SUNILA

-SUOMEN ENSIMMÄISEN METSÄLÄHIÖN TARINA

KARRI

Kun Alvar Aallon suunnittelemat Sunilan asuinrakennukset valmistuivat 1937, ensimmäiset juuri palkatut tehtaan työntekijät vertasivat niihin muuttoa jopa taivaasen saapumiseen. Takana oli maailmanlaajuinen lama ja vastikään itsenäistynyt ja veljessodan traumaattisesti kokenut Suomi otti ensi askeleitaan kohti uudenlaista modernia hyvinvointivaltiota. Maailmalta vaikutteita poimineet Aino ja Alvar Aalto taustavoimineen olivat yksi sen kokonaisvaltaisen vision keskeisistä käytännön toteuttajista.

Kymijoen suisto, Kotkan edustalla Karhulassa oli ihanteellinen paikka sellutehtaalle. Joesta sai riittävästi puhdasta vettä sellun tekoon ja jokea pitkin puutavara oli virrannut jo entuudestaankin Pyötisen saarella olleelle sahalle. Viiden paperiteollisuuden yhtiön yhteenliittymä perusti Sunilan tehtaan varmistamaan sellun saannin tehtailleen. Maailmalla oli kovasti kysyntää paperille ja rahaa virtasi teollistuvaan Suomeen. Puhuttiin vihreästä kullasta, jonka tekemiseen tarvittavista raaka-aineista ei Suomessa ollut pula.

A. Ahlströmin toimitusjohtaja

Harry Gullichsen (jonka vaimo Maire oli jo osakkaana Aaltojen Artekissa) sai pestattua ystävänsä arkkitehti Alvar Aallon toimiston suunnittelemaan alueelle tehtaan lisäksi kokonaisen asuinalueen sen työntekijöille. Alvar oli jo siinä vaiheessa maailmalla maineessa mm. Paimion parantolalla (1933) ja Viipurin kirjastolla (1935).

LASIMUOTOILIJAPARISKUNTA

Karhula, jossa Sunilan niemi sijaitsee oli Aallon pariskunnalle jo entuudestaan tuttu. He molemmat osallistuivat vuonna 1932 lasitehdas Karhula-Iittalan suunnittelukilpailuun, jonka Aino voitti nykyään-

Sunilan ja Karhulan välissä kulki leveä oja koko Sunilanniemen poikki Itärantaan saakka. Kuvassa näkyvää talorykelmää kutsuttiin Rämpsänkyläksi. © Kuva: Kymenlaakson museo. Terassitalon jylhää arkkitehtuuria (yllä). © Kuva: Susanna Piibemann kin tuotannossa olevalla ja suositulla juomalasillaan. Lasi kulkee kotitalouksiin nykyään suunnittelijansa nimellä. Alkuperäinen, kilpailunimestään Bölgeblick nimensä saanutta ja keräilijöiden himoamaa paksureunaisempaa ja kulmikkaampaa versiota tehtiin Karhulan lasitehtaalla vain muutama vuosi.

Samaan aikaan Sunilan rakentumisen aikohin Alvar puolestaan voitti samaisen Karhulan kilpailun maljakollaan, josta muotoutui myöhemmin yksi maailman kuuluisimmista sisustusesineistä eli Aalto-maljakko. Suunnittelijan omien veijarimaisten sanojensa mukaan maljakon muoto sai innoituksensa Ainon alusvaatteiden pitsikoristeista ja sai nimeksi Eskimåkvinnans skinnbyxor, eli eskimonaisen nahkahousut

Yhteiskunnallista Edistyst

Aallon ja Gullichsenin pariskuntia yhdistivät taiteen ja arkkitehtuurin kiinnostuksen lisäksi voimakas usko yhteiskunnalliseen edistykseen. Sunilan tehtaan työntekijät saivatkin maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen hyvät ja tasa-arvoiset asuinolosuhteet. Jokainen sinne rakentunut asunto oli teknisiltä ratkaisultaan ja materiaaleiltaan yhdenvertainen.

