2 minute read
Pääkirjoitus Petri Järvinen
BE A PART OF THE LEGACY
BE A PART OF THE LEGACY
Advertisement
Also available with a green dial.
Also available with a green dial.
TECHNICAL SPECIFICATION:
TECHNICAL SPECIFICATION: Steel 316 L Steel 316 L 30 ATM ( 900 Feet ) Sapphire glass Ceramic Bezel Swiss Automatic Movement 30 ATM ( 900 Feet ) Sapphire glass Ceramic Bezel Swiss Automatic Movement SLN Dial 5 year warranty SLN Dial Limited edition 200 PC 5 year warranty Limited edition 200 PC For more information or pre orders info@carlgustafwatches.se For more information or pre orders info@carlgustafwatches.se
THE 900 F SERIES IS NOW AVAILABLE FOR PRE ORDER.
CARL GUSTAF WATCHES ARE MANUFACTURED IN LIMITED SWEDISH DESIGN EDITION BY EXPERIENCED WATCHMAKERS IN SWITZERLAND. SWEDISH DESIGN
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.
Muistan kun nuorena kultaseppänä ja valmistajana vein tavaraa Tornin ja Marskin korumessuille. Valmistimme silloin suuria määriä kulta- ja hopeakoruja tukkureille myytäväksi. Valmistusmäärät silloin saattoivat olla tuhansia pareja per malli ja minimimäärä tilauksissa oli 100 paria per malli.
Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Vuosien 1990–1993 aikana oli vaikutukset nähtävissä korualallammekin. Omasta näkökulmasta kuitenkin lama-aika oli edullisille koruille hieman suosiollisempi ja sen huomasimme omassa tuotannossamme. 90-luvun alussa Tornin ja Marskin korumessuilla käytiin kauppaa, mutta samalla oli keskustelua kuinka ennen eli 60-80 luvuilla kaikki oli paremmin. Erityisesti minulle – nuorelle 25-vuotiaalle, jolla juuri oli alkanut hommat toimimaan – oli raskasta kuunnella ”kuinka ennen oli paremmin” -keskusteluita. Mieleeni jäi kahden 50–60 vuotiaan henkilön ”kuinka ennen oli paremmin” -keskustelu ja että onneksi kohta pääsevät eläkkeelle ja pois tästä hullunmyllystä. En tietenkään sanonut mitään, kun ei ollut riittävästi kokemusta tai perspektiiviä asiaan, olinhan vasta aloittanut koruhommat vuonna 1983. Kuitenkin selvästi muistan miettineeni että jos tuntuu että ei pärjää, osaa tai hallitse tilannetta onkin parempi jäädä eläkkeelle ja antaa nuorempien hoitaa hommat.
Nyt kun olen itsen tätä kirjoittaessa 56-vuotias mieleeni hiipii väkisinkin nuo keskustelut ja menneet hyvät ajat 90-luvulla, jolloin vielä kauppaa käytiin tosissaan. Tämä saikin minut pohtimaan miten hyvin asiat olivatkaan 60–80-luvuilla? Vai olivatko ne lainkaan parempia? Mietin myös että missä ovat ne nuoret toimijat nyt, ne jotka ajattelevat minusta ja aikalaisistani että ”väistykää, me tulemme hoitamaan hommat kuntoon”. Nämä nuoremmat toimijat joiden pitäisi nyt ottaa aktiivisesti vetovastuuta ovat juuri niitä jotka korvaavat sadon näistä ajoista.
Tässä voisi todeta kuten hyvä ystäväni kerran kysyi asiakkaalta sähköpostilla ”kukkuu onko siellä ketään?”
Eli olisiko niin että aikaansa kutakin ja katse positiivisesti tulevaisuuteen?
Petri Järvinen
P.S. Kurkkaa kuluneiden vuosien messutunnelmia sivulta 32.
