Hyvällä tuulella

Tuulivoima alkaa olla uskottava osa kotimaista energiatuotantoa. Tietysti sitkeimmät koiranleuat jaksavat sitä epäillä, mutta sama se oli aikoinaan maan pallomuodonkin kanssa.

Energiateollisuuden tilastojen mukaan Suomessa tuotettiin sähköä viime vuonna 82 terawattituntia. Tuulivoimalaitoksilla tuotettiin 11,5 terawattituntia sähköä. Tämä on 14,1 prosenttia kaikesta Suomen sähkönhankinnasta ja 16,7 prosenttia Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuneesta sähköntuotannosta. Tuulisähkön tuotanto kasvoi viime vuonna 41 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Tuulivoiman investoinnit (2,9 miljardia euroa) muodostivat viime vuonna 60 prosenttia kaikista energia-alan investoinneista. Kaikkiaan sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja uusiin voimalaitoksiin käytettiin 4,9 miljardia euroa. Uusia tuulivoimalaitoksia rakennettiin yhteensä 437 ja lisää on tulossa.

Suomessa on jo yli tuhat tuulivoimalaitosta ja niiden yhteenlaskettu teho on yli 5 000 megawattia. Kuka olisi uskonut, kun vuosituhannen vaihteessa autora- diossa soi Ultra Bra -hitti Ilmiöitä, jossa lauletaan ”Eikä vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa, tuulivoimaa!”

Rannikolla tuulee lähes aina, ja jos ei tuule, se on tyyntä myrskyn edellä. Molemmat ääri-ilmiöt ovatkin tuulivoiman ongelmakohtia. Erityisesti merialueille sijoitettavien tuulivoimaloiden pitää kestää kaikkia sääilmiöitä ja niitä pitää päästä huoltamaan turvallisesti.

Selkämerelle on tulossa tuulipuistojen saaristo. Maisemahaittojen lisäksi rakentamisen mahdolliset vaikutukset kalastukseen huolestuttavat, sillä tutkittua tietoa on käytössä niukasti. Selkämerta uhkaa koko ajan lisääntyvä rehevöityminen. Talvitulvat huuhtovat siihen entistä enemmän ravinteita jokia pitkin. Tämä kaikki vaikuttaa kalojen lisääntymiseen ja vaellusreitteihin.

Ihminen on laji, joka muuttaa koko ajan omaa elinympäristöään niin, että se vaikuttaa myös muiden eliöiden oloihin. Fossiilivapaan energiatuotannon laajentaminen ei saa vaarantaa vedenalaisen luonnon tasapainoa, sillä metsien ja maaperän ohella myös meret ovat hiilinieluja.

Tuulivoimalat eivät ole ikuisia, kaukana siitä. Esimerkiksi Reposaaren pengertien myllyt Porissa ovat jo historiaa. Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset megawattiluokan voimalat purettiin viime kesänä. Muistoksi 87 metriä korkeasta rivistöstä jäi vain myllyille tehtyjä levikkeitä pengertien varteen sekä ainakin toistaiseksi opastuskeskus. Nykymyllyihin verrattuna pengertien laitokset olivat varreltaan vähäisiä.

USA:ssa kehitetään uudenlaista kaksilapaista tuulivoimalaitosta, joka mahdollistaisi myllyille jopa 550 metrin korkeuden ja tuottaisi 50 megawatin tehot. Uuden mallin runko taipuisi myrskyssä kuin palmu ja sen lavat kääntyisivät poispäin rungosta palmun lehvien tavoin. Kokeiluja on tehty vasta pienessä koossa. Jättipalmuja Selkämerelle? Ei vaikuta kovin todennäköiseltä, mutta aika näyttää.

Susanne Ekroth

Päätoimittaja susanne.ekroth@student.samk.fi +358 40 583 1418