Satakunnan Linnut 2/2011 by Porin Lintutieteellinen Yhdistys Ry

J채senlehti 2/2011

Lintuvuosi

2010

Raskas lintuvuosi

2/2011 - 43. vuosikerta Julkaisija: Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry

Päätoimittaja: Martti Uusitalo Hietapellonkuja 4 A 9, 01370 VANTAA puh. 040 572 7550 s-posti: maveuu@utu.ﬁ Taitto: Jonna Ojala Kannen ja tämän aukeaman kuvat: Juha Niemi (Kannen lajit: suokukko, mustapääkerttu, korppi, kuovisirri, pensassirkkalintu, västäräkki, sarvipöllö ja viitakerttunen)

Otsikko ei viittaa lintujen surkeaan suojelutilanteeseen tai edes päätoimittajan vähäisiksi supistuneisiin maastopäiviin, vaan tämän lehden pääsisältöön eli lintuvuosikatsaukseen. Havaintokatsaukset ovat olleet kauan Satakunnan Lintujen runkona. Aiemmin julkaistiin vuodenaikaiskatsauksia, jotka myöhästelivät - katsausviive venyi pahimmillaan vuosiin. Edellisen päätoimittajan käynnistämän ryhtiliikkeen ansiosta rästeistä päästiin, ja kerran vuodessa ilmestyvä lintuvuosiraportti on saatu ulos ajallaan. Muttei ilman tuskaa. Havaintokatsauksien - eli myös lintuvuoden - kirjoittajajoukko on aina ollut kapea, ja tänä vuonna kirjoittajia löytyi työkiireiden ym. vuoksi entistä vähemmän. Myös katsaustoimittajan löytäminen osoittautui hankalaksi ja niinpä kävi kuten viime vuonna - katsauksen lopullinen toimittaminen kaatui päätoimittajan niskoille. Samoin puuttuvat lajiryhmätekstit saatiin kasaan vain kiireisiä ja stressaantuneita vakiokirjoittajia painostamalla.

Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki www.satakunnanlinnut.ﬁ Keltasirkku

Sarvipöllö

ISSN 1797-6340

Punarinta

│2│

Satakunnan Linnut 2/2011

Valkoselkätikka

Nyt ollaankin tilanteessa, jossa nykyinen tekijäporukka on kypsynyt tilanteeseen. Seuraava lintuvuosikatsaus vaatiikin siis joko innostuneen katsaustoimittajan ja lisää kirjoittajia tai muodon uudistamista. Kysynkin nyt Teiltä, lukijat, onko Tiiran aikana enää tarvetta näin kattavalle lintuvuosikatsaukselle? Vai olisiko suppeampi, vain tiettyjä vuoden erikoistapahtumia ja mielenkiintoisia lajeja käsittelevä yhteenveto parempi? Aiemmin katsaukset toimivat havaintoarkistoina, Tiiran aikana tämä tehtävä on poistunut. Mikä on lintuhavaintokatsausten rooli nykymaailmassa? Martti Uusitalo, päätoimittaja P.S. Edellisestä lehdestä tuli niukasti kommentteja, mutta kaikki positiivisia. Porilaisessa käytännössä hiljaisuus on merkki siitä, että asiat sujuvat hyvin - perusporilainenhan ei turhia kiittele. Koemme siis nykylehden onnistuneeksi. Kiitos siitä! Palautetta saa edelleen lähettää. Pikkusirri

Törmäpääsky Hiiripöllö

Pääkirjoitus Martti Uusitalo

Ajankohtaista Yhdistysasiaa

Lintuvuosi 2010 Martti Uusitalo (toim.), Pasi Alanko, Sami Luoma, Petteri Mäkelä, Esa Partanen, Pentti Perttula ja Jani Vastamäki

Toukarin talkoot Martti Uusitalo

Lintupaikkaesittely Petteri Mäkelä

SuoTie Martti Uusitalo

TÄYDENNYS NUMEROON 1/2011 Edellisessä numerossa kaikkia lehden kuvissa olleita lajeja ei nimetty. Toimitus pahoittelee. Seuraavassa puuttuvat lajitiedot: Kansi ja sivut 22-23: laulujoutsenpari Sivut 3 ja 39: helmipöllö Sivu 3: viitatiainen Sivut 3, 7 ja 12: teerikoiras Sivu 10 ja 14: kalasääski Sivu 15: kuovi Sivu 16 ja 21: kapustarinta Sivu 17: kurki Sivu 25: keltavästäräkki Sivut 26-27: kurjen poikaset Sivu 40: helmipöllön poikanen Sivu 41: viirupöllö Sivu 42: varpuspöllö

Lehden ilmestymisaikataulu ja aineiston määräaika: nro 3 / lokakuu (aineistot 31.8.), nro 4 / joulukuu (aineistot 31.10.)

Keltavästäräkki

Aineisto toimitetaan päätoimittajalle määräaikaan mennessä.

Satakunnan Linnut 2/2011

│3│

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Porin Lintutieteellinen yhdistys ry Perustettu vuonna 1959 - maamme vanhin toimiva lintutieteellinen yhdistys. Edistää lintujen suojelua, tutkimusta ja harrastusta toimialueenaan Satakunnan maakunta. Valtakunnallisen keskusjärjestö BirdLife Suomen jäsen. Julkaissut jäsenlehteä vuodesta 1970 alkaen. Ylläpitää lintuasemaa Luvian Säpissä.

Puheenjohtaja: Sami Koskinen Priitunpolku 3, 28450 VANHA-ULVILA puh. 040 821 5872 koskisensami@gmail.com Varapuheenjohtaja: Sami Luoma Järvikyläntie 773, 29280 JÄRVIMAA puh. 044 352 5289 piisami.luoma@gmail.com Sihteeri: Maarit Laakkonen Viikinkuja 24, 28190 PORI puh. 040 721 3692 maaritlaakkonen@gmail.com Aluevastaava: Pasi Alanko Muuntajantie 38, 28760 PORI puh. 050 554 5668 pasi.alanko@pp2.inet.fi Jäsensihteeri: Outi Jalkanen Liikistöntie 6, 28450 Vanha-Ulvila puh. 040 820 6837 outi.jalkanen@pp.inet.fi Jäsenrekisterin ylläpito ja muutokset: BirdLife Suomi (kirsi.peltonen@birdlife.fi) tai jäsensihteerille (kts. ed.)

│4│

Satakunnan Linnut 2/2011

Yhdistyksen kotisivut: www.satakunnanlinnut.fi Havaintojen palautus: www.tiira.fi tai aluevastaavalle (kts. ed.) Säpin lintuaseman varaukset: Jan Lundgren puh. 050 571 5198 jan.lundgren@kolumbus.fi Yhdistyksen blogi: www.satakunnanlinnut.blogspot.com Sähköpostilista PLYverkon ylläpitäjä: Martti Uusitalo, maveuu@utu.fi Yhdistyksen tilinumero: 570064-20009564

Tapahtumakalenteri La 7.5. Tornien Taisto La-Su 4.-5.6. Yölaulajaretki La-Su 2.-3.7. Säpin kesäpäivät La-Su 30.-31.7. Säpin talkoot La-Su 6.-7.8. Yyterin talkoot Ke 14.9. Jukka Hintikan esitelmä "Rönnskärin lintuasema" Ke 12.10. Janne Lampolahden esitelmä "Alkukesä Argentiinan kosteikoilla - kaimaaneja ja kotilokurkia" Esitelmätilaisuudet pidetään Luontotalo Arkissa, Pohjoispuisto 7, Pori. Tervetuloa! Katso myös www.satakunnanlinnut.ﬁ

Tornien Taiston yleisöopastukset

rannan havaintolava viralliset opastustornit ovat Porin Etelä Tornien Taistossa (la 7.5.) yhdistyksen 5-13. klo eli , on tarjolla taiston ajan ja Leveäkarin luontotorni. Opastusta . 2855 125 Lisätietoja Kimmo Nuotiolta, puh. 040

Yölaulajaretki 4.-5.6.

Yölaulajaretkellä 4.-5.6. (klo 22-0 2) retkeillään Porin ympäristön kohteill a. Yön aikana solisteina ovat ”yön linnut”, mm. satakieli, luhta- ja viitakerttunen, pensasja viitasirkkalintu. Retkelle kannattaa varata mukaan lämmintä vaatetta, hyvät käsineet ja maastojalkineet sekä evästä. Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Retki on maksuton. Ilmoittautumiset ma 30.5. alkaen Porin Seudun Matkailu Oy:n yhteispalvel upiste Hööveli, os. Promenadikeskus, Yrjö nkatu 17, 28100 Pori, puh. (02) 621 7904 . Avoinna ma - pe klo 9-16.30. Lähtö la 4.6. yhteiskuljetuksella Luo ntotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, klo 22.00. Kuljetus tarvittaessa (klo 21.40) Noo rmarkun urheilukentän P-alueelta, os. Ruosniementie 3. Retken yhteyshenkilö: Kimmo Nuo tio, puh. 040 125 2855.

.7.

Säpin kesäpäivät 3.-4

kesäävarauksella Säpin Yhdistys järjestää sä uassa m n uu m on . Luvassa päivät heinäkuussa intia, no in va ha , sta rengastu kahlaaja- ja verkko taa ja sitä rataa (ks. Sa mukavaa yhdessäolo sä2010 vuoden 2010 ke kunnan Linnuista 3/ na tai säpäiville ovat lauan päivistä). Lähdöt ke ta as nn ra ja 9.00 Salokankaan 3.7. kello 7.00, 8.00 in ais tereelle pääsee tak Kuuminaisista. Man ä. nnuntaina iltapäiväll su joko lauantaina tai n per den lämpimän ateria Yhdistys tarjoaa yh iltä ijö ht Lä ytimaksuista. päivä ja osan veneky isall os a m 15 euron sum kerätään nimellinen et ps La i. ks peittämise tujaa kohden kulujen an maksutta. ha rie ät pääsev kseen tautumiset juhannu Lisätiedot ja ilmoit 1 5198 57 0 05 . uh grenille (p mennessä Jan Lund ) s.ﬁ bu m olu tai jan.lundgren@k

Kesällä talkoillaan

viikonloppuina: Kesän talkoot ovat peräkkäisinä erissä. Yyt 30.-31.7. Säpissä ja 6.-7.8. an Hanhiston Säpissä niitetään perinteiseen tapa la rentouIllal iä. rantaniittyä ja aseman pihapiir ssä turisääre lin gril dutaan saunoen ja makkara kaalta kan Salo set etuk ten. Yhdistys tarjoaa kulj ja lauana i-ilt anta perj döt sekä perusateriat. Läh min. hem myö n itaa sov antaiaamuna, paluusta rien pesiYyterissä hoidetaan etelänsuosir oot alkavat Talk tta. vuo sta mäniittyä kahdettatoi klo 16.00. noin ät ttyv pää ja 9.00 lauantaina klo an. OsallistuTalkoopäivän päätteeksi saunota oiden lomasjille tarjotaan lounas ja kahvit talk yn Yyterissä. sa. Sunnuntai on varattu retkeily mo Nuotio, Molemmista talkoista vastaa Kim jolle tiedustelut ja ilmoittautumiset (puh. 040 125 2855 tai nuotio.kimmo@gmail.com).

Koululaisten lintukerho PLY:n koululaisille suunnattu lintukerho jatkaa toimintaansa. Alla on lintukerhon kesän ja alkusyksyn ohjelmaa. Mikäli haluat mukaan kerhotoimintaan, ota yhteys Leo Saloon (puh. 040 582 6399). 7.5. Tornien taisto, lintukerholaisten oma torni Etelärannassa 14./15.5. lehtopöllöjen rengastusta Meri-Porissa 28.-29.5. perheretki Säppiin 11.6. yölaulajaretki Toukarille n. 15.6. tuulihaukkaretki Nakkilaan elokuun alussa kahlaajaretki Yyteriin 3./4.9. vesilinturetki Preiviikinlahdelle 10./11.9. rautiaisrengastusta Toukarilla syyskuun loppu kulttuurilinturetki Käppärään 20.10. syksyn ensimmäinen kerhoilta Arkissa Seuraa yhdistyksen nettisivujen ajankohtaista -osiosta muutoksia ja tarkempia tietoja.

Martti Uusitalo (toim.), Pasi Alanko, Sami Luoma, Petteri Mäkelä, Esa Partanen, Pentti Perttula ja Jani Vastamäki. Kuvat: Juha Niemi.

Lintuvuosi 2010 Satakunnassa

äsissäsi on PLY:n neljäs lintuvuosikatsaus ja pääosin katsauksessa noudatetaan aiempien vuosien linjaa. Katsaus käsittelee siis pääsääntöisesti aikaa joulukuun alusta 2009 marraskuun loppuun 2010. Alueena on samoin perinteinen katsausalue, jossa on PLY:n nykyisen keruualueen lisäksi Rauma (sis. ex-Lappi) sekä Eurajoki RSLH:n ja ex-Äetsä ja ex-Suodenniemi PiLY:n keruualueilta. Kiitokset kyseisille yhdistyksille näiden alueiden aineistojen mukaan saannista lintuvuosikatsauksiimme. Katsauksen alueesta huomattavaa on vielä se, että Huittisista ex-Vampulan ja Raumalta ex-Kodisjoen havainnot on pyritty rajaamaan aiempien vuosien tapaan katsauksesta pois. Näin säilytetään katsauksissa alueen osalta vertailukelpoisuutta. Lajien osalta mukana ovat jälleen kaikki muut paitsi RK-/AHT-tason lajit. Näistä harvinaisuuksista tehdään erillinen katsaus.

Muutama muutos aiempiin katsauksiin

Poikkeuksena aiempiin lintuvuosikatsauksiin lajinimen jälkeen olevien äärihavaintopäivämäärien osalta siirryttiin tässä katsauksessa linjaan, että päivämäärät ovat todella äärihavainnot. Poikkeavan varhaisia/myöhäisiä ei siis niistä ole nipistetty pois, vaan ensihavaintojen tai viimeisten poikkeavuus selvenee lajitekstistä. Toinen muutos on, että runsaammista

│6│

Satakunnan Linnut 2/2011

lajeista on esitetty lintuvuoden havaintomäärä suluissa lajinimen perässä. Havaintomäärä on otettu Tiirasta suoraan toimialueen havaintojen mukaan, jolloin alueena on hieman liian suuri alue (esim. koko Sastamala on mukana). Samoin lukemassa ei ole mukana salattuja havaintoja, jotka ovat kyllä huomioitu itse katsausaineistoon (lintuvuoden 2010 PLY:n havainnoista noin salattuja Tiirassa on noin 0,5 %). Havaintomäärän ilmoituksen on tarkoitus antaa suuntaa antavaa kuvaa lajin yleisyydestä. Toki ilmoitusaktiivisuus on eri lajeilla selvästi erilainen, ja myös tämä seikka kannattaa pitää mielessä eri lajien havaintomääriä vertaillessa.

Katsauksen kirjoittajat

Esa Partanen ja Martti Uusitalo toimivat katsauksen koordinaattoreina, lisäksi Esa kirjoitti alkutekstit ja Martti toimitti katsauksen. Lajitekstien osalta työnjako meni seuraavasti: Pasi Alanko kirjoitti joutsenet, kanalinnut ja kahlaajat isosirristä vesipääskyyn; Sami Luoma kirjoitti sorsalinnut ristisorsasta isokoskeloon; Petteri Mäkelä kirjoitti lokit, tiirat ja varpuslinnut kiurusta pajusirkkuun; Esa Partanen kahlaajat meriharakasta töyhtöhyyppään; Pentti Perttula hanhet, petolinnut, kurjen ja pöllöt; Martti Uusitalo kehrääjästä pohjantik-

Merihanhi

pumuutot jäivät havaitsematta. Toukokuun puolivälin tienoilla rysähti lämpöaallon myötä hyönteissyöjiä runsaasti maastoon ja samalla tehtiin monesta loppukevään hyönteissyöjälajista monia aikaisia havaintoja. Esimerkiksi viitakerttusia lauloi tuolloin jo monin paikoin.

kaan ja Jani Vastamäki kaakkurista harmaahaikaraan, luhtakanasta nokikanaan, merikihun, ruokkilinnut, kyyhkyt ja käen.

Vuoden erityispiirteitä

Lintuvuosi 2010 tarjosi jälleen monia mielenkiintoisia lintumaailman tapahtumia. Talvi 2009 - 2010 oli varsin kylmä ja lunta riitti myös Satakuntaan. Lintupuolella talvi oli melko hiljainen ja edellistalven myyrähuippua seurannut myyräkantojen notkahdus piti mm. talviset petolinnut vähissä. Vesistölinnuston puolella Olkiluodon sula keräsi varsin paljon talvehtijoita ja esimerkiksi harmaahaikaran ja telkän määrät olivat paikalla mittavia. Harvinaisista talvilajeista mielenkiintoisimmat olivat ehkäpä tammikuussa havaittu kiuru Säkylässä sekä punasotka Porissa. Kevätmuutto alkoi maaliskuussa varsin hitaasti, Porin nimikkolintu mustavaris sentään runsastui kuun puoliväliin mennessä. Maaliskuun lopulta lähtien muutto oli kunnolla käynnissä, mutta lunta edelleen riitti. Niinpä kuun vaihteessa peltojen sulapaikoille kerääntyi hienoja määriä alkukevään muuttajia, kuten merihanhia, töyhtöhyyppiä, kyyhkyjä jne. Hanhipelloilla oli muutenkin varsin hyvä kevät ja etenkin huhtikuun puolivälissä suurissa hanhiparvissa riitti katsottavaa. Toukokuussa peltoretkeilyä palkitsivat puolestaan mm. hienot kapustarintakertymät. Merimuuton puolella Tahkoluodon havainnointiasemalla muutonseuranta oli keväällä kohtalaista, mutta esimerkiksi haahkan sekä kevätarktikan huip-

Myös alkukesän yölaulajaretkillä viitakerttunen oli edelleen hyvin esillä ja lajia tuntui laulavan miltei jokaisella mahdollisella paikalla. Muuten kesällä huomiota kiinnittivät mm. telkän suuret sulkasatoparvet Preiviikinlahdella. Syksyllä Porin Etelärannassa sekä Santakankaan kaatopaikalla seurattiin syysmuuttoa linnustoseurantaan liittyen varsin tehokkaasti. Etenkin hyvällä syysmuuton johtolinjalla sijaitsevasta Etelärannasta saatiinkin monia hienoja syysmuuttosummia, esimerkiksi peippojen muuttosummat olivat kymmenissä tuhansissa useana aamuna. Myös vihervarpusen muutto oli syyskuussa voimakasta ja Etelärannassa päästiin lajilla myös kymppitonnin ylitykseen. Mielenkiintoisia tuloksia saatiin myös Toukarin rengastuksista ja etenkin mustapääkertun rengastusmäärät olivat paikalla silmiinpistävän suuria. Syksyn vaeltajia olivat närhi sekä hömötiainen. Näistä närhen tuhansien summa 23.9. Porissa oli selvä uusi Satakunnan ennätys. Aina kiinnostavan kurjen syysmassat muuttivat pääosin edellisenä päivänä (22.9.). Yksi syksyn selvä huippupäivä oli 26.9. jolloin mm. sepelkyyhkyn sekä kulorastaan muutto oli poikkeuksellisen voimakasta. Syyspuolen harvinaisemmista lajeista merisirri oli varsin hyvin esillä rannikolla ja saaristossa. Syksy alkoi vaihtui talveen marraskuun loppupuolen kylmänpurkauksen myötä, ja maahan saatiin tuolloin myös talvelle kestänyt lumipeite. Lintuvuoden aikana havainnointia aktivoivat mm. talvinen tammikisa, kesällä 3. atlaksen viimeinen kesä sekä koko vuoden kestäneet eko- ja pihapinnakisat. Säpin lintuasemalla havainnoitiin viime vuosiin nähden melko normaali määrä.

Satakunnan Linnut 2/2011

│7│

Pikkujoutsen

Merihanhi

Joutsenet

JOUTSENET

HANHET

Kyhmyjoutsen (1032)

Metsähanhi 29.3.-30.10. (655)

Jäinen talvi näkyi talvehtivien määrässä selvästi, vain muutama yksilö havaittiin vuodenvaihteen jälkeen Tahkoluodossa. Olkiluodon sulassa talvehti kuitenkin 300-400 lintua. Ensimmäisiä kevätmuuttajia nähtiin maaliskuun alkupäivinä ja kuun lopulla muutto oli jo runsasta. Kevätmuutto jatkui aina kesäkuun alkupäiville asti. Kesällä merenlahdilla ruokaili runsaasti pesimättömiä lintuja. Sisämaassa Pyhäjärvellä pesi useita pareja ja ainakin yksi pari Köyliönjärvellä. Ensimmäisiä syysmuuttajia havaittiin syyskuun alkupuolella. Preiviikinlahdella havaittiin vielä marraskuun lopulla satapäisiä kerääntymiä.

Kevään ensimmäinen havaittiin 29.3. Porin Kivinissä ja paras muuttopäivä oli 15.4., jolloin mm. Porin Peittoonkorven ekotunturilta laskettiin 2074 muuttavaa. Yli 500 yksilön kerääntymiä viipyi maakunnassa 8.-26.4. viidellä paikalla:

Laulujoutsen (2608) Alkutalvesta vielä runsaasti syysmuutolla olevia lintuja, Preiviikinlahdella joulukuun alussa lähes 600 yksilöä. Joulukuun puolivälissä muuttivat viimeiset massat. Vain muutamia yksilöitä talvehti merellä ja sisämaan sulissa. Kevätmuutto alkoi maaliskuun puolivälissä ja joutsen yleistyi kuun viimeisenä päivänä. Kevään suurin kerääntymä 11.4. Leistilänjärvellä 420 lintua. Syyskuun alussa lintuja alkoi näkyä hyvillä ruokailupaikoilla ja yli sadan linnun kerääntymiä nähtiin 9.10.–22.11.

Pikkujoutsen 2.4.-12.10. Kevään ensimmäinen lintu havaittiin 2.4. Raumalla ja viimeinen 16.5. Kankaanpäässä. Kaikkiaan kevätmuutolla 15 yksilöä. Syysmuutolla kaksi havaintoa, molemmat 12.10. │8│

Satakunnan Linnut 2/2011

13.-16.4.

Pori-Ulvila

Pinomäki-Vainiola

2000

15.4.

Pori

Honkaluoto

850

16.4.

Nakkila

Leistilänjärvi

2000

18.4.

Eura

Panelia

600

19.4.

Huittinen

Raijalanjärvi

2005

Kevätmuutto hiipui toukokuun alkupuolella. Toukokuun lopulla ja kesäkuussa havaintoja paikallisista linnuista Honkajoen, Siikaisten, Kankaanpään ja Karvian soilta sekä Kokemäen−Huittisten alueelta. Syysmuuttokauden ensimmäiset 14.8. Yyterissä, jossa 7.9. myös 110 lintua, joka oli syksyn suurin kerääntymä. Tasaisesti kiihtyvää muuttoa syyskuussa, jolloin paras muutto 26.9. Merikarvian Sunteissa 255 muuttavaa. Lokakuulta vain 14 havaintoa, joista viimeinen 30.10. Huittisten Lauhasta.

Lyhytnokkahanhi 5.4.-4.10. (127) Kevään suurin muuttajamäärä 101 yksilöä 15.4. Porin Peittoonkorvesta. Koko kevään summa noin 500 yksilöä. Toukokuussa 4-6 yksilöä. 26.9.4.10. yksi yksilö Porissa ja 1.10. Luvian Kuornoorissa nähtiin 4 linnun parvi matkalla etelään.

Tundrahanhi 3.4.-12.10. (153) Kevään suurimmat ja ainoat merkittävät kerääntymät Huittisten Raijalanjärvellä, jossa 2.5. enimmillään 98 yksilöä. Yhteensä keväältä havaintoja noin 250 yksilöstä. Kevään viimeinen 1.6. Yyterissä. Syksyllä todella vähissä: ensimmäiset 22.9., yhteensä 5 havaintoa 28 yksilöstä.

Hanhet

millään 30.6. oli 99 yksilöä. Elokuun 8. päivänä parven koko oli jo 215 yksilöä ja enimmillään 22.9. jo 1050 yksilöä. Lokakuussa paikalla edelleen yli 200 lintua aina 7. päivään saakka. Muuttoa havaittiin 2.10. Eurassa ja 10.10. Porissa ja Luvialla. Viimeinen ja marraskuun ainoa havainto 12.11. Puurijärveltä, jossa 1 yksilö.

