1 minute read

Ympäristötekniikka kasvaa moneen suuntaan

Tuoreet ympäristötekniikan insinöörit Eevi Minkkinen (vas.) ja Suvi Hackman ovat sitä mieltä, että yksittäinen ihminen pystyy tekemään paljon luonnon hyväksi arjen mukavuudesta tinkimättä.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Ympäristötekniikka keskittyy ilmastomuutoksen hallintaan ja kestävään kehitykseen muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Kyseessä on tulevaisuuden ala, joka kasvaa jatkuvasti ja moneen suuntaan. Luontoarvojen säilyminen on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista.

Tänä keväänä Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistui bio- ja kiertotalouden tiimiin kaksi ympäristötekniikan insinööriä, Suvi Hackman ja Eevi Minkkinen. Hackman aloitti energiatekniikan parissa, mutta ympäristötekniikkaan suuntautuvien opintojaksojen imaistaessa mukaan ala vaihtui. Hän kuvailee itseään näin.

– Luontoa rakastava, mukavuudenhaluinen Savonian bio- ja kiertotalouden tiimin uusi vahvistus, jonka unelmana on kehittää ratkaisuja, jotka vievät maailmaa luontoa kunnioittavaan suuntaan, arjen mukavuudesta tinkimättä.

Eevi Minkkinen on myös aina ollut kiinnostunut luonnosta ja ympäristöstä. Hän suuntasi opinnot alalle, joilla on mahdollista kehittää jotain uutta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin hyväksi. Tämä valinta tuntui hänestä luontevalle.

– Koin myös, että kyseiset opinnot kouluttavat minut kasvavalle ja monipuoliselle alalle, jossa on mahdollista työllistyä erilaisiin työtehtäviin oman kiinnostuksen mukaan. Haaveena on jatkaa vielä opintoja ympäristötieteiden puolelle.

SUURIMMAT HAASTEET

Mitä sitten vastavalmistuneet ajattelevat tulevaisuuden haasteista? Listalta löytyy merkittäviä globaaleja kysymyksiä, kuten luonnonvarojen ylikulutus, päästöt ilmaan, vesistöihin tai maaperään. Ongelmana on myös yhteiskunnan lisääntyvä energiatarve yhdistettynä päästövähennysten välttämättömyyteen.

Yhteiskunnallisesti iso kysymys on, mitä yksittäinen ihminen pystyy tekemään luonnon hyväksi arjen mukavuudesta tinkimättä. Hackman ja Minkkinen heittävät ilmaa muutamia konkreettisia ajatuksia.

– Asennemuutos eli välinpitämättömyydestä luopuminen, esimerkiksi kasvomaskeja ei heitettäisi maahan, vaan maltettaisiin kuljettaa se taskussa seuraavalle roskikselle. Perinteisiä keinoja ovat muun muassa kulkuvälineen valinta, valojen sammuttaminen, suihkujen lyhentäminen ja veden lämpötilan pienikin laskeminen.

Tuoreet insinöörit näkevät, että tuunaamista ja korjaamista pitäisi suosia enemmän, esimerkiksi suutareiden ammattitaito on nyky-yhteiskunnassa kertakäyttökulttuurin myötä harmillisen aliarvostettua. Sijoittaminen laatuun ja ajattomaan suunnitteluun on monesti pitemmän päälle myös taloudellisesti kannattavampaa.

– Vaihtoehtona on myös kestävämmän vaihtoehdon suosiminen. Jos on mahdollisuus valita kahden tuotteen välillä, kannattaa valita ekologisemmin valmistettu tuote. Kuluttaja voi äänestää jaloilla, jolloin hänellä on mahdollisuus ohjata yritysten toimintaa kestävämpään suuntaan.

Hackmanin ja Minkkisen lista jatkuu ja yllä on vain muutamia esimerkkejä. Suomen he näkevät 30 vuoden kuluttua: monimuotoisuuden väheneminen on saatu pysäytettyä ja luonto on läsnä myös kaupunkikuvassa.

– Pitkässä juoksussa ihmisen aiheuttama ympäristökuormitus on vähentynyt. Suomen ylikulutuspäivä on lähempänä vuoden loppua kuin alkua.

This article is from: