Nunarsuup Qeqqani // Nuup Qeqqani by jesper regin

NUNARSUUP QEQQANI

NUUP QEQQANI KOMMUNEQARFIK SERMERSOOQ KALAALLIT NUNAANNI NAMMINERSORLUTIK OQARTUSSAT

Tunngavigisaq isumallu pikialaarfiat

Aallarniut Pissutsit pioreersut Kiuit sunillu kissaateqarpit?

Suliniummi oqallinnerit misissuinerillu aallarniissutit nassuiarneqarput, oqaloqatigiinnersuarmillu, innuttaasunik ilanngussinerup inernerisai eqikkarneqarlutik.

Pitsaasut paarisigik Eqqaasitsissutit arfineq-marluk

Suliniut

Isummiussanik Nunarsuup Qeqqani // Nuup Qeqqani aamma Ilinniagaqarneq Aallartiffittut periuserput iliuuseqarfigisassatut inissaqarfissatullu ilusiliivoq.

Nunap assinganik takussutissat Nunarsuup Qeqqani // Nuup Qeqqani Ilinniagaqarneq aallartiffittut Piffissaq pillugu oqaluttuat Ilaqutareeqarfinnut pilersaarusiat Takutitsiviit nutaat Pilersaarutip Aaqqissuunneqarnera Nunaq qaava Blok P atuarlugu Iluseq atassussisoq Illoqarfiup ilua oqquartallu Attaveqaqatigiiffik Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

Suliniummi ilaqutariit 105

Periuseralugu qanillattuinertut suliniummi ilaqutariit pilersaarutip piviusullu akornanni naatsorsuigallarnertut saqqummiunneqarput. Suliniummi ilaqutariit tamakkiisumik pilersaarummi ilippanaataasunik nassuiaapput, aammalu siunissap qanoq isikkoqarnissaanut inaarutaasumik imaluunniit taamaattussaasutut takussutissaanatik.

Oqaloqatigeeqqinneq 153

Tamakkiisumik pilersaarut unammillerfissanik toqqartukkanik arlalinnik aallaaveqarpoq, tamakkuli tamaasa suliarisinnaanagilluunniit aaqqiivigisinnaanngilai. Pilersaarutip oqallissutaasariaqartut saqqummiuppai.

Pilersaarummit piviusumut 171

Suluk Tasermiut Kunngeqarfik Ilaqutariit illuat

Illoqarfimmut qanittumut sanasoqarli Nuukiup ingerlaarnera

Isaterineq vs Uummarissaaqqinneq Saqqummersitsineq 2011 Illit qanoq isumaqarpit? Peqataasut tusakkallu 3

Siulequt

Ukiormanna Nunarput allanngoriartorfimmik atugaqarfiuvoq, sammisatigut politikkikkullu nutaamik eqqarsariaaseqarnissamik piumasaqaatit sakkortusisimallutik. Namminersorlutik Oqartussaqarneq angoreerparput, kommunillu ilusaat nutarsarlugu, taamaalillutalu naalagaaffigisatsinni kinaassusitsinnut ataatsimoornitsinnullu sinaakkutit nutaamik pilersinniarnerinut pingaarutilimmik ingerlassaq aallarnerlutigu. Namminersulersimavugut, kommunillu ilusaa nutarterneqarsimalluni, taamaasillunilu inuiattut kinaassutsitta ataatsimuussusittalu sinaakkutissaat nutaaliorfiginissaannut sulineq aallartissimallugu. Paquminarisat isaterpavut, kinguaariillu nutaat kinaassuseqalerneri alartaaserlugit. Nunarsuarmut siaruarnerup nalaani inuusuttut inunngorsimasut avalakaapput, attaveqarfiliorput, ikinngutitaartorput, isumassarsiorlutillu nutaanik ilisimasassarsiorput, nunarsuarlu Kommuneqarfik Sermersuumut ilagitilerlugu aammalu Kommuneqarfik Sermersooq nunarsuarmut ilagitilerlugu. Taamaalilluni Kalaallit Nunaannut nutaaliaasu-

mut, namminersortumut namminerlu attassisuusumut pingaarutilinnik alloriartoqarpoq. Inuiaqatigiittut illoqarfinnilu pingaarnersatut siunissami unammillerfiit naapissinnaasariaqarpavut, inuillu inuunerinut pitsaasunik sinaakkuseeqataassaagut.

SULEQATIGIINNEQ TAMAKKIISUMILLU EQQARSARTARIAASEQ Kommuneqarfik Sermersuup kissaatigisaa tassaavoq kikkunnut tamanut inissaqarluni tamanik sianigisaqarluni kajungernartutut ammasutullu kommunerujussuunissaq. Tamatumunnga tunngavigisassaq aammalu pisariaqartumik sunniussinnaaneq tassaapput politikkikkut alaatsinaatsuuneq suleqatigiinnerlu. Sammisanik suliarisat, immikkoortortat nunallu killeqarfii akimorlugit suleqatigiinneq. Kommunip, Namminersorlutik Oqartussat maanilu piginnaasallit najugaqartut akornanni suleqateqatigiikkusuppugut, aammalu nunani tamalaani attaveqarfitsigut pimoorussinikkullu isumassarsisitsillutalu isumassarsiorniarpugut. Kissaati-

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

givarput kommunip, Namminersorlutik Oqartussat nunatsinnilu sulianik ingerlatsisut suleqatigineqarnissaat, isumassarsititsisassaagut, aammalu isumassarsiortarluta nunani tamalaani attaveqaativut peqataanerpullu atorluarlugit. Nunarsuup sinneranik suleqateqarneq attaveqarnerlu nunat kulturillu akornanni paasinninnerup ammasuunerullu siuarsarnissaannut peqataaginnanngillat, aammali matunik nutaanik ammaallutillu inerikkiartornissamut periarfissarsisitsisinnaapput.

SIUNISSAMI INERIKKIARTORNERMUT TOQQAMMAVISSAQ Piffissami inoqatigiinnikkut kulturikkullu unammilleqarferujussuarmut Tuujuk aamma Blok P ilorraap ajortullu tungaatigut takussutissaapput. Ullut atuuffii ikilipput, nalaat naavoq. Illoqarfimmik pingaarnermik nutaaliamik inerikkiartornerup pissusissamisut alloriarfiatut illoqarfiup qeqqata inerikkiartortinnissaanut â&#x20AC;&#x201C; tassanilu ilaallutik Namminersorlutik Oqartussallu suleqatigiilluni immikkoortortanut Tuujummut Blok P-mullu tamakkiisumik pilersaarummut â&#x20AC;&#x201C; sinaakkutissat an-

gusaqarfigilluarniakkat arlallit saqqummiuppavut. Atuakkap matuma inernerisat takutippai, siunissarisinnaasamillu oqaasertamigut assiliartamigut takussutissiiniarpoq. Tamakkiisumik pilersaarut NUNARSUUP QEQQANi // NUUP QEQQANi makkunannga siunnersorneqarnikkut suliarineqarpoq: Dahl & Uhre arkitekter (Tromsø) aamma TNTnuuk A/S (Nuuk), MDH Arkitekter (Oslo), Fantastic Norway (Oslo), 42 architects + Regionalassociates (London), Asplan Viak landskap (Oslo) M:ARC aamma Arkitekti (Nuuk). Tamakkiisumik pilersaarut Nunatsinni illoqarfinni pingaarnersap illoqarfittaanut tassanilu najugalinnut nutaanik inerikkiartorfiusinnaasunik pilersuinissamik kissaateqarneq aallaavigalugu suliarineqarpoq. Ineqarnermik ajornartorsiutaannarmik iluarsisaqarneq sinnerlugu illoqarfimmut immikkoortortaq qanittuusoq annertunernik pilersuisinnaassaaq – immikkoortortaq allanik imaqarsinnaassaaq. Nuup sumiiffittut suli nuannernerusutut, suliffigalugulu najugaqarfissatut qanoq pinngorsinnaaneranik pilersaarut misissuivoq. Taamaattumik illoqarfiup qeqqarisinnaasaanik pi-

lersaarut takussutissiivoq, tassani sianigisassat assigiinngitsut arlallit aammalu inoqatigiinnermi avatangiisinilu piujuartitsinermik tunngavigisatut naleqassutsit, inigisat pitsaassusaat qaffasissoq, sanaartukkat assigiinngiiaartut assigiinngiiaartunik neqerooruteqarfiusut aammalu akulerussanik piginnittuuffiit, ataatsimoornissamut inissaqarneq aammalu illut akornanni inuuneq pikialaartoq akulerutsillugit. Najugaqartuusut soqutigisaqaqatigiillu oqaloqatigiuarlugit tamakkiisumik pilersaarut suliarineqarpoq, immikkoortortamilu najugaqartunut, matutik ammarlugit pitsaassutsinik sorlernik suliaqarfiusariaqartutut isumaminnik oqaluttuussisunut immikkut qujassuteqarusuppunga. Tamakkiisumik pilersaarut Tuujummut aamma Blok P-mut inerikkiartortitsinermi ingerlassaq siulliuvoq, tassaassaarlu allanngoriartornermut takkuttussamut sinaakkutissaq katiterisoq. Taamaattumik pilersaarutit tikilluaqqusaalluarnissaat neriuutigaara, aammalu Nuuk nunani tamalaani illoqarfitsinni pingaarnersatut aammalu ”inunnut illoqarfiusutut” takorluukkat tapersersorneqarsinnaassasut neriuutigalugu.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga Asii Chemnitz Narup

Tunngavigisaq isumallu pikialaarfiat

Aallarniut Tuujuk aamma Blok P tassaappput inuuniarnikkut kulturikkullu unammilligassanut pitsaasunut ajortunullu takussutissat. Sanaartukkalli illoqarfimmut qanittumiinnerat iluatigineqartarpoq inuilu nukissaqarluartuupput. Najugaqartut sumiiffiullu nukinga imminnut atanerat sakkortuujuvoq. Ukiuni 40-ni Blok P 135-nik inissiartaqartoq aamma kollegiartaani 50-inik inik inissiartaqartoq atareerluni ingitserneqangajalerpoq, Tuujummilu Blok A-L-imi inissiat 156-it tullinnguullutik ukiuni tullerni tulleriiaarlugit ingitserneqalissapput. Suna ajornartorsiutaasoq takulertorneqarsinnaavoq – pisoqalisimapput naleqqukkunnaarsimallutillu. Taamaattoqarnerani apeqqutit makku pilerput: Ullumikkut suut pitsaaqutaapput, periarfissat nutaat suuppat pitsaassutsillu siunissami suussappat? Inuuneq avatangiiserlu qanoq ittut qanoq ilusilersorneqassappat? Illoqarfiup ilaa qanoq ittuussava? Illoqarfiup ilaa taanna Nuup ineriartortinneqarnerani qanoq inissisimassava? Naatsumik oqaatigalugu: Illoqarfiit pingaarnersaat qanoq iliolluta sulissutissavarput?

Illoqarfiup ineriartortinnissaanik periusissami allanngortitsineq imaannaanngitsoq Atuakkap matuma immikkoortortanut Tuujummut Blok Pmullu pilersaarut tamakkiisoq saqqummiuppaa. Ukiup ataatsip ingerlanerani apeqqutit eqqortut apeqqutiginiarlugit inerniliussanik tamakkiisutut pilersaarut imaqarpoq, aammalu illoqarfimmut tamaanilu najugaqartunut nunatta illoqarfiata pingaarnersap inerikkiartorsinnaaffiinik nutaanik ilassuteqarfiginissaanik kissaateqarneq piumassuserlu aallaavigalugit suliarineqarpoq. Pilersaarusiorneq tulleriiaariffiuinnanngilaq. Isummanik, takorluukkanik, qaqugumullu ilisimasanik allannguinerit tulleriiaarisumik eqqarsartariaatsimik nikerartitsillunilu allanngortitsiuarput. Nukippassuit ataatsikkoortitaapput imminnullu aporaariaannartarlutik. Pilersaarusiornermik piffissaq, aningaasat, isumaginninnermi unammillerfiit pisullu allat sunniuteqarfiginnipput, inernerisaalu immikkoortoqarfik isigisatsinnik pilersaarusiukkatsinnillu sinneerujussuarlutumik sunniuteqarfigisarlugit. Taamaattumik illoqarfiup ilaata suussaneranik nukiit sorliit sunniuteqassanerinik sunniuteqartariaqarnerinillu erseqqissaaniartuarnertut pilersaarusiorneq ittariaqarpoq. Illoqarfiullu ilaa taanna – Nunarsuup Qeqqani, Nuup Qeqqani – maannakkut aallartisarneqalermat pineqartoq tassaavoq ”sumiiffinnik toqqartuineq, taakkulu nutaanik isumalerneri” – aamma sumiiffigisamut annertunerusumut inissisimanerisigut. Tuujummut Blok P-mullu tamakkiisutut pilersaarusior8

nissap Nuummi siusinnerusukkut illoqarfimmi ineriartortitsiniarluni aqqusaakkat aallaavigai. Piffissami 1960-ikkunnit ’70-ikkunillu blokkiliat isaternissaat sallersaatinneqanngikkallarmata 2006-imi maajiugaa atuakkamik nalunaarusiortoqarpoq: ”Byfornyelse og boligforbedring i Nuuk” (”Nuummi illoqarfiup nutarsarnera inissiallu pitsanngorsarneri”). Oqaloqatigiinnerpassuit, workshoppit illoqarfimmilu aaqqissuussinissanut nutarsaanissanullu siunnersuutit aallaavigalugit illoqarfimmi silamiittut, nunaannartap suliniutiginerinut aaqqissuussinerit aamma agguataarinissamut najoqqutassat suliassanut ilanngunneqarput. Oqariartuutigineqarpoq: ”Sumukarniarnerluni ilisimagaanni tikiffissap affaa anguneqareerpoq”. Innuttaasunik angusaqarniartutut ilanngussiniarnerit taakku ilaat ikittunnguit piviusunngortitaapput. Anguniakkatut piumasarisat, aningaasaqarnerup naammassinninniarnerullu akornanni akerleriissoqalerpoq, takorluukkallu piviusunngunngitsoorlutik. Suut tamarmik unitsitaapput. Taamaattorli nutarsaaqqinnani isaterinissamik nutaanillu sanaartugaqarnissamik politikkikkut aalajangiussisoqarpoq inissaaleqineq iliuuseqarfigiutaa inissiaatit pitsaassusaat qaffanniarlugit. Inissiat nungullarsimasut naleqqukkunnaarsimasullu iluarsaannissaannut taarsiullugu nutaanik ullutsinnullu naleqquttunik illuliornissaq akilersinnaaneruvoq – ilaatigut aningaasaleeriaatsit nutaat pissutigalugit. Taamaalillutik politikkikkut pingaarnertut periusissatut isaterinerit nutaanillu sanaartornerit saqqummiunneqarnerisigut illoqarfiup qeqqata siunissaanut aammalu innuttaasunik ilanngussilluni aqqusaartakkamut nutaamik sammisaqartoqalerpoq. Nuummi illut isaterneqarsinnaalersut 1250-it sinnersimalernerisigut inissiani najugallit tusindit arlallit inissaaruttariaqarsinnaapput.

Pilersaarusiorneq tassaavoq sammisanik immikkoortiterilluni ujarfissarsiorneq Tamakkiisutut pilersaarusiami suliniummut nassuiaat pappialanik najoqqutassianik arlalinnit aallaaveqarpoq; Kommunip pilersaarutaa 2005-2014, Atuagaq nalunaarusiaq 2006-imeersoq, 2008-mi tunngavissiatut allakkiaq COWI-mit suliaq, aamma kommunimi Den Rekreative Plan (Nunatat eqqissisimatitatut sanaartorfissaanngitsunut Pilersaarut). Suliniummut nassuiaammi angusaqarluarusulluni – paasiuminartumilli – siunissami Blok P aamma Tuujuk inissiaqarfittut takorloorpai illoqarfiup ilaasa misigisaqarluarfittalerluarlugit, sullissivissatut najoqqutassiat arlerlugit, assigiissaarisanut annertunerusunik piumasaqaateqartillugit, kiisalu suliap pilersaarusiornera nukissatigut avatangiisinullu eqqortumik atuiffiutillugu. Tamannali allaffissornermi oqaaserisartakkanik oqaasertalersugaavoq, oqaloqatigiinnerup annertuup inernerisaatut pinnani. Tamakkiisutut pilersaarut taamatut ittoq sanaartortoqarnerani allannguutaannarnut tunngasinnaanngilaq. Aamma illoqarfiup sinneranut, inoqatigiinnermi pissutsinut, najugaqartut kikkuussanerinut, aningaasaqarnermut tunngasunut,

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

politikkikkut unammillerfissanut anguniakkanullu, aammalu ineqarnermi inoqatigiinnikkut iliuuseqartoqartariaqarneranut immikkoortortap atuumassuteqarneranut tunngasuusussaavoq. Pitsaanerpaaffissaa isigissagaanni allannguinermi ingerlassat aamma inoqatigiinnermi suliniummut annertunerusumut unammillerfiit atassuteqarfigisaanut tamanut tamakkiisutut pilersaarut aamma tunngasuutinneqassaaq. Eqqaasitsissutit arfineq-marluk aammalu innuttaasunik ilanngussinermit oqaatigisaasut aallaavigalugit takorluukkat arlallit oqaasertalersorpavut periusissatullu sammisaqarfiit suliaralugit. Tamakkiisutut pilersaarut aqutsisuutitatut nakkutigisassaq inissipparput, taallugu Nunarsuup Qeqqani, Nuup Qeqqani. Tamanna ilutigalugu isummap imaa Ilinniagaqarneq Aallartiffittut illoqarfiup ilaata taassuma inerikkiartortinnissaanut qanillattuutitut pingaarutilittut atuutsilerparput. Soorlu iluanit naqinnertut takussaalersussatut inuit ataasiakkaat saqqumilersinnissaat, peqataalersinnissaat angusaqarniartuulersinnissaallu siunertaraarput. Aamma nunarsuarmi sumiissutsimut annertunerusumut Nuup allanngorneranut, alliartorneranut, isumassarsiaqarfigisanut inerikkiartornissaanullu ilimanaatinut eqeersimaarluinnarluta sianiginnittariaqarpugut. Tamaani silatimit artukkiineq Nuup siunissaanik sunniuteqartoq paasineqarsinnaavoq. Nuuk najugarissallugu, suliffigissallugu inuuffigissallugulu qanoq nuannernerulissaneranik, aammalu immikkoortortap illoqarfimmut tunngasuni nutaaliorfiit inissisimaffigilersinnaaneranik tamakkiisutut pilersaarutip misissugarai. Tamaani ineqarnermi ajornartorsiutip aaqqiiviginissaannaanik susoqarfiussanngilaq. Ataatsimuussuseq takussaatinneqalissaaq, inuillu ataasiakkaat peqataaqataalerlutillu anguniagaqartinneqalissapput. Nuup allanngoriartornera, alliartornera, takorluugatoqartarfii aammalu nunarsuarmi anginerusumut inerikkiartorfigisinnaasai isiginiartariaqarpagut. Illoqarfiup innuttaminut, nunatsinni illoqarfinni inuiaqatigiinnut allanut Nunarsuarmullu attavii unammillerfiupput. Tuujuup aamma Blok P-p Nuup Qeqqani inissisimaffitsik nassaareqqippaat, allatullu ilusilimmik Nuuk Nunarsuup Qeqqani inissinneqarpoq. Periusissatut qanillattuutitut ilaatigut pilersaarummik titartaasussatut pilersaarutillu ilippanaataanut unammillertussatut illunik titartaasartut inuusuttut Kalaallit Nunaannit, Norgemit nunanilu tamalaanit qaaqqusimavavut. Tikeraat taakku ”suliniummi ilaqutariit” pilersaarutip pissusiviillu akornanni akunnequtitut ineriartortissavaat, alloriarnerullu tullissaanut anguniagassiissallutik. Suliniummi ilaqutariit ataasiakkaarlugit piviusunngortitsineq aningaasaliinissaq, suleqatigeeriaatsit, allisitsiutaasinnaasut aamma inerikkiartortitsivinni tamani inaarutaasutut pilersaarutit pillugit nutaamik eqqarsarnissamut periarfissiipput. Naatsorsuutigisanik pisariaqartitanillu, isaterinerup nutaanngortitsinerullu akornanni pissutsinik, aammalu inoqatigiinnermi inuttullu pissutsinik inerikkiartornernik nutarsakkanik oqaloqatigiittoqarnissaanut periarfissiipput.

Pilersaarut assiliaanngilaq naammassisaq Pisortat pigisaattut sanaartukkat pioreersut anginerusut siunissamut isumannaarniarneqaleraangata allannguinermi ingerlassani suniluunniit tamakkiisutut pilersaarut najoqqutassiisuusariaqarpoq. Annikitsortalersorlugit pilersaarusiornernut, aalajangiussinernut suliniutillu aqunnerinut tunngavigisassatut tamakkiisumik pilersaarusiortoqassaaq tamakkiisumik piiaasoqarnikkut, nutarsaanikkut, iluarsaanikkut imaluunniit uummarissaanikkut siunissamut isumannaarisoqassagaluarpalluunniit. Aqqusaakkani tamani tamakkiisutut pilersaarut ataatsimoorussatut sinaakkutitut atorneqarpoq, sanaartukkanilu allannguinermi ingerlassani tamakkiisutut

pilersaarut tigussaasutut sakkussaasarpoq. Blok P-mulli Tuujummullu tamakkiisumik pilersaarut aamma ”in the making”-imik (”suliarinerata nalaani”) ingerlatarineqartuartuusutut isigineqassaaq. Pilersaarut naammassisatut assilianngornavianngitsoq, tassaasorli uniuilluni aqqusaagaqarfiullunilu qaaqqusisuusoq. Immikkoortortat siunissaat inaarutaareersimasutut isigineqanngisaannassapput, siunissamullu isumannaarinissamut takorluukkat maannakkorpiaq piffissaannaq pinnagu sumorujussuarmut tunngasuutittariaqarput. Taamaattumik takorluugaqarluni siunissarlu tunaartaralugu eqqarsaatersuuteqartariaqarpoq aammalu ajornartorsiuteqarfiit assi-

giinngitsut isumaliutigineqartariaqarlutik. Ukiut 10-20-30-t qaangiunnerini inuit qanoq najugaqarusunerat qanoq naatsorsuutigissavarput? Illoqarfiup ilaata inissiaqarfiuinnassanera, imaluunniit allanik aamma imaqassanera isummerfigisariaqarpoq. Nuummi nalinginnarmik inerikkiartornermi illoqarfiup ilaa qanoq akuulissava, immikkoortortarlu – tamakkiilluni – illoqarfimmut tamaanilu najugalinnut sunik neqerooruteqarsinnaava? Apeqqutigisanut tamanut pitsaasunik akissuteqarsinnaaniarlutik pilersaarusiortut, siunnersuisartut illunillu titartaasartut aqqutinik nutaanik nassaarniartariaqarput. Nutaanik ilinniartoqartariaqarpoq paasisaqartoqartariaqarlunilu.

TTUT TIFFI LLAR A A ILINNIAGAQARNEQ TOR LYSA LÆRING SOM KATA

”Aqqusaakkat uummaajuarnissaat neriuutigaara, illoqarfimmut iluaqutaasumik kinguneqarlutik.”

I QAN QEQ P U U ANI N K UP QEQQ NUNARSU T I NUU D I M DEN MIDT I VER

air

gre enl an d

PISSUTSIT PIOREERSUT

Tuujummi aamma Blok P-miipput qanganitsat, maannakkut pissut siunissarlu. Sumiiffik Nuup ineriartortinneqarnera pillugu oqaluttuap takisuup ilagaa sanaartukkallu kinguaariinnut arlalinnut taamanikkut sanaartoriaatsit qanoq aalajangersaaffigineqarsinnaanerannik tunngavissiisuupput. Maannakkut ukiut tamakku qaangiutereerput sanaartukkanillu pioreersunik ingitsinerinikkut illoqarfiup qeqqa ”immeraaffissanngortinneqarpoq”. Suut tamarmik ingerlaarput nutaamillu sanaartortoqarsinnaalerpoq (immeraattoqarsinnaalerpoq).

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Tuujuk, Blok P illoqarfiullu ilaa allilisaq

1950-KKUT SIOQQULLUGIT Kalaallit illuni mikisuni, qanganisarpaluttuni peqqinnanngitsunilu aamma isariaannaasutut isikkulinni qisunnik aamma issunik ujaqqanillu sanaanik illoqarput. Taamaattumik peqqissutsikkut atugassarititaasut ajortorujussuupput, meeraaqqat toqusartut amerlasoorujussuupput inuppassuillu tuberkoloseqarlutik.

1950-KKUT KINGORNA Inissialiortiterneq pitsanngorsaaffiginiarlugu annertusarniarlugulu GTO-mi illunik mikisunik assigiikkuutaanik 20-25 m2-isut annertutigisunik ineriartortitsisoqarpoq, tamakku ikkussorta-

1920

1950

rissatut ajornanngitsumik ikkussuunneqarsinnaapput, assartorneqarsinnaapput sinerissamilu nappaatiterneqarsinnaallutik.

KISIANNI... Illoqarfiit anginerusut piorsaaffigineqartorujussuupput aammalu illunik mikisuninngarnit qisuusunit inissialiortiternissamut pilersaarutinik sunniuteqarluarnerusunik pisariaqartitsiffiupput...

INISSIALIORTITERNISSA-MUT PILERSAARUT SUNNIUTEQARLUARTOQ Danmarkimi, Norgemi Sverigemilu 60-ikkunni inunnut inis-

1960

1970

1980

sialiat alutorineqarnerpaat tassaapput: Ikkussortakkat, immikkoortukkuutaarlugit pilersaarusiat sunniuteqarluartut. Kranit aqqutissaannik sanaartortoqarpoq aammalu inissiat amerlanerpaat sukkanerpaamik akikinnerpaamillu nappaatiterneqarnissaat isumagineqarluni.

INUTTUT PEQQISSUTSIKKULLU MAKEQQINNEQ Sanaartornikkut inuttut peqqissutsikkullu makeqqinnissaq qulakkeerneqarpoq, taamaalilluni inuuniarnermi atugassarititaasut peqqissutsillu malunnaateqarluartumik pitsanngoriaateqarput, tamakkulu Issittumi nunani allani sanillersuutissagaanni pitsaanerpaat ilagigunarpaat.

1990

2000

2010

5000

10000

15000 11

PISSUTSIT PIOREERSUT Blok P

Tuujuk

Blok P sananeqanngikkallarmat sumiiffik Narsarsuup ilagaa, aamma Blok 1-10-it tassaniipput. Siusinnerusukkut ullumikkut Blok P-ip inissisimaffigisaa taserujussuusimavoq. Inissiinissamut allatut periarfissatut Qungulumi qaqqasunnaq sinerlugu 209 meterisut takitigisumik blokiliornissaq eqqarsaatersuutigineqarpoq, taamaalilluni illoqarfiup isaariaani illoqarfiup qarmarsuatut ittumik pilersitsilluni. Sumiiffimmili nunap qaavani pissutsit ajorpallaarmata Blok P-ip Narsarsuarmut inissinneqarnissaa aalajangiunneqarpoq. Blok P-mi inissiat tamarmik Namminersorlutik Oqartussani INI A/S-imit pigineqarput.

PIVIUSUT Bloki 209-itut takissusilik tallimanillu quleriilik aamma torsuusarsuaasaalik. UKIOQ SANANEQARFIA: INISSIAT AMERLASSUSAAT: M2:

Blokkini najugaqarneq nuannaraara, qitiusumi inissisimammata. Aammalu blokkimi sanilerisavullu inooqatigiilluarpugut, amerlanerpaat ukiorpassuarni najugaqarsimammata. Blokkit isaterniarneri qilanaaraakka. Nungullarsimapput ullutsinnullu naleqqukkunnaarlutik, inissiamulli nutaarluinnarmut nuukkusussinnaagaluarlunga illoqarfiup qeqqata qanittuaniiginnarusukkaluarpunga.”

1969 139 + Kollegiat 50-IT 9.500

”Anaanaga Tuujummi inissiartaartuni siulliit ilagaat. Taamanikkut nutaarluinnaapput, ullumikkulli assorsuaq nungullarsimapput. Tamaani inuit ukiorpassuarni najugaqarsimapput, immitsinnullu attaveqatigiilluarpugut.”

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Tuujummi sanaartortoqalinnginnerani sumiiffik narsaavoq taassumallu qeqqaniippoq taserujussuaq. Najukkami najugaqartut oqaluttuartarput sumiiffik tuujuppassuaqarsimasoq, taamaattumillu sumiiffik kalaallisut Tuujummik taaguuteqarpoq. Iliveqarfik iliveqarfiit aappaattut kujammut immap tungaanut avannamullu Sermitsiap tungaanut isikkiveqartillugu sananeqarpoq. Tamatuma kingorna illoqarfik alliartorsimavoq maannakkullu iliveqarfik illoqarfiup qeqqaniippoq isikkiveqaranilu. Inissiaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit Nuup Kommuneanit pigineqalersussanngorlugit 2007-imi tunniunneqarput.

PIVIUSUT Blok A-L: Blok M,N & O: UKIOQ SANANEQARFIA: INISSIAT AMERLASSUSAAT: M2:

”Blok P-mi alliartorpunga, maannalu Tuujummi najugaqarlunga. Immamut isikkiveqassaneq isumaqartinngilara, taamaattorli illoqarfimmut attaveqartutut misigisimavunga – uannullu isikkiveqassanermit pingaarneruvoq.”

nissiaqarfiit marlunnik quleriit qulit Inissiaqarfiit pingasunik quleriit pingasut 1962-1964 156 + 66 12.500 M2-IT

“Blokkeni najugaqarnerput nuannaraarput meeqqaanik allanik pinnguaqatissaqartuaannaratta. Silami eqqatsinni atuarfiullu eqqaani pinnguartarpugut.”

Narsarsuaq

Millionærbarakkerne

Narsarsuaq - narsartaasimavoq ukaliusanik allarpassuarnillu naasortalik. 1966aimi GTO-mi Nuummi sanaartugassanik pilersaarusiortoqarpoq, Narsarsuarmilu qulinik assigiinnik blok-iliortoqassasoq pilersaarutigineqarpoq. Sanaartukkat isumatusaartumik inunnut iluaqutaasumik avatangiiseqassapput illoqannginnersaqartarlutik, pinnguartarfeqarlutik najugaqartunullu ataatsimoortarfeqarlutik. Blok 1-imiit 10-mut sanaartornerup kingorna inuit uumanertussusiat ukiunik 30-nik sivitsorpoq – 40-niit 70-inut. Blokkit 1-imiit 10-mut tamarmik INI A/S-imit pigineqarput.

Sanaartukkat inunnit Millionærbarakkinik taaneqartartut Nuummi quleriinnik inissiaqarfiliat siulliit ilagaat. Inissiaqarfinni inissiat tamarmik INI A/S-imit pigineqarput.

PIVIUSUT PIVIUSUT

Inissiaqarfiit pingasunik quleriillit pingasut

Inissiarsuit sisamanik quleriit qulit UKIUT SANAARTORFIUSUT: INISSIARSUARNI ATAATSIMI INISSIAQ: INISSIAT KATILLUGIT:

1968-imiit 1975-imut 44 440

“Sumiiffimmi biileqanngingajattumi najugaqarluni iluaqaaq – illoqarfiup qeqqani qorsooqqinnersaq. Tamanna aasakkut qorsooqqittaqaaq. Pinngortitamik imminik isumagisinnaasumik pilersitsigitsi, kalattoortarfinnullu inissaliorlusi.

”Qinngutsinnut nuukkusunngilagut – illoqarfimmi qanimut inuuneq iluarisimaarparput, ilaquttavullu qanittumi najugaqartiterput. Qinngutsinnut nuunneq allaanngilaq nunaqarfimmut nuunneq. Nuummiuuvugut illoqarfimmilu najugaqarusulluta.”

UKIUT SANAARTORFIUSUT: INISSIARSUARNI ATAATSIMI INISSIAQ: INISSIAT KATILLUGIT:

“Maani najugaqarnermi pitsaanerpaaq tassaavoq sunut tamanut qanimmat – illoqarfimmi sumut tamarmut minutsit tallimaannaat atortariaqarput. Maani najugaqarnerput assut nuannaraarput, illoqarfiullu qeqqaniiginnarusuppugut. Tamanna meeqqanut naleqquttuuvoq, biileqarpiaranilu meeqqanut pinnguartarfeqarmat.”

1957-imiit 1962-imut 19 - 38 76

“Majuartarfeqarfiup tungaanut najugaqanngitsut ilaat Blok P-mi najugaqarnerminnik ajorinninngitsuusut isumaqarpunga – ajorinninnginnerli isaasalerlugu, Blok P-mimi najugaqarnerminnik nuannaaruteqavissoqassasoq takorloorsinnaanngilara.” “Blokki isaterniarli – qaarteqisiuk – ajuissorpoq – takivallaarpoq – illoqarfimmi inituallaaqaaq – ullutsinnut naleqqutinngilaq – avaanngunarpoq.”

