Varilla lehti kevat 2018 by Sari Silventoinen

VÄRJÄRIKILTA RY:N JÄSENLEHTI • KEVÄT 2018

- Vuosi kokous terveise - Kesän t Värjäri päivät - Leena n keitt iössä - Paika llisryh mät - Keski aika-ta pahtum at

kuva: Seija Lahtinen

Värjärikilta on värikäs yhdistys VÄRJÄRIKILTA RY ON luonnonvärjäreiden oma yhdistys, joka kokoaa luonnonväreistä kiinnostuneet yhteisen, värikkäästi porisevan padan ääreen. Killassa on tilaa niin mestareille kuin oppipojillekin. Kiltaan liittymiseksi ei tarvita aiempaa osaamista, vaan kaikki ovat tervetulleita. Tekemisen ja tapahtumien kautta luodaan yhteyksiä ja verkostoidutaan. Tärkeitä ovat myös väripatojen äärellä syntyneet ystävyyssuhteet ja jaetut viisaudet. Yhdistys perustettiin Iitissä vuonna 2001.

kassa 2006, Lomahyppäyksessä Rymättylässä 2007, Evon metsäopistolla Lammilla 2008, Siipyyn Kiilissä 2009, Punkaharjun Vaahersalossa 2010, Marjattakoulussa Helsingissä 2012, Osaran maaseutuopetusyksikössä Hämeenkyrössä 2013, Vasatokassa Inarissa 2014, Fiskarsissa 2015, Otavan opistolla Mikkelissä 2016 ja Lepaan opistolla 2017. Värjärikillan jäsenet Yhdistyksen jäseniä yhdistää kiinnostus luonnonväreihin, värjäystekniikoihin, värjäyksen historiaan, ekologisuuteen ja käsitöihin. Värjärikillan toimintaan voivat tulla mukaan kaikki näistä asioista kiinnostuneet. Vuoden 2017 lopussa yhdistyksessä oli 241 jäsentä, joista 71 uusia. Värjäripäiville osallistumisen lisäksi jäsenet voivat osallistua lehden toimittamiseen, kirjoittaa juttuja, lähettää valokuvia tai perustaa oman paikallisryhmän.

Yhdistyksen päätavoitteet ovat: • luonnonvärien tunnettuuden lisääminen • luonnonvärien parissa tehtävän työn tukeminen ja kehittäminen yhdistystoiminnan kautta • värjäysperinteen vaaliminen ja elinvoimaisena säilyttäminen Värjärikillan toimintamuodot Yhdistys järjestää kesäisin Värjäripäivät, osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja näyttelyihin sekä julkaisee Värillä-lehteä ja uutiskirjettä jäsenille. Yhdistys on ollut esillä messuilla, tapahtumissa, näyttelyissä ja lehdistössä sekä osallistujana että järjestäjänä. Värjärikilta tukee paikallisryhmien perustamista. Yhdistys kuuluu myös UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Yhteystiedot Värjärikiltaan Tietoa Värjärikillasta löytyy killan kotisivulta osoitteesta www.varjarikilta.fi, jossa voi myös liittyä killan jäseneksi. Muistathan pitää yhteystietosi ajan tasalla, jotta saat jäsentiedotteet ja lehden. Kun sinulla on asiaa tai kysyttävää Värjärikillan toimihenkilöiltä (puheenjohtaja, sihteeri), ota yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen info@varjarikilta.fi. Sähköpostia luetaan säännöllisesti, mutta ei välttämättä päivittäin.

Värjäripäivät on järjestetty 15 kertaa eri puolilla maata: Radansuun kartanossa Iitissä 2002, Perämeren tutkimuskeskuksessa Hailuodossa 2003, Katajamäen yhteisössä Vilppulassa 2004, Nuuksion ulkoilumajalla Espoossa 2005, Heiskalan maatilamatkailutilalla Toiva-

Värjärikillan kaikille avoimessa Facebook-ryhmässä Luonnonvärjärit - Värjärikilta voivat julkaista ylläpitäjien lisäksi myös kaikki kyseisen ryhmän jäsenet.

Lue sivulta 36, miten Idänsinililjasta (Scilla sibirica) saa keittovärjäyksellä ja aluna-viinikivipuretuksella jäänkarvaista eli sinisen vihreää lankaa.

Sisällysluettelo Värjärikilta on värikäs yhdistys......................................................................................................................... 2 Puheenjohtajan palsta..................................................................................................................................... 4 Vuoden värikasvi mesiangervo........................................................................................................................ 5 Värjärikillan vuosikokous ................................................................................................................................. 6 Toimintakertomus 1.1.–31.12.2017................................................................................................................. 7 Toimintasuunnitelma 2018.............................................................................................................................. 9 Värjärikillan hallituksen esittely...................................................................................................................... 10 Värjäripäivät 19.–22.7.2018........................................................................................................................... 12 Kurssikalenteri............................................................................................................................................... 13 Värjärikillan paikallisryhmätoiminta............................................................................................................... 22 Keskiaikaiset markkinat................................................................................................................................. 26 Värjäysbongausta Thaimaassa ...................................................................................................................... 28 Leenan keittiössä........................................................................................................................................... 29 Navajo-kutojat............................................................................................................................................... 30 Kaupungissakin voi värjätä............................................................................................................................ 32 Kesälippis-käsityöohje................................................................................................................................... 33 Scilla – sinistä ja jäänkarvaista....................................................................................................................... 34 Papu Pirtola on poissa................................................................................................................................... 35 Tule mukaan tekemään Värillä-lehteä............................................................................................................ 36 Värjärikillan viestintäkanavat......................................................................................................................... 38 Tulipesät ja kattilat........................................................................................................................................ 39

Toimitus

Värillä on Värjärikilta ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kevään lehdessä kerrotaan kesän toiminnasta ja syksyn lehteen kootaan Värjäripäivien satoa. Kevään 2018 lehden toimitti killan hallitus. Jäsenlehti on vapaa foorumi, johon jokainen voi lähettää julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia kuten artikkeleita, reseptejä ja valokuvia. Lähetettyä materiaalia emme valitettavasti voi palauttaa ja pidätämme oikeuden muutoksiin. Kaupallisten ilmoitusten hinnat ovat: pieni ilmoitus 45 €, puoli sivua 80 € ja koko sivu 150 €. Taitto: Elina Malmi / Graafme Kansikuvat: Seija Lahtinen Kannen kuvassa: Ulla-Maija Vuorinen, Pirjo Lackberg, Aija Möysä, Terhikki Mäkelä, Leena Seppä ja Seija Lahtinen.

Puheenjohtajan palsta JOKAINEN MEISTÄ ON JOSKUS NÄHNYT SATEENKAAREN. Pitkän talven jälkeen sen voi nähdä kevätsateen jälkeen, ja aina silloin muistuu mieleen kertomus, että sateenkaaren päässä on kulta-aarre. Sateenkaari on kuin ihmisen elämänkaari: siihen mahtuu kaikki värit. MEILLÄ VÄRJÄREILLÄ lienee ainakin tämä yhteinen piirre: silmämme ovat erityisen kehittyneet ja herkät näkemään värejä ja nauttimaan väreistä. Väripadoista nousevat langat ja kankaat ovat aina yhtä ainutlaatuisia ja ainutkertaisia ja sellaisenaan kauniita. Jokaiselle niistä, sille ”mitättömällekin”, löytyy ennen pitkää oma paikkansa kokonaisuudessa, vaikkapa villapaidassa tai tilkkupeitossa. Kokoaminen on usein työn ja tuskan takana, mutta kerran kaikki palat ovat kuitenkin koossa ja kokonaisuus valmis: tämän ilon vuoksi tämänvärisen tein! Elämä on värien leikkiä, vaikka joskus se tuntuu sekasotkulta, ja mukaan sekoittuu värittömyyttä, mustaa ja harmaata. Raitojen kokokin vaihtelee. IHMISISSÄ, KUUKAUSISSA, vuosissa, vuodenajoissa ja elämänvaiheissa värimaailma on läsnä. Aina kun tiettyä henkistä värimaailmaa edustavat ihmiset kokoontuvat, opimme jotakin uutta. Jälleen kerran me värjärit saamme kokoontua Värjäripäiville oppimaan yhdessä valtavan ihmis- ja väripatakirjon keskellä. Olisiko tänä kesänä haaveissasi se viimekesäinen vihreiden, sinisten tai punaisten välistä jäänyt kurssi? Valitsetpa minkä kurssin tahansa, osallistumalla opitaan toisiltamme, siirretään kallisarvoista perintöä tuleville sukupolville ja viedään opitut taitomme omille kotipaikkakunnillemme joko siellä edelleen jaettaviksi tai tuotteistettaviksi. TUORE VÄRILLÄ-LEHTI tarjoaa kaiken tarvitsemasi tiedon kesän Värjäripäivistä. Tutustu ja ilmoittaudu määräaikaan mennessä, jotta varmistat kurssien toteutumisen. Aiemmista lehdistä löytyy artikkeleita muutamiin kursseihin liittyen, sillä tietyt kurssit ovat olleet niin suosittuja, että samoja tarjotaan tänäkin vuonna. Ja tietysti aivan uutuuksiakin. Paljon tietoa ja juttuja sisältävä Värillä-lehti kannattaa laittaa yöpöydälle iltalukemiseksi. Opit uutta ja näet taatusti kauniita ja värikkäitä unia. Heleän vihreää kesän alkua elämääsi ja onnea oman kulta-aarteesi etsintään.

Pirjo Lackberg puheenjohtaja

2018

Vuoden värikasvi Mesiangervo Filipendula ulmaria

Mesiangervon juuret Koko kasvia voidaan käyttää värjäyksessä, mutta erityisesti juuret antavat yllätyksellisiä värisävyjä. Jos käyttää puretusaineena alunaa, saadaan ruskeita sävyjä, jopa pronssin ruskeaa. Saman verran kuivattuja juuria kuin on värjättävää materiaalia. Hippusellinen rautaa värjäyksessä antaa hopeanharmaita sävyjä. Viskoosisilkkisamettikangas on polttopainettu, neutraloitu soodalla, pesty. Juurilla värjäyksellä raudan kanssa saadaan tummempi sävy. JUURIEN KÄSITTELY Juuret kaivetaan ylös maasta ja ravistellaan multa pois. Huuhdellaan huolellisesti, jottei väriliemestä tulisi sameaa. Kuivataan ilmassa, sanomalehtien päällä tai uunissa 100 asteessa, kunnes juuret ovat rapsakoita. Säilytetään paperipussissa. VÄRJÄYS Liotetaan vähintään vuorokausi kylmässä vedessä. Keitetään 1 ½ tuntia ja värjätään juurien kanssa 1 tunti. Värjättävän materiaalin pitää olla pestyä ja puretettua esimerkiksi alunalla.

