjäripäivät 20.–23.7.2017 16 Kurssimaksut 16 Kurssikalenteri 17 Lepaa 18 Kurssikuvaukset 19 Värjärikillan jäsenmaksut 23 Värjäystaidon säilyttämistoimia 1900-luvun alussa 24 Värjärikillan paikalliskerhotoiminta 26 Keskiaikaiset markkinat 29.6.–2.7.2017 29 Hämeenlinnassa Hämeen Keskiaikamarkkinat 16.–20.8.2017 29 Luonnonpuretteista ja kellarin aarteista 30 Leenan keittiössä 32 Tallinna käsitöömess 14.4.2017 33 Käsityötekniikka: Mandalavirkkaus ja Maailman helpoin huivi 34 Tulipesät ja kattilat 36 Värjäysohje: Kontaktivärjäystä keittiössä 38 Värjärikillan tiedotuskanavat 39

Toimitus Värillä on Värjärikilta ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kevään lehdessä kerrotaan kesän toiminnasta ja syksyn lehteen kootaan Värjäripäivien satoa. Kevään 2017 lehden toimitti hallituksen työryhmä, johon kuuluivat Annika Ahlholm, Seija Lahtinen, Satu Närhi, Leena Seppä ja Sari Silventoinen. Jäsenlehti on vapaa foorumi, johon jokainen voi lähettää julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia kuten artikkeleita, reseptejä ja valokuvia. Lähetettyä materiaalia emme valitettavasti voi palauttaa, ja pidätämme oikeuden muutoksiin. Kaupallisten ilmoitusten hinnat: pieni 45 €, puoli sivua 80 € ja koko sivu 150 €. Taitto: Villakas Painopaikka: Grano Oy,Jyväskylä Kansikuvat: Lepaa, Tiina Leino, Wikimedia Commons

Kuva: Tiina Leino

Vuoden värikasvi

Lupiini Komealupiini Lupinus Polyphyllus

Puheenjohtajan palsta Kevään Värillä-lehti on taas lennähtänyt iloksemme tuoden viestiä siitä, että ulkovärjäyskausi on aluillaan. Värillä-lehti olikin suuressa roolissa maaliskuun vuosikokouksessa, jossa sen toivottiin ilmestyvän paperisena kaksi kertaa vuodessa, vaikka muutos syksyn PDF-versiosta edellyttääkin jäsenmaksun korotusta. Jäsenistön toiveita kuultiin, ja jos saamme kesän Värjäripäivien 20.–23.7. kurssit täyteen, talous kestää kahden lehden painamisen. Värjäripäivillä haluamme tänä kesänä korostaa luonnonvärjäämisen monipuolisuutta. Tarjolla on mm. perus-, ekoprint-, jää-, aurinko-, luonnonpurete- ja shiborikurssi. Mieleeni muistuu Elsa Beskowin satukirjat värikkäine täteineen, kun kurssitarjotin houkuttelee sinisten, punaisten ja vihreiden kurssille sekä sienikurssille. Torstain luentopäivä on hieno kokonaisuus, ja luentojen lisäksi saamme tutustua Lepaan historialliseen ympäristöön sekä oppia käden taitoja. Viisas valitseekin kursseja kaikille neljälle päivälle viettäen samalla lomaa valmiine aterioineen ja savusaunoineen värjäriystävien seurassa. Talven aikana hallitus on ahkeroinut toteuttaen viime kauden toimintasuunnitelmaa, ja tulokset näkyvät tässä lehdessä julkaistussa toimintakertomuksessa. Kaikkein ilahduttavinta on jäsenistön aktivoituminen paikallistasolla. Viime vuonna paikallisryhmiä oli kaksi, ja nyt niitä on jo seitsemän. Jos paikkakunnallasi ei vielä ole paikallisryhmää, sen perustaminen vaatii vain yhteydenoton sähköpostiimme, josta saat tarvittavat tiedot ja ohjeet. Värjäreiden ei tarvitse nukkua talviunta, vaan voimme tavata ja tehdä yhdessä paukkupakkasillakin. Haluan kiittää jäsenistöä selkeästä aktivoitumisesta ja vapaaehtoistyöstä Killan ja luonnonvärjäyksen hyväksi. Moni on tullut mukaan paikallisryhmätoimintaan, uudistuneeseen Facebook-sivustoon ja kuvien jakamiseen, juttujen kirjoittamiseen, jopa kurssien opettajiksi. Erityiskiitos kuuluu uskomattoman upealle ja monitaitoiselle hallitustiimilleni, joka valittamatta kaukaakin matkaten ja toiselle kaudelle suostuen tekee hienoa vapaaehtoistyötä. Värikkäitä lukuhetkiä toivottaen, Pirjo Lackberg, puheenjohtaja

Halutessasi kirkasta mintunvihreää väriä, käänny komealupiinin puoleen. Lupiini on hyvin antelias kasvi, joten se ilahduttaa sinua monipuolisesti ja värjää lankasi eri vihreiden lisäksi myös kirkkaan keltaisiksi yö- sekä päivätaivaan sinisiksi. Suosittelen lämpimästi komealupiinia värjäyskasvina, helpon saatavuuden, harvennuksen ja kasvin tuomien upeiden värien vuoksi. Kesän Värjäripäivillä lupiinia keitellään ainakin Tetsa Mäkelän Vihreitä värejä -kurssilla ja Pirjo Lackbergin peruskurssilla. Vuoden värikasvi -luennolla esitellään erilaisia värjäystuloksia. Historiaa ja tietoa Komealupiini on alkuaan Pohjois-Amerikan länsiosien laji. Ei tiedetä, milloin se on tuotu vanhalle mantereelle, mutta ainakin jo 1800-luvulla se oli kotiutunut monin paikoin Keski-Euroopassa. Kasvi kuvattiin tieteelle uutena lajina Euroopassa vasta vuonna 1827. Suomessa komealupiiniin alettiin kiinnittää huomiota vasta 1950-luvulla, tosin sitä on meilläkin kasvatettu puutarhoissa aiempina vuosisatoina sekä rehukasvina Euroopassa jo tuhansia vuosia. Lupiini on hyvin yleinen piennarkasvi etelässä ja kovaa kyytiä levittäytymässä yhä pohjoisemmaksi. Lupiini tulee toimeen karullakin maalla, sillä se saa pääosan typpiravinteistaan juurinystyröissään eläviltä typpibakteereilta ja toisaalta kestää mainiosti kuivuutta. Näin se ajan myötä parantaa maaperää ja muodostaa usein hyvin sakeita ja korkeita kasvustoja, joissa muiden lajien on vaikea saada jalansijaa. Lupiinin siemenet säilyvät itämiskuntoisina jopa kymmeniä vuosia. Lupiinin alkuperäinen kukinnon väri on sininen, mutta joukkoon mahtuu punaisia ja valkoisiakin. Kun kasvusto vanhenee, se muuttuu vähitellen kokonaan siniseksi. Puutarhalupiinista on useampia värisävyjä olemassa. Lupiini on myrkyllinen, sen versot ja siemenet sisältävät alkaloideja. Yhdisteet vaikuttavat sekä keskus- että ääreishermostoon ja ovat suurina annoksina tappavia, sillä ne lamauttavat hengityselimistön. Tämä kasvi siis pataan, ei syötäväksi.

5 5

jatkuu

Värjärikillan vuosikokous

Värjärin kokemuksia Olen kerännyt ja keitellyt lupiineja Käringistä Ruokolahdelta, Kakskerrasta Turusta, Ruutanasta Kangasalta, Tammelasta Hämeestä sekä Espoosta Uudeltamaalta – tulokset ovat samankaltaiset. Voidaan siis olettaa, ettei kasvupaikka vaikuta värjäystuloksiin, vaan keruuaika ja käytettävät kasvin osat.

11.3.2017 Turussa

Nämä tulokset ovat keittelyistä juhannuksena 2015 10 litran kattilallinen pilkottuja kasvin osia, vettä kattilaan niin että mahtuu kiehumaan tulematta yli reunojen, tunnin keitto n. 80 asteessa, roippeiden siilaus ja liemen jäähdytys 30 asteiseksi, märät langat liemeen ja lämpötilan nosto n. 40 asteeseen, langat pois, kuumaan veteen liotettujen puretteiden lisäys liemeen, langat takaisin, 80 asteessa tunnin keitto, lankojen huuhtelu. Käytin kaikissa vaiheissa sadevettä. Toki voit esipurettaa langat, ihan oman tapasi mukaan.

Killan toiminnallinen vuosikokous pidettiin Turussa Kulttuurikeskus Manillan Köysisalissa. Paikalla oli 17 värjäriä. Hyväksyttiin toimintakertomus 2016 ja toimintasuunnitelma 2017, jotka ovat luettavissa tässä lehdessä. Jäsenistö halusi nostaa jäsenmaksun 35 euroon (opiskelijajäsenmaksu 20 euroa), jotta Värillä-lehti voidaan julkaista paperisena kaksi kertaa vuodessa. Käsiteltiin Killan sääntöjen 3 §:n muutosesitys. Esityksen mukaan “jos jäsen ei maksa jäsenmaksua maksumuistutuksen eräpäivään mennessä, hallitus voi erottaa jäsenen”. Käytännössä hallitus erottaisi jäsenen seuraavassa kokouksessaan. Sääntömuutosesitys pitää hyväksyä vielä toisessa kokouksessa, joka pidetään Lepaalla Värjäripäivien yhteydessä 21.7. klo 18. Viime vuoden hallitus valittiin jatkamaan vuoden 2017 toimikautena. Hallitus kiittää luottamuksesta ja esittäytyy ohessa. Hallitus jakaantui saman tien kahteen ryhmään; toinen kokoamaan Värjäripäivien ohjelmaa, toinen toimittamaan Värillä-lehden sisältöä.

Keltainen Lupiinin lehdet ja varret, 10 % aluna + 4 % viinikivi Ensimmäinen liemi antaa tummempaa keltaista ja vielä kolmas jälkiväri pelkällä alunalla kirkasta keltaista. Käytä sama liemi useampaan kertaan, vähennä puretteiden ja lankojen määrää.

Iltapäivällä kudoimme tappikangaspuilla. Video kutomisesta on julkaistu Facebook-ryhmässä Luonnonvärjärit Värjärikilta.

Värjärikilta ry

Sininen Lupiinin siniset kukat, 10 % aluna + 5 % viinikivi Kattilallisella sinisiä kukkia värjäät 100 g lankaa eri sinisen sävyiksi käyttämäsi langan villamäärästä riippuen. Vihertävää ja kellertävää sinistä, kirkasta vaalean sinistä. Upeita sävyjä, mutta ihaile nopeasti – tämä sininen ei kestä valoa.

Toimintakertomus 1.1. - 31.12.2016 1. Hallitus, hallituksen kokoukset, vuosikokous ja muut hallituksen kokoontumiset

Sinivihreä Ensimmäisellä sinisten kukkien liemellä värjäämäsi langat muuttuvat ajan mittaan eri sinivihreiksi. Kaksi vuotta kaapissa olleessa langassani näkyy vielä häivähdys sinistä siellä täällä.

Hallitus ja toiminnantarkastaja Vuoden 2016 toimintakaudella Värjärikilta ry:n hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Pirjo Lackberg, varapuheenjohtaja Sari Silventoinen, sihteeri Seija Lahtinen, rahastonhoitaja Ulla-Maija Vuorinen, jäsenet Leena Seppä ja Annika Ahlholm sekä varajäsenet Terhikki Mäkelä, Aija Möysä ja Satu Närhi. Toiminnantarkastajana on ollut Eeva Lindroos ja varatoiminnantarkastajana Tiina Heinonen.

Mintunvihreä Käytä sama liemi toiseen kertaan eli ensimmäinen jälkiväri. Pureta 100 g lankaa 10 % alunalla. Kaunista mintunvihreää!

