4.1 Ikääntyvä väestö valtakunnan politiikassa

kittävämpi osa on tulevina vuosina ikäihmisiä. Ikäystävällisyyden huomioimiseen ja ikääntyvien tarpeisiin tuleekin jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Ikääntyneiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen ennakointia ja muuttuviin tarpeisiin varautumista tulee vahvistaa kunnissa entistä tehokkaammin ja entistä varhaisemmin. Kunnan tehtävä on tukea myös ikääntyvien omaa ennakointia ja varautumista. Neuvontaa ja opastusta erilaisista kotona asumista tukevista ratkaisuista tulisi olla tarjolla jo ennen toimintakyvyn heikkenemistä.

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan asuntopolitiikan yhtenä toimenpiteenä on auttaa väestöltään vähenevien alueiden kuntia ja yhteisöjä sopeuttamaan kiinteistökantaansa vähenevään kysyntään ja korjaamaan olemassa olevaa ARA-asuntokantaa ikääntyville sopivaksi (Valtioneuvosto 2019, 53). Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma on osa hallituskauden ikäohjelman kokonaisuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu ikääntyneiden asumisen hyvien ratkaisujen, kuten yhteisöllisen asumisen ja yhteisökotien rakentamisen kehittäminen ja tukeminen. Myös esteettömyyden parantaminen sekä muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän väestön asumisen turvallisuus mainitaan ohjelmassa (Mts. 54). Ikäsyrjinnän torjunnan, ikääntyneiden osallisuuden ja arvokkaan vanhuuden korostaminen EU:n päätöksenteossa nähdään tärkeänä (Mts. 72). Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on ikäystävällisyyden edistäminen: ”Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.” (Valtioneuvosto 2019, 148) Hallitusohjelmassa mainitaan myös maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö lasten ja nuorten, ikääntyneiden, haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa (Valtioneuvosto 2019, 155). Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti on laadittu poikkihallinnollisen asiantuntijaryhmän toimesta ikäohjelma. Ohjelmassa on määritelty hallituskauden aikana käynnistettävät toimenpiteet väestön ikääntymisestä seuraavan yhteiskunnalliseen muutokseen varautumiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 9). Ikäohjelmassa on määritelty väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin liittyvät pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteet vuoteen 2030 (Mts. 13). Ikäohjelmassa 2030 kuvataan pitkän aikavälin toiminnallisena tavoitteena väestön ikääntymiseen varautuminen laaja-alaisesti ja kestävästi. Ikäohjelma on rakennettu kuuden vaikuttavuustavoitteen ympärille: • Ikääntyvien työikäisten toimintakyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet • Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään • Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema ikääntyvässä yhteiskunnassa • Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia • Asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä • Palvelut toteutetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 28).

Ohjelmassa iäkkäiden toimintakyvyn toivotaan parantuvan siten, että aktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrä kasvaa ja keskimääräinen intensiivistä hoitoa ja huolenpitoa edellyttävä aika lyhentyy (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 29). Ohjelmassa painotetaan myös ikääntymiseen varautumista ja sen aloittamista keski-iässä ja jatkamista eläkkeelle siirryttäessä (Mts. 32). Itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat nähdään tärkeänä tekijänä hyvinvoinnin parantamisessa. Yhteiskunnan tulisikin tukea ikääntyneiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa (Mts. 34). Vapaaehtoistyön aseman vakiinnuttamiseksi julkisen sektorin tulisi tunnistaa ja mahdollistaa vapaaehtoistoimintaa yhteiskuntaa ja vapaaehtoisia hyödyttävällä tavalla. Tärkeää on, että paitsi iäkkäät ovat vapaaehtoistyön kohteina, he myös osallistuvat yhä enemmän vapaaehtoistyöhön. Läheisapuun ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen voi lisätä ikääntyvien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 37).

Ikäohjelmassa asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä koskeviksi tavoitteiksi vuoteen 2030 mennessä on kirjattu seuraavat: • Ikääntyneille soveltuvia esteettömiä ja muunneltavia asuntoja on kehitetty, korjattu ja rakennettu • Asuinympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä on huomioitu ikääntyvien ja iäkkäiden tarpeet • Ihmiset itse ennakoivat ja varautuvat ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen ja siihen liittyvien palvelujen haasteisiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 40).