Merihanhi 20.3.-17.11. (1159) Kevätmuutto vilkastui 25.3. jälkeen. Kevään suurimmat kerääntymät 3.4. Toukarissa 320 yksilöä ja 5.4. Luvianlahdella 326 yksilöä. Toukokuun suurin kerääntymä vain 45 yksilöä Yyterissä. Vielä 1.6. Merikarvialla kahdelta paikalta nähtiin yhteensä 40 muuttajaa. Kesän suurin parvi 31.7. Porin Mooskerissa, jossa 258 yksilöä. Syysmuutto alkoi elokuun alussa. Syksyn suurimmat kerääntymät 19.8. Porin Pietniemessä 330 yksilöä ja 14.9. Preiviikinlahdella 370 yksilöä. Lokakuulta 5 havaintoa 3-4 yksilöstä ja marraskuulta 3 havaintoa, joista viimeinen 17.11. Säkylän kunnantalon rannasta.

Kanadanhanhi 26.3.-21.11. (980)

Sepelhanhi 22.5.-30.10. Koko vuodelta 25 ilmoitettua havaintoa, joista osa koskee samoja yksilöitä. Kevään ainoat 22.5. muuttoparven ääntä Eurassa ja 8.-10.6. paikallinen yksilö Yyterissä. Syysmuuton ensimmäinen 9.9. Porissa metsähanhiparvessa. Sisämaassa nähtiin 26.9. yhteensä 800 muuttavaa sepelhanhea, 1150 kirjohanhilajiksi ja 125 hanhiksi määritettyä muuttajaa. Vähäisempi muuttopäivä 22.10., jolloin Eurassa 36 ja Porissa 10 lintua muutolla. Syksyn viimeinen paikallisena Pyhäjärvellä 30.10.

Lajin esiintyminen joulukuussa 2009 on käsitelty edellisessä katsauksessa. Kevätmuuton alku 26.3. Porin Santakankaalla, jossa 6 muuttavan linnun parvi. Yleistyi jo seuraavasta päivästä alkaen. Kevään suurin kertymä 9.4. Porin Fleiviikissä, jossa 42 yksilöä. Kesällä yleinen, mutta parvikoot pieniä. Elokuun lopulta alkaen alkoi kerääntyminen Pyhäjärvelle, Köyliönjärvelle, Porin Pietniemen alueelle ja Lavian Karhijärvelle, jossa 30.8. jo 86 yksilöä. Syksyn suurin määrä 22.10., jolloin Euran Lohiluomassa 215 yksilöä. Vielä 11.11. Köyliön Äijäsuolla nähtiin 205 yksilön parvi. Syksyn viimeinen havainto vain 10 päivän kuluttua 21.11. Säkylän Pyhäjoelta, jossa 2 lintua.

Valkoposkihanhi 8.4.-12.11. (587) Kevään ensimmäinen 8.4. Porin Mäntykallosta. Ei merkittävää yleistymistä huhtikuussa, jolloin pääosa havainnoista tehtiin Porista ja Huittisista. Eniten muuttohavaintoja toukokuun puolivälissä, jolloin 14.5. nähtiin Porin Kuuminaisissa myös 200 yksilön parvi paikallisena. Kesäkuussa Preiviikinlahdella tehtiin useita havaintoja paikallisparvesta, jossa enimSatakunnan Linnut 2/2011

│9│

SORSALINNUT Ristisorsa 31.3.-20.10. (297) Saapui niukasti maaliskuun puolella ja yleistyi vasta 14.4. Kevään suurin määrä jälleen Porin Leveäkarilta, jossa oli 16.4. 105 lintua. Viimeiset muuttajat 7.6. Tahkoluodossa. Poikueita havaittiin Yyterissä, Säpissä ja Eurajoen Kallassa. Loppukesän suurin kerääntymä perinteisesti Yyterissä, nyt 30.6. 108 yksilöä. Elokuusta alkaen ristisorsat vähenivät rannikolta. Syksyn viimeinen Porin Etelärannalla. Sisämaahavainto saatiin 16.4. Huittisista.

Haapana 29.3.-16.11. (870) Olkiluodossa viihtyi pari tammikuun 18. päivään saakka. Kevään tunnustelija saapui samaan paikkaan. Usean vuoden mittainen vaatimaton haapanakevät jälleen, jonka suurimmat määrät olivat Preiviikinlahden pohjukassa 21.4. olleet 320 haapanaa. Ankarat talvet harventavat kantaa entisestään. Suurin sulkasatoparvi 30.6. Yyterissä (153 lintua). Päämuuttoa syyskuussa: lepäilijämaksimi 17.9. Yyterissä 700 ja suurin muutto 26.9. Nakkilan Järvikylässä 370 muuttajaa. Marraskuussa määrät pienenivät nopeasti ja vuoden viimeinen lintu kellui Köyliönjärvessä.

Harmaasorsa 10.4.-16.10. (87) Ensimmäiset linnut ehättivät jälleen sisämaahan: Huittisten vankilan pelloille. Rannikolle laji ilmaantui 17.4. Leveäkarille. Sangen vaatimaton vuosi lajille. Yhtään poikuetta ei ilmoitettu. Viimeinen lintu havaittiin Yyteristä.

Harmaasorsa

│10│

Satakunnan Linnut 2/2011

Tavi 2.4.-8.11. (970) Ei talvehtivia, mutta joulukuussa aaton aattona oleili Olkiluodossa vielä yksi lintu. Ensimmäiset linnut saapuivat Luvialle ja Säkylään. Laji yleistyi 10.4. Kevään vaatimaton levähtäjämaksimi 21.4. Preiviikinlahden pohjukassa (600 yksilöä). Viimeiset pohjoiseen menijät 25.5. Tahkoluodossa. Suurimmat sulkasatoparvet: 22.6. Säppi 292, 19.6. Yyteri 160 ja 21.6. Puurijärvi 130. Mittavin syyskerääntymä 25.8. Yyterissä 1000 tavia. Poistui maisemista varsin nopeasti ennen marraskuun kylmänpurkauksia.

Sinisorsa 10.3.-8.12. (1850) Talvehtijamääriä: Eura Eurajoki 172, Pori Sampola 250, Köyliö Kuninkaanlähde 140 ja Pori Ulasoori 150. Kevään suurin kerääntymä 11.4. Huittisten Raijalanjärvellä 400 sorsaa. Sulkimiskerääntymistä suurin jälleen Puurijärvellä: 23.5. 91 sorsaa. Syksyn suurimmat massat 22.8. Yyterissä 2000 ja 30.9. Etelärannalla 1280. Marraskuussa vesistöjen jäätyessä muuttopiikki, josta esimerkkinä Porin Kuuminaisissa levähtäneet 224 sorsaa.

Jouhisorsa 1.4.-20.10. (290) Yleistyi 10.4. Perinteinen kevätmaksimi Preiviikinlahden pohjukasta, nyt 21.4. 310 sorsaa. Poikuehavainnot Huittisista, Kokemäeltä ja Jämijärveltä. Heinäkuussa alkoi tuttuun tapaan ensimmäisiä lintuja tulla levähdyspaikoille. Syyskerääntymät vaatimattomia: 3.9. Yyterissä 90 ja 4.9. Etelärannalla 80 sorsaa. Laji poistui jo ennen marraskuun kylmiä.

Heinätavi 27.4.-5.10. (52) Hyvin heikko vuosi heinätavilla, niin kuin muillakin puolisukeltajilla. Kevätmäärät vaisuja. Yhtään poikuetta ei ilmoitettu. Loppukesällä mielenkiintoinen muuttohavainto mereltä 3.7. viisi koirasta etelään. Syksyllä vain kahdeksan yksilöä, joista viimeinen Lapin Saarnijärvellä.

Rauman Nurmenlahdella 500 sotkaa. Heinäkuussa sotkia liikehti merellä etelään kohti sulkimispaikkoja, mm. 3.7. Tahkoluodossa 100 sotkaa etelään. Yyteristä laskettiin 11.7. 250 paikallista lintua. Syysmaksimi Eurajoen Iso-Frouvankarilta, jossa kellui 20.10. peräti 1500 sotkaa. Viimeiset linnut Köyliönjärvellä.

Lapasorsa 12.4.-14.11. (413)

Lapasotka 13.4.-27.11. (83)

Yleistyi vasta 25.4. Päämuutto huhti-toukokuussa: 3.5. Yyterissä 16, 11.5. Säpissä 14 ja 21.-26.4. Teemuluodossa 13 lintua. Sulkasatoparvia: 22.7. Puurijärvellä 21 ja 3.7. Porin Kirrinsannalla 21. Poikuehavainnot Huittisista ja Porista. Syksyn ehdottomasti suurin kerääntymä löytyi Enäjärveltä, jossa oleili pitkään syyskuussa 120 linnun mahtiparvi. Viimeiset linnut viivyttelivät marraskuulle asti ja näistä viimeinen Raumalla.

Joulukuinen lintu piipahti Tahkoluodossa. Aikainen tunnustelija 18.3. Olkiluodossa. Määrät kohosivat huhtikuun lopulta alkaen. Suurin kerääntymä 11.5. Yyterissä, jossa 45 lintua. Ei poikuehavaintoja. Heinä-elokuussa heikkoa liikehdintää, sisämaassakin. Syksyllä laji oli lähes kateissa ja olematon huippu laskettiin 2.11. Porin Kuuminaisissa, jossa oli yhdeksän sotkaa. Viimeinen nuorukainen löytyi joesta Eurassa.

Haahka 21.3.-16.11. (428) Ainoa talvinen yksilö Tahkoluodossa joulutammikuussa. Kevätmuutto käynnistyi vasta maaliskuun lopussa ja yleistyi huhtikuun puolella. Massapäivä 8.4., kun Tahkoluodossa ynnättiin 3188 haahkaa. Syyskauden suurin määrä 10.9. Säpissä 1 587 haahkaa. Viimeiset liikehtijät Merikarvialla. Ei sisämaahavaintoja.

Kyhmyhaahka

Talvinen koiras oleili Tahkoluodossa 15.-23.1. Saapui huhtikuun puolella ja yleistyi 17.4. Suuria kevätkerääntymiä ei ilmoitettu ja suurimmaksi jäi 21.4. Euran Koskeljärveltä lasketut 51 sotkaa. Suurin syyskerääntymä 8.9. Porin Kirrinsannalla 61 lintua. Viimeiset kaksi lintua Enäjärvellä.

Tukkasotka 20.3.-16.11. (903) Talvinen tukkasotka Tahkoluodossa joulumaaliskuussa ja Eurajoen Olkiluodossa talvehti n.50 sotkaa, vaikka joulukuussa paikalla oli vielä 150 lintua. Maaliskuun loppupuoliskolla lintuja alkoi tupsahdella rannikon sulapaikoille. Sisämaahan laji ehätti 17.4. Suurimmat kerääntymät 12.5. Enäjärvellä 574 ja 13.5.

Allihaahka

Sorsalinnut

Punasotka 2.4.-20.10. (334)

Vain viisi yksilöä havaittiin ja kaik kaikki keväällä 8.4.-31.5. aikajaksolla. Linnuista neljä oli koiraita ja yksi naaras.

Ei havaintoja koko lintuvuosikatsauksen ajalta!

Alli 2.4.-21.11. (242)

Porin rannikolta talvihavaintoja koko talven, enintään 14 yksilöä. Toukokuussa arktinen kanta hurjasteli pohjoiseen ja enimmillään laskettiin 23.5. Tahkoluodossa aamumuutolta 1410 allia. Sisämaassa yömuuttoa kuultiin 19. ja 21.5. Vampulassa ja komea 500 linnun muuttoparvi havaittiin Säkylässä ja myöhemmin Köyliössä. Kevään viimeiset linnut havaittiin 9.6. Ensimmäinen syyskauden lintu 14.8. Merikarviassa. Syysmuuton paras päivä Säpissä, jossa 24.10. 202 allia. Sisämaan allisyksy oli edellisvuotta

Satakunnan Linnut 2/2011

│11│

rauhallisempi. Paras summa 5.10. Säkylän Kaunisrannasta 35 yksilöä. Viimeiset linnut Säkylässä ja rannikolle jäi talvisia lintuja, etenkin Poriin.

Mustalintu 8.4.-16.11. (228)

Sorsalinnut

Talvisia lintuja niukasti Porin edustalla. Kevätmuutto alkoi vasta huhtikuussa ja sisämaahankin ehti 19.4. kaksi lintua. Kevätmäärät hieman vaisumpia ja suurin päiväsumma vain 1142 muuttajaa 21.5. Porin Mäntyluodossa. Sisämaassa keväällä: Eura 26, Köyliö 20, Säkylä 2, Lavia 2 ja Kokemäki 2 yksilöä. Koko kesän liikehdintää merellä, jotka pääosin ovat pesimättömiä lintuja ja myöhemmin heinäkuussa sulkivia lintuja palailee etelämmäs. Syksyn suurin määrä 2.11. Tahkoluodon 345 lintua. Mustalinnut poistuvat mereltä vasta jäiden edeltä.

Pilkkasiipi 11.4.-21.11. (197) Niukasti talvihavaintoja Porin rannikkovesistä. Kevätmuutto starttasi vasta huhtikuussa. Kevään suurin päiväsumma 20.5. kun Porin Mäntyluodosta ynnättiin 1 550 muuttajaa. Sisämaassa 26.4. Pyhäjärvellä kaksi lintua ja 28.5. Köyliönjärvellä kuusi lintua. Poikuehavainnot Eurajoelta ja Luvialta. Syksyn suurimmat päiväsummat olivat alun neljättäkymmentä. Sisämaassa pilkkasiipi oli syksyllä melko runsas, varsinkin mustalintuun verraten.

│12│

Satakunnan Linnut 2/2011

Telkkä 12.3.-6.12. (2300) Satakunnan rannikolla talvehti runsaasti telkkiä. Komein kertymä löytyi 6.2. Olkiluodon lauhdevesistä, jossa pulikoi 1017 telkkää. Kevään ensimmäiset parit kiiruhtivat valtamaan pesimäpaikkoja maaliskuusta alkaen. Sulkasatokerääntymät olivat aivan mahtavan kokoisia ihan valtakunnankin tasolla: 1.6. Preiviikinlahden saaristossa 7800 telkän massaparvi. Syksyn kerääntymät rannikolla normaalia suuremmat: 11.9. Yyteri 3350, 2.10. Kuuminainen 3000 ja vielä 2.11. Kuuminaisissa 1833 telkkää. Syysmuutto perinteisen pitkä ja huomaamaton.

Uivelo 8.4.-4.12. (317) Yhtään lintua ei ilmoitettu perinteisen Olkiluodon talvifestarin ulkopuolelta. Olkiluodossa talven maksimi 21 lintua. Muutto alkoi huhtikuun puolella. Kevätmuutto kulki ilman suurempia kerääntymiä. Varsinaisia poikuehavaintoja ei havaittu, mutta ilmoitusten perusteella voisi hyvällä syyllä todeta, että todennäköiset pesinnät ovat tapahtuneet ainakin Eurassa ja Kiikoisissa. Suurin syyskerääntymä tuttuun tapaan Pyhäjärvellä Säkylän Kunnantalon edustalla, jossa tällä kertaa 88 yksilöä (16.11.). Marraskuun lopussa uivelot hilpaisivat jään muodostuksen tieltä.

Kanalinnut

KANALINNUT Pyy (282)

Talvikaudella piilotteleva, muulloin havaintoja lähes päivittäin yksittäisistä tai muutaman linnun parvista. 3.10. Porin Etelärannassa 9 lintua. Poikuehavaintoja 16.6.-1.8.

Riekko

9 yksilöä havaittiin Pohjois-Satakunnan soilla ja yksi soidinhavainto Porissa.

Teeri (316) Haahka

Talven suurin parvi oli 54 lintua Kokemäellä. Kevätpuolella kaksi vaellushavaintoa Luvian saaristosta. Heinäkuussa tehtiin vain yksi havainto lajista. Syyspuolella neljä havaintoa saaristosta.

Tukkakoskelo 2.4.-4.12. (464) Talvelta havaintoja vain kolmesta linnusta. Kevätmuutto käynnistyi huhtikuussa ja laji yleistyi vasta kuun lopussa. Päämuutto tapahtui vasta toukokuun alkupuolella ja suurin päiväsumma laskettiin 3.5. Säpistä (177 lintua). Itse syysmuutto on pitkän ajanjakson toimintaa ja varsin huomaamaton. Paras päiväsumma Säpistä samana päivänä kuin vuosi sitten: 19.9. 168 tukkakoskeloa.

Isokoskelo 7.3.-3.12. (1440) Talvehti melko runsaana koko rannikkoalueella. Kevätmuuttoa vaikea tulkita talvehtijoiden seasta. Maalis-huhtikuussa muuttavat kotimaiset pesivät linnut ja toukokuussa pohjoisempi kanta sekä pesimättömät toisen kalenterivuoden linnut. Isokoskelot kerääntyvät keväisin kutevien särkikalojen sekä norssin kuduille syömään niitä ravinnokseen. Tällaisia keväisiä suurkerääntymiä ei tänä keväänä ilmoitettu yhtään. Syyskerääntymät perinteisen suuria sisämaan suurjärvillä: 11.11. Köyliönjärvi 3 350, 17.10. Lavian Karhijärvi 3 000 ja 12.11. Kokemäen Sääksjärvi 1 500. Isokoskelot poistuvat sisämaassa vasta jäiden tieltä ja rannikolla laji viettää talvea paikoin laivaväylien viimeisissä sularailoissa.

Metso (67) Talvella havaittiin 12 yksilöä. Soidinpaikkoja ilmoitettiin Ahlaisista, Luvialta, Eurajoelta ja Raumalta. Poikuehavaintoja kolme.

Peltopyy (272) Kevätpuolella lintujen parveillessa havaittiin Eurassa 12, Huittisissa 100, Kankaanpää 15, Karvialla 14, Kokemäellä 20, Köyliössä 11, Nakkilassa 5, Porissa 17, Raumalla 6, Säkylässä 40, Ulvilassa 1 ja Äetsässä 20 yksilöä. Honkajoella myös kesällä pari.

Viiriäinen 21.5.-25.7. soidintavia yksilöitä eri puolilla maakuntaa yhteensä 8.

Fasaani (438)

Suurimmat kerääntymät Kokemäellä 19 ja Porissa Murtosenmutkassa 15 lintua. Pihabongauksessa laji havaittiin 97 pihasta.

Satakunnan Linnut 2/2011

│13│

Kuikat ja uikut

KUIKAT K UIKAT JA UIKUT Kaakkuri 17.4.-2.12. (190) Joulukuulta ilmoitettiin vain yksi havainto 2.12. Tahkoluodosta. Kevätmuuttajia jouduttiin odottamaan pitkälle huhtikuulle, ensimmäiset 17.4., jolloin havaittiin kolmella rannikon havaintopaikalla heti 15 yksilön voimin. Yleistyi nopeasti ja muuttopaineet purkautuivat jo 20.4., jolloin Tahkoluodossa laskettiin 159 muuttajaa. Päämuutto jatkui tästä parin viikon ajan ja vielä 3.5. merialueelta laskettiin sata muuttajaa. Viimeisiä muuttajia havaittiin kesäkuun alkuviikolle saakka ja yksittäisiä kiertelijöitä rannikolla läpi kesän. Syysmuutto alkoi vaivihkaa elokuulla ja laji oli syksyllä harvalukuinen. Muuttohavaintoja tehtiin yksittäisistä linnuista tai pikkuparvista tasaisesti kautta syys-lokakuun eikä suuria päivämuuttoja havaittu. Marraskuulla havaittiin vielä 35 kaakkuria mutta joulukuulla enää vain yksi.

Kuikka 16.4.-9.11. (513) Syysmuuttajia riitti kymmenkunta joulukuun alkupuolelle ja viimeinen etelään matkaava havaittiin 12.12. Eurajoen Kallassa. Talvihavaintoja ei tehty ja ensimmäinen kevätmuuttaja nähtiin 16.4. Tahkoluodossa. Tämän jälkeen yleistyi nopeasti, mutta määrät runsastuivat vasta vapun

Silkkiuikku

│14│

Satakunnan Linnut 2/2011

jälkeen. Päämuutto tapahtui toukokuun viimeisen kolmanneksen alkupuolella, paras päiväsumma 21.5. ynnätyt 580 muuttavaa Tahkoluodossa. Kevätmuutto jatkui kesäkuun alkuun ja pieniä kerääntymiä tavattiin rannikolla koko kesäkuun. Syysmuutto käynnistyi elokuun lopulla ja päämuutto ajoittui syyskuun jälkipuoliskolle. Loka- marraskuulta ilmoitettiin enää kymmenkunta havaintoa kahdestakymmenestä yksilöstä ja Nakkilassa 9.11. havaittu muuttaja jäi samalla vuoden viimeiseksi havainnoksi lajista.

Pikku-uikku 7.4.-17.10. Perinteisillä paikoilla Eurassa havaittiin enimmillään neljä ja Olkiluodossa enimmillään viisi talvehtijaa. Lisäksi tavattiin yksinäinen pikkuuikku 3.- 6.1. Tahkoluodossa. Ensimmäinen kevätmuuttaja havaittiin 7.4. Tahkoluodossa ja seuraava 19.4. Rauman Unajansalmella. Ainoa pesimäaikainen havainto tehtiin 13.-14.6. soidintavasta linnusta Porin Enäjärvellä. Syysmuutto alkoi syyskuun lopulla ja Euran talvehtijat ilmestyivät vakiopaikoilleen 11.11. alkaen. Muut syyshavainnot tehtiin 21.-26.9. Porin Levolla, 29.9. Kokemäen Puurijärvellä, 17.10. jälleen Levolla ja 27.-30.11. Honkajoella yksinäisistä linnuista.

Silkkiuikku 8.4.-17.11. (1487) Joulukuussa tavattiin kuusi viivyttelijää, joista viimeinen 13.12. sisämaassa Köyliönjärvellä.

Härkälintu 14.4.-30.10. (668) Alkutalven viivyttelijä havaittiin vielä 6.12. Eurajoen Kallassa. Kevätmuutto käynnistyi 14.4. jolloin Porin Mäntyluodossa havaittiin ensimmäiset viisi kevätmuuttajaa. Yleistyi vasta huhtikuun viimeisen kolmanneksen aikana päämuuton ajoittuessa toukokuun alkuviikoille. Kevään suurin kerääntymä oli 9.5. Luvian Kuornoorissa ynnätyt 74 lintua. Arktisille seuduille pesimään matkaavia härkälintuja havaittiin merellä aina kesäkuun puolivälin paikkeille saakka. Syysmuutto käynnistyi vasta syyskuun puolivälin paikkeilla ja jatkui melko huomaamattomana aina lokakuun lopulle. Syksyn ja myös vuoden viimeinen havaittiin jo 30.10. Säkylän Pyhäjärvellä.

Mustakurkku-uikku 18.4.-23.9. (134) Kevään ensimmäinen uiskenteli 18.4. Kuuminaisissa ja viikkoa myöhemmin yleistyi sisämaata myöten. Mainittavia muuttopäiviä ei havaittu ja harvalukuiset pesimäpaikat täyttyivät yömuutolla saapuneista linnuista vapun molemmin puolin. Pesäpaikat tyhjenivät nopeasti elokuun alkupuolelta lähtien ja syksyn ja samalla vuoden viimeinen mukuru havaittiin jo 23.9. Säpissä.

MERIMETSO JA HAIKARAT Merimetso 23.3.-8.12. (750) Kylmän talven myötä havaintoja tehtiin alkutalvella lähinnä yksittäisistä linnuista merialueella. Sisämaassa sinnitteli 12.12. saakka Säkylän Pyhäjärvellä yksi merimetso, merialueella Tahkoluodossa havaittiin vielä 4.1. yhdeksän lintua. Keskitalvella merimetsoja havaittiin enää Olkiluodossa, jossa talvehti kymmenkunta lintua.

Merimetsot ja haikarat

Kevätmuutto alkoi 8.4. jolloin Porissa tavattiin kaksi lintua. Yleistyi tämän jälkeen muutamassa päivässä, päämuutto huhti-toukokuun vaihteen molemmin puolin. Suurimmat kerääntymät 25.4. Säkylän Katismaalta ilmoitetut 67 lintua sekä 5.5. Köyliön Kankaanpäästä ilmoitetut 61 lintua. Muutto jatkui toukokuun loppupuolelle saakka. Kesäkuun lopulla silkkiuikut alkoivat parveutua merellä ja Pyhäjärviseudun järvillä, suurin loppukesän kerääntymä Köyliönjärvellä 13.8. lasketut 287 uikkua. Syksyn suurimmat kerääntymät jo syyskuun alkupuolella: 5.9. Euran Pyhäjärvellä 389, 7.9. Yyterissä 352 sekä 9.9. Köyliönjärvellä 335 silkkiuikkua. Lokakuulla yli sadan uikun kerääntymiä tavattiin vielä kolmessa paikassa, mutta 23. päivän jälkeen yksilömäärät alkoivat laskea. Marraskuussa merialueella tavattiin enää kaksi silkkiuikkua, mutta Pyhäjärviseudulla vielä kolmisenkymmentä lintua. Vuoden viimeinen havaittiin 17.11. muuttavana Tahkoluodossa.