PISSUTSIT PIOREERSUT Nuummi Illoqarfiup qeqqa Pilersaarusiami matumani Nuup illoqarfiata qeqqata ilarujussuata nassuiaqqinneqarnissaa anguniagaavoq. Tamanna suliassaqarfiuvoq unamminartorujussuaq pilersaarusiamilu suliassat tamakku unamminartut sunillu malitseqassanersoq pillugu nassuerutiginnittoqartariaqarlunilu paasinnittoqartariaqarpoq. Sumiiffimmi ataqatigiinneq misissorsimavarput sumiiffiillu ataatsimoortutut isigaagut. Tuujuup aamma Blok P-ip immikkut killeqarfeqarnerannik killilersuiffigineqarsimanngilagut. Illoqarfiup ilaa allisaq tamanna sorpassuarnik imaqarpoq, ingammilli Blok 1-imiit 10-mut, Millionærbarakkit, illoqarfiup qeqqa aamma atuarfik USK pingaaruteqarput. Taakkunannga misissuineq Tuujummut aamma Blok P-imut taarsiullugit nutaanik sanaartugassanik pitsaasunik siunnersuuteqarsin-

naanissamut aalajangiisuussaaq. Ullumikkut Nuup illoqarfiata qeqqaniipput Nuummi qitiusumik atuuffiit pingaarnerit amerlanersaat tassaallutillu allaffeqarfiit, inuussutissarsiuteqarfiit, kulturikkut sammisassaqartitsiviit inissiallu. Nuup qeqqata ilusaa illoqarfimmi qitiusoqarfiit saniatigut tassaapput najukkami qitiusoqarfiit arfinillit illoqarfiup ilaani arfiniliusuni. Illoqarfiup ilusai pingaarnerit tassaapput illoqarfiup avannaa´tungaani Aqqusinersuaq Kuussuarlu kujataa´tungaanilu Aqqusinersuaq aamma Jens Kreutzmannip Aqqutaa. Oqaluttuarisaanermi titarneq, Imaneq / Stephanssons Sti, illoqarfiup ilusaa tukimut kipillugu illoqarfiup iluseraa pingaarneq. Imaneq qitiusumik niuertarfeqarfiuvoq, tamaanilu pisuinnaat sikkilertullu niuertarfiit aamma pisortat namminersortullu sul-

Tuujuk, Blok P og Blok 1-10

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

lissiviisa akornisigut angalaartarput. Aqqusinersuaq aqqusinertut pingaarnertut atuuppoq taassumallu illoqarfimmi atuuffinnut aqqutit agguataarpai. Kuussuaq aqqusinertigut angallannermi pingaarutillup aapparaa aammalu illoqarfiup qeqqaniit kangimut kimmullu attaveqaataalluni. Aqquserngit taakku tamarmik illoqarfimmut akimmiffimmik pilersitsisuupput aammalu illoqarfiup avatangiiserisaanut, pisuinnarnut sikkilertunullu ajornartorsiortitsisuullutik. Nuup tunngavia nuna sineriak sinerlugu immap tungaanut nuungajuttamut illoqarfiup killeqarfia nassuiarpaa. Timmut illoqarfik qaqqanut Quassussuarmut aamma Ukkusissamut killeqarfeqarpoq. Qaqqasunnat soorlu Quassunnguaq, Nuussuaq aamma Eqalugalissuit illoqarfiup tungaanut pingaarnertut qaqqasuunnaapput. Illoqarfimmi nunaminertat su-

kisaarsartarfiit tassaapput illoqarfiup eqqaani nunaminertat attorneqanngitsutut isikkullit, illoqarfiup ilaanut arlalinnut attaveqaatit qorsuusut illoqarfiullu ilaani arlalinni nunaminertat sanaartorfigineqanngitsut. Nuup illoqarfiata qeqqaniipput akunnerit. Akunnerit soqanngitsutut isikkoqartiterput – pilersaarusiornermi sanaartornermik, silaannaqassutsimik, attaveqaatinik, bilinik inissiisarnermik aputaajaasarnernillu pingaartitsinermi angusaq. Nuummi ullumikkut iloqannginnersani ataatsimoortarfinni susoqarpiarneq ajorpoq.

Paasisat/takusat ilaat Inuit naapittarfii nutaat ammaassiffigineqarsinnaasut takuavut. Illoqarfimmi illoqannginnersat utoqqarnik, ilaqutariinnik, inuusuttunik, atuartunik allanillu illoqarfimmi illoqanngin-

Nuummi illoqarfimmi illoqannginnersat – Narsarsuaq qaqqasunnallu

nersanik illoqarfimmilu inuunermik atuinerulersitsiniarluta tinnersaanerusariaqarluta paasivarput. Oqariartaaseq immitsinnut susassareqatigiinneq annertunerusumik nassuiarneqarsinnaavoq aammalu nunatamik tamarmik pilersaarusiornermut tamarmut apeqquterujussuarnik apeqqutilliiffiusinnaalluni. Nuummi sanaartukkat ima imminnut qanillisimatigaat aallaat nunaminertat sanaartorfigineqanngitsut illoqarfiup qeqqani takussaajunnaapajaarsimallutik. Kisiannili aamma Narsarsuarmi Tuujummilu illoqarfimmi uumassusillit (naasut uumasuaqqallu) ataqatigiissut takoqqippavut – Issittumi masarsoqarfik. Nunap qaavanik imerterisarneq takoqqipparput taannalu Blok P-miit Nuutoqqamut, Tuujummut sissamullu atavoq – Nuutoqqami maannakkut aamma silami isiginnaartitsiveqalissaaq.

Najukkami silami uumasuaqqat naasullu ataqatigiinnerat immikkoortukkuutaartoq paasivarput, tamakkunani isumassuineq paarsinerlu assigiinngitsunik naasoqartitsivoq. Seqineq illoqarfiullu ilaanik naliitsumik paasisassarfiorfigisatsinnillu qaarmarsaasoq takuarput. Sumiiffik bilikiffiusoq takuarput. Attaveqaatit nutaat illoqarfimmi aqqusinernik, aqqusineeqqanik attavinnillu attaviliisinnaasut ilisaritissinnaasavullu takuavut aamma kommunip Sukisaarsartarfinnut pilersaarutaataa takuarput. Ataqatigiinneq, atuarfik USK, aamma Blok 1-10 takuavut. Nuummi illussanik titartaasarnikkut pilersaarusiat sanaartukkallu ilusaat nalunngeriikkavut takuavut. Blok P aamma Tuujuk illoqarfimmi pilersaarutaareersunik nutaanik ilaartorneqarsinnaapput.

Nuummi orpiit anorimut oqquisumiikkunik saqqaartaniikkunillu naajorassapput

PISSUTSIT PIOREERSUT SERMITSIAQ

1 Kulturikkut titarneq 2 Oqaluttuarisaanikkut titarneq 3 Nuutoqaq 4 Kangerlukasik Avannarleq 5 Umiarsuarnut Atlantikukkoortaatinut talittarfik/umiarsualivik 6 Sissaq 7 Ukkusissat

STR A

3 KU LTU R

ELL E

HISTO

KOL ON

IHA VN EN

D N

AK SEN

RISKE

RÅD H US PLA SSE N

N AKSE

STR A

STR

AT LA N

VE ST ER VIG

TH AV N

D N

ND A

STR A

ND STR ND A STR A

7 STR

ND A

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

STORE MALENE

VES TSOL

OL DS

SYD SO L

VES TSOL

SYD SO L

SYDS

VES TSOL

Saqqaartat pingaarutillit

Pisortat allaffeqarfiat Pisortat sullissiviat Utoqqaat Illuat Akunnittarfik Inuussutissarsiutit Timersorneq Kulturi Ilinniartitaaneq Kollegiat Meeqqanut Inuusuttunullu ornittakkat Offentlig administration Offentlig service Alderdomshjem Hotel Erhverv IdrĂŚt Kultur Uddannelse Kollegier BĂ¸rne/ Unge institutioner

Titarnerit, aqquserngit, aqqusineeqqat attaveqaatillu

Pilersaarutaareersoq 17

KIUIT SUNILLU KISSAATEQARPIT? Piffissami matumani Nuummi sanaartukkat ilarpassuisa piffissami qaninnerpaami ingitserneqarnissaat nutarterneqarnissaallu politikikkut isumaqatigiissutigineqarpoq. Tamanna nunatsinni ineriartortitserusussutsimut ilisarnaataasinnaavoq. Allanngornissalli sukumiisumik pilersaarusiorneqanngippata tamanna inuttut aningaasatigullu aningaasartuuterpassuarnik kinguneqarsinnaavoq. Taamaalilluni ingitserinerit aallaqqaataaniilli inunnut tunngatillugu pilersaarusiarujussuartut isigineqartariaqarput aamma pilersaarut isornartumik akissuteqaatinik arlalinnik imaqartariaqarpoq.

tinneqarpata sumiiffiit qalliutaat taarserneqassapput maannakkullu sumiiffinni taakkunani najugaqartut nussortinneqassapput. Kisianni, illoqarfinguna, illoqarfimmi illoqannginnersat inissiallu kikkut pigissagaat? – suut sanaartorneqassappat aamma kikkunnut sanaartorneqassappat? Illoqarfiup ilaanik illoqarfimmilu illoqannginnersanik pitsaasumik misigisoqartarpoq pissutsillu inuit illoqarfiup illoqannginnersaanni angerlarsimasutut misigilersitsisussat ilarpassui tamatigoortorujussuupput. Pisariaqartitalli qanoq piviusunngortinneqarsinnaanerat assigiinngitsorujussuupput – illoqarfiit illoqarfinnilu illoqannginnersat inunni ataatsimoortuniit inunnut ataatsimoortunut allanut assigiinngitsunik pingaaruteqarput. Taamaattumik najugaqartut siornatigut najugaqarfigisimasaminni takornartatut misigileriaannaapput – allat salliutillugit ajattorneqariaannaapput.

ILLOQARFIMMIK NUTARTERINEQ PILLUGU

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

TUSAGASSIUTIT

Inuttaasunik tusarniaaneq

Najugaqartut assigiinngitsorpassuit kajungersinneqalernissaat akuttunngitsumik ajornakusoorsinnaasarpoq. Misissuinerit takutippaat inuit inunnik imminnut assingusunik najugaqateqarumanerusartut – taamaattumillu taamaattut akornanni najugaqarumanerusarlutik. Najugaqartut najugaqartiinnarniarneqassappat imaluunniit najugaqartussat kajungersinneqalissappat taamaalillunilu inissiat avatangiisillu neriuutinut pisariaqartitanullu najugaqartut assigiinngitsut neriuutigisaannut pisariaqartitaannullu naleqquttunngortinnissaat qulakkeerlugit? – inissiat ataasiakkaat qanittumilu avatangiiserisat eqqarsaatigalugit. Illoqarfik illoqarfimmilu illoqannginnersat ammasumik paasinnittumillu ilisaritissinnaavavut, taamaalilluta kikkut tamaasa peqataatillugit? Ataatsimoortumik pilersaarummi inunnut tunngatillugu pilersaarusiap iluatsinnerunissaanik

siunertaq iluatsissappat ullumikkut tamaani najugaqartunut tunniusimanerujussuusariaqarpugut. Inuit illoqarfimmi inisseqqittussaasut tusaaniarnerusariaqarpavut aamma naleqassutsit pioreersut mianersuunnerusariaqarpavut.

AASARSIORNERMI NAAPINNEQ

ilarpassuisa illoqarfimmiiginnarnissartik kissaatigalugu oqartarput – nuussinnaapput, ungasissumuunngitsumulli. Namminersorlutik Oqartussat politikikkut oqariartaasiat tassaavoq Nuummi illut ingitserneqariaannaat 1250-iusut. Taamaattumik ullutsinni pissutsit pissutaallutik sumiiffinnut illoqarfimmut qanittumut Nuummi innuttaasut ilarpassui inisseqqinneqartut angalaannartunngortinneqassapput. Nuuk allanngoriartortuartoq salliutillugu angerlarsimaffitik, eqqaamiutik avatangiisillu ilisarisimasatik annaassavaat. Taamaattumik imatut kaammattuuteqarpugut: Blokinik nutaannginnerusunik ingitserilinnginnissinni illoqarfimmut qanittumi sanaartoritsi. Najugaqartut kissaatigisaminnik piviusunngortitsisoqarnera takusinnaasariaqarpaat nutaallu pilersinneqartut aamma takusinnaasariaqarlugit – illut najugaqarfitik ingitserneqannginneranni. Taamatut qanillisaanermi

ISUMALIOQATIGIIT

KIUIT SUNILLU KISSAATEQARPIT?

inisseeqqinnerit ingerlatsinertut maannakkut pissutsinik allannguinermut tunngavissiisutut paasineqartariaqarput. Ingerlatsinertut ingitserisoqannginnerani sanaartornermik aallartitsinertut aamma sumiiffinni ingitseriffiusussani allannguinerit pillugit oqallinnermik pilersitsisutut. Pilersaarummi anguniakkat tamakku tamarmik anguneqarsinnaanngillat. Illoqarfiup assitaa annertunerusoq – Nuuk tamarmi – ”immeraannermi” tassani ilaatinneqarpoq sumiiffiillu qanittuniittut ”immeraannermi” inuttatut oqaatigineqarsinnaapput.

INNUTTAASUNUT PULAARNEQ

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

mut nassuiaataassapput. Attartortumiit piginnittumut ikaarsaariarneq pillugu oqallinnerujussuaq maannakkut ilungersuunneqartariaqalerpoq. Pisortat inissiaataannik pinngitsuuisinnaaneq aamma pisortat isumaginninnermi inissianut missingersuutaat aningaasartarpassualik tamarmik annikillisarlugillu ikilisarneqarniarsaripput. Namminersorlutik Oqartussat inissianik kingullermik misissueqqissaarineranni suliassat unamminartut taakku qitiutinneqarput taamatullu ikilisaasoqarlunilu annikillisaasoqarsinnaanera ajornanngitsutut inerniliiffigineqarluni. Kisiannili, aningaaserivimmi inissiamut akiitsoqarneq Nuummi innuttaasut inuuniarnerminni inissisimaffiinut ileqquinullu ataatsimoortinneqarsinnaava?

OQALOQATIGIINNERIT

WORKSHOP

ILLOQARFIMMI ANGALAAQATIGIINNEQ

KIUIT SUNILLU KISSAATEQARPIT?

”Blokkinik pitsaasunik najugarineqarsinnaalluartunillu taartissanik inissiaqartaqanngitsunik, ilaqutariit iseritakitsut akilersinnaasaannik isaterinerit naakkittaatsuliornerinnaanngilaq, aammali inoqatigisanut soqqusaalluni akeqqersimaarnertut iliuuserisaavoq. Tamanna Tuapannguani takuarput, inissiaqarfiit piumaneqarluartut sisamat imaluunniit tallimat nungutitaapput illoqarfimmi pitsaanerpaamik isikkivilerlugit pissarissaartunut inissiiniartoqarmat. Nunatsinni inissiatut blokkit anginersaat, Blok P nungusarneqarpat tamanna takusussanngorparput.”

”Illoqarfimmik pilersaarutip oqaluuserinissaanut piffissaq naammattoq atorli. Oqallinnermi nalornissutit sapinngisamik amerlanerpaat ilaatikkunnaarnissaat isumagillit.”

”Nunarsuarmi inuit malugisinnaaligassaannik illoqarfiit pingaarnersaat immikkut issuseqalissaaq – maani assissaqanngitsumik suliaqarnissatsinnut periarfissinneqarpugut.”

”Isumaqarpunga naalagaaffiup tapiissutai aammalu tapiissutit allat atorunnaaraluarpata – aammalu taakku amerleriaataattut sunniutaat ilanngullugit – nunatsinni aningaasaqarniarneq suussuseerutivissasoq.”

”Illunik iluseqartitsinerup ilorpiaanut inoqatitsinnut soqutigisaqartuunerput malunniussinnaasuugaluarpat pikkunarluinnassagaluarpoq.”

”Qorsooqqittoqarfiit amigaatigaakka, cafértallit – Danmarkimisut – silami issiavissallit kaffisorujuutigalugu. Illoqarfissuarmi kultureqassutsimi misigisartagaq inuunerlu pissarsiassaq amigaatigaara.”

”Illunik iluseqartitsinerup ilorpiaanut inoqatitsinnut soqutigisaqartuunerput malunniussinnaasuugaluarpat pikkunarluinnassagaluarpoq.”

”Blok P-p eqqaani sammisassaqartitsiveqartuugaluaruni – sannavittalimmik kikkunnut tamanut ammasumik – industrivejip eqqaaniittoq iluartupilussuugaluarpoq, inuusuttut assigiinngitsunik suliaqarsinnaaffiat – tasamaniittariaqanngikkaluarporli – illoqarfiup qeqqaniittariaqarpoq. Kikkut tamarmik orniguffigisinnaasaat, kalaallit eqqumiitsuliortuisa najortagaat, kikkunnut tamanut ammasoq – aamma takornarianut, eqqumiitsulianik pisiaminnik qanoq sanasoqartarneranik takusaasinnaasunut.”

”Akunniusut annikitsortaqanngillat, tamarmillu inuit attuumassuteqarfiginagit pisortanit pigineqarput. Illoqarfimmi affarmik pisortat / namminersortut pigisaat takussaanngillat pigineqaratilluunniit.”

”Apeqqut tinnersaasut tassaavoq pilersaarusiorneq upperineripput? Suut tamarmik pilersaarusiorneqarsimagaangata sooq avatangiisit pigisavut pisarpavut?”

Aasanenari Nuummi inuusuttut 22

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Constructing Nuuk

”Nunatsinni tupinnaannartumik nakuusertarneq annertuupilussuuvoq, inuppassuit imminortarput. Tamatuma imigassamut attuumassuteqarnera ilisimavarput, aammali kalaalerpassuit ”inuunerminni artorsaateqarnerannik” takuussutissiisoraara. Naapilluta oqaloqatigiittarnissaq pisariaqartipparput, immitsinnulli nassaariniarnerput ajornartorsiutigerpasillugu. Najugarisap avataani kalluunnaveersaartunik naapitaqartarnissamut illunik titartaariaaseq kaammattuisitsisariaqarpoq, inuit tukkulluni kusantarimmillu – allaat pinngitsaalillugit – naapinnissaannut oqaloqatigiinnissaannullu qaaqqusariaqarpai.”

”Blok P-p eqqaani Nuummi inissatigut ajornartorsiuteqarneq aaqqiivigineqartussatut isigineqartariaqanngilaq, illoqarfimmili sumiiffinni allani aamma.”

”Illoqarfimmik pilersaarutip oqaluuserinissaanut piffissaq naammattoq atorli. Oqallinnermi nalornissutit sapinngisamik amerlanerpaat ilaatikkunnaarnissaat isumagillit.”

”Nuummi biilit angallallu pigissaarnertut takussutissatut ipput, atorneqakulappullu, atorneqarfissaannut aammali misigisaqarniutitut. Inuit susassaqanngikkaangamik tamani tamaani angalaarujoortarput.”

”Nunarput nammineq aningaasaqarnerminik isumaginnissinnaalernissaminut iliuuseqartariaqarpoq; sumiiffimmik amerlanerit anguniagaqarfiannik pilersitsilluni. Suliniummik eqqortumik nassaarutta aningaasat nassaarissaqqaarpavut.”

”Nuummi assorsuaq inissaaleqisoqarpoq, portusuunillu sanaartorutta illoqarfiup qeqqata qanigisaanut inuit amerlanerit najugaqartilissavavut. Sulilu illut akornanni silaannaqassuseq atasuutissinnaallutigu.”

”Illoqarfimmi silami najugaqarfigisinnaasanik suliaqartoqannginnera isumaginiartariaqarpoq. Nuuk anorituujuvoq – oqquisoqarfinnik seqerngullu saqqarsimasaanik pilersitsisoqartariaqarpoq, tamakkunani inuaqertussalinnik tamaaniinnissamullu kajungernartortaqartumik.”

”Oqaasersiamik ”nikaginanngitsumik ineqariaatsimik” isumaliuteqartoqartariaqarpoq. Inuusuttut akornanni assut pisariaqartinneqarpoq. Ilaqutariit meerallit inuusuttut piviusorpalaartumik periarfissittariaqarput. Blok P tassaavoq illutut ilusilittut kaaviiaarfik iluanngitsoq. Iluanngitsutut kaaviiaarneq inissaqarnikkut atugarisaannut kassuttuunneqarpoq.”

Nuummi illussanik titartaasartut 23

KIUIT SUNILLU KISSAATEQARPIT? ”Nuummut angerlaraangama sumerpiaq inunnik naapitsissanerlunga nalusarpata, tassalu aqqusinikkut pisuttuanngikkaangama, Katualianngikkaangama imaluunniit Brugsenilianngikkaangama. Naapittarfissialioritsi.”

”Ullumikkut Narsarsuaq Blok P-lu takugaangatsigit ileqimisaartorneq ajunngilaq. Isumaqarpungali taamatut inissianik titartaasimasut tassaasut inuit sianiitsut, ajortut imaluunniit inoqatiminnut soqutiginninngitsut isumaqarfigissalugit pingaakujunnerusoq. Taamaappulli piffissap ingerlaasia, inuillu avatangiisiminnik paasinnittarnerat. Oqaluttuarisaanerput tunummut isigaarput, aammali avissaarfiginiarsaralugulu nutaamik eqqarsarniarsaraagut.”

”Ilinniagaqarsimanngikkaanni, imaluunniit suliffeqanngikkaanni illunut tapiissutissatut aaqqissuussiffinniit inuit nikinnavianngillat. Taamatuttaaq maannakkut inuiaqatigiinni nammineq inigisamik pigisaqartutut kultureqartoqannginnera eqqarsaatigisariaqarpoq. Tamannali ungasinnerusoq isigalugu allanngussaqqoorpoq.”

”Apeqqut tinnersaasut tassaavoq pilersaarusiorneq upperineripput? Suut tamarmik pilersaarusiorneqarsimagaangata sooq avatangiisit pigisavut pisarpavut?”

”Aningaasaliissuteqartartunut allanut pilersaarut periusissaqartariaqarpoq.”

”Illoqarfitsinnut pigisatsinnik oqaasertaliussaagut. Kalaallini tunngavigisaasut naapertorlugit illoqarfimmik kalaallisut isiginneriaaseq.“

”Illoqarfimmi maani oqaluttuarisaanermi Blok P tassaavoq aalaakkaasutuaq – oqaluttuarisaaneq pikkunavissoq, takussutissamik kingoqqisariaqartoq.” ”Blok P-mi inissiat inoqarpallaarput, inissiaaqqani kinguaariit arlallit najugaqatigiipput. Taamaattumik Blok P-eermiut inisseqqinnialerpata inissiat marloriaatinngornissaat imaluunniit pingasoriaatinngornissaat isumaginiartariaqarparput. Tamaaniipput innuttaasut inissiamut nutaamut utaqqisut allattorsimaffianniinngitsut. Inissiamik pisariaqartitsineruvoq toqqoqqasoq.”

Illoqarfimmi angalaaqatigiinneq

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

”Kultureqarluarfiliussaagut – sumiiffimmik inuit aggerfigissallugu kajungerisaannik. Sumiiffik atajuarfittalik – aallartitsiniartunut pioreersunullu inissaqartoq – kikkut tamarmik naapiffigisinnaasaanik uummaarissulimmik avatangiisit pilersillik.”

”Suliniummi qitiusoqarfittut atuuffeqassappat Blok P-miissapput. Illoqarfimmi 15.000-inik inoqarfiusumi sumi tamarmi qitiusoqarfiliortoqarsinnaananilu ”illoqarfimmi inuunermik” pilersitsisoqarsinnaanngilaq.”

”Inunnut namminneq inigisassaminnik pisiaqarsinnaasunut tunitsivik naammatsilerpoq. Namminersorlutik Oqartussat politikkerisaannut tamanna naleqqiutissagaanni, tassalu inuit namminneq inigisaminnik pigisaqassanerannik politikkimut, aarleqqutissartaqarpoq. Tamatuma kingunissaraa inissaqarniarnermi pullattarisimasap 2012-imi qaartoornissaa.”

”Uagut (eqqumiitsuliortutut ingerlatsiviit assigiinngitsut) eqqumiitsulioriaatsinut amerlanerpaanut katersuuttarfissamik amigaateqarluta oqaloqatigiippugut. Maannakkut sumut tamarmut siammartersimavugut, ilavullu ”angerlarfissaqanngivipput.”

”Nuummi illoqarfiup inerikkiartortinneranut tunngatillugu misigissutsinik aalassatitsiterivoq qanittukkut oqaluttuarisaanera pissutigalugu – meeraaninni blokkit tamakku sanaartorneqartut eqqaamavakka.” ”Iliveqarfik attorneqassanngivippoq. Toqusimasut eqqissisimatinneqassapput, taamaattoqanngippat ataqqinnittoqanngilaq. Tamaani aanakkukka/aatakkukka tamarmik qatanngutinnilu nukarlersarput iliveqarput. Uangattaaq iliveqarfiusimasup qaani najugaqarnissara takorloorsinnaanngilara.”

”Grillissagaangatta ikinngutitsinnukartarpugut, angerlarsimaffitsinni taamaaliorsinnaannginnatta. Soormi sanaartukkat akornanni pinngortitaqassanngilagut? Qaarsortat meeqqat qallorfiginerini nukimmik atorsinnaassusaannik pitsanngorsaatigisartagassaat?”

”Arlalinnik arnanik susassaaleqisunik nalunngisaqarpunga, anaanat inuusuttut naartusullu iluarinartunik naapittarfissaqanngitsut sammisassaqanngitsulluunniit.”

Innuttaasunut 25

PITSAASUT PAARISIGIK Piffissami matumani Nuummi sanaartukkat ilarpassuisa piffissami qaninnerpaami ingitserneqarnissaat nutarterneqarnissaallu politikikkut isumaqatigiissutigineqarpoq. Tamanna nunatsinni ineriartortitserusussutsimut ilisarnaataasinnaavoq. Allanngornissalli sukumiisumik pilersaarusiorneqanngippata tamanna inuttut aningaasatigullu aningaasartuuterpassuarnik kinguneqarsinnaavoq. Taamaalilluni ingitserinerit aallaqqaataaniilli inunnut tunngatillugu pilersaarusiarujussuartut isigineqartariaqarput aamma pilersaarut isornartumik akissuteqaatinik arlalinnik imaqartariaqarpoq

Inunnut tunngatillugu pilersaarusiaq annertooq Blokkinik sanaartugatoqqat inoqatigiinnermi ajornartorsiutinut ilisarnaataalersimapput, aammali inunnik isumalluutissalinnik sungiussisinnaassusilinnillu najugaqarfiupput. Najugaqartut sumiiffiullu nukinga imminnut atanerat sakkortuujuvoq. Tuujummi aamma Blok P-mi najugaqartut nalinginnaasumik ukiorpassuarni sumiiffimmi najugaqarsimapput. Najugaqartut parlagaappallaannginnerat pissutaalluni qanimut ataqatigiinnissamut periarfissaqarsimavoq. Tamanna ilutigalugu sumiiffiit illoqarfimmut qanittumiinnertik pissutigalugu illoqarfimmut qanimut attaveqartoqarpoq. Soorlu najugaqartut ilaat imatut oqartoq: ”Nuummiuuvugut aamma illoqarfimmi najugaqarusuppugut”. Tuujummik aamma Blok P-mik allanngortiterinerit aallartinneqarpata sumiiffiit qalliutaat taarserneqassapput maannakkullu sumiiffinni taakkunani najugaqartut nussortinneqassapput. Kisianni, illoqarfinguna, illoqarfimmi illoqannginnersat inissiallu kikkut pigissagaat? – suut sanaartorneqassappat aamma kikkunnut sanaartorneqassappat? Illoqarfiup ilaanik illoqarfimmilu illoqannginnersanik pitsaasumik misigisoqartarpoq pissutsillu inuit illoqarfiup illoqannginnersaanni angerlarsimasutut misigilersitsisussat ilarpassui tamatigoortorujussuupput. Pisariaqartitalli qanoq piviusunngortinneqarsinnaanerat assigiinngitsorujussuupput – illoqarfiit illoqarfinnilu illoqannginnersat inunni ataatsimoortuniit inunnut ataatsimoortunut allanut assigiinngitsunik pingaaruteqarput. Taamaattumik najuga-

qartut siornatigut najugaqarfigisimasaminni takornartatut misigileriaannaapput – allat salliutillugit ajattorneqariaannaapput. Najugaqartut assigiinngitsorpassuit kajungersinneqalernissaat akuttunngitsumik ajornakusoorsinnaasarpoq. Misissuinerit takutippaat inuit inunnik imminnut assingusunik najugaqateqarumanerusartut – taamaattumillu taamaattut akornanni najugaqarumanerusarlutik. Najugaqartut najugaqartiinnarniarneqassappat imaluunniit najugaqartussat kajungersinneqalissappat taamaalillunilu inissiat avatangiisillu neriuutinut pisariaqartitanullu najugaqartut assigiinngitsut neriuutigisaannut pisariaqartitaannullu naleqquttunngortinnissaat qulakkeerlugit? – inissiat ataasiakkaat qanittumilu avatangiiserisat eqqarsaatigalugit. Illoqarfik illoqarfimmilu illoqannginnersat ammasumik paasinnittumillu ilisaritissinnaavavut, taamaalilluta kikkut tamaasa peqataatillugit? Ataatsimoortumik pilersaarummi inunnut tunngatillugu pilersaarusiap iluatsinnerunissaanik siunertaq iluatsissappat ullumikkut tamaani najugaqartunut tunniusimanerujussuusariaqarpugut. Inuit illoqarfimmi inisseqqittussaasut tusaaniarnerusariaqarpavut aamma naleqassutsit pioreersut mianersuunnerusariaqarpavut.

Ingitserinnginninni illoqarfimmut qanittumi sanaartorit Najugaqartunik inissiiortornerit aallartereerput aamma najugaqartut siunissamik neriuutaat ersersinneqalereerput. Pisortat ullumikkut inissiiortoqqinneranni Qinngutsinni pisortat inissiaataat pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Tamakku inissianut amerlanerusunut inissiiortornermi atorneqartussanut ilaapput. Namminersorlutik Oqartussat naapertorlugit Tuujummi aamma Blok P-mi najugaqartut amerlanerusut qujanartumik Qinngutsinni najugaqarusupput. Najugaqartulli ilarpassuisa illoqarfimmiiginnarnissartik kissaatigalugu oqartarput – nuussinnaapput, ungasissumuunngitsumulli. Namminersorlutik Oqartussat politikikkut oqariartaasiat tassaavoq Nuummi illut ingitserneqariaannaat 1250-iusut. Taamaattumik ullutsinni pissutsit pissutaallutik sumiiffinnut illoqarfimmut qanittumut Nuummi innuttaasut ilarpassui inisseqqinneqartut angalaannartunngortinneqassapput. Nuuk allanngoriartortuartoq salliutillugu angerlarsimaffitik, eqqaamiutik avatangiisillu ilisarisimasatik annaassavaat.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Taamaattumik imatut kaammattuuteqarpugut: Blokinik nutaannginnerusunik ingitserilinnginnissinni illoqarfimmut qanittumi sanaartoritsi. Najugaqartut kissaatigisaminnik piviusunngortitsisoqarnera takusinnaasariaqarpaat nutaallu pilersinneqartut aamma takusinnaasariaqarlugit – illut najugaqarfitik ingitserneqannginneranni. Taamatut qanillisaanermi inisseeqqinnerit ingerlatsinertut maannakkut pissutsinik allannguinermut tunngavissiisutut paasineqartariaqarput. Ingerlatsinertut ingitserisoqannginnerani sanaartornermik aallartitsinertut aamma sumiiffinni ingitseriffiusussani allannguinerit pillugit oqallinnermik pilersitsisutut. Pilersaarummi anguniakkat tamakku tamarmik anguneqarsinnaanngillat. Illoqarfiup assitaa annertunerusoq – Nuuk tamarmi – ”immeraannermi” tassani ilaatinneqarpoq sumiiffiillu qanittuniittut ”immeraannermi” inuttatut oqaatigineqarsinnaapput.

Pilersaarut paasiniaaffiutissiuk Ineriartornerup nunatsinni kingornussanik siunissamillu pitsaanerusunik pilersitsinissamut piumassuseqarnerunermik tunngaveqartup naliitsumik ineriartortinneqarnissaanut periarfissaqarpugut. Nuummi pilersitseqqinnerit makeqqinnerusariaqarput – inunnut ataasiakkaanut Nuummullu ataatsimoortumik. Taamaattumik allanngoriartorneq pillugu oqallinnerit allanngoriartornerullu kingunissai tamakkerlutik takuneqarsinnaasariaqarput – taamaannerani pilersaarusiortoqassaaq. Sumiiffinni sanaartukkatigut siunissat aamma maannakkut nuuttariaqartut blokinik ingitserinerit illoqarfimmi ataatsimoortuni qanoq eqqaamaneqarnissaannut tunngavissiinermut nassuiaataassapput. Attartortumiit piginnittumut ikaarsaariarneq pillugu oqallinnerujussuaq maannakkut ilungersuunneqartariaqalerpoq. Pisortat inissiaataannik pinngitsuuisinnaaneq aamma pisortat isumaginninnermi inissianut missingersuutaat aningaasartarpassualik tamarmik annikillisarlugillu ikilisarneqarniarsaripput. Namminersorlutik Oqartussat inissianik kingullermik misissueqqissaarineranni suliassat unamminartut taakku qitiutinneqarput taamatullu ikilisaasoqarlunilu annikillisaasoqarsinnaanera ajornanngitsutut inerniliiffigineqarluni. Kisiannili, aningaaserivimmi inissiamut akiitsoqarneq Nuummi innuttaasut inuuniarnerminni inissisimaffiinut ileqquinullu ataatsimoortinneqarsinnaava?