Kokoukset Hallitus piti toimintakauden aikana 7 kokousta (19.3.2016, 30.3.2016, 3.5.2016., 27.6.2016, 30.8.2016, 2.11.2016 ja 14.1.2017)). Kaikki hallituksen dokumentit tallennettiin sähköisesti Google Driveen. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin lähes sataprosenttisesti osan käyttäessä Skypeä. Kesällä Värjäripäivien aikana 23.7.2016 järjestettiin Värjärikillan kehittämiskeskustelu.

Vaalean vihreä Kolmas keitto samalla liemellä eli toinen jälkiväri. Jätä puretteet kokonaan pois, laita 100 g lankaa liemeen. Saat oikein kirkasta vaaleaa vihreää.

Vuosikokous Värjärikillan toiminnallinen vuosikokous pidettiin Lahdessa Taito-käsityökoulu Velman tiloissa 19.3.2016. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset vuosikokousasiat, ja siihen osallistui 11 jäsentä. Ohjelmaan kuului myös Green Craft -työpaja.

Lupiini on kaikkiaan oikein hyvä vihreän värin lähde, eri sävyjä saat keittämällä varret lehtineen tai koko kasvin juurineen päivineen, jos niitä sattuu tulemaan mukaan, ja hyödynnä myös jälkiliemet.

Hallituksen muut kokoontumiset Osa hallituksen jäsenistä teki tutustumiskäynnin kesän Värjäripäivien pitopaikaksi valittuun Otavan opistoon Mikkeliin. Etsittäessä kesän 2017 Värjäripäivien pitopaikkaa käytiin lokakuun aikana Lepaalla, Evolla ja Anjalassa.

Teksti ja kuvat: Seija Lahtinen

Facebookiin perustettiin hallituksen jäsenten suljettu keskusteluryhmä, jossa tiedotettiin meneillään olevista hankkeista, ideoitiin ja hoidettiin juoksevia asioita.

Komealupiini – kokeile ja ihastu!

jatkuu

kuva: Tiina Leino

2. Värjärikilta ry:n jäsenet Vuoden 2016 lopussa Värjärikillassa oli 274 jäsentä, joista jäsenmaksunsa maksaneita oli 179. Ei-maksaneita on rekisterissä 65. Vuoden 2016 aikana liittyi 34 jäsentä ja erosi 24. Maksamattomien jäsenmaksujen takia erotettiin 53 jäsentä.

Etelä-Pohjanmaan alueen värjärien toiminta: Toimintaa ei ole ollut vielä vuonna 2016.

Kesän 2016 Värjäripäivien ilmoittautumis-, palkanmaksu- ja laskutusjärjestelyt hoiti Otavan opisto/Mikkelin kaupunki (edellisen vuoden 2015 hallituksen tekemä päätös), joten Värjäripäivät eivät tuottaneet tuloja eikä niistä ollut menoja Värjärikilta ry:lle. Talous sovitettiin pelkästään jäsenmaksuun 25 €/jäsen ja päätoimiselta opiskelijajäseneltä 15 €. Värjäripäivillä saatiin pientä tuloa myymällä killan julkaisuja ja uutta pinssiä. Syksyn 2016 Värillä-lehti julkaistiin sähköisenä PDF-muodossa säästösyistä. Talouden ollessa tiukka hallituksen jäsenet eivät perineet kaikkia kokous- ym. matkojensa matkakuluja. Tilivuoden 2016 alijäämä oli 83,40 €.

Hämeenlinnan seudun toiminta: Toimintaa suunniteltu. Vetäjinä Terhikki Mäkelä ja Pirjo Kuisma. Keväällä 2017 kutsutaan porukka kokoon ja tehdään suunnitelmia kevääksi ja kesäksi.

4. Värjäripäivät

Tulipesät ja kattilat Värjärikillan jäsenistöllä on mahdollisuus lainata killan tulipesiä ja kattiloita. Niiden sijoituspaikat ja lainausohjeet löytyvät nettisivuiltamme ja Värillä-lehdestä. Hallitus hankki killalle kaasulla toimivia rengaspolttimoita, joita kokeiltiin ensi kertaa Otavan opistolla. Rengaspolttimoita ei lainata, ja ne säilytetään killan varastossa.

Viidennettoista Värjäripäivät järjestettiin 21.–24.7.2016 Otavan opistolla Mikkelissä. Ohjelmassa oli 1 - 2 päivän pituisia kurssia sekä luentopäivä, jonka aikana tehtiin retki Astuvansalmen kalliomaalauksille. Lisäksi pystytettiin näyttely, johon Värjäripäivien osallistujat toivat töitään. Yhteistyö Otavan opiston henkilökunnan kanssa sujui hienosti ja kurssilaisten palaute järjestelyistä oli erinomaista.

Etelä-Karjalan värjäreiden toiminta: Vetäjä Sari Silventoinen. Toimintaa suunniteltu vuoden 2016 lopusta alkaen tavoitteena aloittaa toiminta vuoden 2017 alusta.

6. Tiedotus- ja julkaisutoiminta

Värjärikillan kehittämiskeskustelussa esiteltiin keväällä jäsenistölle suunnatun kyselyn tulokset ja käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua killan kehittämiseksi. Vuoden värikasviksi äänestettiin lupiini ja Vuoden Värikkääksi Riikka Räisänen. Julkistettiin Värjärikilta ry:n päässeen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Jäsenlehti Värillä Värillä-lehti ilmestyi toimintakauden aikana kaksi kertaa, keväällä paperisena ja syksyllä sähköisesti PDF-muodossa. Hallitus vastasi lehden toimituksesta, ja artikkeleita pyydettiin/saatiin myös jäsenistöltä.

5. Muu toiminta

Kotisivut Värjärikillan nettisivuja www.varjarikilta.fi ylläpiti ja kehitti työryhmä Sari Silventoinen ja Annika Ahlholm. Värjärikilta ry:n Facebook-sivuja ovat päivittäneet kaikki hallituksen jäsenet, ja niillä vierailevia on ollut runsaasti. Hallituksella on ollut oma suljettu sivunsa, jota on käytetty hallituksen keskinäiseen viestintään.

Keskiaikamarkkinat Värjärikilta osallistui kesällä 2016 keskiaikaisille markkinoille Turussa ja Hämeenlinnassa. Työnäytösalueilla värjättiin luonnonväreillä. DipDay Syyskuun 2. päivä oli julkisen värjäystapahtuman päivä eli DipDay (Dye In Public Day). Kaikilla oli mahdollisuus järjestää omia paikallisia tapahtumia ja tiedottaa niistä killan sivuilla. Pääkaupunkiseudun Värjärit paikallisryhmä osallistui Pukkisaaren keskiaikatapahtumaan pitämällä värjäysnäytöksen. Paikallisryhmät Hallitus on tiedottamisessaan korostanut paikallisryhmien vahvistamisen/uusien ryhmien perustamisen merkitystä killan toiminnan laajentamisessa ympärivuotiseksi. Uusia ryhmiä onkin perustettu ilahduttavasti.

Saarijärven alueen värjärien toiminta: Vetäjänä Leena Reinikka. Toiminta alkaa vuoden 2017 alusta. Kainuun alueen värjärien toiminta: Vetäjänä Kristiina Manninen. Vuosina 2015 ja 2016 ovat värjänneet pienellä porukalla Kajaanissa ja Sotka-

a( ata r

Pääkaupunkiseudun PKS Värjärit kokoontui omaan indigovärjäystapahtumaan, osallistui Pukkisaaren keskiaikatapahtumaan sekä vieraili Turun paikallisryhmässä. Vetäjinä Pirjo Lackberg ja Seija Lahtinen.

liu

Turun paikalliskerho Matarat kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Omien värjäyspäiviensä lisäksi Matarat osallistui mm. Turun Keskiaikamarkkinoihin värjäämällä Värjärikillan työnäytösalueella ja Konstrundan-tapahtumaan näyttelyllä ja työpajalla. Vetäjinä Aija Möysä ja Ulla-Maija Vuorinen.

Kelta m

VÄRJÄRIKILTA TOIMII

3. Talous

mossa. Kaikki eivät ole olleet killan jäseniä. Vuonna 2017 mukaan kutsutaan myös alueella asuvat killan jäsenet ja tarkoitus on värjätä alku- ja loppukesästä.

Jäsentiedotteet Hallitus alkoi julkaista tiedotetta jäsenilleen syksyllä 2016. Jäsentiedotteessa kerrotaan killan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Se lähetetään jäsenille sähköpostitse. Muut julkaisut Yhdistyksen tilaisuuksissa myytiin edelleen Päivi Hintsasen kirjoittamaa Värjäys ja värikasvit keskiajalla -kirjasta. Sen hinta on jäsenille 12 €, muille 15 €, ja sen myyntituotto tulee kokonaisuudessaan Värjärikillalle. Pinssi Hallitus teetti keväällä 2016 Värjärikilta ry:n oman pinssin. Sitä myytiin Värjärikillan tapahtumissa. 8 €/10 €

rum ve

)

7. Kansainvälinen toiminta Hallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan tehostamiseksi tarvitaan jäsenistön aktiivisuutta. Suhteet muihin värjäykseen liittyviin kansainvälisiin yhdistyksiin olisivat tervetulleita. 8. Yleiset tavoitteet Värjärikillan tavoitteena on kehittää toimintaansa luonnonvärien ja luonnonvärjäyksen tunnettavuuden lisäämiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi yhdistyksen onkin jatkuvasti kehitettävä ja uudistettava toimintatapojaan ja tarjottava foorumi jäsenten monipuoliseen osallistumiseen. Kilta aktivoi jäseniään myös perustamaan paikallistoimintaa ympäri Suomen. Kuvat: Wikimeda Commons, H. Zell ja Tiina Leino

Kuva: Pirjo Lackberg

Värjärikilta ry Toimintasuunnitelma 2017 Killan tavoitteet Kilta edistää luonnonvärien tuntemusta ja käyttöä sekä luonnonväriperinteen vaalimista. Vuonna 2017 hyödynnetään hallituksen keväällä 2016 tekemän jäsenkyselyn tuloksia Killan toiminnan kehittämisessä. Eri tehtäviin halukkaita jäseniä otetaan mukaan Killan tapahtumien järjestelyihin. Jäsenmäärää kasvatetaan mm. panostamalla näkyvyyteen somessa. Tavoitteena on paikallisryhmien lisääminen ja aktivointi.

VÄRJÄRIKILTA TOIMII

Vuosikokous Toiminnallinen vuosikokous pidetään 11.3. Turussa. Oheisohjelmana on tappikangaspuilla kutominen. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Killan kotisivua www.värjärikilta.fi uudistetaan selkeämmäksi ennen Värjäripäiviä. Jäsenosiota ylläpidetään jäsenmaksun maksaneille tarkoitettuna tietokanavana.

PKS paikallisryhmä illallisella PurPurissa.