Värjärikillan vuosikokous 10.3.2018 Jyväskylässä

VUOSIKOKOUS KESKELLÄ Suomea Jyväskylässä houkutteli paikalle ilahduttavan runsaslukuisen värjäriporukan: 26 värjäriä. Suurin osa kokoontui jo Toivolan pihamaalle ihanan Titityyn lankoihin hurahtamaan ja Muisto-ravintolan lounasherkuista nautiskelemaan ennen virallisempaa osuutta Suomen käsityön museossa. Vuosikokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus 2017 ja toimintasuunnitelma 2018, jotka ovat luettavissa tässä lehdessä. Hallituksessa vanhoina jäseninä jatkavat Pirjo Lackberg (puheenjohtaja), Sari Silventoinen (varapuheenjohtaja), Seija Lahtinen (sihteeri), Ulla-Maija Vuorinen (rahastonhoitaja), Satu Närhi, Leena Seppä, Terhikki Mäkelä ja uusina jäseninä aloittavat Nina Eklund ja Arja Raskila. Tuttuun tapaan hallitus jakautui kahteen toimintaryhmään, joista toisella ohjelmassa on Värillä-lehti ja toisella Värjäripäivät. Luonnollisesti yhteistyössä! Kokousväki toiveita kuunnellen on Facebookin Luonnonvärjärit – Värjärikilta -ryhmään luotu asiakirja, johon kuka tahansa värjäri voi lisätä toiveita aiheiksi Värillä-lehteen. Kokouksessa käsiteltiin alustavasti myös vuonna 2021 tulossa olevaa 20-vuotisjuhlavuotta. Facebookin ryhmään on luotu myös ideointialusta juhlavuoden ideointia varten. Jos et ole Facebookissa, voit lähettää juttutoiveitasi ja juhlaideoitasi killan sähköpostiin osoitteeseen info@varjarikilta.fi. Vuosikokouksen jälkeen saimme perehdytyksen museon näyttelyihin ja arkiston aarteisiin. Niistäkin löytyi värjäreitä kiinnostavia kohteita. Lisää kuvia löydät Facebook-ryhmän lisäksi myös Instagram-tililtämme. Teksti ja kuvat: Sari Silventoinen

kuva: Pirjo Lackberg

Toimintakertomus 1.1.–31.12.2017 3 TALOUS Killan talous saatiin kohenemaan järjestämällä Värjäripäivät hallituksen vapaaehtoistyöllä ilman ulkopuolista apua. Voittoa tuottanut Värjäripäivät ja jäsenmaksun korotus mahdollistivat sen, että Värillä-lehti voitiin julkaista syksylläkin paperisena ja isommassa koossa. Tilivuoden lopussa ylijäämä oli 3473,29 €.

1 HALLITUS, HALLITUKSEN KOKOUKSET, YHDISTYKSEN KOKOUKSET JA VUOSIKOKOUS SEKÄ MUUT KOKOONTUMISET Hallitus ja toiminnantarkastaja Vuoden 2017 toimintakaudella Värjärikilta ry:n hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Pirjo Lackberg, varapuheenjohtaja Sari Silventoinen, sihteeri Seija Lahtinen, rahastonhoitaja Ulla-Maija Vuorinen, jäsenet Leena Seppä ja Annika Ahlholm, varajäsenet Satu Närhi, Terhikki Mäkelä ja Aija Möysä. Toiminnantarkastajana on ollut Eeva Lindroos ja varatoiminnantarkastajana Pirjo Kuisma.

4 VÄRJÄRIPÄIVÄT Värjäripäivät järjestettiin 20.–23.7. Lepaalla. Ohjelmassa oli torstain luentopäivä, Lepaan kampuksen esittelykierros sekä työpaja. Perjantaista sunnuntaihin järjestettiin värjäyskursseja erilaisilla teemoilla. Värjäripäiville osallistujat toivat töitään näyttelyyn. Kurssilaisten palaute tapahtumasta ja sen järjestelyistä oli erinomaista. Kehittämiskeskustelussa käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua. Vuoden värikasviksi valittiin mesiangervo ja Vuoden Värikkääksi Kris-Tiina Valolahti.

Hallituksen kokoukset Hallitus kokoontui toimintakaudella kuusi kertaa: 14.1., 11.3., 6.5., 21.7., 8.10. ja 20.1. Hallituksen dokumentit tallennettiin Google Driveen. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin lähes sataprosenttisesti osan käyttäessä Skypea. Vuosikokous järjestettiin Turussa 11.3., käsiteltiin sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutosesitys ensimmäisen kerran. Ohjelmassa oli tappikangaspuukudontaa. Jäsenkokous ja kehityskeskustelu järjestettiin 21.7. Lepaalla Värjäripäivien yhteydessä. Tällöin sääntömuutosehdotus hyväksyttiin toisen kerran. Hallituksen jäsenet tekivät vierailun mm. Kiipulaan neuvottelemaan vuoden 2018 Värjäripäivien järjestelyistä.

5 MUU TOIMINTA Keskiaikamarkkinoille osallistuttiin työnäytöksellä sekä Turussa että Hämeenlinnassa. Lisäksi osallistuttiin pienempiin tapahtumiin, esim. kyläjuhliin ja Pestuumarkkinoille. 6 PAIKALLISRYHMÄT Hallitus on tiedottamisessaan korostanut jokaisen killan jäsenen omaa aktiivisuutta ja vaikuttamishalua luonnonvärjäyksen edistämiseksi. Paikallisryhmät voivat toimia omalla paikkakunnallaan itselleen sopivalla tavalla ympärivuotisesti. Kilta avustaa paikallisryhmien hankintoja ja on myös perustanut oman Facebook-ryhmän ryhmien vetäjille. Uusia ryhmiä onkin perustettu pitkin vuotta. Paikallisryhmät ovat myös järjestäneet yhteistapahtumia keskenään.

2 VÄRJÄRIKILTA RY:N JÄSENET Vuoden 2017 lopussa Värjärikillassa oli 241 jäsentä. Jäsenmaksun maksamatta jättäneitä jäseniä oli 34, joista samana vuonna liittyneitä 15. Vuoden 2017 aikana liittyi 71 jäsentä ja erosi 8. Maksamattomien jäsenmaksujen takia ei erotettu yhtään jäsentä.

Toimintakertomus 1.1.–31.12.2017 11 MUUT JULKAISUT Päivi Hintsasen kirjasesta Värjäys ja värit keskiajalla on otettu uusintapainos, ja sitä voi tilata killalta postitse tai ostaa killan tapahtumissa.

7 TULIPESÄT JA KATTILAT Värjärikillan jäsenillä on mahdollisuus lainata killan omistamia tulipesiä ja kattiloita. Niiden sijoituspaikat ja lainausohjeet löytyvät nettisivuiltamme ja Värillä-lehdestä.

12 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pietarilainen käsityöalan matkailijaryhmä vieraili Värjäripäivillä Yulia Orlovin johdolla tutustuen yhdistyksen toimintaan ja näyttelyyn. Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen olisi toivottavaa, ja siinä tarvitaan jäsenistön aktiivisuutta.

8 TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Värillä-lehti ilmestyi toimintakauden aikana kaksi kertaa paperisena. Lehti on jäsenistön luettavissa myös nettisivuillamme. Hallitus vastasi lehden toimituksesta. Artikkeleita saatiin myös jäsenistöltä.

13 YLEISET TAVOITTEET Värjärikillan tavoitteena on kehittää toimintaansa luonnonvärien ja luonnonvärjäyksen tunnettavuuden lisäämiseksi. Yhdistys on kehittänyt ja uudistanut toimintatapojaan tavoitteen saavuttamiseksi. Kilta on pyrkinyt tarjoamaan jäsenistölleen tilaisuuksia monipuoliseen osallistumiseen kaikkialla Suomessa.

9 KOTISIVUT Värjärikillan nettisivuja on päivitetty jatkuvasti. Luonnonvärjärit - Värjärikilta -facebooksivuilla käydään vilkasta keskustelua ja julkaistaan kuvia luonnonvärjäykseen liittyen. Mainostamiseen tarvitaan hallituksen lupa, ja luvattomat mainokset poistetaan. 10 JÄSENTIEDOTTEET Jäsentiedotteissa kerrotaan killan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Jäsentiedotteet on lähetetty jäsenistölle sähköpostitse.

Kuva: Seija Lahtinen

Toimintasuunnitelma 2018

KILLAN TAVOITTEET Värjärikilta edistää luonnonvärien tuntemusta ja käyttöä sekä luonnonväriperinteen vaalimista. Kilta järjestää koulutustilaisuuksia, työnäytöksiä, näyttelyitä, harjoittaa alaan liittyvää julkaisutoimintaa, antaa alaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta sekä kerää ja tallettaa luonnonvärien käyttöön liittyvää aineistoa. Eri tehtäviin halukkaita jäseniä kannustetaan mukaan Killan tapahtumien järjestelyihin. Jäsenmäärää kasvatetaan muun muassa panostamalla näkyvyyteen somessa ja paikallisryhmiä lisäämällä ja aktivoimalla.

lisryhmää: Matarat Turun seudulla, PKS Värjärit pääkaupunkiseudulla, Saarijärven alue, Kainuun alue, Etelä-Pohjanmaa, Hämeenlinnan seutu Hämeen lupiinit ja Lappeenrannan ympäristö. Paikallisryhmien määrää lisätään edelleen ja toimintaa kehitetään. Paikallisryhmien vetäjille on oma facebook-sivu yhteydenpitoa varten. Paikallisryhmät innostavat värjäystä koskevan tiedon levittämiseen, uusien jäsenten hankkimiseen, lisäävät killan ympärivuotista toimintaa, lähentävät jäseniä toisiinsa ja vaalivat värjäysperinnettä ja kehittävät värjäysmenetelmiä. Paikallisryhmät voivat anoa taloudellista apua Killalta pieniin hankintoihin. Ne voivat myös suoraan hakea avustusta esim. VISIOlta tai Maaseudun sivistysliitolta. Värjärikillan facebook-sivulla Luonnonvärjärit - Värjärikilta kannattaa julkaista tietoa paikallisryhmistä ja niiden toiminnasta.

VUOSIKOKOUS Sääntömääräinen vuosikokous pidetään 10.3. Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Oheisohjelmana ovat käynnit Toivolan pihalla ja opastettu kierros Suomen käsityön museossa sekä käsityöhetki.

KESÄN 2018 VÄRJÄRIPÄIVÄT Värjäripäivät järjestetään 19.–22.7. Turengissa. Ohjelmassa painopiste on värjäämisessä ja erityisesti keskitytään puretteisiin. Värjäripäivillä valitaan Vuoden Värikäs ja vuoden värikasvi ja järjestetään kiltalaisten töiden näyttely sekä Kalevalapeittojen näyttely. Värjäripäivien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat Värjärikillan nettisivulle, Facebook-ryhmään ja ne julkaistaan myös kevään Värillä-lehdessä.

TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Killan kotisivut www.värjärikilta.fi uudistetaan. Jäsenosiota ylläpidetään jäsenmaksun maksaneille tarkoitettuna tietokanavana. Killan Facebook-sivua käytetään jäsenten aktivointiin ja tiedottamiseen. Siellä keskustellaan värjäämisen ajankohtaisista asioista ja jaetaan mm. kuvia. Värillä-lehti ilmestyy paperisena sekä keväällä että syksyllä. Lehden ilmestymisen väliaikoina hallitus julkaisee uutiskirjeen. Jäseniä kannustetaan toimittamaan artikkeleita lehteen. Lisätään juttupankki killan fb-sivuille.

MUUT TAPAHTUMAT JA NÄYTTELYT Vuonna 2018 Kilta tai paikallisryhmät osallistuvat Turun, Hämeenlinnan ja Pukkisaaren (Helsingin Seurasaaressa) keskiaikamarkkinoille. Paikallisryhmiä kannustetaan ottamaan selvää oman alueensa tapahtumista ja ottamaan niihin osaa, jotta tieto luonnonvärjäyksestä leviäisi. Killan värjäysaiheinen retki Viroon järjestetään toukokuussa, mikäli halukkuutta on riittävästi. Värjärikillan 20-vuotisjuhlien järjestelyt aloitetaan. Juhlat ovat vuonna 2021.

JÄSENREKISTERI JA JÄSENHANKINTA Sihteeri ylläpitää jäsenrekisteriä. Uusia jäseniä hankitaan lisää paikallisryhmiä perustamalla sekä olemalla aktiivisia somessa. PAIKALLISTOIMINTA Killalla oli vuoden 2017 lopussa kahdeksan ja paikal-

Värjärikillan hallitus Pirjo Lackberg

PUHEENJOHTAJA, VANTAA

Killan puheenjohtajana kolmatta vuotta. Killassa toimiminen on ympärivuotista tiimityötä parhaimmillaan. Värjääminenkin on ympärivuotista: kesällä värjätään kauden kasveilla, syksyllä kerätään värjäyssieniä, talvella neulotaan ja keväällä voi aloittaa värjäämisen kuivatuilla sienillä. Saan voimaa ja hyvinvointia liikkumalla luonnossa ja ihmettelemällä luonnon monimuotoisuutta. Suoritin viime syksynä sienineuvojan opinnot, ja sienet ovatkin minulle loputon kiinnostuksen kohde.

Sari Silventoinen

VARAPUHEENJOHTAJA, LAPPEENRANTA Alkamassa on toinen kaksivuotiskauteni Värjärikillan hallituksessa. Värjäyskausista alkava kausi on kuudes. Vaikka kaapit ja kaapin ulkopuolet pursuavat lankaa jo enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja järki sanoo, ettei nyt kannattaisi hirveästi värjätä, niin sydän sanoo muuta, kun ensimmäiset lupiininlehdet alkavat työntyä näkyviin. Haluan myös levittää luonnonvärjäyksen ilosanomaa mm. Etelä-Karjalan paikallisryhmän kautta. Jaettu ilo on moninkertainen ilo :)

Seija Lahtinen JÄSENASIAT, HALLITUKSEN SIHTEERI, VANTAA Neljäs vuosi hallituksessa käynnistyi, jälleen ollaan innokkaina puikoissa. Jäsenmäärämme kasvaa ilahduttavasti, joka vuosi saamme iloiseen joukkoomme uusia värjäreitä. Värjäripäivillä pidämme jälleen killan kehityskeskusteluillan, myös muina aikoina otamme mieluusti vastaan ideoita ja ajatuksia kiltalaisilta osoitteessa info@varjarikilta.fi. Tehdään yhdessä!

Ulla-Maija Vuorinen RAHASTONHOITAJA, PIIKKIÖ

Olen hallituksessa neljättä vuotta ja hoidan rahastonhoitajan tehtäviä parhaani mukaan. On kiinnostavaa, miten paljon eri asioita liittyykään värjäykseen, ja se on arvokkaampaa, jos voi jakaa tiedon toisten kanssa.

Terhikki Mäkelä

Leena Seppä

JÄSEN, LAMMI

JÄSEN, HELSINKI

Aloitin hallituksessa kolmatta vuotta. Olen värjännyt vuodesta 1979 ja olen yhä innoissani näiden värien kanssa ja jaksan ihmetellä väripadoista nousevaa kauneutta. Toivon, että muutkin oppisivat nauttimaan värien ihmeistä. Näissä asioissa on aina toisilta opittavaa. Siksi kavereiden kanssa on ihana värjätä. Liity siis paikalliskerhoon tai perusta oma ja tule Värjäripäiville yhdessä ihmettelemään.

Aloittelen toista kaksivuotiskautta hallituksessa. Värjäys yhdistää minut ja luonnon. Uutta värimateriaalia löytyy koko ajan ja Killasta saa vinkkejä ja kursseilta kokemuksia. Luonnonvärjäyksen oppia kannattaa jakaa, sillä se on ekologista, perinteitä vaalivaa, uutta kehittävää ja kivaa.

Nina Eklund

VARAJÄSEN, HELSINKI Värjäystartunnan saanut Vantaan aikuisopistossa vuonna 2012, Inarin värjäripäivien innoittamana Värjärikillan jäsen vuodesta 2014. Luonnonvärien harmonia ja värjäystuloksen yllätyksellisyys ihastuttavat ja ilahduttavat vuodesta toiseen. Käsityön taiteen perusopetusopintojen myötä olen kiinnostunut kokeilemaan myös kankaan värjäämistä ja kuviointia luonnonmateriaaleilla. Pukkisaaren muinaismarkkinoilla olen osallistunut työnäytöksiin ja sen myötä omalta osaltani yrittänyt lisätä tietoisuutta luonnonväreillä värjäämisestä. Hallituksessa kuulun viestintätiimiin.

Satu Närhi

Arja Raskila

VARAJÄSEN, LIETO

VARAJÄSEN, LAPPEENRANTA

Minulla on menossa kolmas vuosi hallituksen varajäsenenä ja neljäs vuosi värjärinä. Kun mietin näitä muutamaa mennyttä vuotta, niin hämmästyttää, kuinka paljon olen oppinut uusia asioita värjäyksestä ja kasveista. Mikä parasta, paljon opittavaa on vielä jäljellä. Toivon, että omalla panoksellani Värjärikillan hallituksessa voin vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni kokisi myös tätä oppimisen ja tekemisen iloa.

Olen ensimmäistä vuotta Värjärikillassa sekä hallituksessa varajäsenenä. Värjäilen omaksi iloksi lankoja, joita sitten ihastelen ja hypistelen talven pimeinä aikoina. Luonnossa liikkuessa tuleekin katseltua ympärilleen vähän eri vinkkelistä, mitähän väriä tuostakin kasvista saisi. Myös kaupan sipulilaarilla saa hämmästyneitä katseita, kun pistää pelkkiä kuoria pussiin ja jättää sipulit muille asiakkaille.

VÄRJÄRIPÄIVÄT 19.–22.7.2018

Tulevan kesän Värjäripäivät järjestetään Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa Janakkalassa osoitteessa Kiipulantie 507, 14200 Turenki. Ilmoittautuminen alkaa 1.6.2018 ja päättyy 30.6.2018.

VÄRJÄRIPÄIVÄT

VÄRJÄRIPÄIVILLE ILMOITTAUDUTAAN sähköisellä lomakkeella, jonka löydät Värjärikillan sivustolta www. varjarikilta.fi ja Facebook-ryhmästä Luonnonvärjärit Värjärikilta. Ellei sinulla ole käytössäsi internettiä, voit ottaa yhteyttä leiriemäntäämme Päivi Kauhaseen, joka huolehtii ilmoittautumisen sähköiseen järjestelmään. Päivin puhelinnumero Värjäripäivien ja ilmoittautumisen ajan on 044 91 86 428 (1.6. lähtien).

Osallistujat maksavat itse majoituksen ja ruokailut Kiipulaan.Leiriemäntä Päivi Kauhanen vastaa killan puhelimeen kurssipäivien aikana numerossa 044 91 86 428. MUUTA OHJELMAA Perjantaina laavulla Värjärikilta ry:n kehittämiskeskustelu, jossa keskustellaan killan toiminnan kehittämisestä, valitaan Vuoden Värikäs ja Vuoden värikasvi. Lauantaina on mahdollisuus nauttia Kiipulan saunaja kylpyläosastosta - ota oma uimapuku mukaan, pyyhe yöpyjille tulee Kiipulan puolesta. Värjäripäivien aikana pystytetään myös perinteinen “Tuo tullessas - vie mennessäs” -näyttely, johon kaikki leiriläiset saavat tuoda esille omia värjätyistä materiaaleista tekemiään töitä muiden ihasteltaviksi. Tänä vuonna asetamme esille myös Suomi 100 Kalevala CALin myötä valmistuneet Kalevala-peitot, tuo omasi näyttelyyn!

KURSSIMAKSUT 1 pv: 65 € 2 pv: 120 € 3 pv: 165 € 4 pv: 200 € Värjärikilta ry laskuttaa kurssimaksut etukäteen ja ne tulee olla maksettuina ennen Värjäripäivien alkua eräpäivään mennessä. Ilta laavulla on killan jäsenille maksuton ja muille 5 € (sisältää iltapalan). Torstaipäivä alkaa kello 10 tervetuliaskahvilla. Kurssipäivät pe-su alkavat klo 9.00 kokoontumisella ruokalassa. Kurssipäivän pituus on 8 x 45 min. Kaikki ilmoittautuneet saavat heinäkuun alussa opettajiltaan kurssikirjeen, jossa tiedotetaan tarkemmin kurssilla tarvittavista välineistä, materiaalimaksuista ym.

Asuminen ja ruokailut Kiipulassa

Yöpymiset ja ruokailut varataan ilmoittautumisen yhteydessä. HINNAT: Tila Hinta/huone/vrk 1 hh 50,00 € 2 hh 70,00 €

Kiipula on ammatillisen erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen osaamiskeskus ja erilaisten hyvinvointipalvelujen tuottaja. Vahvistamme asiakkaidemme työelämävalmiuksia ja kehitämme työelämäkäytäntöjä kohti esteetöntä ja suvaitsevaa yhteiskuntaa. Kiipulan Guest House järjestää majoitusta 1-3 hengen huoneissa. Majoittujien käytössä on WiFi, kuntosali sekä saunaja allasosasto. Reippailemaan pääsee mahtaviin harjumaisemiin, jossa on mahdollisuus laavun käyttöön. Alueella on mm. 20-väyläinen frisbeegolfrata. Ruokailu onnistuu Rusthollin erinomaisten ruokien ääressä.

