“Omalla portilla katson onnelaani!� Porin Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus Vuokko Kemppi-Vienola
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
2/44
“Omalla portilla katson onnelaani!” Porin Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus –raportti
Vuokko Kemppi-Vienola Projektitutkija, Elävä Pori -hanke Turun yliopisto, maisemantutkimus 2017
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
3/44
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
4/44
Sisältö 1. Johdanto
7
Luodon siirtolapuutarhan tausta
7
Hevosluodon kulttuurikartoitus
7
2. Siirtolapuutarha elämäntapana ja siirtolapuutarhuri-identiteetit
11
Kyselyyn vastanneet siirtolapuutarhalaiset
11
Siirtolapuutarhuri-identiteetit
13
Siirtolapuutarhapalsta ja siirtolapuutarhamökki
15
3. Siirtolapuutarhan paikkojen kokeminen, kehittäminen ja identiteetti
19
Hevosluodon merkitykselliset paikat eli mielipaikat
19
Toimintaympäristö ja kehittäminen
22
Alueen identiteetin säilyttäminen
23
Yhteisöllisyyden rooli ja merkitys
26
3. Hevosluodon kulttuurikartoituksen tulokset
29
Tunnistetut arvot ja merkitykset
29
“Aluetta ympäröivä puisto mahtavine puineen”
32
“Säilyttää luonto ja rauha”
34
4. Johtopäätökset
37
Yhteiskehittäminen, vuorovaikutus ja monimerkityksellinen käsittely
38
Tämä päivä ja tulevaisuus
39
Liitteet Hevosluodon aluetta koskevia dokumentteja ja raportteja
40
Luodon siirtolapuutarhan kehittämiskysely -lomake
41
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
5/44
Talvi tekee tuloaan syksyllä 2016. Kuva Vuokko Kemppi-Vienola
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
6/44
Luodon Siirtolapuutarhan alue kuuluu Porin kansallisen kaupunkipuistoon (perustettu Poriin vuonna 2002 Ympäristöministeriön päätöksellä). Kansallisen kaupunkipuiston osana alueen arvo on määritelty osana Porin kaupungin historiallisten urbaanien viheralueiden kokonaisuutta. Kaupunkipuistona aluetta kehitetään kaupunkilaisten puistoalueena, johon sisältyy näkyvimmin puistoalueen säilyttäminen yhtenäisenä viherkäytävänä kaupungin puolelta toiselle, mutta myös toiminnallinen, ekologinen sekä osallistava merkitys. Hevosluoto sisältyy Kokemäenjoen luotojen valtakunnalliseen arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Museovirasto, RKY), jossa se edustaa osaltaan alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin maamme rakennetun ympäristön historiaa ja kehitystä.
1.Johdanto Luodon siirtolapuutarhan tausta Porin kaupungin keskustan kupeessa, Kokemäenjoen haarassa, Hevosluodolla, sijaitsee Luodon siirtolapuutarhan pienipiirteinen puutarhapalsta-alueen kokonaisuus. Alueella sijaitsevat 95 mökkipalstaa on järjestetty ja kerhomajan ja keskuspuiston ympärille kukannimistä nimensä saaneiden katujen varsille. Siirtolapuutarhan toiminnasta vastaa Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry. Yhdistyksen hallinnassa on ollut Porin kaupungilta vuokrattuna oleva alue, joka yhdistyksen kokouksessa toukokuussa 2017 päätettiin ostaa yhdistykselle omaksi.
Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry on perustettu vuonna 1946 hallinnoimaan ja hoitamaan Hevosluotoon perustettua siirtolapuutarha-aluetta. Ensimmäiset siirtolapuutarhamökit alueelle rakennettiin 1940-luvulla syntymässä olevan yhdistyksen jäsenten hartiavoimin. Aikaisemmin muun muassa Porin 6. kaupunginosan asukkaiden karjan laidunmaana toimineelle luodolle kuljettiin lossiyhteydellä yli Kokemäenjoen Raumanjuovan, Karjarannan teollistuneen ranta-alueen kautta. Ensimmäinen maakulkuyhteys, siltayhteys Kirjurinluodon kautta Hanhiluodosta Hevosluotoon rakennettiin vasta vuonna 1976 Kirjurinluodon kautta.
Hevosluodon kulttuurikartoitus Turun yliopiston ja Aalto yliopiston Elävä Pori -hankkeessa kartoitettiin Luodon siirtolapuutarhayhdistyksen asukkaiden paikkakokemuksia ja arvoja sekä maisemalle antamia Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
7/44
merkityksiä kulttuurikartoitukseen perustuvalla menetelmällä. Kulttuurikartoitus ja laajemmin kulttuurisuunnittelu on asukkaiden käyttö- ja kokemustiedosta ammentava näkökulma paikan yhteissuunnitteluun. Kulttuurisuunnitteluprosessissa keskiössä ovat paikan kulttuurisiin ja fyysisiin arvoihin perustuva keskustelu sekä asukkaiden elämänlaadun kestävän parantamisen näkökulma. Hevosluodon kulttuurikartoitusprosessin toimenpiteinä toteutettiin Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry:n jäsenille kehittämiskysely. Turun yliopiston projektitutkija Vuokko Kemppi-Vienola seurasi Luodon vuosien 2016–2017 talvea, osallistui yhdistyksen talvitapahtumiin ja keskusteli asukkaiden kanssa. Lisäksi 2.-3.3.2017 Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin kansainvälinen Culturability BSR -seminaari, jonka osana järjestettiin paikkaa, sen historiaa, muutosta sekä tunnistettuja arvoja käsitellyt Hevosluodon siirtolapuutarhan (nuoli) suhde Porin kaupungin keskustaan sekä Kirjurinluodon asiantuntijatyöpaja Hevosluodon ja joenhaaran virkistys ja tapahtuma-alueeseen. Se sijaitsee Kokemäenjoen luotojen haarautumispisteessä. toispuolisen Karjarannan rakentuvan sekä Hevosluodon alueen suhteesta ympäröiviin alueisiin. asuntomessualueen osalta. Myös seminaarin harjoituksessa Kehittämiskyselyyn vastasi 36 vastaajaa, joten yhdistyksen syntynyttä tietoa on hyödynnetty tämän raportin laadinnassa. palstamäärä (95 kpl) huomioon ottaen vastausprosentiksi muodostui 38%. Kyselyssä kaikkiin kysymyksiin vastaaminen ei Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry:n kanssa yhteistyössä ollut pakollista. toteutettu kehittämiskysely postitettiin puutarhaviljelijöille yhdistyksen jäsenpostin yhteydessä syksyllä 2016. Kysely oli Kyselyn tulosten keskustelemiseksi yhteisön kanssa ja lopullisen tarkoitettu vastattavaksi internetissä (avoinna vastaajille 5.11.raportin määrittämiseksi järjestettiin siirtolapuutarhan 9.12.2016), mutta kohderyhmän henkilökohtainen kerhomajalla 8.8.2017 asukaskeskustelutilaisuus, johon osallistumismahdollisuus huomioiden lomake toimitettiin myös osallistui noin 20 siirtolapuutarhayhdistyksen jäsentä. paperiversiona. Kehittämiskyselyssä yhdistyksen jäseniltä Tilaisuudessa esiteltiin kyselyn alustavia tuloksia ja niistä käytiin tiedusteltiin näkemyksiä paikkakokemuksista ja paikan arvoista.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
8/44
keskustelua. Tilaisuudessa syntyi uutta keskustelevaa ja kokemuksellista tietoa paikasta ja sen arvoista. Tämä raportti on laadittu kulttuurikartoituksen periaatteita mukaillen. Raportin tarkoituksena on käyttäjien kokemuksellisen tiedon sekä nk. pehmeiden arvojen (kuten yhteisöllisten ja jettujen kokemusten ja muistojen) tuominen osaksi paikan suunnittelua ja arvotusta – yrittäen kuvata asioiden kirjoa, näkökulmia ja merkityksiä, joita karttaperustaisessa suunnittelussa usein joudutaan sivuuttamaan. Kohdealueen kestävyyden näkökulmasta pyrkimys alueella vallitsevien erilaisten intressiryhmien näkökulmien esille tuomiseen ja niiden yhteisen päämäärän määrittelemiseksi olisi seuraava askel, joka tämän raportin valmistuessa ei ole vielä toteutunut. Raportin sisältö kuitenkin tuottaa uudenlaista käyttäjälähtöistä tietoa
ympäristöstä ja sen merkityksistä käyttäjilleen. Raportin luvut etenevät tutkimuksen ja asukaskyselyn perusteella yleisemmästä tiedosta yksityiskohtaisempiin merkityksiin. Raportti valottaa kulttuurikartoituksen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi sitä, minkälainen on Hevosluodon siirtolapuutarhaviljelijöiden yhteisön elämäntapa, mitkä paikat alueella ovat käyttäjien mukaan merkityksellisimpiä ja minkälaiseksi toimintaa ja aluetta halutaan siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenten näkökulmista kehittää. Raporttia voidaan hyödyntää perinteikkään ja asukkailleen tärkeän alueen jatkokehittämisessä yhteisön ja paikan kulttuuristen resurssien kestävyyden takaamiseksi ja arvojen säilyttämiseksi myös tulevaisuuteen.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
9/44
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus | Siirtolapuutarhapalstalla. Kuva Lasse Kurikka
10/44
1940–1959 ja 17% vastaajista jopa ennen vuotta 1939. Vastaajien ikärakenne kuvastaa toisaalta yhdistyksen jäsenten korkeaa keski-ikää, mutta osoittaa myös, että vastaajilla on joko aikaa ja mahdollisuuksia kyselyyn vastaamiseen, mutta myös erityistä halua ja kiinnostusta yhdistyksen toimintaan vaikuttamiseen. Moni iäkkäämpi vastaaja kertoi saaneensa teknistä apua internetlomakkeena julkaistuun kyselyyn vastaamiseen sukulaiseltaan. Toisaalta kyselyyn oli myös mahdollista vastata kotiin postitetulla lomakkeella. Tutkija vastaanotti lomakkeita postitse sekä yhdistyksen Glögitilaisuudessa joulukuussa 2016.
2. Siirtolapuutarha elämäntapana ja siirtolapuutarhuri-identiteetit
Kyselyyn vastanneet siirtolapuutarhalaiset Talvella 2016–2017 toteutettuun kehittämiskyselyyn annettiin 36 vastausta. Kyselyyn vastanneiden edustavuus on asukaskeskustelun perusteella karkeasti todellisen ikäjakauman kaltainen: suurin osa vastaajista (64%) oli syntynyt vuosina
Aktiivisten eläkeläisten lisäksi siirtolapuutarhalaisuudesta ovat tulosten valossa innostuneet myös nuoremmat kaupunkilaiset. Vuosina 1960–1979 syntyneitä tässä kyselyssä ilmoitti olevansa ilahduttavat 17%. Vaikka useassa kulttuuriympäristöyhdistyksessä kamppaillaan nuorten jäsenten mukaan saamisen haasteiden kanssa, näyttää lähiviljely ja yhteisöllinen Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
11/44
toiminta kokevan kansallisessa ja globaalissa valossa uudenlaista kiinnostusta, kun yhä enenevissä määrin puhutaan ruuan puhtaudesta, itse tekemisestä ja sosiaalisesti merkityksellisestä toiminnasta. Nämä tulevaisuuden mahdolliset trendit ovat tuttuja myös siirtolapuutarhojen kansallisen perustamisen agendasta viime vuosisadan alkupuolelta sotien jälkeiseen aikaan. Sukupuolijakaumana suurin osa (75%) vastaajista oli naisia. Kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat asuvansa alle 6 km etäisyydellä Hevosluodon siirtolapuutarhapalstastaan. Selkeästi suurin osa (89%) vastaajista ilmoitti asuvansa alle 4 km päässä alueesta, eli todennäköisesti kaupungin keskustassa tai sen tuntumassa. 4-6 km säteellä ilmoitti asuvansa 11 % vastaajista.