Nopeasti kahdessa vuodessa rakentunutta Sunilan selluloosatehdasta ja ensimmäisen vaiheen asuntoja oli rakentamassa parhaimmillaan 1750 työläistä (oik.). Kuva sittemmin puretusta Sunilan lastentalolta, jonka sisustus ja kalustus oli Aino Aallon ja vuonna 1935 perustetun Artekin käsialaa (alla). © Kuvat: Sunila Oy:n arkisto

Tehtaanjohtaja Lauri Kannon edustusasunto Kantola ja rantasauna ovat nykyisin Kotkan kaupungin omistuksessa ja niitä vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin ja yöpymisiin. Tapahtumaviikonloppuna se on auki vain lauantaina 2.9.2023. Kuva: Kari Kuukka

Alvar oli koko uransa ajan vältellyt politiikkaa parhaansa mukaan. Kun koko muu maailma tuntui olevan 30-luvulla poliittisten kiistojen ja inhottavuuksien temmellyskenttää, Aalto tuntui rakentavan omalta osaltaan utopistista maailmaa, jonka heijastumia oli niin yhdyskuntarakenteet kuin yksittäisten asujien lumoaminen mukavuuksilla ja estetiikalla ovenkahvoja myöten.

Jokainen asunto sai juoksevan veden, sisävessan ja keskuslämmityksen, jotka tuohon aikaan olivat harvojen herkkua. Ainoastaan asunnon koko ja ylemmän portaan omat pihat erottivat hierarkiset yhteiskuntaluokat toisistaan.

Tehdas huolehti parhaimmillaan noin 1200 hengen yhteisön perustarpeista. Sunilasta löytyivät lääkäripalvelut, palokunta, posti, bussiasema, pesulat, saunat, lastenhoito, sairausvakutuuskassa, urheiluharrastukset, klubit jne.

Eroon Kipsikoristeluista

Funktionalismin henkeen kuuluivat mm. koristeellisuuden häivyttäminen ja puhtaiden pelkistettyjen pintojen ja muotojen korostaminen. Taloissa korostuivat ”laatikkomaisuus”, epäsymmetria ja valoisuus.

Sunilan ensimmäisen vaiheen rakennusten päätyseinien korotukset piilottivat kattojen loivan viistoisuuden tuoden samalla kerrostalojen pienille parvekkeilekin hiukan omaa näkösuojaa. Leveät ns. nauhaikkunat toivat runsaasti valoa sisään. Talotikkaat on asennettu ulkoseinään askelma kerrallaan siron graafiseksi julkisivun osaksi. Sunila on täynnä upeita suunnittelun yksityiskohtia, jotka saattavat aueta vasta hiukan tarkemmalla tarkastelulla.

TALOJA LUONNON LOMAAN

Aaltojen suunnittelu oli aina kokonaisvaltaista alkaen huolellisesta rakennusten variaatioiden sijoittelusta päätyen sisätilojen herkkiin puun, valkoisten pintojen sekä muotojen ja mittakaavojen leikkiin. Täällä ei ruutukaavaa näe.

Sunilassa rakennukset ovat sijoiteltu viuhkamaisiin, avariin muodostelmiin kumpumaisessa maastossa. Jokaisesta ikkunasta avautuu avara, puutarhamainen miljöö mäntyineen.

Muutosten Vuodet

Kun yhteiskunnalliset velvoitteet alkoivat 60-luvulla vähitellen siirtyä kuntien ja valtion hoidettavaksi, tehtaan ja asuinyhteisön kiinteä suhde alkoi vähitellen loppua. Tämä huipentui hiljalleen 80-luvulla kun tehdas myi asunnot asukkaille, yksityisille sijoittajille ja kaupungille vuokra-asunnoiksi.

Sunilasta tuli omistussuhteiltaan tavallinen lähiö ja asunnoista tehtiin asunto-osakeyhtiöitä, joiden hallituksille, omistajille ja asukkaille jäi rakennuksista ja alueesta huolehtiminen lähes kokonaan.

Korjausvelkaa alkoi kertyä ja kun

Sunilan Pirtin pelastaminen on menestystarina vailla vertaa. Paikallinen urheiluseura Sunilan Sisu teki 18 vuotta talkootyötä ja rahankeruuta onnistuen ennallistamaan Sunilan vanhimman ja purkukuntoisen rakennuksen. Rakennus oli alkujaan palokunnantalo ja Aalto teki 30-luvun lopulla siihen modernit lisäosat klubi-toimintaa varten. Sisältä löytyy mm. Sunila-aiheinen näyttely ja Alvarin suunnittelema baaritiski, joka sekin on näkemisen arvoinen. Pirtin pop-up kahvila on avoinna Aalto-kotien aikaan.

© Kuva: Timo Vesterinen (väri)

© Hackman Oy, Elka (mv) sosiaaliset ongelmatkin loivat omaa mainettaan isojen kaupunkilähiöiden tapaan, alueen arvostus koki melkoisen notkahduksen. Tilannetta ei parantanut jo edesmenneen Aallon arkkitehtuurin heikko arvostus tuohon aikaan. Sunilalla ei mennyt tuossa vaiheessa hyvin.

