Sedun vuosikertomus 2016 by Sedu

LUKUVUOSI 2015 - 2016

KOULUTUSKESKUS SEDUN LUKUVUOSI 2015 - 2016 Sisällön suunnittelu: Sedu-viesmar Sisällön toimitus: Anna-Kaisa Koitto Taitto ja graafinen suunnittelu: Jukka Katajamäki Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Paino: Ab Forsberg Rahkola Oy Kiitos kaikille ideoijille ja sisällöntuottajille!

HYVINVOINTI, HYVÄT TAVAT & TAITAJA2016-TAPAHTUMA TA I TA J A 20 16

Y R I T TÄ J Y Y S

Taitaja - ammatillisen koulutuksen juhlaa 10.–12.5.2016 ............ 2 Sedun opiskelijoille 12 mitalia ............................................................................... 3 Paremmille palkoille ammattikoulusta? ....................................................... 6 Getting familiar with another culture is as important as competing ................................................................................. 7 Duudsonit Activity Parkin kaveri-ilta oli menestys ............................ 8 Stadista Seinäjoelle ......................................................................................................... 9 Ainutlaatuisia hetkiä – komeita kokemuksia ......................................... 10 Tulevaisuus on jotain aivan muuta kuin luulet .................................... 12 Taitaja-mökit Suomen parhaiden maalareiden käsittelyssä .. 14 Taitavin Taitaja9-joukkue v. 2016 tulee Forssasta ............................. 16 Taitajien taitaja Tuure Ruhanen ......................................................................... 17 Taitajissa keitetään kiireisten äitien ruokaa ............................................ 17 Kestävän kehityksen voitto kuljetuslogistiikka-lajille .................. 18

Osuuskunta tukee yrittäjyyttä ja työllistymistä ................................. 40 Joonas Salmela kilpaili maataloustaidoissa Luxemburgissa .............................................................. 41 BMW kerää katseet ........................................................................................................ 42 Yrityskylässä vastuu jaetaan ................................................................................. 43 Sedu taitaa puurakentamisen - Periskooppi-näkötorni ............. 44 Allu-kala viihdyttää Asuntomessuilla .......................................................... 46 Menestyjä tarvitsee aina tukijaa ....................................................................... 47

K AT S AU K S E T Sedun uusi organisaatio 1.1.2016 .................................................................... 19 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun Taitaja-vuosi täynnä elämyksiä ja haasteita ........................................... 20 Sedun strategia 2020 ................................................................................................... 21 Sedu Aikuiskoulutuksen koulutustarjonta laajeni vuodenvaihteessa ....................................................................................... 22 Kurikan Kampus porttina kaupungin keskustaan ............................ 23 Osaamisperusteisuus lähtökohtana uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa ..................................... 24 Oppikorjaamon kautta opiskelemaan ........................................................ 25

K A NS A IN VÄ L IS Y Y S Aleksi ja Samu Maltalla työssäoppimassa ............................................... 48 Sedu koordinoi uutta metsäalan kansainvälistä koulutusta ....................................................................................... 50 Kansainvälinen opiskelijakiikkuvuus ............................................................ 51 Lapualta löytyy lähtijöitä maailmalle .......................................................... 52 Teacher,s work practice in Ireland ................................................................... 53

KO U LU T US K U N TAY H T Y M Ä Osaava Sedun henkilöstö ....................................................................................... 54 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat ..................... 55 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamusjohto ...................... 56 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän talouden tunnusluvut ................................................................................................ 59 Sedu Aikuiskoulutuksen keskeiset tunnusluvut 2015 .................. 60

Kahta samanlaista päivää ei ole ......................................................................... 31 Syötävän hyviä tekijöitä - elintarvikeala .................................................... 32 Oppia opiskelijoille, iloa koko talon väelle ............................................. 34 Teemapäivät Lapuan Sedussa ............................................................................ 35 Vaatetusalalla kukoistaa aktiivisuus .............................................................. 36 Automaatioasentaja tähyää avustustehtäviin ..................................... 37 Värikäs aikamatka 1970-luvulle ......................................................................... 38

SISÄLTÖ S I S Ä LTÖ

Y K S ILÖ L L IS E T O P INP O LU T

SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ

#Simulaatioloikka Koskenalantiellä ............................................................... 27 Digiope nielaisee norsun palasina ................................................................. 28 Maalarit oppivat digisti ............................................................................................. 29 3D-paja palvelee ............................................................................................................. 30

SISÄLTÖ

D I G I TA A L IS U US E T ENEE

TAITAJA2016 – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JUHLAA 10.–12.5.2016 SOFTENGINE SOMETHING BETTER Ammattien kirjo ja ammatillisen koulutuksen huikean monet mahdollisuudet esiteltiin yleisölle kolmen päivän ajan. Käsillä tekemistä ja ammattitaitoa arvostetaan mutta harvoin pääsee kokemaan näin laajaa kattausta. Edellisen kerran Taitaja-tapahtuma järjestettiin Seinäjoella 2004. Tekemisen ilon aisti kilpailijoista ja tapahtumanjärjestäjistä. Alueen painopisteet, mm. Juurista jalostukseen, näkyivät kilpailutehtävissä. VIP-ruokailu Seinäjoella keräsi kiitosta. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta Paula Juurakko ja hänen elämysruokailuun keskittyneet restonomiopiskelijat sekä Sedu Aikuiskoulutuksen kesätapahtumia varten järjestämä koulutus yhdistivät voimansa laadukkaan ruokailun toteuttamiseksi. Sedun elintarvikeala valmisti makupaloja ja konditoria-ala Taitaja-leivokset. Taitaja2016-tapahtumassa kilpaili • 419 suomenmestaruutta tavoittelevaa ammattiin opiskelevaa alle 20-vuotiasta nuorta, • 38 kansainvälistä kilpailijaa, • 108 Taitaja9-finaaliin osallistuvaa 9-luokkalaista, • kolmeen näytöslajiin kutsuttuna 21 osallistujaa. Yhteensä 59 koulutuksenjärjestäjän opiskelijat kilpailivat Taitaja2016-finaalissa Seinäjoella.

Te olette avainhenkilöitä kehittämään suomalaista työtä ja työelämää. Visaiset ongelmat tarvitsevat käytännöllisiä ratkaisuja. Suomi menestyy työllä, yrittämisellä, tekemällä asiat uudella tavalla, tapahtuman suojelija, pääministeri Juha Sipilä kannusti Taitaja-nuoria puheessaan tapahtuman avajaisissa.

Taitaja2016-tapahtuma Seinäjoella ylitti kävijätavoitteensa: kolmen päivän aikana tapahtumassa vieraili 43 700 kävijää.

SEDU KAHMI 8 KULTAA Koulutuskeskus Sedu lähti Taitaja2016-kilpailuun Suomen suurimmalla joukkueella, 32 kilpailijaa 19 eri lajissa. Tuloksissa Sedun joukkue sijoittui loistavasti 12 mitalillaan: 8 kultaa, 2 hopeaa, 2 pronssia. Jyväskylän ja Jämsän ammattiopisto hankki yhteensä 14 mitalia, joista 4 kultaisia. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijoita esiintyi Taitaja2016-finaalissa 27. Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta finaalissa kilpaili 20 opiskelijaa, ja koulu matkasi kotiin 11 mitalia mukanaan, joista neljä kultaisia. Turun ammatti-instituutti otti yhteensä 11 mitalisijaa, joista neljä oli kultaisia. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä PKKY otti niin ikään 11 mitalia, joista 4 kultaisia. (Huom! Mitalilaskelmat on tehty lajivoittojen mukaan, esim. yrittäjyys-lajissa kilpaillaan kolmihenkisin joukkuein mutta se on merkitty tilastoon yhtenä mitalina.)

autonasennus: Henri Elenius (kultaa)

tarjoilija: Matilda Aly (kultaa)

talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Veikko Onnela (kultaa)

vaatteenvalmistus: Krista Iso-Aho (kultaa)

SEDUN OPISKELIJOILLE 12 SM-MITALIA Suomen suurin ammattitaidon SM-kilpailuihin osallistunut joukkue loisti ammattiosaamisellaan: kahdeksan kultaa, kaksi hopeaa, kaksi pronssia ja tukku hienoja sijoituksia sekä ennen kaikkea onnistumisia - ja monta mahdollisuutta kehittyä.

putkiasennus: Juho Mäkelä Kurikan Sedusta (valmentaja Heikki Rantamäki)

Ammattitaidon SM-finaalissa Seinäjoen Taitaja-tapahtumassa 10. – 12.5. kilpailivat Koulutuskeskus Sedun opiskelijat:

talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Veikko Onnela Sedusta Seinäjoelta Kirkkokadulta (valmentaja Hannu Rissanen)

KULTAA

tarjoilija: Matilda Aly Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Eija Kalliokoski)

autonasennus: Henri Elenius Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Jani Mikkilä) koneistus: Markku Niemi Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Ari Lantela)

sähköasennus: Tomi Vuorijärvi Lapuan Sedusta (valmentaja Lasse Ruotsala)

vaatteenvalmistus: Krista Iso-Aho Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Reetta Varpula)

HOPEAA kuljetuslogistiikka: Juhani Virtanen Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Konsta Jousmäki)

ilmastointiasennus: Maunu Rentola Sedusta Seinäjoelta Kirkkokadulta (valmentajana Arto Martikkala)

sähköasennus: Tomi Vuorijärvi (kultaa)

koneistus: Markku Niemi (kultaa)

putkiasennus: Juho Mäkelä (kultaa)

kuljetuslogistiikka: Juhani Virtanen (kultaa)

TaitajaPLUS-laji puhdistuspalvelu: Mari Kohtaniemi Sedusta Seinäjoelta Upankadulta (valmentaja Katja Okutan)

lähihoitaja: Emmi Tyni ja Salla Uusi-Luomalahti (7. sija) Seinäjoen Sedusta Koskenalantieltä (valmentaja Kati Ojaniemi)

PRONSSIA

maalaus ja tapetointi: Elisa Plukka (7. sija) Seinäjoen Sedusta Kirkkokadulta (valmentaja Jouko Peltokangas)

levy ja hitsaus: Saku Pirilä Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Mika Lassila) vaatteenvalmistus: Eveliina Haapanen Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Reetta Varpula)

HIENOJA SIJOITUKSIA hiusmuotoilu: Riina Kahra (5. sija) Seinäjoen Sedusta Kirkkokadulta (valmentaja Minna Busch) koneistus: Elias Haapamäki (7. sija) Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Ari Lantela) koneistus: Lalli Poukka (6. sija) Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Ari Lantela) kuljetuslogistiikka: Tuomas Peltola (4. sija) Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Konsta Jousmäki)

matkailu: Veera Muilu ja Julia Roumio Lapuan Sedusta (7. sija) (valmentaja Mervi Paussu) mekatroniikka: Arttu Hirvelä ja Jari Rintamäki (4. sija) Seinäjoen Sedusta Kirkkokadulta (valmentaja Jaakko Korkonen) puhdistuspalvelu: Terhi Hietikko (4. sija) Seinäjoen Sedusta Upankadulta (valmentaja Katja Okutan) puhdistuspalvelu: Annukka Paulasaari (5. sija) Seinäjoen Sedusta Upankadulta (valmentaja Katja Okutan) putkiasennus: Jussi Koskela (8. sija) Kurikan Sedusta (valmentaja Heikki Rantamäki) putkiasennus: Atte Lauttamus (7. sija) Seinäjoen Sedusta Kirkkokadulta (valmentajana Arto Martikkala)

TaitajaPLUS-laji puhdistuspalvelu: Mari Kohtaniemi (hopeaa)

ilmastointiasennus: Maunu Rentola (hopeaa)

vaatteenvalmistus: Eveliina Haapanen (pronssia)

levy ja hitsaus: Saku Pirilä (pronssia)

taloushallinto: Emma Järvinen ja Christel Juuse (6. sija) Sedusta Seinäjoelta Koulukadulta (valmentaja Hakola-Sippola Eila; Kankkonen Arja) taloushallinto: Ida Plosila ja Miia Uittomäki (7. sija) Sedusta Seinäjoelta Koulukadulta (valmentaja Hakola-Sippola Eila; Kankkonen Arja) vaatteenvalmistus: Essi Gröhn (4. sija) Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentaja Reetta Varpula) Muistetaan myös Ähtärin Tuomarniemen opettajien työ, vaikka virallisesti opiskelija aina edustaakin Tredua. metsäkoneen käyttö: Ossi Mäki-Latvala (3. sija) opiskelee Sedussa Ähtärin Tuomarniemellä (valmentajana Mika Laukkanen) mutta edustaa Tredua

Näytöslaji Lihatuotteiden valmistus Laitamäki, Toni (4. sija) Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentajana Rainer Roukala, Atria Oy)

NÄYTÖSLAJEISSA

Näytöslaji Turvallisuusala Latvanen, Noora (3. sija) Kurikan Sedusta (valmentajana Joni Lehtinen)

SM-mitaleita ei jaeta mutta suoritukset arvioidaan CISmenetelmän mukaisesti. Näytöslaji Elintarvikkeiden valmistus Kentta, Tiina (4. sija) Seinäjoen Sedusta Törnäväntieltä (valmentajina Pirjo Kenkkilä ja Marjo Niskala)

PAREMMILLE PALKOILLE AMMATTIKOULUSTA? Ammatillinen koulutus kaipaa ansaitsemansa profiilin noston, uskoo João Santos. Seinäjoen Taitaja 2016-kilpailun kansainvälisen seminaarin pääpuhuja, Euroopan komission Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus -pääosaston yksikön varajohtaja João Santos esiintyi seminaariyleisölle innostavalla tyylillään. Santos maalaili tulevaisuudennäkymiä Euroopan tasolla, keskiössä talous, koulutus ja työ. Santosin mukaan työn murros jatkuu digitalisaation myötä. Digitalisaatio vaatii työntekijöiltä aivan uudenlaisia taitoja. Näitä samoja taitoja tarvitaan myös elämässä yleensä – jotta selviäisi arjesta ja voisi osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin. – Oppiminen muuttuu ja on jo muuttunut. Nyt kuka vain voi oppia mitä vain, koska vain, Santos kärjisti. – Tietenkin koulutusta sen perinteisessä muodossa tarvitaan, totta kai, mutta oppiminen on silti muuttu nut radikaalisti. Ihmisillä on myös enemmän valinnan vapautta. He voivat hankkia taitoja, joita he oikeasti tarvitsevat. Ja sivuuttaa itselleen toisarvoiset aiheet. Tämän osaamisen ja oppimisen pirstaloitumisen Santos näkee voimavarana. Työelämä tarvitsee monenlaista osaamista. – Kompastuskivi on, että osaajat ja osaajien tarvitsijat eivät kohtaa. Meidän pitäisi keksiä parempia tapoja tuoda osaamista esille niin, että työmarkkinat ja työn hakijat löytävät toisensa. Ja osaamisella tarkoitan kaikkea osaamista, oli se hankittu mitä kautta tahansa, muodollisella koulutuksella tai muita reittejä.

Santos ennakoi yleisölle heinäkuussa julkistettavaa osastonsa esitystä, jossa annetaan suosituksia ja ehdotuksia myös koulutuksen kehittämiseksi. – Nyt ehkä sanotte, että ettekö te siellä Brysselissä parempaan pysty, Santos veisteli. – Lopullinen esitys ei ole vielä valmis, joten malttakaa mielenne. Santos kertoi Brysselissä laaditusta ohjelmasta, jonka keskiössä on edellä mainittu osaamisen näkyväksi tekeminen. Myös niin, että koulutus ja osaaminen olisivat vertailukelpoisia ja todennettavia myös kansainvälisesti. Sen lisäksi on nostettava ammatillisen koulutuksen profiilia niin, että suuri yleisö todella ymmärtäisi, mistä ammattikoulutuksessa on kysymys. –

Ammattikoulutuksen vetovoimaa on kasvatettava. Ihmisten on hyvä huomata, että ammattikoulutus voi olla mainio urapolku ja johtaa vaikka miten hyväpalkkaisiin hommiin. Mahdollisuudet ovat todella hyvät, ne eivät kalpene muiden koulutusmuotojen rinnalla yhtään.

João Santos kiitteli Taitaja2016-järjestelyitä ja iloitsi runsaasta kansainvälisestä vierasjoukosta. Hän viesti, että niin paljon kuin työ ja koulutus ovatkin muuttuneet, koulutuksen ja itsensä kehittämisen merkitys menestystekijänä ei ole vähentynyt. Päin vastoin. Kirsi Haapamatti

GETTING FAMILIAR WITH ANOTHER CULTURE IS AS IMPORTANT AS COMPETING kukkasidonta: Brigitta Allemann (Viro)

tarjoilija: Erik Tammeleht (Viro)

The English and Dutch guests are competing in Safety and Security, Beauty Therapy and Hairdressing Skills. A group, which includes competitors, coaches and teachers, is in Finland to explore the Finnish way of teaching in their field and share their experiences.

Co-operation between the European schools is important, because examinations between the Netherlands, England and Finland are being standardized. Even more important in this time is to get to know different cultures and learn to work with people from different cultures.

Education in Security Services in Netherlands has exchanged students and teachers with Finland for many years and they have good experiences for short-term, few weeks student exchanges with Vocational Education Center Sedu in Kurikka.

- Meanwhile you can also compete a little. Especially so, because security services are not included in vocatio nal skills competitions in England, tells Pat Kavanagh.

Kristiina Väliniemi / käännös Kirsi Haapamatti

Being on their own is a very healthy lesson for students. When they come back from Finland, they have grown mature. Studying abroad for a while is a good thing to write in your CV, the Dutch teachers Eric de Graaf and Arnold Timmer believe.

DUUDSONIT ACTIVITY PARKIN KAVERI-ILTA OLI MENESTYS Keskiviikkoiltana Duudsonit Activity Park (DAP) täyttyi taitajista, kun odotettu kaveri-ilta vihdoin alkoi. Ilo oli ylimmillään ja nauru raikui, kun 700 nuorta nautti toistensa seurasta ja temppuilusta Taitaja2016-tapahtumaan kuuluvissa ”Ehtoopileissä”. DAPissa tarjolla oli puistossa puuhailun ja yhdessäolon lisäksi hyvää ruokaa, palautumis- ja rentoutusharjoitteita kisailjoille, hierontapisteitä, diskoa ja paljon muuta. Nähtiinpä nuorten kanssa tanssilattialla myös Seinäjoen Taitajien kilpailujohtaja Liisa Lähdesmäki. – Täällä on ihan supersiistiä, hiki tulee ja tulee liikuttua, hihkuivat Sedu Upankadun opiskelijat Maiju Hannula ja Sohvi Peltokangas jorauksen lomassa ja kiittelivät, että tällaisia tapahtumia järjestetään. Pääkaupunkiseudulta, Keskuspuiston ammattiopistosta tulleet kisaajat, Nette Tuominen ja Janica Hirvenkivi nauttivat illasta. – Tämä oli kisapäivän kruunaus, Janica tuumasi. Tytöt tykkäsivät eritoten maittavista hampurilaisista ja polkuautoilusta. Seinäjoen reissu kokonaisuudessaan on ollut oikein onnistunut.