Kevätmuutto alkoi huomaamattomasti: 22.3. Olkiluodossa 20 merimetsoa ja seuraavana päivänä Porissa yhdeksän muuttavaa. 29.3. Olkiluotoon oli kerääntynyt 65 lintua ja 31.3. Tahkoluodossa ynnättiin selkeää muuttoa jo reilun sadan yksilön verran. Kevään oikuttelua kuvastavat 3.4. Tahkoluodossa havaitut 510 pohjoiseen muuttavaa lintua ja seuraavana päivänä 4.4. Olkiluodossa etelään muuttavana 700 lintua. Päämuutto jakautui tasaisesti usealle päivälle huhtikuun alkupuoliskolla. Toukokuulla suurimmat kerääntymät 2.5. Säpissä 1500 ja 8.5. Yyterissä 1000 kiertelevää yksilöä.

Kova pakkastalvi heijastui myös pesimätulokseen eivätkä rannikon pesimäkolonioiden parimäärät enää kasvaneet. Silti yksistään Luvialla pesi lähes 2000 paria. Kesän suurimmat kerääntymät Luvian Marjakarissa 3.7. 2000, Yyterissä 30.7. 850 sekä Merikarvian Kasalassa 6.8. 700. Syysmuutto käynnistyi hiljalleen elokuun puolivälin paikkeilla ja täsmävauhdittui 20.8, jolloin Säpissä 240 muuttavaa. Syksyn suurimmat päivämuutot 4.9. Reposaari 240 muuttavaa ja vielä 10.10. Rauma Kylmäpihlaja 220 muuttavaa. Lokakuun puolivälin jälkeen yli 20 päiväsummia ilmoitettiin vain kolmelta paikalta, viimeisenä 21.11. Kylmäpihlajasta. Talven kiristettyä otettaan havaittiin joulukuulla vain muutamia yksilöitä. Sisämaan varhaisimmat havaittiin 28.3. Säkylässä ja 30.3. Huittisissa. Yhteensä sisämaassa tavattiin noin 200 merimetsoa kymmenessä eri kunnassa, mutta vain 50 yksilöä Pyhäjärviseudun ulkopuolella. Toisaalta pesimäaikaan laji havaittiin Pyhäjärvellä vain kerran.

Satakunnan Linnut 2/2011

│15│

Merimetsot ja haikarat

Kattohaikara Huittisten Lauhassa 20.-21.5. tepastellut komea peräti kahdeksan porkkananokan parvi oli vuoden ainoa havainto.

Kaulushaikara 2.4.-26.10. (93) Kevään ensimmäiset 2.4. ja 11.4. Porissa, tämän jälkeen yleistyi nopeasti huhtikuun 20. päivän paikkeilla. Reviirilintuja noin 55, kunnittain: Eura 5, Eurajoki 1, Harjavalta 1, Jämijärvi 1, Kankaanpää 6, Kiikoinen 1, Kokemäki 3, Köyliö 2, Lavia 4, Pori 14, Rauma 5, Siikainen 1, Säkylä 1, Ulvila 5, Äetsä 5. Syysmuutto tapahtui lajinomaisen vaivihkaisesti ja havaintoja tehtiin kymmenestä yksilöstä, joista viimeiset kolme iltahämärissä kutsuääntelevää bottea kuultiin 26.10. Teemuluodossa.

Harmaahaikara 19.3.-14.12. (894) Joulukuulla havaittiin yksittäisiä lintuja MeriPorissa, Ulvilassa ja Pyhäjärviseudulla sekä reipas kerääntymä Olkiluodossa, jossa joulukuun maksimi 20.12. ynnätyt 52 lintua. Vuodenvaihteen jälkeen yksittäisiä talvehtijahavaintoja tammikuussa useita Porista, 14.2. Kokemäeltä, 27.2. Ulvilasta ja samalta päivältä Raumalta. Köyliössä viihtyi haikara 18.1.-9.2. Olkiluodon huippu 2.1. 61 lintua ja vielä 13.2. peräti 56 haikaraa. Maaliskuulle tultaessa harmaahaikarat vähenivät nopeasti ja 18.3. jäljellä oli enää neljä lintua. Kevätmuutto alkoi Olkiluodon lintujen hajaantuessa lähiseudulle, ensimmäiset 19.3. Eurassa ja 20.3. viisi muuttavaa haikaraa Porissa. Maaliskuun lopulla yksittäisiä tai pikkuparvia havaittiin jo 20 havaintopaikalla. Huhtikuun alkuviikolla yleistyi nopeasti, havaintoja tehtiin 80 aina sisämaata myöten. Kevään suurin kerääntymä oli 16.4. Teemuluodossa havaitut 130 lintua päämuuton osuessa huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle. Touko - kesäkuulta ei ilmoitettu merkittäviä kerääntymiä ja parvia nähtiin lähinnä Kokemäenjoen suiston pesäpaikkojen tuntumassa. Heinäkuulla suurin kerääntymä 24.7. suistossa 36 lintua, muualla yksittäin tai pieninä parvina aina elokuun jälkikolmannekselle, jolloin määrät alkoivat hiljalleen kasvaa. Syksyllä yli

│16│

Satakunnan Linnut 2/2011

kymmenen linnun kerääntymiä ilmoitettiin vain yhdeksältä paikalta, suurimmat parvet 17.9. Kaarluoto 21 ja 6.10. Yyteri 18 lintua. Marraskuussa havaittiin ainoastaan viisi yksilöä Olkiluodon ulkopuolella ja Olkiluodossakin vain 11, jotka myös jäivät talvehtimaan. Viimeinen muuttaja havaittiin 14.12. Raumalla.

PETOLINNUT Mehiläishaukka 14.5.-11.10. (162) Kevään ensimmäiset 14.5. kolmella paikalla sisämaassa. Vain 14 kevätmuuttajaa ilmoitettiin, niistä viimeinen todennäköinen muuttaja 2.6. Merikarvialla. Kesäkaudelta tehtiin havaintoja noin 40:stä paikallisesta yksilöstä. Ensimmäinen syysmuuttohavainto tehtiin 12.8. Köyliössä. Yhteensä syysmuutolla havaittiin 78 yksilöä. Syksyn viimeinen ja ainoa lokakuun havainto 11.10. Merikarvialta.

Haarahaukka 13.4.-27.8. Yhteensä 25 havaintoa, jotka koskevat enintään 14 eri yksilöä 8 eri kunnassa. Keväthavainnoista 4 ja syyshavainnoista 1 koski muuttavaa lintua. Yksittäisiä paikallisia lintuja havaittiin huhti−toukokuussa Huittisissa, toukokuussa Porissa, touko−kesäkuussa Köyliössä sekä heinä−elokuussa Merikarvian ja Siikaisten alueella.

Merikotka 6.3.-27.11.(1229) Talven suurin kertymä 18 yksilöä 17.1. Pyhäjärvellä. Kevään ensimmäinen muuttaja ilmoitettiin 6.3. Nakkilasta. Maaliskuussa 107 muuttavaa, huhtikuussa 83 ja 10.5. viimeiset 2 ilmoitettua. Kevään paras muutto 31.3., jolloin nähtiin 62 muuttavaa. Syysmuu-

ton ensimmäinen havaittiin 23.8. Köyliössä. Syyskuun loppuun mennessä laskettiin 67 muuttavaa, lokakuussa enää 28 muuttajaa ja marraskuussa 19. Syksyn parhaana merikotkapäivänä 22.9. nähtiin 33 muuttajaa, mutta vielä 7.11. havaittiin Eurassa 14 muuttavaa. Syksyn viimeinen muuttaja nähtiin 27.11. Köyliössä.

Niittysuohaukka 27.4.-10.9. 12 havaintoa noin 6 yksilöstä, joista 4 Porissa, 1 Luvian Säpissä ja 1 Merikarvian Trolssissa. Kesältä 2 havaintoa Launaisista ja syksyltä vain 1 havainto 10.9. Teemuluodosta. Määrittämättömistä sirosuohaukoista tehtiin vain 3 havaintoa, kaikki keväällä.

Kanahaukka 24.3.-29.10. (554) Joulukuulta on havaintoja noin 24:stä, tammikuulta 31:stä ja helmikuulta 24 kanahaukasta. Maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin nähtiin 25 muuttavaa yksilöä. Kesällä tyypillisen niukka: kesäkuulta kaksi ja heinäkuulta 4 havaintoa. Syysmuuton ensihavainto 15.8. Köyliöstä. Syysmuutolla yhteensä 27 lintua, joista viimeinen jo 29.10. Porin Mäntyluodossa. Marraskuulta havaintoja paristakymmenestä yksilöstä.

Varpushaukka 19.3.-8.11. (1163) Ruskosuohaukka 1.4.-18.10. (789)

Sinisuohaukka 31.3.-18.11. (508) Ei talvihavaintoja joulukuun alun jälkeen (ks. edellinen katsaus). Kevään ensimmäiset havainnot 31.3. Luvian Luodonkylästä ja Porin Kivinistä. Koko keväänä nähtiin 62 yksilöä muuttolennossa, viimeinen 18.5. Teemuluodossa. Ei merkittäviä päiväsummia. Kesähavaintoja noin 7 yksilöstä. Syysmuuton alku 17.8. Nakkilan Järvikylässä. Koko syksyn muuttosumma 150 yksilöä. Marraskuulta havaintoja noin 8 yksilöstä, joista 7 Porissa ja 1 Köyliössä. Syksyn viimeinen 18.11. Porin Levolla.

Hiirihaukka 11.3.-26.10. (638)

Petolinnut

Ensihavainto 1.4. Porin Launaisista, sisämaan ensimmäinen 6.4. Puurijärvellä. Kevään muuttajasumma 30 yksilöä, joista viimeinen 9.6. Porin Ahlaisissa. Ensimmäinen mahdollinen syysmuuttaja 22.7. Porin Kirrinsannalla. Suurin paikalliskertymä 20 yksilöä laskettiin 12.8. Teemuluodosta. Elokuun loppuun mennessä 25 muuttajaa, syyskuussa 38 muuttajaa ilman merkittäviä muuttosummia. Lokakuulta 9 havaintoa 4 yksilöstä, joista viimeinen 18.10. Säkylän Korttoonmäeltä.

Varpushaukkoja nähtiin joulukuussa 21, tammikuussa 42 ja helmikuussa 18 yksilöä. Kevään ensimmäinen muuttaja havaittiin 19.3. Toukarissa. Kevään muuttosumma oli 195 yksilöä, joista viimeinen 26.5. Nakkilassa. Muuton loiva huippu 10.-11.4., jolloin nähtiin 25 ja 32 muuttavaa. Syysmuuton alku todistettiin 6.8. Porin Yyterissä ja Tuorsniemessä. Syksyn muuttosumma oli 890 yksilöä, joista viimeinen 14.11. Yyterissä. Syksyn muuttohuiput 22.9., jolloin nähtiin 71 muuttavaa ja 26.9., jolloin laskettiin 76 muuttavaa varpushaukkaa. Marraskuussa tehtiin havaintoja vain 15 yksilöstä, joista 2 oli muuttavia.

Hiirihaukkoja nähtiin joulukuussa 18, tammikuussa 12 ja helmikuussa 3 yksilöä. Kevätmuuton alku havaittiin 11.3. Huittisissa. Koko kevään muuttosumma oli 264 yksilöä, joista viimeinen nähtiin 26.5. Porin Lotskerissa. Eniten muuttajia laskettiin 10.-11.4., yhteensä 34 ja 35 muuttavaa. Ensimmäiset syysmuuttajat 19.8. Nakkilassa ja Porissa. Syysmuuton kokonaissumma oli 237 muuttavaa, joista viimeinen havaittiin 26.10. Säkylässä. Suurin muuttajamäärä laskettiin 26.9., yhteensä 42 muuttavaa. Marraskuulta ja joulukuulta havaintoja enää 3 yksilöstä. Viimeinen 21.12. Euran Mestilässä.

Satakunnan Linnut 2/2011

│17│

Petolinnut

meinen nähtiin 6.10. Porin Etelärannassa.

Tuulihaukka 22.3.-10.10. (990)

Piekana 22.3.-23.10. (233) Piekanoja nähtiin joulukuussa 15, tammikuussa 6 yksilöä ja helmikuussa 1 yksilö. Maaliskuun ensimmäinen havainto piekanasta 10.3. Porin Lotskerissa saattoi koskea talvehtinutta yksilöä, mutta 22.3. Huittisten Isosuolla nähty yksilö oli selvästi muuttava. Koko kevään summa huikeat 429 muuttavaa, joista viimeinen 8.5. Tornien taistossa Jämijärven Soininharjulta. Parhaita päiväsummia 11.4. 57 yksilöä ja 15.4. 86 yksilöä. Syksyn ensimmäinen 6.9. Nakkilan Järvikylässä. Syksyn muuttosumma tyypillisen niukka, 30 yksilöä. Marraskuulta havaintoja 6 yksilöstä ja viimeinen 6.12. Porista.

Maakotka 9.3.-20.11. (84) Joulukuulta havaintoja 5 yksilöstä, tammikuulta 9:stä ja helmikuulta 6:sta. Ensimmäinen kevätmuuttaja 9.3. Koskeljärvellä. Kevään 9 muuttajasta viimeinen nähtiin 25.4. Porin Reposaaressa. Syksyn ensimmäinen havainto 6.9. Porista, jossa nähtiin 30.9. myös ensimmäinen muuttaja. Koko syksyn 15 havainnosta 5 koski muuttavia lintuja, joista viimeinen 13.12. Porin Kaanaassa. Joulukuulta havaintoja yhteensä 6 yksilöstä.

Sääksi 6.4.-6.10. (339) Kevään ensimmäinen 6.4. Huittisten Karhiniemessä. Pääosa havainnoista koski tyypillisesti jo pesimään asettuneita lintuja, vain 14 kevätmuuttajaa havaittiin. Niistä viimeinen nähtiin jo 25.4. Merikarvialla, jossa 18.8. myös syysmuuton ensimmäinen havainto. Syksyn 22 havaitusta muuttajasta vii│18│

Satakunnan Linnut 2/2011

Joulukuulta on havaintoja 19:stä yksilöstä, tammikuulta enää kahdesta ja helmikuussa ei nähty enää ainuttakaan tuulihaukkaa. Kevään ensimmäiset nähtiin 22.3. Ulvilan Vainiolassa ja Porin Toukarissa. Muuttolennossa havaittiin poikkeuksellisen paljon yksilöitä, 69, joista viimeinen 16.5. Teemuluodosta. Ensimmäinen syysmuuttaja nähtiin 10.8. Yyterissä. Syksyn summaksi tuli 84 muuttajaa, joista viimeinen 10.10. Porin Kyläsaaressa. Marraskuussa tehtiin 1 havainto Merikarvian Alakylässä ja 21.12. joulukuun ainoa ja vuoden viimeinen tinnuhavainto Teemuluodossa.

Ampuhaukka 24.3.-14.10. (249) Talvehtivia lintuja nähtiin joulukuussa 12, tammikuussa 10 ja helmikuussa 3. Maaliskuulta on havaintoja paikallisista yksilöistä kuun alusta lähtien, mutta ensimmäinen muuttaja nähtiin vasta 24.3. Huittisten Vankilan pelloilla. Vain 13 lintua nähtiin kevätmuutolla − niistä viimeinen 11.5. Säpissä. Syysmuuton alku 9.8. Merikarvialla. Syksyn muuttosumma 29 yksilöä, joista viimeinen 14.10. Porin Mäntyluodossa. Marraskuussa havaintoja 7:stä ja joulukuussa 5 yksilöstä.

Nuolihaukka 13.4.-3.10. (458) Kevään ensimmäinen 13.4. Yyterissä. Muuttolennossa havaittiin tyypillisen vähän lintuja, 14, joista viimeinen 23.5. Säkylässä. Ensimmäiset todennäköiset syysmuuttajat 10.8. Yyterissä. Syksyn muuttosumma 49 yksilöä, joista viimeinen 25.9. Nakkilan Järvikylässä. Syksyn viimeinen havainto kuitenkin 3.10. Vähä-Säkylästä.

Muuttohaukka 29.3.-10.10. (103) Koko vuoden aikana tehtiin 103 muuttohaukkahavaintoa, joista 51 koski muuttavaa lintua. Vuoden ensimmäinen havainto 29.3. Huittisten Tryykärinmaalta. Kevään muuttosumma oli 19 yksilöä - paikallisia nähtiin 13. Kevään viimeinen 23.5. Koskeljärveltä. Syksyn ensimmäiset 25.8. Yyterissä. Syksyn 57 yksilöstä 28 nähtiin muutolla. Syksyn viimeinen havainto tehtiin 10.10. Luvian Kuornoorista.

RANTAKANAT JA KURKI Luhtakana 23.3.-25.9. (69)

Luhtahuitti 5.5.-28.8. (27) Kevään varhaisin 5.5. Porissa, seuraava 14.5. Köyliössä, runsastuen tästä eteenpäin hiljalleen. Huittailu on käynyt viime vuosina yhä harvinaisemmaksi, nyt huutelijoita tavattiin 21 paikalla, kunnittain seuraavasti: Eura 1, Huittinen 1, Kankaanpää 1, Kiikoinen 1, Köyliö 2, Lavia 1, Merikarvia 1, Pori 7, Rauma 4, Äetsä 2. Ainut syysmuuttoon viittaava havainto 28.8. Eurasta jäi samalla vuoden viimeiseksi.

Ruisrääkkä 17.5.-2.9. (57) Kevätmuuton avaus normaaliaikaan 17.5., jolloin löytyi kaksi narisijaa Kankaanpäästä ja Huittisistakin yksi. Kevään lämpöaallon myötä yleistyi tämän jälkeen nopeasti. Narinaa kuultiin maltillisesti 47 paikalla, kunnittain: Eura 2, Eurajoki 2, Honkajoki 5, Huittinen 9, Jämijärvi 1, Kankaanpää 5, Kiikoinen 1, Köyliö 3, Nakkila 3, Äetsä 1, Pori 11, Ulvila 4. Syksyiset linnut yhytettiin 19.8. Porin Hevosluodosta ja 2.9. Porin Toukarilta, mikä jäi samalla vuoden viimeiseksi havainnoksi.

Nokikana 27.3.-18.11. (838) Joulukuun alussa havaittiin kaksi lintua 2.12. Porin Teemuluodossa ja syksyn viimeinen 13.12. Rauman Unajansalmessa. Lisäksi Olkiluodossa talvehti menestyksekkäästi seitsemän keilapalloa. Kevätmuutto alkoi lajille tyypillisesti jo maaliskuussa, jolloin 27.3. havaittiin kahdeksan yksilöä Olkiluodossa ja Porin Teemuluodossa kaksi. Yleistyi ja myös runsastui nopeasti huhtikuun alussa, 4.4. Olkiluodossa jo 130 lintua. Sisämaan ensimmäiset kuitenkin vasta 9.4. Kokemäen Puurijärvellä havaitut yhdeksän lintua. Yömuutolta ilmestyneiden lepäilijöiden määristä päätellen päämuutto ajoittui huhtikuun puolivälin paikkeille ja kevätmuutto päättyi varhain toukokuun alussa.

Rantakanat ja kurki

Kevään ensimmäinen huippuvarhainen tepasteli lumipeitteisellä jäällä jo 23.3. Laviassa, seuraavat normaaliaikaan 13. ja 16.4. Porissa, jonka jälkeen yleistyi hiljalleen. Reviirejä 42, jakautuen kunnittain: Eura 5, Kokemäki 5, Köyliö 2, Lavia 1, Pori 15, Rauma 9, Ulvila 2, Äetsä 3. Syysmuutto huomaamatonta, syyskuulta havaintoja vain kuudesta yksilöstä ja vuoden viimeinen nähtiin Toukarilla jo 25.9. Todellisuudessa Ralluksen syysmuutto jatkuu lokakuun jälkipuoliskolle saakka.

18.- 20.9. Porin Etelärannassa. Vuoden kokonaissaldo vaatimattomat seitsemän yksilöä.

Syysmuutto käynnistyi hiljalleen elokuun alkupuolella ja kuun loppua kohden lepäilijämäärät alkoivat kasvaa järvillä ja merenlahdilla. Suurin kerääntymä saavutettiin jo 14.9. Porin Etelärannassa, jossa ynnättiin 580 lepäilijää. Lähes 400 linnun kerääntymiä riitti Preiviikinlahdella aina lokakuun puoliväliin saakka ja vielä 20.10. Kaarluodossa ynnättiin 310 nokikanaa, minkä jälkeen yksilömäärät suorastaan romahtivat parissa päivässä. Marraskuulla havaittiin enää 20 yksilöä, joista kuun puolivälin jälkeen vain kolme. Talvihavaintoja ei tehty tiettävästi edes Olkiluodossa.

Liejukana 3.4.-20.9. (10) Varhainen muuttaja havaittiin jo 3.4. Eurassa, seuraavat vasta toukokuun alussa. Liejukana on Satakunnassa harvinainen pesimälaji, josta tehtiin pesimäaikaiset havainnot seuraavissa kunnissa: Eura, Huittinen, Kokemäki, Pori, Siikainen. Yhtään pesintää ei kuitenkaan varmistettu. Ainut syyshavainto

Satakunnan Linnut 2/2011

│19│

Kurkia

Rantakanat ja kurki

Kuva 1. Kurjen kevätmuuton ajoittuminen vuonna 2010.

Kevätmuutto 2010 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

Viikko

15.-21.3. 0 │ 22.-28.3. 7 │ 29.3.-4.4. 818 │ 5.-11.4. 4101 │ 12.4.-18.4. 1378 │ 19.-25.4. 976 26.4.-2.5. 70 │ 3.-9.5. 26 │ 10.-16.5. 491 │ 17.-23.5. 22 │ 24.-30.5 24 │ 31.5.-6.6. 15 │ 7.-13.6. 0

Kurki 26.3.-11.10. (1628) Kevään ensimmäinen kurki nähtiin vasta 26.3. Porin Kivinissä. Seuraavana päivänä lajista tehtiin jo kahdeksan havaintoa. Muutto reipastui nopeasti ja huhtikuun mittaan nähtiin monta mukavaa kurkipäivää (kuva 1): 31.3. 260 m, 1.4. 370 m, 5.4. 740 m, 7.4. 1250 m, 10.4. 830 m, 11.4. 620 m, 12.4. 800 m, 19.4. 390 m ja 25.4. 470 m. Vielä 13.5. laskettiin 200 muuttavaa kurkea. Viimeinen todennäköinen 15 yksilön muuttoparvi nähtiin vielä 1.6. Porin Kirrinsannalla. Kevään suurin paikallisparvi, 220 yksilöä, nähtiin 14.4. Huittisten Pikku-Vampulassa. Ensimmäinen syysmuuttajiksi tulkittu 7 linnun parvi nähtiin 11.8. Kuukauden 23. ja 25. päivä nähtiin jo yli 100 yksilön muuttoja, 1.9. muutti 249 ja 2.9. 436 kurkea. 19.9. nähty 830 kurjen muutto oli

│20│

Satakunnan Linnut 2/2011

alkusoittoa 22.9. koetulle massamuutolle, jossa laskettiin varovaisen arvion mukaan 10150 kurkea (kuva 2). Vielä 26.9. nähtiin toinen hieno muutto, 5320 kurkea. Lokakuussa tehtiin kurkihavaintoja ainoastaan 4 päivänä, mutta niihinkin mahtui yksi muuttopäivä, kun 10.10. laskettiin 470 muuttajaa. 11.10. nähtiin syksyn viimeinen kurki Merikarvian Kasalassa lennossa lounaaseen. Huittisten Isosuon − Kokemäen Puurijärven seudulle alkoi kerääntyä kurkia elokuussa. Jo kuukauden puoliväliin mennessä lukumäärä ylitti 800. Lukumäärä oli 1.9. jo 2000 yksilöä, 9.9. jo 3000. Tästä määrät laskivat nopeasti: 17.9. oli paikalla vielä 2500, mutta 22.9. massamuuttopäivän aamuna enää 1500. Enää 1 kurki nousi 30.9. Puurijärveltä.

Kuva 2. Kurjen syysmuuton ajoittuminen vuonna 2010.