(kysymys 4.) kartoitetaan vastaajien sitoutumista siirtolapuutarha-elämäntapaan. Toisaalta vastaukset kuvastavat myös vastaajien aktiivisuutta sekä harrastuksen tai elämäntavan vaatimaa ajankäyttöä: viljely ja palstan hoito vaatii hoitajaltaan säännöllisesti aikaa ja perehtymistä asiaan. Vastaajista 57% valitsi vaihtoehdon ”Vietän lähes kaiken vapaa-aikani sekä myös yleensä yövyn” ja lisäksi 11% ilmoitti käyvänsä myös päivittäin, mutta ei yövy mökissä. Yhteensä päivittäin kävijöitä on siis vastauksista 68%.
Kyselyyn vastaajat olivat aktiivisia ja sitoutuneita siirtolapuutarhan asukkaita. Kysymyksellä ”Kuinka paljon aikaa keskimäärin vietätte siirtolapuutarhapalstalla kesäkaudella?” Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
12/44
Siirtolapuutarhuri-identiteetit Luodon siirtolapuutarhan yhteisöllisiä kulttuurisia resursseja kartoitettiin kysymällä vastaajilta henkilökohtaisesti tehtyihin ratkaisuihin ja asenteisiin vaikuttavista arvoista, perinteistä ja alueiden käyttötavoista. Kyselyyn vastanneet edustavat mahdollisesti muutenkin yhdistyksen toimijoiden joukon aktiivista osaa, mutta toisaalta kyselyn anonymiteetistä johtuen mukana on voinut olla myös hiljaisia osallistujia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämisestä ja arvojen määrittelemisestä, mutta jotka eivät yleensä syystä tai toisesta tuo ääntään julkisesti kuuluviin. Kyselyyn vastanneista siirtolapuutarhalaisista suurin osa eli 28% vastasi toimineensa siirtolapuutarhurina yli kymmenen vuotta (kysymys 10.). Kysymyksen asettelu ei rajoittanut omistussuhdetta palstaan tai mökkiin, vaan se antoi vastaajalle mahdollisuuden identifioida itsensä esimerkiksi vanhempien tai sukulaisten omistaman palstan hoitajaksi tai käyttäjäksi. Koska kysely oli suunnattu yhdistyksen jäsenille, niin oletettavaa on, että kaikki vastaajat kuitenkin vastaushetkellä olivat palstansa haltijoita. Toiseksi yleisin vastaus siirtolapuutarhuruuden kestosta oli 6 - 9 vuotta (22%). Muutoin vastaukset hajosivat tasaisesti - joukossa oli muutamia aivan tuoreeltaan palstan hankkineita, kuin myös jopa yli 40 vuotta (2 vastaajaa) vastanneita vastaajia. Keskiarvoksi siirtolapuutarhalaisuuden kestolle muodostuu tämän kyselyn vastaajista 5 vuotta.
Jäljitettäessä siirtolapuutarhalaisten elämäntapaa, pyydettiin vastaajia nimeämään myös muita kiinnostuksen kohteita tai harrastuksia, joihin vastaajat osallistuvat siirtolapuutarhatoiminnan lisäksi (kysymys 11.). Kiinnostuksen kohteinaan yli puolet vastaajista ilmoitti avoimen vastauksen kysymyksessä harrastavansa jotakin luontoon sekä liikuntaan liittyviä harrastuksia, kuten luonnossa liikkumista, lenkkeilyä, vaellusta, golfia, urheilua, kalastusta sekä marjastusta. Luontoon ja ulkoilmaan sijoittuvista harrastuksista pääteltynä vastaajat liikkuvat paljon ympäristössä ja ympäristöllä on heille merkitystä. Tämä tuli esiin myös mielipaikkoja kartoittavissa kysymyksissä, jossa luonto ja liikkuminen määrittivät olemista ja alueiden henkilökohtaista arvottamista esimerkiksi tarjoamalla elämyksiä ja kokemuksia. Lähes puolet vastaajista ilmoitti harrastavansa kulttuuria eri muodoissaan. Kulttuuriharrastuksista mainittiin taide, musiikki, kirjallisuus, historia, sekä oma taiteellinen toiminta. Moni vastaaja ilmoitti toimivansa yhdistystoiminnassa, sekä myös Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
13/44
muissa yhdistyksissä. Moni vastaaja ilmoitti matkailevansa. Useat vastaajat ilmoittivat tekevänsä käsitöitä ja/tai nikkarointia. Vastauksissa esille tuli myös viljely harrastusmuotona laajemminkin, esimerkiksi myös viereisellä kaupungin vuokraamalla palsta-alueella.
- 55 % vastaajista mainitsi luontoon ja liikuntaan liittyvän harrastuksen - 45 % mainitsi kulttuuriharrastuksen Siirtolapuutarha-harrastuksen merkitys on monelle vastaajalle halua toteuttaa itseään ja olla toimelias. Kyselyssä siirtolapuutarhaharrastuksen merkitystä pyrittiin selvittämään kysymällä syytä, minkä takia vastaaja hankki alun perin siirtolapuutarhapalstan (kysymys 12.). Puutarhanhoidon ja viljelyn kautta siirtolapuutarhalaisuuden identifioi kolmasosa vastaajista. Siirtolapuutarhaharrastuksen alkuperäistä motiivia perusteltiin muun muassa kesänviettopaikan tarpeella, kukkaloistolla, sekä itse tekemisellä: “Olen aina halunnut laittaa kädet multaan”. Vastaajat perustelivat harrastustaan vastapainona jollekin muulle: betonille, kaupunkilaisuudelle, kerrostaloasumiselle, yksinäisyydelle ja urbaanille.
lapset tai lapsenlapset sekä koirat. Elämän monipuolistaminen ja irtiotto arjesta, luonnonläheisyys. Lyhyt matka kotoa. Vastauksissa puhuttiin myös oman toiminnallisuuden lisäämisestä. Palstan hankinnan syynä mainittu yhteisöllisyys, virkistystoiminta, itsensä toteuttaminen näyttivät olevan myös monelle vastaajalle merkityksellisiä ominaisuuksia. Muutama vastaaja kuvaili haaveen toteutumista, kun oli hankkinut siirtolapuutarhapalstan. Huomionarvoista oli, että pitkälliseen haaveeseen vetosivat lähinnä nuoret vastaajat: Sattuman tuoma mahdollisuus osui kohdalle, haaveen toteutuminen Kerrostalo asukkaana se [siirtolapuutarhapalsta] on hieno vaihtoehto. Lähellä kotia ja palveluita. Ja parasta on tietenkin rentouttava puutarhan hoito. Voi olla omissa oloissa, saa seuraa haluttaessa sekä kaikki talkoot ja yhdessä olot kerhotiloissa.
- 31 % vastaajista identifioi siirtolapuutarhalaisuuden nimenomaan puutarhanhoidon ja viljelyn kautta - 53 % identifioi siirtolapuutarhalaisuuden kerrostaloasumisen tai kaupunkiympäristön vastapainona Kerrostaloasumisen tai kaupunkiympäristön vastapainoksi ilmoitti palstan hankinnan syyksi peräti ⅔ vastaajista. Näissä vastauksissa painottuu oman pihan ja ulkona olemisen merkitys. Vastauksissa esiintyivät yleisesti seuraavat määreet: Kesä ja Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
14/44
Valittaessa henkilökohtaisesti merkityksellisimpiä asioita Luodon siirtolapuutarhan alueella (kysymys 13.), lähes kaikki vastaajat merkitsivät annetuista vaihtoehdoista tärkeimmäksi alueen helpon saavutettavuuden (89% vastaajista). Suurta kannatusta (puolet vastaajista) saivat myös yhteisöllisyys sekä yhdessä tekeminen, toiminnallisuus sekä aktiivisuus, oma rauha sekä itsenäisyys sekä luontoharrastus ja Kokemäenjoki. Muutama henkilö valitsi suvun perinteiden jatkamisen sekä läheisen henkilön toiveisiin sitoutumisen motiivikseen siirtolapuutarhapalstan omistamiselle. Kulttuuritai rakennusperinnön motiivikseen ilmoitti kaksi henkilöä.
Hevosluotoa koskevassa maisemaselvityksessä (2014, Hevosluodon kärki ja Karjarannan länsiosa, Porin kaupunki) esitetyn perusteella suurin osa Hevosluodon siirtolapuutarhaalueen mökeistä on rakennettu yhdistyksen perustamisen jälkeen 1950-luvulla.
Siirtolapuutarhapalsta ja siirtolapuutarhamökki Luodon siirtolapuutarhayhdistyksen alue koostuu 95 siirtolapuutarhapalstaan jaetusta puutarha-alueesta, jonka keskellä sijaitsevassa keskuspuistossa sijaitsee Kerhomaja. Alueelle tultaessa vastassa on suuri puistoalue (pallokentän puisto). Alueen voimassa olevassa asemakaavassa Hevosluodon siirtolapuutarhaviljelyn kohdealueella sijaitseva rakennuskanta koostuu yksikerroksista, kesäkäyttöön tarkoitetusta, enintään 35 k-m² suuruista päärakennuksesta ja enintään 2 talousrakennuksesta (yhteensä enintään 10 k-m²:a). Kaavassa lisäksi määritellään, että rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaaliltaan puuta. Rakennusten ja rakenteiden korkeus saa olla maanpinnasta enintään 5 metriä. (Hevosluodon-Karjarannan asemakaava 609 1632, Porin kaupunki, lainvoimainen 14.10.2015)
Suurta osaa vastaajien mökeistä edustivat 1940- ja 1950-luvulla rakennetut mökit (yhteensä yli 50%). Huomionarvoista on myös, että suhteellisen suuri määrä (5 henkilöä) ilmoitti siirtolapuutarhamökkinsä olevan rakennettu vuoden 2010 jälkeen tai sen olevan rakenteilla tai luparakennus. Asukaskeskustelutilaisuudessa keskusteltiin tästä verrattain korkeasta luvusta (lähes 14% vastaajista) ja se todettiin karkeasti arvioiden todellisuutta vastaavaksi. Mökkejä on rakennettu uudelleen eri syistä tuhoutuneiden tilalle. Uusien mökkien ulkonäkö poikkeaa pääsääntöisesti alkuperäisistä mökeistä, johtuen muun muassa rakennuskorkeuksien päivityksistä tulvaherkällä jokisuistolla. Pääsääntöisesti näkymä on kuitenkin edelleen yhtenäinen ja vehreä. Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
15/44
Asukkailta kysyttiin, millaisia muutoksia tai korjauksia, joiden tarkoituksena on päivittää mökkiä nykymukavuuksien mukaiseksi, vastaajien rakennuksiin on tehty (kysymys 6). Vastauksissa vastaajat valitsivat rakennuksiin tehdyt muutokset tai korjaukset valmiista listasta tutkijan paikan päällä silmämääräisesti havainnoimista vaihtoehdoista. Suurin osa 49% vastaajista ilmoitti, että mökin ulkoasua (ulkovuorauksen materiaali tai väri, ikkunoiden sijainti, katemateriaali tai väri) oli muutettu. Kyselyn avoimissa vastauksissa perustellaan tehtyjä muutoksia viihtyisyyden tai yleiskielessä “modernin” tai yleismaallisen kesämökkielämäntavan mahdollistamiseksi: Ikkunat on vaihdettu 45% vastaajista, on rakennettu sauna (40%), wc 34%, terassi (31%), kuisti tai laajennus sisätiloihin (17%) tai otettu yläkerta asuinkäyttöön (20%). Tässä kysymyksessä 20 % vastaajista ilmoitti, ettei rakennukseen heidän tietojensa mukaan ole tehty mitään olennaisia muutoksia suhteessa alkuperäiseen. Alkuperäisen käsite on hankala arviointitapa ja sen tulkinta voi vaihdella vastaajan oman käsityksen ja tiedon mukaan laajallakin akselilla.