Kikkut illoqarfimmik piginnittussaatitaappat?

Najugaqartut ukiuinik immikkoortiterineq 0-14 år

15 %

Inuit 71-it 71 personer

Inuit 85-it 85 personer

25 %

15-29

23 %

Blok P

Najugaqartut 461-t

Najugaqartut 345-t Kollegiani najugaqartut ilanngunnagit

10 % 12 %

> 20 år

30-59

Inuit 490-it 490 personer

57 %

Inuit 8847-it 8847 personer

60-100

Inuit 98-it 98 personer

Najugaqartut 805-t

Inuit 1244-it 1244 personer

Nuuk Najugaqartut 16.000-t

1-3 år

11 % 3-5 år

52 %

12 %

10-20 år

Inuit 1791-it 1791 personer

13 %

1-3 år

31 %

12 %

Najugaqartut ukiuni qassini najugaqarsimanersut 19 %

< 1 år

Inuit 161-it 161 personer

Tuujuk + Blok P

Ineqarnermut tapiissutisisartut > 20 år

12 %

Inuit 3587-it 3587 personer

15-29

60-100

Inuit 26-it 26 personer

Tuujuk A-L

10 %

48 %

60-100

Inuit 72-it 72 personer

23 %

30-59

Inuit 175-it 175 personer

51 %

60-100

16 %

20 %

30-59

Inuit 215-it 215 personer

Inuit 156-it 156 personer

15-29

Inuit 58-it 58 personer

17 %

30-59

46 %

20 %

15-29

Inuit 103-it 103 personer

0-14 år

44 %

3-5 år

25 %

33 %

24 %

10-20 år

5-10 år

Tuujuk A-L

Blok P

Kollegiani najugaqartut ilanngunnagit

Tuujuk A-L

Blok P

Kollegiani najugaqartut ilanngunnagit

PITSAASUT PAARISIGIK

”Nuummi ullumikkut inuiaqatigiinni aningaasaqarnerup agguataarnera imaappoq: Klasse 1: 15-20% Inuit akisuumik najukkamik akissallit. Pisisussat naammatsissimapput Klasse 2: 20-25 % Inuit annerpaamik 2,5 mill. akilimmik najukkamik akissallit – Pisisussat naammatsingajalerput Klasse 3: 60 %-it missiliorlugit Inuit najukkamik pisinissaminnut akissaqanngitsut. Tuujummut Blok P-mullu pilersaarusiaq naatsorsuineq taanna illuartissavaa. Ilinniartitaanerup inuit isertitaat annertusisinaallugulu annertusinissaanut ikorfartuutaasinnaavoq. Kisiannili aamma ilinniarsimasunut atorfissaqartitsinissaq pingaaruteqarpoq.” Palle Frederiksen, illunik tuniniaasartoq

Nuummi siunissami inissianik tuniniaavik? Namminersorlutik Oqartussat inissianik tunisigaangata illumik pisisut attartornermi pisussaaffiit Namminersorlutik Oqartussaniit tigusarpaat Når Selvstyret sælger boligerne, overtager huskøberne låneforpligtigelserne fra Selvstyret

Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissutitik utertittarpaat sanaartoqqinnissamullu aningaasat amerlanerusut attartortissinnaalerlugit

Namminersorlutik Oqartussanit inissialiat nutaat inissianik nammineq piserusuttunut tunineqartarput Selvstyret sælger en del af de nyopførte boliger til private boligkøbere

INISSIANIK PISISUT ANINGAASATIGUT ATAATSIMUT PISUSSAAFFII BOLIGKØBERNES SAMLEDE ØKONOMISKE FORPLIGTIGELSER

15-20 %

nye boliger

1 Inissialiornernut nutaanut attartortorsinnaajumalluni Namminersorlutik Oqartussat inissiaareersunut aserfallatsaaliuinernut missingersuutit nammineq aningaasaliissutitut atortarpaat For at kunne optage lån til nyt boligbyggeri bruger Selvstyret vedligeholdelsesbudgettet til den eksisterende bygningsmasse som egenkapital

Diagrammip Namminersorlutik Oqartussanit aningaasaliiffigineqartumik inissialiassat isumaa takutippa

Nuummi najugaqartut + sinerissamit nutsertut nammineq inigisassaminnik/ illussaminnik pisinissaminnut akissanngillat

INISSIALIORNERMI NUNANIT ALLANIT ANINGAASALIINEQ UDENLANDSFINANSIERING I BOLIGBYGGERI

Selvstyret får sine investeringer tilbage og kan låne flere penge til at bygge mere

4000 2

DKK

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Namminersorlutik Oqartussat inissialiornernut attartortitsisarput aserfallatsaaliuinermut missingersuutit nammineq aningaasaliissutitut atorlugit

Illumik pisisut attartornernut pisussaaffiit tigusarpaat

Selvstyret låneﬁnansierer boligbyggeriet med vedligeholdelsesbudgettet som egenkapital

Huskøbere overtager låneforpligtelserne

Inissiamik 2,5 mio. DKK-mik pisinnaapput

15-20 %

Inissiamik pisereersimapput

Diagrammip pisortanit aningaasaliiffigineqartumik inissialiornerup qanoq inissianut sunniuteqarnissaa takutippaa

TID

Diagrammip Nuummi aningaasat agguataarneqarnerat takutippaa

Ullutsinni inisseeqqittanernut aamma inissianik taarsiissutissaqarnermi periutsit

Namminersorlutik Oqartussat pigisaannik inissialiortiternerit

Kommunip pigisaanik inissialiortiternerit

2 1

1 2

2 3 1 Pissisia 72 boliger

1 2

Pissisia 84 boliger Innartalik 96 Boliger Pinngorsuaq 300 Boliger

PITSAASUT PAARISIGIK

”Kalaallit nalinginnaasumik sanilerisaminnut attaveqarluartuupput. Kalaallini inuiaqatigiit ataatsimoorussatut nukeqartoqarpoq maannakkut takussaalersinnaasumik”

”Illoqarfimmik allanngortiterinermi ingerlaavartumik immikkoortukkuutaarlugulu periutsimik nassaarnissaq anguniagaavoq pingaarutilik – ingitserinerni inunnut tunngatillugu oqimaaqatigiissitsineq: sanaartoqqaarit – kingusinnerusukkut ingitseriit – siunissaq pilersinneqartoq takuneqassaaq aamma inisseeqqinnerit pilersitsisuusumik periusinngortinneqassapput – maannakkutut – pisariaqartumik artukkersuutaanatik.”

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

”Taama amerlatigisut katataasarneri akuerisinnaanngilarput, aammalu tamatta immikkut immitsinnut inoqatitsinnullu akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut. Tamanna ilutigalugu ilinniagaqarnerup naammassineqarnissaanut illua’tungeriittut piumasaqaateqartoqassaaq, immitsinnik isumagisinnaalerluta, meeqqatsinnik perorsaasinnaalluta il.il.”

”Sumiiffimmi tassani alliartorsimavunga, tamanna Italiamut eqqaanarpoq, tassa inuit tamarmik isaarissaniittarput sumilu tamaani inioqqaavinni errortaqartiterpoq.”

Eqqaasitsissutit arfineq-marluk Nunarsuaq: Petrolioqarsinnaasut aamma nationalparkit Apeqqutinik eqqortunik aperisoqanngippat illoqarfiup ilaata ineriartortinneqarnissaanut kinaluunniit killiliisinnaanngilaq. Nipit oqalutsitavut tassaapput ujaasinitsinni angunigassanik oqaaseqaatinillu immersuisut. Suliassat unamminartorpassuit nukiillu piffissap ingerlanerani pilersaarummi pilersaarutit, imarisaa sammivialu sunnertussaavaat.

Pasissutissat: USGS AMMAA UNEP/grid ANADYR

PEVEK NORILSK

NOVY URENGOÏ

SALEKHARD FAIRBANKS ANCHORAGE

PECHORA

WHITEHORSE ALERT

ARCHANGELSK

SVALBARD

MURMANSK

Siunissap Nuua iluanit avataaniillu tatineqarnernit unammillerneqassaaq tamakkulu tamarmik illoqarfiup qeqqanik ineriartortitsinermi saqqummissapput. Illua´tungaaniipput inissaaleqinermut inillu pitsaassusiannut tunngatillugit suliassat unamminartut, pingaarnerpaajuppulli inoriaatsit. Illua´tungaani illoqarfiup piorsarneqarnissaa pillugu isumassarsiat pilersaarutillu aamma aatsitassanit aningaasaqalersinnaaneq. Kikkut tamarmik ilinniagaqalernissaasa aamma silap allanngoriartornerata apeqqutit tamakku amerlisippaat. Pilersaarummi pilersaarutimmi killilersuutaasut ilippanaatillu ingerlaavartumik misissornissaat anguniagaavoq. Pilersaarummi apeqqutinik eqqortunik aperisoqarniarsarivoq illoqarfiullu qeqqariligassaanik nassuiaatinik arlalinnik ammaassiniarsarisoqarluni.

KANDALAKSHA ROVANIEMI TROMSØ

YELLOWKNIFE

UPERNAVIK BODØ HELSINKI TALINN

STOCKHOLM

OSLO

ILULISSAT

KØBENHAVN

CHURCHILL SISIMIUT IQALUIT

NUUK

STRAVANGER TASIILAQ

HAMBURG REYKJAVIK ABERDEEN

PAAMIUT

GLASGOW LONDON DUBLIN

QAQORTOQ

GOOSE BAY

Ilimanassuseq

Nationalparkit / Imarsiornermi Nationalparkit

Imeq atorlugu nukissiorfik

New shipping routes

Ukiut 40-t atareernermi kingorna Blok P 135-nik inissiaqartoq 50-inillu kollegiatut ineqarfigisaq isaterneqangajalerpoq, aammalu ukiut tulleriiaat ingerlanerini Tuujummi Blok A-L 156-inik inissiallit isaterneqarumaarlutik. Sanaartukkanut ajornartorsiutaasoq paasiuminartuuvoq – ullutsinnut naleqqukkunnaarsimapput. 32

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Nuna assallanngikkaluarlugu nutaat sammillugit Nunarsuaq: Issittup marsarsuit timmissanut aamma timmissat aqqusaartagaattut pingaaruteqarput Pasissutissat: UNEP/grid AMMAA Arctic Wetlands international

ia nd /I qa ien nd

straliamit timmissat tiki utta it/Au n a i rtu fra Østasien / Australie ang e t l k g n u p ef d sia n a e r A e …C …A gr a en Mi tra siap las qe ie q n / I

frikap kangia a/A kita ap Østafrika asi ien / …A estas V ... …

Nunarsuaq: Oqaatsit, paasissutissiisarneq attaveqaatillu …Stil lehavet

…Manerassuaq

…Aku llers uaq …Mi d d e lha vet

UUMMANNAQ

ITTOQQORTOORMIIT

QEQETARSUAQ ILULISSAT QASIGIANNGUIT

AASIAAT KANGAATSIAQ

ka afri p ka

A tv tla e nt stli ik ge up a im tlant e art aat rhav / S y a ki taa / damerika Afrikap kujat

…

UPERNAVIK

D e

…

pi ip iss iss …M

QAANAAQ

ku ja ta a

SVALB BARD SVALBARD

S / fri av / A h er a nt gi tla kan a e a tlig rtaat t øs …De up ima ntik …Atla

Timmissanut aamma timmissat aqqusaartagaattut

SISIMIUT MANIITSOQ

TASIILAQ

NUUK

Aasaanerani sikunik siammarterineq

PAAMIUT NARSAQ

CAFF-ip (Conservation of Arctic Flora and Fauna) issittumi killinga

QAQORTOQ

<1000 1000-1500 1500-2500 3000-3500 5000-6000 <15000

Nunap inuii oqaaseqatigiillu (oqaatsit) Pasissutissat: PASISSUTISSAT: Dallmann Kabeli imaatigoortoq Satelliteqarfi 33

Eqqaasitsissutit arfineq-marluk SILARSUARMIOQATAAGIT! Nunanut tamalaanut sammineq Qaaqqusisarfik Pisortat sanaartornerat Aningaasatigut periarfissat illoqarfimmik ineriartortitsinissaq aalajangertarpaat – aamma periarfissanik Tuujummut aamma Blok P-mut ataatsimoortumik pilersaarummiittunik piviusunngortitsinissamut tunngatillugu. Sanaartornissamik aallaqqaammulli pilersaarusiaq, pilersaarummut tunngavissiisoq, Kommunimit aamma Namminersorlutik Oqartussat kissaatigisaannersuuvoq, taamaalillutillu taakku aamma aningaasanut tunuliaqutaapput. Pilersaarummili illoqarfiup ilusaani periarfissat inissianut, meeqqerivimmut, utoqqaat ornittagaannut il.il. atuuffissatut pilersaarusiarineqartunit annertunerusumik atuuffissatut pilersaarutaapput. Anguniakkalli tamakku ataatsimoortumik tapiissutaannarnik atuilluni ineriartortinneqarsinnaassagunanngillat. Taamaattumik suleqatigeeriaatsit suleqatillu nutaat saqqummertariaqarput aamma aningaasat tunuliaqutaasut allat nassaarineqartariaqarput. Tamanna ilutigalugu silarsuarmioqativut avatangiiserisatsinniittut nunatsinnut soqutiginnipput, taamaattumillu Nuummiut silarsuarmioqaataanermikkut pissarsiaqarsinnaasorujussuupput. Tamanna suleqatigeeriaatsitigut attaveqaatitigullu nutaatigut erseqqissaatigineqarsinnaavoq, ilisimasanik avitseqatigiinnerulerneq aamma Nunatta, Nuup silarsuullu annertunerusup akornanni aningaasaliisoqarneruneratigut. Siunissap Nuua sumiiffinngorsinnaavoq Issittumi illoqarfiup nunat tamalaat akornanni eqqartorneqarfiat. Suleriaatsinit taakkunannga angusat Blok P-p inikuani nutaaliorfittut qaaqqusisarfittullu takuneqarsinnaalissappat?

ANINGAASANIK ALLANIK UJARLERNEQ! Aningaasat pingajuat Ilikkagassat aallarnisaasutut Illoqarfiup ilaa nutaaliorfiusoq Namminersorluni inuussutissarsiuteqarfik piorsaaffigineqartoq Tamatumani Kalaallit Nunaanni nammineq nutaaliorluni isumassarsianik nutaanik pilersitsisuusut ujartorneqalerput. Tuujummut aamma Blok P-mut ataatsimoortumik pilersaarummi taamatut aningaasaqarsinnaanermik ilippanaataasinnaasuni periarfissat maluginiaqquneqarneranni – illoqarfiup ilisimasaqarfiup Nuup pilersissinnaasaalu allat tamarmik – oqariartaatsit Ilikkagassat aallarnisaasutut aamma Illoqarfiup ilaa nutaaliorfiusoq ilisaritinneqarput. Sammisami tamatumani suliassat unamminartut tassaapput tamakku qanoq ilillugit saqqummertinneqarsinnaanerat Nuullu nutaamik ilusaanut ilanngunneqarsinnaanersut. 34

Tamatumani apeqqutit pingaarutillit tassaalerput: Kalaallit nutaaliortarneranni ilippanaatit piviusunngortinneqarsimanngisut suut kalaallit namminneq tunisassiornerannut suliffissaannullu nutaanut periarfissanik nutaanik sunik sunniuteqaqatigiissitsisinnaappat? Sanaartukkanut killiliussat suut ilippanaatinik tamakkunannga piviusunngortitsinissamut pisariaqartinneqarpat? Ilippanaataasinnaasut suut pisortat inissiaataanni siuarsarneqarsinnaappat? Tamatumunnga tunngatillugu pisortat inissiaataannik pioreersunik nutarterinermi ingitserinermilu pissutsit apeqqutigineqartariaqarput.

SUMI NAJUGAQASSAANGA? Ilaqutariit peqqissut toqqissisimasullu Najugaqartut inissitsiterneqarnerat Maannakkut pisut siunissallu akornat - ingitserineq/ nutarterineq Inisseeqqinnerit Illoqarfimmik piginnittussaatitaaneq 60-kkunni aamma 70-kkunni inissiarsualiat ”immeraatigineqalerput” – kisianni nutaanngitsut peeruppata takkukkumaartussat nutaani tunngavissinneqarsinnaassappat? Ukiuni aggersuni inissaaleqineq, illoqarfimmik piorsaaneq, ingitserineq nutaanillu sanaartorneq Nuummi inissiareersuni annertuumik patajaakkunnaarnermik kinguneqartitsisussaapput. Aamma tassani sanaartugaareersunik nutarterinerit ingitserinerillu akornanni pissutsit pillugit aperisoqartariaqarpoq. Tamakku tamarmik illoqarfiup inunnut tunngasuunissaa tunngaviusumillu inuit akornanni attaveqaataanissaa siunertaralugu. Piffissap ingerlanerani Tuujuk, Blok P siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu blokkit 1-10-t peeruppata inissiat illoqarfiup qeqqani najugaqarnissamut ineqarnermut akiliutinik nammanneqarsinnaasunik akilerneqarsinnaasut tammassapput. Ingitserinerit najugaqartut angalaannartunngortissavaat. Illoqarfimmi piorsaanermi ingerlaatsit inuit attaveqaataannik piaasut allamilu pilerseqqinniarneqartut qiutinneqanngippata illoqarfimmik nalinginnaasumik piorsaaneq inuttut aningaasatigullu aningaasartuuteqarnermik kinguneqassaaq. Oqallinnerit inuttut attaveqaatit piaarneqarpata kingunerisinnaasanut pingaarnertut aallaaviussapput, imatullu aperisoqartariaqalissaaq: Kikkut suliffeqarpat, ilinniagaqartuuppat isertitaqartuullutillu? Kikkut illoqarfimmik piginnittussaatitaappat?

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

NUKISSIUUTIT AVATANGIISILLU Avatangiisinik pisuussutinillu ataqqinninneq Illoqarfimmik piorsaanissamut periarfissat Namminersorluni inuussutissarsiuteqarfik piorsaaffigineqartoq Illoqarfiup ilaa qorsuusoq Siunissami nunap immikkoortuani nukissamik annertunerusumik pisariaqartitsilersussaallunilu pilersuinermut piumasaateqartoqarnerulersussaavoq, taamaattumillu tamanna Nuummi eqqumaffigineqartariaqarpoq. Illoqarfimmi inissiatigut inuussutissarsiutitigullu piorsaaanissamut periarfissat kikkunnik tamanik pisariaqartitsisunik nukissamik pilersuinissatsinnik periarfissarisatsinnut toqqaannartumik attuumassuteqarput. Nuup Issittumi illoqarfittut imminut nammassinnaasutut illoqarfiunissaa aammalu Nuummi nukissiuutinik atuinerup annikillisinneqarnissaa aamma nukissiuutit avatangiisillu eqqarsaatigalugit siuttuunissaa kommunimi anguniagaavoq. Tamatuma saniatigut Nuuk illoqarfinni pingaarnersaasuni illoqarfittut CO2-mik aniatitsiviunngitsutut nuna tamakkerlugu politikerinit anguniagaavoq. Tuujummut aamma Blok P-mut pilersaarusiami Nuummi nukissiuutit kaaviiaartinneqartut immikkut ataqatigiinnerat misissorneqartariaqarpoq aammalu suliniutit tamarmik ataatsimoortumik assiliamik sunniisinnaasut takutinneqartariaqarpoq. Politikikkut, aningaasatigut nutaaliornikkut aaqqissuussaanerit nutaamik ataatsimoortillugit inissinneqartariaqarput aamma nukissat avatangiisillu (taamaalillunilu sila) pillugit Kalaallit Nunaanni suliassat unamminartut ingerlaavartumik nalilersorneqartariaqarput. Ilippanaatit suliassallu unamminartut assiliami tassani suunersut apeqqutaalerpoq.

NUNAP ILUSAA NUKINNIK NUTAANIK IMMERSIUK!

PIFFISSAP INGERLANERANI SUMIIFFIMMILU ILLOQARFIUP PILERSINNEQARNERA

Illoqarfiit inissiallu inuuffigiuminartut Illoqarfiup nunataata ilusaa Illoqarfimmik piginnittussaatitaaneq Nuummi illussanik titartaasarnikkut pilersaarusiat

Pilersaarut paasisassarsiorfittut Anguniakkat aalluutiinnarneqarnissaat pilersaarutillu ilaartorneqarsinnaanera Aaqqiissutissat ullumikkuinnaq nassaarineqarsinnaanngillat

Illoqarfiit tunngaviusumik inunnut sanaajupput illoqarfiullu atuuffissaa pingaarneq tassaavoq ataatsimoorfimmi piorsaanissamut, atugarissaarnissamut piorsaanissamullu sunniuteqaqataasinnaasumik tunngavissiinissaq. Tamanna inuit pitsaasumik atugaqarpata pitsaanerusumik anguneqarsinnaavoq. Illoqarfimmi illoqannginnersat pitsaassusiat tamatumani pingaaruteqartorujussuupput. Tuujuk aamma Blok P pillugit pilersaarusiami illoqarfimmi atuisunut atugassiissutit sanaartukkanik ilusilersuisinnaasut nutaamik eqqarsarluni ilanngunneqarsinnaasut aamma nunap ilusaa eqqarsaatigilluarlugu nuungajuttami tamarmi pitsaasunik pitsanngorsaanissanik qulakkeerinnittoqarsinnaasoq takutinneqarpoq. Ataatsimoortumik pilersaarummi apeqqutinik imatut ittunik aperisoqarniarsarivoq: Nunatsinni illoqarfiup nunataata isikkua qanoq ittuussava? Oqaluttuarisaanermi qaleriissiternerit uumasuaqassutsillu suut sanaartukkanut ilusilersuisinnaappat? Nunaminertat silamiittarfiit uninngaartarfiillu innuttaasut atugarissaarnerannut qanoq sunniuteqarpat?

Aaqqiissutissat sumiiffimmiittuinnaanngillat Siunissap Nuua piffissamiippoq aammalu piviusumi periarfissanut suliassanullu unamminartunut ingerlaavartumik iluarsaanneqartariaqarlutik. Piffissaq iluaqutigineqassaaq pilersaarullu nutaamik immersorneqartuartariaqarpoq. Pilersaarusiorneq ingerlaavartumik paasiniaaffiusariaqarpoq taamaattumillu pilersaarut siunissamik inaarutaasumik takutitsisuunissaa siunertaanngilaq â&#x20AC;&#x201C; sumiiffiup ukiut 10, 15, 20-t qaangiuppata inaarutaasumik isikkussaa nassuianngilarput. Avataanit iluaniillu tatisinerit ingerlaavartut piffissap ingerlanerani saqqummertarnertik ilutigalugu Nuuk nutaaq sunnersinnaasariaqarpaat. Taamaalilluni pilersaarutit atuuffiillu nutaat aamma pingaarutilinnik oqaatiginninnerit eqqumaffiginninnikkut eqqarsarluarnikkullu illoqarfiup ilaanik ingerlaavartumik sunniisinnaalissapput. Pileraarusiaqqaami siullermi suni tamani pitsaassutsit inissinneqassapput pilersaarutilli ilaat piffissap ingerlanerani tamarmik ineriartortinneqartariaqarput pilersaarusiallu ilai tamarmik immikkut anguniakkanik nutaanik tunniussaqarsinnaasariaqarput immersorneqarsinnaasariaqarlutillu. Tamatuma kingunerisaanik nutarterinermi ingitserinermilu pissutsit, inuit, inuttut attaveqaatit sumiiffillu piffissap ingerlanerani allanngoriartortoq pillugit annertuumik oqallittoqartariaqarpoq. Pilersaarutip suliarineqarnerani tamarmi nunarsuarmioqatitsinnik ingerlaavartumik oqaloqatiginnittoqartarnissaa kaammattuutigaarput. Apeqqut Nuuk suup tungaanut ingerlaniarami? apeqqutigineqartuartariaqarpoq.

KIKKUT TAMAASA PEQATAATISSIGIK! Inuunermik ilisimasaqarneq Ilikkagassat aallarnisaasutut Kikkut tamarmik ilinniagaqarnissaat inuunerlu naallugu ilikkagassat Inuit nuttarsinnaanerat Imminnut susassareqatigiinneq Kikkunnut tamanut illoqarfiup ilaa pilersissiuk Akuliutitsineq/ilisimatitsineq Inuit takusaminnik imminnut tarrarsorfigisarput taamaattumik â&#x20AC;&#x201C; ingammik illoqarfiup qeqqani â&#x20AC;&#x201C; najugaqartut ataatsimoortullu allat tamakkiisumik inuunissaannut kajungersaataasinnaasumik killiliisoqartariaqarpoq. Tuujuk aamma Blok P pillugit pilersaarusiornerup nalaani oqaaseqaatigineqartut ilarpassui kalaallit kinassusiisa saqqummertinneqarnissaanut, inuit pillugit pilersaarusiamik eqqarsaatiginninnissamut aamma inuit ilisimasaat tamarmik ersarissisinneqarnissaannut tunngapput. Nukittuumik ataatsimoorfikkut immitsinnut susassareqatigiinnerulissaaagut immitsinnullu isummersoqatigiillutalu ilinniarfigissaagut. Susinnaanerujumalluta, ilisimasaqarnerulerumalluta pisinnaanerulerumallutalu anguniagaqassaagut. Anguniakkat tamakku ukiuni kingullerni innuttaasut pikkorinnerulersinnissaannik qitiutitsinermik aamma kommunip piffissami kingullermi pilersaarusiornermini periaasiisa ilaannik, Ataatsimoorluta Siunissarput, aamma Akileraartarnermut Atugarissaanermullu atatsimiititaliap siunnersuutaanik tunngavissinneqarput. Taamaattumik Blok P-p eqqaanut tunngatillugu pilersaarutit ilikkagassanut avatangiiserisanik nutaanik naapittarfinnillu inuit suleqataasut amerlanerusut qanoq anguniagassaqarnerulersisinnaanerivut pillugit isumassarsianik nutaanik imaqarput, kikkunnut tamanut ilikkagassat. Illoqarfimmik assigiinngitsumik allilertiterneqarsinnaasumik inuillu takutitsisarfiinik naapittarfiinillu pilimmik ataatsimoornermik aamma eqqarsarluarnermik pilersitsiffiusumik illoqarfiliorneq nukinnik pilersitsisuusunik amerlasuunik ilaaffigineqartarpoq. Innuttaasunut imatut oqarsinnaaneq; illit nammineq illoqarfiit sanaqataaffigiuk. Nukiit pilersitsisuusut amerlasuut akuliutitinneqartariaqarput, nipit oqaluttariaqarput oqallinnerlu annertooq aallartinneqartariaqarpoq. Tassunga tunngatillugu apeqqutit pingaarutillit tassaapput: Periutsit, attaveqaatit iliuutsillu nutaat qanoq saqqummertinneqarsinnaappat? Nuuk illoqarfittut ilisimasaqarfittut najugaqartut tunngavigalugit sanaartukkat avatangiisaat qanoq sunniuteqarpat? Tamatumunnga Nuup illoqarfiata qeqqa qanoq inissisimava?

Suliniut

Nunap assinganik takussutissat

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

NUNARSUUP QEQQANI // NUUP QEQQANI Ataatsimoortumik pilersaarutip matumap taaguutaa Silarsuup Qeqqani // Nuup Qeqqani ataatsimoortumik pilersaarutip matumap piorsarneqarnerani qitiusumik inissisimavoq aammalu suliamut unamminartumut, takorluukkamut suliniuteqarfimmullu oqaasiulluni. DR-Tv-ip ”Guldrush i Grønland” takutippagu Nuuk aalajangersimasumik silarsuup qeqqaniitinneqalissaaq. Nuummi Borgmesteri Avannaani ilisimasat allanngoriartornerat, ilisimatusarneq illoqarfimmillu ineriartortitsineq aamma nunap inoqqaavisa pineqartumi inissisimaffiat pillugit ilisimasanik paarlaasseqatiginnikkiartorluni Tromsømukarpat taava Nuuk allatut silarsuup qeqqanut inissinneqassaaq. Namminersorlutik Oqartussat Nuummi ingerlatsinissamik pilersaaruteqarpata Nuullu tamarmi pineqalerpat taava Nuuk allartorluinnaq silarsuup qeqqaniitinneqalissaaq. Tamakku tamarmik nunatsinni Nuummilu nutaamik allanngoriartornermut takussutissaapput taamaalillunilu sammisaqarfiusunut marluinnut inissinneqarlutik; Silarsuup Qeqqani // Nuup Qeqqani.

Illoqarfiup qeqqa sumut tunngassava? Pilersaarusiorneq pilersaarummiit piviusunngortitsinermut ineriartortitsinermik suliaavoq. Pilersaarutip taassuma assigiinngitsunik nassuiarneqarsinnaanissaa aalajangiisuuvoq. Takorluukkat isumassarsiallu pilersaarummi matumani saqqummiunneqartut aporaatsinneqassanngillat. Anguniagaqarluarnissaq pilersaarutillu ingerlaavartumik immersorneqarsinnaaneranik takorluugarput sunniuteqarlutik nukinnut arlalinnut amerlanerusunut qaaqqusissutinik imaqarpoq. Pilersaarut inaarutaasumik takussutissaanngilaq aamma illoqarfiup qeqqata ataatsimut pingaarutaanik anguniagaqarluni isumaqatiginninniarnerit sivisusinnaapput. Sumiiffimmik taassuminnga pilersaarusiorneq inissiaqarfimmuinnaq pilersaarusiaanani allarpassuarnut tunngassuteqarsinnaavoq. Illoqarfiup nunataa nutaamik pingaaruteqartinneqalersinnaavoq. Pingaarutilinnik nutaanik saqqummiussat assigiinngitsorpassuusariaqarput aamma illoqarfiup qeqqanik annikillisaanerput arlalinnik periarfissaqarpoq. Inissaaleqisorpassuaqarpoq taamaattumillu illoqarfiup qeqqata pingaarutaanik oqaatiginninneq illoqarfiup qeqqanik inissiaqarfinngortitsinermut tunngasuusinnaavoq. Nuuk aatsitassarsiornissani qitiusoqarfittut toqqarneqassappat taava illoqarfiup qeqqa ingerlatseqatigiiffiit nunanit tamalaaneersut inissisimaffigisariaqarpaat. Illoqarfiup qeqqata aatsitassarsiornermi aningaasaqarfittut takoqqusaarutigineqarnera, tassa avataanit tatineqarneq. Illoqarfiup qeqqa illoqarfimmut alliartortumut atasutut takutitsivinnut nutaanut ataatsimoorussanullu qitiusoqarfittut isigineqassappat, taava pingaarutilinnik oqa40

atiginninnerit pingajuat tassaasinnaavoq illoqarfimmi naatsiivik nutaaq annertunerusumik minnerusumilluuniit ataatsimoortarfiusoq sammisassaqartitsiviusorlu – illoqarfimmi naatsiivik qeqertaararpassualik pilersaarutinik suli oqaasertalersorneqanngitsunik nutaanik imalik. Illoqarfiit pingaarnersaat Nuuk isinit assigiinngitsunit marluinnit isigineqarsinnaavoq: Illua´tungaani suliffissuaqarnerup sakkortusarneqarnera – illua´tungaani silap allanngoriartornera, inooriaatsit ilisimasallu annertusiartornerat. Immikkoortut marluit taakku akornanni siunissami Kalaallit Nunassarput saqqummertinneqassaaq aamma takkukkumaartussat pillugit takorluukkat nunatta silarsuarmi inissisimanerani aamma inoriaatsimi misilittagaareersunilu inuiaqatigiinneereersuni pissanganartuniissapput. Avannaani ingerlaavartumik iluarsartuusseqqinnerit – nuna pillugu politikimiit uumasoqassutsit minnerpaaffiini silamit sunniutit tikillugit – suliassat unamminartut annertusitippaat Issittumilu illoqarfik nutaamik takutillugu.