Syysmuutto 2010 16000 14000 12000

Kurkia

10000 8000 6000 4000 2000 0

Viikko

2.-8.8. 0 │ 9.-15.8. 9 │ 16.-22.8. 162 │ 23.-29.8. 287 │ 30.8.-5.9. 906 │ 6.-12.9. 132 │ 13.-19.9. 917 20.-26.9. 15 900 │ 27.9.-3.10. 413 │ 4.-10.10. 476 │ 11.-17.10. 1 │ 18.-24.10. 0

KAHLAAJAT Meriharakka 3.4.-3.10. (678)

Pikkutylli 15.4.-16.9. (204) Kolme ensimmäistä havaittiin sisämaassa: 15.4. Huittinen, 16.4. Eura ja 20.4. Kankaanpää. Yleistyi 21.4. lähtien. Lajilla ei kevätmuutolla yleensä juuri kertymiä havaita, ja nytkään ei yhtään yli viiden summaa. Syysmuutolla havaitaan sentään pieniä kertymiä, nyt suurin määrä oli 28.7. Yyterin 8 yksilöä. Laji on jo elo-

Tylli 27.3.-17.10. (717) Ainoa maaliskuinen oli Olkiluodon lintu 27.3.29.3. Huhtikuun alkupäivinä seuraavat ja jo 7.4. Yyterissä 21 yksilöä. Yyterin havainnot kertovat hyvin muuton kulun (kuva 3). Kevätmuutolla eteläisemmän kannan muutonhuipusta kertonevat 22.4. 137 yksilöä. Pohjoisempien läpimuuttajien huipusta kertoo kevään maksimi 12.5. 234 yksilöä. Kevätmuutto jatkui kesäkuun puoliväliin saakka ja syysmuutto käynnistyi pikkuhiljaa heinäkuussa. Syysmuuton huippu oli elokuun alkupuolella, parhaana määränä 14.8. 272 yksilöä. Syyskuun puolivälin jälkeen määrät vähenivät nopeasti, tosin vielä lokakuun alkupuolella Yyterissä oli parhaillaan vielä parikymmentä tylliä. Yyterin ulkopuolelta suurimmat määrät olivat Säpin 20.9. 64 ja 18.8. 57 yksilöä. Mielenkiintoinen havainto oli myös Köyliössä varmistettu pesintä, laji on Etelä-Suomen sisämaassa hyvin harvinainen pesimälajina.

Kahlaajat

Yleistyi 10.4. lähtien ja kevään huippu jo 24.4., jolloin Tahkoluodossa 102 muuttajaa. Alkukesän pesimättömien parvet jäivät varsin pieniksi. Syysmuuton selvä huippu 8.8., jolloin Yyterissä havaittiin 66 yksilöä, muut syksyn havainnot alle 20 yksilöä. Harvinainen 19.8. jälkeen, syyskuussa pari havaintoa ja viimeisenä havaintona Eurajoen Kallassa 3.10. jopa 10 yksilön parvi, havainto koskenee myöhäisiä läpimuuttajia.

kuun lopulla hyvin vähissä ja viimeisinä syyskuulta kolme havaintoa yksittäisistä linnuista.

Satakunnan Linnut 2/2011

│21│

Tylli, Pori Yyteri 2010 300 250 200 150 100 50

10.10.

25.9.

10.9.

26.8.

11.8.

27.7.

12.7.

27.6.

12.6.

28.5.

13.5.

28.4.

13.4.

0 29.3.

jakson maksimi

Kahlaajat

Kuva 3. Tyllin suurimmat määrät Porin Yyteristä vuodelta 2010 viiden päivän jaksoina.

5 pv-jakson keskipäivä

Kuovisirri

│22│

Satakunnan Linnut 2/2011

Keräkurmitsa Laji oli keväällä varsin vähissä, vain kaksi havaintoa: 23.5. Nakkilassa 11 ja 3.6. Porissa 1 yksilö. Syksyn kaksi havaintoa yksittäisistä linnuista, on varsin normaali syysmäärä: 18.9. Pori sekä 20.9. Säppi.

Kapustarinta 25.3.-29.10 (490) Keväältä maaliskuun lopulta useita havaintoja ja maalis-huhtikuun vaihteessa lajia havaittiin jo ympäri maakuntaa muutamia yksilöitä. Keväthuipun aikaan yli 200 määriä havaittiin pelloilla välillä 30.4.-10.5. ja nyt päästiin nauttimaan yli tuhannen yksilön parvista neljällä paikalla. Suurin summa oli 2.5. Euran Köylypolven 1400 yksilöä. Kevätpuolen viimeinen muuttaja havaittiin 5.6. ja ensimmäinen syysmuuttaja 2.7. Syysmuuton suurimmat määrät jäivät melko pieniksi, vähintään 40 yksilön havaintoja neljä välillä 18.7.-6.10., suurimpana 31.8. Luvian 50 yksilöä. Yleisesti havaintoja 9.10 asti, jonka jälkeen vain kaksi havaintoa.

Tundrakurmitsa 22.5.-6.11. (211) Kevään huippuna 32 yksilöä Yyterissä 27.5. Muuttokausien väliltä kesä-heinäkuun vaihteesta muutama havainto ilmeisesti toisen kalenterivuoden linnuista. Selvää syysmuuttoa 14.7. lähtien. Vanhojen syysmuuton huippu elokuun alkupuoliskolla, selvästi parhaana määränä 12.8. Yyterissä 74 yksilöä. Nuorten suurimmat määrät 20.9. Yyterissä 23 ja 6.10. Leveäkarissa 22 yksilöä. Syysmuutto jatkuu rannikolla kapustarintaa pidempään. Nyt havaintoja melko paljon lokakuun loppuun saakka ja vielä marraskuun alussa vähintään neljä yksilöä Yyterissä.

Töyhtöhyyppä 19.3.-25.11. (1021) Yksittäiset linnut tai pikkuparvet levittäytyivät koko maakuntaan 24.3. mennessä ja kymmenien määriä ilmoitettiin 26.3. lähtien. Kevään huippu välillä 30.3.- 11.4., jolloin yli 500 yksilön havaintoja tehtiin jopa 19; monena keväänä suurin summa jää muutamaan sataan. Kevään suurimpina summina tehtiin kolme yli 1000 yksilön havaintoa, joista 7.4. Pinomäellä peräti reilut 2 500 yksilöä. Pesimättömät linnut kerääntyvät parviin jo touko-kesäkuussa, nyt suurin näiden lintujen kertymä oli 1.6. Köyliön 63 yksilön par-

vi. Syysmuuton huippu oli heinäkuussa, jolloin kuudelta paikalta yli sadan yksilön summia, suurimpana 11.7. Huittisten 224 yksilöä. Ala-Satakunnan pelloilla viivyttelee usein kohtalaisen kokoisia parvia syys-lokakuulle asti, nyt Säkylässä vielä 28.9. 140 yksilöä ja lokakuulta alkupuolellakin ilmoitettiin useamman kymmenen parvia Säkylä-Köyliö-akselilta sekä Äetsästä. Lokakuun puolivälin jälkeen havaintoja vielä parista parvesta ja marraskuun ainoa oli 25.11. Porin myöhäinen muuttaja.

Isosirri 13.4.-1.11. (145) Yyteriin ilmestyi ennätysaikainen yksilö jo 13.4., joka tankkaili paikalla useamman viikon. Kevätpuolella lintuja nähtiin vähän, vain noin 11 yksilöä 2.6.-30.6. Ensimmäiset syysmuuttajat 14.7., syysmuuttajia havaittiin mukavasti noin 605 yksilöä päivittäin 20.9. asti. Lokakuussa kolme havaintoa ja 1.11. vielä kaksi yksilöä Yyterissä.

Pulmussirri 13.5.-28.9. (65) Kevätpuolen summa 21 yksilöä 8.6. mennessä, kaikki Yyterissä. Syyspuolella mukavasti 80 lintua 14.7.-28.9., myös yksi sisämaahavainto 4.8. Säkylästä.

Pikkusirri 10.5.-10.10. (192) Kevään määrä 15 lintua, viimeinen 8.6. Ensimmäiset syysmuuttajat 15.7., yleistyi 5.8. Yhteensä syksyn sirrimäärä mukavat noin 370 yksilöä. Sisämaastakin muutama havainto Säkylän Lännen tehtailta ja Euran Koskeljärveltä.

Satakunnan Linnut 2/2011

│23│

Kahlaajat

Lapinsirri 3.5.-20.9. (282) Kevään suurin kerääntymä 14.5. 51 lintua Yyterissä. Viimeinen kevätmuutolla havaittu oli lepäilijä 13.6. Ensimmäiset syksyn tulijat 7.7. Syyspuolen määrät vaatimattomia, maksimi 4.8. 42 yksilöä.

Kuovisirri 22.5.-10.10. (216) Keväällä yksi havainto 22.5. Yyterissä. Syksyn ensimmäinen 5.7. Vanhojen muuttohuippua kuvaa 14.7. 53 lintua ja nuorten 25.8. 30 lintua, Yyterissä nämäkin. Syksyllä yhteensä noin 330 yksilöä. Sisämaahavaintoja Säkylän Lännen tehtailta ja Euran Koskeljärveltä.

Merisirri 17.9.-13.11. Talvella yksi viivyttelijä Olkiluodossa. Syyshavainnot 17.9.-13.11., yhteensä havaittiin 59 yksilöä.

Suosirri 3.4.-1.11. (645) Etelänsuosirrit saapuivat ensin ja määrät kasvoivat nimilajin saapuessa toukokuun alkupuolella. Kevään suurin kerääntymä 25.5. 465 lintua Yyterissä. Ensimmäinen syysmuuttava parvi 27.6. Yli 300 vanhan kerääntymiä 14.7.-9.8. Yyterin lietteillä. Nuorilla yli 100 yksilön kerääntymiä 22.8.-23.9., maksimi 21.9. 313 lintua Säpissä.

Jänkäsirriäinen 23.5.-30.8. (86) Kevätpuolella 100 yksilöä, viimeinen 13.6. Suurin määrä 24.5. 43 lintua Yyterissä. Syksyn ensimmäinen 7.7., yhteensä noin 40 yksilöä.

Suokukko 10.4.-22.10. (756) Runsastui 25.4., muuttohuippu 9.-12.5. Syysmuutto alkoi 5.6. ja voimistui 10.6. Suurimmat nuorten kerääntymät 19.8. 215 lintua Yyte-

Suosirrejä

│24│

Satakunnan Linnut 2/2011

rin lietteillä ja 9.9. 245 lintua Teemuluodossa. Lokakuun alussa havaintoja vielä runsaasti.

Jänkäkurppa 30.4 -6.11. (55) Keväällä havaittiin 8 lintua, viimeinen 13.5. Heinä-elokuussa havaittiin 3 yksilöä. Ensimmäinen selkeä syysmuuttaja nähtiin 2.9., yhteensä syksyllä noin 29 yksilöä.

Taivaanvuohi 31.3.-7.11. (687) Runsastui 3.4., kevään viimeinen muuttokerääntymä 5.5. Ensimmäinen syyspuolen parvi 14.7. ja muutto runsastui 25.7. Kymmenien pässien kerääntymiä havaittiin 10.10. asti.

Heinäkurppa 1.8.-6.10. (40) Kevätpuolella lajia ei havaittu, mutta syyspuolella mukavasti 24 yksilöä. 13.8. Köyliössä havaittiin 9 lintua kerralla. Syksyn viimeinen havaittiin 6.10.

Lehtokurppa 29.3.-23.11. (252) Yleistyi 3.4. Tahkoluodossa nähtiin 8.4. merellä muuttava scolo. Syysmuutto alkoi syyskuun puolivälissä, jatkuen tasaisesti 8.11. asti. 23.11. Porissa vielä yksi viivyttelijä.

Mustapyrstökuiri 24.4.-30.7. Kevätpuolella kolme yksittäistä havaintoa. Syksyn ensimmäinen nähtiin 13.6. Yyterissä. Syksyn muut 8 lintua 10–30.7. Porissa.

Punakuiri 10.4.-24.10. (251) Yleistyi 13.4. Kevään runsain päiväsumma Yyterissä 10.5. 257 yksilöä. 18.5. muutto hiipui ja kevään viimeinen nähtiin 15.6.. Syyspuolen ensimmäinen lintu havaittiin 27.6.ja muutto runsastui

heti 30.6.. Syksyn summat pieniä, yli sadan yksilön päiväsumma vain 25.7. Yli kymmenen linnun päiviä 19.9. asti. Lokakuussa vielä 7 yksilöä.

Pikkukuovi 18.4.-31.8. (135) Yleistyi 26.4. Päämuutto 7.-10.5., kevään viimeinen 6.6..Pesimäaikaisia havaintoja PohjoisSatakunnan soilta. Syksyn ensimmäinen muuttaja 30.6., yhteensä syysmuutolla 48 lintua.

Kuovi 27.3.-8.9. (600) Aikainen saapuja havaittiin Huittisissa. Yleistyi 10.4. Runsainta muuttoa havaittiin viikkojaksolla 18.-25.4. Ensimmäinen etelään muuttava kuovi nähtiin 21.5.. Syksyn ainoat yli 50 linnun kerääntymät nähtiin 1.6. Honkajoella.

Mustaviklo 26.4.-21.10. (419) Yleistyi 30.4. Selkeä päämuuttopäivä 8.5. ja kevään viimeiset 13.5. Syyspuolen ensimmäinen nähtiin 26.5. Yli 40 linnun havainnot 13.–14.6. Yyterissä. Nuorten suurimmat määrät laskettiin 12.9 ja 15.9.

Punajalkaviklo 7.4.-25.10. (477) Yleistyi heti ensihavainnon jälkeen. Kevään viimeiset muuttavat 15.5. Ensimmäinen etelään muuttava lintu nähtiin 1.6. Muutto hiipui elokuun lopussa ja syyskuussa nähtiin vielä 4 yksilöä. Lokakuussa kaksi myöhäistä viivyttelijää Säpissä.

Valkoviklo 13.4.-6.11. (863) Yleistyi 22.4. Kevään päämuutto 30.4. –4.5. Yyterissä 4.5. 129 lintua. Kevään viimeinen muuttava lintu nähtiin 23.5. Syysmuuton alku havaittiin 9.6. Yyterin lietteillä 24.7. 68 lintua, joka syksyn suurin kerääntymä. 20.10 asti havaintoja päivittäin. Marraskuun puolelle vii-

vytteli Porin Kirrinsannassa 2 lintua ja Eurajoen Kallassa yksittäinen lintu.

Metsäviklo 2.4.-1.9. (502) Yleistyi 10.4. Kevään suurin kerääntymä 19 lintua 16.4. Äetsässä. Kevätpuolen viimeinen selkeä muuttohavainto 13.5. Ensimmäiset syysmuuttajat havaittiin jo 27.5. Syksyllä kaksi yli kymmenen linnun havaintoa 8.7. ja 13.8. Elokuun puolivälin jälkeen havaittiin enää 5 yksilöä.

Liro 13.4.-11.9. (631) Yleistyi 27.4. Päämuutto 8.–10.5. Syysmuuton kulkua Yyterin lietteillä: 16.6. 14 lintua, 29.7. 249 lintua ja 26.8 10 lintua. Syyskuun puolella kuusi havaintoa.

Rantasipi 10.4.-19.9. (645) Yleistyi 27.4. Kevään ainoa selkeä muuttohavainto kuului yötaivaalta 30.4. suurehkon parven muodossa Porissa. Syysmuutto alkaa huomaamattomasti, nyt yötaivaalta kuultiin lajin ääntä jo 15.6.

Karikukko 28.4.-11.9. (63)

Yleistyi 3.5. Kevätmuutolla havaittiin 47 lintua, viimeinen 28.5. Sisämaassa 2 yksittäistä lintua 11.5. Säkylän Pyhäjärvellä. Syysmuutolla 2.7. alkaen nähtiin noin 11 lintua.

Vesipääsky 24.5.-8.9. (24) Keväällä havaittiin 20 lintua, viimeiset 7.6. Syksyn ensimmäiset 20.7., yhteensä 16 lintua. Syyskuinen lintu uiskenteli 8.9. Köyliönjärvellä.

Suokukko

Satakunnan Linnut 2/2011

│25│

Lokkilinnut

LOKKILINNUT Merikihu 17.4.-2.10. (143) Ensimmäiset muuttajat havaittiin 17.4. Kuuminaisissa sekä Eurajoen Kallassa ja kuun loppuun mennessä pesimälinnut olivat palanneet Länsirannikolle. Arktisia kihuja esiintyi muutolla hyvin niukasti, esimerkiksi Kallioholmassa havaittiin toukokuussa ainoastaan seitsemän muuttavaksi tulkittua merikihua. Kesäaikaisia havaintoja tehtiin tasaisesti koko rannikolla. Poikueet alkoivat liikkua heinä-elokuun taitteessa ja syysmuutto käynnistyi vähitellen. Sisämaassa merikihu tavattiin 30.8. Köyliössä ja 10.9. Äetsässä. Syyskuulta ilmoitettiin vain kahdeksan kihua ja syksyn viimeinen nähtiin 2.10. Säpissä.

Pikkulokki 26.4.-6.10. (324)

Kehno pikkulokkivuosi kokonaisuudessaan. Yleistyi vapunpäivänä, ainut yli sadan kerääntymä 11.5. Säkylän Vähäkylänlahdella 150. Kesällä yli sadan kahdesti: 1.7. Porin Kirrinsannassa 110 ja 28.7. Karvianjärvellä 120 pikkulokkia, minkä jälkeen laji olikin jo kortilla. Elokuussa vain yhdeksän havaintoa 27:stä yksilöstä, näistä 26 15.8. mennessä ja viimeinen 20.8. Syyskuun ainut 20.9. Raumalla ja lokakuun ainoat kaksi 6.10. Kirrinsannassa.

Naurulokki 26.3.-18.11. (1395) Talvella kolmesti: 20-23.12. ja 2.3. Olkiluodossa sekä 3.1. Reposaaressa. Yleistyi keväällä 2.4. Yli tonni ensimmäistä kertaa 9.4. Porin - Ulvilan Pinomäen seudun pelloilla 2140 ridiä. Paras muuttopäivä 15.4., jolloin mm. Porin Peittoonkorvessa 1958 muutolla. Viimeinen yli tonnin muutonaikainen summa 18.4. Eura Hiitteenkari 1500 paikallista. Merkittäviä syysmuuttoja ei raportoitu, enimmät poistuivat elokuun alkupäiviin mennessä. Päivittäinen 8.11. asti, minkä jälkeen viitisentoista yksilöä.

Kalalokki 3.4.-? (1395) Vähissä läpi talven, ainoat yli sadan noteeraukset Porin Kallioholmassa 2.12. ja 4.1. 150 kanikkaa. Helmi-maaliskuun lukuisin määrä 8.2. lasketut 26 kalalokkia Porin Kallossa. Keväällä yleistyi vasta 16.4., jolloin Mäntyluodossa 1154

│26│

Satakunnan Linnut 2/2011

Kalalokki

muuttavaa, joka oli myös kevään kovin muutto. 30.4. Toukarilta arvioidut 1250 oli ainut muu 500:n ylittävä lukema. Kotimaisten kalalokkien syyshuippu 5.9. Euran Pyhäjärvellä 540 yksilöä. Syksyn suurin summa Kallioholmassa 11.10. 1300 kanikkaa. Porin Talviralliin eli 2.12. asti tavallinen, muuten joulukuussa enää 12 ilmoitusta.

Selkälokki 28.3.-4.12. (380) Maaliskuussa kolme nimirodun yksilöä. Yleistyi kalalokin tapaan 16.4., kevään suurin summa 24.4. Porin Kallioholmassa 52 muuttavaa. Tuhkaselkälokkeja ilmoitettiin keväällä 11.4. 8.5. Köyliön Hallavaarasta neljä, Porista kolme ja Raumalta yksi, jotka yhtä Köyliöläistä 3kv lintua lukuun ottamatta vanhoja. Nuorempia ikäluokkia ei varmaankaan hoksata yhtä helposti. Syysmuuttoa elokuun alusta: suuria muuttoja ei raportoitu, mutta kausi jatkui melko pitkälle. Vielä 18.9. Luvian Kuornoorissa 20 vanhaa ja 10 nuorta fuscusta ja 20.10. Porin kaatopaikalla seitsemän nuorta, näiden jälkeen jo vähissä. Porin kaatopaikalla viihtyi nuorukainen 4.12. asti. Tuhkaselkälokkeja ei syyspuolelta ilmoitettu.

Harmaalokki (1616) Porin kaatopaikalla 2.12.-10.2. 800-1500 yksilöä, Köyliössä mm. 23.1. 1200 ja 13.2. 700 lintua. 17.2.-21.3. maksimi 400 lintua, 29.3. taas 1800 Porin kp:lla, joka oli kevään maksimi. Kesä-heinäkuussa Porin kp:lla enimmillään 650 ja Köyliössä 1000 harmaalokkia. Elokuun alussa määrät alkoivat taas kasvaa. Syksyn suurimmat lukemat Porin kaatopaikalta: 21.8.-8.9. 2500, 5.-14.10. 2000, mutta 15.10. peräti 4500 ja vielä 5.11. 3000. Tonni viimeisen kerran Porissa 4.12. ja Köyliössä 12.12.

Isolokki

Kala-/lapintiira (108)

Yhteensä havaintoja 10 yksilöstä. Porin kaatopaikalla ja Viasvedenlahdella 3.1.-6.2. ainakin yksi nuori, Reposaaressa 31.12.-15.1. yksi ja 16.1.-27.2. kaksi nuorta sekä 2.-20.3. yksi ja taas 21.-30.3. kaksi sekä 31.3.-14.4. yksi nuori. Köyliön kaatopaikalla 2.1.-25.3. yhteensä kolme nuorta ja yksi 3kv, joita nähtiin myös muualla lähiseudulla. Köyliössä vielä 28.-30.4. nuori "pormestari". Syksyn ainut Köyliössä 27.11.-16.12.

Hyvä kevätkertymä Säpissä 2.5. 400 paikallista. Syksyllä myöhäisiä 17.9. Tahkoluodossa kolme nuorta muutolla ja 16.10. Yyterissä paikallinen.

Merilokki 23.3.-? (973) Talven suurimpia lukuja 20.1. Pori kp. 35, 23.1. Köyliö kp. 30. Keväällä ainut yli viiden muuttosumma 23.3. Pori Sten-Kumppoosi 23. Paikalliskertymistä lukuisimmat 5.4. Yyteri 43 ja 18.4. Eura Hiitteenkari 45. Syksyllä Porin kp:lla vähintään 50:n kertymiä 21.8.-17.11., enimmillään 8.9. 89 marinusta.

Lapintiira 21.4.-23.9. (137) Enemmälti 25.4. alkaen, 29.4. ensimmäinen kymmenen yksilön ylitys. Muuttajia ilmoitettiin kevään aikana kokonaiset seitsemän yksilöä! Varovaisuus määrityksessä lienee suuri tekijä, mutta muuttajamäärät ovat varmasti tippuneet myös aidosti. Kevään suurimmat pesimäkolonien liepeiltä: Kylmäpihlaja 100, Säppi 112 ja Ourat 84. Kesällä - alkusyksystä eniten 22.6. Säppi 276, 5.7. Kuuminainen 190 ja 8.7. Yyteri 200 vanhaa ja 7 nuorta, 14.7. Säppi 267 vanhaa ja 27 nuorta ja 21.7. Eurajoki Kallo 100. Tämän jälkeen enää kahdesti yli kymmenen: 2. ja 3.8. Säpissä 30. Ilmoitettujen nuorten määrästä päätellen pesinnät sujuivat hyvin kehnosti. Elokuun puolivälin jälkeen enää muutama, kaikki Säpissä. Syyskuulla vielä neljästi viivyttelijöitä 5.-23.9.

Kalatiira 17.4.-10.10. (772)

Pikkutiira 22.5.-3.9. Yhteensä 53 yksilöä. Keväällä 22.5.-28.5. 14 pikkutiiraa, joista 12 Yyterin seudulla. Kesäkuun ainut 13.6. Yyterissä. Syysmuuton aloitti 24.7. Kokemäenjoen suistossa pörrännyt lintu, minkä jälkeen nähtiin 36 yksilöä, joista 30 Yyterissä. Hieno päämuutto 4.8. Yyterin lietteillä 17 muuttavaa. Syksyn viimeinen oli nuori, joka viipyi Kirrinsannassa 25.8.-3.9. ollen varsin myöhäinen. Rauman seudun ainut 8.8. Raumalla.

Räyskä 8.4.-13.10. (417) Ensimmäinen hyvin varhainen, seuraava 12.4. ja 16.4. Porin Leveäkarissa jo 24 raukutiiraa. Kevään kaikki yli kymmenen summat Yyterin seudulta 16.-30.4., eniten 28.4. lietteillä 41 yksilöä. Syyspuolella yli kymmenen summat Yyterin seudulta ja Kirrinsannasta 16.6.-3.9., vähintään 30 kertymät 24.7.-25.8. Nuoret ja vanhat poistuivat yhtä aikaa. Tavallinen 7.9. saakka, minkä jälkeen vielä seitsemän räyskää. Yksinäinen nuorukainen viivytteli Kirrinsannan ja suiston alueella peräti 13.10. asti.