JÄRJESTÄJÄT TYYTYVÄISIÄ Illan järjestäjät olivat syystäkin tyytyväisiä. Väkimäärä ylitti tavoitteet ja vierailijoiden iloisia ilmeitä katsoessa Ehtoopileiden emännät ja isännät saivat parhaimmat kiitokset. – On ollut ilahduttavaa huomata, että mukana on paljon kilpailijoita ja esimerkiksi kansainvälisiä vieraita, opiskelijahyvinvoinnin kehittämispäällikkö, Anu Hietarinta Sedusta kertoo. Elina Kuusisaari

STADISTA SEINÄJOELLE – IHANAA YHDESSÄOLOA KILPAILUN LOMASSA Stadin ammattiopistoa Taitajassa edustava kosmetologiopiskelija Jasmin Vuorio suitsuttaa kilpailujen kokonaistunnelmaa. Vuorion opinahjosta Seinäjoelle on matkannut 12 hengen joukkue. Nuoret yöpyvät hotelli Sorsanpesällä muutaman kilometrin päässä tapahtuma-alueelta. – On älyttömän hieno tunnelma. Reissu yhdistää meitä entistä tiiviimmin. Iltaisin kokoonnumme jonkun meistä huoneeseen juttelemaan, syömään ja katselemaan leffoja. Ja tietenkin puhumaan kisoista. Iltaisin jännitän aika paljon seuraavaa päivää, kauneudenhoito-lajin finaaliin päässyt Jasmin Vuorio sanoo. Itse kisatilanteessa jännitys on kuitenkin tiessään. – Kumma juttu, mutta olen osannut olla aika rento kilpailutilanteessa. Minua ei häiritse kuvaajat eikä se, että tuomarit kiertelevät tässä. Seinäjoen Taitaja-kilpailu on Vuoriolle toinen ammattitaidon SM-kisamatka. – Viime vuonna en päässyt näin pitkälle, ensi vuonna opintonsa valmiiksi saava Vuorio sanoo. Kilpailupäivät ovat kiireisiä, mutta Jasmin Vuorio nauttii. – Vaikka me kosmetologit kilpailemme toisiamme vastaan, on meillä keskenämme hyvä, yhteisöllinen tunnelma. Kaikki kannustavat toisiaan ja ovat ystäväl lisiä. Toivoisin, että tämän kaltaisia tapahtumia olisi useammin. Tämä on ollut ihan parasta. Kirsi Haapamatti

Taitaja2017-tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 16.–18.5.2017 Ammattitaidon SM-kilpailujen pääjärjestäjänä Skills Finlandin yhteistyökumppanina Stadin ammattiopisto kilpailujohtaja Sari Karjalainen Katso lisää w w w. t a i t aj a2 017. f i

AINUTLAATUISIA HETKIÄ – KOMEITA KOKEMUKSIA Etelä-Pohjanmaa on monelle kansainväliselle matkailijalle vielä löytämätön helmi. Sedu tekee omalta osaltaan työtä sen eteen, että yhä useampi matkailija tai konferenssivierailija suuntaisi maakuntaamme. Taitaja2016-tapahtuma tarjosi tähän hienon tilaisuuden. Taitaja-viikon aikana tarjosimme laajan kattauksen ohjelmaa noin 300 kansainväliselle vieraallemme. Maakuntaan matkasi kansainvälisiä kilpailijoita, valmentajia, seminaariosallistujia sekä eri hankkeiden vieraita yhteensä 26 maasta. Kauimmaiset heistä saapuivat Brasiliasta, Kanadasta ja Kiinasta. Aalto-keskuksen opastukset urkukonsertteineen olivat vieraille mieluisia kokemuksia. Suomalainen ilta Kuortaneen Urheiluopistolla keräsi yhteen huimat 160 kansainvälistä vierasta. Illan ohjelmasta vastasivat Lapuan matkailualan

opiskelijat opettajansa Leena Korven johdolla. Haitarilla soitetun Finlandian aikaan ajoittunut upea auringonlasku järvelle kruunasi illan ja toi esiin palan kauneinta Suomea. Samalle viikolle ajoitimme myös kahden kansainvälisen verkostohankkeen kokoukset Ähtäriin. International Forestry sekä Health and Safety -hankkeiden (Erasmus KA2) partnerioppilaitosten opettajat ja opiskelijat pääsivät työnteon lisäksi nauttimaan Suomen luonnosta ja uusista elämyksistä. Aurinkoiseen toukokuun alkuun mahtui puissa kiipeilyä Flow Parkissa ja kirkkoveneilyä Hankavedellä. Halukkaat pääsivät vauhdin makuun nopeiden Buster-veneiden kyydissä. Suomalaiseen tapaan ei myöskään saunailtaa unohdettu, ja rohkeimmat luopuivat talviturkeistaan piristävässä järvivedessä.

Uusia kokemuksia saatiin myös metsänistutuksessa. Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvän Health and Safetyhankkeen toimijat järjestivät päätöstilaisuutensa Taitaja2016-tapahtuman yhteydessä, ja mahdollistivat kävijöille tilaisuuden testata henkilönostinta. Rohkeimmat pääsivätkin ihailemaan tapahtumaa 16 metrin korkeudesta henkilönostimen kyydissä. Kyytiin houkuttelijoina toimivat hankkeen italialaiset ja ranskalaiset opiskelijat suomalaisten paetessa paikalta parhaan kykynsä mukaan. Taitaja-viikon aikana haluttiin tarjota myös kansainvälisiä elämyksiä suomalalaisille. Global Parkissa yleisö pääsi tutustumaan esimerkiksi nepalilaisten käsitöiden tekemiseen. Nepal on tunnettu huovutetuista tuotteistaan. Sedu on tehnyt yhteistyötä nepalilaisen EPSA-toimintakeskuksen kanssa, jossa vammaiset naiset ja yksinhuoltajaäidit pystyvät parantamaan elinolojaan myymällä valmistami-

aan käsitöitä. Sedulle EPSAn naiset valmistavat käsin huovutettuja avaimenperiä, joita on annettu lahjoiksi – samalla viestittäen saajille jokaisen ihmisen työn tärkeydestä. Tapahtuman kävijät pääsivät kokeilemaan värikkäiden käsitöiden tekemistä ja toteamaan, miten kansainvälisyys on läsnä tässä ja nyt – ihan lähellä. Juha Riippi & Kirsi Lounela international@sedu.fi

ESKO VALTAOJA: TULEVAISUUS ON JOTAIN AIVAN MUUTA KUIN LUULET POSITIIVISUUDEN PUOLUSTUS -

Näin hyvin meillä on mennyt, kohti vauraampaa, parempaa maailmaa on kuljettu. Suomen bkt on kasvanut koko ajan, Esko Valtaoja viittaa diagrammiin, joka osoittaa bkt:n kasvua, aikavälinä vuosisata.

Täällä elää yksi maailman onnellisimmista kansoista, hän painottaa ja pitää varautumista huonoihin aikoihin täysin turhana – nyt suhtaudutaan tulevaisuuteen ihan väärin ja tehdään vääriä valintoja. Lamat, sodat, nälänhädät ovat kaikki totta mutta vaurauden kasvua ne ovat hidastaneet yllättävän vähän – kun seurataan bkt:n kehitystä.

KOVA TYÖ TOI RUOKAA JA ONNEA 100 VUOTTA SITTEN ”Edistys lähtee laiskoista, jotka koettavat löytää helpomman tavan tehdä asioita”, Valtaoja siteeraa Robert Heinleinia. Edessä on neljäs teollinen vallankumous, kun meidän pitää pelastaa ihminen ja maapallo, Valtaoja maalailee salintäyteiselle seminaariyleisölle Taitaja2016-tapahtuman Taitajat framilla -seminaarissa. -

Köyhän maailmanosan nousu on välttämätön. Meidän pitää luoda lisää vaurautta luontoa säästäen. Digitalisaatio ja automatisointi pitävät maailman jatkuvassa kehityksessä. Sadan vuoden kuluttua bkt on viisinkertaistunut, kun kasvu jatkuu 2–3 % vuodessa, Valtaoja laskee.

Mutta sadan vuoden kuluttua tarvitaan saasteetonta energiaa. Tietotekniikka on jo vienyt ihmisen rajattoman tiedon ääreen.

TIETO ON VALTAA Ihminen pystyy hyödyntämään nanoteknologiaa, tietokoneita, geenimuokkausta. - Ihminen voi tehdä mitä haluaa, Esko Valtoja uskoo.

”VAURAUS VAPAUTTAA MEIDÄT TYÖSTÄ” Työaika on lyhentynyt koko ajan, kun tarkastelujakso alkaa ajasta 8000 v. sitten. Maanviljelyskulttuuri sitoi ihmisen paikkaan ja työhön. Teollinen vallankumous tarjosi jo vapaa-aikaa. Esko Valtaojan ideaali on ihminen, joka tekee sen, mihin koneet eivät pysty – luovaa työtä. -

Ei meistä enää olisi kallepäätaloiksi. Onneksi oivallukset ja vauraus vapauttavat meidät perinteisestä työstä, Esko Valtaoja visioi ja kuvaa pätkätyöt luovaksi töiden vaihteluksi.

MIHIN NUORIA OPETETAAN? TARVITAANKO OPETTAJIA? -

Tieto ei ole opetuksen päämäärä vaan osaaminen, joka on yhä luovempaa, vaihtelevampaa, Esko Valtaoja sanoo ja korostaa kansainvälisyyttä: Suomi menee maailman mukana.

Luovassa laiskuudessa on mahdollisuus, mutta tarvitaan myös kovaa työtä ja riskinottoa. - Tieto ja teknologia on vasta alkua, sillä moottori ei tee mitään vaan uusi tieto on hyödyllistä vasta kun meillä on yrittäjiä. He pelastavat ihmisen ja maapallon, tulevaisuususkoinen avaruustähtitieteen professori Valtaoja juoksuttaa ajatuksiaan. -

Opettajan tärkein tehtävä on innostaa. Faktoja, temppuja ei tarvita. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan yksilö voi keskittyä siihen, mikä innostaa ja kiinnostaa. En usko, että on yhtäkään ihmistä, joka ei ole kiinnostunut mistään. Kiinnostuksen kohde voi olla musiikki, vaikkapa rap.

Valtaoja innostuu mesenaateista ja yksityisopettajista. Täystyöllisyys ei ole tavoittelemisen arvoista, työntekijöitä tarvitaan paljon nykyistä vähemmän, kun koneet, robotit tekevät kaiken monotonisen työn. Ihminen toimii luovasti ja - viihdyttäjiä tarvitaan paljon enemmän. Maailma ei ole lopussa, se on tuskin alkamassa. Usko maailmaan pitää liikkeessä, usko tietoon ja sen avulla tehtävään parempaan maailmaan: maailmassa on jo nyt enemmän ylipainoisia kuin aliravittuja. Tulevaisuus on parempi, oikeudenmukainen, reilu maailma. Ja päämääränä sivistynyt ihminen! Anna-Kaisa Koitto

Geenimuokkauksen mahdollisuudet ovat rajattomat: uusia ruokalajikkeita kehitetään, sairaudet ja taudit ovat hallittavissa.

8 Taitaja-mökkiä (maalaus ja tapetointi)

TAITAJA-MÖKIT SUOMEN PARHAIDEN MAALAREIDEN KÄSITTELYSSÄ Maalauksen ja tapetoinnin kilpailijat työstivät asuntomessuille huutokauppaan tulevia mökkejä. – Kilpailijoille on tuotteet valmiina, mutta heidän pitää itse päättää, mitä mihinkin tulee, kertoo varalajivas taava Jouko Peltokangas. – Kilpailijat vastaavat itse myös välinehuollosta ja -puhdistamisesta, hän jatkaa. Kilpailijoiden tehtävänä on tehdä huone alusta loppuun. Heidän on osattava muun muassa nauhoittaa, ylitasoittaa, pohja- ja pintamaalata kohdetta. Viimeiselle seinälle tulee muumitapetti. – Yläkerrassa on magentanvärinen osio, jossa kilpaili joiden täytyy osata mitoittaa, teipata ja käyttää sapluunaa, Peltokangas kuvailee.

8 Taitaja-luhtiaittaa (talonrakennus, kirvestyöt)

MÖKIT MYYNTIIN MESSUALUEELLE

Kattoa maalataan osittain ohennetulla maalilla ja kuultokäsittely tehdään täydellä maalilla. – Työn suunnittelu on oleellinen osa kilpailua eli missä järjestyksessä eri työvaiheet tehdään. Lattian petsaus on hyvä jättää viimeiseksi, Peltokangas naurahtaa.

Jouko Peltokangas ja lajivastaava Timo Haapolahti ovat suunnitelleet mökit. He toimittivat pahvisen pienoismallin Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennusalan opiskelijoille, jotka tekivät rakennuspiirustukset. Lopulliset mökit rakennettiin Kaks´Kättä työpajassa. – Mökin käyttö on lopulta mielikuvituksesta kiinni, päättää Peltokangas.

Kilpailussa vieraillut alan yrittäjä oli katsonut hieman ihmeissään tuomareiden millintarkkaa mittausta, koska oikeilla työmailla käytetään yleensä RYL:n määrityksiä.

Jenni Ilomäki

– Millintarkkaan mitattaessa saadaan eroja kilpailijoiden välille. On oikeudenmukaista, että suoritukset mitataan, ja kriteerit ovat etukäteen kaikkien tiedossa, perustelee Peltokangas.

MÖKIT JA LUHTIAITAT HUUTOKAUPATAAN 7.8.2016 JÄTÄ ENNAKKOTARJOUS: taitaja2016@sedu.fi

TAITAVIN TAITAJA9-JOUKKUE V. 2016 TULEE FORSSASTA Taitaja9-finaali käytiin ammattitaidon SM-kilpailuissa Taitaja2016-tapahtumassa heti tiistaina. Forssan keskuskoulun voittoisat oppilaat Tiia Virkki, Atte Haltia ja Markus Vuorinen istahtivat tuulettamaan menestystä moposkoottereiden selkään. Forssalaisten joukkue Mc Kebab oli tänään taidokkain, nopein, nokkelin ja yhteistyökykyisin. Joukkueen huoltajana toimii Ira Laakso.

TULOKSET 1. Forssan keskuskoulu Forssasta: Atte Haltia, Tiia Virkki ja Markus Vuorinen 2. Pataluodon koulu Joensuusta: Eeli Friman, Waltteri Kähkönen, Henni Rinkinen 3. Valkealan yläkoulu Kouvolasta: Elmeri Korppi, Lassi Laiho, Iida Mankki 4. Karan koulu Riihimäeltä 5. Mertalan koulu Savonlinnasta 6. Oriveden yhteiskoulu Orivedeltä

YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN Finaalierään oli selvittänyt tiensä kuusi taitavaa ja nopeaa joukkuetta, jotka ensiksi kasasivat neljästä kirjainkuutiosta sanat Sedu ja Step. Toisessa tehtävässä liikuteltiin yhteisvoimin labyrinttia, josta piti ohjata kaksi palloa ulos. Erot olivat äärimmäisen pienet. Kolmannessa tehtävässä joukkueet rakensivat lattialle levyn päälle kuminauharitsan, jolla piti ampua pallo maaliin muutaman metrin päähän. – Rakentamiseen on aina selvät ohjeet mutta tähtäys menee ihan vaistojen varassa, kommentoi katsomosta kirkkonummelainen Matilda Seppinen (15). Kirkko nummelaisten joukkueen (Veikkola I) taival katkesi keräilyeriin mutta sitä ei tiimi surrut. - Pidetään hauskaa, saadaan uusia kokemuksia, näkee, missä on hyvä mutta oleellista on yhteistyö: näissä ei ole varaa olla tumput suorina, painottavat nuoret.

Taitaja9-finaalissa Seinäjoen Uimahalli-urheilutalossa kilpaili kaikkiaan 36 joukkuetta eri puolilta Suomea. – Se on niin vaikeaa, kun aika ratkaisee. Hätäillään ja sitten syntyy draamaa, kertoo varalajivastaava Arto Köykkä-Luopa aamupäivällä, kun protesteja käsiteltiin.

TAITAJA9 UUDISTUU –

Taitaja9:n tarina päättyy ja ensi vuonna kilpailu uudistuu ja silloin kaikki yläkoululaiset voivat osallistua, uutisoi Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry:stä.

HULPPEAT PALKINNOT Voittajajoukkue nautiskeli moposkootterien sarvissa, toiseksi sijoittuneet saivat kannettavat tietokoneet ja kolmannelle sijalle taituroinut joukkue älypuhelimet, muut finalistijoukkueet saivat lahjakortit. Palkintojen takana vaikuttavat tämän vuoden Taitaja9-kilpailun yhteistyökumppanit The Mesta.net, Step Systems ja Lakeuden Etappi.

MILLAINEN KILPAILU TAITAJA9 ON? Taitaja9 käydään kolmihenkisin joukkuein, taidot on punnittu ensin paikallisesti ja sitten alueellisesti. Kisalla halutaan hauskasti ja innostavalla tavalla nostaa kädentaitoa vaativien alojen, erityisesti tekniikan, tekstiilityön ja kotitalouden, tuntemusta.

SEDU JÄRJESTÄÄ 17.11.2016 PAIKALLISKARSINNAT KURIKASSA, LAPUALLA, SEINÄJOELLA JA ÄHTÄRISSÄ.

Taitajien taitaja 2016 Tuure Ruhanen markkinoi Taitajaa ja Sedua Helsingin Taitaja2017-tapahtumaan saakka

TAITAJIEN TAITAJA TUURE RUHANEN Hirvensalmelainen Tuure Ruhanen opiskelee Etelä-Savon ammattiopistossa metsäkoneenkuljettajaksi. Nuori mies sijoittui lajissa metsäkoneen käyttö viime vuonna hopealle ja kirkasti mitalinsa tänä vuonna kultaiseksi. Positiivinen, ulospäin suuntautunut Tuure Ruhanen tuntee ammattiylpeyttä metsäkoneenkuljettajan työstä.

kohti Hirvensalmea. Käyttöautolta Jukka Mäki-Töyli palveli illallakin ja lastasi siis talvirenkaat autoon.

– Olen jo saanut useita työtarjouksia metsäkoneyrit täjiltä, ja isälläni on kaivinkoneyritys, jossa on aina töitä, nuori mies kertoo innostuneesti.

Taitajien taitaja valitaan lajituomareiden esityksestä. Hän saa auton vuodeksi käyttöönsä. Samalla Skills Finland tekee nuoren taitajan kanssa sopimuksen Taitaja-tapahtuman markkinoinnista ja ammatillisen koulutuksen edustustehtävistä.

Päätösjuhlan jälkeen Tuure Ruhanen asettui punaisen Citroen Cactuksen rattiin ja suuntasi Käyttöauton kautta

– Ehkä ei tule niin usein täälläpäin käytyä, varmaan jotain neljä ja puoli tuntia kuluu matkaan, nuori mies naurahti.

