SAUNATUTKIMUS: TUNNELMAN TEKI JÄT SAUNASSA

Yleisessä saunassa on tunnelmaa

Restonomiopiskelija Anssi Savolainen tutki saunan tunnelmatekijöitä. – Jokaiselle ihmiselle tunnelma muodostuu eri tavalla.

Teksti: Päivi Ketolainen Kuva: Toivo Susi

Saunan lauteilla, tervan tuoksussa, syntyi restonomiopiskelija Anssi Savolaiselle idea opintojensa lopputyön aiheesta. – Päätin tutkia, millainen tunnelma saa ihmiset viihtymään yleisessä saunassa. Tunnelmalla kun voidaan luoda unohtumattomia hetkiä niin hyvässä kuin pahassa.

Tutkimuskohteiksi löytyi kaksi jyväskyläläistä saunaa. Ne olivat Kankaan sauna ja Yläkaupungin saunaseuran ylläpitämä Hakalan sauna. Savolainen pyysi saunojen asiakkaita vastaamaan kyselyyn, jossa kysyttiin sekä viihtyvyyttä tukevia että sitä heikentäviä seikkoja.

Vastaajat kertoivat tutkijalle joko miellyttävistä tai vähemmän miellyttävistä saunakokemuksistaan. Kokemukset saivat olla joko oikeasti koettuja tai kuviteltuja.

Kyselyn tuloksista syntyi Tunnelman tekijät yleisessä saunassa - puheensorinaa ja hiljaisuutta.

Työn loppupäätelmät antavat yleisten saunojen ylläpitäjille tärkeää informaatiota siitä, millaisia asioita asiakkaat saunakokemuksissaan arvostavat. – Tietoa he voivat käyttää hyödyksi omassa saunaelämysten tunnelmamuotoilun konseptissaan.

Sauna hivelee aisteja Mistä hyvä saunatunnelma sitten syntyy? Tutkijan mukaan tunnelmaan vaikuttavat miljöö, saunan toimintakäytänteet ja sosiaalinen näkökulma. – Miljöö pitää sisällään kaiken aistein havaittavan. Miltä saunassa kuulostaa, näyttää, tuoksuu ja tuntuu?

Toimintamalli kertoo puolestaan siitä, miten käytännön asiat hoituvat yleisellä saunalla. Eri saunoissa on toki erilaisia käytänteitä ja siksi on hyvä, jos toimintaohjeet ja opasteet ovat selkeitä. – Yllättävän tärkeänä pidettiin mahdollisuutta, että saunomisen välissä pääsee ulkoilmaan vilvoittelemaan.

Jos saunavieras tuntee kaiken sujuvan hyvin, on palvelussa onnistuttu. Vaikkapa niinkin pieni asia kuin lukollinen kaappi saunomisen ajaksi arvotavaroille luo turvallisuuden tunnetta.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vuorovaikutus, ihmisten välinen kommunikointi. – Kaikki lähtee asiakaspalvelusta. Jos asiakas saa kohteliasta palvelua, hän viihtyy.

On kuitenkin muistettava, että tunnelma on aina henkilökohtainen kokemus. Esimerkiksi joku haluaa olla yleisessä saunassakin omine ajatuksineen. Joku toinen kaipaa puolestaan juttuseuraa.

Vanhaa ja pysyvää Kyselyyn vastasi 67 henkilöä. Vastaajien mukaan hyvään tunnelmaan vaikuttavat eniten juuri rauhallisuuden ja kiireettömyyden tunne, toisten ihmisten läsnäolo ja aistituntemukset.

Seuranpidolla korostui olevan siis kaksi puolta. Toisia ihmisiä toivotaan saunaan mukaan, sillä ollaanhan yleisessä saunassa. – Mutta ei siis liikaa. Ahtaus ja meteli tuntuvat heikentävän saunakokemusta.

Löylyt ovat saunassa a ja o. Palautteen mukaan kovia löylyjä näytetään siedettävän paremmin kuin liian mietoja.

Juomaa tulee olla tarjolla, talon puolesta ainakin vettä. Saunaoluet kuuluvat vastanneiden mielestä asiaan, mutta selkeä päihtyminen on häiritsevää.

Myös puhtaus on tärkeä tunnelmatekijä. Tahmainen suihkun lattia tai likaiset saunan lauteet häiritsevät jopa muuten hyvää kokemusta.

Entä sauna rakennuksena? Useimmille yleinen sauna edustaa jotain vanhaa ja pysyvää, myös rakennuksena. – Vaikka rakennus ei olisikaan oikeasti vanha, niin puun, tiilin ja kiven käyttö rakennusmateriaalina antavat tilalle perinteikkyyttä. Savun tuoksu tuo aina tunnelmaa.

Yleisten saunojen vetovoimaa lisäävät tutkimuksenkin mukaan erilaiset hyvinvointipalvelut.

Toisaalta enemmistö tulee yleiseen saunaan edelleen vain saunomaan, rentoutumaan ja tapaamaan tuttuja.

Savolainen sai opinnäytetyöhönsä apurahan Suomen Saunaseuralta. ❖