Mustatiira Havaittiin 3-5 yksilöä. Laji on kadonnut toistaiseksi Satakunnan pesimälinnustosta. Kaikki havainnot syksyltä: 7.7. ja 8.7. Yyteri ilmeisesti sama vanha lintu, 5.8. Fleiviiki vanha lintu ja ehkä sama nuori 5.9. Yyteri, 17.9. Lampaluoto sekä 18.9. Säppi. Selkälokki

Keväällä ei mainittavia kertymiä eikä muuttoja. Ensimmäinen syyskertymä 30.6. Kirrinsannassa 60 lintua. Päämuutto 24.7.-14.8., eniten perinteisesti Euran-Säkylän Pyhäjärvellä, jossa parhaimmillaankin 6.8. vain 200 yksilöä. Vielä 5.9. Yyterissä 14 yksilöä, 14.9. Pyhäjärvellä seitsemän ja 19.9. Mäntyluodossa neljä, minkä jälkeen enää neljä lokakuista havaintoa 4.-10.10. Yyterin seudulta luultavasti samasta nuorukaisesta.

Satakunnan Linnut 2/2011

│27│

Ruokkilinnut

RUOKKILINNUT

kuun yhteissaldo oli 70 yksilöä. Marraskuulta ilmoitettiin enää viisi ja

Etelänkiisla Valtaisa notkahdus esiintymisessä viime vuosiin verrattuna: vain 18 yksilöä havaittiin ja näistäkin enemmistö 12 yksilön suurparvessa. Muuttoaikaisia havaintoja ei tehty sen paremmin keväällä kuin syksylläkään! Kaikki havainnot: Porin Kallioholmassa 7.6. 2, 11.6. 13, 3.7. 2 ja Säpissä 13.7. yksi.

Ruokki 20.4.-4.11. (61) Joulukuun alussa ulkomerellä havaittiin vielä kolme viivyttelijää, mutta varsinaisia talvihavaintoja ei tehty. Etelänkiislan tapaan esiintyminen oli niukkaa. Ensimmäiset kevätmuuttajat vasta 20.4. Tahkoluodossa ja seuraavat vapun alla 28.4. Toukokuulta ilmoitettiin havaintoja vain 50 yksilöstä, eikä mainittavia päiväsummia ynnätty. Myös kesäkuulta niukasti havaintoja, liikehdintää kunnolla vasta heinäkuun alussa, jolloin Tahkoluodossa 1.7. 69 ja 6.7. 70 kiertelijää. Niukkuus jatkui koko syyspuolen. Elokuussa havaittiin kolme yksilöä, syyskuussakin vain 17 ja vasta lokakuun jälkipuoliskolla selkeää liikehdintää: Säppi 23.10 46 muuttavaa ja 24.10. 19 muuttavaa. Viimeiset kaksi talven kynsistä pakenevaa ruokkia kirjattiin 4.11. Tahkoluodossa.

Riskilä 14.4.-8.12. (76) Muutama viivyttelijä havaittiin vuodenvaihteen molemmin puolin Eurajoella ja Porissa. Ainut sydäntalven lintu näyttäytyi 1.2. Kallioholmassa. Kevätmuuton alkua saatiin odottaa aina 14.4. saakka, jolloin Kallioholmassa havaittiin ensimmäiset kolme muuttajaa. Huhtitoukokuulta ilmoitettiin 15 havaintoa noin 40 yksilöstä. Myös kesäaikainen liikehdintä oli vaatimatonta, kesäkuussa viisi havaintoa 30 kiertelijästä ja heinäkuussa kymmenkunta havaintoa 25 yksilöstä. Kylmäpihlajasta löytyi lisäksi paikallisia toistakymmentä. Elokuu oli hiljaiseloa neljän yksilön voimin, syyskuussa tavattiin parikymmentä lintua. Lokakuun alkupuolella liikehdintä vilkastui. Vaikka riskilöitä havaittiin lokakuussa lähes päivittäin, summat jäivät vaatimattomiksi ja

│28│

Satakunnan Linnut 2/2011

joulukuulta yhdeksän lintua, viimeiset kolme 8.12. Kallioholmassa.

KYYHKYT JA KÄKI Kesykyyhky (349) Paikkalintu, jota harva viitsii ilmoittaa Tiiraan. Satunnaista liikehdintää kuvastavat 27.4. Köyliössä havaitut kaksi muuttavaa sekä 28.9. yksi muuttava Santakankaalla. Suurimmat kerääntymät Raumalla koko vuoden 200 ja Porissa 29.12. 310 pulua. Muualta suurimmat kerääntymät kunnittain: Eura 74, Eurajoki 10, Harjavalta 19, Huittinen 57, Kankaanpää 54, Kokemäki 28, Köyliö 2, Lavia 12, Luvia 1, Merikarvia 38, Parkano 20, Pori 310, Rauma 200, Säkylä 26, Ulvila 20, Äetsä 6.

Uuttukyyhky 11.3.-5.11. (369) Joulukuulta talvihavainnot 11.12. Nakkilasta sekä 17.12. Eurajoelta. Alkuvuonna havaittiin tammikuussa kaksi yksilöä Säkylässä sekä helmikuussa yksi Luvialla ja kolme Porissa. Talvisissa oloissa muutto käynnistyi vasta 11.3., jolloin havaittiin muuttajat sekä Porissa että Eurassa. Yleistyi 20.3. jälkeen nopeasti sisämaata myöten. Kevään suurimmat kerääntymät 28.3. Eurajoen Verkkokarissa 28 lintua, 29.3. Pinomäessä 32 ja 31.3. Makholmassa 33 lintua. Kevään viimeiset muuttajat kirjattiin 13.5. Mäntyluodossa.

Syysmuutto käynnistyi elokuun 20. päivän jälkeen mutta kerääntymät olivat kovin vaatimattomia, selvästi suurimpina 28.9. Rauman Soukaisissa havaitut 34 lintua ja 29.9. Säkylän Omahaarassa havaitut 36 uuttupulua. Marraskuussa havaittiin enää vain 12 lintua. Joulukuulla lajia ei tavattu.

Sepelkyyhky 11.3.-9.11. (914)

Turkinkyyhky (203) Talvehtijoita Satakunnassa vähintään 58, kunnittain: Eura 8, Kankaanpää 2, Merikarvia 1, Pori 39, Rauma 1, Säkylä 7. Pesimäaikaisia havaintoja Kankaanpäästä, Porista, Raumalta, Säkylästä ja Ulvilasta. Syysmuuttoon viittaava havainto 24.10. Nakkilan Järvikylästä. Loppusyksyn ja alkutalven kaikki havainnot jälleen perinteisiltä paikoilta.

Turturikyyhky

Kyyhkyt ja käki

Kaksi sepelpulua talvehti Porissa ja Säkylässäkin yksi. Ensimmäinen kevätmuuttaja havaittiin 11.3. Eurassa, mutta toden teolla muutto käynnistyi vasta 20. päivän paikkeilla. Tästä eteenpäin yleistyi nopeasti ja 2.4. Porin Kaarluodossa jo 600 muuttajaa, kerääntymiä 2.4. Toukarilla 1100 ja 10.4. Luvian Luvianlahdella 700 seplaria. Päämuutto ajoittui huhtikuun ensimmäiselle kolmannekselle

muuton jatkuessa toukokuun alkuun, viimeiset 13.5 Mäntyluodossa. Kesäisiä kerääntymiä 2.7. Pori Hevosluoto 170 lintua ja 13.7. syysmuuton alkua enteillen Huittisissa vankilan pelloilla 168 yksilöä. Syksyn päämuutto 22.- 28.9., jolloin havaittiin yli 20000 muuttajaa, paras yhden havaintopaikan summa 26.9. Porin Reposaaressa 12855 lintua. Pallomaisia parvia riitti sinitaivaalla aina lokakuun alkupuoliskolle saakka: 6.10. Porissa 2010 lintua, 9.10. Luvialla 1300 lintua ja 10.10. Reposaarella 1000 yksilöä, jonka jälkeen harvinaistui nopeaan tahtiin. Marraskuulta ilmoitettiin vain kaksi lintua, joista toinen jättäytyi talvehtimaan Merikarvialle.

Kesähavainto 28.6. Porin Pihlavassa sekä syyshavainnot 17.9. Tahkoluodossa ja 2.-8.10. nuori lintu Säpissä.

Käki 29.4.-19.9. (379)

Ensimmäinen nähtiin muuttolennossa varhain, jo huhtikuun lopulla, mutta yleistyi vasta viikko vapun jälkeen. Säpin suurin kerääntymä oli 14.5. havaitut kahdeksan yksilöä. Pohjankankaalta laskettiin 29.-30.5. peräti 36 kukkujaa! Viimeinen kukkuva kuultiin jo 6.7. Säkylässä. Syysmuutto alkoi elokuun alussa ja voimistui kuun loppua kohden. Lajille tyypillisesti suuria summia ei havaittu, paras muutto 17.8. Teemuluodossa ynnätyt viisi muuttajaa. Syyskuussa ilmoitettiin enää kymmenkunta havaintoa ja viimeiset käet nähtiin 19.9. Säkylässä ja Porissa.

Satakunnan Linnut 2/2011

│29│

PÖLLÖT Laji

Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Huuhkaja

Hiiripöllö

Varpuspöllö

Lehtopöllö

Viirupöllö

Sarvipöllö

Suopöllö Helmipöllö

Loka Marras

Joulu

Yht.

144

35 5

114 25

Taulukko 1. Satakunnan Tiiraan ilmoitetut pöllöhavainnot kuukausittain vuonna 2010

Huuhkaja (72)

Pöllöt

Lajia havaitaan ympäri vuoden (taulukko 1), parhaiten kuitenkin soidinajan lisäksi erityisesti keskitalvella, jolloin lintuja hakeutuu ruoan perässä asutuskeskusten ja kaatopaikkojen tuntumaan. Tällöin niitä saattaa jäädä samallekin paikalle pitkäksi aikaa, jos ne saavat olla rauhassa. Talven pisimpään yhdellä paikalla pysytelleet linnut löytyivät 15.-22.1. Porin Sampolasta ja 2.-16.2. Vanhasta Raumasta. Ensimmäiset soidintavat kuultiin 8.3. alkaen. Soidin jatkui kesäkuulle saakka. Soidinhuhuilua kuultiin myös syksyllä syyskuun alusta joulukuun lopulle saakka. Havaintoja tehtiin noin 60 huuhkajasta käytännössä koko maakunnan alueelta.

Hiiripöllö (60) Yhteensä arviolta 35 hiiripöllöä havaittiin. Tammikuulta on havaintoja 5 yksilöstä Eurajoelta, Kankaanpäästä, Laviasta, Porista ja Suodenniemeltä, helmikuulta 6:sta, joista 4 Porissa ja 2 Huittisissa. Maaliskuussa Porissa nähtiin 3, Laviassa 1 ja Ulvilassa 1 hiiripöllö. Kevään viimeinen hipö nähtiin 3.4. Kiikoisissa. Syksyn ensimmäinen havaittiin 2.9. Porin

│30│

Satakunnan Linnut 2/2011

Huhtalassa. Yhteensä syyskuussa havaittiin 6 yksilöä, joista 3 Porissa, 1 Jämijärvellä, 1 Merikarvialla ja 1 Raumalla. Lokakuulta on 8 havaintoa ja marraskuulta 10. Joulukuulla nähtiin vielä 4 yksilöä: Porissa 3 ja Suodenniemellä 1. Ne kaikki jäivät aloilleen todennäköisesti myös vuodenvaihteen yli. Yksi muuttohavainto tehtiin 16.11. Porin Baablinginlahdella etelään päin matkanneesta linnusta. Loppuvuoden havainnot kunnittain: Ej: 3, Jä: 1, Lu: 2, Me: 4, Por: 10, Ra: 1, Sa (Suo+Äe): 2, Sä: 1 ja Ul: 1.

Varpuspöllö (293) Pienimmän, mutta havaituimman pöllömme havainnot keskittyvät voimakkaasti vuoden ensimmäiseen kolmannekseen (taulukko 1), jolloin varpuspöllöt saalistavat usein ruokinnoilla tai soidintavat reviireillään. Reviirejä saatetaan kuuluttaa jo joulukuussa. Keväällä soitimen kiihtyminen alkoi havaintojen perusteella maaliskuun lopulla, josta se vähitellen heiketen jatkui aina kesäkuulle saakka. Syyssoidin alkoi elokuun lopulla ja havaintoja tehtiin läpi syksyn. Vaikka havaintomäärät runsastuivat lokakuussa, tehtiin joulukuussa lajista enää vain 7 havaintoa: Nakkila 2,

Pori 2, Eurajoki 1, Rauma 1 ja Suodenniemi 1.

Lehtopöllö (90) Lajin soidinääntelyä kuulee toisinaan jo keskitalvella, mutta soidin keskittyy maalishuhtikuulle. Maaliskuun loppuun mennessä tehdyistä havainnoista 5 koski kuolleena löydettyä lintua, joista 3 ilmeisesti nälkiintynyttä, 1 saanut sähköiskun ja 1 törmännyt autoon. Soidinäänteleviä kuultiin vielä kesäkuulla. Loppuvuodesta lajista tehtiin vähän havaintoja.

en maalis-huhtikuuhun. Syksyn ensimmäinen havainto 1.9. Huittisten Isosuolta koski myös puputtavaa lintua. Rengastuksista annettujen ilmoitusten perusteella syksyn vaellus ajoittui ajanjaksolle 26.9.-10.12. ollen vilkkainta syyskuun lopulta lokakuun alkuun. Vuoden viimeinen havainto 10.12. Porin Lampaluodosta.

Viirupöllö (53) Yhteensä tehtiin havaintoja arviolta 35 viirupöllöstä, pääosin maalis-huhtikuussa. Kevään ensimmäiset soidinhavainnot 10.3. ja viimeiset 24.4. Koko syksyltä ainoastaan 2 marraskuista havaintoa Köyliöstä ja Porista.

Sarvipöllö 14.1.-10.12. (78) Yksi havainto tammikuulta Porin Viikinäisistä. Helmikuulta havainnot kahdesta linnusta Porista ja Luvialta. Vaikka havainnot lisääntyivät huhtikuulle tultaessa, niin kokonaismäärät pysyivät vähäisinä. Ensimmäinen soidinhavainto 23.3. ja viimeinen 22.5. Ensimmäinen poikuehavainto 13.6. ja viimeiset nuorten lintujen kerjuuäänet tunnistettiin 10.8. Vanhojen lintujen muuttoa 25.8.-10.12. ja nuorten 1.10.-16.11. perustuen Erkki Haukiojan ilmoittamiin rengastuksiin Porin Lampaluodosta. Vuoden viimeiset havainnot lajista 10.12. Lampaluodosta ja Luvian Hanninkylästä.

Suopöllö 11.4.-8.11. (19) Yhteensä havaintoja 25 suopöllöstä. Kevään ensimmäiset Porin Kallossa ja Lampaluodossa. Seuraavat yksilöt vasta toukokuussa, jonka 6 havainnosta 5 tehtiin Porissa ja 1 Säpissä. Syyskauden ensimmäinen havainto 28.8. Porin Fleiviikistä. Eurajoen Kallassa parhaimmillaan 11.9. yhteensä 3 lintua paikallisina. Lokakuulta 4 havaintoa, kaikki Eurajoelta. Syksyn viimeinen 8.11. Toukarista.

Hiiripöllö

Helmipöllö (73) Kevään ensimmäinen puputtaja 15.2. ja viimeinen 14.6., pääosan soidinhavainnoista keskitty-

Satakunnan Linnut 2/2011

│31│

Kehrääjä, tervapääsky ja säihkylinnut

KEHRÄÄJÄ, TERVAPÄÄSKY JA SÄIHKYLINNUT Kehrääjä 5.5.-9.10. (67) Ensimmäinen surisi jo 5.5. Porin Makholmassa. Seuraava 14.5. Säpissä, jonka jälkeen yleistyi. Kankaanpäästä ilmoitettiin jopa 40 rukin kerääntymä Hämeenkankaan alueelta! Reviirihavaintoja ilmoitettiin hieman alle 100, suurimpien keskittymien löytyessä Kankaanpään seudulta. Kunnittainen jakauma: Honkajoki 3, Huittinen 2, Kankaanpää 56, Karvia 3, Kokemäki 7, Köyliö 1, Luvia 2, Merikarvia 6, Nakkila 6, Pori 12. Syysmuuttohavaintoja neljästä yksilöstä 26.8.-10.9. sekä myöhästelijänä 9.10. Huittisissa auton valoissa lennelleestä yksilöstä.

Tervapääsky 8.5.-22.9. (236) Tornien Taistopäivänä 8.5. ensihavainnot viidestä Porin tarkkailupisteestä. Yleistyi 13.5. Suuria kevätmuuttokerääntymiä vain kolme: 23.5. 180 ja 26.5. 400 Porin Teemuluodossa sekä 28.5. 140 Köyliön Yttilän Otassa. Kesältä ei merkittäviä säämuuttohavaintoja. Syysmuutto alkoi heinäkuun puolivälissä, 14.7. Kokemäellä 150 ja 17.7. Yyterissä 300 apuksen kerääntymät. Syysmuutto jatkui tasaisena 9.9. asti, tämän jälkeen kymmenkunta havaintoa 22 yksilöstä pääasiassa Porista, tosin vihoviimeinen havaittiin 22.9. Kokemäen Puurijärvellä.

Kuningaskalastaja Vain kolme havaintoa! Väriläiskä nähtiin 5.5. ja 1.7. Porissa ja 28.10. Nakkilassa.

Harjalintu Punkkarilintu havaittiin kahdesti: 11.5. Euran Vaaljoella sekä harrastajamassoja ilahduttanut Porin Reposaarella 10.-20.9. viipynyt yksilö.

Tikat

TIKAT

Käenpiika 23.4.-7.8. (132) Yleistyi toukokuun alkupäivinä. Reviirejä arviolta 79 (viime vuonna 84). Heinäkuun alkupuoliskon jälkeen vain neljä havaintoa 29.7. - 7.8.

Harmaapäätikka (82) Talvihavaintoja vain 11 yksilöstä. Soidinkauden alettua reviirejä ilmoitettiin yhteensä 30. Syksyltä kaksi vaellukseen viittaavaa havaintoa elokuulta sekä seitsemän selkeästi vaelluksella ollutta yksilöä 20.9.-9.10. Yhteensä syksyisiä havaintoja 24 linnusta.

Palokärki (422) Keväältä yksi vaellukseen viittaava havainto Porista. Syksyltä 25 vaeltajahavaintoa 12.8.3.10. ja vielä yksittäinen vaeltaja 21.10. Porissa.

Käpytikka (893) Keväältä viisi vaeltajaa. Syksyn ensimmäiset liikehtijät 28.7., enemmälti liikehtijöitä 17.8. jälkeen. Huippusumma 18.9. Porin Etelärannassa 66 muuttavaa, samana päivänä muualta rannikolta 21 muuttavaa. Vaellus hiipui lokakuun alussa, viimeinen vaeltaja 24.10. Porin Reposaaressa.

Valkoselkätikka (16) Talvihavaintoja reviirien ulkopuolelta neljä: Köyliöstä, Säkylästä ja Ulvilasta koiraista ja Eurasta naaraasta. Pesintään viittaavat yksittäiset havainnot Eurajoelta ja toukokuisesta naaraasta Nakkilasta, lisäksi reviirit Harjavallassa ja Porissa(2). Vaellushavaintoja 31.8.-6.11. 12 yksilöstä, joista 8 syyskuulta.

Pikkutikka (235) Talvihavaintoja 14 yksilöstä. Reviirejä yhteensä 61. Syksyltä vaellushavaintoja 26 yksilöstä 8.9.-1.11.

Pohjantikka (49) Kuusi talvihavaintoa 5-6 yksilöstä: Porista (3), Huittisista (1-2) ja Köyliöstä. Pesimäkaudelta 14 havaintoa,

│32│

Satakunnan Linnut 2/2011

KIURUT JA PÄÄSKYT Kangaskiuru 26.3.-21.10. (88) Suurin osa saapui maalis-huhtikuun vaihteessa, yli kahta kerralla ei tavattu. Viimeinen kevätmuutolla 17.4. Noin 37 reviiriä ilmoitettiin, vahvin kanta on Kankaapään-Jämijärven harjuilla. Ensimmäinen syysmuutolla 9.9. Päämuutto 18.9.-5.10., jolloin mm. kolmesti kolme lintua ja 27.9. Reposaaressa kuusi.

Säkylässä arvioidut 500 hirua. Viimeiset muutolla 11. ja 12.6. Syysmuutto oli pitkä ja vaisu. Liikennettä heinäkuulta alkaen ja ensimmäinen yli sadan kertymä 4.8. Yyterissä 120. Syksyn ainut yli 500:n määrä oli 29.8. Köyliönjärvellä 2000 yksilöä. Haarapääsky oli yleinen poikkeuksellisen myöhään syyskuun lopulle, vielä 25.9. Porin Kyläsaaressa 107 lintua. Lokakuussakin 12 yksilöä, joista viimeiset kahdella paikalla 11.10.

Törmäpääsky 28.4.-23.9. (118)

Huhtikuun ainoan jälkeen seuraavat vappuna. Keväällä hyvin vähän ilmoitettuja riparioita. Vuoden suurin määrä 1.8. Kankaanpään Kyynärjärvellä 70. Ensimmäiset syysmuuttaviksi tulkitut 10.8. Tavallinen 2.9. asti, minkä jälkeen kuusi havaintoa. Viimeiset 16. ja 17.9 sekä varsin myöhäinen 23.9. Porin Kahaluodossa.

Kiuru 19.3.-9.11. (604) Ainut talvinen 3.1. tunturikiurun seurassa Säkylässä. Kevään ensimmäiset 19. ja 22.3., yleistyi 27.3. Määrät hyvin vaatimattomia ja ainut 200:n ylitys 31.3. Eurajoen Auvissa 260 kiurua. Viimeiset muutolla 11. ja 15.5. Syysmuuton alku 1.9., enimmät menivät 18.9.-3.10. Ainoat yli sadan summat 19.9. Lapissa 103 ja 3.10. Nakkilassa 133. Viimeinen yli kymmenen summa 6.10. ja yksittäisiä melko yleisesti 30.10. saakka. Marraskuun ainut 9.11. Porissa.

Tunturikiuru Yhteensä kuusi yksilöä. Eurajoella talvehti onnistuneesti kolmen parvi ja Köyliössä yksinäinen ermo. Keväällä kahdesti 28.-29.3. Köyliössä ja 31.3. Eurassa. Syksyllä ei ensimmäistäkään.

Haarapääsky 12.4.-11.10. (761) Saapuivat hyvin varhain, ensimmäiset 12, 14., 15. ja 16.4. Huhtikuun puolella jo kymmenien kertymiäkin: 29.4. Puurijärvi 25 ja 30.4. Inhottujärvi 70. Kevään selvästi suurin summa oli 11.5.

Kiurut ja pääskyt

jotka viittaavat ainakin kahdeksaan reviiriin. Syysvaellus käynnistyi 9.9., seuraava 28.9. josta eteenpäin säännöllistä vaellusta marraskuun alkupäiviin, kaikkiaan 33 yksilöä vaelluksella, joista viimeinen 24.11. Porissa.

Räystäspääsky 27.4.-7.10. (223) Saapui haarapääskyn tapaan varhain, jo 28.4. Inhottujärvellä 10 ja Köyliön Ilmiinjärvellä samoin 10 delua. Ainut kolminumeroinen summa 11.5. Säkylässä 100. Viimeiset muutolla jo 17.5. Syksyn ensimmäiset menopäällä 23.7. Tasan sata ilmoitettiin neljästi 30.7. - 25.8., syksyn suurin oli 30.8. Nakkilassa 250 paikallista. Päivittäin havaintoja tehtiin 2.9. saakka, tämänkin jälkeen melko yleinen 19.9. asti. Viimeiset 20.9., 22.9. ja hyvin myöhäinen 7.10. Eurajoen Susikareilla

Satakunnan Linnut 2/2011

│33│

Kirvisistä rautiaiseen

KIRVISISTÄ RAUTIAISEEN Metsäkirvinen 19.4.-9.11. (341) Yleistyi 28.4. Yli sadan summat Säpistä: 11.5. 102 ja 12.5. 210 triviä. Viimeinen muutolla jo 18.5. Syysmeno käynnistyi 23.7. ja pääsi vauhtiin elokuun puolivälissä. Ainoat yli sadan summat Etelärannassa: 31.8. 152 ja 18.9. 135 muuttavaa. Vielä 26.9. Reposaaressa 11, mutta tämän jälkeen yhteensä enää 16. Lokakuiset 4.10. Ulvilassa ja 26.10. Säpissä. Myöhäisyysennätys meni uusiksi 9.11. Porin Kirrinsannalla varsin talvisissa olosuhteissa (aiempi 28.10.2002 Säppi). Suomesta tunnetaan jopa tammikuisia metsäkirvishavaintoja.