Kysymys lomakkeella muodossa:: Mitä muutoksia mökkiin on tehty? Tarkemmat vastausvaihtoehdot olivat seuraavat: Ulkoasua muutettu (ulkovuorauksen materiaali tai väri, ikkunoiden sijainti, katemateriaali tai väri); Ikkunat vaihdettu; Yläkerta/parvi otettu asuinkäyttöön; Rakennuksen korkeutta muutettu/rakennusta korotettu; Sisätiloja laajennettu, esim. kuisti; Terassi rakennettu; Sauna rakennettu; Wc rakennettu; Rakennus rakennettu runkoa myöten uudestaan; Ei ole tehty mitään olennaisia muutoksia alkuperäiseen.
Alueen siirtolapuutarhaluonteen mukaisesti siirtolapuutarhamökit on edelleen tarkoitettu ainoastaan kesäkäyttöön. Tätä säätelee muun muassa yhdistyksen “kesävesi” eli alueen yhteinen vedenjakelu katkaistaan talveksi. (Luodon käsikirja, Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry, www.luotospy.fi) Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien henkilökohtaisia asenteita siirtolapuutarhan ympäristön sekä mökkien säilyttämisestä sekä muuttamisesta. Kysymyksellä kartoitettiin nimenomaan
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
16/44
vastaajan henkilökohtaista suhtautumista muuttamiseen tai kunnostamiseen.
rakennusten
Siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenille ja käyttäjille tarkoitetussa käsikirjassa todetaan: “Siirtolapuutarha on maisemallisesti arvokas kohde ja sen merkitys virkistys- ja viheralueena on kiistaton. Kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi alueen ominaispiirteet rakennustaiteen ja maisemakulttuurin kannalta on tärkeätä säilyttää. [...]“ (Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry:n säännöt sekä Luodon käsikirja, Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry, www.luotospy.fi) Kysyttäessä, ovatko vastaajat harkinneet luopuvansa siirtolapuutarhapalstasta lähivuosien aikana, yllättävän moni (17%) vastasi, että on harkinnut luopumista. Vastausta selittää tosin osaltaan vastaajaryhmän korkea ikärakenne.
59% vastaajista ilmoitti, että hänen päätöksestään mökkiin on tehty oleellisia muutoksia tai hän suunnittelee niiden tekemistä. Toisaalta 41% oli sitä mieltä, ettei suuria muutoksia ole tekemässä. Tähän voi olla monia syitä, mutta halu säilyttää yhteisöllisesti kokonaisuutena merkittävää rakennettua perintöä on varmasti yksi tekijä. Suurempi on kuitenkin ajatus jatkuvuudesta, eli niin sanottu näin on hyvä -ajatus. Tämän kysymyksen tulosta vertailtaessa vastaajien toisessa kysymyksessä ilmoittamaan tehtyjen muutosten listaan, (vastaajista 49 % mökkeihin tehty muutoksia/ 20 % ei ole tehty muutoksia) sekä uusien mökkien rakentamisvauhti 2010 (kuvio vastaajien ilmoittamat rakennusvuodet) luvulla osoittaa, että muutoshalukkuus tai -paine nykyisten omistajien hallinta-aikana on mahdollisesti kasvanut tai ainakin muutoksia ollaan suunnittelemassa enenevissä määrin.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
17/44
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus | Raumanjuovan rantaa kuvattuna Karjarannan puolelta jokea.. Kuva Vuokko Kemppi-Vienola
18/44
parhaana tai valmiina, vaan myös paikat joilla on potentiaalia, joiden kehittämistä toivotaan, ovat käyttäjilleen merkityksellisiä.
Hevosluodon merkitykselliset paikat eli mielipaikat Vastaajilta kysyttiin “mitä Hevosluodon alueen paikkoja esittelette mielellänne vieraillenne” (Kysymys 16.). Lähes kaikki vastaajat ilmoittavat kattokäsitteenä toimivan siirtolapuutarhapalstojen alueen, joka nähdään siirtolapuutarhatoiminnan kohdealueena ja josta ollaan ylpeitä.
3. Siirtolapuutarhan paikkojen kokeminen, kehittäminen ja identiteetti Siirtolapuutarha-alue toimii harrastuksen ja elämäntavan näyttämönä, maisemakuvana ja fyysisenä paikkana, jonka kautta yhteisön toimintaa ja arvoja on helppo esitellä esimerkiksi vieraille. Kyselyssä kartoitettiin Hevosluodon paikkojen merkityksiä paikkojen toimintojen, käyttämisen, kokemisen sekä kauniin näkymän näkökulmista. Paikkojen merkityksiä kysyttiin kyselyssä kartoittamalla sekä positiivisia paikkoja että negatiivisia tai kehittämistä kaipaavia paikkoja. Tulkinnan mukaan merkityksellistä yhteisön näkökulmasta paikasta ei tee ainoastaan se, että se koetaan
Vieraille esiteltäväksi kelpaavina paikkoina vastaajat merkitsivät yleisimmin alueen Keskuspuiston, jota 59% vastaajista esittelee mielellään vierailleen. Keskuspuisto on alueen keskellä sijaitsevana helposti saavutettava, ja sieltä löytyy kauniin puuston lisäksi tilaa leikkiä ja pelata, rakennettu leikkipaikka lapsille sekä istuskelupaikkoja seurusteluun. Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
19/44
Kehittämiskyselyssä esillä ollut Google Maps -ilmakuva, johon kysymyksissä viitattavat paikat on merkitty.
Kyselyssä paikat oli jaoteltu ja merkitty kartalle oheisen ilmakuvan päälle.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
20/44
Vieraille esiteltäviksi paikoiksi rannat saivat kannatusta, ja niistä eniten vieraille esiteltäviksi kelpasivat näkymät Huvilanjuovan ja Lanajuovan jokirannasta (47% valitsi), Raumanjuovan jokirannasta (38%), Liljanluodosta ja siltojen alueelta (18%) sekä Melontaseuran alueelta (18%) Viljelypalsta-aluetta halusi esitellä vierailleen vastaajista 35%, ruokapuiston aluetta ja pallokentän puistoa (tervetulopuisto) 24% vastaajista. Vähiten paikoista vieraille esiteltäviksi valittiin hyvin luonnontilaisia tai erittäin voimakkaasti ihmisen rakentamia paikkoja, eli Hevosluodon kärkeä, viljelypellon maisemaa sekä läntistä ruoppausläjitys-aluetta, jotka saivat vain muutamia valintoja. Näissä huomionarvoista on se, että niiden saavutettavuus on mahdollisesti rajallisempi, mutta toisaalta merkityssisältö monin kohdin laajaa vierailijaryhmien kaarta puhutteleva muun muassa ekologisten arvojen ja/tai käyttötarkoituksen näkökulmasta. Mikä on hevosluodon kärki? Eihän siellä ketään kulje, jos tarkoitetaan kaakkoista niemennokkaa, märkää risukkoa. Vastaajille henkilökohtaisia merkityksiä edustavia paikkoja kartoitettiin myös avoimessa kysymyksessä (kysymys 15): “Mitkä paikat Luodon siirtolapuutarhan ympäristössä ovat sellaisia, joihin mielellänne pysähdytte ihastelemaan näkymää? Mitä katsot/näet?” Kysymyksessä kartoitettiin vastaajalle henkilökohtaisia merkityksellisiä paikkoja, jotka esimerkiksi tuottavat tai ovat tuottaneet elämyksiä tai niillä on vastaajalle erityistä merkitystä. Mielenkiintoinen eroavaisuus tuli esiin vertailtaessa vastauksia vieraille esiteltävistä paikoista ja vastaajien henkilökohtaisista kokemuksia tai elämyksiä kuvaavista paikoista. Merkillepantavaa on, että aluetta
molemmin puolin rajaava Kokemäenjoki koettiin ratkaisevasti merkityksellisenä henkilökohtaisten elämysten kautta, kun taas vieraille haluttiin esitellä toiminnallistetumpaa ja hoidetumpaa ympäristöä. Kokemäenjoki näyttäytyi vastauksissa luontoelämysten ja maiseman kautta kiinnostavana ja kirvoitti monta vastaajaa intohimoisiin kuvailuihin mielimaisemastaan ja sen tarjoamista elämyksistä. Kokemäenjokea yhteisöllisenä ja paikallisena resurssina käsitellään lisää seuraavissa kappaleissa. Siirtolapuutarhan ja palstojen pihojen osalta maisemasta, jota vastaaja yleensä mielellään pysähtyy itse katsomaan, mainittiin monessa avoimessa vastauksessa erityisesti palstojen pihojen siisteys, vehreys sekä kukkaloisto. Siirtolapuutarha-alueesta henkilökohtaisen katsomisen mielimaisemana kirjoitettiin esimerkiksi: “Hyvin hoidettuja kauniita pihoja kukkaloistossaan. Palsta-alueella kaikkia erilaisia vihanneksia ja marjapensaita.” Eräs vastaaja kirjoitti, miten pihojen erilaisuus on kaunista. Moni vastaaja kirjoitti, ihailevansa hoidettuja ja kauniita pihoja ylipäätään, toiset taas korostivat oman pihansa katsomista ja siitä nauttimista - oman työnsä näkemisen merkitystä. “Haluan aina ihailla omaa mökkiäni yli pensasaidan, aina kun tulen tai lähden. Minulle on tärkeää, että mökki ja puutarha näkyy kauniina myös ulospäin, ei paksun aidan takana piilossa. ” Yksittäisinä kauniina maisemina mainittiin myös viljelymaisema sekä puistot, kuten Kirjurinluoto.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
21/44
Toimintaympäristö ja kehittäminen Kyselyyn vastanneiden asukkaiden huolet ja kehittämisehdotukset konkretisoituivat usein siisteyteen ja hoidon lisäämiseen liittyviin kysymyksiin. Toisaalta huolta aiheutti myös laajemmassa mittakaavassa tapahtuva omaksi koetun, merkityksellisen ympäristön muuttuminen ja huoli siitä, että muutoksia suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristön luonne esimerkiksi alueen arvona koetusta vihreydestä ja väljyydestä voi vaarantua. Kysyttäessä mitkä paikat tarvitsevat mielestänne kehittämistä, eli ovat esimerkiksi vaikeakulkuisia tai epäsiistejä (kysymys 19.) vastaajista suurin joukko (45% ) valitsi kaupungin vuokraamien viljelypalstojen alueen. Alueella huolettaa eniten siisteyden puuttuminen sekä roskaaminen, sillä tien viereen kannettuja tarvikkeita kuvailtiin rumiksi ja epäsiistiä, viimeistelemätöntä näkymää luovina.