Killan Facebook-sivu on muutettu keskustelusivuksi jäsenten aktivoimiseksi ja jotta tarjotaan jäsenille paikka, missä keskustella värjäämisen ajankohtaisista asioista ja jakaa mm. kuvia. Värillä-lehti ilmestyy keväällä paperisena ja syksyllä taloustilanteen mukaan joko paperisena tai sähköisenä. Lehden ilmestymisen väliaikoina hallitus julkaisee jäsentiedotteen. Jäsenrekisteri ja jäsenhankinta Sihteeri ylläpitää jäsenrekisteriä. Maksujen perintää on tehostettu vuonna 2016 ja tällä linjalla jatketaan vuonna 2017. Uusia jäseniä hankitaan lisää paikallisryhmiä perustamalla sekä olemalla aktiivisia somessa. Paikallistoiminta Killalla oli vuoden 2016 lopussa seitsämän paikallisryhmää: Matarat Turun seudulla, Pääkaupunkiseudun värjärit PKS, Helsingin ympäristössä, Saarijärven alue, Kainuun alue, Etelä-Pohjanmaa ja Hämeenlinnan seutu. Paikallisryhmien määrää lisätään ja toimintaa kehitetään. Paikallisryhmät innostavat värjäystä koskevan tiedon levittämiseen, uusien jäsenten hankkimiseen ja lisäävät killan ympärivuotista toimintaa ja lähentävät jäseniä toisiinsa ja vaalivat värjäysperinnettä ja kehittävät värjäysmenetelmiä. Paikallisryhmät voivat anoa taloudellista apua Killalta esim. pieniin hankintoihin. Ne voivat myös suoraan hakea avustusta VISIOlta tai MSL:tä. Värjärikillan facebook-sivulla Luonnonvärjärit - Värjärikilta voi julkaista tietoa paikallisryhmistä ja niiden toiminnasta. Kesän 2017 Värjäripäivät Värjäripäivät järjestetään 20.–23.7. Lepaalla. Ohjelmassa painopiste on värjäämisessä. Värjäripäivillä valitaan Vuoden Värikäs ja vuoden värikasvi. Värjäripäivien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat Värjärikillan nettisivulle, Facebook-ryhmään ja ne julkaistaan myös kevään Värillä-lehdessä. Muut tapahtumat ja näyttelyt Värjärikilta järjestää koulutustilaisuuksia, näyttelyitä, työnäytöksiä, harjoittaa alaan liittyvää julkaisutoimintaa, antaa alaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä kerää ja tallentaa luonnonvärien käyttöön liittyvää aineistoa. Vuonna 2017 Kilta tai paikallisryhmät osallistuvat Turun, Hämeenlinnan ja Pukkisaaren (Helsingin Seurasaaressa) keskiaikamarkkinoille ja Pakilan 600-vuotisjuhliin sekä mahdollisesti Vantaan Kansanperinne ry:n Pestuumarkkinoille. Paikallisryhmiä kannustetaan ottamaan selvää oman alueensa tapahtumista ja ottamaan niihin osaa, jotta tieto luonnonvärjäyksestä leviäisi.

11 11

n a ll i k i r ä j r ä V y l e t t i s e n e s k u t halli Pirjo Lackberginki ja, Hels

VÄRJÄRIKILTA TOIMII

sihteeri, jäsenasiat, Vantaa Aloitin toisen 2-vuotiskauteni hallituksen sihteerinä ja jäsenrekisterin ylläpitäjänä. Värjärikiltaan liityin 2011 Iitin Värjäripäivillä kokemani avartavan peruskurssin jälkeen eikä innostukseni luonnonvärjäykseen ole suinkaan laantunut vaan päinvastoin. Olen saanut oppia ja jakaa tietoa luonnon väriaineista ja niillä värjäämisestä. Tämän kauden aikana haluan edistää Värjärikillan ja killan paikallistoiminnan tunnettuutta, kiinnostusta luonnonvärjäykseen ja kasvattaa killan jäsenmäärää.

puheenjohta

17 vuotta, väripadassa jo ut ill re po n le O rssien opetsena, sitten ku ai sil rs ku sin en ja nyt toista ksen jäsenenä tu lli ha , na ja ta Uskon peheenjohtajana. vuotta killan pu isen voimaan. yhdessä tekem rimätiedon ja isen perinluonnonvärjääm Haluan siirtää en, että siinä sukupolville sit nettä uusille isatainen viii todettu vuos yhdistyy hyväks kä hullutteleva tkimustieto se saus, uusin tu a epäonnistujossa on vara kokeilunhalu, rohkeuteen stan jäsenistöä misillekin. Haa ympärivuoeen toimintaan tarttua paikallis tä Värjäripäin huolehtia, et tisesti. Halua staavat jäsehden sisältö va vien ja Värillä-le on houkutella . Haaveenani nistön toiveita kansainväliworkshopeihin Värjäripäivien en jäsenistön . Siihen tarvits siä osallistujia ja. omia verkosto

Ulla-Maija Vuorinen rahastonhoitaja, Piikkiö Olen Piikkiöläinen käsi- ja taideteollisuusopettaja. Luonnonvärjäys on ollut harrastukseni jo neljättä vuosikymmentä ensin pienimuotoisesti ja viimeaikoina enemmän. Mieluisinta värjäys on keväästä syksyyn, kun värikasveja/ materiaalia löytyy Suomen luonnosta paljon. Omalla pihalla on valmiina paikka kun värjäysinto iskee. Mukavaa on värjätä myös samanhenkisten kavereitten kanssa ja jakaa kokemuksia värjäyksen alueelta, sen tiimoilta Matarat - ryhmä sai alkunsa Turun alueella. Paikalliskerho kokoontuu pihoilla, rannoilla, tapahtumissa ja yhteisissä näyttelyissä lähtökohtana yhteiset innovaatiot ja toiveet. On ilo jakaa kokemuksia ja järjestää toimintaa.

Sari Silventoinjaen hta varapuheenjo Lappeenranta

rjäyskärpäsen isen Sari, vä Olen Silvento taja Lappeensityön harras puraisema kä ripäivien pen 2013 Värjä rannasta. Kesä i ei ole ollut een maailman ruskurssin jälk sen jälkeen ytännössä olen entisellään. Kä ollut jotenkin , kun se vain on värjännyt aina sta pääasiasrjätyistä langoi mahdollista. Vä i isoja peittoja eniä ruutuja ta sa virkkaan pi neulonutkin. kat olen kyllä - muutamat su innan eteläsijaitsee Savonl Värjäilypisteeni värjäilyjäni istossa, ja onpa puolisessa saar orppa. Muis yksi saimaann seurannut myö lkojen teko ja ni ovat mm. ha ta harrastuksia rjärikillan haltoista vuotta Vä kehruu. Olen estittelyyn. allistun killan vi lituksessa ja os

Kuva: Pirjo Lackberg

Seija Lahtinen

Aija Möysä Masku Olen ollut Killan jäsenenä jo 10 vuotta. Minulle käsitöiden ja ylipäätään käsillä tekeminen on elämäntapa, jonka sisältöä värjääminen ja killan jäsenyys rikastuttaa monellakin tavoin. Suuri merkitys ja voimavara tekemisilleni on samanhenkisillä ystävillä ja tuttavilla ympäri Suomea, terkkuja vaan kaikille! Yritänkin hallituksessa toimiessani aina pitää mielessä, että Kilta on valtakunnallinen yhdistys sekä ottaa huomioon sen, että jäsenistö koostuu oppipojista mestareihin eli harjoittelijoista ammattilaisiin. Minulle myös paikallinen toiminta, Matarat-ryhmä ja Turun keskiaikamarkkinat, on mukava tapa jakaa värjäämisen huumaa.

jatkuu

Kuva: Tiina Leino

Leena Seppä Helsinki

Satu Närhi

EU-virkamiehenä matkustan Brysseliin pari kertaa kuussa, ja sen vastapainona kaikenlainen käsillä tekeminen on tarpeen.Teen paljon monenlaisia käsitöitä. Kesällä viljelen Helsingin Herttoniemessä viljelypalstalla monenlaisten vihannesten ja marjojen lisäksi nykyään myös värikasveja.

Lieto Olen Satu Närhi, ja nyt toista vuotta hallituksessa. Työskentelen tutkijana Liedon paikallismuseossa ja vanhat asiat kiinnostavat minua. Luonnonvärjäyksessä minua kiinnostaa paitsi käytännön toteutus, myös värjäyksen historia. Panokseni Värjärikillan hallituksessa on osallistua Värillä-lehden tekemiseen sekä Värjäripäivien järjestämiseen. Aihealueinani on siis värjäyksen historia, johon pyrin tutustumaan parhaani mukaan. Minusta onkin tullut hallituksen ”antiikkihenkilö”.

Killan hallituksessa ensimmäinen vuosi oli touhukas ja paljon saatiin aikaan. Jatkossa mietin, miten jäseniä saataisiin lisää ja Killan tulot kasvamaan. Muuten etsiskelen haitattomia väriaineita, joita voi käyttää myös kerrostalon keittiössä ympäri vuoden.

Annika Ahlholm

Terhikki Mäkelä

Espoo

Lammi

Olen aika tuore värjäri, katsoin pataan Pirjon peruskurssilla pari kesää sitten ja jäin koukkuun. Viime kesänä värjäilin jo ihan itse, hämmästyttävän hyvin tuloksin. Maailmani on visuaalinen ja digitaalinen, pidän väreistä ja kuvista. Värjäyksessä on kivaa yllättävien lopputulosten lisäksi - yhdessä tekeminen ja tiedon jakaminen, jolle yritän osaltani luoda killassa mukavia mahdollisuuksia. Liikunnallisten harrastusten lisäksi pidän käsitöistä, ja itse värjätyt langat toimivat hyvin modernimmissakin neuleissa.

Olen värjännyt aktiivisesti jo vuodesta 79 ja aina vaan jaksan olla erityisen innostunut värjäämisestä. Muita harrastuksia minulla on ratsastus ja kaikenlaiset käsityöt. Hallituksessa olo on ollut erityisen innostavaa. Haluan edistää omalta osaltani Värjärikillan toimintasuunnitelman toteutumista olemalla mukana järjestämässä Värjäripäiviä Lepaalle sekä opettajana että järjestämässä kaikille kivoja päiviä. Teen myös kaikkia niitä töitä, joita hallituksessa tulee esille ja minulla on niihin kompetenssia ja ellei ole niin hankitaan sellaista.

Värjäripäivät

Kurssikalenteri TORSTAI 20.7.

20.–23.7.2017

Tervetulokahvit klo 10.00

Tulevan kesän Värjäripäivät järjestetään Hämeen ammatti-instituutin Lepaan kampuksella Hattulassa osoitteessa Lepaantie129, 14610 Lepaa. Ilmoittautuminen alkaa 1.6.2017 ja päättyy 30.6.2017. Värjäripäiville ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella, jonka löydät Värjärikillan sivustolta www. varjarikilta.fi ja Facebook-ryhmästä Luonnonvärjärit - Värjärikilta. Ellei sinulla ole käytössäsi internettiä, voit ottaa yhteyttä leiriemäntäämme Leena Seppään, joka huolehtii ilmoittautumisen sähköiseen järjestelmään. Leenan puhelinnumero Värjäripäivien ja ilmoittautumisen ajan on 044 953 4544 (1.6.lähtien).

2 pv - 120 €

3 pv - 165 €

4 pv - 200 €

Asuminen ja ruokailut Lepaalla Yöpymiset ja ruokailut varataan ilmoittautumisen yhteydessä. Hinnat: Yöpyminen 25 € / 2 hh/yö tai 43 € / 1 hh/yö, sis. aamiaisen Ruokailu 25 € / päivä, sis. lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan Muut mahdolliset yöpymistä ja/tai ruokailua koskevat tiedustelut: lepaa-matkailu@hamk.fi, puh. 044 0465 238. Leiriemäntä Leena Seppä vastaa killan puhelimeen kurssipäivien aikana numerossa 044 953 4544. Torstaipäivä alkaa klo 10 tervetuliaiskahveilla. Kurssipäivinä pe - su opetus alkaa aamuisin klo 9, ja kurssipäivän pituus on 8 x 45 min.

VÄRJÄRIPÄIVÄT

1 pv - 65 €

LAUANTAI 22.7.