3 hh 80,00 €

Asuminen sisältää lakanat ja pyyhkeet. Aamupala linjastosta 8.00–9.00 sisältyy majoituksen hintaan, päiväkävijältä 5,20 €/kerta Ruokapaketti: lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala 22,80 €/hlö/vrk

Lämpimästi tervetuloa!

lounas 11.30–12.30 päiväkahvi 14.00–14.30 Päivällinen 16.30–17.30 Iltapala

Kiipula sijaitsee Turengissa 23 km:n päässä Hämeenlinnasta ja 38 km:n päässä Hyvinkäältä. Navigaattoriin: Sahanmäki 27, 14200 Turenki www.kiipula.fi, https://www.kiipula.fi/guest-house #kiipula, #kiipulaguesthouse

KURSSIKALENTERI TORSTAI 19.7.

PERJANTAI 20.7.

LAUANTAI 21.7.

SUNNUNTAI 22.7.

Päivien aloitus klo 10.00 Pirjo Lackberg: Tervetuloa

Keittovärjäyksen peruskurssi Seija Lahtinen

Hannele Torniainen: Nokkosesta lankaa

Kirsi Mantua-Kommonen: Jäkälävärjäys

Ulla-Maija Vuorinen: Vuoden värikasvi Mesiangervo

Pirjo Lackberg: Sienillä värjääminen ja pH, yksipäiväinen

Terhikki Mäkelä: Punaiset värit

Tuovi Aalto: Siniset värit

Ulla-Maija Vuorinen: Frock: värjäys, maalaus, painanta mekkokankaille kaksipäiväinen

Ritu Kokkola: Kalan nahan värjäämistä ja parkitsemista, yksipäiväinen

Riikka Räisänen: Sienivärjäys: teoria ja käytäntö (verihelttaja veriseitikit)

Ritu Kokkola: Kalan nahan värjäämistä ja parkitsemista, yksipäiväinen

Ulla-Maija Vuorinen: Frock: värjäys, maalaus, painanta mekkokankaille, kaksipäiväinen

Terhikki Mäkelä: Vihreät värit

Anna-Karoliina Tetri: Mikrovärjäys

Pirjo Lackberg: Sienillä värjääminen ja pH, yksipäiväinen

Sään salliessa ilta laavulla kehityskeskustelun ja makkaranpaiston merkeissä

Illalla kylpyläosasto ja sauna

Terhikki Mäkelä: Sellukuitujen purettaminen, teoria Terhikki Mäkelä: Värjäyskemikaalit ja niiden ympäristövaikutukset Iltapäivällä: Sari Åström: Kalevala CAL -yhteisvirkkausprojektin esittely Kiipulan puutarhakierros Pirjo Kuisma: Värjättyjen lankojen käyttö eri tekniikoilla iltapäivällä vaihtoehto 1 Terhikki Mäkelä: Sellukuitujen purettaminen käytäntö iltapäivällä vaihtoehto 2

Kuva Seija Lahtinen

Torstai 19.7.2018 Luentopäivä

Iltapäivän vaihtoehtokurssit:

VÄRJÄRIPÄIVÄT

TORSTAI-ILTAPÄIVÄN VAIHTOEHTO 1

Virkataan kolmiulotteisesti ja monivärisesti

TORSTAI-ILTAPÄIVÄN VAIHTOEHTO 2

Puuvillan ja pellavan purettaminen

Kurssin vetäjä: Pirjo Kuisma

OLETKO TEHNYT ISOÄIDINNELIÖITÄ RIITTÄMIIN JA KAIPAAT UUSIA HAASTEITA VIRKKAUKSEEN? Jos, niin tämä puolenpäivän kurssi on juuri sinulle. Ja vaikka et olisikaan kyllästetty isoäidinneliöillä, mutta osaat virkkauksen perussilmukat eli ketjusilmukat, kiinteät silmukat, pylväät ja puolipylväät, niin tule virkkaamaan kolmiulotteisesti. Tarvittaessa voidaan myös kerrata silmukoita yhdessä. Mukaan tarvitset kasvivärjättyjä lankoja ja niiden vahvuuteen sopivan virkkuukoukun. Toki voit käyttää myös muita lankoja. Harjoitellaan ainakin kaksi eri kolmiulotteista tekniikkaa. En tiedä niiden oikeaa nimeä, mutta olen nimennyt ne omissa töissäni ristiin-rastiin virkkaukseksi sekä aivovirkkaukseksi. Voit tehdä iltapäiväkurssin aikana jompaa kumpaa tekniikkaa tai vaikka molempia. Lisäksi on mahdollista opetella krokotiilivirkkausta. Lankojen vahvuuksista riippuen voit tehdä patalapun, sukan tai kämmekkään varren tai vaikka alun tulevan syksyn huiviin. Tai sitten vaan ihan kokeiluja ja ideointeja myöhempiä käyttötarkoituksia varten. Suosittelen ohuita ja keskipaksuja lankoja, sillä kolmiulotteisista virkkuista tulee aina suht paksuja. Virkkauksen lomassa jutellaan värien yhdistelemisestä. Tosin kasvivärjätyissähän miltei kaikki värit käyvät toistensa kanssa yhteen.

Kurssin vetäjä: Terhikki Mäkelä

HALUATKO VÄRJÄTÄ VÄILILLÄ PUUVILLAJA PELLAVALANKOJA tai ylipäätään sellukuituja tai kankaita? Silloin tämä torstai-iltapäivän kurssi on juuri sinulle tarkoitettu. Voit käyttää valmiiksi puretetut langat päivien muilla kursseilla. Aamupäivän luento-osuudessa on lyhyt teoria aiheeseen. Mukaan siis puuvillaja pellavalankoja valmiiksi vyyhditettyinä ja haltijalangoitettuina, kangaspalat sellaisinaan. Laita vyyhdit noin 20–40 g vyyhteihin.

Kuva: Pirjo Kuisma

Perjantai 20.7. 2018 Kuva: Annika Ahlholm

Keittovärjäyksen peruskurssi KÄYDÄÄN LÄPI KEITTOVÄRJÄYKSEN PERUSTEET ja opitaan siirtämään luonnon ihmeellistä väripalettia lankoihin. Aamupäivällä keitämme väriliemet, käytämme ainakin vuoden värikasvia mesiangervoa, raparperin juurta ja ulkomaisista väriaineista kokenillia. Iltapäivällä värjäämme langat ja pääsemme ihastelemaan tuloksia. Kurssilaiset saavat mielellään tuoda myös haluamiaan kasveja mukanaan, tästä lisää kurssikirjeessä.

Sienivärjäys (kaksi yhden päivän kurssia) Kurssin vetäjä Pirjo Lackberg

VÄRJÄTÄÄN EDELLISVUODEN kuivatuilla sienillä (seitikit, samettijalka, orakkaat (mahdollisesti myös jokin kääpä ja jäkälä)). Värjäysliemen pH:ta muuttamalla pyritään saamaan samasta sienestä erilaisia värjäystuloksia.

Kuva: Seija Lahtinen

VÄRJÄRIPÄIVÄT

Kurssin vetäjä: Seija Lahtinen

Perjantai 20.7. 2018

FROCK perjantai Kurssin vetäjä: Ulla-Maija Vuorinen

VÄRJÄRIPÄIVÄT

Kuvat: Ulla-Maija Vuorinen

MEKKOKANKAITA ERI TEKNIIKOILLA LUONNONVÄREJÄ KÄYTTÄEN. Keitetään kasvit, juuret, varvut, jäkälät, kukat, sienet, jne. Valmistetaan liemet värjäykseen, maalaukseen ja painantaan. Valitaan sopiva toteutustekniikka luonnonväreillä; värjäys, sibori, polttopainanta viskoosisilkkisametille, aurinkomaalaus, jäävärjäys, silkkipainanta, maalaus tai eri yhdistelmiä kerroksellisesti. Leikataan kankaat kaavojen mukaan joko ennen värjäyksiä tai toteutuksen sopivassa vaiheessa. Ommellaan. Sopivia kankaita ovat ohuet puuvillaja pellavakankaat, bourette-silkki, bonge-silkki, viskoosisilkkisametti tai viskoosi. Kankaat on hyvä pestä ennen kurssia. Tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille kurssikirjeessä. Opettajana tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusopettaja Ulla-Maija Vuorinen.

Kuvat: Seija Lahtinen

Värjätään luonnonväreillä mikroaaltouunissa Kurssin vetäjä: Anna-Karoliina Tetri

MIKROAALTOUUNISSA VOI VÄRJÄTÄ pieniä eriä lankoja, kankaita tai kuituja. Yhtä väriainetta ja useita puretteita samanaikaisesti käyttäen saat kirjavia lankoja. Monivärisiä lankoja saat käyttämällä useita väriaineita yhtäaikaa. Kurssilla värjätään pieniä määriä villalankoja ja kokeillaan mikroaaltouunin mahdollisuuksia.

Kuvat Ritu Kokkola

Perjantai 20.7. 2018

(kaksi yhden päivän kurssia)

Kurssin vetäjä: Tekstiilisuunnittelija (AMK) Ritu Kokkola

KURSSIN SISÄLTÖ: Opit kalannahkojen parkitsemistavat. Kaikki kalannahat voidaan parkita. Opit tekemään rasvaparkin kananmunista, ja teoriassa käymme läpi myös kasviparkin tekemisen. Värjäämme ja maalaamme nahkoja luonnonväreillä. Lopuksi suunnittelemme ja pohdimme, millaisia tuotteita nahoista voisi tehdä. Käytämme kurssilla niitä kaloja mitä on saatavilla sillä hetkellä. Tuo mukanasi kalannahkoja noin 4–7 kpl (pakasta ne kurssipäivään asti). Lisää tietoa: Ritu 045 634 6763, ritu(at)sirina-design.fi www.sirina-design.fi

VÄRJÄRIPÄIVÄT

Kalannahan värjäämistä ja parkitsemista

Lauantai 21.7.2018

Punaiset värit

VÄRJÄRIPÄIVÄT

Kurssin vetäjä: Terhikki Mäkelä

PUNAISTEN VÄRIEN kurssilla leikitellään krapilla, kokenililla ja santelipuulla sekä eri puretteilla ja saadaan ihania erilaisia punaisia ja liloja värejä. Jaa langat 25–50 g vyyhteihin ja laita niihin valmiiksi haltijalangat sekä nimesi.

Nokkosesta lankaa Kurssin vetäjä: Hannele Torniainen

KURSSILLA OPETELLAAN, kuinka nokkosesta irrotetaan kuitua vanhan ajan työvälineitä kuten loukkua, lihtaa ja häkilää apuna käyttäen. Nokkosen varren pitkistä kuiduista voi kehrätä lankaa, ”pohjoisen silkkiä”. Nokkonen oli yleinen kuidun lähde vaatteisiin keskiajalla ennen kuin pellava syrjäytti sen. Kurssilla opit, kuinka kuitu otetaan talteen ja miten siitä kehrätään lankaa värttinällä tai rukilla.