Kehittämistä kaipaaviksi paikoiksi valittiin myös sekä Huvilanjuovan ja Lanajuovan että Raumanjuovan jokirannat sekä Hevosluodon kärki (26% valitsi). Rantojen osalta kehittämisehdotuksina avoimissa kysymyksissä vastaajat toivoivat parempaa rantojen hyödyntämistä, esimerkiksi viihtyisämpää uimapaikkaa. Kehittämistä kaivattiin myös Liljanluodon ja siltojen alueelle (35% valitsi). Liljanluodon ja siltojen osalta kehitettäväksi toimenpiteeksi nostettiin erityisesti tiestön ja siltojen kunto. Porin kansallisen kaupunkipuiston osana jokiluotojen ainutlaatuinen luonto tulee säilyttää ja sitä tulee kehittää kestävästi. Hevosluodon osalta ranta-alueelle on viime vuosina rakennettu retkeilypolku, joka kulkee 3,4km pituisena Luotojen lenkin nimellä Hevosluodon ranta-alueella Huvilanjuovan ja Lanajuovan rantoja pitkin. Kyselyn vastaajien taholta toiminnallisuuden kehittämisessä toivottiin esimerkiksi penkkejä viipyilyyn, erityisesti rantojen osalta sekä
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
22/44
asukaskeskustelutilaisuudessa esiin tullutta kaatuvien nokkospuskien harventamista.
lenkkipolulle
Ei välttämättä tarvitse kehittää mitään, kunhan pidetään paikat kunnossa niin kuin tähänkin asti, yhtenevästi.
Kehittämistä kaipaavista paikoista vastaajista 19% kehittäisi pallokentän puistoa joko lisärakentamistarkoituksessa tai yhteisenä viheralueena.
Siisteyttä myös muille alueille kuin siirtolapuutarhamökkien alueelle. Siellä alkaa tilanne olla hyvä.
Yksittäisissä vastauksissa esiin tuli yhdistyksen jäsenten toiminnallisuutta ja yleistä siisteyttä parantavia pieniä toimenpiteitä, kuten kompostointialueen siistiminen, jota peräänkuulutti usea vastaaja. Myös yhteistilojen ja saniteettitilojen kehittäminen tuli esiin. Jättipalsamin leviämisen estäminen yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa tuli esiin. Lapsille toivottiin lisää seikkailu-, ja kiipeilylaitteita sekä pientä koirapuistoa. Toivottiin myös lisää pieniä tilaisuuksia ja luentoja.
Alueen identiteetin säilyttäminen
Suurempia visioita olivat kunnallisen viemäröinnin hankkiminen alueelle. Myös mökkien talviasumisen mahdollistamista toivottiin muutaman vastaajan taholta. Eräs vastaaja ehdotti hidasteita Hevosluodontien varteen ja läpikulkuliikenteen kieltämistä. Ylipäätään siirtolapuutarha-alueelle johtavan Hevosluodontien kunnon parantamista ehdotti usea vastaaja. Ehdotusten mukaan siltoja olisi levennettävä siten, että kaksi autoa mahtuu sivuuttamaan toisensa. Myös kestopäällystettä toivottiin muutamassa vastauksessa. Monessa vastauksessa toivottiin kattavampaa ohjeistusta rakennustavasta ja pihojen yhtenäisyyden säilyttämisestä. Moni myös vastasi, ettei erityistä kehitettävää ole, vaan näin on hyvä: säilyttää toiminta jatkossakin suunnitelmallisena ja aktiivisena. Yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa erityisesti huomioon otettuna alueen käyttäjien näkemyksin
Hevosluodon siirtolapuutarhan alue on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön aluekohteissa (RKY), joiden tarkoituksena on esitellä ja säilyttää valtakunnallisesti edustavia aluekokonaisuuksia. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. (www.rky.fi) Hevosluodon siirtolapuutarha-alue on säilynyt kokonaisuutena varsin yhtenäisenä ja arvokkaana. Uudistuksia ja muutoksia suunniteltaessa on syytä harkita tarkkaan ja kestävästi muutosten vaikutuksia, erityisesti paikan asukkaiden ja paikallisen kulttuurisen pääoman säilymisen näkökulmasta. Näissä kysymyksissä puhutaan arvoista, joita alueella vaalitaan. Mikä on muuttamisen kestokyky niin, ettei menetetä jotain omaleimaista ja juurevaa? Asukaskeskustelutilaisuudessa keskusteltiin tästä kysymyksestä. Asukkaiden suunnasta ehdotettiin, että siirtolapuutarhamökkejä myydessä tulisi Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
23/44
varmistua siitä, että mökkejä myydessä myydään myös tietynlainen “siirtolapuutarhan filosofia”. Tämä velvoittaisi uutta ostajaa perehtymään alueen omaleimaisuuteen ja sen säilyttämiseen. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, että koska järjestyssääntöjä ollaan uudistamassa alueen hallinnollisten muutosten johdosta, voisi alueen identiteetin säilyttämisen liittää myös osaksi alueen ohjeistoa. Kysymyksessä 8. vastaajilta tiedusteltiin heidän suhtautumistaan rakennusten säilyttämiseen yhdenmukaisina. Tässä kysymyksessä näkemykset jakaantuivat lähes tasan, sillä 43 % vastaajista näki rakennusten säilyttämisen olennaisena, kun taas 57 % vastasi, että rakennukset saavat olla erilaisia.
tarkemmin rajattu, tarkoitetaanko korjaustoimenpiteiden ohjauksella rakennuslupa-, rakennussuojeluvai kaavoitusviranomaista. Joka tapauksessa asiantuntijoiden ohjaus nähtiin pääosin välttämättömänä. Ympäristön säilyttämistä korjaustoimenpiteiden ohjauksella arvokkaana yhtenäisenä kokonaisuutena korostavat vastaajat esittelivät vastauksissaan negatiivisiksi näkemiään uhkatekijöitä, kuten yhtenäiselle alueelle sovittamattomia terasseja tai perinteisestä yhtenäisestä ilmeestä poikkeavia rakennus- ja kattokorkeuksia tai alueen luonteeseen sopimattomia kylpytynnyreitä. Kokonaisuuden säilymistä korostaneet vastaajat toivoivat ohjausta jopa enemmän ja samoin toivottiin, että kaikki siirtolapuutarhan asukkaat olisivat tietoisia ympäristön arvoista, jotka kumpuavat perinteestä ja alkuperäisestä yhteisöllisestä käyttötarkoituksesta. [Korjaustoimenpiteiden ohjaus on] Tarpeellista. Monilla on yksilöllisiä visioita jotka eivät sovi kokonaisuuteen. On tärkeää että yleisilme pysyy muodoltaan yhtenäisenä, väritystä voi säätää. Asiaa on syytä korostaa että kaikki siirtolapuutarhalaiset ymmärtävät asian.
Kyselyyn vastanneiden suhtautumisessa korjaustoimenpiteiden ohjaukseen (kysymys 9.) tuli esiin vastaajien erilaisia tapoja arvottaa ympäristöä. Valtaosa, noin neljä viidesosaa vastaajista kirjoitti avoimeen vastauskenttään, miten korjaustoimenpiteiden ohjaaminen on positiivista ja hyväksi. Kysymyksessä ei ollut
Korjaustoimenpiteiden ohjaukseen tyytymättömät tai pettyneet vastaajat tarttuivat vastauksissaan puhekielessä modernisoimiseksi nimitettyyn käsitteeseen viihtyvyyden kautta. He näkivät, että korjaustoimenpiteiden ohjauksella puututaan heidän omaan itsenäiseen hallintaan ja luovuuteen. Ohjauksen väljentämistä toivovat peräänkuuluttavat vastauksissaan myös rakennuslupaprosessiin hakijalta kuluvia resursseja, kuten aikaa ja vaivaa, vaadittavien toimenpiteiden kustannusarviota, sekä
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
24/44
selvempiä pelisääntöjä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Myös valvonnan kahlitsevuutta arvosteltiin, oma luovuus ja suunnittelun toteuttaminen nähtiin tärkeänä ja sitä perusteltiin nimenomaan viihtyvyyden ja helppouden lisäämisellä. Ehdotettiin esimerkiksi kunnallista viemäröintiä alueelle tai sosiaaliala- ja saniteettitilojen järjestämistä paremmiksi. [Hevosluodon siirtolapuutarha-aluetta tulisi kehittää] “Yhtenäisenä ja helppohoitoisena.” Myös kehitystä auttava ja ratkaisukeskeinen neuvotteleva puhetapa oli edustettuna kyselyssä. Ehdotettiin muun muassa, että: Tiettyjä rajoituksia, mökin koko pitää olla suunnilleen samanlainen mutta värin saa ite valita ja ikkunoiden määrän ja koon! Rakennuksen julkisen rakentamisen ohjausta voidaan ja pitää antaa. Rakennuksen sisällä tehtyihin korjauksiin saa antaa ohjausta jos omistaja niin haluaa. Siirtolapuutarhan identiteettikeskustelu konkretisoituu kysyttäessä vastaajilta, miten he suhtautuvat alueen ympäristöä muuttavien toimenpiteiden suunnitteluun. Eniten vastakkainasettelua vastaajissa tuntuu aiheuttavan kysymys mahdollisesta lisäpalstojen rakentamisesta alueelle ja sen ympärille kehkeytyvästä kysymyksestä alueen alkuperäisen hengen säilyttämisen ja kehittämisen osalta (Kysymys 18. Kuvailkaa millaiseksi toivotte mahdollisen uuden siirtolapuutarhapalstojen alueen kehitettävän/rakennettavan?). Valtaosa vastaajista katsoo, että kysymyksessä aseteltu ‘mahdollinen uusi siirtolapuutarha-alue’ tulisi rakentaa mahdollisimman samankaltaiseksi kuin vanhakin alue.
