1. PERUSTOIMINTA

Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Tässä mainittujen toimintojen lisäksi Seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn nimissä. Tätä perustoimintaa tukeakseen Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laajaalaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaalit ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille Suomessa ja muissa maissa. Seura toimii myös alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana Suomessa.

Arvot

Seuran toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Seura puolustaa kulttuurin saavutettavuutta ja esteettömyyttä, ja sen tapahtumissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Kulttuurilla on Seurassa itseisarvo, ja se haluaa kaikin keinoin vahvistaa sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä. Arvoista linjataan tarkemmin osoitteessa sarjakuvaseura.fi.

1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT

Hallitus 2022. H-P Lehkonen (puheenjohtaja), Vesa Kataisto, Ville Manninen, Heta Nääs, Pauli Ruonala (sihteeri), Jaakko Seppänen, Arvi Tammi, Sara Valta, Reine Palmqvist, Reetta Laitinen

Varajäsenet: Nika Kiiskilä, Hannele Richert

Uudelle vuodelle 2022 valittiin uusi puheenjohtaja, H-P Lehkonen.

Työntekijät. Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina koko- tai osa-aikaisesti seuraavat henkilöt: Maura Manninen (tuottaja)

Anna Neva (opetusvastaava ja graafinen suunnittelija)

Kalle Keinonen (opetusvastaava)

Reine Palmqvist (festivaalituottaja)

Lauri Pulkkinen (opetusvastaava)

Hannele Richert (toimistosihteeri)

Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja)

Kati Vuopala (tuottaja ja graafikko)

Athanasía Aarniosuo (toiminnanjohtaja, festivaalien taiteellinen johtaja toimeksiannolla)

Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Seurassa työskenteli myös työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuvafestivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on perinteisesti suuri.

1.2 TALOUS

Vuonna 2022 sarjakuvaseura joutui sopeutumaan koronapandemian jälkeensä jättämään kassavajeeseen sekä OKM:ltä saamatta jääneen yleisavustuksen puutteeseen.

Seuran pääasiallisena rahoituslähteenä olivat edelleen erilaiset avustukset. Talous perustui poikkeuksellisen paljon pienempiin hankerahoituksiin ja koronaavustuksiin. Vuoden aikana tehtiin myös joukkorahoitushanke Pelastetaan Suomen sarjakuvaseura Kultuurilahja-palvelun kautta. Rahoitus tuotti Suomen sarjakuvaseuran perustoimintaan ja Helsingin sarjakuvafestivaaleihin 18 654 €. Lisäksi kasvatettiin omarahoituksen osuutta jäsenhankinnan kautta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatun kurssitoiminnan kehittämisellä. OKM:n yleisavustus vuodelle 2022 jäi ikävien sattumusten vuoksi hakematta, ja tähän jouduttiin reagoimaan tavallista pienemmällä henkilöstöllä sekä muuttamalla Porthaninkadun tiloista Herttoniemeen.

Vuonna 2022 muita toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat myös Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toimintaavustus (30 000 €) sekä opetustoimintaan kohdennetut avustukset (OKM ja Taike). Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin tuplasti edellisvuotta enemmän, kuusitoista kappaletta. Osa vuonna 2021 saadusta harrastuskerhotoiminnan rahoituksesta jaksotettiin kaudelle 2022 lukukausittaisesti. Koronapandemian vuoksi myös kansainvälisten projektien pienten avustuksien käyttöä oli siirretty kaudelle 2022. Kesäkuussa 2022 saatiin OKM:n korona-avustus, 10 000 euroa, paikkaamaan Seuran koronan takia hankaloitunutta tilannetta. Sarjainfon ja Helsingin sarjakuvafestivaalien kuluja katettiin myös toteuttajien pienillä henkilökohtaisilla apurahoilla, Sarja- kuvamuseon ja Sarjakuvantekijät ry:n tuella sekä Kuvittajat ry:ltä saadulla apurahalla (6000 €).

Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuksen vuokrat ja sarjakuvafestivaalien kulut. Muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät Seuran tilinpäätöstiedoista. Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2022 oululainen Talenom Oyj.

1.3 SEURAN JÄSENYYS

Sarjakuvaseuran jäsenmaksu (samalla Sarjainfon tilausmaksu) oli 35 € aikuisilta, 30 € alle 18-vuotiailta ja 50 € pelkälle tilaukselle vuodessa. Myös 350 euron tukijäsenoptio on olemassa. Seuran jäsenmäärä nousi kampanjoinnin myötä vuoden aikana ilahduttavasti: jäsenmäärä oli vuoden alussa 752 ja lopussa 839 henkilöä.

Jäsenkortti. Seuran jäsenet saivat jäsenkortin, jolla sai alennuksia ja etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2022 myös Asema Kustannus, Kulku-Katin Poika, Geezers, Otavan kirjakauppa, Rosebud, Snow White, Särö, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa.

1.4 SARJAINFO-LEHTI

Sarjainfo täytti vuonna 2022 50 vuotta! Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpitoväline jäsenistöön. Lehteä on julkaistu vuodesta 1972, ja se ilmestyy normaalisti neljästi vuodessa.

Lehdessä esiteltiin vuonna 2022 koti- ja ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja reportaasein, kirjoitettiin tutkimuksista ja tapahtumista sekä julkaistiin kritiikkejä uusista kirjoista ja pienlehdistä. Vakiopalstoja olivat uutiset, muistokirjoitukset, vinjetisti, Ajan vangit, sarjakuvan syventävä opas, kirja-arviot ja pienlehtiarviot. Perusteellisten kirja-arvioiden merkitys korostuu muuttuvassa mediakentässä, jossa ne muutoin vähenevät. Lehti toteutetaan avustajakunnan voimin, josta osa saa palkkioita, mutta osa sisällöstä tehdään yhä myös vapaaehtoisvoimin. Vuonna 2022 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1200 / numero (numerossa 3/22 painos 1500). Vanhempia Sarjainfoja julkaistiin ilmaiseksi verkossa luettavaksi, ja joitain uusia artikkeleita jaettiin erikseen verkkosivuilla. Lehti on kulttuurilehtien järjestön Kultti ry:n jäsen.

Lehti sai vuoden sisältöihin tukea Sarjakuvamuseolta, Kuvittajilta, Grafialta, Kulttuurilahjajoukkorahoitukselta, Sarjakuvantekijöiltä ja JOKESilta. Toinen Kulttuurilahja-joukkorahoituskampanja Sarjainfolle erikseen pidettiin joulu-tammikuussa 2022–23 ja se tuotti yhteensä 2400 €.

Sarjainfo #194–195 1–2/2022.

116 sivua, sisältää mm.

• Janne Kukkonen

• Jenna Oldén ja Riina Tanskanen

• Sami Kivelä

• Riad Sattouf

• Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga

• Martin Rowson

• Norjalaiset pilapiirrokset

• Naji al-Ali ja Handala

• Sarjakuva ja siirtolaisuus

• Sarjakuva: Warda Ahmed

• Vuoden 2021 parhaat sarjakuvat

• 23 arviota, mm.: Marko Turunen, Matti Hagelberg, Derf Backderf

Sarjainfo #196 3/2022.

Erikoisnumero: Puupäähattu 50 vuotta. Sata sivua, sisältää mm.

• Harri ”Wallu” Vaalio

• Riitta Uusitalo

• Katja Tukiainen

• Pentti Otsamo

• Erkki Tanttu

• Mistä Puupäähattu-palkinnossa on kyse

• Keijo Ahlqvist (1955–2022), Jean-Claude Mézières (1938–2022)

• 19 arviota, mm.: Harri Römpötti, Jarno Latva-Nikkola, Juliana Hyrri

• Kansi: Kati Kovács

Vierailevina teemapäätoimittajina numerossa toimivat Vesa Kataisto ja Ville Hänninen. Kiitos yhteistyöstä ja tuesta Sarjakuvamuseolle! Numero oli samalla osa Sarjakuvamuseon Puupäähattu-näyttelyprojektia.