Lauantai 21.7.2018

Sienivärjäys (kaksi yhden päivän kurssia) Kurssin vetäjä Pirjo Lackberg

Kalannahan värjäämistä ja parkitsemista (kaksi yhden päivän kurssia)

Kurssin vetäjä: Tekstiilisuunnittelija (AMK) Ritu Kokkola

VÄRJÄRIPÄIVÄT

FROCK

Kurssin vetäjä: Ulla-Maija Vuorinen

Sunnuntai 22.7.2018 Sienivärjäyskurssi

VÄRJÄRIPÄIVÄT

Kurssin vetäjä: Riikka Räisänen

KURSSILLA TUTUSTUTAAN sieniin väriaineiden lähteenä. Kurssin aluksi on lyhyt luento, jossa luodaan katsaus sienten väriaineisiin ja sienistä saataviin väreihin, sekä uusimpaan tutkimukseen, jota sienivärien alueella on käynnissä. Kerrataan värjäyksen perusteet ja käydään läpi tehtävät värjäykset ja niiden työskentelyperiaatteet. Värjätään sienillä, ainakin verihelttaseitikeillä ja mahdollisesti myös muilla sienillä. Värjättäviä lankoja kuvioidaan mm. flammu- ja liukuvärjäystekniikalla. Kurssilla hyödynnetään värjäyksen keskeisiä taitoja: väriliemen keittäminen, puretusaineiden käyttö, lankojen ja pienten kankaiden värjääminen. Kurssi sopii sekä niille, jotka eivät ole aikaisemmin värjänneet luonnonväreillä, että niille, joilla perustaidot ovat jo hallinnassa.

Vihreät värit Kurssin vetäjä: Terhikki Mäkelä

KURSSIN AIKANA värjätään vihreitä värejä useilla eri kasveilla. Kasveja, joita käytämme ovat mm. nokkonen, lupiini, koivunlehti, vadelmanlehti, pihlajanlehti, pietaryrtti, sipulinkuori. Opiskelijat tuovat kasveja tullessaan. Muutamme myös keltaisia luonnonvärejä vihreiksi indigolla. Värjättävä materiaali on villaa, silkkiä ja myös sellukuidut käyvät, jos tulet jo torstaina, jolloin teoriassa ja käytännössä käymme läpi niiden purettamisen. Jaa langat 25–50 g vyyhteihin ja laita niihin valmiiksi haltijalangat sekä nimesi. Suurimmasta osasta kasveja irtoaa villaan ensin keltainen väri, joka sitten voidaan muuttaa rautatai kuparisulfaatilla ja indigolla vihreäksi. Myös eri harmaan sävyjä käyttämällä saadaan vihreitä värejä ilman rautapuretusta. Teemme erilaisia kokeiluja eri kasveilla eri langoilla ja eri puretusaineilla.

Sunnuntai 22.7.2018

Indigovärjäys Kurssin vetäjä: Tuovi Aalto

INDIGOSINISTÄ MORSINGOSTA sekä indigojauheesta. Morsinkokyyppi valmistetaan tuoreista lehdistä. Päälle värjäämällä saamme lisää värisävyjä.

Keskeisiä aiheita kurssilla ovat: • työpisteen ja värjättävän materiaalin viimeistely • morsingon lehdistä sekä indigojauheesta kyypin tekeminen • kyyppivärjäyksen vaiheet • keittovärjäyksellä lisää värejä • värjättyjen kuitujen jälkikäsittely

Kurssin vetäjä: Kirsi Mantua-Kommonen

JÄKÄLÄVÄRJÄYS OLI HYVIN tärkeää mm. saamelaisille, kelteille, viikingeille ja Pohjois-Amerikan intiaaneille. Jäkälistä saadaan väriä keittomenetelmällä sekä ammoniakissa käyttämällä. Kokeilemme kurssilla molempia tapoja. Ammoniakkimenetelmällä tavoitellaan violetin ja liilan sävyjä haavan keltajäkälästä Xanthoria parietina ja valkohankajäkälästä Evernia Prunastri, joita kurssin ohjaaja on kerännyt ja käyttänyt ammoniakissa etukäteen. Myös harmaanapajäkälä Umbilicaria hirsute antaa ammoniakkikäytteenä voimakkaan punaviolettia väriä. Keittomenetelmällä irtoaa keltaista väriä sormipaisukarpeesta Hypogymnia physodes ja kärsäpaisukarveesta Hypogymnia tubulosa.Värjäämme villaa ja silkkiä, joita ei tarvitse purettaa. HUOM! Jäkälien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten jäkäliä saa kerätä ainoastaan maanomistajan luvalla! Lisäksi jäkälät ovat erittäin hidaskasvuisia, jäkälän uusiutuminen kestää kymmeniä ja jopa satoja vuosia, ja osa on harvinaisia, joten kerää mieluiten vain esimerkiksi rakennustyömaan alta ja kaadetuista puista, tai pieniä määriä kerrallaan yhdeltä alueelta.

VÄRJÄRIPÄIVÄT

Jäkälävärjäys violettia ja keltaista

PAIKALLISTA

Värjärikillan paikallisryhmätoiminta PAIKALLISTOIMINTA LÄHTI liikkeelle halusta tavata värjäreitä muutoinkin kuin kesän Värjäripäivillä, kokoontua yhteen keräämään ja jakamaan kokemuksia värjäykseen liittyen ja tietysti myös värjäämään. Paikallisesti on helpompi kokoontua ilman pitkää matkustamista tai ajankäytön sitomista. Kukin paikallisryhmä toimii omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Toimintaa ei ole millään tavalla rajoitettu tai ohjeistettu. Paikallistoiminnan aloittaminen vaatii vain yhden innokkaan värjärin, joka polkaisee toiminnan käyntiin. Ryhmä voi keskenään sopia työnjaon, kokoontumistavat, kokoontumisen aiheen jne. Jos olet halukas aloittamaan paikallista toimintaa lähelläsi, ota yhteyttä Värjärikillan hallituksen jäseneen. Paikallisryhmiä kannustetaan ottamaan selvää oman alueensa tapahtumista. Osallistumalla niihin saadaan tietoa luonnonvärjäyksestä leviämään ja samalla järjestyy ryhmälle yhteinen värjäyspäivä. Killan Facebook-ryhmä Luonnonvärjärit - Värjärikilta on mainio kanava mainostaa ja vaikkapa vain hakea värjäyskaveria paikallistapahtumaan.

Liity mukaan jo toimiviin ryhmiin:

PÄÄKAUPUNKISEUTU: PKS Värjärit Pirjo Lackberg, pirjo.lackberg@gmail.com Seija Lahtinen, seija.nexus@gmail.com TURUN SEUTU: Matarat Ulla-Maija Vuorinen, ulla-maija.vuorinen@kolumbus.fi Aija Möysä, aija.moysa@dnainternet.net HÄMEEN SEUTU: Kanta-Hämeen paikallisryhmä Terhikki Mäkelä, tetsa.makela@gmail.com KARJALAN SEUTU: Etelä-Karjalan värjärit Sari Silventoinen, sari.silventoinen@hotmail.com KAINUUN SEUTU: Kristiina Manninen, kristiina.manninen@gmail.com Saarijärvenseudun paikallisryhmä kaipaa yhteyshenkilöä. Tällä hetkellä yhteyskanavana toimii Luonnonvärjärit - Värjärikilta -Facebook-ryhmä.

Hämeen Lupiinit

Yhteyshenkilö Terhikki Mäkelä

HÄMEEN LUPIINIT aloitti toimintansa viime vuonna 2017. Värjäsimme Lammilla pari kertaa ja kävimme syksyllä sienimetsässä. Tänä kesänä on tarkoitus värjäillä viime vuoden sienillä. Kesällä 2018 osallistumme Hämeen keskiaikamarkkinoihin Hämeenlinnassa elokuussa ja värjäämme yhdessä elo-syyskuun taitteessa. Ilmoittautumiset ovat Hämeen Lupiinien Facebook-sivuilla Hämeen Lupiinit. Jos olet Hämeen alueelta, tule mukaan toimintaamme liittymällä ryhmäämme Facebookissa.

Etelä-Karjalan värjärit Teksti ja kuvat Sari Silventoinen

PAIKALLISTA

VIIME ELOKUUSSA syntynyt paikallisryhmämme ehti syksyn aikana värjäillä Parikkalan patsaspuiston sadonkorjuutapahtumassa sekä retkeillä sienimetsässä ja käsityömessuilla. Kevään myötä toimintamme taas vilkastuu ja ohjelmassa on mm. värjäysnäytös Kuninkaan pidot -keskiaikatapahtumassa 9.6. Imatralla ja oman porukan yhteinen värjäyspäivä juhannusviikolla. Onpa meillä suunnitteilla syksymmälle jopa värjäysretriitti eteläkarjalaiseen tapaan, mutta etelä-Savossa toteutettuna.

Kainuun seudun värjärit Yhteyshenkilö: Kristiina Manninen, kristiina.manninen@gmail.com

KAINUUSSA OLEMME tehneet syksyllä sieniretken porukalla ja värjänneet saadulla sienisaaliilla yhtenä syksyisenä viikonloppuna. Kesälle 2018 suunnitelmissa on näytösluonteinen värjäys kesäkuussa valtakunnallisen Avoimet kylät -päivän yhteydessä Vuolijoella. Lisäksi suunnitelmissa on yhteinen värjäys jonakin viikonloppuna syksyllä. •

Turun seudun Matarat PAIKALLISTA

KEVÄTKAUDEN ALKAJAISIKSI Matarat kokosivat toukokuun ajaksi Väreilyä luonnosta -näyttelyn Naantalin pääkirjastoon. Värjäystoiminta alkoi helatorstaina, kun pidettiin yhteinen puretuspäivä Maskussa. Mukavan helteisessä säässä porisi isoja kattiloita, joissa erilaisissa puretusliemissä käsiteltiin niin lankoja kuin kankaitakin. Materiaalit ovatkin valmiiksi esipuretettuja, kun lauantaina 19.5. ollaan mukana Koroisten kevätpäivillä Turussa ja sunnuntaina 20.5. Raision Friisilässä luonnonsuojeluyhdistyksen pihatapahtumassa. Molempia päiviä varten on usean viikon ajan pidetty likoamassa puunkuoria ja lepänkäpyjä. Värjäystuloksista kirjoitellaan sitten seuraavaan lehteen. Juhannuksen jälkeen Matarat touhuavat Killan markkinavärjäreinä Turun keskiaikamarkkinoilla. Kaikki kauempanakin asuvat värjärit ovat lämpimästi tervetulleita joukkoon mukaan kokemaan keskiajan taikaa.