Niittykirvinen 27.3.-4.11. (766) Ensimmäinen yli kymmmenen kerääntymä jo 31.3. Vaatimatonta päämuuttoa: 6.4. Pori Fleiviiki 77, ja 18.4. Huittinen Raijalanjärvi 80. Viimeiset pohjoisiin 13.5. Syksyn ensimmäiset muuttajat 6.8. Sadan ylitys 7.9. Pori Leveäkari 120 paikallista. Päämuutto 16.-18.9., jolloin Porissa viisi yli tonnin summaa, eniten 16.9. Pori Kaatopaikka 2209. Vielä 6.10. Eurajoki Kalla 300 ja viimeinen yli kymmenen 20.10. Yyteri 17. Marraskuulla enää neljästi.

Lapinkirvinen 14.5.-1.10. (192) Yleisimpiä lajeja joista kaikki havainnot ilmoitetaan. Kaikki keväthavainnot: 14.5. Eurajoki Kalla muuttava, 17.-18.5. Yyteri laulava ja 1.6. Eura Kyydämäki kaksi paikallista. Syksyn ensimmäiset 16. ja 17.8. Hyvän cervinussyksyn päämuutto oli pitkä: 26.8.-11.9., jolloin yli kymmenen summia 16. Eniten Yyterissä 7.9. 20 ja 9.9. 25. Tavallinen 25.9. asti.

Luotokirvinen 31.3.-16.10. (103) Toinen 2.4 ja kolmas 3.4. Enimmillään 5. ja 7.4. Kuuminaisissa kahdeksan sekä 20.4. Luvian Kuornoorissa kuusi. Kesällä ja syksyllä runsain Eurajoen Kallassa, mm. 21.7. 12 ja 10.9.

│34│

Satakunnan Linnut 2/2011

11 luotsia. Tavallinen 30.9. asti. Lokakuussa enää neljästi, viimeinen melko aikaisin 16.10. Luvialla.

Keltavästäräkki 27.4.-29.9. (408) Huhtikuuksi Satakuntaan ehti yhdeksän kelvää. Kevätmuutto vaatimaton, ainut parempi summa 11.5. Säpissä 56 keltaväiskiä. Viimeinen muuttaja 7.6. Syksyn ensimmäinen jo 13.7., seuraavat normaalimmin 2.8. Päämuutto 11.-30.8., enimmillään 28.8. Yyteri 145 muuttavaa. Tavallinen 17.9. saakka, viimeiset 25., 26. ja 29.9.

Västäräkki 26.3.-22.11. (1124) 15.12. Säkylässä ja 23.12. Porissa havaitut olivat ainoat talviväiskit. Saapui varhain, maaliskuun puolella jo 46 yksilöä, kun monesti ensisaapujaa saadaan odottaa aprillipäivään. Vaatimaton muutonhuippu 28.4. Yyteri 100 ja 29.4. Pori Kalafornia 210. Vielä 12.5. Säpissä 72. Syyskauden aloitus 1.8. Ensimmäinen yli sadan kerääntymä 18.8. Yyterissä 175, eniten 1. ja 2.9. Säpissä 200. Vielä 16.9. Porin Kaatopaikalla 174 ja Säkylä 110, yli kymmenen summa vielä lokakuultakin: 2.10. Tahkoluoto 11. Melko tavallinen 22.10. asti, marraskuulta 11 ja joulukuulle jäi kaksi, toinen talvehtimaan Köyliöläiseen kasvihuoneeseen.

Tilhi (957) Tasapaksu tilhivuosi. Tilhitalvelta havaintoja melko runsaasti, mutta määrät pieniä. Enimmäkseen nähtiin kymmenien parvia ja suurimmissakin lösseissä vain 250 lintua. Tilhimäärä pysyä suurin piirtein vakiona läpi talven. Kevätmuutto sujui ilman huipentumia ja viimeisetkin nähtiin tyypilliseen aikaan 9.5. Yhtään kesäistä havaintoa ei ilmoitettu. Syksyn ensimmäiset 4., 5. ja 17.9. Enemmälti tilhiä ilmaantui maisemiin lokakuun alussa. Lukemat melko maltillisia, paras muuttosumma 10.10. Mäntyluodossa 1500. Loppusyksyllä ja joulukuussa tilhet vähissä, joskin pikkuparvia näkyi pitkin maakuntaa.

Koskikara 17.10.-4.4. (425) Tavallinen karatalvi. Eniten lintuja Euran Eurajoessa, enimmillään 17 yksilöä. Ei kesähavaintoja ja syysmuuttokin tuttua huttua.

Mustaleppälintu 28.3.-19.11.

Joulukuussa viisi ja tammikuussa yksi troglo. Yleistyi huhtikuun puolivälissä. Syksyn ensimmäine 11.9. Eniten 9.10. Eurajoki Kalla 10 ja 24.10. Säppi 10, jonka jälkeen vähissä. Marraskuulta kuusi ja joulukuulta enää yksi peukku.

Hieno mulelivuosi, yhteensä 43 havaittua yksilöä. Saapumisennätys (29.3.1986 Eurajoen Kallassa) paukkui Eurajoen Auvissa ja 31.3. Porin Kyläsaaressa nähty on alueen 3. aikaisin. Ainakin kolmeltatoista sopivalta pesimäpaikalta havaintoja, joskaan yhtään poikuetta ei ilmoitettu. Syksyllä kuusi yksilöä, joista kaksi syys-, neljä loka- ja yksi marraskuussa.

Rautiainen 1.4.-26.10. (499) Yleistyi heti huhtikuun alussa, viimeinen muutolla 8.5. Syksyn ensimmäiset 17.8. Muuttokausi pitkä, noin ja yli 50:n summat 30.8. - 29.9. Pääosa Toukarin rautiaispyynnissä, mutta eniten 14.9. Porin kaatopaikalla 186 ja 18.9. Etelärannassa 148. Tavallinen 17.10. asti, minkä jälkeen enää neljästi.

RASTAAT Punarinta 26.3.-29.10. (786) Joulukuussa 13, tammikuussa 4 ja helmikuussa 2. Raumalla onnistunut talvehtiminen. Yleistyi 3.4., kertymiä ei ilmoitettu. Syksyllä vähintään sadan määrät 9.-22.9., pääosin Säpissä. 9.10. jälkeen pääosin yksittäisiä, mutta Säpissä vielä 24.10. 16 köyhää. Marraskuussa enää kuusi ja joulukuussa neljä lintua.

Leppälintu 27.4.-24.10. (312)

Rastaat

Peukaloinen 3.4.-6.11. (264)

Huhtikuussa saapui neljä, yleistyi 3.5. Päämuutolla 12.5. Säpissä hieno kertymä: 160 yksilöä. Koillis-Satakunnan harjuilla on leppälintukanta voimissaan: 29.-30.5. Kankaanpään-Karvian ampuma-alue 110 laulavaa ja 7.-9.6. Kankaanpään Hämeenkangas 93 laulavaa. Syysmuuttoa elokuun puolivälistä, eniten Säpissä 9.9. 11 ja 11.9. 16 yksilöä. Tavallinen 19.9. asti, lokakuulla vielä kymmenen, joista peräti kolme 13.10. Reposaaressa. PLY:n alueen 2. myöhäisin havainto 24.10. Säpistä. Myöhäisin on tavattu 1.12.1993 Porin Levolla.

Satakieli 30.4.-5.9. (387) Huhtikuiset satakielet ovat harvinaisia, nyt yksi lintu Porin Kirrinsannalla, seuraavat 4.5. Kymmenien laulajamääriä 16.5. alkaen. Toukarilla parhaillaan nelisenkymmentä mölyäjää. Laulukausi päättyi juhannuksen jälkeen, heinäkuulta enää kahdeksan havaintoa, samoin elokuulta. Syyskuun ainokaiset kaksi rengastettiin 5.9. Toukarilla.

Sinirinta 8.5.-22.9. (51) Kevätmuutto sujui tyypillisen nopsaan, viimeinen 17.5. Säppiä lukuun ottamatta havainnot koskivat yksittäisiä, harvoin kahta yksilöä kerrallaan. Säpissä 11.5. 5, 12.5. 52, 13.5. 42, 14.5., 29, 15.5. 7 ja 16.5. 10 sinirintaa. Syksyllä 26 yksilöä aikataulussa: 29.8. - 22.9. Eniten 14.9. Säppi 5 ja 19.9. Tahkoluoto 6.

Pensastasku 30.4.-26.9. (379) Vapunaattona kaksi yksilöä, yleistyi heti 2.5. Monen muun lajin tapaan selvästi suurin summa Säpistä, jossa 11.5. komiat 100 paikallista. Syysmuuttoa elokuun puolivälistä, tavallinen 19.9. asti.

Satakunnan Linnut 2/2011

│35│

Laulurastas 31.3.-4.12. (354)

Saapui ennätystä sivuten. Yleistyi jo 11.4. Syksyllä tavallinen 26.9. asti. Lokakuisia seitsemän.

Ilmoitusten perusteella yleistyi varsinaisesti vasta 30.4., jolloin myös kevään suurin määrä 45 Porin Tyrnikarissa. Syysmuuttoa 27.8. alkaen., huippu 28.9. Porin Kaatopaikalla 210 lauraa. 12.10. asti tavallinen, marraskuulla vielä kahdeksan ja yksi joulukuultakin.

Rastaat

Kivitasku 1.4.-6.10. (544)

Sepelrastas 20 yksilöä. Rastaiden valtavirrasta poiketen seralla varsin hyvä vuosi. 19.4.- 9.5. 16 yksilöä ja kevään viimeinen varsin myöhään 30.5. Karviassa. Syksyllä 4.10. Merikarvialla ja 8.-9.10. Säpissä.

Mustarastas 25.3.-10.11. (1232) Talvehti melko runsaana ja havaintomäärät pysyivät hyvinä kevääseen saakka. Enimmillään vuodenvaihteessa Reposaaressa 12. Päämuutto 30.3. - 10.4. Syyskausi käynnistyi syyskuun alkupuolella, päämuutto meni jo 19.29.9. Talven viettoon jäi hieman edellistä talvea vähemmän meruloita.

Räkättirastas 25.3.-8.11. (931) Melko kehno räksätalvi, enimmäkseen nähtiin yksittäisiä ja muutaman linnun ryhmiä. Saarissa muutamia parviakin: 12.2. Luvia Lankoori 140 ja 26.2. Luvia Puu-Maskali 90 olivat suurimmat lössit. Keväällä yleistyi 2.4. Syysmenoa syyskuun alusta. Päämuutto vaisu, yli tuhat vain kahdeksan kertaa 23.9. - 11.10. Joulukuussa kortilla, yhdeksän havaintoa.

Punakylkirastas 27.3.-27.11. (402) Joulukuun neljä iliä ainoat talviset. Maaliskuun puolella saapui 11 yksilöä. Punkun kevätmaksimi 80 yksilöä 30.4. kruunasi olemattoman rastasvuoden. Syysmuuton avajaiset 20.8. Jo syyskuun alkupuolella suhteellisen vauhdikasta menoa, syksyn ainut suurehko määrä 27.9. Toukarilla 670 yksilöä. Marraskuussa seitsemän lintua, joulukuussa ei ensimmäistäkään.

Kulorastas 26.3.-14.11. (291) Maaliskuussa jo 51 kuraa, yleistyi 31.3. Kevään suurin noteeraus 10.4. Porin Paarnoorissa 30 viskiä. Kevätmuuton loppu 8.5. Tornien Taistossa. Syysmeiningin alku 20.8. Pienemmistä rastaista poiketen useita hienoja muuttoja. Päämuutto 26.-29.9., eniten 26.9. Reposaaressa 195 ja Yyterissä 125, 27.9. Reposaaressa 102, 28.9. Porin kaatopaikalla 129 ja Etelärannassa 96 sekä 29.9. Säkylän Pihlavassa 131 kulorastasta. Yleinen 16.10. asti, minkä jälkeen enää kymmenen havaintoa. Marraskuussa vain kahdesti.

KERTUT Pensassirkkalintu 12.5.-? 43 yksilöä Melko heikko vuosi lajille. Toukarin paratiisissakin enimmillään vain kolme koirasta. Keväällä saapuivat pikkuhiljaa ilman huippuja. Syysmuuttohavaintoja ei tehty, viimeinen sirisijä kuultiin 30.7.

Viitasirkkalintu 18.5.-1.8. Kivitasku

│36│

Satakunnan Linnut 2/2011

16 yksilöä. Toisin kuin pensassirkkelillä, viitasirkkelille vuosi oli poikkeuksellisen hyvä. Saapui toukokuun helleaallossa ja rikkoi entisen saapumisennätyksen (20.5.2002) kah-

della päivällä. Toukokuun puolella löydettiin kuitenkin vain kaksi uutta laulajaa lisää: 21. ja 29.5. Kunnittaiset yksilömäärät: Eurajoki 1, Huittinen 1, Köyliö 1, Merikarvia 2 (joista toinen lauloi poikkeuksellisen nopealla tavalla), Pori 10 ja Rauma 1. Ainoastaan Porin Kirrinsannalla lauloi kaksi lintua, muualla yksinäiset. Huittisten Raijalanjärvellä konsertoi viitasirkkalintu yllättävän myöhään, 23.7. saakka. Aito syyshavaintokin tehtiin 1.8. Kirrinsannalla rengastetun nuorukaisen myötä, kyseessä oli vuoden ainut ei-lauluhavainto.

Rastaskerttunen Vain neljä havaittua yksilöä. Kolmas niukka vuosi perättäin rastaskerttusella. Laji ei ota yleistyäkseen Satakunnassa, vaikka vuosituhannen vaihteessa vaikuttikin jo kotiutuneen Köyliönjärven ruovikoihin. Kolme laulajaa Porissa, 15.5., 6.6. ja Porin ainutta reviiriä pitänyt 18.5.-14.6. Preiviikissä. Rauman Kortelassa reviiri asutettuna 15.5.-1.6.

Ruokokerttunen 30.4.-2.10. (273) Vapunaattona kaksi aikaista laulajaa Inhottujärvellä. Päivittäin 8.5. alkaen, yleinen 13.5. lähtien. Syksyllä jokapäiväinen 20.9. asti, jonka jälkeen kolmesti yksittäinen Porissa 22. ja 25.9. sekä 2.10 ja kerran 26.9. Raumalla. Lokakuinen havainto on poikkeuksellinen Satakunnassa, myöhäisyysennätys on Säpistä 5.10.1992.

Rytikerttunen 8.5.-9.10. (94) Muutto sujui ruokokerttusen tapaan ja rytky yleistyi 13.5. Laulaja- ja havaintomäärä melko vaatimaton, sisämaassakin lajia vain kuudella paikalla. Poikkeuksellinen Koillis-Satakunnan havainto 6.7. Jämijärveltä ojan varren pajukossa laulaneesta linnusta. Syysmuutollakin perin vähälukuinen. Elokuun loppuun liki päivittäin, 9.9. havainnot seitsemästä linnusta jonka jälkeen enää neljä yksilöä. Lokakuun ainut Porissa 9.10.

Luhtakerttunen 17.5.-27.8. (120)

Viitakerttunen 15.5.-11.8. (241) Saapui helleaallon saattelemana ennätyksellisen varhain ja suurella joukolla. Heti 16.5. ilmoitus jo kuudesta laulajasta. ”Normaalisti” ensimmäisiä saadaan odottaa noin 23.5. asti. Toukarin yölaulajaparatiisi oli viitakerttusten ykköspaikka, 14.6. laskettiin peräti 24 laulavaa ja kolme varoittelevaa päälle. Syksyllä rari, nyt kolme havaintoa: 2., 5. ja 11.8.

Toukokuun helteet suosivat myös kultarintoja, joita havaittiin ensimmäisen jälkeen päivittäin useita. Eniten kultarintoja tavattiin 23.5. Säkylän Sarvonlahdessa neljä laulajaa ja 8.6. Porin Kirrinsannalla kahdeksan yksilöä. 12.-31.7. ei ainuttakaan havaintoa, mutta elokuussa peräti 15 yksilöä. 12.8. havainnot vielä kahdesta lentopoikueesta.

Mustapääkerttu 29.4.-29.10. (453) Joulukuun alussa Porissa kolme ja Huittisissa yksi koiras. Lopputalvesta ei yhtään. Yleistyi 2.5. Syysmuutolla tavallista runsaampi. Toukarissa herkutteli terttuseljoilla syyskuun puoliväliin asti kymmeniä satreja. Enimmillään havaittiin 21.8. pienellä alueella 34 yksilöä, joten mäen kokonaissumma on saattanut olla jopa sadan linnun kieppeillä. Laji oli yleinen 10.10. asti, mm. 9.10. nähtiin Reposaaressa kymmenen lintua kevyellä komppauksella. 29.10. asti mustapääkerttuja havaittiin päivittäin, marraskuussa kuusi yksilöä.

Kertut

Saapui varhain ja havaintoja ensimmäisen jälkeen päivittäin. Varsinaisia syyshavaintoja neljä, Porissa rengastetut 1., 21., 24. ja 27.8. Näistä viimeinen yllättäen vanha lintu.

Kultarinta 12.5.-17.8. (117)

Satakunnan Linnut 2/2011

│37│

Kertut

Lehtokerttu 13.5.-26.9. (273) Saapui heti kultarinnan vanavedessä ja ensimmäisistä alkaen päivittäinen. Yleistyi 15.5. Eniten laulajia Kirrinsannalla ja Toukarissa, noin 20 molemmissa. Mustapääkertun tapaan hyvä syysesiintyminen, Toukarin kerttutaivaassa rengastettiin mm. 7.8. 25 ja 21.8. 21 yksilöä. Yleinen 19.9. asti, minkä jälkeen vielä kahdeksan yksilöä.

Kirjokerttu 11 yksilöä. Pesimälintuna Suomessa kovasti vähentyneestä lajista ainut lauluhavainto Luvialta 28.6. Satakunnassa ja muualla Länsi- sekä Pohjois-Euroopassa erinomainen syysesiintyminen. Satakunnan kaikki havaitut olivat nuoria lintuja. Toukarilla 10.8.-20.9. ainakin kuusi yksilöä, Kirrinsannalla 27.8. yksi, Säpissä yksi sekä 20.8., että 8.10 ja 17.9. Eurajoen Kallassa yksi nisoria. Taitavasti piilotteleviä kikejä olisi havaittu ehkäpä enemmänkin, ellei laji olisi ollut niin helposti nähtävillä Toukarissa...

Pensaskerttu 5.5.-19.9. (232) Saapui aikataulussa ja yleistyi 11.5. Syksyllä enimmillään 20 yksilöä 5.8. Säpissä, kyseessä kuitenkin poikueet eikä muuttokertymä. Yleinen 18.9. asti, mutta häipyi maisemista kerralla, sillä viimeiset kaksi 19.9.

Hernekerttu 29.4.-6.11. (286) 29.4. havaittujen kahden laulajan jälkeen seuraavat 3. ja 4.5. Yleistyi 6.5. Ainoat kunnon kertymät Säpissä, jossa 12.-15.5. päivittäin 21-48 yksilöä. Syksyllä enemmälti vain Säpissä 20.8. 25 yksilöä. Syysmuutto kutakuinkin synkronissa pensaskertun kanssa: yleinen 19.9. asti ja 20.25.9. neljä yksilöä. Lokakuun ainut oli mahdollisesti itäisen alalajin edustaja, joka rengastettiin Säpissä 21.-24.10. Eurajoen Kallasta löytyi myöhäinen heke vielä 6.11., varmasti idästä sekin.

Idänuunilintu 26 yksilöä. Hyvä esiintyminen viime vuoden (22 yksilöä) tapaan. Ensimmäiset kaksi erittäin aikaisin 14.5. lämpöputken mukana saapuneita. Luvian Säpistä tunnetaan kuitenkin vielä aikaisempi havainto 12.5.1966, joten ennätyksestä ei ollut kyse. Myös seuraavat

│38│

Satakunnan Linnut 2/2011

ajoissa 16. ja 19.5. Reviirille jäi ainoastaan kolme laulajaa, eikä vahvempia viitteitä pesinnästä saatu. Heinäkuun kaksi havaintoa mahdollisesti syysmuuttavista 12. ja 27.7.

Sirittäjä 30.4.-7.9. (143) Huhtikuun ainoan jälkeen seuraavat 2.5. ja 6.5., jolloin laji jo yleistyi. Säpissä laskettiin hieno muutonhuippu: 14.5. peräti 21 yksilöä, seuraavana päivänä enää seitsemän. Syysmuutolta pitkin elokuuta havainnot seitsemästä sirittäjästä, joista viimeinen 28.8. Syyskuussa jo harvinaisuus, nyt yksi havainto 7.9. Porista.

Tiltaltti 27.3.-9.11. (600) 7. ja 12.12. nähtiin eri tiltaltit Porissa. Kevätmuutto kaikkiaan hyvin aikaisessa. Tahkoluodossa havaittu ja kuvattu tiltaltti 27.3. oli saapumisennätys Satakuntaan (edellinen 29.3.2009 Pori Levo) ja vasta toinen maaliskuinen. Aikaisia olivat myös Olkiluodossa 1.4. kaksi ja 2.4. kolme tiltalttia. Laji yleistyi jo 10.4. Päämuuton ensimmäisestä huipusta kertovat Inhotulla 30.4. kuullut 18 tiltalttia ja toisesta Säpissä 12.5. lasketut 30 ja 13.5. ynnätyt 25 yksilöä. Keväältä ei yhtään ilmoitettua ”hihku-tiltalttia”. Syysmuuttokausi oli pitkä ja monihuippuinen, varmasti johtuen useamman taksonin pois- ja läpimuutosta. Elo-syyskuun vaihteessa oli ilmeisesti paikallista kantaa olevien tiltalttien päämuutto: 2.9. Nakkilassa 10 ja 6.9. 15 sekä 9.9. Luvialla 22 tiltalttia. 19.9. laskettiin Säpissä 20 yksilöä. 24.9. ilmoitettiin syksyn ensimmäinen ”hihku-tiltaltti”, siis tiltaltti jonka kutsuääni on selvän kaksiosainen ”svi-ju” tms. poiketen selvästi ”perinteisestä” tiltaltin yksitavuisesta ”huit” kutsuäänestä. 24.9. alkaen suurin osa äänityypilleen ilmoitetuista tiltalteista olikin nimen omaan näitä ”hihkuja”. 9.10. koettiin länsirannikolla poikkeuksellinen tiltalttiryntäys, mm. Reposaaressa laskettiin 42 yksilöä pelkästään saha-alueelta. Näistä valtaosa oli ”hihkuja”, mutta joukossa joitakin ”huit-tiltaltteja”. Lajia havaittiin runsaasti 11.10. asti, 12.-19.10. ilmoitettiin vain neljä lintua, 20.-26.10. taas 21 yksilöä, 30.10. yksi ja 6.-9.11. vielä neljä lintua. Tiirassa on nykyään mahdollista ilmoittaa tiltaltit kutsuäänityypilleen ja olisikin toivottavaa,

Pajulintu 28.4.-22.10. (407) Runsaasti havaintoja heti saapumispäivästä alkaen, yleistyi kunnolla 11.5. Päämuuttoa: 12.5. Kirrinsanta 95, Säppi 300 ja 13.5. Säppi 110 yksilöä. Syysmuutto sujui vaivihkaa ja laji oli tavallinen 26.9. asti. Lokakuisia pajulintuja ilmoitettiin yhdeksän yksilöä, joista viimeiset 10.10. Kallossa ja 22.10. Säpissä.

Hippiäinen 31.3.-30.10. (381) Kovaa talvea uhmaamaan jääneistä hipuleista ei monikaan selvinnyt kevääseen. Talvikuukausien yksilömäärät: joulu- 59, tammi- 81, helmi- 20 ja maaliskuu 34. Tammikuun retkeily on yleensä joulukuuta suositumpaa ja maaliskuun lukemassa on mukana jo kevätmuuttajia. Päämuuttoa kuvastaa 7.4. Kuuminaisissa havaitut 60 hippiä, viimeiset muutolla 25.4. Syysmuutto lähti käyntiin 27.8. Ensimmäiset sadan ylitykset ilmoitettiin 11.9. neljältä paikalta. Kuukauden verran hippiäisliikenne oli heikkoa ja piristyi taas 9.10., kun Säpissä 240 lintua, joka oli vaisun hippiäissyksyn huippu! ”Normaalisyksyinä” Säpissä tavataan parhaina päivinä useita tuhansia hippejä.