Nunarsuaq tamakkerlugu ilisimasaqarfik Nunatta nunarsuarmi inissisimanera naliitsuuvoq aamma silap allanngoriartorfippiaatut isigineqarsinnaalluni. Nunatta nunani tamalaani inissisimanera taamatut isigineqarnerani assigiinngitsorpassuartigut takussutissaqarpoq aammalu suleqatit attaveqaatillu nutaat pilersinneqarsimapput. Illoqarfiup allanngortinneqarnera pillugu nunani tamalaani ilisimasallit peqataaffigaat tamakkulu soqutiginnillutik Nuummi ingitserinissat, nutarterinissat, piorsaanissat allanngortiterinerillu pillugit eqqarsaatersuutinik piviusunngortitsinissamut soqutiginnillutik peqataassapput. Issittumi illoqarfiit allat suut taamatut iliuuseqarfiginiarneqarpat? Nuuk illoqarfiullu qeqqa sumiiffittut nunarsuarmiunik qaaqqusisarfittut isigineqassapput. Ataavartumik oqaloqatigiinnerit, ilisimasanik paarlaasseqatigiinnerit aamma nunanit tamalaanit aningaasaliinerit eqqarsaatigalugit. Kalaallit politikerit angalasarnerat nunarsuarmiunullu avatangiiserisatsinnut attaveqarnerat ilisimasanut nunarsuarmioqatitta pigisaannut qanilliartornernut aammalu illoqarfinni pingaarnersap allanngortinneqarnerata sumut ingerlanera pillugu nutaamik oqaloqatigiinnernut ammaassisuupput. Nuup aamma Tromsøp akornanni 2010-mi ataqatigiinneq pilersinneqartoq assersuutigalugu Avannaamiut-Avannaamiullu nutaamik oqaloqatigiinnerannik aammassisuuvoq. Namminersorlutik Oqartussat aamma Borgmesterip Norgemi HusBankenimik ”suleqatigiinneq ilisimasanillu avitseqatigiinneq” pillugu qaaqqusissutaat taamatut ilisimasanik paarlaasseqatigiittarnerni immikkoortut ilagaat. Taamatut qanillattorneq oqaloqatigiinnerlu – Nunanut tamalaanut attaveqarneq – illoqarfiup qeqqata ineriartortinneqarnerata ilisimasaqarfiup ineriartortinneqarneratut isigineqarsinnaapput. Ilisimasat Issittumi illoqarfiup ilisarnaataanut nutaanut piffissallu ingerlanerani pilersinneqarnerani immikkuualuttunut tamanut attuumassuteqartinneqarsinnaapput.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Blok P-ip inikua – qaaqqusisarfik Issittumi siunnersuisoqatiginni ministerit arfinilissaannik imatut sammisaqarlutik Climate Change in the Arctic naapeqatigiinneranni nalunaarut imatut ittoq oqaatigineqarpoq: ”Acknowledge that indigenous peoples in the Arctic are taking a leading role to use best available traditional and scientific knowledge to help understand and adapt to challenges related to climate changes and other challenges in their societies, and welcome initiatives to build the capacity of indigenous peoples”. Atugarissaarnermut Akileraatarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani marsi 2011-meersumi aamma sutigut tamatigut ilikkagassat ilinniartitaanerlu assut sammineqarput ataatsimiititaliarsuarmilu imatut oqariartaaseqartoqarpoq: ”kikkut tamarmik ilinniagaqarnissaminnik periarfissaqartariaqarput – meeqqat inuusuttullu kikkulluunniit katataassanngillat puigorneqaratilluunniit”. Kuupik Kleist, Naalakkersuisunut siulittaasoq 2009-mi COP 15-imi imatut oqaaseqarpoq: ”We are going to reduce the emissions from civil societey. We will be restoring houses and we will build new houses with the best technology available”. Oqaatsit taakku Kalaallit Nunaat Silarsuup Qeqqanut inissippaat aammalu nunarsuarmi ilisimasalinnut qaaqqusissutaallutik. Suliassaq unamminartoq Nunarsuarmioqataagitsi kikkullu tamaasa peqataatissigit aamma immissinnut ilinniarfigeqatigiigitsi aamma nunarsuarmiunik oqaloqatiginnigitsi pillugu takorluukkat anguniagaapput illoqarfiup qeqqata ”suunissaanut” eqqarsaatiginninnernik nutaarluinnarnik ammaassisuusut. Nuummi nunatsinnilu 2020-ip tungaanut ilisimasaqartoqarnerulernissaanik Namminersorlutik Oqartussat kommunillu pilersaarutaataasa taamatut pilersaarummik qanillattorneq tunngavissippaa. Illoqarfiit pingaarnersaata Issittumi ilisimasaqarfittut illoqarfiunera Ilikkagassanik aallarnisaasumik isumassarsiamik pingaarnersaasutut inissinneqassaaq. Illoqarfiup ilaata taassuma najukkami pilersitsivittut suliniuteqarfittullu pingaaruteqalernera nunani tamalaani misilittakkanik paarlaasseqatigiinnernik ilallugu illoqarfiup qeqqani periarfissanik nutaanik ataavartumik pilersitsiortornissanut pilersitsisuussaaq. Ilaqutariinnut pilersaarusiat illoqarfiup nunataani tassani sukatut saqqummiunneqartut nutaaliorfippaalussuarnik aamma najukkami nunanilu tamalaani suleqatinik ataatsimut pilersitsinernik imaqarsinnaapput. Illoqarfiup qeqqata sumiiffittut nutaaliorfittut toqqarneqarnera tassunga pilersaarutinik eqqartuinermut amaassisuussaaq tamakkulu ilisimatusarnernut, ilikkagassanut aamma nunarsuarmiunik pilersaarutit pillugit eqqartuinernut sammitinneqassapput. Taamatut pingaarutilittut oqaatiginninneq arlaatigut aamma nunamik, pisortat suliffeqarfiutaannik aningaasaateqarfinnillu ataatsimut aningaasaliinertut oqaatigineqarsinnaavoq, tamakku Nuup illoqarfittut ilisimasaqarfittut imminut nutartertuarneranik isiginnerusuttuussapput nunarsuarmioqativullu tassaniikkumassapput. Illoqarfiup qeqqa taamatut Silarsuup Qeqqaniittunngortinneqassaaq. Pilerigineqartoq Kalaallit Nunaat inuusuttut suleqataaneranni killeqanngitsumik ilippannaataavoq. Nunanut tamala-

Sumiiffiit toqqarlugit pingaarusersorlugillu

TOKYO

BEIJING

TOKYO

BEIJING

K RK e Æ amtalen TV msøs : Tro NE ng : NS ksli IDE V dve SK su ARKI en

Tr om sø m i

ISS ITTU MI IL ISIMAS ANUT ATTAVEQAAT

ig at oq al oq

rit ne iin

id :: v

a oq

rit ne iin

ud ns ide :: v

nland

BEIJING

ilis m as an ik

tig qa lo

a ir gre e

av its eq at ig i

K RK talene VÆ søsam ET Trom SN g :: EN slin vek VID

Tr om sø m i

SK ARKI

in ne q

TOKYO

ISS ITTU MI IL ISIMAS ANUT ATTAVEQAAT

in ne q

AASIAAT CHURCHILL SISIMIUT

TORONTO

MANIITSOQ IQALUIT

MONTRAL

a ir gre e

NUUK

REYKJAVIK

NARSAQ QAQORTOQ

MURMANSK

ISS ITTU MI IL LONDON ISIMAS ANUT ATTAVEQAAT UPERNAVIK PARIS

YELLOWKNIFE

DUBLIN

SK ARKI

ROMA MADRID

Inuussutissarsiutinut atuarfik Tr om sø m i

BOSTON

GOOSE BAY

KANDALAKSHA ALTA KARASJOKK ROVANIEMI TROMSØ

AASIAAT CHURCHILL SISIMIUT

TORONTO

MANIITSOQ IQALUIT

Ilinniaqqiffiit sivisuumik ingerlanneqartartut MONTRAL

NUUK PAAMIUT

Timmisartorfiit

NARSAQ QAQORTOQ NEW YORK

K RK talene VÆ søsam ET Trom SN g :: EN slin vek VID

r ne iin ig at oq al oq

BODØ

ud ns ide :: v it

HELSINKI TALINN

STOCKHOLM

ITTOQQORTOORMIIT a ir gre e

OSLO

nland

av its eq at ig i

ILULISSAT

in ne q

RIO DE sivikitsumik JANEIRO Ilinniaqqiffiit ingerlanneqarsinnaasut

Ilinniaqqiffiit akunnattumik sivisussusillit

ARCHANGELSK

SVALBARD

HAMBURG BRÜSSEL GOOSE BAY ABERDEEN GLASGOW

Gymnasium

NEW YORK

ROMA MOSKVA MADRID

RIO DE JANEIRO

PAAMIUT

PARIS

DUBLIN

KØBENHAVN AARHUS STAVANGER ALERT

BOSTON TASIILAQ

QAQORTOQ

OSLO

nland

NEW YORK

WHITEHORSE

KØBENHAVN AARHUS

STAVANGER

ilis m as an ik

Nutaaliorfimmik aamma Qaaqqusisarfimmik pingaarutilittut oqaatiginninneq iluatsissappat illoqarfiup ilaa tamarmi ilikkagassaqarfittut aamma ilisimasanik Expotut isigineqarsinnaavoq, tassani atuarfik USK qitiusumik inissisimassaaq. Sumiiffimmi ilisimasat ilikkagassallu ataatsimut attuumassutitigut oqariartaatsikkullu erserseqqinneqarfiattut. Ilaqutariinnut pilersaarusiat Suluk, Mediateket aamma Nunarsuarmioqatigiit Illuat taamatut pilersaarutinut qanillattuinertut taaneqarsinnaapput. Illoqarfiup ilaa sumiiffinngorsinnaavoq nunatsinni Nuummilu ilisimasaqarfiulerfissat nunarsuarmut sammisumik misiligarneqarfiat aamma Nuuk Illoqarfittut Ilisimasaqarfittut nutaamik sammitinneqarneratigut illoqarfiup qeqqani inuit takutitsiviinut nutaanut inissinneqartoq – tikeraartarfik pingaaruteqarnerpaaq. Aningaasat illoqarfiup ilaanut tassunga sunniuteqarumaartussat pillugit GrønlandsBANKEN-imik ingerlaavartumik oqaloqatiginnitarsimavugut. Tassani oqariartaaseq Aningaasat pingajuat oqaasertalersorneqarpoq. Aningaasat pingajuannik oqaratta tassani suliffeqarfiit qangaaniilli suleriaatsit nutaallu iluaqutigalugit pilersinneqartut aamma ilisimasanik amerlanerusunik paarlaasseqatigiinnernik tunngaveqartut pivavut. Aningaasat pingajuannut suliniutinik minnerpaanilluunniit ilanngussineq aamma periarfissanik ingerlaavartumik ineriartortitsinissat inunni ataasiakkaaniittut aamma ataatsimoortuni attuumassuteqartuniittut oqariartaatsiniittuniittullu pineqarput. Nutaamik takutitsinissanut ilippanaati nik minnerpaanik ersarissititsinerit aamma ilisimasanik paarlaasseqatigiinnissanut attaveqaatit tassani suliniutit ”Kikkunnut tamanut illoqarfiup ilaanik pilersitsinermik” tunngavissiissut

av its eq at ig i

Ineriartornermi ilisimasat, ilikkagassat aningaasallu

pami ajornartorsiutaammat, taava ingitserineq tamanna Nuuk silarsuup qeqqanut inissinneqassaaq. Nunarsuarmi nutarterinernik iluatsittunik aamma ajutoortunik assiigiinngitsunik misilittagaqartoqarpoq. Nunatsinni inissiarsuit anginersaannik ingitserineq nunarsuarmi pisutut isigineqassaaq taamaalillunilu nunarsuarmiut tikerarlutik tamanna malinnaaffigissavaat. Ingerlaavartumik, immikkoortukkuutaartumik illoqarfimmik allanngortiterineq inuillu eqqarsaatigalugit oqimaaqatigiissumik ingitserineq anguniagassaaavoq pingaarutilik: siullermik sanaartorit – tamatuma kingorna ingitserigit. Siunissaq pilersinneqartoq takuneqartariaqaproq aamma inisseeqqinnerit pilersitsisuusumik periusaassapput – maannakutuunngitsoq – pisariaqartumik artukkersuutaanatik. Blok P ingitserneqarpat taavaa suliassaq unamminartoq Sumi najugaqassaanga? Namminersorlutik Oqartussat najugaqartut caféanni nutaamit paasinnittumik tapersersorlugu iluarsiiffigineqartariaqarpoq. Suliassaq unamminartoq suli naammassineqanngitsoq siunnersuuteqartunit pingaarnertut saqqummersitsinermut tassunga malinnaasunit nassuerutigineqarpoq, taamaalillunilu nuungajummi tamarmi allanngortiterinerit sammineqalerput. Sumiiffimmi taamaallaat aaqqiissutissaqanngilaq nunalli ilusaa tamarmi pilersaarusiamut politikerinullu suliassaPEVEK ANADYR avoq unamminartoq – illoqarfiup ilusaanik NORILSK annertunerusumik Sumi najugassaanga – ingitserinerup nutartilutsimik paasinneriaaseq ataatsimoortoq pisariaqartinneqarNOVY URENGOÏ erinerullu akoranni oqimaaqatigiissuseq torlu takkuppoq. SALEKHARD Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu ataatsimiititaliap isuPlakatinik saqqummersitsineq Ingitserinnginninni qanittuFAIRBANKS ANCHORAGE PECHORA PEVEK maliutissiissutaani nunatta aningaasaqarnera annikitsutut ajormi sanaartorit imatut qulequtaaralik; Inissianik 1001-inik ujaANADYR NORILSK tiasutullu allaaserineqarpoq. Siunissami aatsitassat iluaqutiasineq, taamatut marloriaammik qanillattuinermi periutsimut MOSKVA WHITEHORSE ALERT galugit aningaasaqarsinnaanissaq nalorninartorujussuuvoq. NOVY URENGOÏ aallarnisaataasumut innersuussineruvoq. Sumiiffiit toqqarneARCHANGELSK SVALBARD MURMANSK Maannakkorpiaq inissaaleqinerujussuaq isumaliutissiissummi SALEKHARD qarput aamma illoqarfiup allanngortiterneqarnerani arlalinnik KANDALAKSHA ALTA KARASJOKK FAIRBANKS immeraannerujussuartut assersuunneqarpoq taamaattumillu sukalimmi nutaamik pingaartinneqalerput. IngitserinnginninROVANIEMI ANCHORAGE PECHORA TROMSØ YELLOWKNIFE suliassaq unamminartoq tassaalerpoq: ”Inuiaqatigiit ataatni UPERNAVIK qanittumi sanaartornerit oqariartaasigaarput pingaarneq, BODØ MOSKVA simut isigalugit apeqqut tassaalerpoq inissiat akunnattumik kisiannili periuseq taanna suli sunniuteqalinngitsoq HELSINKI Blok PWHITEHORSE TALINN ALERT SVALBARD pitsaassusillit sorliit akissaqartinnerivut”. IsumaliutissiissummiARCHANGELSK najugaqartut sumut tamaanga siammareersimassapput. MURMANSK STOCKHOLM KANDALAKSHA mi pingaarutilinnik siunnersuutit isornartumik utertitsinertutALTA PEVEK ITTOQQORTOORMIIT KARASJOKK ANADYR ILULISSAT OSLO isigineqarsinnaapput tamakkulu Nuup allanngoriartortinne- TROMSØROVANIEMI Siunissami periutsimik ataatsimut paasinninnissami Blok 1-10NORILSK AASIAAT YELLOWKNIFE UPERNAVIK KØBENHAVN CHURCHILL BODØ qarnerani eqqarsaatigineqartariaqarput. t nutaamik sammineqalissapput. Ingitserinerup anersaavaniAARHUS STAVANGER SISIMIUT TORONTO NOVY URENGOÏ HELSINKI MANIITSOQ HAMBURG TALINN Najugaq ataatsimut isigalugu ingitsereriaaseq nutaaq siunngitsoq – soorlu aallaqqaammut taamatut oqartoqaraluartoq IQALUIT TASIILAQ BRÜSSEL REYKJAVIK NUUK SALEKHARD ABERDEEN ullermik Blok P-kkut takkuussutissiissutigineqarpoq - Nuup – kisiannili illoqarfiup ilaanik inunnit suli najugaqarfigineqarSTOCKHOLM MONTRAL FAIRBANKS PAAMIUT GLASGOW ANCHORAGE PECHORA qeqqani. Nutartereqqinneq akerleralugu ITTOQQORTOORMIIT ingitserineq Eurotumik nutarterinissamut ilippanaatit pillugit eqqartuinermi. NARSAQ LONDON ILULISSAT ilanngunneqassapput. Illoqarfiup ilaa nutaaq ataatsimoortumik tapiissutit (aningaasat siulliit) aamma suliffissuaqarnerujartorsinnaaneq (aningaasat aappaat) iluaqutigivallaarnagit ineriartortinneqassaaq. Inunnik kulturinillu ilisimatusarnerni oqariartaaseq paarlaasseqatigiinneq atorneqarpoq. Tamatuma suleriaatsit illoqarfimmi suli takussaalinngitsut attoorpai aammalu avitseqatigiinnermik agguataarinninnermillu aningaasat inuusaatsit atugarissaarnerillu ilaannik attassiinnartunik qulakkeerinnittut attorpaa. Issittumi nunat inoqqaavini ilaqutariissuseq attuumassuteqarnerillu pingaartinneqartorujussuupput. Periarfissat ataatsimoorusussutsimiittut akuerigutsigit tamanna illoqarfimmut ineriartortumut isumassarsissutaasinnaallutillu nukittorsaataasinnaapput. Aamma ilisimasaareersunut misilittagarilerneqartunullu nutaanut illoqarfimmi illoqannginnersat nutaat ammarnissaannut suliassaqassaaq unamminartunik – illoqarfiup ilaanik Silarsuup Qeqqaniittumik / Nuup Qeqqaniittumik ineriartortitsinermi sukatut. Ataatsimoortumik pilersaarummi tunngaviusumik ilisarnaammi pilersaarutit allileeriaatsillu nutaarluinnaat siornatigut eqqarsaatigineqarsimanngitsut ammaanneqassapput. Nukik tamanna saqqummertariaqarpoq.

ilis m as an ik

anut tunngassuseq sorpassuartigut ammaneqartiterpoq. Kalaallit, Norgemiut tikeraat nunanit tamalaaneersut, illussanik titartaasarfiit inuusuttunik sulisullit ilaqutariinnut pilersaarusianik arlalinnik misissueqqullugit takutitseqqullugillu qaaqqusimavavut. Pilersaarusiorlutik tikeraat nunat tamalaat akornanni oqaloqatigiittoqarnerisigut nutaaliornermi ilippanaatinik eqqartuipput.

HAMBURG TASIILAQ

REYKJAVIK

BRÜSSEL ABERDEEN GLASGOW LONDON PARIS DUBLIN ROMA MADRID

BOSTON GOOSE BAY RIO DE JANEIRO

ILINNIAGAQARNEQ AALLARTIFFITTUT Takorluukkamik kikkunnut tamanut illoqarfiup ilaanik pilersitsiniarneq pillugu pilersaarutip piviusunngortitsisinnaanera aatsaat illoqarfiup allanngorneranut ataatsimoorussamik paasinnissinnaaffittut ilusiliamik pilersaarut tunngaveqartinneqarpat pisinnaavoq. Periusissatut ingerlaqqiffissap ujartornerani – tunngaviusutut pilersaarutip tunngavimmigut ilusaanut sanaartorfigisassamullu pilersaaruteqarnermut ataatsimoortitatut taaguutissavianik – takkussinnaasut pillugit pilersaarusiornermi katersaasunik oqaaseqaataasut tamakkiisumik pilersaarut aallaaveqarpoq. Oqaatiginiakkat nammatsitsisut, illua’tungiusunut peqataaqataasunut tamanut kaammattuisimasut, aammalu aqqusaakkani oqaatigisaasut oqariartuutit tassaapput. Ilinniagaqarneq aallartiffittut aamma Kikkunnut tamanut ilinniagaqarneq.

Illoqarfimmi nunagisap suliniutaasut pilersaarusiorneri Suut tamarmik isaterneqareerpata uummatitut USK kiserngorutissaaq – meeqqat siunissami piulersussat pinngorneri isigissavaat, takkuttussanullu aamma ilaasariaqarlutik. Nuuk illoqarfittut pingaarnersatut Blok P-eqarfik ilinniagarisanut sunulluunniit aamma annikitsuararsuarmik alloriarfissalittut ilinniagarisanut pilersuivittut isigisinnaasariaqarpaa. Isumaqarpoq kikkunnut tamanut ilinniagaqarneq. Takusat tarrarsuutaapput, taamaattumillu illoqarfiup qeqqani sinaakkutissanik imminerminnut qanilaartuunissamut aammalu takussaalersumik inuuneqartilerlugit najugaqartuusut inoqatigiikkuutaallu sinneri kaammattuisinnaasunik immikkut pingaaruteqarpoq pilersitsissalluni. Sutigut tamatigut Kikkunnut tamanut ilinniagaqarneq taamatut tarrarsuutigineqarsinnaavoq. Blok P-p sinnikorisaani ilisimasaqarfittut illoqarfik Nuuk nutaamik takusassaqalersitsisinnaavoq, inerikkiartorfinnullu allanut aallartitsissutaasinnaalluni. Ilinniagaqarneq aallartiffittut peqataasunik tamanik tunngavittut ilisarnaatitut attuisimavoq – nutaat saqqummeraangata anguniagarisanut atsersuisutut. Qanillattuinermik taassuminnga oqaloqatigiinnerit arlallit pilersuisuusimapput. Immikkoortortamik suliniut aaqqissuussilerpat ilinniagaqarneq isummap imarisaatut pitsaalluinnartutut atussallugu politikkikkut malitsisussatut suleqatigiissitat oqaatigaat. Sumiiffimmik inunnik anguniagaqarnerusunik pilersitsinissaq isumalioqatigiittartuni oqaasertaligaavoq. Isummap imarisaa imminut qanilaartuuneq sanaartukkat ilusiliarpiaanut takussutissiisinnaavoq. Kommunip nammineq Pilersaarutimini periusissiaa, Siunissaq ataatsimoorussaq 2020-p tungaanut Nuup aamma Nunatta ilisimasaqassutsikkut inissisimaffianik qaffanniarlugu anguniagarisaata Kikkunnut tamanut ilinniagaqarnerup suliniutip pilersaarutigisaasutut qanillattornera42

nik tunngavissiivoq. Tromsømi oqaloqatigiinnitsinni aamma borgmester Asii Chemnitz Narup oqarpoq ”kalaallini inuiaqatigiit misigissusaanni ataatsimoornissamut tamaginni piumassuseqartoqartoq, tamannalu takuneqarsinnaalissasoq.” Illoqarfiup ilaanik taassuminnga sunniisinnaasunik aningaasaqariaatsit sorliit pillugit pilersaarusiornerup nalaani Grønlandsbankenimik ingerlatiinnakkamik oqaloqatiginnissinnaasimavugut. Taakkunani isummap imarisaa Aningaasaqarnerit Pingajuat saqqummersimavoq. Tamatumunnga isuma tassaavoq iliuusissatut ilutsit nutaat aqqutigalugit suliffeqarfiliortoqarneratigut aningaasaqarneq, ilisimasanik annertunerusumik paarlaasseqatigiinnermik tunngaveqartinneqartoq. Pilersitsiniarnerit minnerpaat tiguniarnissaannik Aningaasaqarnerit Pingajuat tunngavoq, aammalu ataatsimooqatigiiffinni attaveqarfinni saqqummiusseriaatsinilu inunni ataasiakkaani periarfissaqarfiusunik uniuitsumik inerikkiartortitsinissamut tunngalluni. Issittuni nunat inoqqaavi ilaqutariit ilusaat taakkunanilu attaveqarfiit assorsuaq pingaartillugillu nukittutippaat. Antropologiimi tunissutinik paarlaattoqartarnermik isummap imarisaa atorneqartarpoq. Tamatuma iliuusissatut ilutsinik arlalippassuarnik, illoqarfimmi takussaangnitsunik attuumaveqarpoq, inooriaatsillu ilaasa aniguinissaannik inuulluarnissaannillu isumannaaralutik avitseqatigiinnermik agguaaqatigiinnermillu aningaasaqassusaannik nassuiaalluni.

Nunaannartaq ilutsitut attaviliisutut Kalaallini nunaannartavik, issittumi narsaamaneq masarsuk illoqarfimmilu masarsoqarfiusoq nunarsuarmi najugarisamilu uumasoqarfigisatut nalilerlugu nassuiarniarparput, sanaartugaasunillu aaqqissuussisuutillugu. ”Issoq assallatseqqaarnagu nutaat naatsiniarneri” misilerarpavut. Nunaannartaq taamaalilluni immikkut ittumik iliuuserisaqarfiulissaaq, suliarisamut pilersaarusiani allannguutit tamarmiusutut, allileeriaatsitut suliniutinilu ilaqutariit isummerfigisassaralugu, illoqarfiullu ilaanik tamarmik inerikkiartortitsinermik attaviliisutut ilutsitut saqqumisuussalluni. Nunaannartap ilusaa, illoqarfiup ilaani ”anersaartorfimmik” isummap immarisaanik takussutissiisoq, aammalu atugaqarnermik, paaqqinninnermik, isumaginninnermik saqqummiussaqarnermillu ilinniagassamik imalik.

Blok P-p inikuani: Nutaaliorfittut qaaqqusisarfittullu sumiiffik Siunissami Blok P-p inaa ataatsimoorussatut paasisaqarnissamik ilusiliussaq aqqutigalugu inerikkiartortitaassaaq, illoqarfiup pingaarnerpaat tamakkiisumik pisariaqartitaanik isumaginnillunilu piffissamut sivisuumut atuuttussaasoq. Taamaalilluta sumiiffiup taassuma inissiaqarfittut, inissianik pisariaqartitanik pingaarnerutillugu aaqqiiviginninniartussatut takorluugaq qimataraarput. Blok P-p inaa illoqarfimmut tunngasunik nutaaliarisat aammalu piffissamut ungasinnerusumut atasuutitatut inoqatigiinnermi attaveqarfittut ilutsit nutaat ineriartortinneqarsinna-

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

affiit inissaattut tikkuarneqarpoq. Blok P-mi pinngortitami pissuseqatigiinnermi inikoq Nuummi immattarfiusumut Narsarsuarmilu masarsoqarfiusimasumut attuumasoq inoqatigiinnermi susoqarfittut siullertut saqqummiunneqassaaq. Atugaanerugallartut inerikkiartortitaallutillu nassaarineqassapput, pilersitsissutitullu alloriarnerit tullissaannik sunniissallutik. Piffissamut sivisunermut illoqarfiup ilaa tamanna illoqarfimmi orniguttarfimmi sanaartukkatut ilusiliatut saqqumissaaq, iluserisassaminik ujarlertuartuusutut illuni. Suliniummi ilaqutaasuni ataasiakkaani tamani imarisat ilinniagaqartoqarnerata aamma Kikkunnut tamanut illinniagaqarnerup sukasarpaat, naapittarfittut ilutsinut nutaanut saqqumilaarfigisanullu suliniutinik pilersaarusiorfigalugillu ilusilersorlugit. Isummanik saqqummiussinertut ippoq tikeraartuusunut suliniut Timmisartoq pappiala.

Tuujuk najugaqarfittut avata Sullissivinnit assigiinngitsunit nutaanik tunniussiffiusutut Tuujuup pingaarnerusutut inissiaqarfiunera attatiinnarneqassaaq. Nunaannartaq sanaartukkanut ilusiliillunilu saqqummiivoq. Sanaartukkami immikkoortortani arlalinni anguniagarisat nutaat saqqummiunneqarput, ilaatigut sunit tamanit tikinneqarsinnaassutsimik isummap imarisaa saqqiummiunneqarluni. Tuujummi illut quleriiaat tulleriiaartut suliniummi ilaqutariinnit ataasiakkaartunit taarserneqaqattaassapput. Iluaqutaalluartumut piffissaq atuuppoq, piffissallu sivisunerusup ingerlanerani Tuujuup allanngornera pinngoriartorneralu illua’tungeriinni tamani ataatsimoorussatut paasisaqatigiiffiuvoq.

Periarfissatut init ataaniittutut ilusiliaq Ilisimasanik ilinniagaqarneq paarlaassaqarnerlu sammisami suliniutitut pilersaarutaasutut oqasertalersukkatut saqqumilaarnerpaatullu ilusiulersissapput. Illoqarfiup ilaa tamarmi periarfissatut init ataaniittutut ilusiliatut ammasutut kajungernartutullu attaviligaassapput, ilisimasanik ilinniagaqarnermut paarlaassaqarnermullu sumiiffiit suliaqarfiusinnaaffiit assigiinngitsut inini quleriinni allersaanni inerikkiartortinneqarsinnaallutik. Init quleriit allersaat illoqarfiup initaata ilagaat. Blok P-p inikuani ingerlatitsiviit suliaqarfiillu ilusaannut nutaanut piliaqartunullu ilutsit suulluunnit takuneqarsinnaassapput. Tuujummi illoqarfiup initaani inissiap allissutaatut taagukkatsinni inissaqartitaapput. Illoqarfiup qeqqani tamarmi annikitsukkuttaatut pisartut, illut akornanni inississukkavut, inuit ataasiakkaat qanimut misigisaqarfigisaat, imminut qanilaartuunerit seqersaavigineqassapput.

Aqqusineqarfioreersoq aqquteeqqatullu attaveqarfiliat Illoqarfiup ilaanut qorsorpaluttumut, pisuinnaat cykelertullu sallinngortinneqarluarfigisaannut periusissaq oqaaserta-

Illoqarfittap nunataata sanaartorfiginissaanik pilersaaruteqarneq

lersugaassaaq. Illoqarfiup ilaani tassani biilitakittuulluni immikkut ullumikkut ittoq ilinniarfissatut takuneqarsinnaavoq, aammalu biilinut aamma aqqusaartarfittut atorneqaannarani illoqarfiup nunaannartaata annertunerusumik ilippanaateqartut inerikkiartortinneranni sakkussatut atorneqarsinnaalluni. Taamatut qanillattuinissamut ataatsimoorussamik angallannerup pitsanngorsagaasup kommunip uteriiserluni suliaqarneri misissuinerilu tunngavilersuipput. Illoqarfiup ilaa pingaarutilimmik angallattunut aqqusaarinniinnartunut atugaatissanngilaq. Aqqusineqarfioreersut atoqqinneqassapput nutaamillu isumalerneqarlutik. Attaveqarfiit ilutsillu pioreersut isumasiugaassapput, attaveqarfinnillu paarlakaattut nutaat pilersinneqassapput.

Suliniutini ilaqutariit – anguniakkat periarfissallu akornanni oqimaaqatigiisitsineq Ulluimikkuinnaq aaqqiissutit nassaarineqarsinnaannginnerinik pilersaarusiap paasivaa, aammalu imminerminiinnaq illoqarfiliornissamik ilisimasat kingornussaaginnartut, ilisi-

”Kalaallini inuiaqatigiit ataatsimoorussatut nukeqartoqarpoq maannakkut takussaalersinnaasumik.”

masanik paarlaasseqatigiinnerullutik ilinniagaqarfiullutillu. Suliniutini ilaqutariit pillugit najoqqutassiaq ilisaritipparput – suliniutit piffissap ingerlanerani sanarfineqariartuaartut arlallit. Sanaartukkat ingerlannerisa ilusaanni uniuitsumik ilinniagaqarfittut, najugaqatigiinnerit ilusaattut, sakkukillisamik nukimmik atuinissamik najoqqutassiatut, naapittarfittut inerikkiartortitsineq iluseqarluni ingerlanneqassaaq, illulioriaatsillu tulleriiaarlutik saqqummeriartussallutik. Takkuttussanut attaveqalertutut misigisimalerneq qilanaarisaqarnerlu anguniakkat alloriarnikkuutaartumik allanngortissavai, suliniutinilu ilaqutariit siulliit tullissaannut anguniakkanik sunniuteqarfiussapput. Suliniutini ilaqutariit aallaavimmikkut kommunip ullumikkut takuneqartutut siunertai najoqqutaralugit pilersaarusiugaapput, aammali najoqqutarisassaq pillugu nutaamik eqqarsariaatsimut ammaasuullutik. Assersuutit Timmisartoq pappiala aamma Ilaqutariit Illuat imalersugaapput, aammalu arlaannik suliaqartuunerup takuneqarsinnaassusaata pingaartuutinnissaat kaammattuiffigalugulu inuuneq, attaveqarfi-

it inuiaqatigiillu pillugit ilinniagaqarnissamut inissaliillutik.

Sakkukillisamik nukimmik atuilluni suliniutit Nuummilu siunissamut nukissamut najoqqutassiaq Suliniutini ilaqutariinnut tamanut anguniakkat immikkut ittut marluk atassuserneqassapput. Ilaatigut silap pissusaanut illersuissapput mikroklimanullu assigiinngisitaartunut periarfissiissallutik – ”shelters from the storm”. Ilaatigullu najugaqarfittut illoqarfittullu avatangiisinut nutaanut piareersaatitut sammisaassapput. Siunissami nukissamik najoqqutassiat inerikkiartortinneranni tamanna pingaarutilimmik isiginninniarnermik nassataqarpoq. Suliartortitatut suliniutit assersuutaasigut tamanna misissorlugulu oqaluuseraarput, aammalu illoqarfimmi, illoqarfiup ilaani aamma suliniutini ataasiakkaani inissisimaffitsigut annertunerusumik oqaloqatigiissutigalugu. Tamatumuuna aamma sutigut tamatigut ilinniagaqarneq ilisimasanillu paarlaateqatigiinneq – aamma suliniummit suliniummut – periusaasariaqarpoq.