TAITAJISSA KEITETÄÄN KIIREISTEN ÄITIEN RUOKAA Elintarvikkeiden valmistuksen näytöslajissa seitsemän nuorta naista mittaa taitojaan teollisessa ruoanvalmistuksessa. Lajivastaavat Merja Kivimäki ja Päivi Katajamäki Koulutuskeskus Sedusta kertovat, että vaikka resepti on kaikilla sama, tuotteista ei useinkaan tule ihan samanlaisia – rakenne ja maku vaihtelevat. Mittaaminen on lajissa tarkkaa työtä, sillä ruoka pyritään valmistamaan täsmällisesti ja toistettavasti ohjeen mukaan.

Kilpailussa valmistettavat ruokalajit ovat yleisiä teollisuusja oppilaitosmaailmassa, esimerkiksi broileripastavuokaa, lihapyöryköitä ja kasvissosekeittoa. Ruokalajien valmistusta haastavampaa on selviytyä kilpailutilanteen stressistä ja toimintaa jatkuvasti tarkkailevasta tuomarista. Ruoan valmistuksen lisäksi se on pakattava ja viimeisenä kilpailupäivänä myytävä. Ruoan valmistajan on osattava myös kertoa, mistä ruoka on valmistettu.

Kilpailussa arvioidaan työn suunnitelmallisuutta, työhygieniaa ja omavalvontaa sekä työmenetelmien hallintaa. Opiskelijoiden on osattava käyttää suurkeittiöiden yleisimpiä työkoneita. Kisaan on saatu käyttöön aivan uusia koneita Electroluxilta pikajäähdytystä varten, ja näihin laitteisiin kilpailijat saivat ennen kisaa käyttöopastuksen. Lisäksi saatavilla on lajiavustajia, jotka tarvittaessa neuvovat uusien laitteiden käytössä.

Valmistuttuaan alan ammattilaiset voivat työskennellä joko ruokateollisuuden linjatöissä, kokoamassa annoksia tai pakkaamassa ruokia tai panimo-, makeis- tai lihateollisuudessa. Taitaja2016-kisassa lajin voittajalle Jessi Mäkiselle Atria tarjosi kesätyöpaikan. Kristiina Väliniemi

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAITAJA-PALKINTO KULJETUSLOGISTIIKKA-LAJILLE Kuljetuslogistiikka voitti kestävän kehityksen palkinnon pistemäärällä 43/50. Palkinnon perusteluihin on kirjattu, että kestävän kehityksen periaatteet näkyivät Kuljetuslogistiikan lajissa niin kilpailutehtävien suunnittelussa, lajin toteuttamisessa kuin viestinnässäkin. Kokonaisuus oli hyvin hallittu. Työturvalliset ja ekologiset toimintatavat sekä suunnitelmallinen ja energiatehokas suoritus näkyivät erityisesti arvioinnissa. Kestävä kehitys oli huomioitu kilpailulajin kalustossa esim. uudet vähäpäästöiset ajoneuvot sekä niiden säästävä ajotapa ja taloudellinen ajo. Kilpailijoiden ”hiilijalanjälki”

mitattiin, ja kilpailutilanteessa pyrittiin päästöjen minimoimiseen, energiatehokkuuteen sekä kuormaamisen taloudellisuuteen. Materiaaleissa oli huomioitu uudelleen käytettävyys. Lajin vastuutoimijat ja lajioppaat olivat sisäistäneet erinomaisesti lajin kestävän kehityksen näkökulman. Hyvä motivaatio kestävän kehityksen edistämiseen, tietoisuus valintojen vaikutuksista sekä positiivinen asenne näkyi kaikkien lajin toimijoiden toiminnassa. Sosiaalinen ja

kulttuurinen kestävyys näkyi muun muassa kilpailijoiden yhteishengen tukemisena, avoimuutena ja tasapuolisena kohteluna. Juryn asiantuntijajäsenet Hellevi Lassila Sedusta, Raija Salmi Liviasta ja Pia Kyllönen Stadin ammattiopistosta käsittelivät hakemukset, tutustuivat lajitoteutuksiin ja haastattelivat lajin vastuuhenkilöitä sekä lajioppaina toimineita opiskelijoita. Mukana toimivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän kestävän kehityksen työryhmän jäsenet ja työelämän edustaja Lakeuden Etapista.

Taitaja-tapahtuman pysyviksi teemoiksi on valittu yrittäjyys, kestävä kehitys, työturvallisuus ja työhyvinvointi. Skills Finland ry on valmistellut kestävän kehityksen kriteeristön yhteistyössä OKKA-säätiön sekä Suomen ympäristöopisto SYKLIn kanssa.

SEDUN UUSI ORGANISAATIO 1.1.2016 ALKAEN Kuntayhtymän organisaatiorakenne uudistettiin syksyllä 2015. Rakenteessa huomioitiin JAKKin liittyminen Seinä-

joen koulutuskuntayhtymään, ja samalla uudistettiin kuntayhtymän tukipalvelujen organisaatio.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2016 alkaen.

LUOTTAMUSHALLINTO YHTYMÄVALTUUSTO Tarkastuslautakunta

YHTYMÄHALLITUS

Henkilöstöjaosto Toimitilajaosto Sedu Aikuiskoulutus, johtokunta Ammattiosaamisen toimielin

KUNTAYHTYMÄN JOHTO JA KEHITTÄMINEN kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepola

KOULUTUSKESKUS SEDU koulutusjohtaja, vararehtori Hellevi Lassila

HENKILÖSTÖ- JA TIETOHALLINTOPALVELUT hallintojohtaja Keijo Tauriainen

Ilmajoki, Ilmajoentie ja Pappilantie Kurikka, Jurva ja Kauhajoki

KEHITTÄMIS- JA OPISKELIJAPALVELUT

koulutuspäällikkö Mia Jokinen

Lapua ja Lappajärvi

aikuiskoulutusjohtaja, vararehtori Pasi Artikainen BIOTALOUS JA LIIKENNE aikuiskoulutuspäällikkö Hannu Muhonen

koulutuspäällikkö Virpi Norja

koulutuspäällikkö Tuija Mattila

SEDU AIKUISKOULUTUS, LIIKELAITOS

kehittämisjohtaja Marja-Terttu Kurunsaari

Seinäjoki, Kirkkokatu koulutuspäällikkö Jarmo Huttunen

Seinäjoki, Koskenalantie koulutuspäällikkö Kirsi Vuorenmaa

KIINTEISTÖPALVELUT tekninen johtaja Matti Yli-Lahti

Seinäjoki, Koulukatu ja Upankatu koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki

Seinäjoki, Törnäväntie koulutuspäällikkö Jarmo Huttunen

Ähtäri, Koulutie ja Tuomarniementie

TALOUS- JA HANKINTAPALVELUT talousjohtaja Arja Ylitalo

koulutuspäällikkö Jorma Tukeva

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Seinäjoki Joint Municipal Authority For Education

PL 75, P.O.Box 75 FI - 60101 Seinäjoki

Taitaja-vuotta vietettiin Sedussa hyvinvoinnin ja hyvien tapojen teemavuotena. Hyvät tavat ja hyvä käytös, toisten huomioon ottaminen näkyi Taitaja-tapahtumassa. Jokai-

• Logistiikka • Maarakennus • Maaseutu

PALVELU aikuiskoulutuspäällikkö Virpi Lehtimäki • Esimiesareena • Kauppa ja yrittäjyys • Kieli ja kulttuuri • Kulttuuri • Puhdistus • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala • Ruoka ja elintarvike • Valmennukset

TUOTANTO aikuiskoulutuspäällikkö Joona Aro • Auto • Kone ja metalli • Rakentaminen ja talotekniikka • Sähkö ja automaatio • Turvallisuus

TYÖELÄMÄN PALVELUT aikuiskoulutuspäällikkö Satu Ahopelto • Oppisopimuspalvelut • Yrityspalvelut

tel. + 358 20 124 5000 Y-tunnus 1007629-5

nen sedulainen on Sedun käyntikortti ja muokkaa mielikuvaa Sedusta. Sedulaiset jättivät tapahtumavieraisiin osaavan organisoijan positiivisen muistijäljen.

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SEDUN TAITAJA-VUOSI TÄYNNÄ ELÄMYKSIÄ JA HAASTEITA Sedun lukuvuosi 2015–2016 sisälsi mittavan määrän monipuolista toimintaa, uudistuksia, elämyksiä ja myös suuria tulevaisuutta ennakoivia haasteita. Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen toimintojen liittyminen kuntayhtymäämme muokkasi koko organisaatiorakenteita ja toimintatapoja uudeksi.

päätöksen teki myös Seinäjjoen ammattikorkeakoulun hallitus. Yhteisessä Ilmajoen kunnan, Sedun ja Seamkin kanssa hankkeessa selvitetään alueen biotaloutta edistävän klusterin toimintavaihtoehtoja. Tässä yhdistyisivät vahvat maatalous, elintarvikejalostus ja agroteknologia. Hanke päättyy 7/2016.

Syksyllä 2015 käynnistyi Sedun uuden 2016–2020 strategian valmistelu ja sen linjaukset hyväksyttiin yhtymävaltuustossa joulukuussa 2015. Strategialla ennakoidaan niitä mittavia ammatillisen koulutuksen reformin tuomia haasteita, jotka ovat vastassamme seuraavina vuosina.

Koko lukuvuodelle vahvan leimansa antoi Taitaja2016, ammattitaidon suomenmestaruuskilpailujen järjestämisvastuu.

Osaamispisteiden käyttöönotto ammatillisissa perustutkinnoissa vaikutti osaltaan niin opettajien kuin opiskelijoidenkin toimintaan. Kiinteistö Oy Kurikan kampuksen suunnittelu- ja rakentaminen jatkuivat tiiviinä ja suunnitteluaikataulun mukaisesti. Ilmajoen kampuksen kehittäminen jatkui. Selvitettiin yrittäjävetoisen navetan toteutusmallia verrattuna kuntayhtymän omaan rakentamiseen. Hallituksen päätöksellä (22.2.2016) sopimusneuvotteluja yrittäjäyhteistyöstä jatketaan Ala-Fossin maatalousyhtymän kanssa. Vastaavan

Taitaja2016-suurtapahtumaan tarvittiin koko Sedun henkilöstön ja opiskelijoiden työpanos. Taitaja ja myös Sedu saavutti tapahtumalla paljon positiivista näkyvyyttä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Päivien aikana sain vastaanottaa todella paljon myönteistä palautetta vierailtamme eri tilanteissa ja eri tilaisuuksissa: • • • • • • • • •

Iloiset ilmeet ja positiivinen tunnelma kaikkialla mihin ikinä menikään. Niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin! Kilpailualueiden rajaaminen köysillä oli uutta ja toi uudenlaista avaruuden tuntua ja lähensi eri aloja toisiinsa. Seminaarien sisällöt oli hienosti suunniteltu ja kaikki järjestelyt sujuivat ensiluokkaisesti. Nuorison DAP-ilta oli upea ja saavutti valtaisan suosion. Taitaja 2016 ilme oli nuorekas ja toimi hienosti kaikkialla yhteen liittäen eri tapahtumapisteet. Kisakatu ei tuntunut pitkältä, koska tapahtumapisteitä oli matkan varrella. Hieno määrä työelämän edustajia mukana järjestämässä lajeja ja myös eri tapahtumissa. Osaamisperusteisuus ja ”kokeilukulttuuri” näkyivät näytöksissä ja lajien toteutuksissa. Yleisilme koko tapahtumassa oli ”komian” positiivinen!

Lajivastaavien ja ydintiimin ansiokkaalla työllä saimme yhteistyökumppanisopimuksia yli 400, joka on ennätyksellinen määrä! Tämä tukee vahvasti työelämälähtöisemmän koulutuksen tavoitteitamme. Erityiskiitos kuuluu Taitaja2016-kilpailujohtaja Liisa Lähdesmäelle ja kisaesikunnalle tapahtuman suunnittelusta ja järjestelyvastuun kantamisesta ja toimijajoukkojen luotsaamisesta niin ennen kisoja, kisojen aikana kuin vielä kisojen jälkeenkin. Taitaja2016-tapahtuma tehtiin yhdessä taidolla, tahdolla ja sydämellä ja siitä kiitos kuuluu kaikille.

SEDUN HYVÄT TOIMINTAJA TALOUSTULOKSET

tymämme tulovirtaan. Vuodelle 2017 kohdentuu noin 10 % leikkaus tulorahoitukseen. Leikkaukset kohdentuvat kaikille ammatillisen koulutuksen sektoreille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosmittauksissa Sedun ammatillinen peruskoulutus sijoittui valtakunnallisesti edelleen suurten monialaisten koulutuksen järjestäjien joukossa kärkisijoille. Tämä tulos tuotti kuntayhtymälle yksikköhintaan luettavaa tulosrahoitusta vuodelle 2016 yhteensä noin 2 milj. euroa.

Tavoitteemme on jatkossakin toimia vahvana ja dynaamisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Etelä-Pohjanmaalla ja kuulua koulutustoimijoiden valtakunnalliseen kärkijoukkoon, laadullisesti ja määrällisesti mitaten. Monipuolisella ja tavoitteellisella ja yhä tiiviimmällä yhteistyöllä maakunnan elinkeinoelämän kanssa voimme osaltamme varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Viime vuosina julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet merkittävästi ammatilliseen koulutukseen. Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia tehokkuudelle. Kuntayhtymän järjestämisluvista leikattiin 320 opiskelijapaikkaa vuosien 2014–2016 aikana. Nykyinen Sedun järjestämislupa oikeuttaa 4 075 perustutkinto-opiskelijaan. Myös yksikköhintaleikkaukset ovat vaikuttaneet kuntayh-

Reija Lepola johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

SEDUN VISIO 2016 – 2020 Sedu - osaamisen edelläkävijä meillä ja maailmalla Sedu • kouluttaa taitajia ja mestareita • luo uudenlaista yrittäjyyttä • kannustaa kansainvälisyyteen ja toimii rohkeasti globaaleissa verkostoissa

SEDUN STRATEGIA 2020

• on digiosaamisen suunnannäyttäjä

STRATEGISE T K ÄRJE T 2016 – 2020 OPISKELIJA- JA HENKILÖSTÖHYVINVOINTI

KUMPPANUUS- JA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

RESURSSIT

UUDET MEGATRENDIT

SEDUN AR VOT 2016 – 2020 ASIAKASLÄHTÖISYYS

VASTUULLISUUS

ASIANTUNTIJUUS

• Sedussa asiakas on ykkönen.

• Sedussa tehdään mitä

• Sedussa osataan ja

• Vastaamme opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin.

luvataan.

• Välitämme ihmisistä, työstä ja ympäristöstä ja edellytämme hyvää käytöstä.

uudistutaan. • Edellytämme parasta ammattitaitoa.

SEDUN MISSIO 2016 – 2020 Sedu kouluttaa ammattiosaajia sekä osallistuu alueensa työ- ja elinkeinoelämän uudistamiseen.

SEDU AIKUISKOULUTUKSEN KOULUTUSTARJONTA LAAJENI VUODENVAIHTEESSA Sedu Aikuiskoulutuksen koulutustarjonta laajeni viime vuodenvaihteessa merkittävästi, kun JAKK:n toiminnot yhdistyvät osaksi Sedu Aikuiskoulutuksen palveluja. Kokonaan uusina oppilaitoksen tarjontaan tuli kuljetus-, maarakennus- ja autoalan koulutukset. Sedu Aikuiskoulutuksessa voi opiskella nyt mm. yhdistelmäajoneuvon-, linja-auton- ja puutavara-autonkuljettajaksi, ajoneuvoasentajaksi, autonkorikorjaajaksi, henkilöautomekaanikoksi tai maarakennuskoneenkuljettajaksi. Opintomahdollisuudet laajentuivat myös maantieteellisesti, kun toimipaikkoja on Seinäjoen, Ilmajoen, Lapuan, Kurikan, Kauhajoen ja Ähtärin lisäksi Jalasjärvellä, Vaasassa ja Tampereella.

Yhdistymisen jälkeen Sedu Aikuiskoulutuksen vuosittainen opiskelijavirta on noin 8 000 aikuisopiskelijaa, koulutustarjonnassa on n. 100 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa, henkilökuntaa n. 180 ja liikevaihto n. 18 milj. €. - Digitalisaatio ja ammattirakenteiden nopea muut tuminen edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämis tä. Aikuiskoulutus tarjoaa monia mahdollisuuksia opiskella päätoimisesti tai työn ohella. Hyvä osaami nen ja ammattitaito auttavat työmarkkinoilla pärjää misessä. Tervetuloa tutustumaan opiskelumahdolli suuksiin kotisivuillemme tai Oppikorjaamolle Epstoril le, kannustaa aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen.

KURIKAN KAMPUS PORTTINA KAUPUNGIN KESKUSTAAN Kiinteistö Oy Kurikan Kampus rakennuttaa parhaillaan uusia tiloja Sedun ja Kurikan lukion opiskelijoille. Nykyiselle Huovintien tontille rakennetaan uusia oppimisympäristöjä 11290 m2 ja korjataan yksi olemassa oleva 3367 m2:n rakennus. Muut rakennukset on jo osin purettu ja loput puretaan uudisrakennuksen valmistuttua.

mm. avoimet oppimisympäristöt, muunneltavuus, joustavuus, viihtyisyys, valoisuus, turvallisuus ja yhteiskäyttö. Kun opiskelijoiden ei tarvitse lähteä erikseen toiseen oppilaitokseen suorittaakseen lukion kursseja tai vastaavasti ammatillisia opintoja, yhteistyö lisääntyy itsestään ja on luonteva osa jokapäiväistä toimintaa.

Suunnittelutyö on sujunut aikataulun mukaan arkkitehdit Siistonen Oy:n toimiessa pääsuunnittelijana. Uudisrakentaminen alkaa syyskuun alussa 2016 ja uudet tilat ovat otettavissa käyttöön elokuun alussa 2018. Tiloihin on tulossa n. 600 Sedun ja n. 240 lukion opiskelijaa. Suunnitteluvaiheessa tilojen käyttäjät ovat olleet aktiivisesti mukana tuomassa tilatarpeita esille.

Kampus on iso osa Kurikan kaupunkikuvaa suunnitteilla olevan sisääntuloväylän myötä. Mielestäni pääsuunnittelija Pasi Siistonen ja projektipäällikkö Joni Lindberg ovat onnistuneet erinomaisesti arkkitehtisuunnittelussa ja olen varma, että tähän kohteeseen riittää jatkossa tutustujia. Myös toimintamallimme ammatillinen koulutus – lukio yhdessä tulee herättämään huomiota ja siitä halutaan kokemuksia. Toivon onnea ja menestystä yhteiselle hankkeellemme.