Vastauksia perusteltiin perinteen, yhtenäisyyden ja toiminnallisuuden käsitteiden kautta. Ei erikoisuuksia, aktiivisuus ja vireä toiminta tulisi ottaa vastaajien mukaan ympäristön suunnittelun kärjeksi. Vanhojen puiden säilyttäminen nähtiin monessa vastauksessa olennaisena ja koko Luodon siirtolapuutarhaa identifioivana tekijänä. Puistoja Hevosluodon yhteisöllisenä resurssina käsitellään lisää seuraavassa luvussa. “Sisääntulo Luodon siirtolapuutarhaan on nykyisellään avara ja vehreä, kun vastassa on pallokentän puistoalue kyltteineen ja puineen. Myös ainakin osa pallokentän alueesta tulee jättää avoimeksi. Takaosaan ja lähelle Havutietä sopii ehkä mökkejä, mutta ei lähelle siltaa ja sisääntuloa.” Myös erottautumista vanhasta alueesta toivovia vastauksia annettiin: “Esimerkiksi nykyajan rakentamisesta ja kesänviettopaikasta.” Toisaalta vastapuolet kirjoittivat: “Ei mitään ylellisiä ympärivuoden asuntoja, koska sinne ei voi pysyvästi muuttaa. Edustusmökkejä en kaipaa.” Vaikka suurin osa vastaajista kuvaili mielipidettään uuden alueen rakentamisesta samantapaiseksi kuin vanhakin malli, muutama vastaaja oli selkeästi sitä mieltä, että uutta aluetta rakennettaessa tulisi tehdä uudistuksia vanhan malliseen mökkimalliin, erityisesti mainittiin uusien mökkien osalta vesi- ja viemäröinti. Eräs vastaaja kirjoitti: “Kunnallistekniikka. Mökit voisivat olla vähän isompia kuin nykyiset mökit ja enemmän erinäköisiä, valinnanvapautta” Muutama vastaaja ehdotti myös mökkien rakentamista ympärivuotiseen käyttöön soveltuviksi. Maltillisempia ehdotuksia alkuperäisen siirtolapuutarhan perinteen säilymisen kannalta arvotettuna olivat ehdotukset aurinko-energian ja uusiutuvien energianlähteiden, kuten maalämmön hyödyntämisestä. Mökkien rakentamista täysin
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
25/44
erilaisia vanhaan alueeseen verrattuna ehdotti ainoastaan pari vastaajaa. Mahdollisen uuden mökkipalstojen alueen oikeaa rakennuspaikkaa esitettiin myös viljelypellolle tai kaupungin vuokraamalle palsta-alueelle. Tärkeänä pidettiin sitä, että uusi ja vanha alue ovat selkeästi erotettu toisistaan. Mielestäni rakentamalla pallokentälle siirtolapuutarhamökkejä pilataan hieno, monipuolisia toimintoja mahdollistava puistoalue. Vanhan puuston hävittäminen rakentamisen tieltä harmittaa. Mikäli hanke kuitenkin toteutuu, on se mielestäni pidettävä maltillisen kokoisena ja erotettava selkeästi vanhasta alueesta. Mökkien säädetty korkeus erottaa ne vanhoista mökeistä, joten kontrasti tulisi olevaan huomattava, Tämä on nähtävissä jo viime kesänä rakennetun mökin kohdalla. Alue on tärkeä ja sitä pitää vaalia. Uudistuksia voi ja pitää tehdä, mutta vanhaa aluetta kunnioittaen. Ehdottoman lisärantamiskielteisiä kommentteja vastauksista oli muutama. Niitä perusteltiin todellisella mökkien kysynnän tarpeella (mökkejä on jo nyt “myynnissä useita joka kesä”) ja alueelle lisärakentamisen myötä koituvalla julkisuudella (“ettei siitä tulisi mitään city-ihmisten hengailupaikka”).
Yhteisöllisyyden rooli ja merkitys Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen määriteltiin tärkeäksi syyksi siirtolapuutarha-toimintaan osallistumiseen ja sen merkitykseen. Yhteisöllisyys korostui myös asukaskeskustelussa asukkaiden
ja yhdistyksen toiminnan merkityksellisenä osana, vireän toiminnan ja siirtolapuutarhalaisuuden ytimenä. Toisaalta haastatteluissa pitkään alueella viljelleiden käsitykset yleisestä vieraanvaraisuudesta ja naapurin tuntemisen heikentymisestä korreloivat yleistä urbaania kaupungistumiskehitystä, yksityisyyttä ja siten myös loitontavat asukkaita siitä yhteisöllisyyydestä, jollaiseksi siirtolapuutarhaviljelyperinne on alun perin Suomessa kehittynyt. Vastausten perusteella yhdistyksen toimintaa pidettiin vastaajien näkökulmasta merkityksellisenä ja aktiivisena, joskin mukaan kaivattiin uusia tekijöitä ja ideoita. Yhteisöllisyyttä tai yhdessä tekemistä pidettiin kyselyn mukaan yhtenä tärkeimmistä asioista Luodon siirtolapuutarha-alueella (katso kuvio sivulla 12). Sen valitsi annetuista vaihtoehdoista 54%. Myös toiminnallisuus ja aktiivisuus saivat saman kannatuksen. Avoimissa vastauksissa yhteisöllisyyttä kuvailtiin muun muassa kunnioittavana suhtautumisena naapureihin. Voi olla omissa oloissa, saa seuraa haluttaessa sekä kaikki talkoot ja yhdessä olot kerhotiloissa. Useampi vastaaja toivoi uudistuksia ja kehitystä yhdistyksen toimintaan ja sitä myöten yhteisöllisyyden tunteeseen. Eniten kaivattiin kommunikaatiota ja yhteistä tekemistä päätöksentekoon ja yhteisten ideoiden kehittämiseen. Yhteistyötä voisi kehittää yhteisen uudenlaisen toiminnan ympärille, joka voisi olla asukkaiden yhteistä ideointi- ja workshoptoimintaa, esimerkiksi eräässä vastauksessa toivotun keskuspuiston yhteisen toimitilan kehittämisen ja ideoinnin ympärillä. Vastaaja kirjoittaa, että “odotan innokkaasti Keskuspuiston talousrakennusta. Jospa siihen saataisiin yhteinen pyykinpesukone.“
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
26/44
Toinen vastaaja toivoo Keskuspuiston alueelle yhteistä toimintaa iltaisin vaikka eri pelien muodossa, “jotta ihmiset tutustuisivat toisiinsa paremmin.” Uuden yhteisöllisyyden ja kommunikaation löytämiseksi voisi tavoitella myös esimerkiksi alueen yhteisöllistä identiteettiä kirkastavaa taide- ja ympäristönhoitotoimintaa, josta jo yhdistyksen jäseniltäkin löytyisi varmasti tietotaitoa ja innostusta, mutta johon kannattaisi hankkia myös ulkopuolista asiantuntijuutta vastaamaan laadusta.
”Tervetuloa uudet asukkaat ja kiitos heille jotka ovat jaksaneet järjestää yhteisiä tapahtumia vuosikymmenestä toiseen.”
Usea vastaaja kaipasi uudistuksia ja innovatiivisuutta yhdistyksen toiminta-tapoihin. Ehdotettiin yhteisten sääntöjen selkeyttämistä (esimerkiksi yhteiset toimintatavat ja -rajoitukset, vartioinnin tarpeellisuus, talkoiden merkityksellisyys). Tiedostava kehitys on hyväksi, mutta olisi tärkeä muistaa, että kehittämistä ei tehdä vain yksittäisten mielihalujen tai ideoiden perusteella Suunnittelussa ja kehittämisessä on syytä ottaa huomioon asukkaiden mielipiteet Kommunikoinnin ja informaation parantamista peräänkuuluttivat useat vastaajat. Jäsenistölle infoa tulevista hankkeista jo suunnitteluvaiheessa ; ei pelkästään hallituksen päätöstä. Yhdistykselle semmoiset terveiset, että välillä voisi ehkä ottaa vähän löysemmin. Tuntuu myös, että uusien jäsenien tuleminen aktiiviseksi yhdistyksen toimintaan ei ole kovin helppoa. Kysyttäessä kehitettävää, on luonnollista, ettei vastauksinakaan tule kovin paljon kiitosta. Mutta jotain sentään:
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
27/44
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus | Suuren puistoalueen vanhat puut her채tt채v채t tunteita ja merkityksi채 katsojissaan. Kuva Vuokko Kemppi-Vienola
28/44
Toinen alueen identiteettitekijäksi nouseva paikka on alueen Keskuspuisto sekä yleisesti kauniiseen maisemaan mielletty alueen puistomaisuus ja vehreys. Erityisesti puistotila korostuu vastauksissa kysymyksissä, jossa kartoitetaan vastaajien suhtautumista puistojen (eritoten Pallokentän puiston) käyttötarkoituksen muuttamiseen tai puiston tilan supistaminen.
3. Hevosluodon kulttuurikartoituksen tulokset Tunnistetut arvot ja merkitykset Hevosluodon kehittämiskyselyssä kartoitettiin yhteisön elämäntapaa, vastaajien paikkakokemuksia ja suhdetta paikkaan ja toimintaan. Millaisia arvoja nousee esiin? Mikä on paikoissa hevosluotolaisten mielestä tärkeää ja mitkä ovat yhteisön näkökulmasta erityisen merkityksellisiä paikkoja? Vastauksissa nousi esiin erilaisia näkökulmia alueeseen ja erilaisia arvoja. Yhteisölle tärkeäksi paikaksi piirtyy siirtolapuutarha toimintoineen ja arvoineen, mutta ainutlaatuisen ja elämyksellisen alueesta tekee kyselyn vastausten mukaan Kokemäenjoki ympäristöineen.
Yllä olevassa kuvassa on yhdistetty samaan kuvaan sekä vastaajien arvottamat vieraille esiteltävät paikat että vastaukset kehittämistä tarvitsevista paikoista. Yhdistettäessä vastaukset voidaan tulkita paikkojen kokonaismerkityksellisyyttä ja arvoa käyttäjilleen. Paikat, joihin ollaan joko tyytyväisiä (kuviossa palkin vihreä osa) tai tyytymättömiä (palkin oranssi osa), ovat paikkoja, joilla on käyttäjilleen “väliä” - niistä vastaajilla on mielipiteitä ja niillä on heille merkitystä.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
29/44
Tämän kyselyn vastausten perusteella tällaisia yhteisölle merkityksellisiä paikkoja Hevosluodon alueella ovat kokonaisuutena määrittyvän siirtolapuutarhapalstojen alueen lisäksi tarkempana rajauksena alueen keskellä sijaitseva Keskuspuisto sekä alueen vieressä sijaitseva Porin kaupungin
ruokapuiston alue. Merkityksellisenä vastauksissa piirtyvät esiin myös Hevosluodon maisemaa määrittävät jokirannat: Liljanluoto ja siltojen alue, Melontaseuran alue ja Raumanjuovan jokiranta.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
30/44
Myös keskuspuiston alue on vastaajien mukaan merkityksellinen, joskin sen rooli jakaantuu esiteltävän ja kehitettävän suhteessa molempiin kategorioihin. Samanlainen jakautuminen tasaisesti molempiin kategorioihin tulee ilmi myös Hevosluodon kärjen osalta, jossa tasapainoilun aiheuttaa mahdollisesti paikan käytettävyydestä/saavutettavuudesta ja luonnontilaisuudesta/ekologisuudesta aiheutuva arvonmäärittelyn kysymys.
“Siltojen alue ja joen vaihtuvat kasvot” Fyysiseltä sijainniltaan ja maisemaltaan merkittävässä jokihaarassa sijaitseva Hevosluotoa ympäröivä joki toimii niin kansallisessa kontekstissa ainutlaatuisen jokidelta-alueen maiseman lähtökohtana, mutta se myös muokkaa sen kokijoiden ja käyttäjien tapaa ajatella ja muun muassa hahmottaa kuljettuja, arkisia matkoja. Monelle vastaajalle jokimaiseman katsominen ja kokeminen vastausten perusteella sisältyy mökkimatkan taittamiseen esimerkiksi pyörällä Kirjurinluodon ja siltojen kautta. Joki on tarjonnut aikaisemmin liikenneyhteyden alueelle, mutta nyt se toimii pikemminkin alueiden erottajana, kun kulku sen yli on lähes yksinomaan siltayhteyksien varassa. Joki ja sitä ympäröivä luonto tarjoavat rauhaa ja juuria arkiselle kiireelle, mutta kuten kyselyn vastauksista tuli ilmi, joki tarjoaa “vaihtuvine kasvoineen” henkilökohtaisia elämyksiä kokijoilleen ja heille, jotka sitä usein katsovat ja tarkkailevat. Joki toimii myös rantamaisemien kautta identiteettitekijänä, josta ollaan paikallisesti ylpeitä. Toisinaan joki on myös pelottava tai vaarallinen.