SIEPOT, TIAISET JA PUUKIIPIJÄ Harmaasieppo 6.5.-15.10. (203) Saapui viime keväiden tapaan varhain. Ensim-

Siepot, tiaiset ja puukiipijä

että havainnoitsijat käyttäisivät tätä mahdollisuutta. Tiltalteista on vielä paljon opittavaa!

mäinen hasi 6.5. ja seuraava 9.5., minkä jälkeen päivittäin. Yleistyi 12.5. Säpin havainnot kuvaavat päämuuttoa, joka helteisistä keleistä johtuen hyvin aikaisin: 12.5. 25, 13.5. 32, 14.5. 90 ja 15.5. 62 yksilöä. Syysmuutto oli hyvässä vauhdissa, kun 20.8. Nakkilassa laskettiin 15 siepon kertymä. Syyskuun alun kertymiä 7.9. Säppi 12, 9.9. Mäntyluoto 13 ja hyvästä yömuutosta kertova 10.9. Pori 38 viidessä minuutissa. Laji oli tavallinen 19.9. saakka, 20.-29.9. nähtiin vielä kahdeksan lintua. Mattimyöhäiset tai idästä tupsahtaneet harmaasiepot havaittiin Kylmäpihlajassa 10.10. ja 14.-15.10. Säkylässä.

Pikkusieppo 13.5.-9.10.

47 yksilöä. Toisen yksilön (15.5.) myötä kusieppoja havaittiin päivittäin. Kepikkusieppoja vään esiintyminen oli mainio suotuisen muuttosään myötä, havaintoja yhteensä 20:sta yksilöstä, joista 17 laulavia lintuja. Laji pesi Yyterin lietteiden pitkosten varressa ja muualta reviirejä seitsemän. Syksyllä nähtiin pikkusieppoja peräti 25 yksilöä, näistä 24 lintua 6.-26.9. Jo hyvin myöhäinen oli Säpissä 9.10. havaittu pisi.

Kirjosieppo 26.4.-20.9. (244)

Saapui melko varhain, sillä huhtikuulta havainnot 30:sta kisistä. Päämuuttoa havainnoitiin Säpin helteisillä ”hysypäivillä”: 12.5. 26, 13.5. 26, 14.5. 43 ja 15.5. 32 kirjosieppoa. Kirjosiepot katoavat maisemista huomaamatta elokuun puoliväliin mennessä, nyt lajia havaittiin yleisenä 20.8. asti. Syyskuulla 25 lintua, joista peräti kahdeksan Eurajoen Kallassa 11.9.

Viiksitimali (158) Alkutalvesta Preiviikinlahdella havainnot noin 80:sta timalista, vuoden vaihteen jälkeen enää 24:stä. Muualla lajia havaittiin vain Rauman Unajanlahdella kaksi ja Säikänniemessä yksi yksilö. Pesimäaikaan havaintoja myös Kokemäenjoen suistosta ja Kirrinsannalta, Porin ja Rauman ulkopuolelta ei koko vuonna ainuttakaan. Muuttolennossa syksyllä tavattiin 22.9.- 21.10. yhteensä 60 timalia.

Satakunnan Linnut 2/2011

│39│

Talitiainen 23.3.-2.11. (1429)

Pyrstis oli varsin runsas läpi talven ja pesiPyrstis mäaikaan. Syksyllä vaisua vaellusta syyskuun alusta 9.11. asti. Selvänä huippuna 26.10. Säpissä 203 lintua, määrien jäädessä muuten enimmilläänkin pariin kymmeneen.

Viisi kevätmuuttohavaintoa 23.3.-19.4. Syksyn ensimmäiset liikkeellä sinitiaisen (vai muutonseuraajan?) tapaan 31.8. Muutossa selvä piikki 5.-7.10. Porin Etelärannassa nähtiin selvästi suurimat talkkarimäärät: 5.10. 638 ja 7.10. 1027 muuttavaa. Huipun jälkeen meno hiipui nopeasti ja 16.10. jälkeen enää muutama liikkuva. Kaikkiaan talitinttejä ilmoitettiin muutolta noin 3200 yksilöä.

Siepot, tiaiset ja puukiipijä

Pyrstötiainen (323)

Hömötiainen (827) Hömppä oli närhen ohella syksyn tunnuslaji. Syksyn aikana Suomeen itärajan takaa massiivisesti vaeltaneita hömötiaisia nähtiin Satakunnassakin poikkeuksellisen paljon, vaikkei Itä-Suomen nelinumeroisiin päiväsummiin yllettykään. Ensimmäiset liikkuvat ilmoitettiin 6.9. Vilkkainta meno oli 19.9.-2.10., mutta vaellus jatkui vaisumpana lokakuun loppuun. Suurin muutto oli 28.9. Porin Etelärannassa 382 yksilöä. Reipasta menoa myös Säkylän Sarvonlahdella 29.9. 231 muuttavaa ja 2.10. Kirrinsannalla 210 muuttavaa.

Töyhtötiainen (376) Hömötiaisten 16.9.-2.10.

siivellä siivel

yhdeksän

vaeltavaa

Kuusitiainen 12.4.-8.11. (543) Ainut kevätmuuttaja 12.4. Köyliössä. Syksyllä vaelluksen tynkää 27.8.-8.11. Yhteensä liikkuvia 328 lintua ja suurimmat päiväsummat 20 yksilöä.

Sinitiainen 23.3.-14.11. (1314) Keväällä nähtiin muutolla yhdeksän kertaa 23.3.-19.4. Syysmuuttokausi alkoi 31.8 ja huipentui 26.9. - 7.10. Eniten sinttejä laskettiin Reposaaressa 26.9. 324, Säkylän Pihlavassa 29.9. 287, Porin Etelärannassa 5.10. 302 ja 7.10. 325 sekä Yyterissä 6.10. 340. Marraskuussa 2.11. jälkeen enää pari hassua muuttajaa. Yhteensä syksyltä ilmoitettiin noin 3750 liikkuvaa sinitinttiä.

Pähkinänakkeli 24 yksilöä. Talvelta vain kaksi lintua: lintuvuoden ainut rodulleen ilmoitettu nakkeli oli asiatica 4.12. asti Porin Tuorsniemessä ja toinen yksilö pihabongauksesssa 30.1. Luvialla. Kokemäenjoen suistosta taas keväthavainto, 11.4. Teemuluodossa vilkkaasti ääntelevä sitta. Syksyllä seitsemän lintua 10.-30.10. Alkutalvesta viisi lintua Pyhäjärviseudulta, kuusi Porista ja yksi Pomarkusta sekä kaksi Raumalta.

Puukiipijä 5.4.-24.10. (337) Kevätmuutolla yksittäiset 5. ja 10.4. Säpin havainnot kuvaavat syysmuuton kulkua. Taulukko 2. Puukiipijämäärät Säpissä syksyllä. 19.8.

18.9.

20.9.

5.10.

22.10.

24.10.

103

25.10.

26.10.

6.11.

Talitiainen

│40│

Satakunnan Linnut 2/2011

Närhi

Kuhankeittäjä 7 yksilöä. Kevätmuutolla viisi lintua Porissa 20.5.-15.6. ja yksi Huittisissa 20.6. Lisäksi Harjavallassa yksi 8.7. Kaikki havainnot koskivat koiraita, mutta yksikään ei jäänyt pitämään reviiriä, vaikka havaintoja tehtiinkin Kokemäenjoen suiston takavuotisilta pesimäpaikoilta.

Pikkulepinkäinen 8.5.-29.9. (207) Melko aikainen lintu 8.5., seuraava 11.5. ja yleistyi 12.5. Syksyllä tavallinen 11.9. asti, minkä jälkeen vielä viisi nuorukaista. Huittisissa viivytteli nuori pikkulanttu läpi syyskuun 29.9 saakka.

Isolepinkäinen 3.4.-10.10. (642) Talvella havaittiin noin 120 isolanttua. Enimmäkseen havainnot koskivat yksittäisiä lintuja, kahta yksilöä kerrallaan nähtiin vain parilla paikalla ja kolme lintua samaan aikaan ainoastaan Porin kaatopaikalla 6.12. Keväällä muuttolennossa kahdesti: 3. ja 10.4. Pesintään viittaavia havaintoja tehtiin peräti 25:llä paikalla, poikueita nähtiin neljä. Syksyllä lapinharakoita havaittiin runsaasti elokuun puolivälistä alkaen. Viimeinen muuttolennossa ollut yksilö ilmoitettiin 10.10.

Närhi 31.3.- 30.10. (758) Keväällä 31.3.-4.5. seitsemän vaellushavaintoa 22:stä yksilöstä. Syksyllä mahtava vaellus! Ensimmäiset liikkeellä 28.8. ja 16.9. mennessä havainnot 124 vaeltavasta närhestä, joista pääosa etelän ja kaakon suuntaan. Vaellus voimistui selvästi, kun 17.-20.9. laskettiin jo 531 liikkuvaa närheä edelleen enimmäkseen eteläisiin suuntiin. 22.9. rysähti ja alueella havaittiin yhteensä 1691 närheä muuttolennossa. Suunnassa oli tapahtunut muutosta, sillä aamulla linnut lensivät muutamin paikoin pääosin etelään, mutta varsinkin iltaa kohti oli muuttosuunta kääntynyt pohjoiseen. 23.9. oli syksyn huikein närhipäivä. Porin Kahaluodon tornista laskettiin klo 8.35.-14.45. 3089 närheä matkalla pohjoiseen, isoimmassa lössissä hienot 422 yksilöä.

Kuhankeittäjät, lepinkäiset ja varislinnut

KUHANKEITTÄJÄ, LEPINKÄISET JA VARISLINNUT

Muualta Satakunnasta samana päivänä vaatimattomat 600 lintua lisää, pahimmat päällekkäisyydet pois karsien. Vaellus hiipui pikkuhiljaa, 24.9.-12.10. ilmoitettiin yhteensä 1385 vaeltavaa lintua, pääosin pohjoiseen, mutta muutama sata myös eteläisiin suuntiin. Koko syyskauden summaksi muodostui noin 7485 muuttavaa ja 530 paikallista närheä – huimaa!

Harakka 31.3.-1.11. (692)

Talven suurin kertymä jälleen Kankaanpää kaatopaikalla, nyt enimmillään 80 lintua 21.12. Keväältä kaksi muuttohavaintoa 31.3. ja 10.4. Syksyllä melko pirteää menoa. 22.9. - 1.11. ilmoitettiin 66 muuttavaa, päämuutto 27.9.-7.10.

Pähkinähakki (225)

Talvelta ilmoitettiin vaatimattomat 11 hakkia. Pesimäaikaisia havaintoja viideltä paikalta. Loppukesästä todennäköisesti paikallista kantaa olevat linnut tulevat ihmisten ilmoille, hakkeja nähtiinkin noin 18 lintua heinäkuussa. Vaellus oli hyvin heikkoa, eikä summan laskeminen suju, sillä paikalliset hakitkin lentävät pitkiä matkoja ruoka-apajan ja talvikätkön välillä. Kaksi havaintoa erottuu joukosta: 31.8. Luvian Hangassuolla ynnätyt 12 muuttavaa ja 13.8. Nakkilassa lasketut 13 paikallista. Talven viettoon jääneitä hakkeja nähtiin loppuvuodesta hyvin niukalti.

Satakunnan Linnut 2/2011

│41│

Kuhankeittäjät, lepinkäiset ja varislinnut

Naakka 6.3.-5.11. (725) Suurimmat talviparvet Porissa reilut 2000, Köyliössä tonnin verran ja Säkylässä reilu tonni (samat kuin Köyliössä?). Kevätmuutto pääsi kunnolla vauhtiin, kun 19.3. laskettiin yhteensä 1070 naakkaa pohjoiseen: kevään paras päiväsumma. Viimeiset muuttavat 12. ja 15.5. koskenevat pesimättömiä 2-kv yksilöitä. Syysmuutto tapahtui kokonaisuudessaan hyvin varhain, ensimmäiset jo 25.8. Ensimmäinen huippu noin 10 päivää normaalia aikaisemmin 28.9., jolloin Porissa 7700 etelään. Muita hyviä päiviä Porissa 5.10. 1500 ja 7.10. 1660 muuttavaa naakkaa. Syksyn kovin naakkarysäys 10.-11.10. yhteensä 19600 naakkaa. Vielä 16.10. Porin kaatopaikalla 1032 muuttavaa, minkä jälkeen enää pieniä määriä. Luvuista ei ole yritetty karsia mahdollisia päällekkäisyyksiä.

Varis 9.3.-24.11. (977) Suurimmat talviparvet laskettiin kaatopaikoilta, Köyliössä maksimi 30.1. 760 ja Porissa 2.2. 350 vaakkua. Ensimmäiset muuttovarikset ilmoitettiin vasta 9.3. Enemmälti muuttajia nähtiin 19.3. alkaen, jolloin 382 pohjoiseen. Päämuutolta 30.3. 414 yksilöä. Viimeiset muuttajat 15.5. koskien todennäköisesti 2-kv lintuja. Syysmuuttoa syyskuun alusta alkaen, 25.9. pääsi muutto kunnolla vauhtiin. Kaikkiaan syysmuutto oli hyvin vaatimaton ja ainoat yli 400 yksilön määrät laskettiin 10.10. Luvialla 1276 ja Eurajoella 601. Muuttokausi oli pitkä ja jatkui selvästi marraskuulle, vielä 2.11. Mäntyluodossa 202 muutolla. Eurajoen Tarvolassa nähtiin taas huhti- ja joulukuussa nokivariksen ja variksen risteymä, mahdollisesti 1998-1999 Eurajoella viihtyneen risteymäparin jälkeläisiä.

Mustavaris 8.3.-27.10. (337) Porissa talvehti noin 15 yksilöä, enimmillään nähtiin kerralla 8 lintua. Lisäksi Kokemäellä 9.12. yksi. Muuttajia 8.3. monin paikoin Porissa ja Kokemäellä. Lintuja saapui

│42│

Satakunnan Linnut 2/2011

päivittäin lisää ja jo 15.3. Porin keskustassa 120:n frugin parvi. Ehkäpä Oulun seudulle suuntasivat 19.3. Porin Toukarilla lasketut 217 muuttajaa. Ensimmäinen 2kv yksilö ilmoitettiin 8.4. ja viimeiset vanhat muutolla vielä 8.5., viimeinen 2kv 25.5. Syysmuutto käynnistyi 14.9. Päämuuttopäivä oli 28.9. ensimmäisen naakkahuipun ohessa. Tuolloin Pohjois-Porissa nähtiin reilut 400 muuttavaa, mutta kaatopaikalla Luvian rajalla vain vajaa 50. Linnut jäivätkin paikalliseksi Kyläsaaren pelloille, joilta ynnättiin iltapäivällä 430 yksilöä. 10.10. asti nähtiin kohtuullista muuttoa, mutta tämän jälkeen vain muutama kymmenen. Talvea viettämään jäi Poriin muutamia mustavariksia.

Korppi (639) Köyliön kaatopaikka on Satakunnan korppimekka. 3.1. paikalta laskettiin 187 yksilöä ja 20.2. arvioitiin peräti 300 korppia. Porin kaatopaikalla enimmilläänkin vain parikymmentä lintua. Keväällä ei havaittu varsinaisesti muuttavia, joskin 17.4. Porin Enäjärvellä meni 11 etelään. Alkusyksystä Porissa jälleen parveilua, enimmillään 7.9. Leveäkarilla 61, 9.9. kaatopaikalla 80 ja 27.9. Preiviikinlahdella 60. Muuttaviksi tulkittuja ilmoitettiin 12.9.-10.10. jokusia.

Kottarainen 19.3.-18.11. (907) Joulukuulta havaintoja noin 70:stä yksilöstä, mutta vuodenvaihteen jälkeen nähtiin enää 12 staraa. Onnistuneet talvehtimiset molemmilla kaatopaikoilla. Keväällä yleistyi 27.3. Suurimmat kertymät Porissa: 7.4. Pinomäellä 170, 8.4. Toukarissa 200 ja Luvialla 10.4. Luvianlahdella 250. Syysparviksi kerääntyminen alkoi 9.6. kun Huittisissa oli 60:n poppoo. Selvästi suurin kottaraiskeskittymä oli Säkylän peltoaukealla, jossa mm. 4.8. 2100, 25.8. 2500, 14.9. huimat 7500, 22.9. 2850 ja vielä 7.10. viimeisen kerran nelinumeroinen 1000. Viimeinen vähintään sadan linnun kerääntymä 19.10. Köyliön kaatopaikalta,

VARPUSET JA PEIPOT Varpunen (393) Vähintään 50:n varpusen määrät ilmoitettiin lintuvuoden varrelta ainoastaan 12:sta paikasta, näistäkin kolme talvilintulaskentareittien summia. Vuoden suurin lukema oli Huittisten Vesiniityn 140 varpusta 3.9. Keväällä ei liikkuvia tavattu, mutta syysmuutto oli 2000-luvun runsain. 18.9.-11.10. ilmoitettiin yhteensä 74 muuttovarpusta, kaikki Porista. Enimmillään varpusia paineli etelään 26.9. Mäntyluodossa 26 ja 5.10. Etelärannassa 17.

Pikkuvarpunen 29.3.-2.11. (913) Pikkuvarpunen jatkaa voittokulkuaan on pakollinen ilmoitus jokaisessa havaintokatsauksessa ja totta. Yli 50:n parvet 14:sta paikasta, eniten Köyliön Voitoisissa 120 lintua 7.10., myös Nakkilan Järvikylässä päästiin yli sadan: 103 pivaa 27.8. Yllättäen vain yksi kevätmuuttohavainto: 29.3. Puurijärvellä kolme pohjoiseen. Syksyllä varpusen tapaan runsas, kaikkiaan 286 muuttolennossa 12.8. - 2.11. Päämuutto 27.9. - 11.10., eniten 11.10. Pori Santakangas 32 muuttavaa.

Varpunen x pikkuvarpunen 11 risteymäyksilöä aikana.

havaittiin

lintuvuoden

Peippo 25.3.-2.11. (1070) Talvella nähtiin 67 peippoa, joista helmikuussa enää kahdeksan. Paras talvipeippopaikka oli jälleen Köyliön Hallavaara kymmenellä yksilöllä, muualta enimmäkseen 1-3 lintua kerrallaan. Keväällä yleistyi 31.3. ja seuraavana päivänä ensimmäiset yli sadan summat. Reilun tuhannen muutot laskettiin 10.-11.4. Muuttajia riitti yllättävän paljon vielä toukokuulle ja viimeisiä vietiin

Varpuset ja peipot

tämän jälkeen kottaraiset vähenivät tasaisesti vuodenvaihdetta kohden. Joulukuulle lintuja jäi tutuille paikoille, mutta vähänlaisesti.

vasta 21.5. Ensimmäiset syysmuutolla 1., 12. ja 16.8. Syysmuutto oli monen muun lajin tapaan aikaisessa ja 31.8. laskettiinkin Porissa jo yli tuhat muuttavaa kahdelta paikalta yhteensä. Jo 9.9. meni ensimmäinen kova peippomuutto, Porin Etelärannassa 9985 peippoa ja 15908 sp:tä. Samalla paikalla laskettiin Satakunnan oloissa poikkeuksellisen suuri - ja aikainen - peippomassa 16.9. peräti 82425 peippoa ja 50310 sp:tä. Viimeinen tuhannen ylitys niin ikään Etelärannassa: 5.10. 1275 peippoa ja viimeinen yli sadan muutto 9.10. Kiikoisissa 154 muuttavaa. Viimeisiä vietiin etelään 2.11., mutta peippo oli melko tavallinen ruokintavieras tämänkin jälkeen.

Järripeippo 31.3.-1.11. (455)

Talvella nähtiin 62 järriä, helmikuussa vain kaksi. Keväällä melko järrit olivat melko harvassa, laji yleistyi 21.4. ja selvästi suurin muutto 4.5. Porissa 384 yksilöä. Viimeiset saapujat 15.5. Syysmuutto oli peipon tapaan näyttävää ja aikaisessa. Ensimmäiset 18.8. Säpissä, minkä jälkeen päivittäin. Etelärannassa jo 31.8. 84 muutolla, 9.9. peippomassan mukana 6355 järriä ja 16.9. 7715. Mäntyluodossa laskettiin 17.9. 9280 järriä ja Kaarluodossa 7400. Komeat kertymät nähtiin 22.9. Nakkilassa 3000 ja 23.9. Porissa 2000 yksilöä. Vielä 7.10. Etelärannassa 4997 muuttavaa, minkä jälkeen enää pieniä määriä. Viimeinen yli sadan parvi 20.10. ja 27.10. alkaen laji oli jo epätavallinen.

Viherpeippo 26.3.-5.11. (1131) Viherpeipot olivat edelleen vähissä läpi lintuvuoden, mutta parannusta edelliseen oli tapahtunut. Talvella yhdeksällä paikalla yli sadan linnun parvet, eniten 12.2. Luvialla 195 yksilöä. Maalishuhtikuun vaihteessa 52 muuttajaa ja 7.5. neljä. Syysmuuttoa 31.8. - 5.11. Päämuuttokausi pitkä 16.9. - 20.10. Eniten 16.9. Porin Toukarissa 178 ja 17.10. Äetsän meskalassa 120 muuttavaa. Syyspuolella kahdeksalla paikalla vähintään sadan linnun kertymät.

Tikli 21.3.-31.10. (659) Suurimmat talviparvet Porin Pinomäessä 40, Vähä-Säkylässä 50 ja Euran Korvenkulmassa 75 tikliä. Kevätmuutto sujui vailla

Satakunnan Linnut 2/2011

│43│

Pikkuvarpunen

huippuja, viimeiset 8.5. Syksyllä Porin Toukariin kerääntyi hyvin tiklejä, enimmillään 1.9. 100 lintua. Syysmuuttoa syyskuun alkupuolelta 31.10. asti, enimmillään 36 muuttavaa tikliä 9.10. Eurajoen Kallassa. Talvehtimaan tiklejä jäi erittäin paljon, mm. Porin Pinomäkeen 220 ja Euran Korvenkulmaan 110.

Vihervarpunen 28.3.-1.11. (929) Yleinen, joskin melko vähälukuinen, läpi talven. Suurimmissa parvissa sata lintua. Vaisun kevätmuuton huippu 28.4.-8.5. Viimeiset muuttolennossa 28.5. Syksyllä liikettä heinä│44│

Satakunnan Linnut 2/2011

kuun lopusta alkaen, elokuun lopussa meno oli jo hyvässä vauhdissa. Huiman päämuuton aloitus 31.8. Porin Etelärannassa 836 muuttavaa. Yli tuhannen summia ilmoitettiin 2.9.7.10. peräti 24 kertaa. Kirkkaana huippuna 9.9. Etelärannassa 11632 spinaria, hyvin aikainen huippu peippojen tapaan. Muita hienoja lukuja olivat Etelärannassa 14.9. 6161 ja 16.9. 6685 sekä Reposaaressa 26.9. 6900 vihervarpusta. Viimeinen sadan ylitys Säkylässä 17.10. Talveksi vihervarpusia jäi melko vähän, eikä suuria parvia ilmoitettu, havainnot vähenivät melko tasaisesti vuodenvaihdetta kohti.

Hemppo 19.3.-21.10. (336)

Hemppoja talvehti Säkylässä 30:n parvi ja Eurajoella sekä Porissa vajaa kymmenen lintua. Kevätmuutto lähti kunnolla käyntiin 26.3. ja jo maaliskuun lopulla Porin Pinomäessä 60:n poppoo. Toinen hieno parvi 9.4. Paneliassa 50 hemppoa. Viimeiset liikekannalla 14.4. Syysparvia oli kertynyt elo-syyskuun vaihteessa mm. Äetsän Villilään 53 ja Porin Tuorsniemeen 70 yksilöä. Enimmillään hamppuvarpusia nähtiin kuitenkin Paneliassa 80:n potti 20.9. Muutoinkin hemppoja tavattiin tavallista runsaammin pitkin syksyä. Alkutalvesta hemppoja nähtiin kahdeksalla paikalla pikkuparvia.

Vuorihemppo

Urpiainen 27.3.-? (1023) Joulukuussa urpoja oli vielä kohtuullisesti, enimmillään nähtiin Eurajoella 350:n ja Porissa 320:n parvet. Tammi-maaliskuulta runsaasti havaintoja, mutta yksilömäärät pieniä. Ainut kolminumeroinen summa Porin Kirjurinluodossa 28.2. lasketut 260 yksilöä. Hyvin vaisun kevätmuuton huippu 11.4. Porissa lasketut 294 urpoa, viimeiset liikkeellä 15.5. Hiljaisen urpiaismuuton aloitus jo 27.8., päämuutto 11.-26.10. Kovin luku 12.10. Eurassa 1007 muuttavaa, muualla jäätiin alle 400:n. Urpiaismuutto jatkui vuodenvaihteeseen, joulukuulta havaintoja viime vuoden tapaan.