PKS Värjärit PÄÄKAUPUNKISEUDUN PAIKALLISKERHO on osallistunut monipuolisesti erilaisiin tapahtumiin muutaman kerran vuodessa. Jos sinulla on ideoita ja haluat värikästä seuraa mukaasi osallistumaan johonkin tapahtumaan, ilmoita siitä yhdistyksen Facebook-sivulla tai laita viesti Pirjolle tai Seijalle. Yritetään saada porukka kasaan ja sovitaan tapaamiset, työnjako sekä vietetään yhdessä kiva hetki tai toinenkin. Pirjolle voit lähettää viestin osoitteeseen pirjo.lackberg@gmail.com, Seijan osoite on seija.nexus@gmail.com

VÄREILYÄ LUONNOSTA

– värejä, tekniikoita, pintoja luonnonväreillä värjätyistä materiaaleista toteutettuina. VÄRJÄRIKILLAN TURUN seudun paikallisryhmän, Mataroiden näyttely Naantalin pääkirjastossa 2.– 31.5.2018 oli osa kirjaston Flooraa ja faunaa -ajatuksia ja Unelmia puutarhasta -hanketta. Siihen liittyi myös Ulla-Maija Vuorisen ja Aija Möysän luennot värikasveista ja värjäysprosessista 17.5. Näyttelyssä oli kahdeksan Mataroihin kuuluvan värjärin töitä. Esillä oli perinteisesti patavärjättyjä lankoja sekä niistä kangaspuissa kudottuja huopia, villamatto ja huiveja, joissa oli käytetty myös loimimaalausta, -painantaa sekä shiboripoimutusta. Värjättyjen

ja painettujen kankaiden lisäksi oli mekkoja, tyynyjä ja mm. iso tilkkutäkki. Väriharmonioilla leikittelyä näkyi varsinkin ryijyissä, huovutustöissä sekä kirjoneuleissa ja virkatuissa töissä, kuten paloista kootussa peitossa. Näyttelystä sai hyvän kuvan siitä, miten luonnonvärejä voi käyttää monipuolisesti muuhunkin kuin villalangan värjäämiseen neuleita varten. Tutustumalla erilaisiin värjäystekniikoihin ja tarttumalla rohkeasti erilaisiin materiaaleihin olemmekin löytäneet uusia ulottuvuuksia luonnonvärien käyttöön.

PAIKALLISTA

“Kutsumme sinut riehakkaalle, ylväälle, hurskaalle ja elävälle keskiajalle” Teksti ja kuvat: Aija Möysä

KESKIAIKAISET MARKKINAT

TURUN VANHALLA SUURTORILLA 28.6.– 1.7.2018 to–pe klo 12–20 ja la–su klo 12–18 www.keskiaikaisetmarkkinat.fi, FB “Keskiaikaiset markkinat” Värjärikilta ry on tänäkin vuonna varannut paikkansa työnäytösalueelta. Paikalliskerhon voimin järjestetään tulipesä, pata, polttopuut jne., mutta muuta rekvisiittaa toivotaan päivittäin työnäytökseen osallistuvilta. Jokainen värjää omia materiaalejaan; puretuksista ja värjäysaineista sovitaan kunkin päivän osalta värjäreiden kesken aina tilanteen mukaan. Työnäytösalueella tarvitaan aikakauteen ja työskentelyyn sopiva vaatetus. Värjäreinä ollaan valmiita jakamaan innostusta ja kiinnostusta luonnonvärejä ja värjäystä kohtaan! Ilmoita tulostasi ja sinulle sopivista päivistä viimeistään kesäkuun puolivälin paikkeilla Aijalle mieluiten sähköpostilla aija.moysa@dnainternet.net Tervetuloa Turkuun!

Kuninkaan pidot

Teksti: Sari Silventoinen, Kuvat: Kuninkaan Pidot

KUNINKAAN PIDOT on Imatralla 9.6.2018 Hiljan pihalla järjestettävä koko perheelle sopiva keskiaikatapahtuma, jossa on järjestäjien kuvauksen mukaan “ripaus miekkoja ja magiaa”. Tapahtuma järjestetään kuluvana vuonna kolmatta kertaa. Magiasta osaltaan vastaa työnäytöksen antava Värjärikillan eteläkarjalainen paikallisryhmä. Jos osallistuminen työnäytökseen kiinnostaa, lisätietoja antaa sari.silventoinen@hotmail.com.

VÄRJÄRI, TULE MUKAAN

PUKKISAAREN MUINAISMARKKINOILLE

ESITTELEMÄÄN VÄRJÄYSTÄ JOKO MESTARINA TAI OPPIPOIKANA! MUINAISMARKKINAT JÄRJESTETÄÄN Läntisessä Pukkisaaressa Helsingissä 1.–2.9.2018, molempina päivinä klo 10–16. Ilmoittaudu mukaan: Tuija thtimonen@gmail. com ja kerro nimesi sekä sähköpostiosoitteesi. Jos haluat lisätietoa, niin sitäkin saat Tuijalta. Tapahtuman kulku sovitaan mukaan tulevan porukan kanssa yhdessä. Lisätietoa Pukkisaaren muinaismarkkinoista https://www.facebook.com/ events/388240568326513/

Helsingan keskiaikapäivä 11.8.2018

Hämeen keskiaikafestivaali 15.–19.8.2018

HELSINGAN KESKIAIKAPÄIVÄ on keskiaikatapahtuma Pyhän Laurin keskiaikaisen kirkon ympärillä Vantaalla. Tapahtuman tavoitteena on tuoda esiin alueen keskiaikaista historiaa ja se on suunnattu kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Helsingan keskiaikapäivä järjestetään nyt kolmatta kertaa ja se on pääkaupunkiseudun suurin keskiaikatapahtuma. Tapahtuman ohjelmaan kuuluvat keskiaikaiset markkinat, konsertteja, opastuksia, luentoja ynnä muuta koettavaa ja nähtävää kaiken ikäisille. Värjärikilta ei ole osallistumassa tähän tapahtumaan, mutta siellä on varmasti paljon muuta mielenkintoista nähtävää. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Vantaa-Seura – Vanda-Sällskapet, Vantaan Seurakunnat – Vanda församlingar ja BRQ Vantaa festival. Lisätiedot: www.vantaaseura.fi

LINNANPUISTO JA LINNANNIEMI, HÄMEENLINNA

TAPAHTUMAA ON järjestetty jo vuodesta 1997, ja se on kasvanut Suomen toiseksi suurimmaksi keskiaikatapahtumaksi. Keskiaikaiset markkinat ovat nykyisin keskiaikafestivaalit, joka kuvaa paremmin tapahtuman monipuolisuutta. Tänä vuonna teemana on Pidot ja paistit. Ruokaisasta teemasta huolimatta työnäytösalueella on paikka myös värjäreille. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tapahtumaan väripatojen ääressä, niin ota yhteys Terhikki Mäkelään tetsa.makela@gmail.com

VÄRJÄYSBONGAUSTA THAIMAASSA Teksti ja kuvat Seija Lahtinen

HELMIKUISELLA THAIMAAN matkallani bongasin kauniisti indigolla värjätyn mekon vastaantulijalla ja ihastelin hienoa kuviointia. Hetken päästä näin toisen ja kolmannen ja aina vaan lisää. Markkinapaikalle päästyäni en enää ihmetellyt: indigokuvioituja vaatteita ja tekstiilejä oli myynnissä usealla kojulla. Aiempina vuosina Keski- ja Etelä-Thaimaassa reissatessani tällaisia värjäyksiä en nähnyt lainkaan. Hua Hinin Cicada-marketilla eli käsityöläistorilla oli kokonainen oma osasto indigovärjätyille tuotteille ja bongasinpa siellä ilokseni paikallisen värjärinkin. Torilla oli järjestetty indigo-työpaja ja hän oli juuri lopettamassa päivän töitään ja pesemässä värjäyskulhojaan. Mutta yhteistä kieltä ei löytynyt millään, joten tutkimisen ja katselemisen asteelle jäi. Torilla oli tarjolla monenmoista käsinvärjättyä ja käsintehtyä tuotetta, joita tekijät itse esittelivät. Kauniita olivat, ihastelin erityisesti kudottuja huiveja. Nettisurffailun mukaan indigovärjäys on ollut erityisesti Pohjois-Thaimaalaisten käytäntönä jo vuosisatoja ellei tuhansia. Vähän jokaisella alueella tuntuu olleen oma tekniikkansa ja näitä vanhoja tekniikoita on viritelty uudelleen käyttöön ja niistä järjestetään kurssejakin. Sinne siis indigovärjäilemään – vaikka keskellä talvea!

ä s s ö i tt i e k Leenan SI

NUKSEK

HAN AKKU JU K O K L A UNH

KOIV

ttulevy Kääretor naa kananmu 4 okeria 1 1/2 dl s hoja erunajau 1 1/2 dl p hetta leivinjau 1 tl Täyte aa vispikerm 2 dl oita) ia ja mustik musoker ansikoita m 1/2 dl to . im s marjoja (e tta 1l urirouhe rkinpipp tu l d 1/2 s Kuorrutu ejuustoa ascarpon m g 0 40 astiketta lakritsik 1 rkl klaata mmaa su a 30 g tu rirouhett u p kinpip r tu 2 tl nlehtiä un koivu si. Koristelu vaahdok en. aaleaksi v 0 asteese i 0 s 2 k riu e n s a k k a o ri pa nem una-s at ja soke ni kuume jauhot m n u i u u ö il a m v it t ii e a S L is . 1. nään lämpö he keske huoneen leivinjau 2. Vatkaa ja t saiseksi le o h . u ja levitä ta erunaja sekaisin p ulle ti a il s id it a ll o o e v r k o e ip e r S le va e uun vy sok ja käänte vuoratull a torttule n o a la o m n il to r u n h e K A a p . . a a v uttia nasta ivinp 6–8 minu levyn pin taikina le a u a s tt s d r o a s a to a e K it r . 3 kää kesk topaperi ista uunin le rota pais ir vyksi. Pa ja le ja paloitte il k . Perkaa aperiar p la il in r e iv k le o s le ä. tomu austa se yn jäähty kintorttulev doksi ja m h a jat ja tur a v a kerm nalle mar a a in p tk dille. a a le V v e . u tt 4 tarjoil e. Ripo ll in ä ä ä p s p la n t. a y lev ma mansika äretorttu nosta sau kerma kä rullaksi ja i taan. s in k p a lakritsik n u 5. Levitä e pone s n vähän ullaa ti r o R a o . c k e s k h a u u m o jo ä ll hen pippurir levittämä ekoita sii ta torttu rossa ja s ik m maa ta a 6. Kuorru sukla ulaa tum tummaa pintaan s a ll t a io m v a 7. Sulata u . on k pursott hdä rung a. Sekoita köiseksi te ä otteit n o ip n V r o . g a kastikett ja n un ru astikett iiruiksi iv v ik o i s k s it r le ik k u te h la u sta o 8. Koris sekoitett an lusika , johon on sta suora o e s a la suklaata . k su etta ttamalla purirouh myös valu turkinpip n a m ie h . äälle unlehdillä lemalla p kku koiv a k le te is 9. Kor

29 29

Navajo-kutojat ä s s ö i tt i e k n a Leen TTI ESSALA A

ANN VILLIVIH

tti ) nessalaa lehtiruoti Villivihan ä (poista ti h le n a ikuk nuoria vo imulehtiä o p nleipä) nuoria tiä (ketu h le n li a a käenk tiä utken leh vuohenp lehtiä n li a anka peltokan an lehtiä valkoapil lia valkokaa alia a k a kukk ssä ustoa öljy u ij tt salaa puria mustapip e pienem silppua n ja in v y h t tele lehde 1. Huuh iksi. si viipale miksi. ali ohuik a k o skenään. e lk a k v u aa htisilpp le ja 2. Leikk li a a k laattiin. ita valko uutiot sa k to kkas 3. Seko u u ij öljyllä, ku n a salaatt to it s o u k u e ij S 4. tti salaatt minalla). sta salaa illa ja (ku r u 5. Mau p ip p usta kaalilla, m ta Aurinkois

Käsinvärjättyä lankaa.