Luonnonvärjäyksen peruskurssi jatkuu

Esittelyssä vuoden värikasvi Lupiini, Seija Lahtinen

Luonnonvärjäyksen peruskurssi, Pirjo Lackberg, jatkuu sunnuntaina 2 päivän kurssi

Luento: Raakavillan käsittely, Eliisa Kivekäs

Indigovärjäys Tuovi Aalto 1 päivän kurssi

Kehräys, Laura Hämäri 1 päivän kurssi

Ekoprint, luonnonväripainanta, Anne Kytömäki 1 päivän kurssi

Raakavillan värjäys Eliisa Kivekäs 1 päivän kurssi

Jäävärjäys, Ulla-Maija Vuorinen 1 päivän kurssi

Värjätään vihreitä, Terhikki Mäkelä 1 päivän kurssi

Värjätään luonnonpuretteilla ja tehdään värinkestotestejä, Outi Sipilä 1 päivän kurssi

Värjätään sienillä, Riikka Räisänen 1 päivän kurssi

Aurinkovärjäys, Ulla-Maija Vuorinen 1 päivän kurssi

Monivärishibori kankaille, Ulla-Maija Vuorinen 1 päivän kurssi

Ekoprint, luonnonväripainanta, Anne Kytömäki 1 päivän kurssi

Värjätään mikroaaltouunissa, Anna-Karoliina Tetri 1 päivän kurssi

Iltapäivällä: Opastettu puutarhakierros, Lepaan matkailu ja / tai Pop-in työpaja: tappikangaspuukudontaa, Aija Möysä Luennot + puutarhakierros + työpaja = 1 päivän kurssi

Ideatyöpaja: ideoita luonnonväreillä värjättyjen lankojen käyttöön, Leena Seppä, Seija Lahtinen, Aija Möysä 1 päivän kurssi

Värjätään punaisia, Kristiina Valolahti 1 päivän kurssi

Kaikki ilmoittautuneet saavat opettajiltaan kurssikirjeen, jossa tiedotetaan tarkemmin kurssilla tarvittavista välineistä, materiaalimaksuista ym. Muuta ohjelmaa Perjantai-iltana klo 18.00 on Värjärikilta ry:n kokous, jonka jälkeen valitaan Vuoden Värikäs ja Värikasvi ja keskustellaan killan toiminnan kehittämisestä. Kokouksessa käsitellään Killan sääntömuutos. Lauantai-iltana on mahdollisuus saunoa savusaunassa. Värjäripäivien aikana pystytetään myös perinteinen “Tuo tullessas - vie mennessäs” -näyttely, johon kaikki leiriläiset saavat tuoda esille omia värjätyistä materiaaleista tekemiään töitä muiden ihasteltaviksi.

SUNNUNTAI 23.7

Värjäyskasvit ja niiden tunnistaminen, Tiina Hopeakoski 1 päivän kurssi (sopii luonnonvärjäystä aloittaville)

Luento: Katsaus Lepaan historiaan, Satu Närhi

Kurssimaksut

PERJANTAI 21.7.

klo 18.00 Värjärikilta ry:n kokous: sääntömuutosehdotuksen käsittely Kehityskeskustelu, Vuoden Värikkään ja vuoden värikasvin valinta

Savusauna lämpiää illalla, saunamaksu 15 €

jatkuu

ri Ve

ltt

iti

Kurssikuvaukset

a:? i( uv k Co s) rtina rius semisanguineu

Sienivärjäyskurssi, lauantai 22.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Riikka Räisänen Kurssilla tutustutaan sieniin väriaineiden lähteenä. Kurssin aluksi luodaan lyhyt katsaus sienivärjäyksen historiaan, värjäyssieniin, sienten väriaineisiin ja sienistä saataviin väreihin. Värjätään sienillä, ainakin verihelttaseitikeillä ja mahdollisesti myös muilla sienillä. Värjättäviä lankoja kuvioidaan flammutekniikalla ja tehdään liukuvärjäyksiä.

Monipuolinen Lepaa Lepaalta valmistuu puutarhatuotannon ja viheralan puutarhureita. Viini- ja puutarhamyymälä on suosittu retkikohde. Monipuoliset ohjelmamme rakentuvat viinin ja kauniiden puistojen ympärille. Kokouksia ja juhlia varten on tarjolla useita tilavaihtoehtoja. Koulutus Lepaalla toimii Hämeen ammatti-instituutin puutarha-alan koulutus. Ammatilllisesta perustutkinnosta voi valmistua puutarhuriksi joko puutarhatuotannon tai viheralan osaamisaloilta. Lisäksi on mahdollista suorittaa seuraavat ammatti- tai erikoisammattitutkinnot.: golfkenttämestari, golkentänhoitaja ja viinintuotanto. Lepaalla järjestetään myös monipuolista puutarha- ja viheralan täydennyskoulutusta. Lepaalta on valmistunut arvostettuja puutarha- ja viheralan ammattilaisia jo sadan vuoden ajan. Lepaalla toimivat myös Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön (maisemasuunnittelu) koulutusohjelmat. Ajo-ohje Lepaalle Aja Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan liittymään 26 Käänny liittymästä 26 Pälkäne/Hattula Käänny oikealle (Hattula/Pälkäne Käänny vasemmalle Tyrvännöntie Käänny vasemmalle Lepaan Golf/Viinitilan pihaan. Viinitilalta jatka Värjärikillan opasteita seuraten

Kuva: Wimimedia Commons

VÄRJÄRIPÄIVÄT

KURSSIKUVAUKSET

Lepaa

Tappikangaspuukudonta, torstai 20.7. iltapäivän pop-in työpaja, sisältyy luentopäivään

Kurssin vetäjä Aija Möysä Työpajassa tutustutaan tappikangaspuilla kutomiseen kutomalla istuinalusia lampaan raakavillasta. Loimet ovat valmiina ja villaa voi ostaa edullisesti paikanpäällä. Saat myös ohjeet omien tappikangaspuiden tekemiseen.

Redi – Punaiset, perjantai 21.7.,1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Kris-Tiina Valolahti Kurssilla tutustutaan punaiseen väriin, mikä on ollut koko ihmiskunnan historiassa merkittävin väri… onhan se veren väri ja pitää elolliset liikkeellä. Kokeilemme punaisen värin irrottamista kasvi-, sieni- ja marjamaailmasta, lisäksi kurssilla käydään läpi punamullan valmistusmenetelmä eli päästään myös maansisäisiin väreihin. Ph:n vaikutukset punaisiin väreihin.

EKOPRINT, luonnonväripainanta, lauantai 22.7. tai sunnuntai 23.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Anne Kytömäki Tehdään erilaisia painokokeiluja luonnonväreillä. Pohjamateriaaleina silkki ja villa. Kokeilutilkkujen viimeistelyjä ei päivän kurssilla ehdi tehdä, mutta ne käydään kurssin aikana läpi. Kurssille voi ottaa mukaan omia painoseuloja.

jatkuu

Kuva: Tuovi Aalto

Puretetaan luonnonpuretteilla, perjantai 21.7., 1 päivän kurssi

Kehräyskurssi lauantai 22.7., 1 päivän kurssi

Kurssin vetäjä Outi Sipilä Kurssilla puretetaan erilaisilla luonnonpuretteilla villalankoja, joita kurssilaiset voivat värjätä myöhemmin joko itsenäisesti tai värjäripäivien muilla kursseilla. Kurssilla käytetään puretteina ainakin oksaalihappoa sisältäviä raparperinlehtiä, alunaa sisältäviä liekoja kuten riidenlieko tai katinlieko, jotka molemmat ovat yleisiä Suomessa, sekä tanniineja eli parkkihappoja sisältäviä puiden ja pensaiden (esim. paju, tammi, koivu ja omenapuu) kuoriosia. Tanniinipitoinen osa on puussa pintakuoren (esim. tuohen) alla. Keväällä puista irtoaa helpoiten vain uloin kuori, joten parkkiainesten irrottaminen puusta kannattaa jättää kesään. Tavoitteena on yhdessä laajentaa kokemuksia luonnonpuretteista ja kartuttaa värjäreiden yhteistä tietopääomaa jakamalla jälkeenpäin tietoa kokeiltujen puretteiden toimivuudesta eri väriaineilla värjättäessä. Lisäksi kurssille osallistuneiden toivotaan tekevän myöhemmin valonkestotestejä luonnonpuretteilla värjäämillään langoilla ja jakamaan saamiaan tuloksia killan Facebook-ryhmässä. Jokaisen kurssille osallistujan toivotaan tuovan mukanaan jotain puretukseen soveltuvaa kasvia / kasvinosaa. Tervetulleita ovat myös näytteet ja kokemukset aiemmin tehdyistä luonnonpuretteiden kanssa värjäilyistä.

Kurssin vetäjä Laura Hämäri Värttinäkehruuta värjäreille. Kokeillaan värien sekoittamista karstoilla, kammoilla ja karstamyllyllä. Syntyneistä topseista, puneista ja lepereistä on helppo harjoitella kehräämistä värttinällä. Värttinä on helppo työväline käyttää, ja samalla pystyy nauttimaan väreistä aivan uudella tavalla. Kurssilaiset voivat tuoda mukanaan omia ja kuivia raakavillan värjäyskokeiluja tai ihan luonnonväristä pestyä raakavillaa. Opettaja tuo paikalle kaikki työvälineet (värttinöitä riittää kaikille) ja hieman raakavillaa kokeiluihin. Omat karstat ja värttinät saa mielellään ottaa mukaan.

KURSSIKUVAUKSET

Aurinkovärjäys, sunnuntai 23.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Ulla-Maija Vuorinen Keitämme luonnonmateriaaleista tiiviitä väriliemiä: punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Hyödynnämme myös aikaisemmin tehtyjä tiiviitä väriliemiä, joita kurssilaiset voivat tuoda mukanaan. Lisäämme tarvittavat puretusaineeet liemeen. Valmistelemme värjäysalustan, joka voi olla esim. vesivaneria. Aurinkomaalauskuvioita voi tehdä esim. valmiilla muovisabluunoilla, kasveilla tai itsetehdyillä kaavioilla. Kangas voi olla pestyä puuvillaa, pellavaa tai silkkiä. Ohuet ja tasaiset kankaat ovat tällä tekniikalla parhaimmat. Kankaan kuivuttua väri kiinnitetään höyryttämällä joko kurssipaikalla tai kotona. Opettaja tuo vesivanerilevyjä ja sabluunoita. Tarkemmat ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

Jäävärjäys, lauantai 22.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Ulla-Maija Vuorinen Keitetään luonnonmateriaaleista tiiviit väriliemet perusväreistä. Lisätään puretusaineet. Pestyä puuvilla- pellavatai silkkikangasta solmitaan ja rypytetään ohjeiden mukaisesti. Käytetään jäätä upean ja uniikin lopputuloksen aikaansaamiseksi. Värin kiinnittämiseen käytetään höyrytystä. Tarkemmat ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

Monivärishiboria kankaille, perjantai 21.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Ulla-Maija Vuorinen Keitämme ulkona kasveista, juurista ym. liemiä, joita käytämme shiborivärjäyksiin. Voimme värjätä pohjakankaan erikseen ja tehdä kuvioinnit toisella värillä. Valmiiksi pestylle ja puretetulle kankaalle ehdit tehdä useampia värjäyksiä tai kastoja.

Luonnonvärjäyksen peruskurssi, lauantai - sunnuntai 22. - 23.7., kahden päivän kurssi Kurssin vetäjä Pirjo Lackberg Peruskurssilla tutustumme tärkeimpiin luonnosta löytyviin värjäyskasveihin/sieniin ja muutamiin ulkomaisiin väriaineisiin. Värjäämme villaa (vähäisessä määrin muitakin kuituja) käyttäen keittomenetelmää ja suoravärjäystä/ samanaikaispuretusta/ jälkipuretusta yleisimmillä puretusaineilla. Peruskurssi sopii niille, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet opetusta värjäyksen perustekniikoihin, sekä myös niille, jotka haluavat päivittää teoriaa ja käytäntöä ja nauttia yhdessä tekemisestä. Värjäämme ulkona tulipatojen ääressä. Kotiin viemisiksi saamme monipuolisen valikoiman värikkäitä lankoja. Kurssimateriaalin ja reseptivalikoiman avulla jokainen voi jatkaa värjäämistä itsenäisesti.

Värjäyskasvien tunnistus perjantai 21.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Tiina Hopeakoski Tutustumme Lepaan kampuksen alueella yleisiin värjäyskasveihin. Opettelemme niiden tunnistamista ennen kukintaa ja kukkivina. Käytämme lisänä tarpeen mukaan myös kuvamateriaalia. Tunnistamisen lisäksi käymme läpi lyhyesti myös kasvien anatomiaa ja aineenvaihdunnan tapahtumia, joilla on merkitystä kasvin värjäyskäytössä.