Yhteiset tilat ammatillisen ja lukiokoulutuksen kanssa antavat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Kurikassa on päätetty profiloitua tapahtumatuottamisen ympärille. Näytelmät, liikunta, lavastukset, puvustukset, musiikki, valo- ja äänituotanto ovat jatkossa jokapäiväistä toimintaa. Opiskeluympäristöjä suunniteltaessa tavoitteina ovat olleet

Matti Yli-Lahti tekninen johtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen toimitusjohtaja

OSAAMISPERUSTEISUUS LÄHTÖKOHTANA UUDISTUNEESSA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Nyt päättyvä lukuvuosi aloitettiin tutkinnon uudistuksen mukaisin uudistunein opetussuunnitelmin. Niissä on johtoajatuksena kehittää osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöisyyttä ammatillisissa perustutkinnoissa sekä korostaa opiskelijalähtöisyyttä, joustavuutta, valinnaisuutta ja kansainvälisyyttä. Uusien tutkinnon perusteiden mukainen opiskelu alkoi sekä uusilla että jatkavilla opiskelijoilla 1.8.2015. Samalla

siirryttiin opintoviikoista osaamispisteisiin, jotka eivät ole sidottuna aikaan vaan tutkinnon osaan sisältyvän osaamisen kattavuuteen, vaikeusasteeseen ja merkittävyyteen suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaaminen kuvataan työelämälähtöisinä ammattitaitovaatimuksina ja näytetään ammattiosaamisen näytössä. Kuluneena lukuvuotena on panostettu arvioinnin laatuun ja arviointiosaamisen lisäämiseen. Sekä sisäisen tarkastuksen kautta että ammattiosaamisen toimielimen arvioinnin kautta on pyritty kehittämään ammattiosaamisen näyttöjä entistä laadukkaammiksi. Henkilöstöä ja työelämää on koulutettu oppimisen ja osaamisen arviointiin.

JOUSTAVUUS JA TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS Osaamisperusteisuuden lisäksi tutkinnoissa korostuu joustavuus ja työelämälähtöisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon osia hyvin erilaisia polkuja ja erilaisia oppimismenetelmiä hyödyntäen. Yhteistyö ja vuoropuhelu työelämän kanssa on entistä tärkeämpää. Kuluneen lukuvuoden aikana yhdessä työelämän kanssa on mietitty hyvinkin yksilöllisiä tapoja kerryttää tutkinnon osien vaatimaa osaamista. Osaamista kertyy myös erilaisissa työelämälähtöisissä projekteissa, verkko-oppimista hyödyntäen sekä työpajoilla. Etelä-Pohjanmaan hengen mukaisesti on yrittäjyys ja opiskelijayritystoiminta Sedussa ollut innokasta. Ny-yritystoiminta on saanut rinnalleen vilkkaan osuuskuntatoiminnan. Kuluneen vuoden aikana uusia osuuskuntia on perustettu ja uusia aloja lähtenyt toimintaan mukaan. Opiskelija voi valita sen tavan osaamisensa kartuttamiseen, joka sopii hänelle parhaiten.

YKSILÖLLISET POLUT Tulevana vuotena astumme jälleen askeleita entistä avoimempien oppimisympäristöjen suuntaan. Luokittain tapahtuvasta opetuksesta siirrytään kohti yksilöllistä henkilökohtaista etenemistä. Tärkeää on, että kaikki opiskelijalla oleva osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, olipa se hankittu oppilaitoksen seini-

en sisällä tai aivan jossain muualla. Tämän ansiosta Koulutuskeskus Sedusta lukuvuonna 2015–2016 valmistuneista lähes 1200 uudesta ammattilaisesta noin 300 valmistui jo ennen kevään valmistumisjuhlia. Tutkinnon osien edellyttämää osaamista voi hankkia eri perustutkinnoista tai toiselta kouluasteelta tai koulutusmuodosta. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukainen eteneminen opinnoissa mahdollistaa erilaiset työelämän tarpeet huomioonottavat tutkintokokonaisuudet. Sedu pyrkii myös aktiivisesti kehittämään oppimisympäristöjä ja opiskelijalähtöisiä tiloja. Kurikan Kampus, toisen asteen yhteistyö Lapualla, Ähtärin Tuomarniemen mahdollisuuksien kartoittaminen, Ilmajoen yritysyhteistyö ja kolmen Kampuksen malli Seinäjoella tulevat kaikki toteutuessaan mahdollistamaan uutta ja innovatiivista oppimista.

KOTIVÄENFOORUMI Uusien tutkinnon perusteiden ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain periaatteiden mukaisesti oppilaitokselle on tärkeää toimia yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa. ”Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön tavoitteena on tukea yhteistyössä huoltajien kanssa opiskelijan aikuisuu-

teen kasvua ja itsenäistymistä, edistää opiskelijan omaa vastuunottoa opiskelustaan sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saanti opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa.” OPH määräys 94, 101/011/2014 Koulutuskeskus Seduun on kuluneena lukuvuotena perustettu kotiväenfoorumi. Se on yksi väylä opiskelijoiden huoltajille osallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Opetusyksiköt valitsivat kaksi huoltajaa kotiväenfoorumiin syksyn 2015 kotiväenilloissa tai muulla tavalla. Tähän mennessä yhteisiä kokoontumisia on ollut kolme. Opiskelijoiden huoltajat ovat ottaneet mm. kantaa strategian mukaisten painopisteiden suunnitteluun erityisesti opiskelijahyvinvoinnin näkökulmasta. Yhdessä entistä laadukkaamman ammatillisen koulutuksen puolesta! Hellevi Lassila koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus Sedu

OPPIKORJAAMON KAUTTA OPISKELEMAAN Oppikorjaamo on ainutlaatuinen koulutusneuvontapiste keskellä Seinäjokea, ja ensi syksynä se lähtee myös liikkeelle liikkuvana Oppikorjaamona. Sedu Oppikorjaamo palvelee matalan kynnyksen ohjauspaikkana Epstorilla arkipäivisin. Oppikorjaamolla ohjaustyötä tekevät säännöllisesti Sedu Aikuiskoulutuksen ja Koulutuskeskus Sedun työntekijät. Siirtymät sujuviksi, Sisu -hankkeen ohjaajat ovat mukana Oppikorjaamon ohjauksessa ja auttavat opintoihin hakeutuvia, uudelle alalle siirtyviä tai uusia oppimisympäristöjä tarvitsevia asiakkaita. Oppikorjaamolle piipahdetaan kysymään alkavista koulutuksista ja etsimään ideaa omiin uravalintoihin. Yleensä ensikontakti on lyhyt. Seuraavalla kerralla voidaan varata jo pitempi aika, ja suunnitellaan asiakkaan kanssa henkilökohtaista polkua kohti tutkintoa. Nuori voi tulla Oppikorjaamolle yhdessä vanhempansa tai tukihenkilönsä kanssa.

ALAVALINTA JA OPISKELUN RAHOITUS Uudella tapaamiskerralla asiakkaalle voidaan antaa kotitehtäväksi kartoittaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja peilata niitä alueella tarjolla oleviin koulutuksiin. Ensimmäisiä pohdintojen aiheita asiakkaiden kanssa ovat yleensä alavalinnan lisäksi koulutuksen rahoitusmuodot. Sen perusteella pohditaan, sopiiko asiakkaalle parhaiten perustutkinto, ammattitutkinto vai oppisopimuskoulutus. Siirtymät sujuviksi -ohjaajat suunnittelevat yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisen koulutuspolun. Tarvittaessa tue-

taan myös opintojen aloitusta ja niissä sujuvaa etenemistä. -

Joskus räätälöidään jo aloitettuja opintoja ja etsitään uusia oppimisympäristöjä, selvitetään esim. laajennetun työssäoppimisen tai pajaopintojen mahdollisuutta. Oppisopimuskoulutuksella opintojen jatkaminen on myös monella mielessä, kertovat projektin toimijat Heli Räty ja Raija Marttala.

Oppikorjaamolla järjestetään myös teemapäiviä ajankohtaisista asioista. Säännöllisesti on saatavilla TE-toimiston koulutusneuvontaa sekä tietoa oppisopimuskoulutuksesta.

KYNNYSTÄ EI OLE Oppikorjaamo on koettu hyväksi matalan kynnyksen ohjauspaikaksi. Se on tuonut koulutusmahdollisuudet näkyville keskelle ihmisvilinää. Oppikorjaamo on lisännyt ohjauksellista yhteistyötä Sedu Aikuiskoulutuksen, Koulutuskeskus Sedun, Oppisopimustoimiston sekä yhteistyökumppaneiden kuten TE-toimiston, etsivien nuorisotyöntekijöiden, perusasteen ja Ammattiopisto Luovin kanssa. Siirtymät sujuviksi (SISU) -hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen. Rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Siirtymät sujuviksi -hanke

#SIMULAATIOLOIKKA KOSKENALANTIELLÄ

Koulutuskeskus Sedun Koskenalantien yksikössä käynnistettiin joulukuussa 2015 #Simulaatioloikka2016. #Simulaatioloikka2016 tarkoituksena on hyödyntää laajasti simulaatio-oppimismenetelmää; kaikki opettajat käyttävät simulaatiota lähihoitajaopiskelijoiden opetuksessa. Haluamme kouluttaa lähihoitajista todellisia taitajia, toimia rohkeasti globaaleissa verkostoissa ja näyttää suuntaa digiosaamisessa.

löstölle järjestetään matalan kynnyksen NONSTOP-koulutuksena mahdollisuus oppia hyödyntämään simulaatiooppimismenetelmää ja -ympäristöä. Jatkossa opettajia mentoroivat Koskenalantien simulaatioohjaajaksi kouluttautuneet opettajat. Video SIMLAB-Koskenalantiestä Koskenalantien YouTube-tilillä osoitteessa w w w.youtube.com/watch?v=gqOTqX9maLE .

#Simulaatioloikka2016-idean julkistustilaisuudessa otettiin samalla virallisesti käyttöön uudistettu SIMLAB-Koskenalantie. Kyseessä on opetuskäyttöön tarkoitettu simulaatioympäristö, joka koostuu simulaatiotilasta (sairaala ja koti), ohjaamosta ja katselu-/jälkipuintihuoneesta. Käytössä ovat kuvan ja äänen siirtoon tai tallennukseen tarkoitettu laitteisto, langattomasti ohjattavia potilassimulaattoreita ja erilaista tilannetta elävöittävää rekvisiittaa. #Simulaatioloikan edetessä Koskenalantien opetushenki-

Pasi Jaskari

MAALARIT OPPIVAT DIGISTI 28

Maalarit käyttävät mobiililaitteita omien oppimistehtävien ja ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointiin. He jakavat otsikoittain kunkin tutkinto-osan ammattitaitovaatimukset ja etsivät niihin tarvittavat teoreettiset / käytännölliset ohjeet / vinkit. Samanaikaisetsi he tekevät paljon työtehtäviä, jotka myös dokumentoidaan mobiililaitteilla. Tutkinto-osittain löytyy myös työturvallisuuteen ym. ammatilliseen osaamiseen vaikuttavat lähteet.

#joukolla TYÖSSÄOPPIMINEN Maalareiden työssäoppiminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä yrityksien kanssa. Kun opiskelijalla on tarvittavat perustiedot ja kyky oppi yrityksissä, hän siirtyy työssäoppimaan. Yhteistyössä yritysten kanssa suunnittelemme oppimisen työmaatilanteiden mahdollisuuksien mukaan. Jouko Peltokangas

DIGIOPE NIELAISEE NORSUN PALASINA Sedun opettajat ja opiskelijat harppovat kohti ammatillista digiloikkaa. Koulukadun Sedussa pilvipalveluiden käyttöönotto auttoi valmistautumaan syksyllä alkavaan BYOD (Bring Your Own Device) -pilottiin.

Syksyllä aloittavat opiskelijat hyödyntävät opiskelussa omia päätelaitteitaan. Oppimisprosessi sujuvoituu, kun oppimateriaalia voi tarkastella omalla koneella, koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki kertoo.

O365-ympäristö soveltuu Nevanpään käyttötarkoituksiin sellaisenaan. On kuitenkin muistettava, että opettajat kehittävät omat ratkaisunsa.

Syksyyn valmistautumista tuettiin 12 tunnin koulutuskokonaisuudella, jossa opettajat saivat hands on -apua oman materiaalin työstämiseen O365-ympäristöön. Marko Nevanpää ja Pyry Antola toimivat kollegoidensa tukena.

Digiopettajaksi kehitytään vähitellen. Matematiikan osaamiskokonaisuuksien digitalisointi on vaatinut Nevanpäältä usean vuoden kehittämistyön.

Opiskelijoilla on hyvät valmiudet hyödyntää digitaalisia toimintaympäristöjä. Vieruskaveri osaa usein valita oikeat sanakäänteet ja interaktiiviset sovellukset ovat hyvä tapa tehdä opetuksesta motivoivaa.

DIGIOPE JAKSAA KEHITTÄÄ JA KOKEILLA

Pilvipalvelut helpottavat opetus- ja ohjaustyötä Marko Nevanpää innostui O365-ympäristöstä ohjatessaan 4. vuoden opiskelijaa. – Laitoin matematiikan rästitehtävät piruuttani OneNote-muistikirjaan. Aiemmin kirjat ja vihot kotiin jättänyt kaveri kommentoi, että miksei näin ole aina tehty, Nevanpää naurahtaa. - Kun opiskelijat työskentelevät aktiivisesti digitaalises sa toimintaympäristössä, he eivät ehdi puuhata joutavia.

Ei näin isoa norsua nielaista yhdellä kertaa, vaan pieninä suupaloina. Omaa teknologiaosaamista on kehitettävä jatkuvasti. Kullekin ryhmälle ja yksittäiselle opiskelijalle soveltuvat oppimisratkaisut selviävät itse tuumimalla, rohkeasti kokeilemalla ja oppimalla kokemuksista, Nevanpää päättää.

Krista Laurila projektikoordinaattori, jonka mielestä digitalisaatio on hyvä tapa edistää koulutuksen asiakas- ja työelämälähtöisyyttä

Materiaalin visualisointi, jakaminen ja interaktiivisuuden kehittäminen on helppoa. Tämä ilahduttaa niin opettajaa kuin opiskelijaa. Oppimistulokset ovatkin parantuneet aiemmasta. Nevanpää ja Antola ovat luopuneet Moodlen käytöstä vähitellen ja siirtäneet opetuksen O365-ympäristöön. -

Kun poissaolon aikana käsiteltyjen asioiden selvittäminen on opiskelijalle helppoa, tämä vähentää monistuksesta ja tukiopetuksista syntyvää työpainetta, Nevanpää kertoo.

Jos opettaja sairastuu, sisältöihin on helppo perehtyä sijaisopettajan avustuksella. -

Kun opit muutamat perustemput, O365-ympäristöön siirtyminen vähentää työtä. Materiaalien jakaminen ja tehtävien tarkistaminen vievät vähemmän aikaa ja opettajan voimavarat vapautuvat opetus- ja ohjaustyöhön.

Nevanpää hyödyntää myös opiskelijoiden osaamista. Apua kysytään ensimmäisenä kaverilta.

3D-PAJA PALVELEE

Sedun 3D-paja avattiin Kirkkokadulla helmikuun puolivälissä. Paja sijaitsee ICT-osaston yhteydessä, ja ICT:n opiskelijat vastaavat pajan käytännön toiminnasta. Pajassa opiskelijat tekevät asiakastyönä 3D-mallinnusta ja -tulostusta. Pajan käyttöönotto tehtiin kahden työssäoppijan toimesta kevään aikana. Osa ICT:n opiskelijoista osallistui myös tulostimen kaksipäiväiseen käyttöönottokoulutukseen. 3D-pajassa on kevään ajan ICT-alan työssäoppijoita kaksi kerallaan. Paja tarjoaa syksystä 2016 alkaen 1-2 viikon työs-

säoppimisjaksoja myös muiden alojen opiskelijoille. TOPjaksolla opiskelijat tutustuvat 3D-mallinukseen ja tulostukseen sekä skannaukseen. 3D-tulostukseen pajassa on käytössä Objet 30 Prime ammattilaistason tulostin sekä harrastekäyttöön soveltuva Mini-Factory tulostin. 3D-mallintamiseen käytetään esimerkiksi SolidWorks, Blender ja TinkerCad-sovelluksia. 3D-tulostimella on tehty esimerkiksi koteloita elektroniikkalaitteisiin, puhelimen lisävarusteita (kuoria), varaosia rikkoutuneiden muoviosien tilalle, telineitä kameroille, koriste-esineitä. Tulostimella voidaan valmistaa muovista käytännössä mitä vain, yhden kappaleen maksimikoko on 25X20X15cm. Tulostimeen on saatavana toistakymmentä eri materiaalivaihtoehtoa, esimerkiksi joustavia ja läpinäkyviäkin materiaaleja. Jussi Väliniemi

KAHTA SAMANLAISTA PÄIVÄÄ EI OLE Kurikkalainen Sari Koski toimii ammattiohjaajana Seinäjoen Koulukadulla. Työympäristö on mukava ja työ monipuolista. Sari on tunneilla mukana ja ohjaa opiskelijoita yksilöllisesti. Hän työskentelee rästipajoilla sekä Kesäjeesissä: selvittelee rästiin jääneitä tehtäviä opiskelijan kanssa ja pitää huolta, että tehtävät tulevat tehdyksi. Tämän lisäksi Sari toimii päivittäin linkkinä opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välillä. Sarin mielestä opiskelijoiden parissa työskenteleminen on kivaa, ja siinä pysyy itsekin virkeänä.

Sarille tärkeintä työssä on opiskelijoiden opintojen eteneminen ja se, että he viihtyvät koulussa. Palkitsevinta taas ovat valmistumispäivät, ei vain toukokuussa vaan ympäri lukuvuoden: se kun hän näkee onnellisen opiskelijan, joka saa tutkintotodistuksen käteen. Opiskelija pääsee elämässään eteenpäin ja saa yhden vaiheen loppuun elämässään. - Se palkitsee opiskelijan kovan työn, se oikeastaan se paras kohta, ammattiohjaaja Sari Koski toteaa. Susanna Somero 1. vuoden merkonomiopiskelija

- Nuoret ovat mukavia, avoimia, ystävällisiä ja ennakko luulottomia, Sari kuvailee. Hän kertookin valinneensa tämän työn, koska hän on sosiaalinen ja viihtyy ihmisten parissa. Hän on ollut ennemmin sellaisessa työssä, jossa on työskennelty itsekseen, eikä se ole pidemmän päälle kovin mielenkiintoista eikä hän sellaista jaksa tehdä.

ELINTARVIKEALA LIHATUOTTEIDEN VALMISTAJA OSKARI VUORELA (16) Mikä sai sinut hakemaan elintarvikealalle opiskelemaan? Olen nähnyt kotitilalla sikojen teurastukset ja paloittelut ja se sai mut kiinnostumaan alasta. Koulussa tykkäsin olla köksässä ja sitten pääsin ysillä tutustamaan tänne Sedulle Elintarvikkeelle. Se herätti mun kiinnostuksen. Mikä on yllättänyt sinut opinnoissa? Se miten kaikki tehdään niin puhtaasti ja hygieenisesti. Yläasteen jälkeen täällä on paljon enemmän käytäntöä ja itseopiskelua eikä niitä peruslukuaineita. Myös se, että ammatillisen tiedon määrä on suuri. Missä toivoisit olevasi töissä valmistumisen jälkeen? Atrialla sikaleikkaamossa tai makkaratehtaalla tekemässä makkaramassaa tai ruiskuttamassa makkaraa.