Sarjainfo #197 4/2022.

84 sivua, sisältää mm.

• Kansijuttu: Kari A. Sihvonen

• 50 vuotta Sarjainfoa

• Darryl Cunningham

• Kimmo Lust

• Graafisesta suunnittelusta

• Sarjakuva ja suomirock

• 29 arviota, mm.: Maikki Harjanteen Minttu

1.5 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut maan arvostetuinta sarjakuvantekijöiden elämäntyöpalkintoa eli Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Vuonna 2022 Puupäähattu täytti 50 vuotta. Vuoden 2022 Puupäähattu myönnettiin 19.1.2022 luokanopettaja ja sarjakuvataiteilija Harri “Wallu” Vaaliolle.

Wallun töistä avattu näyttely oli esillä 19.1.–28.2. Kansalliskirjaston kahvilassa Helsingissä.

PERUSTELUT PALKINNOLLE. Vaalio on syntynyt vuonna 1956. Aiemmin sarjakuvaneuvoksen arvonimen saaneen Vaalion työt tunnetaan parhaiten hänen nimimerkistään Wallu. Se on tullut tutuksi käytännössä kaikilta mahdollisilta sarjakuvan osa-alueilta. Vaalion sarjakuvantekijän ura alkoi jo 1970-luvun puolivälissä, jolloin hänen ensimmäisiä sarjojaan julkaistiin muun muassa Sarjiksessa, Non Stopissa ja Sarjainfossa.

Vaalio voitti 1980-luvun alussa kaksi ensimmäistä Kemin sarjakuvakilpailua ja julkaisi neljän albumin verran omia kulttuurikuvasarjojaan. Tämän jälkeen Wallun sarjakuvia, eli tekijän mukaan ”naurettavia sarjoja”, on ilmestynyt kymmenittäin. Näistä pitkäikäisimpiä ovat yli 30 vuotta ilmestynyt strippisarja Armas eli Lämsänperäläiset sekä yhä jatkuva KyöPelit. Yhteistyö Rauli Nordbergin kanssa on tuottanut muun muassa villin lännen parodia Punaniskan, jota Sanoma julkaisi 1990-luvulla 15 albumin verran. Punaniskaa on käännetty myös saksaksi.

Varhain alkanut innostus kotitietokoneisiin teki Vaaliosta suomalaisen digisarjakuvan pioneerin. Toinen merkittävä alue hänen tuotannossaan ovat lasten sarjakuvat kuten Hessu-kirjasarja ja Disneyn nimissä tehdyt Nalle Puh -sarjat. Sarjakuvien teon ohella Vaalio on ollut mukana toteuttamassa pariakymmentä sarjakuvanäyttelyä, joissa on esitelty suomalaista sarjakuvaa sekä Suomessa että kansainvälisesti.

1.6 MUITA PROJEKTEJA

Suomen sarjakuvaseura Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10. Suomen sarjakuvaseuralla oli osasto Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10.2022. Osastolla esiteltiin Suomen sarjakuvaseuran toimintaa, pidettiin avoimia työpajoja (mukana Tuuli Hypén, Pertti Jarla, Susanna Partio ja Sarjakuvakeskuksen Perjantaipaja) ja esillä oli Sarjainfo-lehden 50-vuotista historiaa esittelevä näyttely. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n kirjamessuosastolla oli lisäksi puheohjelmaa 50-vuotiaasta Sarjainfo-lehdestä.