Kuten aikaisemmin todettiin, kysymyksen “mitkä paikat Luodon siirtolapuutarhan ympäristössä ovat sellaisia, joihin vastaaja mielellään pysähtyy ihastelemaan näkymää? Mitä hän katsoo/näkee? (kysymys 15.)” vastauksista on helppo päätellä, että merkittävin elämyksiä tarjoava ja ympäristöä määrittävä tekijä on Hevosluodon molemmin puolin virtaava Kokemäenjoki ja sen maisema. Joki mainittiin lähes jokaisessa vastauksessa ja se kirvoittikin mahtaviin runollisiin ja tunteellisiin kirjoituksiin ja kuvailuihin: Saunarannassa tulee vietettyä pitkiäkin aikoja, ympäristöä siistiessä, kukkia hoidellessa, välillä uimassa käydessä ja ihaillessa elävää luontodokumenttia: harmaahaikaroitten ruoanhakua ja ylilentoja kaula kaarella sekä sorsapoikueiden luottoa ihmisiin. Emot johdattavat poikueensa aivan laiturin vierelle kaislikkoon syömään. Kalakantaa on ihasteltava aina, kun klo 14 aikoihin pyöräilee sillalla. Aurinko on silloin sellaisessa asennossa, että näkee kaislikon reunan kalarivistöt aivan veden pinnassa. Joki tyynenä, myrskyisenä ja lämpimällä ihana vilvoituspaikka. Kokemäenjoesta puhuttiin kokemusten ja elämysten antajana, rantojen ja toiminnallisuuden kautta tai yleisesti ‘kauniina maisemana’. Vastauksissa korostui luonnon seuraaminen ja havainnointi: lintujen laulu, erityisesti rannat sekä luotojen kosteikko. Erityisesti vastauksissa mainittiin havainnointi ja seuraaminen muun muassa vedenkorkeuden sekä eläinten osalta, joiksi mainittiin oravat, fasaanit, linnut, sammakot, kalat, harmaahaikarat. Huomattava osa vastaajista mainitsee sillat
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
31/44
erikseen ihastelun paikkoina sekä kulkemisen kokemuksien kautta, esim. pyöräilemällä alueelle saavuttaessa. Negatiivisena mainittiin yhdessä vastauksessa juovan vastarannalle rakennettavien asuntomessujen mahdolliset vaikutukset Raumanjuovan jokirannan näkymän muuttumiseen radikaalisti. Keskustelua on herättänyt myös joen kunto muun muassa sedimentoitumisen sekä ympäristövahinkojen suhteen. Vastaajien ilmoittama tyypillinen alle 4km:n matka kotoa mökille näyttäytyi monessa vastauksessa erityisen merkityksellisenä. Vastaajan henkilökohtainen tapa arvottaa maisemaa liittyy alueen käsittämiseen käyttäjien oman toimintaympäristön kehyksessä. Hevosluodon alueen maantieteellinen erikoislaatuisuus joen ympäröimänä luotona sekä kulkijan kokemus siltojen ja luotojen poikki kulkemisesta on monelle vastaajalle merkityksellistä. Kaikki siltojen ylitykset ovat mieluisia: Raumansilta ja Luotoon vievät sillat, etenkin se, joka on lähinnä Hevosluotoa. Hienot maisemat. Katson jokimaisemaa ja rantametsiä, melojia. Joskus näkyy kärppäkin. Raumansillalta näkyy Kivi-Pori koko komeudessaan, erityisesti Raatihuone, sekä Porin Puuvilla, upea taivas yli kaupungin, suihkulähde ja Kirjunrinluodon uimaranta, vakaana virtaava joki, illalla auringonlaskun värit lännessä. Toinen paikka, johon tulee pysähdyttyä aina Luodolle tullessa, on viimeinen silta. Se näkymä pitää aina rekisteröidä sillan molemmin puolin. Valitettavasti näkymä joka vuosi rehottaa kasvillisuudesta jopa niin, että kuivana aikana vesitaso on todella huolestuttava. Kaislasaarekkeet täyttävät rannat, kanootillakaan ei tahdo enää päästä läpi.
“Aluetta ympäröivä puisto mahtavine puineen” Kuten aikaisemmin mainittiin, keskuspuisto arvotettiin kyselyssä merkittävimmäksi vieraille esiteltäväksi paikaksi. Puistot näyttäytyvät useassa vastauksessa, kun vastaajia pyydettiin kuvailemaan mielimaisemaansa alueella. Itse siirtolapuutarhan puistoalueiden lisäksi vastaajat mainitsivat myös Kirjurinluodon puistot sekä yleisemmin “kaupungin hoitamat puistot”. Kerhomajaa ympäröivä puisto mahtavine puineen on myös erittäin tärkeä. Hieno maisema ja puut, jollaisia ei muualla Hevosluodossa näe. Yhdistyksen saunarannan laiturilta näkyy hieno maisema joelle ja sillalle. Siellä käydään aina, kun voidaan. Eräs todella hieno kokonaisuus on Kirjurinluodon luontopolku (?) vastapäätä Polsanluotoa, eli sitä pitkin on upea kävellä tai pyöräillä kohti Hevosluotoa, ja ihastella hämyisää rantametsän tunnelmaa, ihania ryteiköitä ja vieressä kimmeltävää jokea. Lintuja kuulee ja näkee tosi paljon. Joskus rusakoitakin. Vieressä on lossi, jolla pääsee Polsanluotoon. Siirtolapuutarha-aluetta avointen vastausten perusteella identifioiva maisemaelementti nk. pallokentän puisto sijaitsee siltojen läheisyydessä. Tervetulo-puistoksi monen kuvaama väljä puistoalue komeine vanhoine puineen näyttäytyy monen vastaajan vastauksissa maisemallisesti ja toiminnallisesti merkittävänä ja sen tulevaisuudesta kannetaan huolta muun muassa aikaisemmassa luvussa käsitellyn alueen identiteetin säilymisen ja eritoten lisärakentamista koskevan kysymyksen vastausten perusteella.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
32/44
Kysyttäessä siirtolapuutarha-alueen puistoalueiden käyttötavoista ja merkityksestä vastaajan elämään (Kysymys 17.), vastaajat korostivat puistotilan merkitystä toiminnallisuuden, aktiviteettien harrastamisen ja vapaan tilan näkökulmasta. Tiiviissä siirtolapuutarhamiljöössä vapaa tila mahdollistaa yhteisöllisyyden toteutumisen, naapurin tuntemisen sekä kannustaa yhteisön jäseniä leikkeihin, peleihin ja kokoontumiseen. Vastauksissa korostui puistoalueiden hyödyntäminen yhdistyksen tilaisuuksissa ja tapahtumissa, mutta myös henkilökohtaista käyttöä puistoalueille, erityisesti alueen keskellä vapaata tilaa edustavan keskuspuiston alueelle, on selvästi. Keskuspuiston käyttötarkoitukseksi vastaajat nimesivät muun muassa henkilökohtaisten merkkipäivien vieton, sillä puistoalueella on palstoja enemmän tilaa vieraille. Myös leikkipuisto lapsivieraiden ja vastaajien lastenlasten näkökulmasta on käytössä. Lapset tai lapsenlapset/lapsivieraat mainitsi vastauksessaan peräti puolet vastaajista. Erityisesti keskuspuiston sijainti palstojen välittömässä yhteydessä mainittiin - puistossa leikkijöitä on helppo valvoa. Yhteisöllisistä ja yhdistykseen liittyvistä toiminnoista puistoalueiden osalta mainittiin mm. keppijumppa, talkoiden haravointi sekä grillin käyttö ja istuskelu. Toisaalta joku mainitsi, ettei henkilökohtaisesti käytä keskuspuistoa mihinkään. Pallokentän puiston käyttötarkoituksen ja merkitysten hajonta vastauksissa oli ehkä suurempaa, sillä toiset vastaajat mainitsivat vastauksissaan useita harrastamiansa laajaa vapaata nurmialuetta tarvitsevia harrastuksia, kuin toiset vastaajat eivät nähneet vapaalla tilalla käyttämättömänä suurta merkitystä. Lueteltujen puistoaktiviteettien listassa oli muun muassa ulkoilua, pelailua, koiran leikitystä, golfia, jalkapalloa, frisbeetä, petanqueta sekä picniciä. Monet vastaajat, jotka kertoivat etteivät ole käyttäneet pallokenttää itse, lisäsivät
vastaukseensa kuitenkin arvon vapaalle puistoalueelle, että vapaata tilaa pitää olla, koska pihat ovat pienet. Erityisen voimakkaasti puistoalueiden merkitys tuli esille vastauksissa kysymykseen uusien siirtolapuutarhamökkien alueen rakentamisesta ja sen sijoituspaikasta. Moni vastaaja, joka oli lisärakennushanketta vastaan, perusteli kielteistä suhtautumistaan nimenomaan puistojen ja puiden menettämisellä ja sitä myöten alueen identiteetin ja omaleimaisuuden vaarantumisella. Näin ollen monet vastaajat arvottivat aluetta merkittävästi puistojen ja perinteikkäiden puiden tarjoaman vehreyden kautta. Puistoalueet on säilytettävä entisellään, koska toivottavat hienon tervetulotoivotuksen vieraille. Puistot ovat kauniita. Mielestäni rakentamalla pallokentälle siirtopuutarhamökkejä pilataan hieno, monipuolisia toimintoja mahdollistava puistoalue. Vanhan puuston hävittäminen rakentamisen tieltä harmittaa. Mikäli hanke kuitenkin toteutuu, on se mielestäni pidettävä maltillisen kokoisena ja erotettava selkeästi vanhasta alueesta. “Toivon, että puiden ja metsien merkitys tulee esille. Yksikin puu, pienikin metsäpala on tärkeä maisemallisesti. Jos puita kaadetaan, pitää uusia puita istuttaa heti, mieluiten jo ennenkin, jonnekin toiseen paikkaan. Maisemia ei tule siivota, vaan ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus ja jättää myös hallitusti hoitamattomia ryteiköitä, erityisesti rantametsiin.”
Asukaskeskustelutilaisuudessa puistojen merkitystä käytiin läpi sekä maiseman identiteettitekijöiden kannalta että myös
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
33/44
toimintaympäristön kehittämisen näkökulmasta. Keskustelussa tuotiin esiin myös seikka, että vanhat puut voivat olla tietyissä tilanteissa turvallisuusriski ja niihin liittyy pelko, että ne voivat huonokuntoisina kaatua esimerkiksi talojen päälle. Ehdotuksena ratkaisuksi voisi toimia yksittäisten puiden tarkastelu sekä kokonaisuuden osina että myös yksittäisinä elementtinä. Tärkeää olisi yhteisesti määritellä mikä on tärkeää ja miksi. Toimintasuosituksena asukkaat tulisi osallistaa myös puiden ja puistojen osalta alueen identiteetin määrittelyyn esimerkiksi kartoittamalla konkreettisia puita, joilla on tai ei ole erityistä merkitystä.
“Säilyttää luonto ja rauha” Kysyttäessä miten vastaajat toivovat Karjarannan tulevien asukkaiden käyttävän siirtolapuutarhan aluetta (kysymys 22.), vastaajat toivoivat, että Karjarannan asukkaat kunnioittaisivat aluetta ja sen perinnettä, eikä alueen luonnetta siirtolapuutarhalaisten rauhallisena vapaa-ajan keitaana yritettäisi Karjarannan rakentamisen johdosta liikaa muuttaa. Termeinä kunnioitus ja rauha tulivat esiin monessa vastauksessa. Kunnioituksella voi tulkita vastaajien puhuvan alueen hienovaraisesta, säilytettävästä käyttötarkoituksesta ja rauhallisesta turvallisen tuntuisesta ympäristöstä, johon useassa vastauksessa viitattiin. Kunnioitukseen kuuluu myös esimerkiksi siisteyden ylläpito, joka mainitaan muutamassa vastauksessa siirtolapuutarhalaisia huolettavana asiana. Rauhalla viitataan taas monessa vastauksessa nimenomaan meluun ja liikenteen lisääntymiseen.