PIFFISSAQ PILLUGU OQALUTTUAT Pilersaarummi anguniagaqarluarnermi anguniakkat imarisaasa sammiviisalu imminnut aporaatinnginnissaat piffissallu ingerlanerani anguniaagaajunnaannginnissaat siunniunneqartariaqarpoq akerlianilli avatangiisini eqqortuni ineriartortinneqartariaqarlutik. Taamaattumik immikkut ittumik aaqqissuusisoqartariaqarpoq aammalu peqataanissamut nutaamut ammaassisuusumik tamanna qitiutinneqartariaqarluni. Taamaattumik aaqqiissutissat ullumikkut sumiiffimmeereersut sumiiffimmiittuinnaallu atorneqarsinnaanngillat. Pilersaarusiornermi periuseq ammasoq sumiiffimmut illoqarfiullu ilaanit annertunerusumut tikkuussisuusariaqarpoq. Taava Nuummi pilersaarut ammasuutinneqassanersoq (allanngortinneqarsinnaanersoq) illoqarfiullu qeqqanik nutaamik pilersitsinissamut oqallittoqassanersoq apeqqutaalerpoq.

Piffissaq iluatigiuk Illoqarfiup qeqqa illoqarfimmi nutaaliorfittut toqqarneqassaaq pilersaarusiamilu siullerpaami sutigut tamatigut pitsaassutsit aalajangersarneqassapput. Ataatsimoortumik pilersaarut nunap pitsaassusii, aqqusinikkut angalariaatsit, pilersaarutit, atuuffiit, illoqarfimmi illoqannginnersat, najugaqariaatsit nukissioriaatsillu nutaat pillugit anguniagaqarluarnernik isiginneriaatsinillu imaqarpoq. Kisiannili eqqarsariaatsit angusallu tamarmik nukinnit, pisunit isummertarnernillu isigisatsinnit pilersaarusiukkatsinnillu annertunerujussuarnik sunnerneqartarput. Taamaattumik illoqarfiup qeqqani nutaanik ineriartortitsinitsinni periuseq piffissap ingerlanerani tamatsinnik silatunerulersitsisumik anguniagaqarluarnerulersitsumillu imaqartariaqarpoq. Illoqarfiup qeqqa suut sumilu pissanersut pillugit isiginneriaatsinik ingerlaavartumik ineriartortinneqartartussatut sumiiffiusariaqarpoq. Sumiiffiit inaarutaasumik pilersaarutitaat, ilusaat imarisaallu piffissami sivisunerusumi tunngavissinneqassapput pilersaarummilu immikkoortut tamarmik piffissap ingerlanerani nutaanik anguniaqarfiusinnaasariaqarlutillu ineriartortinneqarsinnaasariaqarput. Taamaalilluni ataatsimoortumik pilersaarummi periarfissatut ullumikkut isikkullit kisimik ta-

kutinneqassapput. Ineriartortitsiffiusut tamarmik isummersornernit nutaanit sunnerneqarsinnaasariaqarput. Ingitserinerit nutaanillu sanaartornerit ingerlaavartumik oqaluuserineqartariaqarput – illoqarfimmi maannakkut siunissamilu pisut/ ssat – saqqummiunneqartariaqarput. Taamaattumik pilersaarut ilaqutariinnut pilersaaruteqarfittut saqqummiunneqarpoq – alliliiortornerit annikinnerusut, tamakkunani anguniagaqarluarnerit misilerarneqarsinnaapput neriuutillu piviusunngortinneqarlutik. Blok P illoqarfimmi naatsiivimmiit utaqqiisaasumik nutaaliorfiusumiit sammisassaqartitsiviusumiillu ”nutaaliorfinngorlunilu qaaqqusisarfinngussaaq”, tamannalu nunani tamalaani ilisimasalinnik suleqateqarnikkut illoqarfiup ilaanik taassuminnga suleqataalersussat attaveqarfigineqarnerisigut pilersinneqassaaq. Aamma Tuujummik ingitserinermi piffissaq iluaqutigineqartariaqarpoq sumiiffillu piffissap ingerlanerani ineriartortinneqartariaqarpoq. Immikkoortoq siulleq tassaatittariaqarparput ”ingitserinnginninni illoqarfimmut qanittumi sanaartorit” – piffissaq iluaqutigisigu najugaqartullu innuttaasullu pioreersut tammannginnerini nutaanik takutissigik. Pilersaarummi paasiniarneqartut tassaapput Nuummi anginerusumi ingerlaavartumik oqaloqatigiinnerit – Nuuk angisooq – alloriarnissanut tullernut ammaffiginnittuartoq, nalorninartoq.

Blok P nedrives. Forsvundne naturværdier genskabes i sporet af blok P og i Tuujuk. Byrummet Arsiffik opgraderes og der oprettes et fristed og pavillon(er), der informerer omkring det kommende. Kvindehuset Nuummi Arnat Peqatigiit og eksisterende erhvervsbyggeri bruges som ressourcer i området.

Suut tamarmik isaterneqareerpata uummatitut USK kiserngorutissaaq – meeqqat siunissami piulersussat pinngorneri isigissavaat, takkuttussanullu aamma ilaasariaqarlutik.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Pilersaarut naammassisanik takutitsisuunngilaq

”Illoqarfiup allanngortinnissaanut ingerlaannartussamik, immikkoortukkuutaartumik periusissap nassaariniarnera anguniakkatut pingaartuuvoq – isaterinermi tulleriissitani inoqatigiinnermi oqimaaqatigiinnermik: sanasoqaqqaarli – kingorna isaterisoqarli – siunissap pinngoriartornera takuneqarpoq, pilersitsisutullu inissinneqaqqinneq periusiulerpoq – maannakkuunngitsutut – pisariaqartitsineq artukkiisoq.”

”Illoqarfiup pilersaarutigineqarnera eqqartorlugu piffissaq atorneqartussaq atorsiuk. Oqallinnermi nalorninartut sapinngisamik amerlanerpaat ilanngunnaveersaarsigit.”

“ Illoqarfiup ilaata oqaluttuassartaa blokkit peqatigalugit tammassaaq, taava suut kiserngorutissapat? Kingulissatsinnut arlaannik oqaluttuassaqartariaqarpugut – toqqaviit arlaannik suliaqarfiusinnaannginnersut takorloorneqarsinnaannginnerluni? Taamaalilluni tamakku nutaanngitsunut nutaanullu attaveqaataalerlutik?“

PIFFISSAQ PILLUGU OQALUTTUAT 1

Blok P ingitserneqarpoq. Pinngortitami naleqartitat tammarsimasut Blok P-ip aamma Tuujuup inikuini pilerseqqinneqassapput. Illoqarfimmi illoqannginnersaq Arsiffik annertusarneqassaaq aamma sukisaarsartarfik illuaraq (qqat) takkukkumaartussanik ilisimatitsiffiusut pilersinneqassapput. Nuummi Arnat Peqatigiit illuutaat inuussutissarsiuteqarfioreersullu sumiiffimmi pisuussutitut atorneqassapput.

Tuujummi blokit marluk ingitserneqassapput. Inissialiaq siulleq Ilaqutariit Illuat aamma silami sammisassaqartitsivik Tuujummi sanaartorneqassapput. Tukimut titarneq Blok P-mik Tuujummillu atassusiisoq pilersinneqassaaq. Pilersaarutit Arsiffimmi naapissapput - sammisassaqartitsivik.

Tuujummi blokit marluk ingitserneqassapput. Tuujummi ilaqutariinnut pilersaaruteqarfiusut marluk sanaartorneqassapput. Arsiffimmi Mediatek sananeqassaaq arsaattarfillu atortulersorneqarluni. Atuarfik taassumallu naatsiivia illumik naatitsivimmik alliliissummillu ilaneqassaaq.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Tuujummi blokit pingasut ingitserneqassapput sanaartukkanillu sisamanik aamma meeqqerivimmik taarserneqassallutik. Blok P-ip inikuani meeqqerivik Tuujummi ininut nutaanut nuunneqassaaq. Blok P-ip inikuata eqqaani inissiat 70-it sanaartorneqassapput taakkunanilu init alliit ataatsimut atuuffiussapput.

Blok M, N aamma O nutarterneqassapput. Blok P-ip inikuani sanaartukkap ilaa illutut naatitsivittut najukkap oqaluttuarisaaneranut katersugaasivittaqarsinnaasoq sanaartorneqassaaq. Aqqusinersuaq sikkilersartut aqqutaannik aqqusinertalerlugu pitsanngorsarneqassaaq â&#x20AC;&#x201C; Kirkevejip iluani bilinut inissiisarfiliortoqassaaq.

Tuujummi blokit marluk ingitserneqassapput ilaqutariinnullu pilersaarusianik taarserneqassallutik. Nunarsuarmioqatigiit Illuat Blok P-ip inikuani sanaartorneqassaaq.

ILAQUTAREEQARFINNUT PILERSAARUSIAT

MEDIATEKI

Pilersaarut: Illoqarfimmi inissiat 70-it, illoqarfimmi illoqannginnersaq, atuarfik, sammisassaqartitsivik, innuttaasut illuat, ilisimasaqarfik, café, ilinniarfik, katersugaasivik, illu naatitsivik, mediatek, niuertarfiit, inuussutissarsiuteqarfiit, pisortat nunanillu tamalaaneersut atuuffii (allaffeqarfii)

M2: Annerpaamik 26000 Quleriit: 1-5 Bilinut inissiisarfik: 104 Tuujummik aamma Blok P-mik allannguinerit sivisussapput tamaanilu pisussat pilersaarusiami ilimanarsisinneqassapput. Tamanna tunngavigalugu ilaqutareeqarfinnut pilersaarusiaq ilisaritissavarput – nunaqarfeeqqat – piffissallu ingerlanerani sumiiffinni pisussanik takutitsisuusut. Tunngaviusumik inissiaqarfiit ataasiakkaarlugit ingitserneqarsinnaapput tamatumalu kingorna ”nunaqarfeeqqat” sanaartorneqarsinnaapput. Piffissaq pitsaasunut iluaqutaasutut taaneqartar-poq illoqarfeeqqallu ataasiakkaarlugit piviusunngortinneqarnerat aningaasaliinissamik, suleqatigeeriaatsinik, allileeriaatsinik aamma ineriartortsiviit tamaasa immikkut inaarutaasumik pilersaarusiassartaanik nutaanik eqqarsarnissamut periarfissiissapput. Ilaqutareeqarfinnut pilersaarusiani makkunani oqaluttuat tamakkulu ilippanaataannik nassuiaassutaasinnaasut tamakkunaniittut najoqqutassanit tigussaasuninn-garnit ilippanaateqarnerusut allaaserineqassapput. Sumiiffimmiittut tamarmik ingitserneqarpata meeqqat atuarfiat USK kiserngorutissaaq – sumiiffimmi uummatitut. Ilikkagassat sumiiffimmik aaqqissuussineq aallartinneqarpat oqariartaatsitut atorneqarluarsinnaasutut kikkunnit tamanit oqaatigineqarpoq. Sumiiffimmik inuit imminnut susassareqatigiiffianik aamma inunnik anguniaqar-luarnerulersitsisumik pilersitsinissamik kissaatigi-sanut ilanngullugu nunap ilusaa sanaartorneqartu-nut aaqqissuussisuutissavarput: taseqarfik aamma Blok P-ip inikua uumasoqatigiinnik ilisa-rititsiffiupput, naasoqarfik uumasuaqarfillu nutaaq. Tamaaniuna inuit imminnut susassareqatigiiler-tussaasut. Tamaaniuna ilikkagassat suleriaatsillu nutaat pisussaasut. Tamaaniuna pinngortitami ataqatigiinneq nutaaliorfiusoq nutaaq pisussaasoq. Tamaaniuna sumiiffik ”Nunarsuup qeqqatut / Nuup qeqqatut” takuneqarsinnaalersussaasoq.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

SULUK

Innuttaasut Illuata aamma Nu narsuarmioqatigiit

USK

Tasermiut

Blok P-ip inikua

ILAQUTAREEQARFINNUT PILERSAARUSIAT USK

Tasermiut

Blok P-ip inikua

Atuarfimmik alliliineq M2: 1000 Quleriit: 1-3 Bilinut inissiisarfiit: Kiss ´n´ Ride

Illoqarfimmi inissiat nutaat 70-it, niuertarfiit, inuussutissarsiuteqarfiit, pisortat nunallu tamalaat allaffeqarfii M2: 10800 Quleriit: 2-5 Bilinut inissiisarfik: naqqup iluani 40-t

Illoqarfimmi illoqannginnersaq, illu naatitsivk, najukkap oqaluttuarisaaneranut aamma najukkami eqqumiitsulianut katersugaasivik M2: 2000 + 550 Bilinut inissiisarfik: Kongevejen sinerlugu qulit

Pilersaarutissatut eqqarsaatersuutit:

Illoqarfimmi inissiat pisortat nunallu tamalaat allaffeqarfiinik akorloorlugit pilersaarusiorneqartut. Init alliit niuertarfiussapput aammalu inuit naapittarfissaat takutitsivissaallu siunertaralugit inuussutissarsiutit nutaat tamakkunaniissapput – inissiat kikkut tamat tikissinnaasaannut allissutaat.

Blok P-ip inikua oqaluttuarisaanermi uppernarsaatitut takuneqarsinnaasutut pilerseqqinneqassaaq, taannalu illoqannginnersanut kikkut tamat tikissinnaasaannut atassaaq. Taseq sumiiffimmik naggoritsitsisoq Narsarsuaq masarsoqarfiugallarmat blokilu sananeqanngikkallarmat oqaluttuarisaanermi kingumut qiviartitsisoq Blok P-ip inikuaniissaaq. Inikup kitaa´tungaani illu naatitsivik angisooq (550 m2) aasakkut ammatinneqartartussaq ukiukkullu… Kinamiut qulliliaattut ? qaammarsaasartussaq Arsiffiullu allissutaatut atortussaq sananeqassaaq. Illu naatitsivik Nuup oqaluttuarisaaneranut kulturianullu katersugaasiviussaaq. Blok P-ip inikuaniissapput Innuttaasut illuat, taseq masarsuup naasuinik naasulik aamma Tamatigoortuliorfik.

Pilersaarutissatut eqqarsaatersuutit: Atuarfik nutarterneqartariaqarpoq. Pilersaarut tigussaasoq kissaatigineqartorlu pigineqanngilaq. Tassani periarfissat amerlanerusunik allannguinissamut ammaassisut oqaatigineqarput.

Pingaarutaat isikkualu: Blok P ingitserneqarpat atuarfik, Blok P-ip inikiua taseqarfillu uummatitut kiserngorutissapput. Atuarfiup kujataa´tungaa atuarfimmi naatsiivinngortinneqassaaq tassanilu atuartut naggorissaallutik nutaanik naatitsisinnaapput. Nutaat pinngorartut atuartut takusassavaat tamakkununngalu nutaanngoqataallutik.

Pileraarusiamik ineriartortitsineq: Allanngortiterinermi periutsit annertunerusumik allannguinissamut alliliiortornissanullu periarfissiissapput.

Pingaarutaat isikkualu: Illoqarfeeraq. Pilersaarusiami inissiat 70-it takutinneqarput tamannalu siunnersuutaavoq. Pilersaarusiaq unammillerneqarsinnaavoq aamma inuussutissarsiutinut nunanullu tamalaanut tunngatillugu pilersaarutit aamma persuarsiorpalaartumik allannguutissat misissorneqarsinnaapput.

Pilersaarusiamik ineriartortitsineq: Sanaartortitsisut amerlanerusut akuliutitinneqarsinnaapput, allileeriaatsit pissutaallutik assigiissaarisoqarsinnaavoq misileraasoqarlunilu. Inissiat ikilisinneqarsinnaapput, taamaalilluni meeqqerivioreersoq pigiinnarneqarsinnaalluni.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Innuttaasut Illuata aamma Nunarsuarmioqatigiit Inuussutissarsiuteqarfik, ilikkagassat,nunat tamalaat paarlaasseqatigiittarfiat. M2: 6800 m2 Quleriit: 2-5

Pilersaarutissatut eqqarsaatersuutit: Pilersaarut tigussaasoq ilikkagassanut, peqataanernut, inuussutissarsioriaatsinut nunallu tamalaat paarlaasseqatigiittarfiannut sammitinneqartoq. Pulaartarfik/tikeraartarfik pingaaruteqarnerpaaq.

Pingaarutaat isikkualu: Inissisimaffik sammisassaqartitsiviup, Blok P-ip inikuata Arsiffiullu akornanniissaaq. Init alliit sammisanut pingasuusunut taakkununnga alliliiffittut atuutissapput aammalu silataa´tungaat manissunngorlugit suliarineqassapput.

Pilersaarusiamik ineriartortitsineq: Ilaqutareeqarfinnut pilersaarusiaq arlalinnut immikkoortunngorlugu sanaartorneqarsinnaavoq. Suleqatissat nunanit tamalaaneersut qaaqquneqassapput.

SULUK

MEDIATEKI

Sammisassaqartitsivik, Innuttaasut Illuat, Ilisimasaqarfik, Café M2: 2000 m2 Quleriit: 1 / marloriaammik portussusilik

Mediatek, ilikkagassat, inuussutissarsiuteqarfiit/ inissiat M2: 6000 m2 Quleriit: 1-4 Bilinut inissiisarfik: naqqup iluani 54-it

Pilersaarutissatut eqqarsaatersuutit: Arsiffik sumiiffiussaaq inuit ataasiakkaat ataatsimoortullu takutitseriaasiannik takutitsivissaq, tassaniissapput nammineq piumassutsimik inuussutissarsiutit ilikkagassallu. Kikkut tamarmik ilinniarfiat! Arsiffiup qulinissaa inuussutissarsiutinut kulturimullu politikimut attuumassuteqartariaqarpoq tamannalu innuttaasunut nutaaliortunut tunngavissiisuussaaq. Sammisat ”Ilikkagassat aallarnisaasutut” aamma ”Illit illoqarfiit nammineq sanajuk” tamassuma imarisaanut atorneqarneranullu tunngaviussapput.

Pilersaarutissatut eqqarsaatersuutit: Illoqarfimmi tusagassiuuteqarfinnut, inuussutissarsiutinut imaluunniit nunat tamalaat akornanni ilisimatusarfimmut ilisimaqarfimmulluunniit illu ataatsimoorussaq. Init alliit Mediatekimut, ilikkagassanut periutsinullu nutaanut ataatsimut atugassatut salliutinneqassapput.

Pingaarutaat isikkualu:

Arsiffik Rådhuspladsenimut ilusiliisuussaaq aammalu – silami illullu iluani takutitsivittut assigiinngitsunik immersorneqartarnermigut – Rådhuspladsenip ilagissavaa.

Init alliit qulaat timitaat arlalinngorlugit agguataarneqarsinnaapput, tamakku avannaanit Narsarsuakkoortumik kitaaniillu arsaattarfikkoortumik seqinnerfigineqartassapput. Pilersaarusiaq immikkoortunut annikinnernut pingasunut agguataaqqinneqarsinnaavoq. Kujataa´tungaata silataa tukimoortumut Arsiffimmullu naleqqussarneqassaaq.

Pilersaarusiamik ineriartortitsineq:

Ilisimasanik avitseqatigiittarnissanut peqataanissanullu nunani tamalaani suleqatissat qaaqquneqassapput aamma Arsiffik aningaasat ”pingajuannik” ineriartortitsiffiussaaq – tassani aningaasatigut attaveqaatitigullu periutsit nutaat pilersinneqassapput.

Illu Tusagassiuuteqarfik attatiinnarneqassappat mediatekitaa nunani tamalaani soqutiginnittut peqataarusuttullu suleqatigalugit ineriartortinneqarsinnaavoq. Periarfissatut allatut init qulaat inissianngortinneqarsinnaapput.

Pingaarutaat isikkualu:

ILAQUTAREEQARFINNUT PILERSAARUSIAT Pilersaaruteqarfiit: 232 boliger, 3 institutioner, værksteder, café, galleri, erhverv, drivhuse, legepladser, boldbane, havehus, nyttehaver, affaldsdepot.

Meeqqerivik Sermitsiaq

M2: annerpaamik 26000 Quleriit: 2-4 Biilinik inissiiviit: 115 Inuit imminnut qanilaarfigisinnaasaannik sumiiffimmik pilersitsissalluni kissaatigisaq peqatigalugu. Masarsoqarfiit erngullu ingerlaarfii sanaartukkanut ilusiliipput, illoqarfimmilu illoqannginnersamik katerittarfiliorluni – Anersaartorfissuaq. Suliniummi ilaqutariit qorsooqqissoqarfinnut angisuunut inoqatigiillu naapittarfiannut, atuuffiinut, aamma silami sinaakkusikkatut seqineqarfiulluartunut illulioriaatsikkut suliniutaasinnaasunik ilapittuutissat nassuiarpaat.

Ilaqutariit illuat / Timmissap ullua

Nammineq illoqarfigisannik sana Ceressermiut

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Naatitsiveqarfik Innaq timmiaqarfik Utoqqarnut inissiat

Terninghusit

Tuujuk Nipilersortarfik

agit /

Kunngeqarfik Ceressermiut 0m

10 m

20 m

30 m

40 m

50 m

ILAQUTAREEQARFINNUT PILERSAARUSIAT NAATITSIVEQARFIK

INNAQ TIMMIAQARFIK UTOQQARNUT INISSIAT

TERNINGHUSIT

Inissiat 42-t, iluaqutissanik naatitsiviit, illut naatitsisarfiit, eqqakkat angisuut, pinnguartarfik, sannaviit M2: 4600 Quleriit: 3-4 Biilinik inissiiviit: Illup naqqani quleriinni allerni qulit + Ceresvejip tungaanut biilinik inissiisarfiliami arfinillit

Inissiat 56-it, inuutissarsiorfiit (85 m2), ulluunerani ornittagaq (900 m2), illoqarfiup ilaani atuuffiit M2: 4400 Quleriit: 3-4 Biilinik inissiiviit: Illup naqqani quleriit allerni 17-it

Inissiat 47-t, sannaviit (475 m2) café (45 m2), pinnguartarfik M2: 4000 Quleriit: 3-4 Biilinik inissiiviit: Sannavinnut atasutut oqilisakkamik hlusilikkami 17-it

Pilersaaruteqarfimmut isummiussaq:

Inissianut ataasiakkaanut 50 m2-inik annertussusilinnik kisermaanut aappariinnulluunniit meeraqanngitsunut marlunnik initalinnik utoqqarnut innarluutilinnullu naleqquttunik inissiat 56-it. Saniatigut ataatsimoorussatut atuuffiit, ulluunerani ornittagaq, inuussutissarsiorfiit illoqarfiullu ilaani atuuffiit.

Illut iluaqutissanik naatitsivillit illunillu naatitsisarfillit, 2-6-inik ukiulinnut pinnguartarfik, init toqqorsiviit + sannaviit silami nunaminertanut ataatsimoorussanut ammarneqarsinnaasut. Eqqakkanik toqqorsinissamut, atoqqissinnaasunik inissiisarfimmik eqqakkanullu angisuunut inissiisarfigisinnaasat. Eqqakkanik milluaavittalikkamik eqqakkanik tigooraasarfigisinnaasaq. Isumaa isikkualu: Blok P-p inikuani Terninghusinilu inissiaqarfiusunut suliniummi ilaqutariit attaveqarput. Tamaani atortussiat, ilutsit isikkullu ataatsimut eqqarsaatiginissaannut periarfissaqarpoq. Tuujuup kitaa’tungaa tamaat atuarlugu suliniummi ilaqutariinni inissaqassutsinut tulleriiaakkanut kaajaluisaq ilorleq ilannguttuuvoq.

Suliniutip ineriartortinnera: Suliniummi pilersaaruteqarfiit eqqarsaatigeqqillugillu oqaasertalersoqqissinnaapput.

Pilersaaruteqarfimmut isummiussaq:

Isumaa isikkualu: Suliniummi ilaqutariit arlalinnik iluseqartissinnaavoq sammivinnullu arlalinnut inerikkiartortissinnaalluni, taamaattorli aqqusinermut, kaajaluisamut illoqannginnersamullu naleqqersimassalluni. Illup toqqaviata qaliani nammineq aneerasaartarfimmik sanasoqarsinnaavoq. Suliniut tassaavoq illoqannginnersap naleqassutsinik uoqqorsivigaa, taamaattumillu annertuumik isumaliutigisariaqarluni.

Suliniutip ineriartortinnera: Missingersuutitigut periarfissat aalajangiunneqarsimanngillat, suliniummullu nassuiaammi pilersaaruteqarfiusoq suliareqqaagaarpasissupilussuulluni. Ullutsinni Nuummi sullissivik taama ittuullunilu ittuusariaqarnera pillugu annertunerusumik oqallittoqartariaqarpoq.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Pilersaaruteqarfimmut isummiussaq: Init toqqorsiviit aamma sannaviit ataatsimoorussat silami nunaminertanut ataatsimoorussanut ammarneqarsinnaallutillu initut sammisaqarfittut takusassiarineqarsinnaasut peqatigalugit inissiat 47-t s`naneqassapput. Pinnguartarfimmut aamma diagonalimut sammisunik café imaluunniit allatut ini katersuuttarfik.

Isumaa isikkualu: Terninghusit tunngaviisa ilusaat pisariunngitsuuvoq, assigiinngiiaartitsinernik paasiniagassanillu periarfissarpassuaqarluni.

Suliniutip ineriartortinnera: Piffisap ingerlanerani pilersaaruteqarfik inerikkiartortinneqarsinnaavoq, aamma sanaartortitsisoq arlallilluunniit suleqatigiissinnaapput. *(OBS! Uklar formulering: en eller flere bygherrer kan samarbejde.) Illut ataasiakkaat tamar}ik immikkut amerlanerpaanik 12-inik inissiaqarput – siunniussap Nammineq illoqarfigisannik sanagit-up ilaatut suliniummi ilaqutariit ineriartornissaannut angissusaa naammappoq.

TUUJUK NIPILERSORTARFIK

KUNNGEQARFIK

Ceressermiut

Arsaattarfik, pinnguarneq pinnguaatillu M2: 2000

Inissiat 37-t, inuutissarsiorfiit (260 m2), illu naasunik naatitsivik (100 m2), galleri (90 m2), iluaqutissanik naatitsiviit sannaviillu M2: 5500 Quleriit: 3-4 Biilinik inissiiviit: Illup nunaannartallu qaffatsitap ataanni 14-it

Innarluutilinnut inissiat (najugaqatigiiffiit) 28-t, inissiat arfineq-marluk, inuutissarsiorfiit (640 m2), sannaviit M2: 4600 Quleriit: 3-4 Biilinik inissiiviit: Illup nunaannartallu qaffatsitap ataanni 44-t

Pilersaaruteqarfimmut isummiussaq:

Kunngeqarfik illoqannginnersamut sammisitanik illoqarfiup ilaanik atuuffeqartillugu pisortaqarfeqassaaq. Aqqusinersuup tungaanut illoqarfiup ilaqassaaq, naqqup inaani inuutissarsiuteqarfilimmik. Illut nunaannartallu ataanni biilinik inissiisarfiit issapput.

Sullissiviit sammivippassuarnut oqaasertalersoqqissinnaapput – angissusaattut inoqatigiinnilu aaqqissuussaanerisigut.Najugaqatigiiffik sumiiffinni allani arlalippassuarni annikitsukkuutaatut sanaartorneqarsinnaavoq, illullu nalinginnaat kollegialu tamaani inissinneqarsinnaapput. Aqqusinersuup tungaanut quleriinni allerpaat inuussutissarsiutinik imaqassapput.

Pilersaaruteqarfimmut isummiussaq: Pinnguartarfik pinnguarnernut pinnguaatinullu periarfissarpassualik, Petangertarfik, bordtennissertarfik arsaattarfillu. Nunaannartami iigaqarpoq arsarfissamik, qaqqasiorfissamillu, tassaniillunilu illuaraq atortunut inissiivik. Ukiuunerani arsaattarfik appartitaq (400 mm-it miss.) sukuutsertarfittut apummilu pinnguarfittut atorsinnaavoq. Pinnguartarfimmut sanilerisatut ilaqutariinnut illup iluani sammisaqartarfimmik atassusiisoqarsinnaavoq. Nunaannartami isiginnaartunut inissiaq kujammut-kimmut sammisoq.

Isumaa isikkualu: Illoqarfimmut tamarmut pinnguartarferujussuaq. Tamanna ilaqutariinnut sanilerisanut qanimut attaveqartumik illoqannginnersap allineratut atuuppoq.

Suliniutip ineriartortinnera: Illoqannginnersamik suliamut annertunerusumut ilanngullugu inerikkiartortitassaq.

Isumaa isikkualu: Suliniummi ilaqutariit allatut sanaartugaqarnikkut ilutsit, nukissaqarnikkut takorluukkat, aammalu pisortani sanaartortitsisumut illulioriaatsitut isikkoqartinnerata saqqummiunneqarnissaannik kissaatigisaq aallaavigalugu ineriartortinneqarput. Blokkimut ilisimasamut assigiisitaanngitsumut misiliutaavoq.

Suliniutip ineriartortinnera: Tamanna Tuujummik allanngortiterinermut takussutissani siullerpaassagunarpoq. Tamakkiisutut pilersaarummi anguniakkanut saqqummiussanut piareersaatitut suliani siullersaavoq – alloriarnerit tullissaannut ilinniutissaq.

Isumaa isikkualu: Aqqusinersuarmit illoqannginnersamut kangia’tungaaniittumut aamma avannaa’tungaani Ceressermiunut annertussusilikkaat portussusaat appariartuaartinneqassapput. Tamanna kikkut tamarmik aqqusaartagassaannik, Spindlers Bakkep tungaanut immikkoortortamik atassusiisumik aqquteqartinneqassaaq. Tamaani meerartanut pinnguartarfiliortoqassaaq, illoqarfiup ilaani najugalinnut tamanut arsaattarfiliortoqarluni.

Suliniutip ineriartortinnera: Suliniummut taama ittumut pilersaaruteqarfiit aningaasartassallu inerikkiartortinneqaqqittariaqarput.

ILAQUTAREEQARFINNUT PILERSAARUSIAT Nammineq illoqarfigisannik sanagit / Ceressermiut Inissiat 22-t, illu naasunik naatitsivik (130 m2), iluaqutissanik naatitsisarfiit M2: 2100 Quleriit: 2-3

Ilaqutariit illuat

Meeqqerivik Sermitsiaq

M2: 2000 Quleriit: 2-3 Biilinik inissiiviit: 8

Meeqqerivik, aneerasaartarfimmi illu, pinnguartarfiit marluk M2: 950 Quleriit: 2-3 Biilinik inissiiviit: 7 + oqqussisarfik/aallertarfik

Pilersaaruteqarfimmut isummiussaq:

Nammineq illoqarfigisannik sanagit tassaasariaqaraluarpoq illoqarfimmik ineriartortitsinermi inissisimaffinni tamani atuuttariaqartoq. Suliniummi tassani sanaartortoqarnermi ilutsinut sunut tamanut peqataaqataaffiusunut ammaasoqarpoq. Ilaqutariit kattussinnaapput namminnerlu piviusoqarfimminnik pilersitsillutik, najugaqarfigisami piginnaassusilinnik attaveqarfigisat akuuffigalugit.

Meeqqat pisariaqartitaat aallaavigalugit arnanut ilaqutariinnullu ajornartorsiutilinnut ilisimasalittut ikiuinermik Ilaqutariit Illuat neqerooruteqartassaaq. Inuiaqatigiinni illu inuiaqatigeeqqatut atuutissaaq. Taamatut suliniummut pilersaarutaasumik tunngaveqarluni Ilaqutariit Illuat inerikkiartortitaavoq. Suliniutaasoq kollegiami inissianut allanngortinneqarsinnaavoq, imaluunniit inissianik pilersaarutaasumut nalinginnarmut ilanngunneqarsinnaalluni, aammattaaq najoqqutassiaq Illit illoqarfigisat sanajuk annertusisissinnaavaa.

Isumaa isikkualu:

Oqaaserisartakkamut Nammineq illoqarfigisannik sanagit-mut takusassatut suliniut isikkuuvoq. Sanaartukkat immikkoortortami sanaartukkat minnerpaat ilagaat. Ceressermiut aqqusaarlugit Tuujuup erngata aqqutaa ingerlavoq. Meeqqanut pinnguartarfiliortoqassaaq.

Tikeraat Fantastic Norway aqqutigalugit najoqqutassiaq ilusilersorneqarpoq, alloriarnissallu tullissaanut iluserisassamik inissiilluni. Suliniummi anguniagaapput silami inissaqassuseq, qanilaarneq, iluseq, atortussiat nukissamillu annikitsumik atuineq. Tuujummi Anersaartortarfissaq nutaaq.