Ukraina-avustuskampanja. Facebookiin perustettiin taiteilija Janne Torisevan aloitteesta sarjakuvantekijöiden yhteinen ryhmä “Auta Ukrainaa, saat sarjakuvaa”, jossa myydään originaalitaidetta Ukrainan hyväksi. Maksut suunnataan kokonaisuudessaan suoraan avustusjärjestöille ja kampanja jatkuu niin kauan kuin on tarpeen.

Wallun pyöreät, sivellintekniikalla toteutetut ja animaatiohenkiset pottunokkahahmot ovat hyväntahtoisia toimijoita. Hänen sarjoissaan käsitellään karujakin aiheita, mutta aina positiiviseen lopputulemaan pyrkien. Arkisista tilanteista löytyy paljon huumoria, kun niihin lisätään hieman absurdismia. Ei mitään uutta auringon alla, todistaa esimerkiksi Wallun anakronismeilla höystetty Mikrokivikausisarja.

Vaalio on tehnyt myös suuren työn sarjakuvantekijöiden ammatillisen aseman parantamiseksi. Hän on Sarjakuvantekijät ry:n perustajajäseniä ja toimi pitkään yhdistyksen puheenjohtajana. Edelläkävijänä ja sarjakuvien(kin) opettajana Vaalio on ollut tärkeä vaikuttaja hyvin suurelle joukolle nykyisiä sarjakuvantekijöitämme. Toisinaan hän on ollut harmaa eminenssi, joka tieten tahtoen ei ole halunnut korostaa omaa merkitystään.

Kokoelma. Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta ja medialeikkeitä. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarjakuvaseuran omaan varastoon.

Kokoelmaa kartutettiin aiemmin muutamilla lahjoituksilla. Kartuttaminen on kuitenkin nykyisissä olosuhteissa vaikeaa, ja kokoelmaan uhkaakin syntyä suurempi ajallinen aukko. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on näin ollen jäissä. Seura jatkaa uuden kokoelmapaikan ja -rahoituksen sekä yhteistyötahojen etsimistä.

Sarjakuva-automaatti. Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti sijaitsi vuonna 2022 Sörkan Ruusussa. Automaatti korjattiin vuoden aikana toimintakuntoon. Se täytettiin tätä tarkoitusta varten pidetyn lyhytkurssin aikana tuotetuilla sarjakuvilla.

Sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu

Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat Seuran arvot (ks. luku 1, Perustoiminta).

Vuodesta 2017 Sarjakuvakeskus toimi Helsingin

Kalliossa osoitteessa Porthaninkatu 9. Vuoden 2022 helmikuussa Sarjakuvakeskus siirtyi uusiin tiloihin

Helsingin Herttoniemeen pääosin matalampien vuokrakustannusten takia. Keskuksen toiminta on otettu alueella vastaan hyvin. Keskuksen toiminnot, siis sekä opetustoiminta että toimisto, jakavat Herttoniemenrannassa saman tilan. Tästä syystä vuoden 2022 aikana kiinnitettiin erityistä huomiota tilankäytön aikatauluttamiseen.

Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui Arabiassa ja Karakalliossa, kun taas Kalliossa pidetty opetustoiminta siirtyi Sarjakuvakeskuksen muuton takia Herttoniemenrantaan.

Opetustoiminta

Opetuksen kivijalan ovat perinteisesti muodostaneet Sarjakuvakeskuksen tiloissa Helsingissä sekä pääkaupunkiseudulla harrastuspisteissä pidetyt sarjakuvakurssit ja -työpajat, kouluissa järjestetyt harrastusryhmät sekä loma-aikojen leirit. Opetustoiminnan ytimessä ovat syrjimättömyys sekä taiteen saavutettavuuden, tasa-arvon, moniäänisyyden, yhteisöllisyyden ja rasisminvastaisuuden edistäminen.