Talo Juurelan tasainen seinä on täynnä upeasti rytmitettyjä ikkunoita, jotka heijastavat valoa kuin kokoelma peilejä ikään. Talo Kuuselan parvekkeiden kaiteet on tehty kokonaisista puunrungoista. Kuva: Heli Yrjölä (yllä), Pekka Kaatiala (oik.)

VALOA KATTOIKKUNASTA

Niinkuin asioilla on tapana edetä, ensin menee hyvin, sitten melkein huomaamatta huonommin. Ja kun asiat ovat todella huonolla tolalla, ihmiset havahtuvat viimein toimimaan enemmän yhdessä yhteisten päämäärien eteen.

Tämän havahtumisen apuvoimana on 2000-luvun alussa toimintansa aloittanut Pro Sunila ry. Yhdistys on osaltaan ollut mukana nostamassa Sunilaa uuteen kukoistukseen yhdessä Sunilan asukkaiden, entisten asukkaiden, alueesta kiinnostuneiden, Kotkan kaupungin, Museoviraston, Alvar Aalto-säätiön ja monen muun tukijan ja tahon kanssa.

Alueen kehittyminen parempaan suuntaan on mahdollistanut esim. tämänkaltaisen viikonlopputapahtuman.

On aina hienoa, kun ihmiset ovat kiinnostuneita toisistaan ja ympäristöstään. ja ovat valmiita antamaan panoksensa yhteisen päämäärän eteen –mitä yleensä elämäksi kutsutaan ja mitä kaikkea siihen liittyykään. Vaikkapa esittelemällä ylpeänä arkkitehtuuria, asuntoja ja ympäristöjä.

Funktionalistisen Rivitalon Kauneutta Sunilanlahden Rannalla

Patrik Saarikoski ja Ilkka Häyrinen vierailivat vuoden 2021 elokuussa Kotkassa, Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla. Samalla matkalla he päättivät käydä Sunilassa, kun tiesivät Sunilassa olevan Alvar Aallon suunnitteleman tehdasmiljöön. ”Kotimatkalla katseltiinkin jo ensimmäisiä alueen asuntojen myynti-ilmoituksia ja sillä tiellä olemme”, kertovat Patrik ja Ilkka.

Rivitalo Rantalan sekä ulkopuolinen että sisäpuolinen kauneus viehätti alueesta kiinnostu - neita pääkaupunkilaisia. Lähes alkuperäisenä säilynyt pohjaratkaisu sekä olohuoneen ja ruokailutilan saumaton yhteys takapihaan ja aina merenrantaan asti lisäsi kiinnostavuutta.

Patrikilla ja Ilkalla asunto on ollut tämän vuoden toukokuusta lähtien ja remontti asuntoon on vasta tulossa. Remontin suunnittelussa on mukana Artekin sisustuspalvelu ja muovittomiin sisustusmaaleihin erikoistunut yritys Cover Story. Asunnon lähes kaikki pinnat tullaan käsittelemään ja ainakin kylpyhuone uusimaan täysin. Talon julkisivuremontin jälkeen on etu- ja takapihan kunnostuksen vuoro.

Sisustusfilosofia

Sisustaminen on enemmän Patrikin intohimo. ”Vaikka meillä on sisustamisessa apuna Artek, emme kuitenkaan hae puhtaasti Aaltojen ja Artekin kalusteita vaan tavoittelemme eklektistä eli tyylejä seikoittavaa sisustusta talon alkuperäistä tyylisuuntausta kunnioittaen. Aaltojen kädenjälki saa ja pitää näkyä”, täsmentävät Patrik ja Ilkka. Tilan tuntu, avaruus sekä sisäja ulkotilojen saumaton yhteys on heidän mielestään asunnossa parasta. Olohuoneen isoista ikkunoista näkyy pihan poikki Sunilanlahti, ja sen takaa nousee jylhänä Sunilan tehdas.

PARAS SISUSTUSLÖYTÖ?

Kysymykseen vastaa Patrik: ”Se vaihtelee sen mukaan, kun tulee uusia löytöjä. Tällä hetkellä se taitaa olla Arabian valmistama Seinäjoki-maljakko, joka esittää Aallon suunnittelemaa Seinäjoen kaupungintalon siniseksi kaakeloitua tornia. Seinäjoen kaupunki lahjoitti aikoinaan maljakoita merkkihenkilöille ja entisenä seinäjokisena ”sualasalakkarin” löytäminen oli ilo.

Sunilan Aalto-kodit tapahtumassa Patrikin ja Ilkan asunnosta esittelyssä ovat alakerran tilat.