Suurin osa vastaajista oli huolissaan liikenteen ja melun lisääntymisestä (esimerkiksi mopot). Pelko konkretisoituu puheessa Karjarannan asuntomessualueen ja siihen suunnitellun alueet yhdistävän siltayhteyden rakentumisen osalta. Siirtolapuutarhalaiset ovat huolissaan kevyenliikenteen sillaksi rakentuvasta yhteydestä, ja erityisesti sen mahdollistamasta läpikulkumahdollisuudesta. Joki erottaa, mutta joki myös yhdistää alueita. Karjaranta ja Hevosluoto sijaitsevat kartalla vain muutamien kymmenen metrin päässä toisistaan, mutta kauan suljettuna teollisuusalueena toiminut Karjaranta tuntuu olevan kaukana. Karjarannan ja Hevosluodon välinen kulkuyhteys ei ole kuitenkaan täysin ennenkuulumaton. 1970-luvulla rakennettu silta siirsi kulkureitin Hevosluotoon Kirjurinluodon ja Hanhiluodon kautta. Tätä ennen Hevosluotoon oli kuljettu lossiyhteydellä Karjarannasta. Teollisuuden lisääntyminen ja rakennuskannan räjähdysmäinen kasvu 1960- ja 70-luvuilla muuttivat joentakaista maisemaa ja katkaisivat siihen asti vaikuttaneen lossikulkuyhteyden. Jokijuovan vastakkaisen puolen Karjarannan maiseman muutos onkin ollut viime vuosina ja vuosikymmeninä huomattava. Nyt palataan osittain takaisin neljän vuosikymmenen takaiseen Karjaranta-yhteyteen, sillä siltayhteydestä muodostuu toinen reitti Hevosluodolle. Eräs vastaaja kirjoittaa, miten mökkimatka lyhenee, kun silta Karjarannasta valmistuu. Joen toisen puolen käyttötarkoituksen muutos ei ole siis ainoastaan negatiivisesti koettua, mutta sillä on muun muassa kulkuyhteyksien kautta vaikutusta myös Hevosluodon alueeseen ja hevosluotolaisten elämään. Usea vastaaja näki nimenomaan positiivisena, että siirtolapuutarha-alueen käyttö ulkoilijoiden ja lenkkeilijöiden kautta lisääntyy. Näin esimerkiksi ilkivalta voi vähentyä, kun alue ei ole enää tyhjillään ilta-aikaan tai talvella, kun mökkien käyttö
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
34/44
on hyvin vähäistä. Toisaalta Karjarannan alueen rakentumisen nähtiin vastausten perusteella antavan myös uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja yhteisille tilaisuuksille, esimerkiksi lasten pelien osalta. Luodon siirtolapuutarhan asukkaat pelkäävät, että alueen yksityisyys on uhattuna ympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Alueen luonne asukkaiden vapaa-ajanviettopaikkana ei kuitenkaan ole siirtolapuutarhaluonteen vuoksi ole niin ‘suljettu’, kuin mitä asukkaat sen näkevät, kun vertaavat sitä vastauksissaan “kuin mihin muihinkin vapaa-ajan asuntoihin toisaalla”. Perinteiseen suomalaiseen vapaa-ajan asunnon vertauskuvaan verrattuna, siirtolapuutarhamökkeilyn perinne liittyy kaupungin läheisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Näin ollen se lähtökohtaisesti eroaa ajatuksesta kaukana muista ihmisistä sijaitsevasta erämökkeilystä. Yksityisyys on toisaalta eri asia, kun sulkeutuneisuus tai avoimuus. Yksityisyyttä ja omaa rauhaa siirtolapuutarhalaiset arvostavat kyselyn henkilökohtaisesti merkityksellisimpien asioiden kysymyksessä (kysymys 13.) perusteella Hevosluodossakin ja se oli yksi syy hankkia - kerrostaloelämän vastapainoksi - palsta alueelta. Siirtolapuutarhalaisten toivomaa yksityisyyttä voidaan tukea yhteisöllisillä keinoilla esimerkiksi järjestämällä yleisön kulkuväyliä ohjatusti esimerkiksi julkisiksi tarkoitettujen istutusten, nähtävyyksien tai taideteoksien avulla ja kehittämällä esimerkiksi puistoja sekä kulkureittejä osoitettuina entistä julkisempina alueina. Myös Ruokapuiston määrittely kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuksi julkiseksi kaupunkitilaksi sekä Hevosluodon siirtolapuutarhasta merkinnöin erotetuksi alueeksi muun muassa hoidon osalta, tukee tätä ajatusta ja palvelee ympäristöllisesti hienon kokonaisuuden toimimista tulevaisuudessakin.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
35/44
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
36/44
Mökit odottelevat kevättä talvella 2016. Kuva Vuokko Kemppi-Vienola
eläinten ja kalojen läheisyyttä sekä hiljaisuutta kokemuksien ja elämysten tarjoajana näinkin lähellä kaupungin keskustaa arvostetaan. Huolta aiheuttaa muun muassa jokiuoman toisella puolella sijaitsevan Karjarannan teollisuusalueen käyttötarkoituksen muuttumisen vaikutukset alueen maisemaan sekä alueen erityisen, yhtenäisen luonteen säilyttämisen haasteet. Hevosluodon perinteikäs ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen (RKY) alueiden listaan sekä se sisällytettiin myös Porin kansallisen kaupunkipuistoon sen perustamisessa vuonna 2002. Porin kansallisen kaupunkipuiston Luotojen alueen päätavoitteita ovat:
4. Johtopäätökset Tämä kulttuurikartoitus on pieni läpileikkaus Luodon siirtolapuutarhayhdistyksen toiminnan kohteena olevan Hevosluodon siirtolapuutarhan asukkaiden elämäntavasta ja paikkojen merkityksistä. Kehittämiskyselyn sekä asukaskeskustelun tulosten perusteella toiminnan mielekkyyden kannalta oleellista on jatkuvuuden kokemuksen varmistaminen. Kyselyn vastausten perusteella Hevosluodon alueeseen ja ympäristöön ollaan asukkaiden vastausten perusteella varsin tyytyväisiä kokonaisuutena, siitä ollaan pääosin ylpeitä. Ympäristöllä, alueen sijainnilla suhteessa kaupunkiin ja asukkaiden koteihin, näyttää olevan erityistä merkityksellisyyttä. Joen muovaama alue on säilynyt sopivan eristyksissä ympäröivien alueiden muutokselta, ja näin ollen alueen luonne kesäkäytössä ja vapaa-ajan piilopaikkana on säilynyt erityisen hyvin. Villiksi luonnoksi koettua monimuotoisuutta on säilynyt ja
-
-
Alueen nykyisten erityisarvojen säilyttäminen Muutosten mahdollistaminen erityisarvoja vaalien ja niitä arvostaen. Maisemakuvan vaihtelun säilyttäminen ja lisääminen. Alueen säilyttäminen ja kehittäminen ekologisena käytävänä suistosta kaupungin keskustaan. Luonnonympäristöjen - erityisesti juopien varren kasvillissuusvyöhykkeiden - luonnontilaisuuden säilyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen.
Näitä tavoitteita toteutetaan Hevosluotoa erityisesti koskevilta osilta tulvansuojelun ja eroosion eston sekä maisemallisten että ekologisten tavoitteiden huomioimisella näissä asioissa. Porin kansallisen kaupunkipuiston kirjattuja toimenpiteitä ovat myös jokirantojen saavutettavuuden parantaminen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja kehittäminen sekä avoin suhtautuminen taidetoimintaan. (Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, Porin kaupunki) Kaupunkipuiston arvot ovat kaikille kaupunkilaisille yhteisiä ja ne pitää pystyä määrittelemään ja turvaamaan alueella Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
37/44
yhteistyössä kaikkien kaupunkilaisten sekä Hevosluodon tulevien sukupolvien käyttäjien eduksi. Kaupunkipuiston arvojen säilymiseksi täytyy toimia yhteissuunnittelun tavoitteiden toteutumiseksi ja päätökset tulee tehdä kestävästi ja ekologisia, kulttuurisia sekä maisemallisia arvoja säilyttävästi.
Yhteiskehittäminen,
innovaatiot, taiteen kehittäminen.
mahdollisuudet
ja
julkisen
taiteen
Heikkouksiksi listattiin esimerkiksi poissuljenta, ikääntyminen, rakennusten kunto, sosiaalinen kontrolli/eristäytyminen, alueellinen erottautuminen, toisen yhteisön hylkiminen. Erityisesti Karjarannan osalta heikkouksiin listattiin vanhan pois pyyhkiminen, korostunut individualismi, ”instant community” – luotu yhteisö sekä utopian luonne.
vuorovaikutus ja monimerkityksellinen käsittely Hevosluodon ja Karjarannan kulttuurisia resursseja etsittiin myös kansainvälisessä Culturability BSR-hankkeen kulttuurikartoitusseminaarissa Culturability II - Social Inclusion, joka järjestettiin Porin yliopistokeskuksessa 2. - 3.3.2017. Seminaarin puitteissa tehtiin vierailut kohdealueille, joissa alueita esiteltiin ja niistä keskusteltiin. Alueisiin tutustumisen kautta seminaarissa muodostettiin SWOT-analyysin avulla kuva paikan ilmi tulleista vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Hevosluodon -Karjarannan alueen vahvuuksiksi seminaarissa nostettiin Kansallinen kaupunkipuisto, maisema ja perinne, yhteisö, sijainti, ja itseohjautuvuus. Myös muun muassa saavutettavuus, avoimuus, julkisuus, aistillisuus, epämuodollisuus sekä Kokemäenjoki ja juovat jokideltoineen kaupungista merelle liitettiin alueen vahvuuksiin. Mahdollisuuksiksi seminaarissa miellettiin koko KarjarannanHevosluodon kohdealueelta muun muassa yhteydet kaupunkiin, joenrannan aktiviteetit, tulvasuojeluinnovaatiot, uudella tavalla ajattelu, liikenteen vaihtoehdot, valaistus, jalankulkuliikenteen
Uhkina seminaarin SWOT-analyysissä nähtiin huonosti koordinoitu kehittäminen Kansallisen kaupunkipuiston reunoilla, tulvanuhka tai saastuminen, läpikulkuliikenne, sosiaalinen eriytyminen/segregaatio, individualismin ylikorostuminen, luovuuden paikkojen puuttuminen sekä luonnon tuhoaminen.
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
38/44
Yhteiskehittämiseen pyrkivän näkökulman toteutumiseksi tarvitaan yhteistyötä viranhaltijoiden kesken sekä asukkaiden kanssa. Hevosluodon kulttuurikartoituksen tulokset esittelevät asukkaiden ja käyttäjien näkökulmasta alueesta olemassa olevaa tietoa ja merkityksiä. Seuraava askel on yhteissuunnitteluun pyrkivä asenne, jossa alueen merkitykset, erityislaatu, sekä asukkaiden elämäntapa kohtaavat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tähän pyrittiin myös Luodon siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenille 8.8.2017 järjestetyssä kehittämiskeskustelutilaisuudessa, jossa kartoituksen alustavia tuloksia tarkasteltiin keskustellen ja niiden sisältämiä merkityksiä korostaen. Tämä raportti on kirjoitettu asukaskyselyn tulosten pohjalta tehdyin tarkennuksin.
henkilökohtaisia elämyksiä ja toiminnallisuutta tarjoava Kokemäenjoki sekä siihen linkittyvä luonto ja vehreys. Millainen voi olla Luodon siirtolapuutarhan ja sen ympäristön rooli ja merkitys tulevaisuudessa, kun kaupunkien urbanisaation ja tiivistymisen vaikutuksille on alkanut tulla kritiikkiä, hiljaisuudesta on tullut valuuttaa ja puhdas lähiruoka on normi?