NAVAJOT OVAT Amerikan alkuperäiskansa ja asuvat reservaatissa Arizonan koilliskulmassa. Alueen varmasti tunnetuin maamerkki on Monument Valley, joka vilahtaa monessa lännenfilmissä majesteettisten maamuodostelmiensa takia. Navajot ovat hyvin taitavia villan käsittelijöitä, mutta villa ja lammas tulivat alueelle espanjalaisten mukana 1600-luvun lopulla. Espanjalaiset toivat mukanaan churra-rotuisen lampaan, joka on ikivanha maatiaiskanta Zamoran alueelta Länsi-Espanjasta. Churra soveltui hyvin Arizonaan, ja sen villa on erinomaista käsinkehrättäväksi. Navajot kehräävät villan perinteisesti värttinällä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla kehrätään paksuhko lanka, toisella kerralla lankaa ohennetaan tarkoitukseen sopivaksi. Kutomiseen on käytetty kaksi- tai kolmisäikeistä lankaa. Navajot värjäsivät perinteisesti erilaiset punostyöt kasviväreillä, ja villan saavuttua he käyttivät samoja kasvivärejä villan värjäämiseen. Kudontaan käytetään perinteisesti pystykangaspuita, ja yhden ryijyn kutomiseen voi mennä kuukausia. Ryijyt muodostivat intiaaniheimolle tasaisen toimeentulon, ja sama perinne jatkuu tänä päivänäkin. Ryijyjä käytettiin alkujaan mattoina monissa kodeissa, mutta nykyään navajoryijyjä pidetään seinillä suomalaisen ryijyn tavoin. Navajoryijy on ensisijaisesti tulonhankkimislähde. Niitä on toisinaan käytetty verhon tapaan peittämään oviaukko, ja ohuempia peitteitä on käytetty saalin tapaan. Ryijyjen kuvioinnissa ei ole sinänsä mitään uskonnollista merkitystä navajoille, vaikka niin kuulee monesti ihmisten ajattelevan. Navajoryijy-

ikille. kesää ka

tv. Leena

Navajot käyttävät värjäyksessä suomalaisillekin monia tuttuja kasveja, kuten punasipulia, ruskeaa sipulia, lepän kuorta, tammen kuorta, salviaa, jne. Mielenkiintoisena lisänä väreissä on auringonkukan siemen, josta saadaan sinistä väriä ja ruusunmarjoista vaaleanpunaista.

lammas, ja halusin oppia tekemään villasta lankaa. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa into ei ole ollenkaan laantunut ja olen hankkinut tietoa ja taitoa lisää. Villan käsittelijällä on aina puuhasteltavaa ja siten aika ei käy ikinä pitkäksi! Työstä on niin paljon iloa, että masennuskausia ei elämässä ole.

jen valmistus alkoi toden teolla noin 150 vuotta sitten, ja kuvioinnin ja ryijyjen mallin saneli pitkälti se, millaisia taide-esineitä ihmiset halusivat kotiinsa. Ryijyjen valmistus on käynyt läpi monta eri vaihetta ihan raaka-aineista ja väreistä lähtien tuona aikana. Eräässä vaiheessa oli vaatimus, että ryijyissä täytyy olla esimerkiksi reunakuvio. Toisaalta taas ryijyt saivat enemmän saksalaisia vaikutteita, kysynnän ja vaatimusten mukaan. 1800-luvun puolella on ryijyjä, joissa on esimerkiksi svastika (hakaristi), mutta se on taas symbolina ikivanha, ja saattaa hämmästyttää monia, koska eurooppalaisille svastikan merkitys on aivan erilainen. Värjäyskasveja on autiomaan seuduilla runsaasti. Värienkehitys on kokenut monta eri vaihetta, ja kasvivärjäys pääsi liki loppumaan, kun teolliset aniliinivärit tulivat markkinoille. 1930-luvun lama sekin osaltaan vaikutti koko kutomateollisuuteen, ja syvä laskukausi liki romutti koko tuotannon. Silloin huomattiin panostaa enemmän laatuun ja omaperäisyyteen, luonnon omiin väreihin, joita saadaan paikalliselta seudulta. Navajot käyttävät värjäyksessä suomalaisillekin monia tuttuja kasveja, kuten punasipulia, ruskeaa sipulia, lepän kuorta, tammen kuorta, salviaa, jne. Mielenkiintoisena lisänä väreissä on auringonkukan siemen, josta saadaan sinistä väriä ja ruusunmarjoista vaaleanpunaista. Puretusaineena on käytetty perinteisesti alunaa, mutta myös virtsaa. Värjäystekniikat ovat erinomaisen taitavia ja monivaiheisia, ja siten tuloksena on hyvin kirkkaita värejä. Esimerkiksi puiden tuhkaa on käytetty lisänä antamaan väriä muiden väriaineiden yhteydessä. Tuhkana on ollut joko neulas- tai juurituhkaa. Toisinaan langat on kuivattu auringossa värjäyksen päätteeksi. Olen itse oppinut navajoilta värjäystekniikoita. Esimerkiksi villan he pesevät pienissä erissä käsin, haaleassa vedessä. Samaten kuvioissa on mieltä kiehtovia aiheita, ja olen itse käyttänyt sieltä saamiani ideoita esimerkiksi lapasiin. Asun itse Las Vegasissa, Nevadassa, ja olen käynyt navajo-alueella monet kerrat. Internetissä on myöskin ilahduttava määrä tietoa heidän käyttämistään tekniikoista. Oma villan kehräykseni alkoi jo 40 vuotta sitten, kun Suomessa minulla oli oma

Teksti: Mika Koponen, Las Vegas, Nevada, USA Kuvien lähde: http://arizonaexperience.org/people/navajo-weaving

Navajokehrääjä värttinällä kehrätyn langan kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kehräys, jolla saadaan paksua lankaa. Kuvan alakulmassa tyypillinen navajo-ryijy ❯.

KAUPUNGISSAKIN VOI VÄRJÄTÄ

Kuva: Lions Club Helsinki/Aurora

TÄMÄ ON LEMPILAUSEENI. Kaupungissa, myös kerrostaloasunnossa, voi värjätä synteettisten värien lisäksi myös luonnonväreillä. Kaupungissa voi myös kerätä värikasveja, kunhan muistaa, mitä laissa on mainittu jokamiehen oikeudesta. Ja ainahan voi kysyä maanomistajalta lupaa varsinkin silloin, kun näkee kaadetun tai kaatuneen puun, leikattuja oksia tms. tuhottua, joka sopii väripataan. Sipulinkuorienkaan ei tarvitse päätyä biojäteastiaan, vaan ne voi laittaa talteen. Vähitellen niistä kertyy kattilallinen. Itse tein ensimmäisen värjäyskokeiluni koivunlehdillä kerrostalokaksion keittiössä liesituulettimen alla. Hyvin toimi.

Värjättiin Helsingissä

Pakilan kaupunginosa järjesti keskiaikatapahtuman yläasteen pihalla 600-vuotisjuhlansa kunniaksi toukokuussa 2018. PKS-värjärit esittelivät siellä luonnonväreillä värjäämistä. Lions Club Helsinki/Aurora järjesti keskiaikaisen muotinäytöksen, johon värjärikiltalaiset lainasivat keskiaikapukujaan. Kiitos kaikille lainaajille! Yleisöä oli paljon ja koko tilaisuus saavutti suuren suosion. Tämän juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Pakilassa Pakintalon pihalla kekri. Sielläkin helsinkiläisvärjärit olivat kahden hengen voimin värjäämässä. Pukkisaaren muinaismarkkinoilla syyskuun alussa oltiin myös esittelemässä luonnonväreillä värjäämistä. Läntinen Pukkisaari on idyllinen pieni saari Tamminiemeä vastapäätä. Meillä oli siellä hyvä ja iso värjäyspaikka polun varrella. Tänäkin vuonna ollaan menossa sinne. Tule mukaan! Tässä lehdessä on erillinen ilmoitus siitä. Oma kokemukseni on, että sinne, missä väripata porisee, tulee kiinnostuneita katselijoita. Ilmeisesti astioista nouseva höyry ja savunhaju herättävät huomiota. Värjäysnäytöksessä on kiva olla mukana, tunnelma rento ja tapahtumat kokonaisuudessaan miellyttäviä. Tule kokemaan värjäyksen iloa myös tällä tavalla joko mestarina tai oppipoikana. Näinkin voi aloittaa ”värjäysuransa”. Tuija Timonen

Kuvat: Tuija Timonen

KESÄLIPPIS teksti ja kuvat: Margit Sanaksenaho

LANKA: 1 % rautaesipuretettua pellavaa tai puuvillaa, värjätty kokenillilla KOUKKU: 3–3,5

KÄSITYÖOHJE

Tässä silmukoita 122 (päänympärysmitta 58 cm), virkkaa, yhdistä ketjuksi. VIRKKAA kiinteillä silmukoilla n 3–4 krs, 4.–5. kerros pylväitä seuraavasti: kolme pylvästä,1 ktjs, seur. pylväs viidenteen s:an. Siten, että muodostuu nauhakuja. JATKA kiinteillä silmukoilla n. 16 kerrosta, aloita päälaen kavennukset, n. joka kuudes silmukka hypätään yli. Riippuen langasta, huomaat kyllä työn edetessä, että päälaesta tulee hatun mallinen. Siis LISÄÄ TAI VÄHENNÄ kavennussilmukoita tarpeen mukaan. PÄÄTÄ TYÖ päälaelle. VIRKKAA ketjusilmukoin kiristysnauha, jolla voi säädellä hatun sopivuutta. Lipan kaavan voit ottaa jostain sopivasta lippiksestä. LEIKKAA kaavanmukaiset (+2 cm saumanvarat) kappaleet haluamastasi kankaasta (2), sekä kaavan kokoinen tukikangas. TIKKAA lippakappaleet ja KIINNITÄ myssyn reunaan.