Meeqqerivik sanaartorfinni timitat pukkinnerit portussutsillu aqqusaarlugit sananeqassaaq, illoqannginnersallu kitaa’tungaaniippoq. Immikkoortortaq aqqusaarlugu diagonalimi aqquteeqqap pilersitaasigut ingerlaarfiup tungaanut sammivoq. Suliniummiipput pinnguartarfik ataaseq ualikkut seqerngup saqqartagaa, aamma pinnguartarfik ataaseq ullo’qeqqata siornani seqerngup saqqartagaa.

Suliniutip ineriartortinnera:

Taamatut nutaamik aallarniisoqarnissaanik piviusunngortitsiniarneq misilittakkanik, ilitsersorneqarnernik tapersersuisutullu attaveqarfinnik – nunanit tamalaaneerluarsinnaasunik – pisariaqartitsivoq.

Aqqusaagarisani kingusissukkut illoqarfiup qeqqani sumiissusersiornermut misigissutsitigut tunngavilersuutit aqqutigalugit Ilaqutariit Illuat saqqummiunneqarpoq. Pilersaaruteqarfik aningaasaliinerlu pigineqarput.

Sanaartornermut piffissaq pisariaqartitsinermut, aammalu Blok P-qarfimmi meeqqeriviup nuunneqarsinnaanissaanut tunngavoq.

Pilersaaruteqarfimmut isummiussaq:

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Meeqqeriviup illutaata qaliatalu ilusaat pinnguartarfittut allisatut atuupput – meeqqanut silarsuaq allisimasaq. Aneerasaartarfimmi illu sanaartukkani siullersat ilaattut sanaartugaasinnaavoq, immikkoortortallu inerikkiartorneratut takussutissiisarfittut atorsinnaalluni, kingusinnerusukkut meeqqerivimmut atasunngortillugu ilanngunneqarsinnaalluni.

Isumaa isikkualu:

Takutitsiviit nutaat Illoqarfimmi nunap qaavanik pilersaarusiorneq Titartakkami ”illoqarfiup natia” takutinneqarpoq. Titartakkami nunap qaavata sanaartukkat qanoq aaqqissuussinnaaneraat takutinneqarpoq aamma ilaqutariinnut pilersaarusiat nunatami tassani illoqarfimmi illoqannginnersanik nutaanik inunnullu takutitsivinnik qanoq pilersorneqarsinnaanersut takutinneqarluni. Ilaqutariinnut pilersaarusiani nunamillu suliarinninnerni tamani inini allerni pilersaarutinik takutitsisuuvoq. Ilikkagassat ilisimasanillu paarlaasseqatigiinnerit sammisanngortinneqassapput malinneqartussat salliutinneqartullu. Illoqarfiup natia illoqannginnersani periarfissatut ilutsinut ammasunut pilerinartunullu atasunngortinneqassapput. Ilikkagassanut, ilisimasanik nutaanik paarlaassivinnut periutsinullu nutaanut takutitsiviit nutaat assigiinngitsut inini allerniittut tamarmik – illoqarfimmi illoqannginnersap ilagissavaat. Illoqarfiup ilaa tamarmi ilikkagassaqarfiussaaq aamma ilisimasanik Expo-ssaaq tassanilu atuarfik USK qitiusumik inissisimassaaq. Ilaqutariinnut pilersaarusiaq Suluk, Mediateket aamma Nunarsuarmioqataasut Illuat taamatut sumiiffittut isigineqassaaq, tassani nunatsinni Nuummilu ilisamasaqarnerulernissaq nunarsuarmioqatitsinnut nutaamik sammisumik misileraaffigineqassaaq tassanilu Ilisimasanik Illoqarfik Nuuk illoqarfiup qeqqani inunnut takutitsivittut nutaatut inissinneqassaaq. Siunissami Tuujuusussami init alliit illoqarfimmi illoqannginnersami inissianik alliliiortornermik taasatsinnik imaqassapput. Illoqarfiup qeqqa tamarmi annikitsualunnik sanaartukkat akornanni pilersitatsinnut sammitinneqassapput, taamaalilluni inunnut ataasiakkaanut qanittunngorlutik, imminut susassareqatigiiffinngorlutik. Tassaniissapput sannaviit, init ataatsimoortarfissat, init sammisassaqartitsiviit mikinerusut aamma init inuussutissarsiuteqarfiusinnaasut, tamakkulu tamarmik illoqarfimmi illoqannginnersamik sakkortusaataassapput. Tassani inuusuttut, utoqqaat, eqqumiitsuliortut, piniartut ataatsimoortukkuutaartullu allarpassuit inissatik nassaarisinnaavaat takutissinnaallugillu. Taamaalillutik sumiiffimmi iliuutsit sorpassuartigut illoqarfimmi nunap qaavani pilersaarusianut tigussaasunut

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

PILERSAARUTIP AAQQISSUUNNEQARNERA

Erngup aqqutitoqai nunallu qaatigut erngup kuuffii Nuutoqqamut kangerliumanermullu atasut paaseqqissavavut. Issittumi masarsoqarfik peqatigalugu nuna sumiiffimmi tunngavissiisoq pilersinneqassaaq tamannalu illoqarfimmi sukisaarsartarfinnut annertunerusunut illoqarfiullu oqaluttuassartaanut pingaarutilimmik atassuteqassaaq. UDDANNELSE

ERHVERV

UDDANNELSE

ERHVERV

ESK ULPSNELEG TUR ER

SKØJTEBANE SNELAGRING

BOLIGER

rek

rea

tive

pla

e akse

istorisk

LEGETAG SN

Den h

SNELAGRING

e akse

SNELAGRING

SERVICE

ADMINISTRATION

INSTITUTIONER

HOTEL

pla

TUR

KULTUR

Den

ESK ULP

istorisk

BOLIGER

tive

SNELAGRING

SERVICE

ADMINISTRATION

Sumiiffiup illoqarfimmut qanittumiinnera iluatsillugu illoqarfiup qeqqani Den atuuffinnut nutaanut kul ture sumiiffik attassuserneqassaaq lle aks e pilersaarummilu nunap qaava pilersaarusiorfigineqassaaq. Tuujuup pingaarnertut najugaqarfiunera allanngortinneqassanngilaq tamaanilu Dmeeqqerivinnut inissianullu en kul ture pilersaarutit nutaat suliarineqaslle aks sapput. Blok P-ip einikua pilersaarutinik nutaanik ilaartuiffigineqassaaq illoqarfiullu qeqqa nutaaliorfimmik qaaqqusisarfimmillu ilallugu sakkortusarneqassalluni. Den h

Qatsissutsit sanaartukkallu imminnut qanissusiisa sumiiffimmi annikitsumi naasoqassuseq uumasuaraqassuserlu sunnertarpaat aammalu ukiuunerani illoqannginnersani seqinermit saqqarneqarsinnaatittarlugit oqquartamiitittarsinnaallugillu. Sanaartukkat mikisut pukkitsullu sumiiffiup kitaa´tungaaniittut aasami unnukkut sumiiffiup seqinnerfigineqarnissaanut taalutaassanngillat.

INSTITUTIONER

HOTEL

rea

Tamanna aallaavigalugu nunap qaava oqaluttuarisaanermik oqaluttuartutut kinaassutsimillu takutitsisutut suliarissavarput.

KULTUR

Pioreersut nutaallu attaveqartilissavavut piffissarlu iluaqutigissavarput. Nunap qaava Blok P-illu inikua piffinnut nutaanut ikaarsaariarneq takutissavaat illoqarfimmilu naasoqassutsimut uumasuaraqassutsimullu akuliutissapput.

Sanaartukkat imminnut qanissusiat, ammaneq assiaqutallu oqimaaqatigiinnerat misissorneqassaaq aamma sanaartukkat annertussusiat, ilusaat, imminnut qanissusiat portussusiilu seqineq anorillu naapertorlugit allanngorartuutinneqassallutik. Upernaleqqaarfiani (marsip ulluisa 21-at) nal. 15.00-imi anorimut avannamut oqquartat seqerngullu qinnguai titartakkami matumani takutinneqarput. SNELAGRING

ESK ULP

TUR

SNELAGRING

SKILØJPE

SNELAGRING

rek

Blokit peerunnerusigut oqaluttuarisaanerup takussutissartai qulaarneqassapput – blokit sanaartorneqanngikkallannerannit Narsarsuup Tuujuullu nunap assinga sumiiffimmi nunataaqqaarsimasumik nassaaqqinnermik kinguneqassaaq – Issittumi masarsoqarfik. Tamanna ”nunap qaavatut naaliitsutut” isigaarput nutaamillu nassuiarlutigu.

LEGETAG SN ESK ULPSNELEG TUR ER

Den

Inunnut akisussaassuseqartumik ingitserinissat qulakkeerniarlugit sanaartugaareersut agguataarneqarnerat aallaavigissavavut. Iluatsittumik ineriartortitsisoqarsinnaaqqullugu sanaartorfiit ilaqutariikkuutaanut pilersaarutitut saqqummiutissavavut. Najugaqartut attuumassuteqarnerat pilersaaarutip ilusaani sanaartornikkut tunngavissinneqassaaq.

SKØJTEBANE SNELAGRING SNELAGRING

SNELAGRING SKILØJPE

SNELAGRING

LEGETAG

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

KÆLKEBAKKE SNELEG

SKØJTEBANE

SKØJTEBANE SNELAGRING

SNELAGRING

Den

kul

ture

lle

pla n

Imaqanngitsumiit iliuuseqarfimmut

aks

e akse

Den

SNELAGRING

kul

ture

lle

aks

e akse

SNELAGRING SKØJTEBANE

TUR

SNELAGRING

SKILØJPE

rek rea

SNELAGRING

LEGETAG SN ESK ULP TU SNELEG RER

Den

ESK ULPSNELEG TUR ER

istorisk

Den h

LEGETAG SN

ESK ULP

tive

SNELAGRING

pla n

TUR

Den

ESK ULP

istorisk

SNELAGRING

rek rea

Den h

tive

SNELAGRING

SKØJTEBANE SNELAGRING SNELAGRING

SNELAGRING SKILØJPE

SNELAGRING LEGETAG

LEGETAG

KÆLKEBAKKE SNELEG

Nunap ilusaanik Blok P-illu inikiuanik ineriartortitsinermi naapittarfiit takutitsiviillu nutaat isummanik nutaanik pilersitsipput. Sumiiffimmi aasakkut...

….aamma ukiukkut sammisassaqartitsinerugallartut ataavartumillu sammisassaqartitsisarnerit pisassapput. Inuusuttut, atuartut, eqqumiitsuliortut, teknikkimut nunallu qaavanut tunngatillugu piginnaasallit peqataasinnaanngussapput. SKØJTEBANE

SNELAGRING

KÆLKEBAKKE

Illoqarfimmut qanittumiittumut ingerlariaatsit attaveqaatillu pilersaarummut ilanngussorneqassapput sumiiffillu sukisaarsartarfinnut pilersaarummut, oqaluttuarisaanermi titarnermut aamma ”kulturikkut titarnermut” atassuserneqassapput. Pisuinnarnut sikkilertunullu aqqusineerarpannguit pilersinneqassapput.

Sammisassaareersut sammisassaajumaartullu attaveqaataareersunut attaveqaataajumaartussanullu attuumassuteqartinneqassalissapput. Tamakku ataatsimut isigalugit illoqarfiup isikkua illoqarfimmi illoqannginnersani misigisassat, ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu assigiinngiiaartuutinneqartussat, pilersinneqassapput SKØJTEBANE SNELAGRING

KÆLKEBAKKE

nyttehager

skur og mekkerom

nyttehager

skur og mekkerom

Piffissap ingerlanerani ineriartortitsisoqassaaq. Siullertut sumiiffimmi pisuussutit aallartinneqassapput – Atuarfik USK, Nuummi Arnat Peqatigiit Illuutaat, inuussutissarsiuteqarfioreersut illoqarfimmilu illoqannginnersaq Arsiffik. Tamakku tamarmik piffissap ingerlanerani ilikkagassanik pilersuisuussapput.

Sumiiffinni sanaartukkat timitaanni illoqarfiup nunataanut naleqqussakkanik tamanut sammisassaqartitsivinnik immersuiffigineqassapput. Blok P-ip inikuani sanaartukkat initaat alliit tamarmik kikkunnit tamanit iserfigineqarsinnaassapput. Tuujummi sammisassat illoqarfiup avataani sammisassatut aaqqissuunneqassapput tamakkulu tamarmik immikkut immikkuullarissuunermikkut silami naapittarfinnik pilersitsisuussapput.

Illup iluani inuit takutitsivii anersaartorfinnut, rådhuspladsimut, pinnguartarfinnut, timersortarfinnut il.il. sunniuteqassapput.

Ilutsit tamakkulu imarisaat illoqarfiup nunataani sammisassanut atassapput – iliuuseqarfiit – silami illullu iluani. Illoqarfiup isikkui ataqatigiissut siunissami inunnut naapittarfiussapput sammisassaqartitsiviussallutillu. Iliuuseqarfik sumiiffiup nammineq allanngornissaanut aalajangiisuussaaq aammalu ataqatigiinnerit allannguutaasinnaasullu sammivissaanik tikkuussisuussallutik.

NUNAP QAAVA Nuummi illussanik titartaasartunik isummersoqatigiinni oqaaseqaateqartartunilu allani tullinnguuttut makku eqqartorneqarput: Illoqarfimmi nunatsinni pinngortitaq sunaasinnaava? Pinngortitaq illoqarfimmi illoqannginnersaniitinneqarsinnaava? Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaanni illoqannginnersat illoqarfimmi naliitsunngortitsiseqataasinnaappat? inuit tulluusimaarutigisinnaasaat paarisinnaasaallu aamma inuit illoqarfiup avataaneersut maluginiarsinnaasaat. Siunnersuuteqartariaqarpugut illoqarfimmilu nunap isikkuanik nutaamik pilersitsilluta taassumaalu saanartukkat ersarissarsinnaavai Nuummilu nunatanut annertunerusunut ataqatigiissunngortissinnaallugit. Tuujummut Narsarsuarmullu nunap assingata (1974) blokit malunnaateqalinnginneraneersup sumiiffimmi nunaaqqaasimasumik nassaarteqqissavaatigut – Issittumi masarsoqarfik – erngup aqqutai imermik Nuutoqqamik, sissamik immamillu atassusiisut. Naasoqarfiit uumasuaqarfiillu tamakku ”nunap qaani erlinnartuutitut” isigaavut. Nuummi masarsoqarfiit kussiallu tassaapput masarsoqarfinni nunamilu ilippanaatit illoqarfinni tamani silap allanngoriartorfigisaanni pilerseqqinniarneqartut. Illoqarfimmi masarsoqarfiit iluaqutaasorujussuupput aamma piujuartitsisumik ineriartortitsinermut, uumasoqassutsit tamatigoornerannut inuunermullu tunngavissiisutut aalajangiisuusinnaapput. Naasoqarfiit uumasuaqarfiillu silaannarinnerulersitsisarput, timmissanik takkussuutsitsisarput, sukisaarsarnissamut periarfissiisarput aammalu nunap qaavata ernganik, illut qaliaasa kusernerinik aputillu aanneranik suliaqarnerni imikumillu saliinerni atorneqarsinnaapput. Ataatsimoortumik pilersaarummi nunamut tunngatillugu periutsimi Issittumi masarsoqarfimmi pinngortitami ataqatigiinnermik pilersitsoqassaaq. Pilersaarummi nunap qaavani erlinnartuutit Tuujuup Blok P-llu inikuanni anersaartorfinni sanaartukkanut ilusiliissapput. Taamaalilluni nunap ilusaa sumiiffimmi najukkami tunngavissiissaaq aammalu illoqarfimmi taassumalu oqaluttuarisaanerani pisunut pingaarnernut attaviliisuussalluni.

Issittumi masarsoqarfinni piviusut Masarsoqarfiit Issittumi pinngortitami ataqatigiinnerit 60 %-raat. Issittumi masarsoqarfiit piujuartitsisumik ineriartortitsinerni aamma uumasoqassutsit tamatigoorneranni aalajangiisuusumik pingaaruteqarput aamma Issittumi, nunarsuarmi tamarmi, nunap immikkoortuni najukkamilu inuunermut tunngavissiisuupput. Masarsoqarfiit Issittumi nunat inoqqaavisa inuuniarnerannut qitiusumik pingaaruteqarput. Issoq ikummatissatut aamma nunamik pitsanngorsaanernut atorneqartarpoq kiisalu Issittumi sumiiffinni sanaartornermut qangaaniilli atorneqartarluni. Issittumi masarsoqarfiit timmissat nunarsuarmi tamarmeersut ingerlaarnerminni tikittarpaat. Issittumi masarsoqarfiit nunarsuup tamarmi CO2-p aamma CH4-p annertussusiinik sunnerneqartarput. Masarsoqarfiit pinngortitami ataqatigiinnerni tamani atassusiisuupput. Najoqqutaq: Wetlands International

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Nunap qaava nukinnik nutaanik immersorlugu

Tuujummut / Blok P-imut aamma Narsarsuarmut nunap assinga 1947-meersoq, tassani sanaartugaareersut aamma ilanngunneqarput. Tuujuup aamma Blok P-ip avannamut kangiaÂ´tungaani siusinnerusukkut angisuunik taseqarsimagaluarpoq. 63

NUNAP QAAVA

Illoqarfimmi tatsit angissusiannik sanilliussineq Nunngarutip Tasia

Tasersuaq

Annersuaq Sumiiffinni nalinginnaasumik imeqanngitsuni ajornanngitsumik tasiliortoqarsinnaavoq. Nunap assinga ”Per Aren-ip tasii”-ni sumiiffimmi tasioqqaarsimasunik pilersitseqqinnissaq siunnersuutigineqarpoq, nunap sivingarni nunallu attorneqanngissusia eqqarsaatigalugit.

Sumiiffimmi aputip/sermip aannera. Nalunaarsuineq: marsi 2010 Nalunaarsukkani erngup nalinginnaasumik katersuuttarfii qarsutsisarfiilu takutinneqarput. Aqqusineeraareersut imermik qarsunneqarnerusarput. 64

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Erngup aqqutai â&#x20AC;&#x201C; Nuummi illoqarfimmik ineriartortitsinermi ilippanaatit

â&#x20AC;?Narsarsuarmi pinnissutsimik misigisaqarsimavunga blokkit sananeqarneri sioqqullugit. Aasami ullut kiattut arlaanni pappialamik timmisartuliara nutaaq misilinnialerpara. Tingitippara narsaamanermillu kissartumit silaannaap qangattaasup timmisartoq sivisoorsuartut misiginartumik qangattartittarlugulu apparsartittaqattaarpaa. Suli immaqa minngilaq.â&#x20AC;?

NUNAP QAAVA

Kussiat ammaannartut Nuummi imermik kussiat ammaannartut Ullumikkut imeq nunap qaavaniittoq kussiat ammaannartut atorlugit kuutsinneqartarpoq. Taamatut ersiinnartumik imermik suliaqarneq sukisaarsartarnermut ilippanaateqarpassuaqartitsivoq, tamanna pilersaarutip aallaqqaataaniilli pilersaarummut ilanngukkaanni. Kussiat issunik / ivinnik ujaqqanilluunniit suliarineqartarput. Kussiat ilaanni tamakku tamarmik atorneqartarput.

Kussiani sermip aputillu aannerat Upernaakkut kussiani ammaannartuni assaatinik nivattaassuarnillu kommunimi sulisut aputaajaasarput sermiiaasarlutillu. Illoqarfimmi upernaakkut saliisarneq.

Illoqarfimmi upernaakkut saliineq Maajip naanerani juunilluunniit aallartinnerani illoqarfimmi saliisoqartarpoq, taamaalisoqarnissaa sioqqullugu innuttaasut pisortallu suliffeqarfiutaat eqqakkanik illoqarfimmiittunik ingammillu kussianiittunik katerseqqullugit kaammattorneqartarput.

Ullumikkut kussiaq silittoq

Ullumikkut kussiaq amitsoq

Meeqqat kussiani pinnguartut arpattullu

Usingiartarfinni skateboarderneq sikkilernerlu

Silamiinneq sassaalliinerlu, oqquartani tuniniaanerit

Qaqqasunnat illoqannginnersamik ”avitsissutaasinnaasut” meeqqat pinnguarfissaat sikkilerfissaallu

Pinnguaatit assigiinngitsut

”Sisoorluni pinnguaatit”

… uninngaartarfiillu

Kussiat eqqaanni silamiinneq, sassaalliineq silamilu tuniniaanerit ataatsimoortillugit

Ujaraqarfik, tassani pississaartoqarsinnaavoq ikumatitsiviliortoqarsinnaallunilu

Illoqarfimmi arpanneq

Qaliani angallatitoqqanilu qallorneq

Arsamik pinnguarneq

Kussiat imertaqanngitsut usingiartarfittut atorneqarsinnaapput

Illut akornanni arsamik pinnguarneq

Arsamik pinguaatsit assigiinngitsut; pattaanneq, anaalerunneq il.il.

Illoqarfimmi arpanneq

Petanque

Qallorneq

BLOK P ATUARLUGU

”Illoqarfimmi maani oqaluttuarisaanermi Blok P tassaavoq aalaakkaasutuaq – oqaluttuarisaaneq pikkunavissoq, takussutissamik kingoqqisariaqartoq.”

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

1 Ullutsinni pissutsit Blok P-ip

2 Assaaneq nunamillu nussuineq

Sumiiffik annikitsuinnarmik nunagissarneqarsimavoq nunataalu tassaalluni ujaraaqqat ivikkallu. Ujarassuit arlallit siamasissumik inissillugit ilaatigut biilinut inissiisarfimmut killeqarfiliussatut atorneqarput. Sumiiffik manissuuvoq taassumallu kangia´tungaanit qatsissuseq 27-mit kimmut qatsissutsimut 24,5-imut pukkiliartuaarluni. Illoqannginnersakkut kussiat marluk kimmut sammiveqarput. Blok P-ip toqqaviisa ilarpassui napasuupput.

Nunap isikkua allanngortinneqarpat nunap ilaa sinneruttoq annertooq sumiiffimmiilissaaq. Tamanna pisuussutaavoq aammalu atuarfiup kujataa´tungaatigut quassunngorlugu ungaluliarineqarsinnaavoq. Ungaluliaq naasunut oqquartaliaralugu atorneqarsinnaavoq tamannalu ilutigalugu uninngaarfissatut atorneqarsinnaalluni. Nuna sinneruttoq sumiiffimmit assartoqarneqassaaq.

6 Kussianik allanngortiterineq

7 Illu naatitsivik

Blok P-ip kujataa´tungaani kussiaq Blok P-ip inikuanut inissinneqassaaq, tassani qalliutit masarsoqarfillu nutaaq aaqqissuussap ilaatut ilanngunneqassallutik. Inissiat qanga isikkui takussutissaqartikkumallugit tatsit pilersinneqassapput masarsoqarfinnut qitiusumiittunut atatillugit. Blok P-ip avannaa´tungaani kussiaq kimmut nuunneqassaaq, taamaalilluni Blok P-ip avanana´tungaaniittoq kussiaq kimmut nuullugu isaaffikkut nutaakkoortinneqarluni. Kussiat marluusut tamarmik kussiareersunut attavilerneqassapput.

Blok P-ip inikuani atuarfiullu kujammut silataata eqqaani nutaamik illumik naatitsiviliortoqarsinnaavoq. Illut naatitsiviit nunap ilusaanik alutornartunngortitsissapput illoqannginnersamillu iluarinartumik assiaqutaassallutik. Unnukkut sumiiffimmi sumiiffimmilu nutaami pilerinartumik qaammartassallutik. Illuni naatitsivinni meeqqat atuartut grønsaginik naatitsisarsinnaapput Kalaallit Nunaannilu naasunik ilinniagaqartassallutik. Illut naatitsiviit aamma kulturinngulersumut Nuullu illoqannginnersaanni naatitanik nutaanik misileraavittut atorneqarsinnaapput.

Nunap qaava nukinnik nutaanik immersorlugu

3 Ujaraajaaneq

4 Meeqqanut naatsiiviliorneq

5 Masarsoqarfiliorneq

Ujaqqat sumiiffimmi tamarmiittut ungaluliamut taassumallu eqqaanut iliorarneqarsinnaapput. Ujaqqat ”kiassaatitut” atorneqarsinnaapput Atuarfiullu naatsiiviani naasunut nutaanut iluaqutaasinnaallutik. Tamanna kialaartumut inissiinertaleraanni, soorlu assersuummi matumani takutinneqartoq, orpikkanik orpiaqqanillu pilersitsisoqarsinnaalissaaq.

Atuarfik sinerlugu kujammut ujaqqanik nunalu quassunngorlugu ungaluliami naasoqatigiit imminnut sunniuteqatigiittarnerat immikkut ittoq naasunik najoqqutassanik nutaanik aammaassissaaq. Orpiaqqanik katersat illoqarfimmi ammasumi illoqannginnersaamiissapput. ”Orpippassuit” illoqarfimmi innuttaasunut tamanut pisuussutaassapput, ingammilli Nuummi meeqqanut immikkut naatsorsuussaassallutik, tassami pinnguartarfinnik nutaanik allaanerusunillu ammassisuussagamik.

Blok P-ip inikuata qeqqani masarsoqarfiliortoqassaaq, tassungalu sialummit imeq taassuma avatangiisaaneersoq katersuuttassaaq. Naasut killeqarfeqarfiup eqqaani naasut panertumi naasinnaasunngorlugit toqqartorneqassapput, imertaa annikippat, aammali imeq aattoq annertooq anigorsinnaasunngorlugu naasut toqqarneqassapput. Blok P-ip eqqaani masarsoqarfimmik pilersitseqqinneq pingaarutilimmik suliniutaavoq, tassami maannakkut kussiat naammassisaqarsinnaanerat annikippallaartoq tassani iluarsiivigineqassammat.

8 Isaaffiit qatsinnersat

4 Meeqqanut naatsiiviliorneq

10 Erngup pingaarutaa

Isaaffiup qatsinersap nutaap ilaatut nunaminertaq nutaamik qalliuserneqassaaq. Qanga nunaqarfiusimasut ilaat qalliutip ilagisinnaavaat aammalu nunasseriaasitoqqani angissusaat angeqqatigalugit takutitsiffiusinnaallutillu ilisimatitsissutaasinnaapput. Isaaffiup ilaai qulineqassaaq illoqannginnersanullu assiaqutaassallutik aammalu mikerusunik illuarartaqassallutik.

Blok P-ip nunataa nutaaq imermit ilusilersorneqassaaq. Blok P-ip inikua imermik saqqumiinnartumik sumiiffimmit tamarmeersumik katersuuffiussaaq kussiarlu atorlugu illoqarfimmi kussiaareersunut attavilerneqassalluni.

BLOK P ATUARLUGU

8 Paasissutissiisarfik

4 Orpippassuaqarfeeraq

5 Masarsoqarfik

Blok P-ip inikua Blok P-p ilarujussuata toqqavia napasuupput peerneqartussat. Blok P-ip inikua betoniusumik eqqoqqissaartumik ilusilersukkamik kussiamut tamarmut atasumik ilioqqaasoqassaaq.

Sissap ujaraa

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Blok P-ip inikuata titartarneqarnera

Myriophyllum alterniflorum Sisyrinchium montanum

Hippuris vulgaris Isoetes lacustris

Menyanthes trifoliata

Equisetaceae

Zostera marina Eriphorum scheuchzeri

Imaani qulleq

Sinaakkutaq erngup naasuinik naasortalik

ALLALERSUUTAI ATASSUSIISUTUT

1 Ullumikkut pissutsit

2 Imeq

Tuujuk 37 000 m2-it missaanni annertussuseqarpoq, ammasutut nunatullu qorsuusutut suliarineqanngitsutut isikkoqarpoq. Nunap naasui tassaapput ivikkat orpikkallu. Sumiiffiup qeqqaniippoq masarsoqarfik sumiiffimmi imermut nunap qaavaniittumut katersuuffiusoq. Nunaminertat qorsuusut aqqusinneerarpassuarnit agguataarneqarput Tuujuullu aqqutitut atorneqarneranik takutitsisuullutik.

Tuujuup qeqqani masarsoqarfimmut ilassutitut ullumikkut Tuujuk kussianik imermik kuutsitsisunik imminnullu atasunik avatangerneqarsimavoq. Imermut assiaqut sumiiffikkoorpoq tamatumalu kingunerisaanik imerujussuaq kujammut kimmut avannamullu kuutsinneqartarpoq. Tuujuup kujataaÂ´tungaanut imerujussuaq kussiat atorluarlugit kuutsinneqarpoq tamatumalu kingunerisaanik piffissap ilaani aqquserngit sinaat qarsunneqatsiartarput.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Nunap qaava nukinnik nutaanik immersorlugu

3 Nunap ilisarnaataanik (armatur) pilersitsinissamik qulakkeerinninneq.

4 Aqqusineeqqanik nutaanik qulakkeerinninnissaq

Nunap ilisarnaataa Nuummi innuttaasunut naapittarfittut atorneqassaaq, tassaniiginnarlunilu, taanna iluaqutigalugu siunissami sanaartugaajumaartussat ilusilersorneqassapput. Taamaattumik sumiiffimmi qorsuussuseq qulakkeerneqassaaq. Nunapi lisarnaataa qorsuusoq siunissami sanaartugaaajumaartussanit qalliummillu manngertuusumit imermut isaaffittut atorneqassaaq.

Aqqusineerarpannguit bilinik ingerlaffigineqarsinnaanngitsut attaveqaatinik nunap ilisarnaataani tamani sammisassaqartitsivinnik qulakkeerinninnikkut pissaaq.

5 Sumiiffimmi killeqarfimmik pilersitsineq Aqqusineeraq killeqarfimmut nalunaaquttatut ilusilersugaq betonimik sanaaq nunap ilisarnaataanut atasunngorlugu ilisarnaallu taanna sinerlugu bilinillu ingerlaffigineqarsinnaanngitsoq pilersinneqassaaq. Taassuma sinaata sumiiffiup killeqarfia aamma nalunaaqutsissavaa.

ALLALERSUUTAI ATASSUSIISUTUT

6 Masarsoqarfimmik killilersuummillu pilersitsitseqqinneq Imeq nunap ilisarnaataani immikkuualuttutut pingaarutilittut ilisariteqqinneqassaaq. Imeq sinarsummut atassaaq aamma killilersuutit iluaqutigalugit erngup maangaannaq kuunnissaa akornusissavarput. Imeq sumiiffimmut pukkinnerpaamut kuussaaq sumiiffiullu kujataaÂ´tungaani tasinnguulluni katersuutissalluni.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

7 Naasunik uumassuaqqanillu pilersitsineq Nunatsinni naasuusut assigiinngitsut nunap ilisarnaataata ilaattut nussussavavut. Nunap qaava orpiaraqassaaq orpigaqarluni, naasoqarluni iveqarlunilu. Erngup naasui masarsoqarfimmi naatinneqartussat ulluni siallerfiusuni imeq svampitut uninngatittassavaat. Nunami assiaqutit naatitsiffigineqarsimasut oqqiffiussapput.

8 Nuna ilusaa sanaartukkallu nutaat

9 Erngup pingaarutaa

Nunap ilisarnaataa immikkoortutut ilusilersorluakkatut inissinneqarpoq taassumallu mianersuussisumik siunertaqarluartumillu inissaq qulakkiissavaa taamaalillutillu sanaartugaareersut sanaartukkanik nutaanik taarserneqarsinnaalissapput, kisiannili nunap ilisarnaataa eqqarsaatigineqarluni.

Tuujummi erngup aqqutai nutaat pilersinneqassapput â&#x20AC;&#x201C; naasut uumasuaqqallu nutaat. Aqquserngit sinaanni kussiat attavilersorneqassapput imerlu nunap ilisarnaataanut kuutsinneqassalluni. Erngup masarsoqarfiit imermik saliisut aqqusaartassavai. Nutaamik sanaartukkanit qalliutinillu manngertunit imeq nunap ilisarnaataatigoortinneqassaaq, taamaalilluni aqqusinerni imeq katersuuppallaarunnaarsillugu.

10 Nunaminertanik qorsuusunik pilersitseqqinnerit Ilaqutariinnut pilersaaruteqarfiusunut assigiinngitsunut nunaminertanik qorsuusunik pilersitseqqittoqassaaq â&#x20AC;&#x201C; ilusaat atuuffiilu apeqqutaatinnagit. Aatsaat taamatut ilioraanni Tuujuup Nuummi illoqarfiup ilaatut qorsuusutut ilisarnaatini tigummiinnarsinnaavaa, Nuummi innuttaasunut nuannaarutaasumik.