Värjätään luonnonväreillä mikroaaltouunissa sunnuntai 23.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Anna-Karoliina Tetri Mikroaaltouunissa voi värjätä pieniä eriä lankoja, kankaita tai kuituja. Yhtä väriainetta ja useita puretteita samanaikaisesti käyttäen saat kirjavia lankoja. Monivärisiä lankoja saat käyttämällä useita väriaineita yhtäaikaa. Kurssilla värjätään pieniä määriä villalankoja ja kokeillaan mikroaaltouunin mahdollisuuksia.

Indigovärjäys perjantai 21.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Tuovi Aalto Indigosinistä morsingosta sekä indigojauheesta. Morsinkokyyppi valmistetaan tuoreista lehdistä. Päälle värjäämällä saamme lisää värisävyjä. Keskeisiä aiheita kurssilla ovat: työpisteen ja värjättävän materiaalin viimeistely morsingon lehdistä sekä indigojauheesta kyypin tekeminen kyyppivärjäyksen vaiheet keittovärjäyksellä lisää värejä värjättyjen kuitujen jälkikäsittely

Raakavillan värjäys, perjantai 21.7., 1 päivän kurssi Kurssin vetäjä Eliisa Kivekäs Värjätään huovutusvillaa ja kuituja. Irrotetaan väriaineita kasveista keittämällä ja puhdistetaan kuidut. Jatketaan värjäämistä keitto- ja kylmävärjäyksellä. Villaa voi hankkia paikan päältä tai tuoda omia mukanaan. Värjäyksiä voi hyödyntää lauantain kehräyskurssilla ja sunnuntain ideatyöpajassa.

jatkuu

Värjärikillan jäsenmaksut Jäsenmaksun korotus Värjärikilta ry päätti vuosikokouksessaan 11.3.2017 korottaa killan jäsenmaksua. Tänä vuonna jäsenmaksu on 35 € ja päätoimisilta opiskelijoilta 20 € (opiskelutodistus esitettävä pyydettäessä) sekä kannatusjäseniltä, yhdistyksiltä, ym. 50 €. Korotuksen tuomat tulot ohjataan vuosikokouksessa läsnä olleiden jäsenten toivomuksesta syksyn Värillä-lehden toimituskuluihin niin, että myös syksyn lehti saadaan kustannettua painettuna versiona tänä vuonna.

KURSSIKUVAUKSET

Jäsenmaksun maksaminen 2017 VÄRJÄRIKILTA ry

JÄSENMAKSU 2017

Nordea FI58 1020 3000 1137 85 IBAN: FI58 1020 3000 1137 85 BIC/SWIFT: NDEAFIHH

Henkilöjäsen 35 € Päätoiminen opiskelija 20 € Kannatusjäsen, yhdistys ym. 50 €

Vihreät värit 23.7.2017 sunnuntai, koko päivän kurssi Opettaja Terhikki Mäkelä Kurssin aikana värjätään vihreitä värejä useilla eri kasveilla. Kasveja, joita käytämme ovat mm. nokkonen, lupiini, koivunlehti, vadelmanlehti, pihlajan lehti, pietaryrtti, sipulinkuori. Opiskelijat tuovat kasveja tullessaan. Värjättävä materiaali on villaa tai silkkiä. Jakakaa langat 25 - 50 g vyyhteihin ja laittakaa niihin valmiiksi haltijalangat sekä nimenne. Suurimmasta osasta kasveja irtoaa villaan ensin keltainen väri, joka sitten voidaan muuttaa rauta- tai kuparisulfaatilla vihreäksi. Myös eri harmaan sävyjä käyttämällä saadaan vihreitä värejä ilman rautapuretusta. Teemme erilaisia kokeiluja eri kasveilla, eri langoilla ja eri puretusaineilla.

Luento: katsaus Lepaan esihistoriaan, torstai 20.7.2017 FM Satu Närhi Lepaalla on värikäs historia, sillä alueella on ollut ihmisasutusta kivikaudelta saakka. Luennon aikana on tarkoitus hieman tarkastella Lepaan alueen rautakautisia kohteita. Samalla käyn läpi joitakin tulkintoja siitä, minkälaista elämä rautakaudella on ollut. Luento toimii alustuksena myöhemmin tehtävää retkeä ajatellen, jolloin tutustutaan Lepaan historiaan oppaan avustuksella.

Ideatyöpaja, sunnuntai 23.7.2017, koko päivä Vetäjät Seija Lahtinen, Leena Seppä, Aija Möysä

Neulahuovutusta Tule hakemaan ideoita tai opettelemaan tekniikkaa, pajalta löytyy välineitä ja villaa. Jos osallistut perjantaina raakavillan värjäyskurssille tai lauantaina kehräyskurssille, saat ehkä sieltä omaa materiaalia, mitä voit neulahuovuttaa.

Kirjontaa Kirjomalla koristelet ja kuvioit huovutetut, neulotut, koukutut pinnat ja tietysti kankaat. Harjoittelemme erilaisia kirjontapistoja ja tutustumme kirjonnan tekniikoihin. Ota mukaan kirjontakehys, jos sinulla on, sekä pala valmista sileää neuletta tai koukuttua pintaa. Langat, neulat ja harjoittelukangas löytyvät pajalta.

Pesukonehuovutus 22

Maksuviitteenä on oma jäsennumerosi joka löytyy löytyy lehden takakannessa olevasta osoitekentästä, nimesi yläpuolelta. Eräpäivä 30.6.2017 Värjärikilta ry:n sääntömuutos koskien jäsenmaksujen maksamista Killan sääntöihin §3 esitettiin seuraava muutos 2017 vuosikokouksessa: “Mikäli jäsen ei ole maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksua laskun tai maksumuistutuksen eräpäivään mennessä, hallitus voi erottaa jäsenen. Maksumuistutukseen lisätään teksti: Maksamatta jättäminen johtaa erottamiseen killan jäsenyydestä.” Sääntömuutosesitys käsitellään toistamiseen 2017 Värjäripäivien yhteydessä pidettävässä kokouksessa, ja jos se hyväksytään, se astuu voimaan. Jäsenille lähetetään 2018 huhtikuussa sähköpostitse/kirjeitse jäsenmaksulasku, jonka maksuaika on 14 päivää. Tämän jälkeen lähetetään maksamattomille

35.00 €

jäsenille maksumuistutus viikon maksuajalla. Hallitus käsittelee ei-maksaneiden jäsenten erottamisen tätä ajankohtaa seuraavassa kokouksessaan. Näin toimien killan jäsenille varmistetaan tasapuolinen kohtelu ja jäsenrekisterissämme on vain varsinaisia jäseniä. Toki jäsenmaksun voi maksaa ennen huhtikuutakin. Uudet jäsenet saavat oman eräpäivänsä liittymiskirjeessään. TÄRKEÄÄ! Muista ilmoittaa muutoksista yhteystiedoissasi info@ varjarikilta.fi. Nyt on todella tärkeää, että osoitetietosi ovat ajan tasalla!

Hyvä jäsen, tässä tuli paljon tiukkaa asiaa, vaan lopuksi -Kiitos jäsenyydestäsi ja jaetusta kiinnostuksesta luonnonvärjäykseen! Väristellään, Seija Lahtinen

Kaikissa jäsenyyttä ja jäsenmaksuja koskevissa asioissa voit ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteella info@varjarikilta.fi. 23

Värjäyskurssi SKY:n tiloissa Helsingissä vuonna 1904.

HISTORIA

Värjäystaidon säilyttämistoimia 1900-luvun alussa Ennen synteettisten värien keksimistä lankojen ja kankaiden värjäykseen käytettiin yksinomaan luonnonvärejä. Suomessakin kehittyi taitavien värjäreiden ammattikunta, mutta myös kotivärjäystä harjoitettiin. Vanhat menetelmät alkoivat jäädä 1860-luvulla, jolloin Suomeen ryhdyttiin tuomaan synteettisiä väriaineita. Tästä seurasi, että luonnonvärien käyttö Suomessa loppui lähes kokonaan 1900-luvulle tultaessa. Kansallisuus- ja kotiteollisuusaatteen elähdyttämät naisjärjestöt huolestuivat tilanteesta. Kansallisuusaatteen innoittamana etsittiin kansallisista traditioista suomalaisuuden sisältöä ja käsityöt soveltuivat tähän hyvin. Suomen Käsityön Ystävien säännöissä määriteltiin yhdistyksen tavoitteeksi muun muassa unohdettujen kansallisten tekstiilitraditioiden henkiinherättäminen, ja yksi osa tästä oli vanhan värimaailman palauttaminen kansanomaiseksi luonnonväreillä. Suomen Käsityön Ystävät perustivat värjäämön vuonna 1902 Helsinkiin, jotta he voisivat tuottaa lankoja oman kutomon tarpeisiin. Aatteellinen puoli toiminnasta tuli esiin värjäyskurssien järjestämisenä eri puolilla Suomea. Värjäriksi koulutettiin kankuri Aline Hellén, joka kävi vuonna 1902 Norjassa Kristianiassa opiskelemassa luonnonvärjäystä neiti Hilda Christensenin johdolla. Norjalaisella yhdistyksellä, Den norske Husflidsfoiening, oli suuri luonnonvärjäykseen erikoistunut ”höyryvärjäyslaitos”, jonka johtajattarena Christensen toimi. Hän oli matkustanut maaseudulla keräämässä maalaisemänniltä värjäysperinnettä ja niiden perusteella kehittänyt värjäämöä. Aline Hellén toimi samoin kesällä 1902 kiertäessään Uudellamaalla ja kaakkois-Suomessa keräämässä perinnetietoa Suomen maaseudulta. Samalla hän organisoi kasvien keruun värjäämön tarpeita varten. Värjäämö toimi vuosina 1902–1925. Käsityön Ystävien värjäämössä saatujen kokemusten ja systemaattisen toiminnan tuloksena Hellén kirjoitti värjäyskirjan Neuvoja kotivärjäykseen kasviväreillä, josta otettiin vuosina 1905–1919 neljä suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä painosta. Värjäyslaitoksen ja samalla myös kirjan metodinen pohja perustui norjalaiseen perinteeseen, johon yhdistettiin suomalainen perinne. Värjäysreseptejä julkaisivat myös Marttaliitto omassa Emäntä-lehdessään. Heidänkin lähdemateriaalina oli norjalainen värjäysperinne Hilda Christensenin muokkaamana. Luonnonvärjäyksen suosion nousuun 1900-luvun alussa vaikuttivat paitsi kansallisromantiikan aatteet, myös sodat ja sotien jälkeiset pula-ajat sekä 1930-luvun talouslama. Kaikesta oli tuolloin pula, myös synteettisistä väriaineista. Silloin turvauduttiin luonnonvärjäykseen ja värjäyskursseille sekä järjestöjen lehdissä julkaistuille värjäysohjeille oli laajalti kysyntää. Toinen suomalainen värjäyskirjaklassikko Hellénin kirjan ohella julkaistiinkin juuri jatkosodan aikana. Pellervoseura julkaisi vuonna 1942 käsityönhistorian opettajan FM Hulda Kontturin teoksen Luonnonväreillä värjäämisestä. Laajennettu toinen painos samasta kirjasta julkaistiin vuonna 1945 ja kolmas painos vielä vuonna 1948. Talouden kohentuessa ja säännöstelyn loputtua 1950-luvulla, luonnonvärjäyskin alkoi jäädä pois käytöstä. Aika ajoin luonnonvärjäys kuitenkin nousee käsityönharrastajien suosioon ja sitä tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Voimme nostaa hattua 1900-luvun alun naisjärjestöille sekä niille muutamille voimanaisille, jotka työllään pitivät luonnonvärjäystä hengissä ja lisäksi vielä kirjoittivat kaiken muistiin. Näin he turvasivat luonnonvärjäysperinteen säilymisen tuleville sukupolville. Teksti: Satu Närhi

Lähteet: Priha, Päikki: Rakkaat ystävät, Suomen Käsityön Ystävät 120 vuotta. Ajatus 1999 Emäntä-lehdet vuosilta 1904–1923, Marttaliitto Coloriasto, Päivi Hintsanen, http://coloriasto.blogspot.fi

Kuva: Suomen Käsityön museo

Pks-värjärit Pukkisaaren muinaismarkkinoilla

Värjärikillan paikalliskerhotoiminta Paikallistoiminta lähti liikkeelle halusta tavata värjäreitä muutoinkin kuin kesän Värjäripäivillä, kokoontua yhteen keräämään ja jakamaan kokemuksia värjäykseen liittyen ja tietysti myös värjäämään. Paikallisesti on helpompi kokoontua ilman pitkää matkustamista tai ajankäytön sitomista. Kukin paikallisryhmä toimii omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan, toimintaa ei ole millään tavalla rajoitettu tai ohjeistettu. Itse olen mukana PKS Värjäreiden toiminnassa ja näissä tapaamisissa olemme tutustuneet toisiin värjäreihin, jakaneet paljon tietoa ja värjäyskokemuksia, viettäneet monta hienoa hetkeä samanhenkisten ihmisten seurassa sekä saaneet kotiinviemisiksi roppakaupalla iloa ja intoa. Suosittelen ehdottomasti! Paikallistoiminnan aloittaminen vaatii vain yhden innokkaan värjärin, joka polkaisee toiminnan käyntiin. Ryhmä voi keskenään sopia työnjaon, kokoontumistavat, kokoontumisen aiheen jne. Viime vuoden kyselyssä saimme kiinnostuneita kommentteja ympäri Suomen eli kysyntää on. Jos olet halukas aloittamaan paikallista toimintaa lähelläsi, ota yhteyttä Värjärikillan hallituksen jäseneen.