Scilla – sinistä ja jäänkarvaista Teksti ja kuvat Seija Lahtinen

TAITO-LEHDESSÄ ILMESTYNEEN Krista Vajannon artikkelin ohjeen mukaan Idänsinililjasta (Scilla sibirica) saa keittovärjäyksellä ja aluna-viinikivipuretuksella jäänkarvaista eli sinisen vihreää lankaa. Sitähän piti kokeilla! Kaupunkien puistoissa ja laajoilla nurmialueila scillaa kukkii keväisin sinisenä mattona, vaan ajattelin olla omavarainen, jos vaikka värjäyskokeilu onnistuisi ja tarvetta olisi useampanakin vuonna. Siis kauppaan ja scillan sipulit maahan. Keväällä riivin jo lakastumaan päin olevat kukat kattilaan ja keitin niitä tunnin verran vähässä vedessä. Jäähdyttelyn jälkeen lisäsin sadevettä ja langat kukkien joukkoon. Alunaa 10 % ja viinikiveä 5 % lisäsin veden ollessa n. 40 asteista. Keitos oli 80 asteessa tunnin, ja sen jälkeen langat jätin liemeen jäähtymään seuraavaan päivään. Tuloksena oli kesätaivaan sinistä lankaa! Kukkia oli n. 3 litraa eli 10 litran kattilassa kolmannes ja valkoista lankaa (75WO, 25PA) 50 g. Tänä keväänä poimin kukat heti avauduttuaan, monet vielä nuppuisena, kattilan pohjalle parin sentin verran eli n. 2 litraa. Keittotapa sama, mutta tällä kertaa puretteena pelkästään alunaa, 15 %, ja käytin porakaivovettä, jossa on hieman rautaa mukana. Keittoliemi oli paljon vihreämpää eli todellinen myrkynkeittäjän liemi. Lanka värjäytyi tällä tavoin vihreäksi, ei siniseksi. ‘Jäänkarvainen’ on mielestäni erittäin kuvaava nimi näille värjäyksille, väri vie ajatukset Lapin keväthangille ja heräävään aluskasvillisuuteen. Sininen lanka on hyvin pitänyt värinsä ja samoin oletan tämän jäänkarvaisenkin, joten totean onnekseni, että scilla saa vapaasti levitä puutarhaan!

Papu Pirtola on poissa Värjärikillan entinen puheenjohtaja, turvetekstiilitaiteilija, Papu Pirtola menehtyi äkillisesti sairauskohtaukseen 18.11.2017. Hän oli kuollessaan 68-vuotias. Papu oli killan perustajajäsen ja toimi yhdistyksessä aktiivisesti erityisesti sen alkuvuosina. Papu Pirtolan mielenkiinnon kohteita olivat turvemateriaalin käyttö huovutustöissä ja rakennuseristeenä, luonnonvärit ja kehräys. Turvemateriaalin hän koki kiehtovan alkukantaisena. Papu opiskeli 70-luvulla Helsingin yliopistossa kansanrunoutta, kirjallisuutta ja kansantieteitä. Kiinnostus mytologiaan, asioiden alkujuuriin ja syntyyn sekä kansanperinteeseen näkyi niin Papun töissä kuin opetuksessakin. Hänellä oli tarinoita, runoja ja kertomuksia oppilaille ja ystäville. Papun puheenjohtajakaudella, vuosina 2004–2005, järjestettiin Värjäripäivät Katajanmäen ekoyhteisössä. Suomessa oli tuolloin käynnissä erilaisia turvevillahankkeita, ja Papun kurssilaiset värjäilivät värikkäitä suomenlampaankikkaroita käytettäväksi turvehuovutuksessa. Samalta aikakaudelta moni muistaa Papun Töölönlahdelle ideoiman turvesaunan. Kilta teki Papun johdolla yhteistyötä myös Hyötykasviyhdistyksen kanssa niin näyttelyn muodossa kuin tutustumalla Annalan puutarhaan. Värjärinä Papu käytti aina luonnonvärejä. Hän oli kiinnostunut värien terapeuttisista vaikutuksista ja koki luonnonvärit harmonisoivina. Vuoden 2006 Värjäripäivillä Toivakassa hänen kurssillaan värjättiin punaisia sävyjä krappijuurella ja kokenillilla. Kehrääjänä Papu oli taitava, ja Evon värjäripäivillä 2008 opiskeltiin nokkoskuidun kehräystä hänen avullaan. Vuonna 2013 Papu valittiin Värjärikillan Vuoden Värikkääksi. Omia taidetekstiilejä ja pohjallisia hän valmisti huovuttamalla turvetta luonnonvärjätyn villan sekaan. Papun isot huovutetut taideteokset olivat näytteillä mm. vuoden 2012 Värjäripäivillä Helsingissä. Papun henkilökohtainen taiteilijahistoria ulottuu pitkälle 70-luvun puoliväliin, josta lähtien hän on osallistunut erilaisiin yhteisnäyttelyihin niin Suomessa, Virossa, Saksassa kuin Ukrainassakin. Hurahdettuaan turvekuituun vuonna 1992 Papu ryhtyi turvetaiteilijaksi. Suuri yleisö sai nähdä Papun teoksia esimerkiksi kahdessa isossa lapsille suunnatussa kiertonäyttelyssä. Papun viimeiseksi näyttelyksi jäi helsinkiläisessä Papu Galleriassa pidetty Suosta nousseet -näyttely, joka päättyi hänen kuolinpäivänään. Kiinnostus turpeeseen vei hänet ympäri maailmaa, ja hänellä oli paljon yhteyksiä esimerkiksi saksalaisiin ja sveitsiläisiin värjäreihin ja käsityöläisiin. Kontakteja syntyi myös kansainvälisistä huovuttajien tapahtumista sekä International Peat -kongresseista. Papu osallistui vielä toukokuussa 2017 Skotlannissa pidettyyn kongressiin. Taiteen luomisen lisäksi Papu teki töitä Snellman-korkeakoulussa erityisopettajana, ja opetti turvehuovutusta kysynnän mukaan. Hänen kukkiva huumorinsa, mielikuvituksen lento ja nokkelat letkautukset jäivät itselleni yhteisistä vuosista mieleen.

Ja todella, minunkin käsitykseni on, että sipulinkuoriväri ei kestä kovin kauaa, mutta mikäpä tässä maailmassa kestäisi? Emme mekään, vaikka kuinka värjättäis itseämme! (Papu Pirtola)

Anna-Karoliina Tetri Ritu Kokkola Tuija Timonen

Kuva: Pirjo Lackberg

Tule mukaan tekemään Värillä-lehteä

Värillä-lehden rikkaus on jäsenten ääni ja kokemuksella hankittu tieto. Julkaisemme värjäysaiheisia juttuja laidasta laitaan. Toivottuja aiheita ovat muun muassa uudet värjäyskokeilut, käsityötekniikat ja paikallisryhmien toiminta. Varaamme palstatilaa myös tieteellisesti tutkitulle tiedolle ja opiskelijoiden opinnäytetöille.

Kerro paikallisryhmäsi toiminnasta

Värjärikilta on valtakunnallinen yhdistys, ja meillä on jäseniä ympäri Suomen ja muutamia ulkomailla asuviakin. Värillä-lehteen toivotaan juttuja uusista paikallisryhmistä ja kaikkien ryhmien tapahtumista. Omassa lehdessä jaettu tieto ilahduttaa ja hyödyttää myös muita paikallisryhmiä.

Kirjoita matka- tai kurssikertomus tai juttu näyttelykäynnistä

Muista Värillä-lehti, kun matkaat Suomessa tai maailmalla. Lyhyetkin jutut kuvineen kannattaa jakaa muiden iloksi.

Muista kuvat

Toivomme kuvia juttujen yhteyteen. Kuvissa tulee olla riittävä resoluutio painolaadun varmistamiseksi. Se saadaan, kun kuvat parhaalla asetuksilla ja käytät lähettäessäsi kuvaa vähintään resoluutiota 300 dpi. Toimita kuva alkuperäisessä tiedostomuodossa erillisenä liitteenä. Älä sijoita kuvaa esimerkiksi tekstin joukkoon. Lisätietoja saat osoitteesta info@varjarikilta.fi.

VÄRJÄ

RIKIL TA RY :N LE HTI • SYKSY

TI •

LEH

S OTU

TIED Y:N TA R RIKIL

0 ÄT 2 KEV

JÄ VÄR

-V uod en -K Vär esä ik nV -L ärjä äs een rip a nk -V äiv uos eitt ät iko i kou össä sku tsu - Lupiini - Värjäripäivät 2017

- Muista jäsenmaks u - Luonnonpuretteet

2017

Facebookissa: Hae

☞ Luonnonvärjärit – Värjärikilta

www.varjarikilta.fi

Värjärikillan viestintäkanavat VIRALLISET VIESTINTÄKANAVAT: • Webbisivut: www.varjarikilta.fi ja sivuston Jäsenille-osio salasanan takana. (Käännythän kirjautumisongelmissa osoitteen info@varjarikilta.fi puoleen.) • Värillä-lehti: Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa: touko- ja marraskuussa. • Uutiskirje & Jäsenkirjeet: Uutiskirje ilmestyy kahdesti vuodessa. Jäsenkirjeitä lähetetään tarpeen mukaan.

SOSIAALINEN MEDIA: Facebook-ryhmät: • Värjärikillan avoimeen ryhmään Luonnonvärjäys - Värjärikilta on löytänyt yli 900 luonnonvärjäyksestä kiinnostunutta! Täällä sana on vapaa - kunhan siihen jotenkin liittyy luonnonvärjäys :) • Joillakin paikallisryhmillä on omia ryhmiään (esim. Hämeen Lupiinit, Etelä-Karjalan värjärit). Ne on tarkoitettu paikallisryhmien sisäiseen viestintään. • Paikallisryhmien vetäjät voivat keskustella omassa ryhmässään Värjärikilta paikallisryhmien vetäjät ja saada vertaistukea ja ideoita muilta vetäjiltä. Lisätietoja tästä saa Terhikki Mäkelältä.

MUUT SOSIAALISEN MEDIAN KANAVAT: • Värjärikilta on Instagramissa tunnuksella @varjarikilta. Voit ottaa killan seurantaan ja jakaa kuvia omista värjäilyistäsi tunnisteilla #värjärikilta #luonnonvärjäys #luonnonvärjärit • Värjärikilta löytyy nyt myös Twitteristä käyttäjätunnuksella @varjarikilta. Samat tunnisteet kuin Instagramissa toimivat täälläkin.

Kuva: Pirjo Lackberg

Tulipesät ja kattilat Oman tulipesän ja kattiloiden hankinta Värjärikillan www-sivujen Jäsenille-osiosta löydät tekniset piirrokset tulipesän rakentamiseen. Rakentamiseen kannattaa ryhtyä kattilalähtöisesti, jotta tulipesä ja kattila sopivat hyvin yhteen. Hyviä kattiloita tai muita soveltuvia astioita voi metsästää tavallisten kirpputorien lisäksi myös netin kirpputoreilta ja ostoja myyntiryhmistä. Myös metalliromunkeräysfirmoista ja armeijan ylijäämätarvikkeita myyvistä liikkeistä voi tehdä löytöjä.

Kuva: Seija Lahtinen

Hae

☞

www.facebook.com Luonnonvärjärit – Värjärikilta www.varjarikilta.fi

Kuva: Pirjo Lackberg