ALLALERSUUTAI ATASSUSIISUTUT Sammisassat naapittarfiillu

Naapittarfiit

Pinnguartarfiit “Tuujuk anersaartorfiuvoq qorsuusoq, Nuummi illoqarfimmi naatsiivituaq, illoqarfiup qeqqani aneersartorfissaq bileqanngitsoq. Illoqarfimmi naatsiivik Nuummiunit tamanit tikinneqarsinnaasoq pilersiguk”

Marsarsoqarfiit

Naatsiiviit

Illut naatitsiviit

Timersortarfiit

Aqqusineeraareersoq

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Tuujuup nunataata ilisarnaataa aksonometriusoq

Leucanthemum vulgare

Hippuris vulgaris

Arnica angustifolia

Alnus viridis ssp. crispa

Eriphorum scheuchzeri

Menyanthes trifoliata

Sisyrinchium montanum

Rhododendron groenlandicum

neq

r Tita

Betula glandulosa

Juncus trifidus

Salix glauca

Calamagrostis canadensis

Zostera marina

Isoetes lacustris

Imeq ammaannartoq

Killeqarfiup ilisarnaataa Masarsoqarfik

ILLOQARFIUP ILUA OQQUARTALLU Kalaallit Nunaanni naasorpassuaqarpoq illoqarfinnilu illoqannginnersat assigiinngitsut atorneqanngitsut naggorissorpassuupput. Taamaakkaluartoq ullumikkut illoqarfimmi illoqannginnersani naasunik pilersitsinissamut piumassuseqartoqarpianngilaq. Nuup qeqqani sumiiffiit pingaarutillit sanaartugartaarukkaangata tamanna illoqarfiup naasortaqartinnerulernissaanut periarfissaavoq naliitsoq. Illoqarfiup ilaa maannakkut sanaartorfigineqartussaq illoqarfiuvoq kalaallit kinaassusaat tunngavigalugu sanaartorfiusussaq, najukkamilu naasut illoqarfimmut ilaasussaapput. Najukkami silami pissutsinik naasorpassuarnillu ilisimasaqarluarneq tunngavigalugu ineriartortitsinissaq killeqanngiusarpoq, tamatumani illoqarfimmi illoqannginnersat aningaasaliiffigineqarnissaannut piumassuseqartoqarpat.

â&#x20AC;&#x153;Naasoqarfiit immikkut ittutâ&#x20AC;? Naasunik toqqaanermi Kalaallit Nunaanni pilersaarusianik allanik misissuisimavugut. Naasut siunnersuutigineqartut tamakku ullutsinni Kalaallit Nunaanni nassaassaareerput. Nuup silaannaa pikkunartuuvoq naasullu silamut akiuussinnaasariaqarput, tamatumanili aamma aserfallatsaaliuinerit eqqarsaatigineqalaartariaqarput. Nuuk illoqarfiussappat naggorissoq illoqarfimmi naasunik ikkussuinerit pilersitsinerillu sivisuumik misiligarneqartariaqarput. Nunarsuarmi tamarmi ullut tamaasa naasuni uumassusilinni akiuuttoqartarpoq, aamma Kalaallit Nunaata pinngortitaani. Inuussutissat, qaamaneq imerlu pillugit akiuuttoqartarpoq taamaattumillu naasut ajugaasut najukkani pissutsinut immikkut naleqqussartarput. Tamanna Nuup eqqaani naasunut aamma tunngavoq. Taamaalillutik naasut taamatut ittut naasoqarfinnik immikkut ittunik taaneqartarput.

Naasoqatigiikkuutaat Sumiiffik annikitsoq qiviaannarlugu naasoqarpasinngitsorujussuusinnaavoq, kisianni misissorluaraanni paasisariaqarpoq naasorpassuaqartoq. Nuummi naasut nalinginnaasut atorneqarsinnaapput kisianni pinngortitami pissutsit soorlu qaamaneq, imeqassuseq, inuussutissaqassuseq il.il. eqqarsaatigalugit pinngortitami inatsisit malillugit naasoqatigiikkuutaat alliartortinneqarsinnaapput.

Nunap qalliutai

Silamut eqqortumik naleqqussarneq

Naasut nunap qalliutaanut assigiinngitsunut agguataagaapput: Qalliut alleq, qalliut tulleq, orpikkanut qalliut aamma orpinnut qalliut. Nunap qalliutaa naasut naaffigisartagaat nalinginnaasumik pinngortitami qaleriissiternerusarput arlallit..

Kalaallit Nunaanni naasut najukkani silamut nunallu qalliutaannut naleqqussarsimapput. Tamanna pilersitsinermi kingusinnerusukkullu aserfallatsaaliuinermi aningaasatigut pingaaruteqartorujussuusinnaavoq. Naasut ikkussukkat silamullu naleqqussarsimasut nukittuunngortarput naalluartarlutillu aamma issittumi panernartumilu naasut annikitsuinnarmik taarserartarput.

Nuummi naasunik nutaanik ikkussuinerni qalliutit naasullu assigiinngitsut eqqarsaatigineqassapput. Tamakku tamaasa ataatsimoortikkaanni naasoqatigiit orpigarasaartut nalinginnaasumik ataatsimut naajartortartut pilersinneqassapput.

Naasoqarfiit immikkut ittut qanoq pissarsiarineqartarpat? Allililerinissamik pilersaarusiornermili naasut sumiiffimmiittut eqqarsaatigineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Periutsit tullinnguuttut makku atorneqarsinnaapput: - Issunik naasulinnik ilivitsukkuutaanik naasunillu ataasiakkaanik pinngortitamut aallertoqarsinnaavoq. - Naasut kingunissaannik pisilluni imaluunniit sumiiffimmi naasut killukkat katersorlugit. - Issoq sumiiffimmit allamit peerneqartussamit ikkussuiffissamukaanneqarsinnaavoq imaluunniit sumiiffinnit avinngarusimasunit aaneqarsinnaapput, tassanimi pinngortitamit matoorneqarlutik isumagineqarumaarmata. Naasunik allanik uumasunik suliarinninnertulli immaqalu aamma immikkut issunik nuussinerni eqqortumik piffissamilu eqqortumi taamaaliornissaq pingaaruteqarpoq. Piffissaq eqqortoq tassaavoq naasut naajartorunnaarfiini; ukiassakkut, ukiukkut upernassakkullu. Nuna naammattumik isugutattariaqarpoq qerissanngilarli.. Nuna naasortalik, orpiit, orpikkat, orpigaasat iviillu maskiinat atorlugit sumiiffimmut naasoqarfigineqarusuttumut nussorneqarsinnaapput.

Sukisaarsarneq kusanassuserlu Inuit tamarmik naasunik nuannarisarput. Naasut nuannersunik misigisaqartitsisinnaapput aamma inuit naasoqarfiit qasuersaarfigiartortarpaat sukisaarsarfigiartorlugillu. Nuummi naasunik ikkussuinerit illoqarfimmi illoqannginnersanik nutaanik pilersitsiffiusinnaapput Kalaallit Nunaannilu pingortitanut assigiinngitsunut immikkut ilisarnaataasinnaallutik.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Tikikkuminartut sukkasuumillu pilersitsinerit: Naasut pinngortitameereerput. Ajunngitsumik pilersaarusiornikkut naasut aajortorneqarsinnaapput sanaartukkanilu nutaani atorneqarsinnaallutik. Issut ilivitsut (manit) naasortaqareersut nussornerisigut nunaminertanik qorsuusunik ingerlaannaq peqalissaagut. Tamanna neriuinermut pitsaasumik illersuutaavoq aamma nunaminertamik nalinginnaasumik suliaqarnermit tamakkunannga sukkanerusumik atuinissamut periarfissarissaarneruvoq. Naasoqarfinnik immikkut ittunik atuinermi ajornanngitsunnguamik aningaasartuuteqarpallaarani taamaalillunilu sukkanerusumik sunniuteqartumik naasorpassuarnik manernillu atuisoqarsinnaavoq.

Pinnguarnerit uninngaarnerillu Naasut anorimik unitsitsisarput. Ingammik Nuummi oqquartanik pilersitsinissaq pingaaruteqarpoq. Nunap ilusai naasunik ilallugit atoraanni uninngaartarfiit pinnguartarfiillu soqutiginartut pilersinneqarsinnaapput. Illoqannginnersat taamatut ittut meeqqat takorluuisinnaanerannik atuinissamut aamma ataasiinnarmik sammisaqarsinnaanerup pitsanngornerannut periarfissiissapput. Sumiiffimmi annikitsumi silap ataqatigiinnera annikitsoq: Qalliutini atsinnerusuni naasoqarfinnik pilersitsinikkut illoqarfimmi oqquartanik pilersitsisinnaavugut. Savimerngit ujaqqallu killingi nunamut kissamik seqinermeersumik pilersitsisarput. Naasut sorlaat silap ataqatigiinnerani annikitsumi uummaarinnerusarput.

PINNGORTITAMI NALEQASSUTSIT PAARALUGIT! Pinngortitami naleqassutsit tammarsimasut pilerseqqinneqarsinnaapput. Taamaalilluta misigisaqarnissat nalillit naasoqatigiillu assigiinngitsut amerlasut annertusissavavut. Kalaallit Nunaata naasui atorlugit illoqarfiliorta.

Illoqarfimmi nunatta naasui

“Naasut eqqarsaatigalugit Nuummi Avannaani Upernavimmisut (Issittumi inoqajuitsututungajak ittumi) imaluunniit Kujataani Narsatut IgalikutulluSkotsk lostilk unniit, naggorissorujussuarmik Ligusticum scoticum, 40-60cm pilersitsiittumik silaannalimmi nissaq toqqarneqarsinnaavoq.

Agersennep

Sinapis arvensis 60 -100m

Almindelig røllike

Tag-Høgeskæg

Achillea millefolium var. Occidentalis, 30-60cm

Crepis tectorum, 20-80cm

Grønlandsk post

Skov-Storkenæb

Rhododendron\Ledum groenlandicum, 50cm

Geranium sylvaticum , 50-70cm

ILLOQARFIUP ILUA OQQUARTALLU

Arkitisk guldblomme

Hvid Okseøje

Sol-Bakkestjerne

Grønlandsk blåklokke

Carex nigra

Carex chordorrhiza

Tue-limurt

Rosenrod

Arktisk alperose Rhododendron lapponicum, 35cm

Fjeld-valmue

Juncus gerardii

Agrostis stolonifer

Arnica angustifolia, 15-40cm

Silene acaulis, 5-20cm

Leucanthemum vulgare, 20-40cm

Rhodiola rosea, 10-35cm

Erigeron compositus, 5-10cm

Campanula gieseckiana, 5-40cm

Papaver radicatum, 10-30cm

qalliut alleq

Bjerg løvefod

Tue-senbræk

Bæk-stenbræk

Sol-stenbræk

Tornet strenbræk

Purpur-stenbræk

Polar-stenbræk

Klippe-stenbræk Saxifraga paniculata

Alchemilla alpina, 10cm

Saxifraga tricuspidata

Saxifraga caespitosa

Saxifraga oppositifolia

Saxifraga rivularis

Saxifraga hyperborea

qalliut tulleq

Saxifraga aizoides

Sauetelg

Dryopteris expansa, 50-80cm

Almindelig mange

Dryopteris filix-mas, 8

eløv

80-100cm

Carex mackenziei

Deschampsia cespitosa

orpikkanut qalliut

Juncus trifidus

Calamagrostis canadensis

Fjeld-kvan

Skotsk lostilk

Ligusticum scoticum, 40-60cm

Almindelig røllike

Angelica archangelica,100-200cm

Achillea millefolium var. Occidentalis, 30-60cm

Crepis tectorum, 20-80cm

Almindelig Vinterkarse

Agersennep

Grønlandsk post

Skov-Storkenæb

Bjerg-el

Dun-Birk

Kirtel birk

Dværg-birk

Grønlandsk røn

Blågrå pil

Barbarea vulgaris , 60-1oom

Athyrium distentifolium, 30-100cm

Rhododendron\Ledum groenlandicum, 50cm

Geranium sylvaticum , 50-70cm

orpinnut qalliut

Alnus viridis ssp. crispa, opp til 3m

Fjellburkne

Sinapis arvensis 60 -100m

Tag-Høgeskæg

Skogburkne

Athyrium filix-femina, 50-100cm

Sorbus groenlandica, 3-4m

Betula pubescens, 5-6m

Salix glauca, 2-3m

Betula glandulosa, 1-1,5m

Betula nana ssp. nana, 1-1,5m

ATTAVEQAQATIGIIFFIk Illoqarfimmi avatangiisinik pingaartitaqarluni illoqarfiup eqimattunngorsarnera, aammalu bussinik angallannermik periarfissat pitsanngorsaavigineri biilertut ikinninngortillugillu pisuinnaat cykelertullu amerlisarsinnaavai. Illoqarfiup nammineq ilaanut tamanna maannakkut angallannerup iluserisaanik allanngortinnagu anguneqarsinnaavoq. Ullumikkut Nuummi angalaneq biilit aalajangersarpaat – sumi tamarmi biilinik tikeriaannagaqarpoq biilerpassuarnullumi. Illoqarfimmi aqqusinerni angallaffiunerpaaq tassaavoq Aqqusinersuaq, illoqarfimmi attaveqaqatigiinnermi angallaviulluni pingaarnerusoq. Nuup aqquserngini biilit amerlaqisut uagutsinnut inuit toqqissimatilerlugillu toqqissimajunnaartittarpaat. Toqqissisimapput isumaqarmat susoqartoq, taamaattumillu aqqusinermi inoqartoq – toqqissisimanngillat biilit tamatigut pisuinnarnut cykelertunullu Nuummi biilinit immikkut illersugaanngitsunut aarleqqutissaqarfiujuarmata. Illoqarfiup nalinginnarmik inerikkiartornerata angallannikkut ulappunneq sakkortusassavaa. Illoqarfik inuppassualik, annertuunik ungasissortalik, killilimmillu bussinik angallassineq biilertartunik amerlanernik, pisuinnarnik cykelertunillu ikinnerusunik, attaveqaqatigiiffimmik annertunermik aammalu sanaartornermi aningaasartuutinik annertunernik nassataqassaaq. Siunissami illoqarfiup qeqqanut illoqarfittut sukisaarsaarfissatullu pitsaaqutilimmut tunngaviusariaqarpoq Aqqusinersuup aqqusaarfigiinnarnissaanik iluarsiiviunani atuuffinnik allanik pingaaruteqarnerusunillu aaqqiiviginninnissaa. Nuummi attaveqaqatigiiffiit pitsanngorsarnissaannik ineriartorneq piumasaqarpoq – biililli piumasarisaat tunngaviginagit. Nuummi nalinginnaasumik angallannerup annikillisarnissaanik politikkikkut anguniagaqartoqarpoq, maannakkullu arlalitsigut illoqarfimmi nalinginnarmik aammalu Nuup illoqarfiata qeqqani artukkiinerup annikillisarnissaanut aaqqiissutissanik nassaarinninniartoqarluni. Kommuneqarfik Sermersuup kissaatigivaa pisortat assartuussisarnerat pisariitsumik ingerlalluartumillu qulakkeerneqarnissaa, inuiaqatigiinni kingulliarsunnut muteerniusunut ingerlanneqarnissamik piumasarisaannut naleqquttumik. Inuiaqatigiinni ullumikkut assartuunneqarsinnaaneq innuttaasup inuiaqatigiit siunissami qanoq iluseqartinneqarnissaannik sanarfisinnaaneranik kinguneqartarpoq. Assartuunneqarsinnaanngikkaanni assigiinnarpaa ataatsimuussusermi peqataasinnaannginneq. Angallaterpassuit akornanni biileqarpianngitsortaqareerpoq. Ullumikkut taama ittunut Blok P aamma Tuujuk assersuutissaapput, tamaani annikitsumik biileqartarluni. Tassunga patsisit pingaarnerit marluk tassaapput illoqarfiup qeqqanut qanittuunera, aammalu najugaqartut akornanni aningaasaqassutsip killissaqarnera. 82

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

100 m

Illoqarfiup ilaa qorsuk annikitsumik biileqarfiusoq

Pisuinnaat, cykelertut bussertulluunniit amerliartortillugit â&#x20AC;&#x201C; biilit ikiliartussapput

Aporfissat piiarlik!

Antal

Tid Immikkoortortap nutaap annikitsumik biileqartutut aammalu pisuinnaat cykelertullu pingaartillugit illoqarfiup ilaatut pilersinneqarnissaa inassutigaarput.

Akimut attaveqarfiit

â&#x20AC;?Illoqarfimmi avatangiisit biileqanngitsut sumiiffiillu qorsooqqinnerit pissarsiarinissaat sinnattoraara.â&#x20AC;?

Pisuinnarnut cykelertunullu ullumikkut Aqqusinersuaq aporfissatut ippoq. Illoqarfiup ilaa eqimannerusumik attaveqaqatigiiffittut ilusiligaq pisuinnaat tunngavigisaannut sulianut inoqatigiinnilu naapittarfissanut inissaqalersitsissaaq.

Illoqarfiup nunataa ataqatigiissoq

Bus Bus

Bus

Immikkoortortaq biileqanngitsut, aqquteeqqat pitsaanerit aammalu busserluni angallannissamut periarfissat pitsaanerit pingaarnersanngortinnerisigut illoqarfiup qeqqa akimorlugu attavinnik aallussisoqarsinnaalissaaq.

Ungasinnerusoq isigalugu inuit angallaffigisinnaasaannik, iluarusunnermik misigisaqarfissaannik toqqissisimaffissaannillu illoqarfimmi inissanik initunerusunik periarfissiisumik illoqarfiup nunataanik ataqatigiissumik ineriartortinneqarsinnaassaaq. 83

ATTAVEQAQATIGIIFFIk Lokal- og boligveje Sekundær traﬁkveje Primær traﬁkveje

1 2 3

Biilinik inissiisarfioreersut

1 45

4 5

Ceresvej Tuujuk

Kongevej Aqqusinersuaq Quassunnguaq

”Illoqarfimmi biilinut inussiarnertutut politikkerisaq illoqarfimmi biilinik inissiisarfitsigut takussutissartaqarpoq, inuit illugisaminnut imaluunniit pisiniarfimmut qanittumik biiliminnik inissiisinnaallutik. Taamaattumik inuit biilinut inissiisarfimmit allamut ingerlasaqattaartarput naak sumiiffiit pisuinnat tikiinnariaagaluartut.”

100

200 m

IUllumikkut Aqqusinersuarmut Quassunnguamullu attaveqarluni Kongevej aqqutaavoq pingaaruteqannginneq. Sanaartugaqarfinni najugaqarfinnut aqquteqarpoq, Ceresvej sammiviup ataasiinnaap tungaanut angallaviulluni Tuujullu ingerlariaqqiffissaqarani.

Illoqarfiup qeqqani biilinik inissiisarfiit ilarujussui tassaapput manissumi inissiisarfiit. Illoqarfiup initaani tamanna asfalterujussuarmik pisariaqartitsivoq, illoqarfiullu initaasa aaqqiiviginissaanut nutaanik pilersitsinissanut akimmiffiulluni.

Ukiukkaanut angallannerup annertusinera

Nuummi biilit amerlassusaat agguataarnerilu

% 350

4000

500

indeks

60 % 2004

2006

2008

personbiler

2010 År

Ullumikkut Nuummi katillugit aqqusinernut 110 km-inut biileqarpoq nalunaarsukkanik 3000-ngajannik. Ukiumut biilit 9 %-inik amerleriartarput.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

1000

100

150 erhverv

1500

200

2500 2000

5 16

250

(fx 12 busser)

10 % 30 %

3000

300

3500

Antal køretøjer

2010

2020

2030

2040

2050 År

Angallannerup annertusiartornera ukiuni arfineq-pingasuni kingullerni agguaqatigiissillugu ukiukkaani 3,3 %-iusimavoq. Ukioq 2015 tikitsinnagu Nuup illoqarfiata ilaani angallanneq 12 %-it missaannik annertuseriarsimassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Angallannermut najoqqutassiaq

Biilinik inissiisarneq

Bussinik angallassineq

Tuujuup aamma Blok P-p nutarsarnissaanut annertunerusumik biilinik atuilertoqarnissaanik sunik patsisissaqartoqanngilaq. Paarlattuanik illoqarfiup qeqqani biilernani pisuinnarnissaq imaluunniit cykelernissaq kajungernartuusariaqarpoq. Bussinik angallanneqarneq biilernermit kajungernarnerussalluni.

Nunaannartami biilinik inissiisarfiit ikinnerusut siunnersuutigaagut, aamma illut naqquini, illut ataanni qallersukkallu ataanni biilinik inissiinissamut amerlanernik periarfisseerusulluta. Annertunerusumik piffissaq sivikinnermi biilinik inissiisarnissaq – annikinnerusumik sivisuumik biinik inissiisarnissaq sulissutigineqarsinnaappat?

Illoqarfiup qeqqa illoqarfiup sinneranut attassuserneqassaaq. Ingerlalluartumik ataatsimoorussamik assartuussinermik periuseqarnikkut inuiaqatigiinni annertunerusumik ataqatigiissitsisoqarnissaa qulakkeerneqassaaq, innuttaasut inuiaqatigiinni peqataanerulernerinik kinguneqartumik taamatullu pitsaasumik inuussutissarsiutit ineriartortitsineq kinguneralugu sunneeqataaffigineqarsinnaalerlugu. Ingerlalluartumik ataatsimoorussamik assartuussinermi illoqarfiup aqquserngini tattorliunneq aamma angallannerup kinguneranik avatangiisinut sunniutit annikillisinneqassapput.

Lav

Bus

has

tigh

Bymidte nord

Bus

Bymidte syd

Bus

200 m

• Biilit illoqarfiup qeqqata kujataanut avannaanulluunniit ingerlaffiligaassapput • Sukkassuseq annikillisitaq • Bussit unittarfii pitsaanerit

200 m

• Illoqarfiup ilaani qeqqanut qanittuni angallanneqqeqqanit peersillugit avannamut kujammulluunniit ingerlaffiligaassapput • Holdbøllsvej ataatsip tungaannaanut ingerlavinngortissaaq

• Aqquteeqqanik cykelertarfinnillu amerlanernik sanaartorneq • Aqqusinersuaq atuarlugu pisuinnaat ikaartarfissaat biilinik unitsiffillit

200 m

6 350 m

P P

P P P

P P P P P

200 m

• Biilinik inissiinermut matussut = Inissiiviit 240-it

• Siunissami biilinut uninngasarfin- nut aaqqiissutissaq?

Illup naqqua biilinik inissiisarfilik Illup ataani quleriinni allermi qallersukkat biilinik inissiivissiaaqqakkaat

qaqqaq qarajarlugu biilinut uninngasarfiit 220-t

200 m

• Illut ilaattut imaluunniit nunaannartap iluani toqqortatut biilinik inissiisarfiliorneq • Illoqarfiup qeqqanut biilinik inissiisarfimmut pisuffissaq = annerpaamik 350 meter 85

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

”Illoqarfiup qeqqarpiaani inissialioqinasi, tamanna siunertanut ataatsimoorussanut pitsaanerusunut immaqa siunissami takkuttussamut inniminnersiuk – ullut atugassat suut tikissanerlutigit naluagut – imaassinnaavoq illoqarfiup qeqqani anginerujussuarnik illunik pisariaqartitsilersugut imaluunniit atuuffinnik tamaaniittariaqarluinnartunik. Taamaattumik sumiiffiup sumut atugassaalernissaminut eqqortumut nassaarinninniarnissaanut piffissaliigitsi.”

”Tamatigut Blok P eqqaamajuassavarput – meeqqattali oqaluttuarisaaneq tamanna nalussavaat, taamaattumik oqaluttuarisaanerup taassuma oqaluttuareqqinnissaa iluassaaq.”

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Blok P-ip inikuani juullerpalaarneq

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

”Soormu USK ammarneqassanngila, ullumikkut pallitsaalisaliarsuartut ippoq, atuarfiup eqqaani illoqarfimmilu inissaqarfimmi uummarissusermik pilersitsinani.”

”Atuartut atuariartornerminni illoqarfimmi illoqannginnersat ilaatigut kusanartukkoortarnissaannik” anguniagaqarluarneq Nuummi illussanik titartaasartut isummersoqatigiiffiani oqaatigineqarpoq. Taamatut kusanassutsimik pilersitsinissamut nunap qaavani periarfissarpassuaqarpoq. Atuarfik USK nutarterneqassaaq kujammullu ammarneqassalluni. Saamia´tungaaniissapput innuttaasunut nunarsuarmioqatigiinnullu illoqarfiup ilaa.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

”Illumik sannavippassuarnik imaqarsinnaasumik eqqarsaateqarpunga: filminut, isiginnaartitsisarfimmut, nipilersornermut, atuakkiornermut il.il. Illu tassaasariaqassaaq inuusuttut soqutiginnittut aamma periarfissaqarfiat. Ilaannikkut pikkorissartarfiusinnaavoq, inerikkiartortitsivittulli takorloornerpaavara.”

”… Sumiiffik ammasoq, kulturip iluaniittut takussaanerulerfiat, taamaalillutillu isumassarsiaqarfinarnerulerlutik. Sumiiffimmi illut silatimikkut igalaalersukkat, inuit sunersut saneqquasullu takuneqarsinnaalersillugit. Taamaalilluta kulturitta ilaa takusassiarisinnaavarput – takukkit kalaalisuunik mersortut – kikkut tamarmik perusuppaat, inoqanngingajapporli taamaattuliorsinnaasunik – ajoqaaq illoqarfimmi maani ilinniagarineqarsinnaanngimmat. Tamaani atuarfinnit atuartut fagini assigiinngitsuni aamma ilinniartinneqarsinnaapput.”

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

”Atuartut atuariartornerminni illoqarfimmi inissaqarfissiat kusanartut pisariaqartippaat.”

Medborger- og verdensborgerkvarteret åbner sig mod sporet af blok P.

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

Blok P-ip inikuani aasakkut tatsip ikaartarfiani

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

”Nunap qaavata piffissap ingerlanerani inuit naapittarfii, attaveqaataat takutitsiviilu nutaat aaqqissuutissavai. Utaqqiisaagallartumik ataavartumillu – ineriartortitsisoqarnera ilutigalugu – atuisoqartalerumaarpoq. Eqqarsaatigilluakkamik pilersitsisoqassaaq, taamaalilluni nutaat takkuttut kikkut tamarmik ilisimasaannik periusaannillu ataqatigiissitat pilerigineqarniassammata. Taamaattumik titartarneqarnerannut pilersaarusiaq ilippanaatinik assigiinngitsorpassuarnik imaqartariaqarpoq. Nunap ilusaa, illoqarfimmi illoqannginnersaq sanaartorneqartullu aaqqissuusatut ataqatigiissutut atuuttutut isigineqartariaqarput. Peqataaneq, anguniagaqarluarnerulerneq, aamma nammineq illoqarfigisamik sanaartorneq suliassanngussaaq unamminartoq.”

Tujuuk pillugu titarneq

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

â&#x20AC;?Inuiannik assigiinngitsunik tamanik inuttalinnik najugaqarfiliortariaqarpugut. Tuapannguit tassaalersimapput pingaarnerusumik inuit aningaasaqarluartut najugaqarfigisaat, taamaattumillu immikkoortortat â&#x20AC;?ghettonngortiteriartuaalerput.â&#x20AC;?

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

”Tuujuk tassaavoq qorsooqqinnersaq, Nuummi illoqarfimmi orniguttarfituaq, illoqarfiup qeqqani biileqannginnersaq. Illoqarfimmi orniguttarfimmik nuummiunut tamanut ornigarneqarsinnaasumik pilersitsigitsi.”

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Illoqarfimmi naatsiivik

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Tuujummi inissiarsuarsuit avannarliit akornanni illut akornani inuuneq. Illu naatitsivik naatsiiviillu

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

100

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Aqqusineeqqap masarsoqarfiullu sinaanni inuuneq. Illuaqqap tungaanut ikaartarfik.

”Sumiiffimmi biileqanngingajattumi najugaqarluni iluaqaaq – illoqarfiup qeqqani qorsooqqinnersaq. Tamanna aasakkut qorsooqqittaqaaq. Pinngortitamik imminik isumagisinnaasumik pilersitsigitsi, kalattoortarfinnullu inissaliorlusi.”

101

Siunissami periarfissaasinnaasunit inuulluaqqussut

102

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Aqqusineeqqamiit masarsoqarfik sinerlugu

â&#x20AC;?Suliassartaq sammisassanik suliaqarnissamut, annertunermik timersornissamut illoqarfiullu qeqqani peqqissutsimut kaammattuissaaq, taamaalilluni aamma uumassuseqartitsinermut. Illoqarfimmi inissaqarfiit tamakku aamma annertunerusumik sammisaqarfiulersinneqarsinnaapput, aammalu atuarfimmi timersornernut atuutsinneqalerlutik, meeqqat illoqarfimmi inissiaasorpiani assigiinngitsunik sammisaqartinneqarsinnaallutik. Cykelertartunut ujakkaartartunullu illoqarfimmi unammisarfiliortoqarli â&#x20AC;&#x201C; inuit inunnik allanik isigisaqarnissartik nuannaraat. Illoqarfimmilu aqquteeraqarfik pitsaanerulersinneqarli.â&#x20AC;?

103

104

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Suliniummi ilaqutariit

105

SULUK

MDH Arkitekter sa

Suluk Suluk tassaavoq uninngaartarfik ilinniarfillu. Ilinniarfiuvoq, ilisimasaqarfik, café, sannavik, isersimaartarfiuvoq aamaannartumik kissarsuutilik, saqqummersitsivik, nuisitsivik, qitittarfik, atuartartut peqatigiiffiat…Suluk kikkunnik tamanik tikilluaqqusiffiuvoq – tassani pilersaarutaasumik naalaatsornerinnakkullu naapittoqarsinnaavoq. Suluk marluinik atuuffeqarpoq. Sumiiffiit Blok P-p aamma Tuujuup aallarnisaaffiatut atorneqarsinnaavoq aamma inuunerup nutaap inooriaatsillu nutaanngitsup akornanni ”isumaqatiginniartartuusinnaavoq”. Sulummi init najugaqartunut nutaanut pilerinartuusut neqeroorutigineqassapput tamannalu ilutigalugu nuuttussanut inuulluaqqusisoqassaaq. Aallarnissaaneq sanaartukkanillu allanngortiterineq najugaqartunut assigiinngitsutigut sunniuteqassaaq. Tamakku angerlarsimaffii nuunneqassapput taarserneqarlutillu. Tamakku ilaannut najugaqarfimmik pitsanngorsarneqarnerattut misiginartassasoq – neqeroorut qangali utaqqisaq - ilaannut inuunerminni eqqissinanngitsutut misinnassaaq, nalunngisanik annaasaqarneq aamma illoqarfiup qeqqanit peersitaaneq. Matuma siuliani nutarterinermi illussanik titartaariaatsit inuit najugaqariaatsiannut inuiaqatigiinnut allanut allatullu ataatsimooriaaseqartunut naleqqussakkanut nuutsinneqarput. Piffissalli ingerlanerani ikerpassuit mamissimapput atassuteqaatillu allat pilersinneqarsimassallutik. Taamaattumik Suluup suliassaa tassaavoq atassutaareersut inooriaasioreersullu Blok P-ip nalaani ilusilersorneqartut isumagissallugit.

106

Sulummi qanoq inuusoqassava? – Aallarnisaasutut ilikkagassat Nammineerluni naleqqussarnissaq suliassaasinnaavoq unamminartoq allanilli ilitsersorneqaraanni imaluunniit misilittakkanik paarlaasseqatigiissinnaagaanni sukkanerusumik oqinnerusumillu naleqqussartoqarsinnaavoq. Assigiinngitsunik ataatsimoortarfinnik ilikkarfissanik pilersitsiortorneq ilutigalugu Suluk annertusiartussaaq. Ilikkagassat Inuit qanoq aalalluartiginerat ilatsiinnartigineralluunniit apeqqutaalluni ilikkagassat ilusilersorneqassapput. Sulummi ilikkagassat immikkoortunut pingasunut agguataarneqarput; siammarterinikkut ilikkagassat, ataatsimoornikkut ilikkagassat aamma suliaqarnikkut ilikkagassat. Suluk pillugu takorluukkat tassaapput amerlasuut peqataaffigisaanni kikkunnut tamanut ilikkagassaqarfik. Amerlasuut peqataatinniarlugit illoqarfimmi takutitsiviit ammasumik, tamatigoortumik assigiinngitsorpassuarnillu atuuffilittut ilusilersorneqartariaqarput, taamaalilluni najukkami najugaqartut takornariallu tikilluaqquneqarsinnaallutik. Init assigiinngitsumik ammasuussapput angissuseqarlutillu, taamaalillutik tassaasinnaallutik ammerinermut qitinnermullu pikkorissartarfiit aamma saqqummersitsiviit filmertarfiillu. Aliikkusersuinerni annertunerusuni pisariaqartitsineq naapertorlugu init anginerusunngortillugit ataatsimoortinneqarsinnaassapput. Sulummi ilikkagassanut assigiinngitsunut ininik neqerooruteqartoqarpoq.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Suluk suminngaanneerpa? (ataqatigiissuseq) Sanaartorfik Blok P-eqarfikup kimmut Rådhusimut ilassutigissavaa. Sumiiffik ”kulturikkut titarnermik” aaqqusineeqqamik, tukimoortua, Blok P-mik aamma Tuujummik ataasusiisumik killeqarfeqassaaq. Sumiiffik isumalimmik sammisassaqarfioreerpoq. Illoqannginnersakkut aqqusineeraqarpoq tamakkulu nunap isikkuani malunnaateqarluartuupput. Kujataa´tungaa sinerlugu annertunngitsumik sukkullu tamaanaa persuarsiutaanngitsumik nuisitsisarfeqarpoq. Sorpassuartigut pitsaassutsit pitsaassutsinut illoqannginnersanut kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasunut assersuunneqarsinnaapput. Tamakku tamaasa aamma piginnaasaareersut eriagineqarlutik pigiinnarneqarnissaat anguniagaapput, sammisassaqartitsivinnik aamma takutitsivinnik nutaanik Issittup silaanut naleqqussakkanik pilersitsinerit – aqqusineq sammisassaqartitsiviusoq silamut naleqqussagaq.