Liity mukaan jo toimiviin ryhmiin: PÄÄKAUPUNKISEUTU: PKS Värjärit Pirjo Lackberg, pirjo.lackberg@gmail.com Seija Lahtinen, seija.nexus@gmail.com

KARJALAN SEUTU: Etelä-Karjalan värjärit Sari Silventoinen, sari.silventoinen@hotmail.com

TURUN SEUTU: Matarat Ulla-Maija Vuorinen, ulla-maija.vuorinen@kolumbus.fi Aija Möysä, aija.moysa@dnainternet.net

SAARIJÄRVEN SEUTU: Saarijärvenseudun värjärit Leena Reinikka, leena.reinikka@gmail.com KAINUUN SEUTU: Kristiina Manninen, kristiina.manninen@gmail.com

KANTA-HÄMEEN SEUTU: Hämeen Lupiinit Terhikki Mäkelä, tetsa.makela@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA: Etelä-Pohjanmaalla ollaan aloittamassa toimintaa, kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: Kaarina Metsäranta, kaarina.metsaranta@hotmail.com

Kuva: Tuija Timonen

Värjärikillan pääkaupunkiseudun paikallisosasto, PKS-värjärit, esitteli värjäystä viime vuoden syyskuun alussa Pukkisaaren muinaismarkkinoilla. Läntinen Pukkisaari, jossa on rautakautinen kauppakylä, sijaitsee Seurasaaren kupeessa Helsingissä. Sinne mennään pitkospuita pitkin ja viedään näin myös tavarat. Venettä olisi voinut lainata, mutta kyllähän ne värjäysastiat kottikärryilläkin kulkivat. Miljöö itsessään on näkemisen arvoinen. Näillä Pukkisaaren muinaismarkkinoilla oli tunnelmaa. Joukko ihmisiä asui siellä koko viikonlopun ajan ja eli kuten rautakaudella. Puvut olivat aikakauden mukaiset sekä aikuisilla että lapsilla. Paikkamme oli rinteessä polun varressa. Tilaa oli hyvin ja kiinostuneita vierailijoita paljon. Markkinoilla todella kävi paljon väkeä, myös turisteja. Helsingin kiertoajeluista moni pysähtyy Seurasaaressa, joten matkan varrella voi poiketa myös Pukkisaaressa, jos siellä on jokin kiinnostava tapahtuma. Kauppakin kävi näinä kahtena päivänä mukavasti. Erityisen hauskaa oli tietenkin se, että yleisöä kiinnosti värjäys ja sitä pysähdyttiin katsomaan ja vähän kuuntelemaankin selityksiä. Meitä oli paikalla kolme innokasta PKS:n jäsentä. Enemmänkin olisi voinut olla. Ajattelin ja ajattelen yhä, että paras tapa levittää luonnonväritietoutta on mennä esittelemään sitä erilaisissa tapahtumissa. Niin, ja aina ei tarvitse mennä kauas maalle.

Kuva: Tuija Timonen

Tuija Timonen

Ryijypaja Matarat-ryhmä aloitti tämän vuoden kokoontumisensa helmikuussa “Ryijypajalla”. Monille ryijyn valmistaminen ompelemalla oli uusi asia, mutta kaivoimme esiin Killan kymppisynttäreille suunnitellun pikkuryijyn “reunehdot” ja otimme yhdessä iltapäivässä tekniikan haltuun hyvinkin rönsyilevästi säkkikankaasta kehyskudontaan. Päätimme tuoda valmistuneita töitä yleisön nähtäväksi ensimmäisen kerran 21. toukokuuta Friisilän verstailla Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen kasvienvaihtopäivillä, missä Mataroitten värjäyskattilat on jo tuttu ja odotettu näky. Kesä on parasta värjäysaikaa ja olemmekin sopineet yhteiset värjäyspäivät: 11. kesäkuuta Satun luona Liedossa ja 6. elokuuta Kaiturin tilalla Maskussa. Siinä välissä ollaan Turun keskiaikamarkkinoilla ja käydään Värjäripäivillä Lepaalla. Syyskuussa vietetään Dipday, paikka ei ole vielä tiedossa. Ensi keväänä ollaan rakentamassa luonnonväriaiheinen näyttely Naantalin kirjastoon.

Kuva: Tiina Leino

Olet tervetullut tutustumaan ja osallistumaan toimintaamme. Meihin saa parhaiten yhteyden s-postilla ulla-maija.vuorinen@kolumbus.fi aija.moysa@dnainternet.net

Kuva: Tiina Leino

jatkuu

PKS Värjärit

Saarijärvenseudun värjärit

Pääkaupunkiseudun paikalliskerho perustettiin syksyllä 2015. Ensimmäinen tapaamisemme oli Nuuksion luonnonpuiston sieniretki, missä tutustuimme värisieniin, etsimme ja löysimmekin niitä väripatoihin pantaviksi. Samalla jaettiin kokemuksia sienistä ja niillä värjäämisestä ja opittiin uutta. Toiminta lähti saman tien innokkaasti käyntiin ja nyt tapaamme 4-6 kertaa vuodessa. Meillä on yli 70 jäsentä postituslistalla ja tapahtumiin osallistuu 10-20 värjäriä. Olemme mm. käyneet näyttelyissä, opastuskäynneillä lankakaupoissa, syömässä ravintoloissa, lahjavalvojaisissa kerholaisen kotona, värjänneet markkinoilla, viettäneet indigovärjäyspäivän kerholaisen mökillä ja vierailleet Turun paikallisvärjäreiden Maratoiden luona. Seuraavaksi värjäämme Helsingin Pakilan keskiaikatapahtumassa toukokuussa ja kesäkuussa Turun Matarat tulevat PKS Värjäreiden luo vierailulle värjäyksen merkeissä.

Saarijärvenseudun värjäreihin kuuluu tällä hetkellä 11 henkilöä. Meillä on omat Facebook sivut jonka kautta pidämme yhteyttä toisiimme sekä kerromme omista värjäyksistämme tai kysymme värjäykseen liittyvää asiaa. Kesällä on tarkoitus pitää värjäyspäivät porukalla, paikka ei ole vielä varmistunut. Tarkoitus olisi, että jokainen kerää jotain kasvia yhteiseen värjäyspäivään. Yhteistä tapaamista emme ole pitäneet koska emme asu kaikki samalla paikkakunnalla, meitä on Saarijärveltä, Jyväskylästä ja Kannonkoskelta. Toivon mukaan homma lähtee käyntiin kunnolla kunhan ensin lumet sulavat ja pääsemme keräämään kasveja.

Paikallisryhmiä kannustetaan ottamaan selvää oman alueensa tapahtumista. Osallistumalla niihin saadaan tietoa luonnonvärjäyksestä leviämään ja samalla järjestyy ryhmälle yhteinen värjäyspäivä. Killan Facebook-ryhmä Luonnonvärjärit - Värjärikilta on mainio kanava mainostaa ja vaikkapa vain hakea värjäyskaveria paikallistapahtumaan.

Kuva: Pekka Koponen

Hämeen Lupiinit Kanta-Hämeen paikallisryhmä aloitti toimintansa 20.4.2017. Ensimmäiseksi löysimme itsellemme hyvän nimen Hämeen Lupiinit. Lupiinihan on Värjärikillan tämän vuoden värikasvi. Sovimme seuraavasta tapaamisesta, joka on 8.6.2017 värjäyksen merkeissä osoitteessa Kaunisniementie 153, 16900 Lammi. Aloitamme klo 9.00. Ilmoitathan tulostasi Facebook-ryhmässämme, joka on myös Hämeen Lupiinit niminen ja jonne voit liittyä siis Facebookin kautta. Suunnittelemme 8.6. myös tulevaa toimintaamme. Alustavasti ajattelimme, että voisimme käydä yhdessä joissain näyttelyissä, värjäyssienimetsässä ja tehdä syksyllä ja talven mittaan yhdessä jotain käsitöitä värjäämistämme materiaaleista. Tervetuloa mukaan kaikki hämäläiset!

Turussa Keskiaikaiset markkinat 29.6. - 2.7.2017

Hämeenlinnassa Hämeen Keskiaikamarkkinat 16. - 20.8.2017

Keskiaikainen Turku on rakennettu Vanhan Suurtorin ympäristöön vuodesta 1996 alkaen. Viime vuonna siellä kävi 155 000 markkinavierasta. Tunnelma luodaan käsityöläisten, ritarien, markkinamyyjien, musikanttien ja leikareiden avulla.

Hämeen keskiaikamarkkinat levittäytyy Hämeenlinnan Linnanpuistoon ja Linnanniemelle ja värjäreille löytyy oma paikkansa monien käsityöläisten joukossa.

Värjärikilta on ollut käsityöläisten työnäytösalueella vuodesta 2008 alkaen eli tänä vuonna on siis kymmenes kerta, kun sytytämme tulen rautapadan alle ja viihdytämme kansaa väritarinoillamme.

Jos olet halukas osallistumaan Värjärikillan pisteellä yhteen Kanta-Hämeen suurimmista yleisötapahtumista, ota yhteyttä Tuija Timoseen. thtimonen@gmail.com

Pääset mukaan markkinavärjäriksi ilmoittautumalla Aijalle, mieluiten s-postilla. aija.moysa@dnainternet.net

Vuoden Värikasvi Lupiini (Lupinus polyphyllus)

PKS paikallisryhmä Designmuseossa.

Luonnonpuretteista ja kellarin aarteista Luonnonväreillä värjäämistä harrastavat ovat entistä enemmän kiinnostuneet luonnonpuretteista ja niiden käytettävyydestä. Mitään uuttahan luonnonpuretteiden käyttö värjäyksessä ei ole. Varmuudella tiedetään monenlaisia luonnonpuretteita käytetyn Suomessa ainakin jo rautakaudella, kuten käy ilmi Krista Vajannon väriaineisiin ja värjäysmenetelmiin paneutuneesta väitöskirjasta Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland (2016). Hän mainitsee muinoin käytetyn puretteina alunaa, piitä ja kaliumia sisältäviä liekoja, sananjalkoja, metsä- ja peltokortteita sekä vesi- ja suolaheiniä. Vajannon mukaan osa näistä puretteina käytetyistä kasveista antaa langalle jo puretusvaiheessa oman sävynsä: peltokorte kellertävän ja metsäkorte punertavan. Oma kokeiluni keittopuretuksessa riidenliekopuretteella (300 g riidenliekoa / 300 g villalankaa) muutti valkoisen langan väriä vain pienen hivenen kellanruskeaan suuntaan. Vajanto on pääasiassa tehnyt arkeologiseen tutkimukseensa liittyvät värjäyskokeilunsa fermentoimalla, jolloin apuaineena tarvitaan ammoniakkia (muinoin virtsaa) ja lisäksi useita viikkoja, mahdollisesti kuukausia, aikaa. Fermentointimenetelmä onkin ollut eduksi muinaisille villalangoille erityisesti tanniineja sisältäviä puunkuoria käytettäessä. Vajanto on todennut, että näin käsitellyt langat muuttuvat vetolujuudeltaan alkuperäistä lankaa kestävämmiksi, mikä selittäneekin osaltaan sitä, miten alkeellisilla kangaspuilla on pystytty kutoessa käyttämään ohuitakin villaisia loimilankoja. Fermentointi ei kuitenkaan takaa kestävyyttä kaikille väreille. Esimerkiksi fermentoimalla kuhmunapajäkälillä värjätyt violetin ja purppuran sävyt haalistuvat valon vaikutuksesta Vajannon mukaan nopeasti. Valonkeston merkityksestä luonnonväreillä värjätyissä langoissa ollaan montaa mieltä. Joidenkin mielestä haalistuminen valon vaikutuksesta kuuluu osaksi luonnonvärien ominaisuuksia, ja toiset taas pyrkivät mieluummin värjäämään niillä luonnonväreillä ja menetelmillä, joiden tietävät kestävän aikaa ja valoa edes kohtuullisen hyvin.

Mikä sitten on hyvä valonkesto? Vuonna 1983 valmistuneessa Sienivärjäys-lopputyössäni värjäilin satoja lankanäytteitä, pääosin villaa, mutta vain muutamista suosikkisienistäni tein valonkestotestejä. Itselleni jäänyt kappale jäi vähän kesken: en koskaan kiinnittänyt valon- ja pesunketonäytteitä arkeille, mistä johtuen ne ovat olleet 34 vuotta kirjekuoressa papereiden välissä suljetussa pahvilaatikossa pimeässä varastossa. Kuvissa olevat pienet näytteet ovat näitä vuosikymmenet täysin pimeässä säilytettyjä. Vasemmalla oleva lankanäyte on ollut kuukauden kevättalvella ikkunaan ripustettuna etelänpuoleiselle ikkunalle valonkeston arviointia varten, keskellä on alkuperäinen näyte ja oikealla pesty lankanäyte. Nykykäytänteiden mukaan tarkasteltuna värjäysnäytteiden - noihin aikoihin muutenkin värjäämieni lankojen - puretusainemäärät ovat suuria, mutta niillä arvoilla Carla ja Erik Sundström neuvoivat värjäämään sienivärjäyskurssillaan syksyllä 1982. Näytteiden unohtuminen suljettuna täysin pimeään on valonkesto-ominaisuuksien tarkastelun kannalta onni, sillä kaikkialla muualla säilytetyt siniset löyhkäsilokalla värjätyt näytteet ovat muuttuneet uskomattomasti alkuperäisestä. Valitettavasti löyhkäsilokan alunapuretuksella tehty alkuperäinen värinäyte ja pesunäyte ovat hävinneet. Tinalla purettaen tuli parhaat siniset. Aikoinaan kuitenkin valonkestoarvoja harmaa-harmaa-asteikolla verratessani annoin tina-puretetulle langalle arvoksi 1–2 (asteikolla 1–8) koska sinisyys oli lähes hävinnyt, ja harmaus oli jäänyt jäljelle. Valokuvassa vain toinen reuna tinalla puretetusta valonkestonäytteetä on harmaa. Ilmeisesti suurin osa harmaasta langan osasta on mennyt opinahjooni jääneeseen näytteeseen, ja itselleni on jäänyt vain pienen pieni

pätkä. Valitettavasti löyhkäsilokan alunapuretuksella tehty alkuperäinen värinäyte ja pesunäyte ovat hävinneet. Oikealla olevasta valkoisesta tinalla puretetusta ja löyhkäsilokalla värjätystä vyyhdistä, joka aikoinaan on ollut kirkkaan sininen, enimmäkseen kaapissa säilytettynäkin vähäinen valo on haalistanut siitä pois kaiken värin. Värjäys- ja valonkestotulosten perusteella veriseitikistä tuli aikoinaan värjäyslemmikkini. Jopa purettamaton lanka sai arvokseen värjäyserästä riippuen joko 4–5 tai 5–6, ja puretetut vielä paremman. Tina oli puretusaineista valonkestoltaan heikoin, niin kuin se yleensäkin on ollut muillakin luonnonväreillä värjätessä. Toki veriseitikillä värjätyt langatkin haalistuvat, kun ne saavat kunnolla valohoitoa, mutta väri ei kuitenkaan pitkäaikaisten kokemuksieni mukaan katoa kokonaan. Kuvan lankakeristä oikeanpuoleinen oli 80-luvun alkuvuosina vuodenpäivät tuttavani tekstiiliateljeen pöydällä ikkunan edessä. Kerän päällimmäiset langat haalistuivat valon vaikutuksesta aika tavalla, mutta sisempää kerä on samanvärinen kuin alun perin samasta värjäyserästä oleva vasemmanpuoleinen kerä. Vähäinenkin valo – ehkä myös aika ja sen myötä värissä tapahtuneet muutokset – on muuttanut löyhkäsilokan sinisen langan valkoiseksi, mutta säilyttänyt veriseitikin punaisen punaisena. Punaisempi kerä ja valkoinen löyhkäsilokkavyyhti ovat kuitenkin olleet suunnilleen samassa paikassa säilytyksessä koko vähän yli kolmekymmentävuotisen värielämänsä. Miksi loikka luonnonpuretteista sienivärjäykseen? Halusin konkretisoida sitä, miten lyhytaikaiset, esim. kuukauden mittaiset, valonkestotestit eivät välttämättä kerro sitä, mitä väreille tapahtuu pidemmällä aikavälillä. Luonnonpuretteiden käytön yleistyessä syntynee myös purete- ja värikasviyhdistelmiä, joista ei ole paljon kokemuksia, ei ainakaan jaettuja. Olisi sääli, jos mahdollisesti jotkut valonkestoltaan heikot yhdistelmät innostaisivat värjäämään ja hetken päästä, värien nopeasti haalistuttua, veisivätkin uskon kokonaan luonnosta saatavien puretusaineiden vaikuttavuuteen. Kun tänä vuonna yhtenä värjäripäivien työpajana on luonnonpuretteet, toiveena on, että siihen osallistuvat, kuten myös muutkin värjärit, innostusivat testaamaan värjäämiensä lankojen valonkestoa ja myös jakamaan testeistään saamia kokemuksia. PS. Vajannon väitöskirja löytyy netistä https://helda. helsinki.fi/handle/10138/159210 ja netistä löytyy paljon muutakin luonnonpuretteisiin liittyvää. Kannattaa käydä tutustumassa esimerkiksi Leena Riihelän Riihivilla-blogiin http://riihivilla.blogspot.fi/ Teksti ja kuvat: Outi Sipilä

TALLINNA KÄSITÖÖMESS 14.4.2017

Leenan keittiössä AKKU

VIK AS KAH AROMIK

an) ka muka a mustik m ta u u (m uolukoita 3/4 dl p tai voita ia n ii argar 150 g m keria 2,5 dl so unaa m n 3 kana (speltti) a näjauhoja rskattun 3 dl veh etta na ja mu h u u tt ja a in iv u iv k 2 tl le n kukkia iangervo 2 tl mes tta itsijauhe 1 tl lakr ) a uola . (ripaus s ksitellen munat y n a n he a u k a ij Lisää krits OHJE S jauhe, la ahdoksi. U a a k T v k i S a u I r d k e a n k M a ja so gervo VAL an. K , mesian eä rasva t taikina e a m h k h u e ti ja s p u in a m ä Vatka oihin leiv lukat sek ehnäjauh ot ja puo h u aan. ja k o Sekoita v ä u ä v kakku olaa. Lis n u u s u s tt u a te ja rip ja jauho oideltuun tain) taikina v e uuneit (vaihtele iitä ti n tu haluat s noin oilla, jos asteessa k lu 5 o 7 u 1 p ta la Pais ja tuoreil alastuilla la k u s o lk a kakku v Koristele eksiin so an. m m a v tyviin ain la y h i. lö ju p n ta m a e is hiem kaap kullis stäni her eltavissa n le n ie u u m u k e m k tule . Ka helposti uvuokaa ä kakusta septi on eää kakk yttämäll r ä ö k y Kakkure p ja ä o ä h emp pelttijau ssa pien piviksi. S ssä kaku tä t n. y a n a ä k tt vuo Olen käy onnistuu omaiseen n ä k it p ttaminen a s ö iv y u k m hän n ii sop niide ensin löy ivuriakin ä niistä u ll k ä n ivuu m a u e k k m . te ppu llä. Il attaa esim kia kesä lassa, kim k iv ti u u k a k s i ä s o ä a v r Ke kuiv Kukat alassuin ainiosti. imppua k oikein m a ll a m Riiputta misille, kimpun. ei sovi ih ö tt y ä k . svin a ovat nopeasti eja eli ka isille jotk tt m a ih la y . s li im es on ää sa ssa eikä ikka Piip svi sisält isen kan aasti Sin m s , että ka n ty a u y a r y m y h o u yty H veren asvista lö ongelmia ätietoa k is L joilla on . le il n aspirii uusen. allergisia iirapin, k t-kirjasta s e ä s k k k e r n e n k sen ja syksy Villiviha neet kuu ti kevät ty h s e e -l m lä il il r min (Vä reseptit vat aiem alstalla o leipästen p u k n s a u n o e r e L un ja uustokak kerkkä-j 2016)

Kuva: : Wikimedia Commons

Rouvakerhoni pääsiäismatkakohde valikoitui erittäin yksimielisesti: käsityömessut Tallinnan Laulumäellä. Olimme kaikki ensikertalaisia vierailijoita, lähdimme avoimin mielin, emmekä asettaneet odotuksia liian korkealle. Vaan saimme koettavaa ja silmäkarkkia runsain mitoin, pureskeltavaa riittää vielä pitkään. Näimme uutta ja erilaista, taidokasta työtä ja viimeistelyä. Messuilla oli todellinen käsityön tunnelma. Näytteilleasettajia oli kolmessa kerroksessa sisätiloissa, pari jättitelttaa ruohokentillä sekä ulkotilat eli neljä tuntia meni ihan heittämällä. Väkeä oli paljon vaikka aloitimme heti kun messut aukesivat, alkuun ruuhkaa kapeilla käytävillä lähes jonoksi asti. Suosittelen parin päivän messuilua, jos mahdollista. Näkemistä riittää kyllä, paikalleen pysähtyen näkee enemmän ja eri asioita kuin virran mukana ohi kävellessä. Tarjolla on käsitöitä laidasta laitaan, vaatteita, sisustusta sekä lisäksi paljon erilaista syömistä (lampaanlihat ja lapaset sulassa sovussa) ja ulkona on ruokatelttoja nälkää vastaan. Messuille oli vapaa pääsy ja parkkipaikat lähellä. Päällimmäisiä huomioita: • aivan erilaista tavaraa ja tuotteita kuin meidän messuilla • kullakin tekijällä omanlaisia tuotteita, samanlaista tavaraa ei ollut useammalla myyjällä • krääsäkauppiaita ei ollut lainkaan • käsityöläisiä eli itse tekijöitä myymässä omia tuotteitaan, yrityksiä hyvin vähän • myynnissä lopputuotteita, ei tekovälineitä, esim. lankoja vain parilla myyjällä • erilaisia huovutettuja töitä monella tekijällä • koruja todella paljon Toistuvasti mm. koruissa ja painotöissä käytetyistä kuviomalleista opimme, että ruiskaunokki (rukkilill) on Viron kansalliskukka ja kansallislintu on haarapääsky (suitsupääsuke). Tämän kokemuksen jälkeen luulenpa, että Laulumäen Joulumessut kutsuvat.. http://www.tallinnakäsitöömess.ee Teksti ja kuvat: Seija Lahtinen