LEIPURI-KONDIITTORI HEIDI RANTANIEMI (32) Olen Heidi Rantaniemi, 32-vuotias leipuri-kondiittoriopiskelija. Asun Mustasaaressa mieheni ja kahden poikani (10ja 6-vuotiaat) kanssa. Olen käynyt lukion sekä suorittanut ravintolakokin ammattitutkinnon. Alavalinta Olen aina pitänyt leipomisesta ja halusin jo ylä-asteen jälkeen mennä opiskelemaan kondiittorilinjalle. Lähin kou-

lu, joka olisi näitä opintoja tarjonnut suomen kielellä, oli Kokkolassa. Tuolloin en sitten halunnut kuitenkaan vielä muuttaa kotoa pois niin kauaksi, joten päätin mennä lukioon. Lukion jälkeen hain Vaasaan opiskelemaan ravintolakokiksi. Nämä opinnot kestivät kaksi vuotta. Olen nyt opintovapaalla oltuani 8 vuotta tehdastyössä. Monesti mietin, että haluaisin lähteä opiskelemaan, mutta mietin, miten pärjäisin taloudellisesti. Sitten ystäväni kanssa aloimme ihan tosissaan tutkia, olisiko opiskelu mahdollista. Kunnes luimme koulutusrahastosta, joka maksaa aikuisopintotukea 8 vuotta työelämässä olleille. Olen aina pitänyt käsillä tekemisestä ja leipominen on juuri sitä. Rakastan pikkutarkkaa tekemistä. Haasteet Ainut asia, minkä koen haasteelliseksi, on koulumatka. Kilometrejä kertyy yhteen suuntaan 85 km. Välillä autossa istuminen tympii todella. Toisaalta, opinnot kestävät vain kaksi vuotta, joten kyllä sen jaksaa, kun tietää, että vihdoin saa sen ammatin, mistä on aina haaveillut. Taidot Tällä alalla tarvitaan kädentaitoja sekä yhteistyökykyä. Ja koska elintarvikealalla ollaan, niin myöskin vastuullisuutta. Omasta kunnostaan täytyy myös huolehtia, että jaksaa kannella painavia jauhosäkkejä ja patoja. No, millä tahansa alalla hyvästä fyysisestä kunnosta on apua, sitä pidempään ja paremmin jaksaa työelämässä.

Tiesin aina, että peruskoulusta päästyäni, en menisi ainakaan lukioon, sillä lukeminen ei ole koskaan ollut mieleeni. Olin varma siitä, että haen johonkin ammatilliseen koulutukseen. Olen aina tykännyt ruoanlaitosta ja leivonnasta. Elintarvikeala kuulosti juuri minulle sopivalta. Siellä saisin tehdä sitä, mistä tykkään. Elintarvikealalle Hain myös lähihoitajaksi, olisin päässyt myös pääsykokeisiin, mutta en mennyt, sillä olin jo niin varma siitä, että tämä elintarvikkeiden parissa työskentely sopisi minulle paremmin. Aloitin elintarvikealalla opiskelun syksyllä 2008. Ammattikouluaika oli todella mukavaa, mukava porukka ja opettajat. Näitä aikoja on usein myös ikävä. Töitä löytyy Löysin luokaltani myös nykyisen parhaan ystäväni, jonka kanssa olimme koulun kautta pari viimeistä opiskelukevättä Valiolla harjoittelussa. Keväällä 2011 oli viimeisen harjoittelun aika ennen valmistumista. Suoritin kyseisen harjoitteluni Valiolla rahkan pakkauksessa. Hain kevään aikana kesätöihin moneen paikkaan, Valiolle, Juustoportille, Tuurin kyläkaupan ruokapuotiin, Atrialle... Minut valittiin yhdeksi kesätyöntekijäksi Juustoportille ja lupauduin menemään. Heti sen jälkeen sain myös tiedon, että olisin saanut jäädä myös Valiolle. Päätin kuitenkin mennä katsomaan, miltä Juustoportilla näyttää. Kuljin Seinäjoelta Jalasjärvelle töihin päivittäin.

ELINTARVIKEALA

ELINTARVIKEALA ELINTARVIKKEIDEN VALMISTAJA NIINA RAJA-AHO

Juustoportilla sain olla vähän joka osastolla. Pakkasin rahkaa, jogurttia ja kestojuustoja. Paistoin leipäjuustoja ja välillä myös pakkasin niitä. Parin vuoden Juustoportilla työskentelyn jälkeen huomasin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin Valiolle työntekijöitä. Päätin hakea ja katsoa, josko pääsisin sinne. Työmatkani lyhenisi huomattavasti. Jonkun tovin odottelun jälkeen sain puhelun, jossa minua pyydettiin käymään Valiolla haastattelussa. Haastattelujen ja valintojen jälkeen sain puhelun, että minut on valittu. Alkoi kova pohtiminen, listasin + ja - Juustoportista ja Valiosta. Valinta oli todella vaikea, molemmissa oli hyvät puolensa. Päätin kuitenkin pitkän työmatkan takia jättää Juustoportin ja siirtyä lähemmäs Valiolle töihin. Valiolla aloitin rahkapuolella työskentelyn helmikuussa 2013. Syksyllä 2013 sain vakituisen työsopimuksen. Tällä tiellä edelleen! Mitä teet? Työtehtäväni ovat todella monipuolisia, pääsääntöisesti olen pakkaamassa rahkaa, mutta olen myös silloin tällöin raejuuston pakkauksessa ja tehojuomien pakkauksessa. Tällä hetkellä työni on kaksivuorotyötä, eli minulla on aamu- ja iltavuoroja, mutta myös yövuoroja on tullut tehtyä. Pidän työstäni, mutta en tiedä, haluanko tehdä tätä lopun ikääni. Välillä haaveilen myös lasten kanssa työskentelystä, omasta pienestä kakkukahvilasta tai valokuvausfirmasta. Mutta saa nähdä, mihin elämä vie.

OPPIA OPISKELIJOILLE, ILOA KOKO TALON VÄELLE Koulutuskeskus Sedun Cafe Kauppis ja Sedu Shop Seinäjoen Koulukadulla ovat hieno lisä opiskelijoiden oppimisympäristöön. Kauppa ja kahvila palvelevat niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa. Päävastuussa toiminnasta on kahvilanhoitaja Petteri Pellossaari.

sonkituotteita ja kukkia. Kahvilassa taas on tarjolla kahvia, sämpylöitä, pullia, virvoitusjuomia ja makeisia.

- Olen saanut positiivista palautetta. Opiskelijat ovat ehdottaneet monia toiveita, jotka on toteutettu tilan teen ja kykyjen mukaan, kertoo Pellossaari.

Työskentely kahvilassa ja Sedu Shopissa kuuluvat merkonomiopiskelijoiden ammatillisiin opintoihin. Sedu Shopissa opiskelijat ovat päivän kerrallaan vastaten myyntityöstä. Kahvilassa opiskelijoilla on kahden viikon työssäoppimisjaksoja ja joskus lyhyempiäkin tilanteen mukaan. Pellossaari vakuuttaa kauppojen antavan hienon mahdollisuuden opiskelijoille saada kokemusta myyntityöstä, kassatoiminnasta, tuotteiden esillepanosta ja hinnoittelusta tutussa työympäristössä. - Työskentely on hyvää harjoittelua ja antaa hyvän pohjan tulevalle työelämälle. Molemmat kaupoista ovat hyvin monipuolisia. Eniten Sedu Shopissa meneekin kaupaksi makeisia, erilaisia se-

Pellossaari miettii jo, kuinka voisi kehittää kauppoja tulevaisuutta ajatellen. Haluaisin kehittää valikoimaa ja saada uusia tuotteita myyntiin. Käyn myös välillä kahviloissa, jolloin saan uusia ideoita esillepanosta ja siellä myytävistä tuotteista. Jatkossa haluan myös panostaa enemmän terveellisiin vaihtoehtoihin.

Casper Hautanen 2. vuoden datanomiopiskelija

PETTERI PELLOSSAARI • • • •

Koulutukseltaan suurtalousesimies. Työskennellyt aiemmin Kirkkokadulla ja Törnäväntiellä ammattiohjaajana hotelli- ja ravintola-alalla. Kokemusta elintarvikealasta ja opiskelijoiden kanssa työskentelystä. Työskennellyt Koulukadulla nyt kaksi vuotta

TEEMAPÄIVÄT LAPUAN SEDUSSA

Lapuan Sedussa on kevään aikana järjestetty kaksi teemapäivää. Teemavuoden, Hyvät tavat ja hyvinvointi, teemapäivää vietettiin ennen hiihtolomaa. Päivä alkoi freelancenäyttelijä Ville Orttenvuoren luennolla Hyvät Tavat – mitä ne ovat? Iltapäivällä ohjelmassa oli joko käynti Duudson Activity Parkissa tai laskettelu Simpsiöllä.

Huhtikuussa vietimme liikenneturvallisuuden teemapäivää. Liikenneturva toi auto-osastolle aiheeseen liittyviä tarkkaavaisuustehtäviä sekä pyörähtävän auton. Lisäksi auto-osaston pihalla oli esillä Taitaja2016 tapahtumaan tuunattu BMW sekä opiskelijoiden ralliautoja. Pihassa oli myös tyylikäs Porche.

VAATETUSALALLA KUKOISTAA AKTIIVISUUS Sedussa tekstiili- ja vaatetusalalla aktiiviset opettajat saavat opiskelijat innostumaan työstä ja yrittäjyydestä. Vaatetusalan opiskelijat ja lehtori Tuire Karvala kiersivät maakunnan yläkouluilla esittelemässä ammatillista koulutusta Osaajat esiin -konttikiertueella. Lankaa neulansilmään pujotettaessa ja nappeja takkeihin ommellessa toimiteltiin koulutusmahdollisuuksista ja yhtenä vaihtoehtona kerrottiin vaatetuksen koulutuksesta. Taitaja9-paikalliskilpailussa testattiin 9-luokkalaisten ompelutaitoja ja joukkuehenkeä. Opinlakeus-messuilla houkuteltiin opintopaikkojaan miettiviä nuoria katselemaan vaatetuksen tuotoksia ja ottamaan osaa paikallisten muodinalan yrittäjien logojen tunnistamiskilpailuun. Nuoret yrittäjät saivat esitellä toimintaansa ja myydä tuotteitaan: meikkipusseja, koruja, tyynyjä. Ny-yrittäjä Eveliina Haapanen toimi aktiivisesti ja esitteli liikeideaansa erilaisissa tilaisuuksissa ja otti vastaan mittavia ja haastaviakin töitä. Eveliina hyödynsi Sedu Aikuiskoulutuksen tarjontaa ja suoritti yrittäjän ammattitutkinnon. Jatkossa tekstiili-ja vaatetusalan perustutkinnon vaatetuksen osaamisalan voi suorittaa myös aikuiskoulutuksena ja osaaminen osoitetaan näyttöinä.

AKTIIVINEN VERKOSTO Opiskelijoiden kanssa vierailtiin paikallisissa vaateliikkeissä, kangaskaupoissa, ompelimoissa, tukkuliikkeissä, kirppareilla ja kutomoissa. Ny-yrittäjät ovat olleet aktiivisesti yhteydessä tavarantoimittajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Taitaja2016-tapahtuman ansiosta yhteistyö maakunnan alan toimijoihin ja eri oppilaitosten välille on valtakunnallisestikin lisääntynyt. Työssäoppimismoduulien jälkeen työnantajat ovat tehneet muutamille opiskelijoille työsopimuksia ja työkeikkoja on sadellut – ja nuorilla on runsaasti omia ideoita. Valmistuvat vaatetusompelijat esimerkiksi juhlistavat valmistumispäiväänsä luonnollisesti itse suunnittelemassaan ja valmistamassaan mekossa. Kansainvälistä yhteistyötä viriteltiin ”European trend book for textile and fashion”-projektin kautta. Osastolla oli Ranskalainen tekstiilialan opettaja vierailemassa ja vaatetuksen opiskelijat ”skypettivät” opiskelijoille Ranskaan.

ALLU-KALA ASUNTOMESSUILLE Asuntomessuilla nähdään lasten Muksulassa maskottina Nurmon yläkoulun Senja Iskalan ideoima Allu-kala, jonka Sedun vaatetusalan opiskelijat toteuttivat lehtori Tuire Karvalan ohjauksessa. Isoa löhöily-Allu kelpaa halailla. Sen kyljessä on mukava vaikkapa lueskella tai vain rentoutua ja löhöillä mukavasti. Sisko Latva-Karjanmaa

AUTOMAATIOASENTAJA TÄHYÄÄ AVUSTUSTEHTÄVIIN Alahärmäläinen Rosaliina Vähäpesola (19) valmistui Sedusta automaatioasentajaksi joulukuussa tiiviin opiskelu-urakan jälkeen. Tammikuussa hän astui palvelukseen Porin Prikaatissa Säkylässä; tarkempi palveluspaikka on suojelun erikoisosasto, josta yleensä lähdetään kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. -

Itse asiassa myöhästyin maaliskuussa olleesta hausta Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin mutta onneksi suojelun erikoisosastoon oli haku vasta kesällä ja pääsykokeet syksyllä, kertoo vaalea nuori nainen.

Olen tosi kauan ajatellut armeijaa, ja rauhanturvatehtävät ovat olleet tavoitteeni. Sähkö- ja automaatioalan opinnot, armeijan koulutus ja reippaan vuoden työkokemus antaisivat eväät hakea rauhanturvaamistehtäviin, suunnittelee määrätietoinen Vähäpesola.

Rosaliina Vähäpesola haluaa tehdä sähkötekniikkahommia, esim. kenttälaboratoriotyötä mahdollisilla ulkomaankomennuksillaan. Automaatioasentajat tottuvat jo opiskeluaikanaan Sedussa lukemaan valtaosan ohjeista englanniksi tai saksaksi.

URHEILUTAUSTA LUO KESTÄVYYDEN -

Olen harrastanut pienestä saakka urheilua, ennen kaikkea kestävyysjuoksua, ja harjoittelen edelleen säännöllisesti 5–6 päivänä viikossa, Rosaliina Vähäpesola kertoo.

Pienikokoinen, hento nainen vakuuttaa, että fyysinen kunto kestää. Armeijassa aloitettiin 6-viikkoisella peruskaudella, leirityksiä on paljon, ja vuoden mittaiseen koulutukseen kuuluu myös johtajakoulutusta ja erikoistumista omaan

hommaan sekä kansainvälistä koulutusta, joka saattaa huipentua yhteistyöharjoitukseen ulkomailla. -

Jo erikoiskoulutuksen testissä oli rankkaa, mutta meillä on porukassa hyvä tsemppaava henki. Sedussa olin automaatioasennuksessa ainut tyttö ja pärjäsin ihan hyvin, painottaa Rosaliina Vähäpesola.

TEKNIIKKA VIE MENNESSÄÄN -

Tekniikka on aina kiinnostanut minua. Olen pienestä saakka käsitellyt sähkölaitteita isän kanssa. Ja ohjelmointi kiinnostaa minua enemmän kuin kaapelointi, joten valitsin automaatioasennuksen. Osaan tehdä perussähköasennuksia ja ohjelmoin siis logiikoita, teen ohjelmia, joilla pystyy esim. käyttämään robottia, ohjaamaan taajuusmuuttajia ja moottoreita, Rosaliina Vähäpesola selvittää alavalintaansa.

- Ohjeistukset menee kerralla perille, ja Rosaliinan teks tinymmärtämisen taito on kiitettävä, kehuu opettaja Jaakko Korkonen. - Robotiikassa meillä oli tosi hyvät opettajat, joten opin helposti ja jopa enemmän kuin osasin odottaa, Rosaliina kuvaa tyytyväisenä.

TYÖTÄ TÄÄLTÄ TAI MAAILMALTA -

Viime kesänä olin Powercolla työssäoppimassa – kasaamassa automaatiokeskuksia. Oikeasti osaan asioita ja haluan oppia lisää. Armeijan jälkeen haluan alan töihin, ja yli vuoden työkokemuksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua Suomen armeijan operaatioon ulkomaille, kertoo Rosaliina Vähäpesola luottavaisena.

35 37

VÄRIKÄS AIKAMATKA 1970-LUVULLE Helmikuussa nähtiin ja koettiin, kuinka tavallinen oppilaitos muuttui railakkaan aikakauden innoittamana mielenkiintoiseksi aikamatkaksi 1970-luvulle. Silloin Koulutuskeskus Sedussa Ilmajoen Pappilantiellä rävähti. Päivä oli syksystä asti vietetyn teemavuoden huipentuma, ja ovet olivat avoimet yleisölle koko päivän. Eri oppitunneilla opiskeltiin talven mittaan 1970-luvun asioita kuten taiteita, asumista ja muotia. Populaarikulttuurilla oli tärkeä rooli. Opiskelijat saivat valita kuvamateriaalia. Aiheina olivat esimerkiksi aikakauden elokuvat ja sarjakuvat, jotka toimivat maalariopiskelijoiden inspiraation lähteinä, kun he harjoittelivat erilaisia maalaustekniikoita. Tulokset näkyivät käytävillä ja muissa tiloissa. Värikkyys oli avainsana. Opintojen yhteydessä sisutus ja tila -alaa opiskelevat rakensivat monenlaisia interiöörejä, kuten huoltoaseman baarin ja leirintäalueen. Vetonaula olivat aikakauden asumistyylin mukaisesti sisustetut huoneet. Opiskelijat ja henkilökunta pukeutuivat asianmukaisesti – tietenkin 70-luvun hassunkurisen muodin mukaisesti. Marita Nyrhinen

OSUUSKUNTA TUKEE YRITTÄJYYTTÄ JA TYÖLLISTYMISTÄ Sedussa Seinäjoen Upankadulla toimii osuuskunta Seinäjoen Septar, joka on osuuskunta Kampin alaosuuskunta. Osuuskunnassa on mahdollisuus suorittaa opintoja ja työllistyä vuodeksi valmistumisen jälkeen. Osuuskunta toimii oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden oppimisympäristönä. Toiminnan tavoitteena on kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja kehittää opiskelijoiden yrittäjyystaitoja ja -asennetta. Osuuskunta on innostava oppimisympäristö. Osuuskunnassa voi opintojen lisäksi kerryttää työkokemusta ja nähdä, mitä yrittäjyys oikeasti on. Osuuskunta Seinäjoen Septarissa oppiminen perustuu yhdessä tekemiseen, tiimityöhön ja yrittäjyyteen. Osuuskunta on sekä opetusmenetelmä, oppimisympäristö että oikea yritys. Kaikista opiskelijoista ei ole tarkoitus tehdä yrittäjiä vaan kasvattaa opiskelijoiden vastuuta ja sisäistä yrittäjyyttä. Osuuskuntatoiminta tuottaa opiskelijalle ammatillista osaamista, kokemusta yrittäjyydestä, opintosuorituksia ja mahdollisuuden ansaita rahaa. Osuuskunta Seinäjoen Septarissa toimintaa voidaan harjoittaa oppitunneilla, ammattiopintojen sisällä tai erillisenä valinnaisena tutkinnon osana, jolloin tehty työ kerryttää osaamispisteiden määrää.