Sarjakuvakeskus on oman kurssitoiminnan sekä erilaisten hankkeiden kautta kehittänyt ja jatkanut sarjakuvan ja sen lähitaiteiden opetusta. Pandemian pikkuhiljaa väistyttyä keskuksen opetustoiminta on palannut pääosin lähiopetuksen käytäntöihin, mutta pandemian aikana opitut etätaidot ovat jääneet osaksi verkkokurssien sisältöjä. Nämä kurssit ovat olleet selkeä ja hyvin perusteltu lisä keskuksen tarjonnassa erityisesti muualla kun pääkaupunkiseudulla asuvien näkökulmasta. Opetusta suunnittelivat vuonna 2022 kuukausipalkkaiset opetusvastaavat Anna Neva, Kalle Keinonen sekä syyskuusta lähtien Lauri Pulkkinen. Lisäksi opetustoimintaa järjestivät tuntiopettajat ja hanketyöntekijät, jotka ovat ammatitaitoisia taidepedagogeja sekä sarjakuvataiteilijoita.

Vuonna 2022 Sarjakuvakeskukselle suuntautuneiden vierailujen sekä Sarjakuvakeskukselta eri kohteisiin tilattujen vierailujen määrä alkoi kasvaa viime vuoteen verrattuna palaamatta kuitenkaan vielä pandemiaa edeltävälle tasolle.

Avoimet työpajat. Maksuttomat, avoimet croquis-pajat jatkuivat vuonna 2022 Kulttuurikeskus Caisassa. Myös Perjantaipaja kokoontui vuoden aikana Discordissa, Sarjakuvakeskuksen tiloissa Herttoniemenrannassa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Keväällä järjestettiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kaksi maksutonta Seikkailusarjispajaa Herttoniemenrannassa. Seikkailusarjistyöpajoja opettivat Seikkailutaidekoulun opettajat.

Sarjishaaste Sarjakuu järjestettiin lokakuussa 2022 toista kertaa. Sarjakuu oli lokakuun kestävä avoin sarjishaaste, johon osallistuttiin Instagramissa. Haasteeseen osallistuvia ohjeistettiin liittymään mukaan Instagramissa käyttämällä tageja #sarjakuu ja @Sarjakuvakeskus. Haastoimme mukaan Sarjakuuhun kaikki, jotka halusivat kehittää luovuuttaan ja piirtotaitojaan. Aiheiden ideoinnissa olivat jälleen mukana Sarjakuvakeskuksen perjantai-

Lasten lauantai. Kerran kuussa järjestetyt, ilmaiset työpajat tavoittivat etenkin lähialueen lapsia ja nuoria. Toimintaa suunniteltiin koko perhe huomioiden, ja aiheina olivat mm. kuvitus, taikahahmot, manga, kartat, zinet ja 3D-sarjakuvatalot. Vuoden viimeinen animaatiopaja järjestettiin ensimmäistä kertaa englanniksi. Suurin osa pajoista toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Kuvituspajaa tuki Kuvittajat ry.

Kurssit

Vuonna 2022 Sarjakuvakeskuksen kursseille ja leireille osallistui kevätkaudella 152 henkilöä ja syyskaudella 221 henkilöä.

Koronapandemian muutokset vaikuttivat kurssien järjestämiseen kuten aiempinakin vuosina. Keväällä 2022 aikuisten kurssit jatkuivat etäopetuk- sessa, mutta lasten ja nuorten kurssitoiminta päästiin jälleen aloittamaan lähiopetuksessa. Etäopetus koostui opettajan tekemistä ohjevideoista, yhteisistä videopuheluista, itsenäisestä työskentelystä sekä opettajan antamasta henkilökohtaisesta palautteesta.

Lasten ja nuorten kurssit. 7–16-vuotiaiden kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi Helsingin Arabianrannassa, Pihlajamäessä ja Espoon Karakalliossa hajautetun mallin mukaisesti yhteistyökumppanien tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Ajatuksena on tuoda toimintaa lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa tai animaatiota. Lasten ja nuorten kurssitoimintaa toteutettiin pääosin lähiopetuksessa. Maunulassa järjestettiin maksuton nuorille suunnattu sarjakuvakurssi keväällä 2022 OKM:n tuella.