Tämä päivä ja tulevaisuus
Kyselyn tulosten perusteella siirtolapuutarhalaiset ovat toimeliaita ja aktiivisia. Yhteisön tärkeä resurssi ovat ihmiset itse, jotka elämäntavallaan ja toiminnallaan pitävät siirtolapuutarhan maiseman elävänä. Haasteena on liika muuttuminen tunnistamattomaksi, jos omaleimaisuus ei ole hallittua ja juuret vanhaan katkeavat täysin. Suunnitelmallisesti ja kestävästi mietittynä kokonaisuutena Luodon siirtolapuutarhan alue mahdollistaa yhteisöllisen ja vehreän kesäparatiisi-elämäntavan säilymisen perinteikkäänä ja paikkaan juurruttavana kokemuksellisuutena myös tuleville sukupolville.
Hevosluodossa toteutetun tutkimuksen mukaan mielipiteet ja näkemykset alueen merkityksistä sekä vaikuttamismahdollisuuksista omasta toimintaympäristöstä päättämiseen vaihtelivat. Toiset vastaajat olivat sitä mieltä, että keskustelua alueen kehittämiseksi tarvitaan lisää. Alueella keskustelua aiheuttivat tällä hetkellä epätietoisuus tulevien aikojen suunnitelluista muutoksista alueen pitkän perinteen muodostamaan maisemaan ja toimintaympäristöön. Toisaalta vastauksissa korostui Luodon siirtolapuutarhan pitkä perinteikäs historia, jonka juurien säilyttämiseksi tulevaa kehittämistä ja muutoksia tulee pohtia syvällisesti ja kestävästi pitkällä aikajanalla. Alueen identiteettitekijöiksi sekä kulttuurisiksi resursseiksi löydettiin kolme vahvuutta: Kokemäenjoki, alueen identiteetin säilyttäminen sekä yhteisöllisyys ja toiminnallisuus. Aluetta identifioiva sekä
Tällä hetkellä historian leimaama verraten puhdas jokivesi ja luotojen monipuolinen luonto näkyvät ja tuntuvat maisemassa. Samoin, kuin siirtolapuutarhan pitkät perinteet, jotka palautuvat siirtolapuutarhojen historialliseen rooliin yhteisöllisyydestä, säännönmukaisuudesta ja talkoilla tehtävästä yhteistyöstä, joiden ansiosta se on kehittynyt omanlaiseksi, tunnistettavaksi kaupunkilaisten siirtolapuutarhalaisten virkistyskeitaaksi.
Talvi synkkä jälleen koittaa, mutta älä huoli, kohta valon aika voittaa, kun pallolle kääntyy kevään puoli. Ajatuksissa jo kiertää taimet ja multa, varastossa odottaa lapio ja harava, rikkaruohot saa pian kyytiä sulta, ulos kannetaan grilli ja muu kesän tavara. (vastaajan kirjoittama eräälle kyselylomakkeelle)
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
39/44
Liitteet Hevosluodon aluetta koskevia dokumentteja ja raportteja Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, Porin kaupunki Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, RKY-alueet, Museovirasto (Kokemäenjoen Luodot) Maisemaselvitys 2014 Hevosluodon kärki ja Karjarannan länsiosa, Porin kaupunki/kaupunkisuunnittelu (pdf-tiedosto löytyy Hevosluoto-Karjaranta asemakaavan muutosta käsitteleviltä www-sivuilta)
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
40/44
Luodon siirtolapuutarhan kehittämiskysely lomake Tervetuloa vastaamaan Luodon siirtolapuutarhan kehittämiskyselyyn. Kysely on avoinna kaikille Luodon siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenille. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa asukasasiantuntijuutta ja paikkojen merkityksiä alueelta yhteiskehittämisen ja suunnittelun pohjaksi. Alueen käyttäjillä on alueesta käytäntöjen ja kokemuksen tuomaa merkityksellistä paikkatietoa. Yhdessä asukashaastattelujen kanssa tämä kysely tuottaa käyttäjälähtöistä tietoa alueen muuttuvan maiseman haasteiden käsittelyyn. Kyselyn ja tutkimuksen järjestää Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen Elävä Pori -hanke yhteistyössä Luodon siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa. Elävä Pori -hanke on EAKR-rahoitteinen Turun yliopiston ja Aalto yliopiston hanke, jonka tavoitteena on parantaa kaupunkikehitystä keräämällä, yhdistämällä ja jakamalla uudella tavalla eri tutkimusalojen ja eri osallisryhmien kaupunkitilaa koskevaa tietoa. Lisätietoja kyselystä ja hankkeesta antaa projektitutkija Vuokko Kemppi-Vienola Turun yliopisto Elävä Pori -hanke p. 046 922 3615 sähköposti: vikemp@utu.fi
1. Vastaajan syntymävuosi: ❏ ❏ ❏ ❏ ❏
1996 tai nuorempi 1980 - 1995 1960 - 1979 1940 - 1959 1920 - 1939
2. Vastaajan sukupuoli: ❏ nainen ❏ mies 3. Kuinka pitkä matka teillä on kotoa Hevosluodon siirtolapuutarhaan? ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏
alle 1 km 1-2 km 2-4 km 4-6 km 6-10 km yli 10 km
4. Kuinka paljon aikaa keskimäärin vietätte siirtolapuutarhapalstalla kesäkaudella? ❏ Vietän lähes kaiken vapaa-aikani sekä myös yleensä yövyn ❏ Käyn päivittäin, mutta en yövy ❏ Käyn muutaman kerran viikossa ❏ Käyn viikoittain ❏ Käyn kuukausittain ❏ Käyn harvemmin tai en ole käynyt lainkaan
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
41/44
5. Siirtolapuutarhamökkinne rakennusvuosi: ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏
1920 - 1929 1930 - 1939 1940 - 1949 1950 - 1959 1960 - 1969 1970 - 1979 1980 - 1989 1990 - 1999 2000 - 2009 2010 - 2016 luparakennus/rakenteilla
6. Onko mökkiin tehty muutoksia tai korjauksia, joiden tarkoitus on päivittää mökkiä nykymukavuuksien mukaiseksi? ❏ Ulkoasua muutettu (ulkovuorauksen materiaali tai väri, ikkunoiden sijainti, katemateriaali tai väri) ❏ Ikkunat vaihdettu ❏ Yläkerta/parvi otettu asuinkäyttöön ❏ Rakennuksen korkeutta muutettu/rakennusta korotettu ❏ Sisätiloja laajennettu, esim. kuisti ❏ Terassi rakennettu ❏ Sauna rakennettu ❏ Wc rakennettu ❏ Rakennus rakennettu runkoa myöten uudestaan ❏ Ei ole tehty mitään olennaisia muutoksia alkuperäiseen
7. Onko muutokset/korjaukset tehty nimenomaan teidän omistusaikananne, teidän päätöksestänne tai suunnitteletteko tekevänne muutoksia/korjauksia nykymukavuuksien lisäämiseksi lähivuosina?
❏ Kyllä, mökkiin on minun omistus-aikanani tehty oleellisia muutoksia ja/tai suunnittelen korjausten/muutosten tekemistä ❏ Ei, mökkiin ei ole minun päätöksestä tehty oleellisia muutoksia, enkä suunnittele muutosten/korjausten tekemistä 8. Pidättekö rakennusten yhdenmukaisuutta tärkeänä piirteenä alueella? ❏ En pidä tärkeänä, rakennukset saavat olla erinäköisiä ❏ Pidän tärkeänä, rakennukset tulee säilyttää yhdenmukaisina 9. Miten suhtaudutte korjaustoimenpiteiden ohjaukseen alueella?
10. Kuinka kauan olette ollut siirtolapuutarhaviljelijä? ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏
Alle vuoden 1 – 3 vuotta 3 – 6 vuotta 6 – 9 vuotta yli kymmenen vuotta yli kaksikymmentä vuotta yli kolmekymmentä vuotta yli neljäkymmentä vuotta
11. Millaisia muita kiinnostuksen kohteita tai harrastuksia teillä on siirtolapuutarhaharrastuksen lisäksi?
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
42/44
12. Miksi aikoinaan hankitte siirtolapuutarhapalstan?
13. Mitkä asiat ovat teille henkilökohtaisesti merkityksellisimpiä Luodon siirtolapuutarha-alueella? ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏
Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen Toiminnallisuus, aktiivisuus Oma rauha, itsenäisyys Luontoharrastus ja Kokemäenjoki Viljely ja oman ruoan kasvattaminen Suvun perinteiden jatkaminen Läheisen henkilön toiveisiin sitoutuminen Kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön edistäminen Alueen helppo saavutettavuus
14. Oletteko harkinneet luopuvanne siirtolapuutarhapalstasta lähivuosien aikana? ❏ kyllä ❏ en 15. Mitkä paikat Luodon siirtolapuutarhan ympäristössä ovat sellaisia, joihin mielellänne pysähdytte ihastelemaan näkymää? Mitä katsot/näet?
16. Mitä Hevosluodon alueen paikkoja esittelette mielellänne vieraillenne? ❏ ❏ ❏ ❏
Siirtolapuutarhapalstojen alue Viljelypalsta-alue Hevosluodon kärki Ruokapuiston alue
❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏
Pallokentän puisto Keskuspuisto Viljelypellon maisema Huvilanjuovan ja Lanajuovan jokiranta Raumanjuovan jokiranta Liljanluoto ja siltojen alue Melontaseuran alue Läntinen ruoppausläjitys-alue
17. Millä tavoin itse käytätte tai hyödynnätte pallokentän ja keskuspuiston puistoalueita? Millaisia aktiviteettejä tai käyttötapoja puistoalueille teillä tai perheellänne on ollut?
18. Kuvailkaa millaiseksi toivotte mahdollisen uuden siirtolapuutarhapalstojen alueen kehitettävän/rakennettavan?
19. Mitkä paikat tarvitsevat mielestänne kehittämistä (ovat esimerkiksi vaikeakulkuisia, epäsiistejä tms.)? ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏ ❏
Siirtolapuutarhapalstojen alue Viljelypalsta-alue Hevosluodon kärki Ruokapuiston alue Pallokentän puisto Keskuspuisto Viljelypellon maisema Huvilanjuovan ja Lanajuovan jokiranta Raumanjuovan jokiranta Liljanluoto ja siltojen alue Melontaseuran alue Läntinen ruoppausläjitys-alue
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
43/44
20. Miten Luodon siirtolapuutarhan aluetta tulisi mielestänne kehittää jatkossa? 21. Kuvailkaa millaiseksi toivotte mahdollisen uuden siirtolapuutarhapalstojen alueen kehitettävän/rakennettavan? 22. Miten toivotte tulevien Karjarannan asukkaiden käyttävän tai huomioivan Luodon siirtolapuutarhan aluetta tulevaisuudessa? 23. Haastattelupyyntö (yhteystietolomake) 24. Tähän voitte vapaasti kirjoittaa ajatuksia tai terveisiä yhdistykselle ja/tai Hevosluodon kehittämishankkeelle
Luodon siirtolapuutarhan kulttuurikartoitus |
44/44