Ruskourpiainen 54 yksilöä. Urpiaisen cabaret-alalajista ilmoitettiin havaintoja keväällä 16.4. alkaen seitsemästä yksilöstä. Leijonan osa vuoden haviksista taas Porin Kirrinsannalta, jossa Asko Eriksson kiinnittää huomiota taksonin määrittämiseen. Pesimäaikaan Kirrinsannan lisäksi vain yksi lintu Kokemäenjoen suistosta. Syksyllä 9.9. alkaen 31 ruskourpoa.

88 yksilöä. Vaisun turbotalven summa 20 yksilöä, joista joulu- 5, tammi- 6, helmi- 5 ja maaliskuussa 4. Kevään viimeinen viihtyi Merikarvialla ruokinnalla 4.4. asti. Syksyllä tundraurpoja liikkellä kohtuullisesti: loka- 9, marras- 27 ja joulukuussa 32 yksilöä. Enimmillään viisi lintua Porin Pinomäessä 12.12.

Pikku-/Isokäpylintu 6.3. - 25.11. (275) Talvella tyystin kateissa, vain yksi havainto 23.12. Keväälläkin harvalukuinen 17.5. asti. Juhannuksen jälkeen hyvää vaellusta, vaikka havainnointia oletettavasti hyvin vähän, 23.6. Yyterissä 640, 25.6. 1100 ja 26.6. Ahlaisissa 600 loxiaa, kaikki liikkumassa eteläisiin suuntiin. Vaellusta koko syyskauden, piikit elo-syyskuun vaihteessa ja lokakuun alussa: 31.8. 698, 9.9. 267 ja 7.10. 448 ja vielä 1.11. 186 Porin Etelärannassa. 25.11. jälkeen taas kateissa, vain kaksi havaintoa.

Pikkukäpylintu (298)

Varpuset ja peipot

49 yksilöä. Joulukuussa Porin Pinomäellä 13 ja Reposaaressa kolme vuorihemppoa, lopputalvesta Pietniemessä kolme. Kevätmuutolla 28.3.12.4. neljä yksittäistä sekä 2.-3.5. Reposaaressa melko myöhäinen 20:n parvi. Syksyllä ainoastaan 29.10. kaksi havaintoa kuudesta yksilöstä.

Tundraurpiainen -4.4., 10.10.-

1.12.-11.3. vain 12 havaintoa, 15.3.-28.5. 44 havaintoa, ehkäpä lisääntyneen retkeilyaktiivisuuden myötä. Touko-kesäkuun vaihteesta alkaen vaellusta pikku-/isokäpylintu-havaintojen rytmiä noudattaen. Joulukuulta vielä 22 havaintoa pikkuparvista ja yksinäisistä.

Isokäpylintu (47)

Talvikuukausilta vain kolme havaintoa. Maalis-heinäkuussa nähtiin harvakseltaan, elolokakuussa hiukan runsaampi. Ainoat yli kymmenen parvet 4.10. Yyterissä 15 ja 5.10. Säpissä 30. Loppuvuoden ainoat 1.11. ja 2.12.

Kirjosiipikäpylintu

38 yksilöä. 13.3. Preiviikissä kaksi ja 29.3. Huittisissa viisi olivat koko alkuvuoden ainoat, seuraavat nähtiin vasta 8.8. Yyterissä. Muut havainnot jakautuivat tasaisesti loppuvuodelle.

Punavarpunen 12.5.-26.10. (274)

Saapui lämpöaallossa muiden kaakkoisten lajien siivellä. Kuusi 12.5. tehtyä havaintoa sivuavat aiempaa saapumisennätystä ja laji yleistyi heti seuraavana päivänä. Mäntyluodossa 15.5. lasketut yhdeksän oli toukokuun suurin määrä, 3.6. Satakunnan Linnut 2/2011

│45│

Varpuset ja peipot

lauloi Säpissä 20 carpoa ja 14.6. oli Toukarissa 18 llintua. intua. Punavarpusen syysmuuton alku jää monen muun aikaisin maasta poistuvan lajin tavoin havaitsematta. Nyt ensimmäinen muutolla 5.8. jonka jälkeen enää seitsemän havaintoa, näistä 7.8. Toukarissa havaitut 11 yksilöä oli syksyn paras noteeraus. Syyskuiset nähtiin 2.9. Nakkilassa ja 14.9. Säpissä. 26.10. Nakkilassa lintuharrastajan ruokinnalla vieraillut lintu on Satakunnan kolmanneksi myöhäisin havainto lajista.

Taviokuurna 27 havaintoa 104 yksilöstä. Talven ainut 7.1. Eurajoella. Syksyn ensimmäiset 7.10. Kullaalla, seuraavat 21.10. Kiikoisissa. Enimmät, eli 51 yksilöä havaittiin 26.10.-2.11. Vuoden viimeiset 2. ja 11.12.

Punatulkku 1.4.-1.12. (1043) Talvella runsaasti tulkkuhavaintoja ja poikkeuksellisen paljon kymmenien lintujen parvia, enimmillään ynnättiin 4.1. 45 Kokemäellä ja 31.1. 50 yksilöä Huittisissa. Vain seitsemän kevätmuuttohavaintoa ilmoitettiin, kaikki 1.16.4. Syksyn ensimmäinen hyvin aikaisin, jo 31.8. Porin Etelärannassa muuttava pyrrhula, mutta seuraava vasta 11.9. Päämuutto sijoittui melko pitkälle aikavälille 27.9.-16.10. Useiden hyvien summien suurimmat 27.9. Reposaaressa 179, 11.10. Etelärannassa 211 ja 12.10. Euran Mannilassa peräti 416 tulkkua liikekannalla. Marraskuulta enää vähän muuttohavaintoja.

Nokkavarpunen 2.4.-5.11. 40 havaintoa 59 yksilöstä. Talvella kahdesti: 15.2. Pori 4 ja 3.3. Eurajoki 1. Kevätmuutto kohtuullisen aikaisessa ja 2000-lukulaisittain niukka. Yhteensä 18:sta yksilöstä oli 15.4. mennessä havaittu jo 11. Kokemäenjoen suistosta poikkeuksellisen vähän havaintoja, enimmilläänkin vain neljän parvi 15.4. Kesällä nähtiin 15 coccoa, joista kolme varmaa pesintää. Kokemäenjoen suistosta ei yllättäen ilmoitettu pesimähavaintoa, ellei Toukaria lasketa. Esimerkiksi 2008 suistossa havaittiin noin 20 paria pesimälinnuston kartoituksissa. Syysmuutto normaalin niukka, havainnot 14 linnusta 2.9. alkaen. Joulukuussa vielä 7 nokkanisseä.

│46│

Satakunnan Linnut 2/2011

SIRKUT Lapinsirkku 5.4.-6.11. (108) Ainut havainto talvirariteetista 30.1. Kokemäeltä. Vaisun kevätmuuton kohokohdat: 8.4. Pori Kyläsaari 16, 20.4. Kankaanpää Kyynärjärvi 91 ja 7.5. Pori Fleiviiki 10. Kevään viimeiset tyypillisesti Yyterin lietteillä 16. ja 23.5. Syksyn ensimmäiset niin ikään tyypillisesti 29.8. lietteillä. Syysmuuton huipentumaa ei tapahtunut, vaan havaintoja tehtiin tasaisesti 9.10. asti. Marraskuulta vielä neljä havaintoa ja joulukuun lopultakin yllättäen kaksi.

Pulmunen 1.3.-23.11. (219) Talvella joulu- 21, tammi- 11 ja helmikuussa 16 yksilöä. Enimmillään 23.2. Yyterin hiekkarannalla 13 pulmusta jokatalvisella paikalla. Kevään ensimmäiset 1., 7. ja 16.3., runsaammin 23.3. alkaen. Päämuutto 28.3.-2.4., suurimmat parvet melko vaatimattomia: 28.3. Porin Lattomerellä 200 ja 2.4. Preiviikissä 250. Viimeiset tutussa paikassa Yyterin lietteillä, mutta melko aikaisin 16.4. Syksyn ensimmäiset melko aikaisin 27.9. Eurajoella, seuraavat aikataulussa 11.10. Määrät vaatimattomia, Yyterin seudulla 22.-25.10. ilmeisesti sama noin 70 parvi, muut yli kymmenen noteeraukset 24.10. Huittisissa 13 ja 29.10. Porin Räyhissä 30 pulmusta. Melko tavallinen 23.11. asti, myöhemmin vain kerran 8.12. Yyterissä.

Keltasirkku 31.3.-1.11. (1217) Ei häävi kesitalvi, suurin parvi 30.12. Kokemäellä 450. Keväältä 12 muuttohavaintoa 202:sta yksilöstä 31.3.-26.4., näistä 138 10.-12.4. Syksyn ensimmäiset liikkeellä (syksyn ensimmäisen staijarin kanssa?) 31.8. Porin Etelärannassa. Kymmenien muuttosummia ilmoitettiin 9.9.-28.10., eniten 11.10. Etelärannassa 86 kelliä. Alkutalven suurin kertymä 7.12. Pinomäellä 400 yksilöä.

Peltosirkku 27.4.-2.9. (117) Ensimmäinen 27.4. Kokemäellä oli hyvin varhainen, saapumisennätys on 23.4. Seuraava 1.5., jonka jälkeen päivittäin. Muutolla ei tavattu ainuttakaan ja laulajamäärätkin hyvin vaatimattomia. Euran-Kiukaisten pelloilla

kuitenkin 28.5. 17 laulavaa. Heinäkuulta vain yksi havainto, elokuulta kaksi ja vuoden viimeiset 1. ja 2.9. Ei hyvin mene peltosirkulla.

Pohjansirkku 14 yksilöä. Vähiin käy ennen kuin loppuu sopii pohjansirkkuun. Keväällä viidesti: 24.4. Säkylä, 11.5. Pori Viikkari ja Säpissä 14.5. 1, 15.5. 2 ja 16.5. 2 posia. Ainut pesimäaikainen 24.6. Kullaalla. Syksyllä kuudesti: 3.-6.8. Säppi, 30.8. Luvia, 3. ja 9.9. Ulvila, 18.9. Säppi ja 22.9. Merikarvia.

Pajusirkku 30.3.-2.11. (452) Joulukuun alussa Porissa 24, Säkylässä 2 ja Eurajoella 1 pasi. Porin Etelärannassa 2.12. hieno 14:n parvi. Talvehtimaan jääneille pajusirkuille kävi kylmät, sillä lopputalven ainut 16.2. Olkiluodon atomisulassa. Keväällä yleistyi 1.4., ainut mainittava muutto 10.4. Porin Paarnoorissa 24 yksilöä. Porin Etelärannan havainnot kuvaavat hyvin syysmuuttoa (taulukko 3). Tavallinen 20.10. asti, marraskuussa enää kahdesti, eikä joulukuulle jäänyt ainuttakaan.

Taulukko 3. Pajusirkun muutto Porin Etelärannassa syksyllä 2010. Päivämäärä

Lintuja

31.8.

9.9.

14.9.

16.9.

18.9.

40 49

28.9.

114

30.9.

168

4.10.

5.10.

7.10.

11.10.

21.10.

30.10.

Sirkut

22.9.

Keltasirkku

Satakunnan Linnut 2/2011

│47│

Teksti ja kuvat: Martti Uusitalo

Toukarilla talkoiltiin T

oukarin yölaulajaparatiisi, eli entinen Luotsinmäen kaatopaikan alue on tunnettu lintupaikka. Yölaulajamäärät ovat suuria ja lajisto monipuolinen. Myös lintuharvinaisuuksia on Toukarilla havaittu, viimeisimpänä paikalla talven yli viihtynyt viitatiainen (Satakunnan Linnut 1/2011). Alueella on myös pitkä rengastusperinne. Rengastuksen ja yölaulajien uhkana on avoi-

│48│

Satakunnan Linnut 2/2011

men alueen häviäminen puuston kasvaessa, joten rengastajat organisoivat raivaustalkoot. Talkoita paiskittiin kahtena lauantaina (26.2. ja 9.3.). Satakunnan Lintujen paparazzi oli paikalla ensin mainittuna päivänä, jolloin synkästä säästä huolimatta paikalle oli saapunut tusinan verran työväkeä. Vesakon raivuu sujui menestyksellisesti hiiripöllön, viitatiaisen ja telkän piristäessä aherruksen lomassa.

Toukarilla talkoiltiin

Matti

lä

Mäke

Ari Rant"aABC" mäki

Jouko Ouramo

Banzai!

Heli Perttula

anonyym i metsästä jä

Jukka " usa NuotJ io "

Kaffepaussilla

syntyi Tulosta

Retkeily

kuva: Sami Luoma

Puurijärvellä

Petteri Mäkelä

uonna 1993 perustettuun Puurija luomaan lisää vesialuetta. Onnistuessaan järven-Isosuon kansallispuistoon kunnostus tuo kosteikkolinnuille lisää ruokaikuuluva Puurijärvi on erinomainen lu- ja pesimäpaikkoja. linturetkikohde. Pääosin Kokemäen kuntaan kuuluvan järven eteläisin osa on Huittista. Järven itärannalla Kärjenkalliolla on massiivinen lintutorni, josta avautuu hienot näkyKevät on järvellä sesonkia, ehkäpä hienoimmät järvelle ja hallitsee suuren osan ilmatilaa. man elämyksen tarjoavat vesilintujen massat. Torni onkin mainio paikka muutonseurantaan Huhtikuun alkupuosekä petolintustaijiin, li on yleensä parasta "Parina kesänä järvellä on mutta kaukoputki on aikaa, mutta kevään viihtynyt paikallinen enemmän kuin taredistyminen toki vaipeellinen. Lisäksi tor- kiljukotka ja niittysuohaukka kuttaa tilanteeseen. nille vievän polun Laulujoutsenia on lason yrittänyt pesintää." varteen on rakennettu kettu järveltä enimlintulava, joka on helppo tavoittaa vaikkamillään liki 400 ja puolisukeltajasorsia saattaa pa lastenvaunujen kanssa retkeillessä. Järven ruokailla kaksi tuhattakin. Sorsien seassa on pohjoispäätyyn Ahvenuksen puolelle rakensatakuntalaisittain poikkeuksellisen paljon netaan tänä vuonna kolmas torni. Varsinkin heinätaveja, harmaasorsankin voi joukosta lentäviä lintuja on hyvä tarkkailla myös järlöytää ja kerran on havaittu jopa amerikantaven eteläpäästä, Huittisten Mutilahdesta. vi. Sukeltajasorsista varsinkin lukuisat uivelot ja härkälinnut ovat mukavaa katsottavaa. Järvellä käynnissä olevat kunnostustyöt ovat loppusuoralla. Pohjapadon rakentamisen myöPäivisin pääosin Huittisten Raijalanjärvellä ruotä järven vedenpintaa pyritään nostamaan kailevat metsähanhet yöpyvät järvellä, parhaim│50│

Satakunnan Linnut 2/2011

Vesilintumassoja keväällä

Retkeily Puurijärvellä

millaan hanhia on nähty pari tuhatta. Metsähanhien muassa on tietenkin myös vähälukuisempia lajeja, kuten tundra- ja lyhytnokkahanhia. Yhtenä Puurijärven erikoisuutena ovat huhti-toukokuun vaihteessa nähtävät tundralla pesivät rossicus-metsähanhet, joita ei keväisin juuri muualla Satakunnassa tapaa. Loppukeväällä järvellä näkyy runsaasti kahlaajia, varsinkin vikloja. Esimerkiksi 2009 Tornien Taistossa nähtiin 1650 liroa. Pääskyjen ruokailuparvet saattavat olla nelinumeroisia Vapun jälkeen, Satakunnan ensimmäinen ruostepääskykin on löydetty seasta.

Petolintuja kesällä Erityisesti kesällä ja alkusyksyllä Puurijärvellä näkee runsaasti petolintuja. Järvellä tai lähimaastossa pesivät kalasääsket ja ruskosuohaukat ovat koko ajan näkösällä. Mehiläishaukkoja, merikotkia ja nuolihaukkojakin havaitsee yleensä useita muiden petolintujen ohella. Muuttohaukan tapaa niin kevät- kuin syysmuutollakin melko helposti, toisinaan useammankin yksilön. Parina kesänä järvellä on viihtynyt paikallinen kiljukotka ja niittysuohaukka on yrittänyt pesintää. Myös haarahaukkoja on tavattu useampi ja Ahvenuksen pelloilla on nähty arosuohaukka. Kesäyöt ovat Puurijärvellä tunnelmallisia, äänimaisemasta vastaavat lukuisat taivaanvuohet ja kaulushaikarat ruokokerttusten säestyksellä, luhtakana ja -huittikin saattaa olla äänessä. Tarkkakorvaiset ovat joskus erottaneet konsertista mm. ruokosirkkalinnun, rastaskerttusen ja jän käkurpan. Varhaisena aamuna tornista saattaa tavoittaa vaikkapa idänuunilinnun laulun,

sillä tornin itäpuolella on sirple melko vanhaa metsää. Puurijärvi tunnettiin ennen mustatiiran vakituisena pesimäpaikkana, mutta 2002 vuoden jälkeen ei lajia enää ole pesimäpuuhista yhytetty. Mustatiiran harvinaisempi serkku valkosiipitiira viihtyi järvellä pari viikkoa kesäkuussa 2008. Onpa järveltä löydetty pussitiaisen pesäkin.

Kurkia syksyllä Syyspuolen spektaakkeli on kurkien yöpymislento. Puurijärvelle saapuu tuhansia pitkäkauloja yöpuulle, näyttävimmät kurkimassat havaitaan syyskuussa. Alkusyksystä järvelle kertyy paljon vesi- ja kosteikkolintuja, mutta rehevä kasvillisuus vaikeuttaa niiden havainnointia. Esimerkiksi sinisorsia on arvioitu enimmillään 3000 ja suokukkoja 300. Harmaahaikaroita näkyy kymmeniä, joukosta on löydetty neljästi jalohaikara ja mustahaikarakin on viettänyt syyskesäänsä järvellä kerran. Kahlaajalajisto voi olla sisämaalaisittain monipuolinen, pääosissa ovat viklot, mutta myös mm. karikukkoja ja sirrejä on tavattu. Hyvin harvinainen siperiankurmitsakin on määritetty kerran. Loppusyksyllä laulujoutsenet kerääntyvät järvelle ja viipyvät jäiden tuloon asti. Joukossa on toki muitakin vesilintuja, vielä joulukuullakin on tavattu mm. tavi, haapana ja naurulokki. Talvi on Puurijärven ollessa jäässä tietenkin hiljaista aikaa. Retkeilijällä on kuitenkin hienojen maisemien lisäksi hyvät mahdollisuudet havaita maakotka, joita tienoolla talvehtii vuosittain.

Satakunnan Linnut 2/2011

│51│

Retkeily Puurijärvellä

Valtatieltä 2 käännytään Tampereen suuntaan (tie nro 12) ja ajetaan noin 4 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Karhiniementielle. Kärjenkallion lintutornille mentäessä ajetaan Karhiniementie loppuun saakka ja käännytään Kauvatsaan (tie no 2481). Kauvatsantieltä on viitoitus lintutornille noin 3 km:n päässä risteyksestä.

ntie

Yrtilä

tie

n älä

ku va : Pe kk a M us tak all io

tt i P er e ku v a: P en

Kartta: Jonna Ojala

2481

ku va : Si ni So lal a

tt i P er e ku v a: P en

kuva:

│52│

Satakunnan Linnut 2/2011

Sami L uoma

Suojelu- ja tiedeuutisia maailmalta

Koonnut: Martti Uusitalo Kotimaisen merilinnuston suojelussa on saavutettu voitto ja tappio. Voitto on se, että Turun hallinto-oikeus on äskettäin kumonnut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämän luvan ampua 200 merimetsoa Luvian edustan merialueella. Oikeuden mukaan päätös oli lain vastainen. Päätöksestä menestyksekkäästi valitti PLY - kiitos johtokunnalle! Tappio on puolestaan se, että Ahvenanmaan maakuntahallitus salli maaliskuun alussa haahkan kevätmetsästyksen Ahvenanmaalla. (useat viestimet) Ojitus vaikuttaa metsäkanalintujen kantaa heikentävästi monin eri tavoin. Aiemmin otaksuttiin, että tärkein poikaskuolleisuutta lisäävä tekijä on poikasten hukkuminen ojiin, mutta Jyväskylän yliopistossa valmistuneen väitöskirjatutkimuksen perusteella petojen saalistus on suurempi tekijä. Pedot ilmeisesti saalistavat tehokkaammin ojien pirstomilla alueilla - erityisesti todennäköisyys löytää munapesä kasvaa. Tutkimuksen kohteena oli teeri, mutta mahdollisesti metso ja riekko kärsivät samasta ilmiöstä. (Suomen Luonto 2/2011) Kolme huuhkajanpoikasta varttuu Helsingin ydinkeskustassa Forumin kauppakeskuksen katolla. Kyseessä on ensimmäinen tiedossa oleva onnistunut huuhkajan pesintä suuren suomalaisen kaupungin keskustassa. Forumin pesintää voi seurata esimerkiksi Sokos Hotel Vaakunan 10. kerroksen ravintolan terassilta. (BirdLife Suomen ja Tringan tiedote, 14.3.2011) Harvalukuisten lajien yksilömäärän selvittäminen on avainkysymys suojelutarpeen arvioinnissa. Perinteiset menetelmät saattavat kuitenkin pettää. Tutkijat selvittivät keisarikotkan (Aquila heliaca) pesimättömien yksilöi-

den määrää Kazakstanilaisella luonnonsuojelualueella sekä lepäilypaikkoja tarkkailemalla että keräämällä ja geneettisesti analysoimalla sulkasadossa pudonneita höyheniä. Geneettisissä analyyseissä eri yksilöitä saatiin 308, kun perinteisellä tarkkailulla päädyttiin vain 21 kotkaan. (New Scientist 5.3.2011) Kyproksella salametsästettiin muuttolintuja syksyllä 2010 enemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun. Pelkästään saaren kaakkoisnurkan alueella arvioitiin lintuja tapetun laittomasti 1,4 miljoonaa. Koko saarelta pyyntiverkkoja ja -liimoja paljastui liki kaksinkertainen määrä syksyyn 2009 verrattuna. Salametsästäjät myyvät linnut ravintoloihin, jossa niistä valmistetaan laitonta ja kallista ambelopoulia -perinneruokaa. Himoituin saalis on mustapääkerttu, mutta valtavasti muita lajeja kuolee pyynnin seurauksena. (Suomen Luonto 2/2011) Ekosysteemin eri lajien tiedetään olevan toisistaan riippuvaisia, ja lajin sukupuuttoon kuoleminen saattaa suistaa toisen mukanaan. Uusiseelantilainen Rhabdothamnus solandri -kukka luottaa neljään lintulajiin pölytyksessään. Näistä uudenseelanninmesikko (Notiomystis cincta) on hävinnyt Pohjoissaarelta kokonaan ja makomako (Anthornis melanura) suurelta osin, mutta lajit elävät vielä runsaina muutamalla pienemmällä saarella. Tutkijat havaitsivat, että kukan pölytysmenestys Pohjoissaarella oli huomattavasti heikompi kuin näillä pienillä saarilla, ja liittivät tämän ilmiön lintujen puuttumiseen. Koska linnut ovat tärkeitä pölyttäjiä lukuisilla kasvilajeilla ympäri maailmaa, havaitulla ilmiöllä voi olla vakavat maailmanlaajuiset seuraukset. (New Scientist 12.2.2011) Lintujen muuttokäyttäytymisen geneettisen taustan selvittämisessä on otettu ensimmäinen askel. Mustapääkertulla on saatu selville geeni, joka aiheuttaa öistä levottomuutta - tärkeä yömuutolle lähtöä edeltävä tunnusmerkki. Lisäksi geeni koodaa proteiinia, joka osallistuu melatoniinin eritykseen, energia-aineenvaihduntaan ja ruokailukäyttäytymiseen - kaikki tärkeitä muuttoon valmistautuessa. (New Scientist 19.2.2011) Satakunnan Linnut 2/2011

│53│

6VEJTSBLFOUBNJOFO 4BOFFSBVLTFU 1FTVIVPOF KB TBVOBSFNPOUJU 1VI 3BLFOOVTWFTQBSJ ,ZMÊTBBSFOUJF # 103* KBO MVOEHSFO!SBLFOOVTWFTQBSJ OFU XXX SBLFOOVTWFTQBSJ OFU

Mainosta

Satakunnan Linnut -lehdessä!

Jäsenlehti 2/2011

LINNUT Satakunnan

Pomarkun Iso ne linnusto van ja lintujen törmä ysriski voimajo htoon

Puolen sivun kertailmoitus lehdessämme maksaa vain 75 euroa! 1/2 -sivun ilmoituksen koko on 147x97 mm. Ota yhteyttä päätoimittaja Martti Uusitaloon, yhteystiedot löydät lehden sivulta 2.

Suosi mainostajiamme, he tukevat lintuharrastusta Satakunnassa.

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Priitunpolku 3 28450 VANHA-ULVILA