KOTITYÖPALVELUT TYÖLLISTÄVÄT Upankadulla osa kodinhuoltajien työssäoppimisesta suoritetaan osuuskunnassa. Näin saadaan opiskelijoille kokemuksia työskentelystä kotityöpalveluja tuottavassa yrityksessä. Työssäoppiminen koostuu erilaisista asiakkaiden kotona tehtävistä töistä. Lisäksi asiakastöitä tehdään oppilaitoksen tiloissa.

VUOSI VALMISTUMISEN JÄLKEEN Valmistuneella kodinhuoltajalla on mahdollisuus työllistyä osuuskunta Seinäjoen Septariin vuodeksi valmistumisen jälkeen. Tätä tilaisuutta käyttivät hyväkseen Mohe Na ja Bumar Khureh, jotka valmistuivat kodinhuoltajiksi keväällä 2015. He perustivat yhdessä osuuskunnan alaisuudessa Kotipalvelu B&M -yrityksen, joka tarjoaa asiakkaille kotisiivouksia. Mohe Nan haaveena on tulevaisuudessa perustaa oma kotityöpalveluyritys. Yrityksen perustamiseen hän hakee lisää varmuutta opiskelemalla tällä hetkellä Koulukadulla merkonomiksi. Valmistuva kodinhuoltajaopiskelija Raija-Leena Timonen suoritti osuuskunta Seinäjoen Septarissa keväällä 2016 tutkinnon osan osuuskuntayrittäjänä toimiminen ja yhteisistä tutkinnon osista yrittäjyys- ja yritystoiminta osa-alueen. Raija-Leena on päättänyt jatkaa osuuskunta Seinäjoen Septarissa valmistumisen jälkeisen vuoden. Samalla hänellä on aikaa kartoittaa asiakaskuntaa kotityöpalveluyrityksen perustamista ajatellen. Työn määrä riippuu siitä, kuinka aktiivisesti markkinointityötä jaksaa tehdä ja kuinka tyytyväinen asiakas on saamaansa palveluun.

38 40

PALVELUN LAATU RATKAISEE Raija-Leenan mielestä parasta osuuskunnassa on se, että saa itse sopia työnsä ja kantaa vastuun työnsä tuloksesta. Osuuskunnassa toimimisen aikana Raija-Leenan ammattitaito, nopeus ja asiakaspalvelutaidot ovat kehittyneet. Lisäksi hän on oppinut hoitamaan asiakastöiden laskutuksen, maksamaan arvonlisäverot ja työnantajakulut sekä seuraamaan asiakkaiden tilityksiä. Mohen mielestä osuuskuntayrittäjyydessä on tärkeintä se, että asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun. Tärkeää on sopia tarkkaan asiakkaan kanssa, mitä palvelu sisältää ja yrittää tehdä työt niin hyvin kuin osaa. Mohe haluaa kehittää työtään niin, että työ sujuisi vieläkin nopeammin. Asiakkaalta saatu hyvä palaute kannustaa kehittämään omaa toimintaansa. Mohe ei poissulje ajatusta, että tulevaisuudessa perustaisi oman kotityöpalveluyrityksen. Elina Forslund & Sirpa Kallionpää

JOONAS SALMELA KILPAILI MAATALOUSTAIDOISSA LUXEMBURGISSA Sedussa Ilmajoella opiskeleva Joonas Salmela (17) edusti Suomea Luxemburgissa Agrolympics-tapahtumassa. Maatalousalan nelihenkinen opiskelijajoukkue sai näyttää taitonsa 18 eri kilpailutyössä. Joukkueeseen kuuluivat Joonaksen lisäksi Julia Heikkilä Keudan ammattiopistosta Mäntsälästä, Atte Pyykkönen Kainuun ammattiopistosta ja Jere Parpanen Ylä-Savon ammattiopistosta.

Tehtävät olivat aika mielenkiintoisia. Fyysistä voimaa ja taitoa tarvittiin joissakin kuten olkipaalin heittämisessä ja paalien kasaamisessa torniksi mutta mieluisinta oli traktorin taitoajo ja moottorin kasaaminen, tiivistää 17-vuotias Joonas Salmela.

Agrolympics- tehtävät ovat yhdistelmä ammattitaitoa ja leikkimielisyyttä. Osan tehtävistä kilpailijat tekevät yhdessä joukkueena ja osassa jokainen tekee oman suorituksen ja yhteisaika mitataan. - Erityisestä harjoittelua ei tarvittu, vaan kotona töitä ja opettajan kanssa tehtävät tutkittiin tarkkaan, hän ker too.

SAA TEHDÄ SITÄ, MISTÄ TYKKÄÄ Salmelan kotona Ruovedellä on maidontuotantotila, jossa kaikki vapaa-aika kuluu mukavasti töitä tehden.

Koneet ja eläimet kiinnostaa, ja maatalousala on minulle ainoa vaihtoehto, summaa Joonas Salmela, joka aikoo suorittaa myös ylioppilastutkinnon Ilmajoen lukiossa ja ehtii harrastaa myös jääkiekkoa.

- Oikeastaan lentokoneessa suunniteltiin taktiikka. Koko joukkueen osaaminen ratkaisi, hän hymähtää.

AGROLYMPICS VETÄÄ YLEISÖÄ - Tehtävien kirjo on yleisön mieleen. Luxemburgissa laitettiin aitoja, lypsettiin, tehtiin omenamehu, selvit tää opettaja Kimmo Nissinen. - Reissu oli hieno kokemus. On mukava päästä tutustumaan erimaalaisiin opiskelijoihin, Joonas Salmela toteaa.

EUROPEA JÄRJESTÄJÄNÄ Europea-järjestö järjesti Agrolympialaiset 5.–8.11.2015 Luxemburgissa. Kaikkiaan 20 joukkuetta 17 maasta osallistui kilpailuun: Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia Itävalta, Luxemburg, Puola, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro. Suomen joukkueen johtajana matkalla toimi Minna El Haouzi Keudasta. Voiton vei Luxemburgin joukkue, toiseksi sijoittui Puola ja kolmanneksi Itävalta. Suomi saa näiden kisojen järjestelyvastuu lähitulevaisuudessa.

BMW KERÄÄ KATSEET ESR-rahoitteisen Stage-Osaajat esiin -hankkeen tavoitteena on mm. lisätä perusasteen yläkoulun oppilaiden tuntemusta eri ammateista ja tukea heidän alavalintojaan. Lukuvuoden aikana on tehty paljon yhteistyötä yläkoulujen opinto-ohjaajien kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi projekti on ollut Koulutuskeskus Sedussa Lapualla BMW TestLab, jonka avulla halutaan tuoda esiin eri alojen välistä yhteistyötä.

audiosignaalin siirtämiseksi auton äänentoistojärjestelmään. Rakennusalan sekä kone- ja metallialan opiskelijat tekivät esimerkiksi kaiuttimen ja lisävalojen koteloinnit. Autoalan opiskelijat verhoilivat kaiutinkotelot ja tavaratilan uudelleen. Projekti opetti opiskelijoille ennen kaikkea eri alojen välistä yhteistyötä, sillä työt oli aikataulutettava vaiheittain niin, että jokainen ala pystyi tekemään oman osuutensa.

Projekti sai alkunsa keväällä 2015, kun hankkeen projektipäälliköt olivat tekemässä Ideapuu-kiertuetta Koulutuskeskus Sedun kaikissa yksiköissä. Lapuan autoalan opiskelija Pauli Laakso esitti tilaisuudessa ajatuksensa, miten

Opettajat tekivät ison työn myös sponsorien hankinnassa, mukaan saatiin paljon yrityksiä, jotka myivät tarvikkeita huomattavan edullisesti autoon.

opettavaista olisi, jos heillä olisi auto, jota voisi tuunata eri alojen yhteistyönä. Tuumasta toimeen, ja autoalan opettaja Tomi Pihlajamäki etsi sopivan auton aihioksi yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tomi keskusteli eri alojen opettajien kanssa ja lopulta projektiin lähtivät mukaan autoalan opiskelijoiden lisäksi ICT-asentajaopiskelijat, rakennusalan opiskelijat sekä kone- ja metalliala.

BMW oli esillä Taitaja2016-tapahtumassa Seinäjoella 10.– 12.5.2016. Autoa oli esittelemässä opettaja Tomi Pihlajamäki autoalan opiskelijoiden kanssa. Auto herätti paljon kiinnostusta, ja vierailijoita oli joka päivä runsaasti. Erityisesti auton äänentoisto, takakonttiin sijoitettu palsyStation ja auton huoliteltu ulkomuoto herättivät kiinnostusta ja ihastusta.

Opiskelijat tekivät auton kanssa kokonaisvaltaisen projektin. Autoalan opiskelijat huolsivat auton jarrut ja hallintalaitteet. Tämän lisäksi auton korin ruostevauriot korjattiin ja esim. puskurit ja valot irrotettiin. M3-look korisarja (puskurit ja helmalevikkeet) soviteltiin alustavasti paikalleen. Auto purettiin sisältä tyhjäksi ja pohja sekä kaikki kotelot äänieristettiin bitumimatolla. Työssäoppimispaikalla autoon tehtiin pohjustustyöt maalausta varten ja auto sekä korisarjan osat saivat uuden maalipinnan opiskelijatyönä. Maalauksen jälkeen auto kasattiin ulkoisesti kuntoon ja autoon asennettiin alustan madallussarja.

Jatkossa BMW markkinoi Koulutuskeskus Sedun autoalaa. Autoa on hyödynnetty markkinoinnissa jo Opinlakeusmessuilla tammikuussa 2016 sekä Lapuan yksikössä vietetyn liikenneturvallisuuspäivän aikana.

ICT-asentajat suunnittelivat ja toteuttivat Playstationin ja näytön asennuksen, johdotuksen ja tarvittavat adapterit

Tomi Pihlajamäki, Anne Rintala & Annukka Haapa-aho

Stage

YRITYSKYLÄSSÄ VASTUU JAETAAN -

Palkka saadaan tehdystä työstä, mikä tarkoittaa, että työaikana ei tehdä omia juttuja vaan ihan työtehtä- viä. Ne kannattaa tehdä huolellisesti, sillä aika riittää ihan hyvin, opastaa vastuuohjaaja Emilia Kettunen Yrityskylän 6-luokkalaisia päivän aluksi.

- Jos Atria ei toimi tehokkaasti, asiakkaat joutuvat jonot tamaan liikaa, jolloin vapaa-aikaa tulee jonottaessa liikaa ja työt jäävät tekemättä, Miro Käkelä valottaa.

Jokaisella yrityskyläläisellä on päivässä neljä työvuoroa ja kaksi vapaajaksoa. Palkka ansaitaan ja käytetään, jotta talous kylässä pyörisi. -

Tarkista lasku aina ennen maksamista. Aiheettomia pilailulaskuja ei lähetetä. Kirjanpidon tarkastajat kiertävät yrityksissä, ja pahimmillaan väärinkäytöksistä seuraa potkut, vastuuohjaaja jatkaa, ja kaikki isokyröläiset kuuntelevat pelisääntöjä.

VASTUUOHJAAJA ORGANISOI Koulutuskeskus Sedun merkonomiopiskelijat ohjaavat Yrityskylässä tänäkin vuonna. Toukokuussa valmistuva merkonomi Miro Käkelä on edennyt jo vastuuohjaajaksi. -

Jokainen ryhmä toimii eri tavalla ja kaikkien kanssa tulee toimeen. Yrityksen pyörittäminen on hyvin suunniteltua, joten oppilaat saavat kaiken huomion, Miro Käkelä kertoo samalla, kun hän perehdyttää Atrian ja Anvian uusia työntekijöitä töihin.

Oppilaat ovat koulussa valinneet yrityksen ja ammatin mutta työtehtävät paljastuvat vasta Yrityskylässä. Atriassa pitää tarttua toimeen, sillä ruokahuollon pitää toimia.

Oppilaat keittävät kahvit ja teet, tutkivat tietokoneelta tehtävät. Atrian toimitusjohtaja Fanni Ojala (13) käy postista noutamassa toimistotarvikelaatikon, pankissa neuvottelemassa lainan ja valmistautuu ensimmäiseen palkanmaksuun. - Työntekijöiden tsemppaus ja yrityksen siisteys on tärkeää. Niin ja tietysti voitto, tiivistää Fanni Ojala. Toimitusjohtaja pitää yleiskokouksessa yritysesittelyn ja esittelee Yrityskylä-päivän lopussa, mitä hänen johtamassaan yrityksessä on opittu – ja paljastaa päivän tuloksen.

SEDU TAITAA PUURAKENTAMISEN Seinäjoen asuntomessualueella Kyrkösjärven rannalla kohoaa komea Periskooppinäkötorni - Sedun talonrakentajaopiskelijoiden tekemä. Rakennusprojektia on ohjannut opettaja Janne Mäkelä.

Tornin sydän on rakennettu clt-ytimestä eli ristiinnaulatusta massiivipuulevystä. Ulompi kuori koostuu pilari-palkkirungosta ja lopputulos koristellaan lankkuverhoilulla. Torni toimii kahden peilin avulla periskooppina.

Näkötorni sai kansainvälisen arkkitehtikilpailun palkinnon SD Rewiew 2015 -kisassa. Tornin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Oopeaa Seinäjoelta, suunnittelijoina arkkitehdit Anssi Lassila ja Kazunori Yamaguchi. Näkötornin korkeus on 13 metriä ja leveys 5 metriä.

Näkötornin avajaiset järjestettiin ammattitaidon SM-kilpailujen, valtakunnallisen Taitaja2016-tapahtuman yhteydessä 10.5.2016.

Paikalla rakennetun pohjakerroksen päälle nostettiin maalla rakennetut moduulit ja tornin huippu tehtiin paikan päällä.

– Torni on loistava esimerkki modernista puurakenta misesta. Rakennus on käyttäjäystävällinen, kaunis ja se tuottaa elämyksiä, sanoi puurakentamisen professori Katja Lähtinen avajaistilaisuudessa.

ALLU-KALA VIIHDYTTÄÄ ASUNTOMESSUILLA Asuntomessuilla Muksulassa on lapsille taatusti mieluista tekemistä. Sitä ovat suunnitelleet lapset, Alakylän koulun 4-luokkalaiset. Pelit ja Allu auttavat viihtymään Asuntomessuilla DAP:n ylläpitämässä Muksulassa. Alakylän 4A-luokan ryhmät kehittelivät pelit keväällä 2014. Asuntomessu-teema korvattiin Seinäjoki-teemalla. Seinäjoki-muistipelin teknisestä toteutuksesta vastasivat Sedun datanomiopiskelijat Jere Kärki, Joonas Virtanen, Santeri Sillanpää, Aleksi Veija ja Henrik Roivainen opettajansa Jari Katteluksen johdolla.

ALLU VOIMISTELEE Liikunnallisen lautapelin toteutuksesta vastasi Sedun graafisen suunnittelun opiskelija Elina Koivuniemi ohjaajanaan opettaja Teija Olkkola. Lautapelissä voimisteleva Allu-kala on tulosta Seinäjoen kaupungin perusopetuksen kouluille järjestetystä maskottikisasta keväällä 2015. Seinäjoen lyseon ideoima maskottikisa keräsi yhteensä 240 kilpailutyötä. Yrittäjyyskasvatusfoorumin raati valitsi kymmenien kilpailutöiden joukosta koulutoimen maskotiksi Nurmon yläkoulun Senja Iskalan ideoiman Allu-kalan. Sedun tekstiili- ja vaatetusalan opiskelijat valmistivat ison löhöily-Allun opettajansa Tuire Karvalan ohjauksessa. Asuntomessujen Muksulassa lapset pääsevät halailemaan Allu-kalaa. Sen kyljessä on mukava lueskella, rentoutua ja löhöillä mukavasti. Sedussa Allusta tehtiin Seinäjoen perusopetukselle myös sähköinen logo.

IDEA PITÄÄ MYYDÄ Ensimmäistä kertaa tämä kokonaisuus oli esillä Taitaja2016-tapahtumassa Yrittäjyyttä juurista jalostukseen -teltassa. Kolmen päivän ajan Alakylän oppilaat esittelivät tuotoksiaan Taitaja-vieraille. -

On erityisen hienoa, että oppilaat ovat saaneet ideoida oikeasti toteutettavaa asiaa. He ovat esitelleet ideansa, tehneet ”myyntityötä”. Projektissa on pystytty näyttämään, että pienetkin osaavat, kertoo Alakylän koulun opettaja Henna Kangas.

MIKÄ ON SEINÄJOEN YRITTÄJYYSKASVATUSFOORUMI? Yrittäjyyskasvatusfoorumissa toimivat Seinäjoen perusopetus, Into Seinäjoki Oy, Seinäjoen Sedun Nuorkauppakamari, Seinäjoen yrittäjät ja Koulutuskeskus Sedu sekä Seinäjoen varhaiskasvatus, Seinäjoen yrittäjät ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yrittäjyyskasvatusta yhdessä ideoiden ja toteuttaen. Syksyllä 5.9. Yrittäjän päivän yhteydessä pidetään OpeYrittäjätreffit. Parasta foorumin toiminnassa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä eri kouluasteiden ja yrittäjien sekä muiden tahojen kanssa.

MENESTYJÄ TARVITSEE AINA TUKIJAA Sedu Aikuiskoulutuksen kouluttaja ja huippu-urheilijan äiti Päivi Olli tietää, että menestys vaatii joukkojen tuen. Näin on paitsi maailmanluokan urheilijan, myös opiskelijan laita. Päivi Olli ei puutu tyttärensä, painija Petra Ollin treeneihin eikä kilpailuihin. - En ole painin asiantuntija enkä urheiluvalmentaja. Minun roolini on olla hengessä mukana ja tarjota tukea Petralle, kun hän sitä tarvitsee. Uran alkutaipaleella Päivi Olli miehensä kanssa kuskasi Petraa taajaan kilpailuihin ja harjoituksiin. Harjoitusvastuksen perässäkin piti ajella pitkin maata, sillä aivan joka kulmalla ei riittävän haastavaa treenikaveria lahjakkaalle painijalle ollut. Nykyään olympiamitalitoivomme kulkee kisareissut valmentajan matkassa ja liikkuu muutenkin itsenäisesti Lappajärven-kodista harjoituksiin Kuortaneen urheiluopistolle tai ulkomaan harjoitusleireille. Äidiltään 22-vuotias urheilija kaipaa eniten, no - äitinä olemista. - Kuuntelen tietenkin Petran murheet, niin kuin muidenkin lasteni. Petra on kova keskustelemaan, hän oikein nauttii kun saa haastaa toisen aiheessa kuin aiheessa. Hän on jääräpäinen keskustelija, kuten taidan itsekin olla, Päivi Olli kertoo.