Aikuisten kurssit. Aikuisten kurssit pidettiin keväällä kokonaan etänä muuton ja pandemiatilanteen vuoksi. Kesällä ja syksyllä järjestettiin aikuisille myös lähiopetusta. Osallistujien toiveiden mukaan Sarjakuvailmaisu 1 & 2 -kursseja järjestetään kuitenkin jatkossa myös etänä, mikä parantaa kurssien saavutettavuutta.

Taiken ja Helsingin kaupungin myöntämät koronaavustukset mahdollistivat myös uudenlaisten taidealan ammattilaisille suunnattujen lyhytkurssien järjestämisen. Lyhytkurssien tavoitteena oli taiteilijoiden työllistymisen ja työhyvinvoinnin edistäminen.

Loma-aikojen leiri- ja kurssitoiminta. Pidempien kurssien lisäksi järjestettiin koulujen loma-aikoina sarjakuvaleirejä ja -työpajoja lapsille ja nuorille. Uudenlainen seikkailutaidetta ja sarjakuvaa yhdistelevä Seikkailusarjisleiri järjestettiin etäopetuksessa keväällä 2022 yhteistyössä Seikkailutaidekoulun ja Entressen kirjaston kanssa. Kesällä järjestettiin Herttoniemenrannassa nuorille suunnattu mangaleiri sekä kaksi lasten leiriä. Seikkai lutaideleiri ja mangaleiri järjestettiin OKM:n tuella.

Kev N Ja Kes N Kurssit Ja Leirit

Sarjakuvailmaisu 1

Sarjakuvailmaisu 2

Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle

Lyhytkurssi sarjakuvaa tekevälle: Sarjakuvamatka

Lyhytkurssi sarjakuvaa tekevälle: Risografia

Lyhytkurssi sarjakuvaa tekevälle: DIY-taidegrafiikka

Nuorten sarjakuvakurssi Maunulassa

Lasten sarjakuvakurssi Pihlajamäessä

Lasten animaatio- ja sarjakuvakurssi Karakalliossa

Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla

Seikkailusarjisleiri

Lasten sarjisleiri

Nuorten mangaleiri

Lasten sarjis- ja animaatioleiri

Syksyn Kurssit

Nuorten sarjakuvakurssi

Pihlajamäen sarjakuvakurssi lapsille

Kääntöpaikan lasten sarjakuvakurssit

Mangakurssi lapsille ja nuorille

Karakallion sarjakuva- ja animaatiokurssi lapsille

Nuorten muslimien ja maahanmuuttajataustaisten sarjiskurssi

Digitaalinen sarjakuva ja markkinointi -lyhytkurssit

Pienlehtiä Sarjakuva-automaattiin

Sarjakuvailmaisu 1 -etä- ja -lähikurssit

Kuvituskurssi

Komiikka ja tarinankerronta

Kuvat ja sanat

Sarjakuvat ja kuvittaminen ammattina -lyhytkurssit

Sarjakuvia yllättävistä materiaaleista

Sarjakuvataiteilijan työhyvinvointi ja itsensä johtaminen

Risografiaa sarjakuvaa tekevälle

Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle

Scifi & fantasia

Datasta sarjakuvakäsikirjoitukseksi

Koululaisten Harrastusryhm T

Koulupäivän yhteydessä toteutetut harrastukset ovat olleet osa Suomen sarjakuvaseuran lapsille suunnattua taidetoimintaa vuodesta 2016 saakka. Toimintaa on kehitetty ja laajennettu vuosien mittaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, Aluehallintoviraston sekä Espoon kaupungin tuella. Tavoitteena on ollut kehittää ja tuottaa laadukkaita ja innostavia matalan kynnyksen sarjakuva- ja animaatioharrastusmahdollisuuksia peruskoululaisille pääkaupunkiseudulla. Sarjakuvakeskuksen harrastusryhmien opettajina toimivat alan ammattilaiset: koulutetut taidekasvattajat ja sarjakuvataiteilijat.