Ikäystävällisyys merkitsee esteettömyyttä ja turvallisuutta niin asunnon kuin asuinympäristönkin näkökulmasta. Asuinympäristöä voidaan suunnitella, kehittää ja rakentaa siten, että se mahdollistaa toimimisen ja osallistumisen silloinkin, kun liikkuminen vaikeutuu ja aistien toiminta heikkenee. Muisti- ja ikäystävällinen ympäristö käsittää fyysisten tekijöiden lisäksi myös sosiaaliset tekijät (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 40). Ikäohjelmassa ikääntyneiden asumiseen liittyen pidetään tärkeänä varhaista ennakointia ja varautumista tuleviin asumistarpeisiin. Tämä varautumisen tarve koskee niin kansalaisia, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä kuin kiinteistö- ja rakennusalan toimijoitakin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 41). Iäkkäiden tarvitsema hyvinvointia ja terveyttä edistävä laadukas hoito ja huolenpito varmistetaan ikäohjelman mukaan palveluja uudistamalla. Palveluintegraatio ja kustannusvaikuttavien palvelujen järjestäminen varmistetaan asiakas- ja palveluohjauksella. Kotiin annettavissa palveluissa käytetään akuuttihoidon, kuntoutuksen ja omaishoidon toimintamalleja, palveluita ympäri vuorokauden ja toiminnanohjausjärjestelmiä, jotka tukevat henkilöstön joustavaa kohdentamista asiakkaiden tarpeen mukaan. Turvallista kotona asumista pyritään lisäämään eri toimialojen yhteistyönä (mm. liikunta, liikenne, koulutus, kulttuuri, ruokapalvelut) (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a, 42). Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2022 kiinnitetään huomiota ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen. Keskeistä tässä on asukkaiden toiveiden ja itsemääräämisen huomioiminen sekä kustannustehokas palvelurakenne (YM 2020, 2). Toimenpideohjelman tavoitteena on: • parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa • tukea ikääntyneiden omaa ja kuntien ennakointia ja varautumista asumiseen • tukea ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä (YM 2020, 5).

Toimenpideohjelma painottuu kuntien ja kansalaisten tukemiseen näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Ikääntyneet ovat suuri väestöryhmä, jolla on erilaisia tarpeita. Asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Painopisteinä ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa ovat: • Ikääntyneiden ja kuntien asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistaminen • Ikääntyneille sopivien asuntojen korjaamisen, kehittämisen ja rakentamisen tukeminen » asuntojen ja asuinrakennusten korjaamisen edistäminen » tarpeita vastaavien asumisratkaisujen kehittäminen, myös yhteisöllinen asuminen ja palveluasumisen ratkaisut • Ikä- ja muistiystävällisten asuinympäristöjen kehittämisen tukeminen » hyvien käytäntöjen levittäminen ja kehittäminen (YM 2020, 5).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen rakenneuudistus astuu voimaan 1.1.2023. Samaan aikaan tulee voimaan myös iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistuksen toinen vaihe, jolla pyritään parantamaan erityisesti kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Uudistuksessa tulee muutoksia sosiaalihuoltolakiin ja vanhuspalvelulakiin sekä asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021). Kotiin annettavien palvelujen osalta uudistuksella pyritään varmistamaan ikääntyneiden mahdollisuus elää kodissaan turvallisesti ja saada kotiinsa tarpeidensa mukaiset palvelut. Kotihoitoa voi jatkossa saada kaikkina vuorokauden aikoina. Tukipalveluiden (mm. Siivous-, ateria- ja asiointipalvelu) rooli iäkkäiden ensimmäisen, toimintakykyä tukevana palveluna täsmentyy (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021). Asumispalveluiden osalta uudistuksessa painotetaan monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien luomista siten, että ikääntyneille voidaan tarjota joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat jatkossa yhteisöllinen asuminen, ympärivuorokautinen palveluasumisen sekä tilapäinen ja tuettu asuminen (Valtioneuvosto 2022, HE231/2021).