On eri asia opiskella aikuisena kuin nuorena. Aikuisilla on usein monenlaisia vastuita. On perhettä, taloudellisia huolia, työttömyyttä. Joskus voi olla vaikea löytää voimia opintojen loppuun saattamiseen. Kouluttajalla on suuri rooli aikuisopiskelijan tukijana. Opiskelijat haluavat melko usein jutella tilanteestaan kouluttajan kanssa. Sitten yhdessä mietitään keinoja, millä jaksaisi eteenpäin.

Olli summaa, että menestykseen vaaditaan apujoukkojen tuki niin opinnoissa, työelämässä kuin tavoitteellisessa kilpaurheilussa. - Ei kukaan aivan yksin pärjää. Parhaiten pystyy keskit tymään tekemiseensä, kun perhe ja muut läheiset ovat tukena. Opettaja on osa tukiverkkoa. Kirsi Haapamatti

Taloushallinnon ammattilaisena vuosia työskennellyt Päivi Olli hakeutui viime vuoden syksyllä opettajan työhön. Hän opettaa liiketaloutta Sedun aikuisopiskelijoille. - Olin aina haaveillut opettajan työstä. Opiskelin ammatillisten aineiden opet tajan pätevyyden työn ohessa Oulun opettajakorkeakoulussa, ja nyt olen osa aikatyössä kouluttajana. Nautin jokaisesta työpäivästä. Tykkään olla ihmisten parissa. Päivi Olli on huomannut, että aikuisopiskelijoiden kouluttajalta vaaditaan taitoa ja pelisilmää, kenties erilaista kuin nuorten opettajalta. Miten tukea opiskelijoita parhaiten?

KUKA? Päivi Olli

MITÄ? Sedu Aikuiskoulutuksen liiketalouden ja kaupan alan kouluttaja

MITÄ MUUTA? EM-kultamitalisti Petra Ollin äiti

ALEKSI JA SAMU MALTALLA TYÖSSÄOPPIMASSA Kuulimme mahdollisuudesta lähteä ulkomaille työharjoitteluun viime keväänä, mutta asia jäi taka-alalle, kunnes syksyllä päätimme oikeasti lähteä ja lähetimme hakemukset Iso-Britanniaan, Maltalle ja Saksaan. Maltalta vastattiin ensimmäisenä ja päätimme lähteä sinne, koska siellä olisi huomattavasti lämpimämpää kuin Iso-Britanniassa tai Saksassa. Sitten koitti lähtöpäivä. Helsingissä meitä odotti muutama opiskelija, jotka lähtivät myös harjoitteluun Maltalle, joten matka sujui mukavasti, kun oli muitakin säätämässä. Saavuimme Maltalle yöllä yhden aikaan ja meitä odotettiin nimikylttien kera lentokentällä ja siitä hyppäsimme taksiin, joka vei meidät isäntäperheen luo ja muut asuntolaan. Aamulla kun heräsimme, oli jännittävää mennä yhteiselle aamupalalle isäntäperheen kanssa, mutta siitä se sitten lähti!

MAHTAVA TYÖPAIKKA & -KAVERIT Kaksi ensimmäistä viikkoa meni tutustuessa ympäristöön ja työpaikkaan sekä rytmin totutteluun. Aluksi olimme hieman väsyneitä kaikesta uudesta, mutta pian saimme rytmin kuntoon ja jaksoimme tehdä muutakin kuin töitä.

Työpaikkamme nimi oli M&E Installations LTD ja kyseessä oli LVI- ja sähköalan yritys. Se oli huipputyöpaikka ja työkaverit olivat ystävällisiä, joten päivät menivät todella nopeasti. Työpäivämme alkoi klo 6.45, mutta heräsimme noin viiden aikaan. Menimme joko bussilla tai sitten yksi työkavereistamme tuli hakemaan meidät. Päivän olisi pitänyt loppua noin 15.30, mutta päivät venyivät usein ainakin puoli tuntia pidemmiksi, koska maltalaiset olivat kovia tekemään ylitöitä. Kun ylitöitä kertyi yhteensä kahdeksan tuntia, saimme yhden päivän vapaaksi ja niin edelleen. Teimme usein huoltotöitä hienoissa taloissa ja välillä olimme myös rakentamassa isompia rakennuksia, esimerkiksi kirkkoa. Asensimme muun muassa lattialämmitystä, ilmalämpöpumppuja sekä vesijohtoja ja viemäreitä. Työkaverimme esittelivät meille mielellään paljon Maltaa ja näimmekin sitä hyvin töiden ohella, kun ajelimme ympäri saarta. He myös tarjosivat meille lähes joka päivä kahvit ja joskus myös lounaan.

Viimeisellä viikolla työporukkamme järjesti meille läksiäisjuhlan, jossa kaikki olivat paikalla ja tarjoiltiin kakkua, leipää, limsaa sekä muuta pikku naposteltavaa. Työkaveriemme mielestä olimme yksiä parhaimmista opiskelijoista heillä, joten he antoivat meille Maltan perinneherkkuja ja rahaakin sekä loistavat työtodistukset, joista on varmasti apua tulevaisuuden kannalta. Niin ja luvattiinhan meille myös työpaikka valmistuttuamme, jos ajattelimme joskus muuttaa Maltalle.

suhteessa, että uskallamme jatkossakin heittäytyä uusiin ja erilaisiin asioihin. Reissu oli todellakin ikimuistoinen ja suosittelemme mahdollisuutta jokaiselle, jota vähänkään kiinnostaa työharjoittelu ulkomailla!

VAPAA-AJASTA JA FIILIKSISTÄ Vapaa-ajallamme kävimme shoppailemassa, uimassa, lenkillä sekä muuten vain katselemassa paikkoja. Vietimme myös aikaa toisten opiskelijoiden kanssa, kävimme esimerkiksi pääkaupungissa, snorklaamassa ja istumassa iltaa. Samaan isäntäperheeseen tuli noin kuukauden jälkeen kolme ranskalaista vaihto-opiskelijaa, joihin tutustuimme ja vietimme paljon aikaa heidän kanssaan. Kokemuksen kannalta kahdeksanviikkoinen reissu oli loistava, nimittäin englannin kielemme kehittyi huomattavasti ja etenkin rohkeus puhua muille englantia: vaikka joka sanaa ei osaisi, pystyy asian silti sanomaan ymmärrettävästi. Mielestämme olemme nyt paljon itsenäisempiä siinä

Samu Sillanpää & Aleksi Kultalahti Talotekniikan kakkosvuoden opiskelijat

SEDU KOORDINOI UUTTA METSÄALAN KANSAINVÄLISTÄ KOULUTUSTA Viiden maan (Suomi, Ruotsi, Itävalta, Unkari ja Viro) metsäalan koulutuksen ammattilaiset kokoontuvat syksyllä Ähtäriin. International Forestry -hanke aloitettiin asiantuntijoiden kohtaamisella, ja seuraavana päivänä he jo tutustuivat työmaihin. Asiantuntijat kehitettävät yhteisen tutkinnon osan International Forestry. Siinä tuodaan esille eri maiden vahvuudet kestävän kehityksen mukaisessa metsänhoidossa ja vahvistetaan alan koulutuksen laatua. Jokainen maa tuottaa sisältöä metsän monikäyttöisyydestä, esim. virkistyskäyttö, ja sen lisäksi moduulin, jonka sisältö nostaa sen maan metsäalan vahvuuden esiin. Läheistä yhteistyötä tehdään alan yritysten ja yhdistysten kanssa, jotta lopputulos vastaa työelämässä edellytettävää osaamista. Aikaa on kesän 2017 loppuun.

INTERNATIONAL SEMESTER ÄHTÄRISSÄ KEVÄÄLLÄ 2016 Ensimmäiset vaihto-opiskelijat tulivat Ähtäriin opiskelemaan muutamaksi viikoksi keväällä. International Semester tarjoaa Ähtärissä opiskeleville tilaisuuden kansainvälisiin kontakteihin kotimaassa.

International Forestry -hankkeen tavoitteena on valmentaa metsäalan opiskelijoita työelämään entistä paremmin ja osaamisperusteisemmin. Hankkeessa toimivat alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset Itävallasta (HBLA für Forstwirtschaft Bruck/Mur), Unkarista (FM Közép-magyarországi Agrár-szakképzö Központ Bercsényi Miklós Élelmiszeripari Szakképzö Iskola és Kollégium), Ruotsista (Kvinerstagymnasiet) ja Virosta (Luua Metsanduskool). Hanketta koordinoi Sedu. Kaikkien koulujen yhteisenä tavoitteena on lisätä metsäalan koulutuksen vetovoimaa. Sedun osuus hankkeen koordinoijana viestii siitä, miten Suomen metsäosaamista ja ammatillista koulutusta arvostetaan maailmalla. Tuomarniemi on kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta hyvin mielenkiintoinen opiskelupaikka. Osallistamalla opettajat, opiskelijat ja työelämä opetussisältöjen ja -menetelmien kehittämiseen niiden toimivuudesta saadaan palautetta eri osapuolilta jo hankkeen aikana. Tämä parantaa käytäntöjen integrointia oppilaitoksen arkeen, painottaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

KANSAINVÄLINEN OPISKELIJALIIKKUVUUS SEDUSTA uuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu Sedun opiskelijoiden yli 2 viikon mittaiset kv-jaksot aloittain 2015 (yht. 126) Sosiaali- ja terveysala Matkailuala Hotelli-, ravintola- ja cateringala Rakennusala Valma Liiketalous Sähköala Tieto- ja viestintätekniikka Sisustusala Autoala Kone- ja metalliala Käsi- ja taideteollisuusala Maatalousala Turvallisuusala Laboratorioala Pintakäsittelyala Elintarvikeala Metsäala Yhteensä

45 13 12 9 7 7 7 5 4 4 3 2 2 2 1 1 1 1 126

Sedun kansainväliseen vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden määrät yksiköittäin Lapua, Lappajärvi 42 Koskenalantie 32 Kirkkokatu 20 Törnäväntie 8 Koulukatu 13 Kurikka, Jurva, Kauhajoki 5 Ilmajoki 3 Sedu Aikuiskoulutus 2 Ähtäri 1 Sedun opiskelijoiden suosituimmat kohdemaat: Espanja, Iso-Britannia, Malta, Italia, Ranska, Saksa, Alankomaat, Viro.

SEDUUN ttttttttttttttttttttttttt Sedu otti vastaan yhteensä 106 vaihto-opiskelijaa v. 2015. He tulivat Ranska 50 Slovenia 13 Espanja 10 Unkari 10 Slovakia 7 Liettua 6 Ruotsi 6 Saksa 2 Viro 2

Seduun saapuneet vaihto-opiskelijat tulivat työssäoppimaan ja opiskelemaan seuraaville aloille: metsäala 40 hotelli-, ravintola- ja cateringala 9 liiketalous 9 puuala 9 sähköala 9 kone- ja metalliala 8 kuvallinen viestintä, graafinen ala 7 sosiaali- ja terveysala 5 tieto- ja viestintätekniikka 4 hiusala 2 lentokoneasennus 1 muoviala 1 rakennusala 1 talotekniikka 1

HUOM! Lähes puolet Suomeen tulevista kansainvälisistä metsäalan opiskelijoista valitsee Sedun.

LAPUALTA LÖYTYY LÄHTIJÖITÄ MAAILMALLE Koulutuskeskus Sedusta Lapuan ja Lappajärven opiskelijat ovat sedulaisista innokkaimpia lähtemään ulkomaan työssäoppimisjaksolle. Vuoden 2015 liikkuvuustilastojen mukaan Lapualta ja Lappajärveltä lähti yhteensä 42 opiskelijaa yli 2 viikon vaihtojaksolle Eurooppaan. Opiskelijoiden ulkomaanjaksot toteutetaan pääasiassa Euroopan Unionin Erasmus+ -hankerahoituksella. Kansainvälisyysinnostus on iskenyt opiskelijoihin hyvin tasapuolisesti: lapualaisia opiskelijoita lähtee matkaan miltei kaikilta talon koulutusaloilta lähihoitajista merkonomeihin ja autonasentajista hitsaajiin. Opiskelijoiden hakeutumiseen ulkomaankomennukselle vaikuttaa keskeisesti opettajien kannustava suhtautuminen ja opiskelukavereiden esimerkki ja kokemukset matkoilta. Työssäoppimisjakson suorittaminen ulkomailla nähdään yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona kotimaassa suoritettavan jakson rinnalla. Ulkomailla hankitaan oman alan taitojen ohessa myös paljon muuta arvokasta pääomaa, kuten ongelmanratkaisutaitoja ja itsenäisyyttä sekä tietenkin kulttuurintuntemusta.

TYÖSSÄOPPIMINEN SLOVENIASSA 10+ Itsenäistyminen ja omien siipien kokeilu olivat myös matkailualan opiskelijoiden Suvi Hakolan ja Taru Ollilan mukaan ulkomaan työssäoppimisjakson parasta antia. Tytöt ovat juuri palanneet kotimaahan kuuden viikon jaksolta Sloveniasta, jossa he työskentelivät paikallisessa kasinohotellissa. - Kymppiplus, antavat tytöt arvosanaksi matkalleen yhdestä suusta. Suvi ja Taru halusivat lähteä hankkimaan erilaisen työssäoppimiskokemuksen ulkomailta. Slovenia valikoitui kohdemaaksi, koska he olivat tutustuneet slovenialaisiin harjoittelijoihin Lapualla, ja vaihtareiden kuvaukset koti-

maastaan saivat tytöt kiinnostumaan. Slovenia on maana suomalaiselle hieman tuntemattomampi, mutta esimerkiksi henkeäsalpaavat maisemat ja kiehtova kasinokulttuuri saivat tytöiltä kiitosta. Tytöille oli heti opintojen alusta asti selvää, että he haluavat lähteä ulkomaille työssäoppimaan. Oppilaitoksen runsaat mahdollisuudet ulkomaanvaihtoihin vaikuttivat myös päätökseen valita opiskelupaikaksi Sedu. Tytöt ovat opiskelun edetessä myös havainneet, että Lapualta on aina runsaasti lähdössä väkeä vaihtoon.

OIKEAA ASENNETTA Tytöt suosittelevat työssäoppimisjaksoa kaikille, joilla on rohkeutta ja halua kokea jotain uutta. Lisäksi tarvitaan paineensietokykyä ja tietenkin vähän kielitaitoakin. – Pitää uskaltaa avata suunsa ja kysyä, jos ei tiedä. Kaikkeen ei voi varautua etukäteen, mutta hyvällä asenteella reissusta saa enemmän irti. Kaikki ei ole samanlaista kuin Suomessa, mutta matkalla oppii myös arvostamaan ennen arkisilta tuntuneita asioita kotimaassa. Taru ja Suvi ovat valmistumassa matkailupalvelujen tuottajiksi ja suunnittelevat tulevaa. – Työskentely ulkomailla kiinnostaa nyt entistä enemmän, kertoo Taru. Hän aikoo valmistuttuaan säästää rahaa lähteäkseen käymään Hollannissa tapaamassa vaihto-opiskelijoita, joihin tutustui Slovenian matkallaan. – Kaikki on mahdollista, työnhakualueena on nyt Eurooppa, ei vain Etelä-Pohjanmaa! Tanja Rajala lehtori, kansainvälisyysvastaava

TEACHER’S WORK PRACTICE IN IRELAND I work as a lecturer of languages in Koskenalantie Sedu, which means mostly English for practical nursing students. There´s a long history of teaching behind so I needed some fresh ideas and new experiences in my work. Teaching languages in vocational education is largely working life oriented and therefore a few weeks’ work practice in Ireland sounded perfect for me. So Ireland, here I come! My application for the work practice period of three weeks in March was accepted and it was agreed that I would start my practice at the same time with a practical nursing student, who would have an on-the-job learning period of six weeks. Very handy when thinking about the travel arrangements.

take part in ‘community access’ when some staff members and clients had ‘Tea out’ in local cafés or visits to the library, museum or had a shopping spree in town. I had a chance to play pool for the first time in my life with David, learn the wonders of horticulture with John and listen to Irish music with Graham. In other words, I had a great time working in RehabCare and learn about work in social and health care, to help and support people with disabilities.

FREETIME AND IRISH CULTURE Ireland i.e. the Republic of Ireland, in Irish language Éire, has a population of about 4.6 million people. Clonmel, Cluain Meala ”honey meadow or vale” has many medieval remainders, and walking through the town takes you back to times of earls and noble ladies.

REHABCARE IN CLONMEL The workplace RehabCare was in Clonmel, a small town in the county of Tipperary, about three hours’ by bus from Dublin, the capital city. First we stayed in a Bed&Breakfast accommodation for one week but then moved to a guest house in the centre of town conveniently only 5 minutes’ walk from the workplace.

Irish people are friendly and welcoming to visitors. Hello, how are you, how was your day? Fine, grand, good you are supposed to answer. And after the hellos and howareyous if one gets hungry it’s always easy to enjoy lunch in the numerous pubs, which in my opinion not only serve good beer but also excellent Irish food with home made chips of course.

Working is not just working, it’s interaction, small talk and of course tea in the morning when talking about my work in RehabCare. This centre is part of Rehab Group, a charity, that helps and serves people to be more independent and feel included in their community. RehabCare centre provides services for people with disabilities and their families. The clients use the services at the centre daily or weekly depending on their individual timetables. The service users have both individual programs and activities targeted for groups. Chatting with the clients and getting to know them was the best part of my work practice. Learning to understand the local accent took a few days but I had good teachers.

On Saint Patrick’s Day, the 17 March, people cheered along the streets and enjoyed the colourful parade. Churches, pubs and restaurants were full of people celebrating the special day. I checked in Wikipedia and found out that bishop and missionary Saint Patrick and the arrival of Christianity are commemorated on that day.

Every morning before the service users came, the members of staff had a meeting ‘community meeting’ where the daily program, activities, and special issues were discussed and responsibilities shared. I could for example

Helinä Maijala

And talking about the weather, I was really lucky because there were no rainy days during my practice. Unusual, said the locals. And finally, small talk IS IMPORTANT. So let´s say, from now on, more often, Good Morning, Good Afternoon, Hello to neighbours, and even to strangers in the forest, on the skiing track…

OSAAVA SEDUN HENKILÖSTÖ – KESKEISTÄ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSESTÄ 2015 Kuntayhtymän päätoimisen palvelussuhteiden määrä oli vuoden 2015 lopussa 694 (v. 2014 763). Päätoimisen henkilöstön määrä Koulutuskeskus Sedussa oli vuoden 2015 lopussa 436 (v. 2014 532), Sedu Aikuiskoulutuksessa 135 (v. 2014 147) ja johdon ja kehittämisen tulosalueella 123 (v. 2014 Yhteiset palvelut 91). Kuten edellä mainituista luvuista näkyy, säästötoimenpiteet yhteistoimintaneuvotteluineen ovat vaikuttaneet selkeästi henkilöstön määrään. Koko kuntayhtymän päätoimisesta henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa oli 74,6 % (518 henkilöä) henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2015 lopussa 48,1 vuotta (v. 2014 keski-ikä oli 47,9 vuotta). Lehtorit on suurin yksittäinen ammattiryhmä, 148 henkilöä (v. 2014 174). Muuta päätoimista opetushenkilöstöä oli vuoden 2015 lopussa 272 (v. 2014 285). Johtoon ja päällikköihin kuuluvia oli 36 (v. 2014 39), projektihenkilöstöä 25 (v. 2014 25) ja muuta henkilöstöä 214 (v. 2014 240). Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa seitsemän tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittanutta. 60 % henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon (v.2014 60,2 %).

HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstökulut ovat kaikkiaan 66,5 % kaikista kuntayhtymän toimintakuluista. Virkoja/tehtäviä oli avoinna koko kuntayhtymässä yhteensä kaikkiaan 142 ja niitä haki 623 hakijaa. Kuntayhtymässä on käytössä tehtävien sisäinen kartoitusmenettely käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen vuoksi. Henkilöstömenoja jouduttiin sopeuttamaan ja kuntayhtymässä käytiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena vuodelle 2015 kohdistui yhteensä 23 henkilötyövuoden vähennys, joista vakinaisia palvelussuhteita päättyi 14 vuoden 2015 aikana. Uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi kuntayhtymässä on käytössä tehtävien uudelleensijoitusja kartoitusmenettelyt. Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä ollutta henkilöstöä tuetaan TE-palvelujen muutosturvaasiantuntijan ja työterveyshuollon toimesta. Eläkkeelle siirtyi kertomusvuonna 21 henkilöä (v. 2014 17 henkilöä) ja osa-aikaeläkkeelle 6 henkilöä (v. 2014 2 henkilöä). Vakinainen palvelussuhde päättyi irtisanoutumisen tai muun syyn vuoksi 32 henkilöllä (v. 2014 17). Uusia vakinaisia henkilöitä aloitti 11 henkilöä (v. 2014 26 henkilöä).

Itsensä kehittämisen ja kouluttautumismyönteisyys näkyy työnantajan järjestämän koulutuksen lisäksi myös mm. henkilöstölle myönnettyjen opintovapaapäivien määrässä. Opintovapaalla oli 23 henkilöä, työelämäjaksoilla 52 ja vuorotteluvapaalla 4 henkilöä. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana vuorotteluvapaita ei ole ollut mahdollista myöntää. Sairaudesta johtuvien poissaolopäivien ja sairauslomien määrä/sairauslomalla ollut henkilö nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2015 yhteensä 7134, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 6771. Sairauspäivien määrä/sairauslomalla ollut henkilö oli 18,9 päivää/sairaslomalla ollut henkilö, kun v. 2014 määrä oli 15,5 päivää. On oletettavaa, että käydyt yhteistoimintaneuvottelut ovat vaikuttaneet sairauspoissaolojen lisääntymiseen.

JAKK SIIRTYI SEDUUN Merkittävää oli JAKK:n toimintojen ja henkilöstön siirtyminen 1.1.2016 lukien kuntayhtymään sekä siihen liittynyt valmistelutyö. Kuntayhtymän hallinto- ja tukipalvelujen synergia- ja yhteistyömahdollisuuksia alettiin selvittää yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Vuonna 2016 jatkuva selvitystyö koski hankintatoimea, henkilöstöhallintoa, taloushallintoa ja puhelinvaihdepalveluja huomioiden myös tietojärjestelmänäkökulma. Kuntayhtymässä on tehty resurssien pienentyessä merkittäviä ja kipeitäkin säästötoimia. Tällä turvataan se, että kuntayhtymä on jatkossakin vahva koulutuksenjärjestäjä, joka pystyy panostamaan myös investointeihin ja tulevaisuuteen. On tärkeää, että opiskelija- ja henkilöstöhyvinvoinnista huolehditaan. Vuoden 2016 strategiatyön toimeenpanon yhtenä painopistealueena on opiskelija- ja henkilöstöhyvinvoinnin kehittäminen, joka sisältää myös kannustinjärjestelmän kehittämisen tukemaan henkilöstön palkitsemista. Henkilöstö ansaitsee suuret kiitokset vuodesta 2015. Keijo Tauriainen hallintojohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YLLÄPITÄJÄKUNNAT Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden osuudet kuntayhtymän varoihin 1.1.2015. Opiskelijoita jäsenkunnista laskentapäivinä 20.9.2015 ja 20.1.12016. Koulutuskeskus Sedun järjestämislupa kattoi v. 2015 yhteensä 4195 ammatillista perustutkinto-opiskelupaikkaa, v. 2016 paikkoja on järjestämisluvan mukaisesti 4075.

Jäsenkunta

Osuudet

20.9.2015

20.1.2016

Alajärvi

0,89 %

118

117

Alavus

2,76 %

237

233

Ilmajoki

7,98 %

307

301

Isokyrö

0,92 %

Jalasjärvi

4,79 %

148

Karijoki

0,20 %

Kauhajoki

5,52 %

152

Kauhava

5,71 %

306

290

Kristiinankaupunki

0,20 %

Kuortane

1,51 %

Kurikka

8,24 %

280

421

Lapua

5,66 %

327

319

Multia

0,05 %

Seinäjoki

49,52 %

1490

1471

Soini

0,32 %

Teuva

0,14 %

Virrat

0,91 %

Ähtäri

4,68 %

112

jäsenkunnat yhteensä

3706

3626

kaikki yhteensä

4043

3938

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSJOHTO Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Martti Pajulammi Seinäjoelta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markku Koskela Ilmajoelta ja toisena varapuheenjohta-

Jäsenkunta

Jäsen

Varajäsen

ALAJÄRVI

Jaakko Penninkangas

Keijo Maunuksela

Maija Viljanmaa

Pirjo Kantokoski

Toni Juurakko

Tapio Kallioniemi

Jussi Maijala

Antti Mäkelä

Irma Petäjävirta

Pasi Pentilä

Markku Koskela

Kirsi Perälä

ISOKYRÖ

Jouni Mäkynen

Ulla Alanen

JALASJÄRVI

Visa Kananoja

Petri Huttunen

KARIJOKI

Arto Korkeamäki

Salla-Maaria Yli-Viitala

KAUHAJOKI

Antti Ala-Kokko

Minna Heiniluoma

Jukka-Pekka Taivalmäki

Emilia Vantaa

KAUHAVA

Eero Paavola

Mathias Pukkila

Maria Mäkipelkola

Leena Loukasmäki

Lea Puotinen

Tuula Koivisto

KRISTIINANKAUPUNKI

Marianne Salo-Tuisku

Milla Mattila

KUORTANE

Monica Hautamäki

Jari Siukola

KURIKKA

Pauliina Niemi

Minna Leppinen

Jukka Ala-Luopa

Anna-Kaisa Niemi

ALAVUS ILMAJOKI

jana Jukka-Pekka Taivalmäki Kauhajoelta. Yhtymävaltuuston pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Reija Lepola.

Kirsi Kandolin

Erkki Rintala

LAPUA

Ibahim Sahindal

Riitta Ampiala

Matti Antila

Anssi Yli-Paavola

MULTIA

Seppo Lampinen

Matti Saarinen

SEINÄJOKI

Aaro Harjunpää

Mikko Männikkö

Risto Iskala

Alpo Kitinoja

Tero Juonoja

Heikki Keskinen

Tomi Järvinen

Ville Ojala

Jani Karvonen

Jesse Luhtala

Piia Kattelus

Pirjo Aittoniemi

Helena Koivusaari

Minna Rasinpää

Jarkko Kärki

Jukka Ahlgren

Markku Lehtola

Jari Kivimäki

Kalle Lähdesmäki

Pasi Kivisaari

Mervi Mäenpää

Satu Rajamäki

Hanna Nieminen

Niina Koskipalo

Martti Pajulammi

Aki Ylinen

SOINI

Juha-Pekka Keisala

Rami Puro

TEUVA

Jarmo Kiviluoma

Eija Sippola

VIRRAT

Johanna Saarinen

Matti Koivisto

ÄHTÄRI

Kauko Kantola

Pekka Rasku

YHTYMÄHALLITUS Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen valitaan 11 jäsentä. Yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen 1.1.2013 – 31.12.2016 yhtymähallituksen. Jäsen Varajäsen Erkki Honkala, pj Laura Kujala Juhani Mäki, 1. vpj Heikki Koskimies Markku Lehtola, 2. vpj Heli Hokkanen Reetta Hakala Juuso Rönnholm Johanna Jouppi Tero Juonoja Kaarina Kallio Kirsi Kaitaranta Risto Lahti Irma Petäjävirta Virpi Myllykangas Maria Mäkipelkola Merja Paananen Tiina Julku Jouko Peltonen Jouni Mäkynen Asko Salo Antti Mäkelä Yhtymähallituksen puheenjohtajaksi yhtymävaltuusto on valinnut Erkki Honkalan Seinäjoelta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Juhani Mäen Kurikasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Lehtolan Seinäjoelta. Yhtymähallituksen pöytäkirjanpitäjänä on toiminut lainopillinen assistentti Johanna Peltokangas. Yhtymähallitus on kokoontunut vuoden 2015 aikana yhteensä 16 kertaa. Yhtymähallituksessa asiat ratkaistaan kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepolan esittelystä.

HENKILÖSTÖJAOSTO Hallintosäännön mukaan kuntayhtymässä toimii yhtymähallituksen asettama henkilöstöjaosto, jonka kokoonpanosta ja toimikaudesta päättää yhtymähallitus. Henkilöstöjaosto päättää harkinnanvaraisista palvelussuhde- ja palkkausasioista sekä valmistelee yhtymähallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvat henkilöstöasiat. Yhtymähallitus on nimennyt henkilöstöjaostoon toimikaudelle 2013 - 2016 seuraavat jäsenet: Jäsen Varajäsen Erkki Honkala, pj Johanna Jouppi Kaarina Kallio Asko Salo Markku Lehtola Heli Hokkanen Merja Paananen Virpi Myllykangas Jouko Peltonen, vpj Jouni Mäkynen Henkilöstöjaoston puheenjohtajana on toiminut Erkki

Honkala. Henkilöstöjaoston asiantuntijajäsenenä toimii kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepola. Hallintosäännön mukaisesti asioiden esittelijänä ja valmistelijana henkilöstöjaostossa on toiminut kuntayhtymän hallintojohtaja Keijo Tauriainen, joka on toiminut myös pöytäkirjanpitäjänä. Henkilöstöjaosto on kokoontunut vuoden 2015 aikana 10 kertaa.

TARKASTUSTOIMINTA /-LAUTAKUNTA Kuntalain 365/95 taloutta koskevien säännösten perusteella yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen tarkastuslautakunnan, jonka toiminta jatkuu siihen saakka, kun valtuustokauden viimeiseltä tilikaudelta on annettu arviointikertomus. Yhtymävaltuuston nimeämä tarkastuslautakunta vuosille 2013 - 2016: Jäsen Varajäsen Kauko Kantola, pj Anne Vuori Riitta Ampiala Ibrahim Sahindal Matti Antila, vpj Pauliina Niemi Ulla-Maria Karhu Piia Kattelus Risto Mattila Seppo Passinen Tarkastuslautakunnan pöytäkirjanpitäjänä on arkistoasiantuntija Merja Kankaanpää. Tarkastuslautakunta piti vuoden 2015 aikana 10 kokousta.

TOIMITILAJAOSTO Koulutuskuntayhtymän toimitilajaoston tehtävänä on valmistella ja valvoa kuntayhtymän rakennushankkeiden toteuttamista sekä päättää kuntayhtymän toteuttamien rakennushankkeiden urakoitsijavalinnoista ja kustannusarvion ylittävistä lisä- ja muutostöistä. Lisäksi toimitilajaoston tehtävänä on valmistella omien tilojen merkittävät uudelleenjärjestelyt mukaan lukien mahdolliset kiinteistöjen realisoinnit. Yhtymähallitus on valinnut toimitilajaostoon toimikaudelle 2013 - 2016 5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet: Jäsen: Varajäsen: Juhani Mäki pj. Heikki Koskimies Risto Lahti Irma Petäjävirta Markku Lehtola vpj. Markku Koskela Asko Salo Kaarina Kallio Erkki Honkala Reetta Hakala. Pysyvinä asiantuntijoina toimitilajaostossa ovat kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepola, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Martti Pajulammi, talousjohtaja Arja Ylitalo ja Matti Yli-Lahti.

Toimitilajaoston pöytäkirjanpitäjänä toimii kuntayhtymän kiinteistöpäällikkö. Esittelijänä kokouksissa toimii kuntayhtymän johtaja, rehtori. Toimitilajaosto on kokoontunut vuoden 2015 aikana 10 kertaa.

AMMATTIOSAAMISEN TOIMIELIN Ammattiosaamisen toimielimen tehtävänä on päättää ammattiosaamisen näyttöihin liittyvistä asiakokonaisuuksista, valvoa näyttöjen toteutumista sekä käsitellä arviointien oikaisuvaatimukset ja päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen toimielimen tehtävät ja kokoonpano on määritelty seuraavissa laeissa (L601 ja 602/2005) ja (L951 ja 952/2011).

Ammattiosaamisen toimielimen kokoonpano Työ- ja elinkeinoelämän edustus: Anttila Lasse, Plussapalvelut; Karhumaa Terttu, Tietotunneli; Mantere Antti, Ala-Talkkari Oy; Ojaniemi Yrjö, MTK; Rouvala Christina, EPSHP; Suvisalmi Tommi, Eepee Opettajaedustus: Keppo Tarja, Sedu Lapua ja Lappajärvi; Autio Ari, Sedu Seinäjoki, Koulukatu Opiskelijaedustus toimikaudelle 1.8.2015 - 31.7.2016: Tyni Amanda, Sedu Seinäjoki, Kirkkokatu; Tuppi Esa-Pekka, Sedu Kurikka Jurva

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA

Tuloslaskelma (1 000 €)

2014

2015

Toimintatuotot

63 073

60 451

Toimintakulut

59 787

56 988

Toimintakate

3 287

3 462

Rahoitustuotot ja -kulut

201

151

Vuosikate

3 488

3 613

Poistot

2 778

2 843

Tilikauden tulos

710

770

Tilinpäätössiirrot

2 849

1 318

Tilikauden ylijäämä

3 559

2 088

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä saavutettiin budjetin mukaiset taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän toimintatuotot ovat 60 549 067,84 euroa, josta 78,7 % on koulutuksen valtionosuuksia. Kuntayhtymän toimintakulut olivat 57 086 611,29 euroa, joista henkilöstökuluja oli 66,4 %. Toimintakate oli 3 462 456,55 euroa ja rahoitustuottojen ja -kulujen

jälkeen vuosikate oli 3 612 705,36 euroa. Vuosikate riitti poistoihin, joita oli 2 842 975,70 euroa. Täten tilikauden tulokseksi muodostui 769 729,66 euroa. Tilikauden tulos parantui edellisvuoden tulokseen nähden 60 066,17 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2 088 469,38 euroa. Luvuissa on mukana myös Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitoksen luvut.

KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA

Rahoituslaskelman tunnusluvut

2014

2015

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €

2 460

1789,6

Investointien tulorahoitus, %

178,5

132,4

Lainanhoitokate

3,5

5,1

Kassan riittävyys, pv

126

142

Toiminnan ja investointien rahavirta oli 884 031,91 euroa. Kuntayhtymässä toteutettiin investointeja 2 728 673,45 eurolla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 703 214 euroa. Rahavarojen muutos oli 1 868 460,23 euroa ja rahavaroja oli vuoden lopussa 23 568 327,23 euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilivuoden eikä tilapäisluottoa eikä uutta lainaa tarvittu.

Kuntayhtymän vuosikate on riittänyt vuosittaisiin nettoinvestointeihin. Tulevina vuosina kuntayhtymällä on tulossa isoja kiinteistöinvestointeja, jotka ovat osa kuntayhtymän strategisia toimenpiteitä selviytyä tulevaisuuden muutoksissa ja haasteissa.

593

TASEEN TUNNUSLUVUT

Taseen tunnusluvut

2014

2015

Omavaraisuusaste, %

86,9

87,9

Suhteellinen velkaantuneisuus- %

14,7

14,0

Lainakanta 31.12. (1 000 €)

1 765

1 062

Kertynyt ylijäämä (1 000 €)

23 669

25 763

Suhteellinen velkaantuneisuusaste on 14,7 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on hyvällä tasolla ja kehityssuunta on edelleen parempaan suuntaan. Omavaraisuusasteprosentti on taseen perus-

teella laskettuna 86,9 %, mitä voidaan pitää hyvänä tasona, koska se on > 70 %. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä.

KUNTAYHTYMÄN INVESTOINNIT Kuntayhtymän rakennusinvestointeihin oli varattu 655 000 euroa, josta 479 765,37 euroa toteutui. Seinäjoen Koulukadulla ja Ähtärin Koulutiellä tehtiin perusparannusinvestointeja sekä Seinäjoen Törnäväntiellä logistiikan ajoharjoitteluradan laajennus ja Ilmajoella Korventien uudistus. Kalustoinvestointeihin oli varattu 1 759 200 euroa ja niitä toteutettiin 1 307 531,47 eurolla. Osakeinvestointeina oli

varattu 700 000 € Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen osakkeisiin ja investointi toteutettiin suunnitelman mukaan. Arja Ylitalo talousjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

SEDU AIKUISKOULUTUKSEN KESKEISET TUNNUSLUVUT VUONNA 2015 Sedu Aikuiskoulutuksen vuoden 2015 opiskelijavirta oli yhteensä n. 7000 opiskelijaa. Tutkintoja suoritettiin 717 ja oppisopimuspalvelut yksikössä 211 tutkintoa, josta Sedu Aikuiskoulutuksen opetusyksiköiden osuus oli 92 tutkintoa. Tutkinnon osia suoritettiin yhteensä 3716. Suosituimmat tutkinnot olivat • sosiaali- ja terveysalan perustutkinto • laitoshuoltajan ammattitutkinto ja • yrittäjän ammattitutkinto. Opiskelijatyöpäiviä toteutui 214 570, ja liikevaihto oli 13 194 000 €.

Työvoimakoulutusten määrä laski edellisestä vuodesta 630 000 € ja oli 3 817 000 €. Syy tähän on TEM:n määrärahojen väheneminen. Ohjelmakauden vaihtumisen myötä myös projektitoiminta väheni edellisvuosista, mikä näkyy myös opiskelijavirrassa. Henkilöstökoulutuksen määrät laskivat, ja se johtuu yritysten heikentyneestä yleisestä tilanteesta.

Lue uusi vuosikertomus netissĂ¤ osoitteessa:

issuu .co m /s e du f i

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700

Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5505

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 Ilmajoki p. 020 124 4660

Koulutuskeskus Sedu, Lapua Vesipalontie 2, 62100 Lapua p. 020 124 6000

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, 66300 Jurva p. 020 124 5900

Koulutuskeskus Sedun toimisto Kehittämis- ja opiskelijapalvelut

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, 61800 Kauhajoki p. 020 124 5600 Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 Kurikka p. 020 124 6100

Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000 (vaihde) Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000 Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki p. 020 124 5550

w w w.y o u t u b e . co m /u s e r/ Ko u l u t u s ke s k u s S e d u

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 Ähtäri p. 020 124 6200 Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri p. 020 124 5800

www.sedu.fi

# s edu gra m

i s suu.com / se d ufi