Keväällä 2022 toteutettiin helsingissä Aluehallintoviraston tuella yhteensä 5 sarjakuvaryhmää Oulunkylän, Vallilan ja Roihuvuoren ala-asteella. Osassa ryhmistä tutustuttiin sarjakuvien lisäksi animaatioon. Kevään aikana Seura järjesti myös elokuva ja animaatio -harrastusryhmiä sekä sarjakuvaharrastusryhmiä Helsingissä osana Suomen malli -hanketta. Tämä toiminta tapahtui Suomenlinnan, Latokartanon peruskoulun, Pihlajiston, Metsolan, Pohjois-Haagan ja Suutarilan ala-asteilla, sekä Malmin peruskoululla.

Myös syksyllä 2022 toimintaa järjestettiin osana Suomen malli -hanketta. Elokuva ja animaatio - sekä sarjakuvaharrastusryhmiä pidettiin Helsingissä Latokartanon peruskoulussa sekä Pihlajiston, Metsolan, Pohjois-Haagan ja Suomenlinnan ala-asteella. Lisäksi Espoossa käynnistettiin uusia animaatio- ja sarjakuvaryhmiä Karhusuon, Soukan, Hansakallion, Kaitaan, Kirstin sekä Mainingin kouluissa osana Espoon omaa Harrastuspolku-hanketta. Harrastuspolku- ja Suomen malli -hankkeiden ryhmät ovat osallistujille maksuttomia.

ESPOON KULTTUURIKURKKAUS –SARJAKUVAA PÄIVÄKODEISSA

Vuonna 2019 aloitettu Kulttuurikurkkaus-toimintamalli jatkui yhteistyössä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön kanssa. Vuonna 2022 Sarjakuvakeskus toteutti lapsille suunnattuja sarjakuvapajoja sekä kasvattajille suunnattuja koulutuksia päiväkodeissa. Pajoja opettivat taidekasvattajat Milja-Maaria Terho ja Kalle Keinonen. Kulttuurikurkkauksen myötä Sarjakuvakeskuksen toimintaa toteutettiin vuoden 2022 aikana kahdeksassa eri espoolaisessa päiväkodissa.

Senioreiden Sarjakuvatoiminta

Sarjakuvakeskus järjesti vuonna 2022 senioreille suunnattua sarjakuvatoimintaa. Kinaporin palvelukeskuksessa pidetty kurssi kokoontui kerran viikossa sekä kevät- että syyskaudella taidekasvattaja Karri

Lehtosen johdolla. Tästä toiminnasta koottiin omaelämänkerrallinen sarjakuvajulkaisu sekä näyttely.

Taiteen edistämiskeskus tuki sarjakuvakeskuksen järjestämää senioritoimintaa sekä näyttelyä ja julkaisua.

Vuonna 2022 aloitettu senioritoiminta antoi vakaat perusteet toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle seuraavana vuonna.

2.2 NÄYTTELYT

Galleria Sarjakuvakeskuksen toiminta jäi tauolle keväällä 2022

Sarjakuvakeskuksen muuton myötä. Galleriassa oli esillä 14.1. saakka

Terhi Adlerin Plant Kingdom -näyttely. Näyttelyssä tutkittiin ihmisen ja kasvien suhdetta.

Yksittäisten kurssien näyttelyjä järjestettiin vuonna 2022 vain yksi. Kinaporin palvelukeskuksen seniorikurssin näyttely pidettiin kyseisessä palvelukeskuksessa marraskuussa.

Mukana näyttelyssä oli viisi senioriryhmän jäsentä. Näyttely toteutettiin Taiteen edistämiskeskuksen tuella.

Myös osana Helsingin sarjakuvafestivaalien ohjelmaa järjestettiin useita näyttelyitä (kohta 3.2).