Käsityötekniikka - Mandalavirkkaus

Kun hurahdin luonnonväreillä värjäämiseen, into värjätä ja löytää uusia sävyjä oli pitkään suurempi kuin into hyödyntää värjättyä materiaalia. Oman haasteensa hyödyntämiseen toivat myös pienet värjäyserät, ja tuntui, ettei yhtä sävyä ole mihinkään työhön tarpeeksi. Tilanne muuttui, kun löysin Facebookin kansainvälisen ryhmän ”CAL - Crochet along”, jossa virkataan mm. peittoja ja huiveja yhteisvirkkausprojekteina niin, että saman ohjeen parissa ahkeroivat virkkaajat ympäri maailmaa. Silloin oli juuri alkanut Annamarie Esterhuizenin suunnitteleman Queen Mandalan virkkaus ja totesin, että pienet värjäyseräni ovat kuin luotuja tällaiseen käyttöön. Kunnioitin kuningatarta noudattamalla alkuperäistä värisuunnitelmaa hakien omista värjäyksistäni mahdollisimman lähellä olevia sävyjä. Peiton koon kasvaessa sitä alkoi olla hieman hankala kuljettaa mukana matkakäsityönä, joten annoin itselleni luvan lähteä virkkaamaan myös Helen Shrimptonin suunnittelemaa Mandala Madnessia, johon pääsinkin mukaan aivan alusta saakka. Tässä päätin rauhoittaa värimaailmaa vain sini- ja vihreäsävyisiin lankoihin - hieman neutraalia beigeä hyväksyin niiden joukkoon. Onneksi sitäkin on tullut värjättyä, vaikka se värjätessä tuntuikin hieman tylsältä. Mandala Madnessin myötä jouduin uuden ilmiön eteen myös värjäyksessä - lankavarastoni ei ollutkaan loputon, vaan jouduin täsmävärjäämään sopivia sävyjä. Onneksi kriteerit eivät tässä olleet kovin tarkat - kunhan on sinistä ja/tai vihreää. Nyt on tulossa jo kolmaskin peitto, Dedri Uysin suunnittelema Sophie’s Universe, jonka keskiosan voi mieltää mandalaksi. Myöhemmin muoto elää neliöksi ja kahdeksankulmioksi ja takaisin neliöksi. Sophie on vuonna 2015 toteutettu yhteisvirkkausprojekti, josta on parhaillaan menossa suomenkielinen versio nyt julkaistavan suomennoksen tahdissa. Siihen pääsee mukaan Facebookiin ryhmässä Virkkaa mandalaa ja muita CAL-projekteja. Mandaloiden myötä olen kokenut oppimisen iloa virkkaamisessa, jota olen periaatteessa osannut jo pienestä saakka. Tutuiksi ovat tulleet nypyt, viuhkat, popcornit, klusterit ja KEpp:t, KTks:t ja TRpuolip:t, joita en aiemmin tiennyt olevankaan. Oppiminen on helppoa, kun tukena on saman ohjeen mukaan virkkaavia, joilta saa tarvittaessa apua. Onpa näistä virkkauskavereista tullut osasta sen verran läheisiä, että voi puhua jo virkkausystävistäkin. Ja ajatus ympäri maailmaa yhtä aikaa samaa työtä virkkaavista naisista jotenkin rauhoittaa mieltä. Lisätietoa mainituista malleista: Queen mandala/Crochet/Hekel Mandala CAL 2016 - Annamarie Esterhuizen http://www.ravelry.com/patterns/ library/crochet-hekel-mandala-cal-2016 Mandala Madness - Helen Shrimpton http://www.ravelry.com/patterns/library/mandala-madness Sophie’s universe - Dedry Uys http://www.lookatwhatimade.net/ Lisää kuvia löytyy mm. Instagramista tunnisteilla #queenmandalacal, #mandalamadnesscal, #sophiesuniverse Teksti ja kuvat: Sari Silventoinen

Maailman helpoin huivi Kesän 2016 Värjäripäivillä Otavassa osallistuin mikroaaltouunivärjäyksen kurssille. Väriaineita olivat pietaryrtti, kokenelli,krappi ja sinipuu ja niiden monenlaiset yhdistelmät. Tuloksena oli suuri määrä pieniä keriä. Jokainen väri on kaunis ja kirkas. Aikani ihastelin kauniita keriäni ja mietin, missä ne pääsisivät parhaiten esille.Aloin tehdä maailman helpointa huivia. Se aloitetaan muutamalla silmukalla, kudotaan aina oikeaa ja toisessa reunassa lisätään yksi silmukka joka kerta. Lankana minulla oli Nalle-lanka, josta saa käyttövaatteita. Puikkoina käytän lähes aina pyöröpuikkoa, koska painavia töitä tehdessä niska ja kädet rasittuvat silloin vähemmän. Langat jatkoin pujottamalla ne toistensa sisään parsinneulan avulla, sillä näin työhön ei tule solmuja. Valmis huivi tulee Lepaan Värjäripäivien näyttelyyn. Teksti ja kuva: Leena Seppä

Tulipesät ja kattilat Värjärikillan isot kattilat ja tulipesät ovat kaikkien värjärikiltalaisten lainattavissa

Ainakin vuoden 2017 Värjäripäiviin asti kattilat ja tulipesät on sijoitettu seuraavien kiltalaisten luokse:

Värjärikillan viisi isoa (50 litraa) ja viisi pienempää (30) litraa teräskattilaa tulipesineen ovat kiltalaisten käytössä ympäri vuoden. Niitä on sijoitettu eri puolille maata niin, että mahdollisimman monella kiltalaisella olisi mahdollisuus hyödyntää kattiloita ja tulipesiä. Jos suunnittelette värjäysurakkaa omalla pihalla tai olette järjestämässä värjäystapahtumaa, kurssia tms., niin voitte hakea kattiloita ja tulipesiä lainaksi. Katsokaa yllä olevasta listasta, mikä sijoituspaikoista on lähimpänä ja soittakaa suoraan kyseiselle kiltalaiselle tai laittakaa sähköpostia sopiaksenne kattiloiden ja tulipesien lainaamisesta ja noudosta. Lainaaminen on ilmaista. Ainoina lainausehtoina ovat sovitun lainausajan noudattaminen ja se, että lainaajan vastuulla on sekä kattiloiden noutaminen että palauttaminen hyvässä kunnossa. Kaikki varmaan mielellään huolehtivatkin kiltalaisten yhteisesti omistamista kattiloista ja tulipesistä hyvin, jotta saadaan iloita niiden käytöstä mahdollisimman pitkään sekä tulevilla värjäripäivillä että yksityisessä lainakäytössä. Kattilat ja tulipesät ovat nokisia, mikä kannattaa muistaa, kun suunnittelette niiden kuljettamista: tarpeeksi suojamuovia tms. mukaan. Kaikkia kattiloita on käytetty tulipesissä, ja vaikka niitä säilytetäänkin pestyinä, ne voivat olla jonkin verran nokisia. Eli jos tarvitsette lainaan pelkkiä kattiloita värjätäksenne esim. sähkölevyillä, varautukaa mahdolliseen ylimääräiseen pesu-urakkaan jo ennen värjäämistä.

50l + 30l Pirjo Lackberg | Vekarapolku 2 e, 00760 HELSINKI 050 5676 683 | pirjo.lackberg@gmail.com | sijoituspaikka Vihti

2 x 50l Seija Lahtinen | Kaivosvuodintie 4 R 149, 01610 | VANTAA 040 512 2174 | seija.nexus@gmail.com | sijoituspaikka Tammela

50l + 30l Tuovi Aalto | Kullantöyrääntie 21, 01900 NURMIJÄRVI 0400 012 035 | tuovi.aalto@gmail.com

Oheinen lomake täytetään silloin kun kattila ja tulipesä haetaan lainaksi ja kuitataan vielä silloinkin kun ne palautetaan.

50l Maija Kajamäki | Mikontie 25, 50670 OTAVA 040 7543 417 | maija.kajamaki@taikapirta.fi

2 x 30l Ulla-Maija Vuorinen | Kolamäenkuja 15, 21500 PIIKKIÖ 040 523 6424 | ulla-maija.vuorinen@kolumbus.fi

30l Tiina Laari | Saarnimetsäntie 11, 08700 LOHJA p. 0505881073 | laaritiina@gmail.com

VÄRJÄYSOHJE

Kontaktivärjäystä keittiössä Ostin viime kesän Värjäripäivillä Tetri Designin bourette-silkkiä, mihin kokeilin kontaktivärjäystä. Puretin silkin alunalla noin 40 °C lämmössä, koska luin jostain, ettei silkki kestä korkeita lämpötiloja. Toisen kostean kangaspalan päälle heittelin jo kertaalleen pari vuotta aikaisemmin käytetyt, hieman homehtuneet kelta- ja punasipulin kuoret. Toisen kankaan päälle ripottelin saksanpähkinäjauhetta sekä käsin että teesiivilän lävitse. Sitten vain kangas rullalle ja suojakankaan (puuvillainen tyynynpäällinen) sisään ja siivilään ison kattilan päälle höyrystymään tunniksi. Jotta koko huusholli ei olisi muuttunut turkkilaiseksi saunaksi, peitin kattilan alumiinifoliolla, sillä kansi ei mahtunut kiinni. Jo aiemmin olin kokeillut Virosta ostamaani kehäkukan terälehdistä tehtyä luomuteetä, mutta siitä sain vain himmeitä viiruja kankaaseen (kuva 1). En tohkeissani tajunnut liottaa terälehtiä etukäteen. Käytin tämä kankaan uuteen kokeiluun. Sipulinkuoret toimivat aina (kuva 2). Mutta nyytti olisi kannattanut kääriä jonkun kuumuutta kestävän esineen (puukalikka) ympärille, jotta väriaine olisi ollut tiiviimmin kontaktissa kankaaseen. Saksanpähkinäjauhe kiinnittyi hyvin märkään kankaaseen, joten se värjäsi hienot kuviot (kuva 3). Seuraavaksi ajattelin kokeilla jonkin kasvin lehtiä. Niitä pitää muistaa liottaa etukäteen tarpeeksi kauan, jotta väri irtoaa kunnolla. Teksti ja kuvat: Leena Seppä

Värjärikillan tiedotuskanavat Värjärikillan tiedotuskanavia ovat Värillä-lehti, uutiskirje, sähköposti ja www-sivut osoitteessa www.varjarikilta.fi. Värillä-lehti ilmestyy kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Jäsenmaksun maksaneet jäsenet saavat lehtensä kotiin postitettuna. Lehden voi lukea myös www-sivuilta jäsenille tarkoitetusta osiosta. Salasana löytyy lehden takasivun osoitekentästä. Uutiskirje ilmestyy kahdesti vuodessa, aina lehden ilmestymisen väliaikoina. Uutiskirje lähetetään jäsenille sähköpostilla, ja myös se on luettavissa www-sivujen jäsenosiosta. Killan sähköpostiosoite on info@varjarikilta. fi. Sähköpostiosoitetta lukevat killan puheenjohtaja ja sihteeri säännöllisesti, mutta eivät välttämättä päivittäin. Värjärikilta somessa

kehäkukka

saksanpähkinä

sipulinkuoret

Värjärikillan uusi kaikille avoin Facebook-ryhmä on nimeltään Luonnonvärjärit - Värjärikilta. Ryhmässä kaikki voivat kirjoittaa luonnonvärjäykseen liittyvistä asioista, kysyä lisätietoa ja jakaa tietoa tapahtumista, värjäykseen liittyvistä kursseista, paikallisyhdistysten toiminnasta ja muista värikkäistä aiheista. Killan webbisivuja ollaan uudistamassa tavoitteena aiempaa parempi palvelu jäsenistölle. Kiltaan ja luonnonvärjäykseen liittyvissä päivityksissä Instagramissa ja Twitterissä voi käyttää seuraavia tunnisteita: #värjärikilta #luonnonvärjäys #luonnonvärjärit #kasvivärjäys

Calendula officinalis, kuva: Wikimedia Commons, Fanghong