Illussanik titartaasartutut isumassarsiat Sulummi kalaallit ataatsimut eqqarsartariaasiat illullu assigiinngitsunik angissusillit Kalaallit Nunaata nunataani siammarsimasut tunngavigalugit pilersinneqassaaq. Sulummi ”illut” illorsuarmi ataatsimiipput sunniuteqaqatigiinnerillu nutaat iluaqutigalugit ataatsimoorneq immikkuualuttuninngarnit annertunerusunngussaaq. Suussutsitik sakkortusarniarlugit immikkoortukkuutaarput aamma silarsuarmut avatangiiserisamut samminerminni ataatsimoorput. Pilersaarummi ammaneq anguniagaavoq pingaarneq.

Aallarnisaasutut ilikkagassat

107

SULUK

Osmose: Ilisimasanik paarlaasseqatigiinnerit...

Silami illoqannginnersami sammisassaqartitsineq...

suliaqar

kio

Pilersaarutit silami illoqannginnersanik sunniissapput

Attaveqaatit...

Pilersaarut 108

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

nyttehager

rtarfik

suliaqartarfik

ilinniartitsineq

osk suliaqartarfik

Inersuaq

sannavik

”Sumiiffiit qorsuusut café-tallit – soorlu Danmarkimi – silami issiavinnut ingilluni kaffimik inniminniiffiusinnaasut maqaasivakka. Qiimassuseq inuunerlu illoqarfissuup kulturiani pissarsiarineqarsinnaasut amigaatigaara.”

igaffik

cafe/ mediatek computereqarfik tuniniaavik

silami cafe

silami tuniniaavik

109

SULUK

”Nuummut uterlunga angerlaruma inuit sumi nalaatsornerinnakkut naapissanerlugit naluara, taamaallaat aqqusinermi Katuamilu Brugsenimiluunniit naapissinnaallugit nalunngilara. Sumiiffiit inunnik naapitsiffiusinnaasut pilersissigit”

110

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

”Illu sannavittarpassuaqarsinnaasoq eqqarsaatigaara: filminut, isiginnaartitsinernut, nipilersornermut, atuakkanut il.il.Illu inuusuttunut soqutiginnittunut periarfissatut aamma illuussaaq. Piffissanut pikkorissarfiusinnaavoq kisiannili inerisaaviunissaa takorloornerpaavara.”

Sulummi â&#x20AC;?illutâ&#x20AC;? illorsuarmi ataatsimiipput sunniuteqaqatigiinnerillu nutaat iluaqutigalugit ataatsimoorneq immikkuualuttuninngarnit annertunerusunngussaaq. Suussutsitik sakkortusarniarlugit immikkoortukkuutaarput aamma silarsuarmut avatangiiserisamut samminerminni ataatsimoorput. 111

SULUK

Café: ammasarfia 10.00 – 24.00

Filmertitsineq: 19.00 – 22.00

Unnukkut ilinniartitsineq: 18.00 – 22.00

Kissassimaartarfik meeqqanullu ini pinnguartarfik.

Illup iluani init akorngini matut pulatittakkat illumik atorluaasunngortitsissapput. Sanaartorneq taamatut iliornikkut ajornanngitsumik assigiinngitsunut immikkoortortalersorneqarsinnaavoq, pisariaqartitsineq, piffissamik atuineq isumannaallisaanerlu apeqqutaatillugit.

112

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

SAMMISASSAT

SIAMMARTERINIKKUT ILIKKAGASSAT

ATAATSIMOORNIKKUT ILIAKKAGASSAT

SAMMISASSAQARNIKKUT ILIKKAGASSAT

Cafeâ&#x20AC;&#x2122; & Nerisarfik Nerisassiornermut pikkorissarneq Filmertarfik Sannavik Bordtennis imaluunniit sunngiffimmi oqitsuleriffik Silami angallassinissanut angallassisartunik pikkorissartitsinerit Qaanniornerit (Suliffissarsiuussisarfik) Atortorissaarutaasivik (najukkami najugaqartunut takornarianullu atortunik attartortitsisarfik) Ini ammaannartumik kissarsuutilik, persuarsiornanngitsumik naapittarfik Oqaluttuartarfik (Ilinniagassalerisarfik) Ilisimasaqarfik 6-15-inut ukiulinnut Nipilersornermik ilinniarfik 6-15-inut ukiulinnut Natteravnit (Unnuarissat) najukkami allaffiat Kinguaariinnik misissuineq/ Oqaluttuarisaanermik makititseqqinneq Qitittartut peqatigiiffiat Angajoqqaat / Meeqqat eqqarsaartut Aalisarnermut / Piniarnermut ilinniaqqiffik Arnat suleqatigiiffiat Angutit suleqatigiiffiat Saqqummersitsinerit aamma Expo Hangout â&#x20AC;&#x201C; inuusuttunut kaffisortarfik Juullimi bazar Kikkunnut tamanut nuisitsivik Amernik sapangaaqqanillu mersornerit

113

SULUK

114

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

115

SULUK Sila Sulummi nukissiuutit eqqarsaatigalugit nukissioriaatsit tassaapput uninngaannartunik tigooqqaassutit mekaniskiusumillu aqutsinerit, teknikkikkut atortorissaaruterujussuit atornagit. Illut silataanni igalaamerngit qaliallu qaavini atortulersuutit atorneqassaput taamaalillutillu illut titartarneqarnermikkut immikkuualuttortaat pingaarutilittut silamillu ilisimaarinnilluni suliatut ilanngunneqarlutik. Sapinngisamik ullup qaamarnga atuarluarniarneqassaaq, taamaaliluni nalingin-

116

naasumik silaannarissaasinnaaneq ilanngukkaanni nukissiuutinut aningaasartuutit sipaarneqarlutik. Illut silataanni igalaartanut igalaat pingasunik qaleriillit qinngornernut ultravioletsiusunut 0,6-imik naleqartinneqartut atorneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Imeq kissartoq kiassaataasinnaasoq nunap iluata ernganit kissartumit imaluunniit ungasianit kiassaanermit pissarsiarineqarsinnaasoq. Nukinnik atuineq sensorinik (maluginiutinik) aqunneqassaaq tamakkulu aqutsissutinut attaveqartinneqassapput.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Illoqannginnersap nunataata qaavata imertaa kussiatigut ammasutigut naatitsivinnut â&#x20AC;?imiisivinnulluâ&#x20AC;? ukiup issianut akiuussinnaasunut kuutsinneqartassaaq. Taamaalilluni pisortat imermik pilersuisarnerat annikillisinneqassaaq tamannalu ilutigalugu silami sumiiffik aasakkut kuuttuartumik ukiukkullu sikusartumik imeqartuassaaq.

Init immikkut ittunut immikkut ittumik iluarsaassat

...aamma ataatsimoorfik â&#x20AC;?nateqâ&#x20AC;? angisooq assigiinngitsorpassuarnik angissusilinnik initalik

...Ininut mikinerusunut agguataaqqinneqarsinnaasoq

...Ininulluunniit immikkut ittunut immikkut iluarsaassanut ataatsimoortinneqarsinnaasoq

Tamaani sammisassarpassuit assigiinngitsut ataatsikkut sammineqarsinnaapput, illorsuup ataatsip iluani

117

tasermiut M:ARC

arkitekti

Ilaqutariinnut pilersaarusiaq, “Tasermiut”-mik taaguusigaq, Blok P-ip inikuata kangia´tungaaniittoq inissiaqarfiupput imminnut qanittut. Pilersaarusiaq aamma isumassarsiffiuvoq Nuup illoqarfiata qeqqani qanoq najugaqartoqarsinnaaneranik. Pilersaarusiami tunngaviusumik isuma tassaavoq, najugaqarfiup avatangiisaanik pitsaasunik najugaqartut akornanni ataatsimoorfittallit pilersinneqarnissaat, aammali illoqarfiup avatangiisai illoqannginnersat qaninnarnerusut aamma oqquartaasut saqqaartamiittullu illoqarfimmut tunniusseqataasinnaasut pilersinneqarnissaat. Aammattaaq sumiiffimmi ullukkut unnukkullu uummaarissuusoqarnissaa anguniakkat ilagaat. Sanaartukaat tamakku initaasa allersaat pisortat suliffeqarfiutaannik amerlanernik assigiinngitsunik atuuffiusunik sammisaqartunillu inissiinikkut ammassisoqassaaq tamakkulu sumiiffimmi uummaarissoqarnerulerneranik qiimasoqarnerulerneranillu kinguneqassapput.

Pilersaarusiap inissisimaffia Pilersaarusiaq “Tasermiut” suliat, sanaartukkat aqquserngillu assigiinngitsut qeqqarpiaaniippoq. Pilersaaruteqarfiusoq sumiiffimmi qatsissutsit atsinnersaaniippoq, kangimut kujammut kimmullu qaqqasunnanik ungaloqarluni taamaalillunilu sanaartukkat qatsinnerusumiit aamma isigineqarsinnaassallutik. Pilersaaruteqarfiusup avatangiisai tassaapput illut marlunnik quleriillit, qaqqasunnarlu sinerlugu ilaqutariinnut illoqarluni sivingasunik qalialinnik. Pilersaaruteqarfiup kitaa´tungaanni siunissami pilersaarutigineqarpoq illunik pingasunik tallimanillu quleriilinnik sanaartorfiussasoq. Sumiiffimmut ataatsimoortumik pilersaarummi Blok P-ip inikua sammisassaqartitsivittut ilaatigut pinnguartarfilittut sumiiffiullu kitaa´tungaani siornatigut taseqarfiusimasup tungaani taseqqamik pilersitseqqinnissaq pilersaarusiutaavoq. Pilersaaruteqarfiusoq kangimut Kingittorsuup, avannamut kangimut Sermitsiamut aamma kujammut immap ilaata tungaa-

118

nut isikkiveqarpoq. Inissiaqarfimmut atuarfimmullu biilerneq Kongevejemeersuussaaq. Angajoqqaat meeqqaminnik atuarfimmut biiliussisut atuarfiup eqqaani kaajallaffissaqassapput. Pilersaarusiorfimmi “Tasermiut” illut katillugit arfineq marluupput. Taakkunani illut sisamat assigiit sisamanik quligeeqarput pingasullu assigiit tallimanik quligeeqarlutik.

Sanaartofik Pilersaarusiorfimmi “Tasermiut” illut katillugit arfineq marluupput. Taakkunani illut sisamat assigiit sisamanik quligeeqarput pingasullu assigiit tallimanik quligeeqarlutik. Illut sisamanik quligiillit kujammut sammiviligaapput taamaalilluni inissiat tamarmik seqinermik saqqarfigineqassallutik. Illut sammivilerneqarnerat pissutaalluni illut akorngi anorimit avannersumit oqquusimaassapput taamaalillunilu oqquusumi aneertoqarsinnaassalluni. Illut kippareqqissaatut ilusilersugaanngillat illulli isui sanimut kipisatut iluselersugaallutik. Taamatut isikkoqarneranut pissutaavoq illut tunorliusut isikkiveqarnissaat, seqerngullu inissiat saqqarsinnaaniassagamigit naak ukiukkut seqerngup saqqarneri atsikkaluartut.

Illut tallimanik quligiillit Illut pingasut tallimanik quligiillit Princesseveji sinerlugu inissisimapput.Quligiimmi ataatsimi sisamanik inissiaqarpoq taakkualu kangianit, kujataanit kitaanilluunniit seqinnerfigineqarsinnaapput. Inissiat kangimut sammivillit qaqqaq Ukkusissat isikkivigissavaat illullu akornginiit aamma Ukkusissat takuneqarsinnaassaaq. Sanaartukkat titartarneqarnermikkut sanaartukkanit avatangiiserisanit sivingasunit qalialinnit isumassarsiffiusimasutut isigineqarsinnaapput. Qalialli sivingasut immannguaq allanngortiterneqarput, taamaalillutik qaliat portunerpaaffii tukingasuullutik illut qeqqaniinnatik. Taamaattumik illut ataasiakkaat timitaat portussutsimikkut assigiinngitsuussapput, tassami illut silataat isuilu isumikkut portoqatigiittussaannginnamik.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Illut qaliai Illut qaliaasa sivingarnat sapinngisaq tamaat illut akornginut seqinnerfigineqarsinnaatitsissapput, taamaalillunilu illut akorngi oqquartamiissallutik seqinermik saqqarfiusumi. Illullu qanissusiisa kingunerisaanik anori illut qarsutsiinnartassavai.

Illut akorngini naapittarfiit Ininut allernut illullu akornanni inissamut tunngatillugu anguniakkat tassaapput sumiiffimmi najugaqartut naapiffigisartagassaannik inissamik, silamilu ataatsimoortarfimmik pilersitsinissat. Tamatuma saniatigut aamma pingaartinneqarpoq illoqarfimmi angalaartunut illoqannginnersami avatangiisinik kusanartunik nuannersunillu pilersitsisoqarnissaa. Kikkunnut tamanut pitsaasunik isersimaartarfeqassaaq – illup iluani silataanilu oqquisuni saqqaartanilu. Illut imminnut qanittut akorngini illoqannginnersat pitsaasut qulakkeerniarlugit naqqup iluani biilinut inissiisarfiliortoqassaaq. Sanaartukkani init alliit tamarmik sannavinnik, igaffiit silarliinik ininilluunniit nalliuttorsiorfiusartunik illoqannginnersani uummaarissuuffiusussanik ataatsimoortarfinnik pilersitsisoqassaaq. Init tamakku sanaartukkat avatangiiserisaannut illoqannginnersanut ataqatigiissinneqassapput, taamaalilluni init alliit tamakku silami inissanut ammarneqarsinnaasassallutik tamakkunanngaanniillu inini allerni inoqartoq malugineqarsinnaalluni takuneqarsinnaallunilu. Init alliit Kongevejenimut Prisessevejenimullu sammisut initut kikkunnit tamanit atorneqartussatut, soorlu niuertarfittut imaluunniit nunat tamalaat eqqarsaatigalugit pilersaarusiornernut atugassatut aaqqissuunneqarsinnaapput, taamaalilluni silami aqquserngup tungaanut inissani illoqarfimmi inuunermik pilersitsisoqarsinnaalerluni. Init alliit aamma sapinngisaq tamaat akimut ersitsuutinniarneqassapput, taamaalilluni inissanut illoqarfimmut sammisunut matoqqasuujunnaarsillugit.

illoqarfiup qeqqani najugaqarneq

10.165 M2 m2-t katillugit kiileri ilanngunnagu

3.300 M2

Kiileri biilit unittarfii ilanngullugit

Inissiat amerlassusaat katillugit

Biilit unittarfii katillugit

119

tasermiut

120

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Illut inissisimaneri

Inissianiit silammut isikkiviit

Seqerngup qinngorfii

Illut akornanit isikkiviit

PRIVAT FĂ&#x2020;LLES DEPOT

Sanaartukkat akimorlugit takusassiaq Illuni sisamani avannarlerni illup naqqani biilinik inissiivimmiit illumut toqqaannartumik isertoqarsinnaavoq. Sanaartukkat 2.5-init 5-inut quleriinnut assigiinngiiaarput. Illup naqqa 42-nik biilinik inissiivissalik toqqorsisarfinnillu initalik. 121

PRI NSS

ESS EST I

tasermiut

DROP OFF

NG E

CE RE

SV E

0,65 ha

IA Q

ESS EST I

Biilit aqquserngi

SE RM

ITS

PRI NSS

ESS EST I

Illut illoqarfimmi inissisimaffiat

DROP OFFDROP OFF

UKU STO SISSAT RE MA LEN

HA VE

J SV E

CE RE

SV E

Nunatat immikkut kusassakkat

122

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Isikkiviit

21. marts

nal. / kl. 12

21. maj

nal. / kl. 12

21. juni

nal. / kl. 12

nal./ kl. 16

Illut alannguinik misissuinerit takutippaat ullup ingerlanerani illut akorngi aneersuaartarfiillu seqinnerfigitikkumaartut

123

tasermiut

Illut qanissusiisa kingunerisaanik anori illut qarsutsiinnartassavai

Illut qaliisa ilusaat

GE V KON

Pisinniarffiit allaffeqarfiilluunniit

Inissiat Najugallit ataatsimoortarfiat 124

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Tamanut ataatsimoortarfiit

Illut akorngi aneersuaartarfilliit naapiffiusinnaasut

Illut kangiata tungaani tasiliotoqassaaq silaannaqarfiusoq. Taseq tamanut orniginartunngortinneqassaaq tatsillu sinaatigut ajunngitsunik pisuffiliotoqassalluni. Ukiukkut taseqqami sukuutsertoqarsinnaassaaq.

125

tasermiut

220 m2 175 m2

200 m2

190 m2 240 m2

Qaliani inissianik marlunnik pingasunilluuniit inissaqarpoq

220 m2

200 m2

Inissiat ilusaat

99 m2 60 m2 80 m2

99 m2 80 m2 80 m2 60 m2 80 m2 60 m2 80 m2 99 m2 60 m2 99 m2 60 m2 80 m2 80 m2 99 m2 80 m2

99 m2 80 m2 60 m2 80 m2

80 m2 60 m2

80 m2 99 m2

Illut iniisa allersaat

Ikaartarfik

Blok P-p tunngaviani pinnguartarfiit

Kiileri biilinut 42-nut inissalik inissiallu peqqumaasivii

126

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Aneersuaartarfiit najugaqartunut naapiffiusassapput

127

KUNNGEQARFIK

regional associates

4 2 architects

Illoqarfimmut pilersaarut

Iluseq + qalliutit

Pilersaaruteqarfiusoq Tuujuup kujataa´tungaata killinga sinerlugu inissinneqarpoq Tuujuullu qeqqani sukisaarsartarfimmut nutaamut isaaffittut atuutissalluni. Illoqarfimmi masarsoqarfik Tuujuup qeqqani pingaarnertut atuuttussaq marluinnik pingaarnernillu atuuffeqarpoq; illoqannginnersamik nutaamik qitiusumik pilersitsinissaq aamma sumiiffinnit avatangiiserisanit imermik katersuiffissaq. Kussiat ujaqqanillu qarmagaq masarsoqarfimmi tassani imermik aqqutissiuisut pilersaaruteqarfiusumi nassuiarneqarput sumiiffimmilu annertunerusumi inuiaqatigiittoqarneranik takutitsisuullutik. Sumiiffiup kujammut kangia´tungaa immikkut ittuussaaq tamannalu Tuujummi naliitsuuvoq; Sumiiffiup kujammut killeqarfia aqqusinermiippoq angallaffiulluartartumi, Aqqusinersuq, tamannalu nunaminertatut niuertarfeqarfittut iluanaarniuteqarfittut ineriartortinneqarnissaanut ilippanaateqarpoq. Kangimut killeqarfia aqqusinermut allamut aamma killeqarpoq, Kongevejen, massa kimmut killeqarfia masarsoqarfimmiittoq. Pissutsit pingasuusut taakku immikkut savituujupput tamarmillu immikkut illoqarfimmi pingaarutilimmik suliniuteqarnikkut, sanaartukkanik immikkut ittunik suliarinninnikkut aamma illoqannginnersanik ataqatigiissitsinikkut nassuiarneqassallutik.

Sanaartukkat akornanni illoqannginnersaq sanaartukkanik ataatsimoortitsisuuvoq. Illoqannginnersaq taanna ataqatigiissuussaaq, malunnaateqarpiarani savituujullunilu. Sanaartorfiup/sanaartukkat ataatsimoortut killeqarfigissavaat tamannali ilutigalugu qanittumi illoqarfiullu ilaani illoqannginnersanut allanut atassalluni. Sanaartukkat ataasiakkaat ataatsimut ataatsimoortutut isikkoqassapput aammalu sumiiffimmi najugaqartunut Nuummullu tikeraanut ersarissumik paasinartuussallutik ilisarnartuussallutillu.

Sanaartukkat ilusaat sumut sammiveqarnerat aamma illoqannginnersani sumut atorneqarnissaannik kissaatigisaqarnermut aalajangiisuusorujussuupput. Ilutsit ilulissanut eqqaanarput, ilulissat imermit neriorneqarsimasut. Sanaartukkani inissiat kujammut seqerngup tungaanut sammitinneqarput tamakkulu silataat anorimut oqquisuussapput. Sanaartukkat silataanni illoqannginnersat tamarmik pitsaanerpaamik seqinnerfigineqartarniassammata peqqissaartumik misissuisoqarsimavoq, tamannalu ilutigalugu inissiat arlaannaalluunniit alanngortamiisinneqanngillat. Inissiat illoqannginnersallu tamarmik isikkivitsigut timitamikkullu ataqatigiinnissaat aalajangiisuusumik pingaaruteqarput, taamaalilluni ataatsimoorfittut isumannaatsutullu isigineqalissammata. Sanaartukkat qalliutaat qangaaniilli inuit sanaartugaarisartagaasa qalliutaannut assingusuussapput. Sanaartukkat qalliutaat oqorsaasersorluakkat silamut illersorniarlugit avannamut, kangimut kimmullu sammisuussapput. Sanaartukkat silataasa qalliutaat kujalliit init seqerngup kissaanik pitsaanerpaamik tigooqqaasuutinniarlugit arlaannik ikkussuiffigineqassanngillat. Immikkut illersuutissatut sanaartukkat silataat avannarliit immikkut qalliuserneqassapput, tamakkulu tassaassapput qisuit saattunnguit qaleriissitikkat (lamellit) anorinut, sialummut nillertunut aasalluunniit qaammataani seqerngup qinnguaanit qinngorfigineqarnissaat kissaatiginngikkaanni assiunneqarsinnaasut. Toqqavia betoniussaaq taartortalik innaarsummut eqqaanartoq. Taamaalilluni sanaartugaq nukittuutut iluseqarluartutullu isikkoqalersinneqarluni. Illumi taassumallu eqqaani iikkami qangatsersimarngit, ikersisimanerit aningaanertallu illup inissatut illersugaasutut qanittutullu isikkoqartilissavaat, nalaatsornikkullu naapitsisarnissanut periarfissat pitsanngorsassallugit.

Sanaartukkat immikkut ittut

Illup iluani init

Pilersaarusiap titartarneqarnera inissiat qangaaniilli ilusaannik/ inuiaqatigiit inuit aamma vikingit sanaartoriaasiannik immikkut ittunik misissuinerit aallaavigalugit aallartippoq. Sanaartukkanik immikkut ittunik tamakkuninnga ersarissumik paasinninneq tassaavoq oqquartanik pilersitsisinnaaneq avatangiisinik akuliutsitsinnaasoq – sila inuillu eqqarsaatigalugit. Pilersaarusiami tassani sanaartukkanik immikkut ittunik taamatut ittunik nutaalianik pilersitsisoqarniassarisoqarniarpoq. Sumiiffiit kikkunnit tamanit ulappuffiusut tamatigoortunillu atuuffiusut sanaartukkat akornannut inissinneqassapput illoqarfimmilu illoqannginnersanik ataatsimoorfissanik pilersitsisuussallutik tamakkulu sumiiffinnit qanittuniittunit inissianillu ataasiakkaanit ajornanngitsumik takuneqarsinnaassapput. Inissiat ataatsimoortut illumut naatitsivimmut ataatsimoorussamut atassapput illulu naatitsivik taanna sanaartukkat tamarmik portussusaattut portutigissaaq.

Inissiarsuit najungasumik ilusaat pissutigalugit inissiat sumiiffinnut avatangiiserisanut aamma namminneq sumiiffimmik tungaanut assigiinngitsunik isikkiveqassapput. Igalaat kujammut sammisut inissiat nunaminertaat ataatsimoorussassat kujammut isikkiveqartissavaat igalaallu mikinerusut kangimut kimmullu samminerusut namminerisamik isikkiveqartitsinerupput. Inissiat ineerartaat igalaavi kujammut, kimmut kangimullu sammiveqarput tamarmillu qaamanermit nalinginnaasumit qaarmarsarneqartassallutik. Illut/sanaartukkat peqqissaartumik suliarineqassapput, taamaalilluni ullup qaamarnga sapinngisamik annerpaaq ukiup qanoq ilinera apeqqutaatinnagu qaammarsaasarniassammat. Illup qeqqa tamaat atuarlugu igalaartaqarpoq ilua qorsuusumik. Tamanna illup iluani silaannarmut iluaqutaavoq, tassami nalaatsornikkut naapitsinissamut periarfissiimmat najugaqartullu imminnut attaveqatigiissinnerullugit, igalaartarlu

Ilusilersuinermi tunngaviit pingaarnerit

128

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

taanna ”puattut” aamma atuuffeqarmat silaannarmik illup iluani ”angalaartumik” annertunerusumik pilersitsissaaq. Inini allerni atuuffiit iluarnaarniutit, saqqummersitsiviit sannaviillu ataatsimoortinneqassapput taamaalillutillu tamakku – Tuujuk tamakkerlugu masarsoqarfik sukisaarsartarfik ilanngullugu – ukioqatigiikkuutaanut assigiinngitsunut saaffiginnittuussapput pilerinartut. Sumiiffinni kikkunnit tamanit tikinneqarsinnaasuni sanaartukkat akornanni sannaveeqqat sumiiffimmi aallaluartorqarneranik oqaatiginnittuussapput. Sumiiffiup kujataa´tungaa sinerlugu niuertarfeqarfiup illoqarfiup iluanaarniarfianut attaveqassaaq sumiiffimmullu aqqusineqassalluni. Inissiarsuit qiterliata ataanut biilinut inissiisarfik inissinneqassaaq immikkullu ittumik suliarineqassaaq, taamaaliluni sinaakkutilittut ilusaa Kongevejenimut atasutut isikkoqarniassammat.

Avatangiiseq / Nukissiuut Illunik nukissiuutinik atuinikitsunik ilusilersoriaaseq illumik avatangiisit eqqarsaatigalugit tamatigoortumik sapinngisarlu tamaat nukissiuutinik atuinikitsumik pilersitsinissamut tunngavik pingaarnerpaaq atorneqarpoq. Anguniakkamik taassuminnga angunisinissamut immikkuualuttut pingaarutillit tassaapput sammiviit, atortussiat kissassutsimut tunngasut, pitsaalluinnartumik ussissaanerit, igalaat pitsaalluinnartut annikitsumik siammarterisartut (igalaat qaleriit pingasut), tamakkulu seqerngup kissaanik toqqaannartumik pissarsiarineqartartunik annertuumik iluaqutaasinnaapput. Aammattaaq nukissaq seqinisaatinit pissarsiarineqartassaaq. Tassunga ilanngullugu suliniut arlallit siunnersuutigineqarput: Seqinisaatit immikkoortukkuutaartut saviminermik amitsumik kisiannili ninngusuumik tigummisunik napatinneqartut, seqinisaatillu tamakku illoqannginnersanik qaammarsaanermut innaallagissamik tunniussissapput. Illut naatitsiviit kiassarneqarnissaannut atortussiat ikkussortarissat sumiiffinni inissinneqarsimasut qerisoortitsinaveersaartuussapput kialaartumillu issiaffiusinnaallutik. Seqinisaatit illut kujataa´tungaasa silataannut aamma ikkussuunneqassapput. Inissiat tamarmik immikkut seqinisaateqartinneqarsinnaapput, tamakkulu nukissamik qanoq annertutigisumik tigooqqaasoqarnersoq atuisoqarnersorlu nalunaarsuinissaapput. Sanaartornissaq sivikillisarniarlugu annaasaqarnerlu annikillisinniarlugu sanaartornermi atortussat ikussortarissat najukkami pissarsiarineqarsinnaasut atorneqassapput. Atortut sarfamik annikitsumik atuisut, qulliit LED-it sensorinit aqunneqartut il.il. nukissiuutinik atuineq annikillisinniarlugu atorneqartariaqarput.

Illut akornanni

Maannakkut sanaartukkat/illut

Sangujoraarnerit illut akornanni isikkiveqartitsissapput

Illut seqinermut sammitinneqassapput

Naatitsiviit naatsiiviillu iluaqutaasinnaasut ilanngunneqassapput

Avatangiisit eqqarsaatigalugit periutsit KIFFIUTISSAQ ISSUSOOQ issussusia (miss.) 500 mm

KIFFIUTISSAQ ISSUSOOQ issussusia (miss.) 300 mm SILAANNARMIK ISAATITSINEQ UDSUGNING

SEQERNUP QINNGORNERINIK TIGOORAASSUTIT

NATEQ KISSARTOQ SILAANNARMIK ANIATITSINEQ IGALAAT QALERIIAARTUT ATUINIKITSUNNGORTITSISUT NATEQ KISSARTOQ SILAANNARMIK ANIATITSINEQ SILAANNARMIK ISAATITSINEQ

NATEQ KISSARTOQ

KISSARTULIUUT

SILAANNARISSARFIK KISSAMIK ATUEQQIISARTOQ

129

KUNNGEQARFIK

130

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

131

KUNNGEQARFIK

132

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

133

KUNNGEQARFIK

05 07 06

02 06

05 03

Tunngaviusumik pilersaarut 01

134

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

01 02 03 04 05 06 07

Inuussutissarsiut Sullissineq Biilinut inissiisarfik Saqqummersitsivik / studia Eqqakkat Sannavik Isaariaq

03 07

06 04

05 04

05 03

03 03

03 04

05 02

04 03

02 05

02 03 05

03 03

01 02

Inissiamut nalinginnaasumut pilersaarut 03

05 03

03 02

01 02 03 04 05 06 07

Igalaamerngup iluani issoq qorsuusoq Ini/isersimaartarfik Sinittarfik Uffarfik Igaffik Tummeqqat (ikuallassinnanngitsut) Elevartorimut aqqut

135

KUNNGEQARFIK

Silataa kujalleq nalinginnaasoq: Blok 3

Avannaatungaata silataa nalinginnaasoq: Blok 3

Silataa kangilleq nalinginnaasoq: Blok 3

Kitaatungaata silataa nalinginnaasoq: Blok 3

136

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

137

KUNNGEQARFIK Inissiat assigiinngitsut

01 inissiat marlunnik initallit

02 inissiat pingasunik initallit

03 inissiat sisamanik initallit

04 inissiat sisamanik initallit 138

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Sumiiffiup tukimut titarnera.

139

ILAQUTARIIT ILLUAT

Ilaqutariit Illuat Pilersaarusiaq tassaavoq Nuummi Tuujummi ilaqutariit illuat. Illumi meeraq qitiutillugu arnat ilaqutariillu ikiortariaqartut ikiorneqarnissamik neqeroorfigineqartassapput. Ilaqutariit illuanni angajoqqaat meeqqaminnik tapersersuineranni ikiuuttoqartassaaq aammattaarli illu sulisut najugaqartullu ikioqatigiiffigisassavaat. Ilaqutariit illuat inuiaqatigiinni inuiaqatigiinnguatut ittut illugissavaat.

Illup Atuuffia Tuujummi Ilaqutariit Illuat ajornartorsiutip, meeqqanik sumiginnaaneq, ilisimaneqarnerulernissaanut illoqarfimmi ersarissuussaaq. Illumi suliassaq pingaarneq tassaassaaq ilaqutariit anaanallu illumeereernermik kingorna sumiluunniit najugaqaraluarunik imminnut ikiorsinnaalerlutik nammineerlutik inuuneqalernissaat. Illu tikikkuminartuussaaq, pulaarfiginissaa ajornanngitsuulluni, illu toqqissisimanartumik akuersaarfiusutullu misigiffiusoq tamannali ilutigalugu illersuisuusoq ninngusoorlu.

Illup titartarneqarnerani isuma Inuttut attaveqaatit pitsaasut inuppassuarnut inuiaqatigiinnut uteqqinnissamut aqqutaasinnaapput taamaattumillu illumi ”najoqqutarineqartut pingaarnerit” tassaassapput isumaginninnermut tunngasut, naapittarfiillu arlallit atuuffinnut arlalinnut atassuteqartut. Ulluinnarni atuuffiit soorlu igaffik, pinnguartarfiit isersimaartarfiillu illumi pingaarnersaassapput. Tamakku saniatigut illu silap sunniutaanut illersugaassaaq. Taamaattumik illup saneqarnerani atortussiat immikkuualuttut ussissuussapput avannamullu sammisuullutik. Illup silataani illoqannginnersat anorimut aamma kujasimmik sialummut/ nittaallanut oqquisumiissapput. Kujammut illu ammasuussaaq seqerngullu qinnguai illup sioraani avatangiisinut qorsuusunut qinngorsimasassapput. Illu aamma nukissiuutit avatangiisinut navianaataanngitsut eqqarsaatigalugit eqqarsaatigilluagaassaaq. Ungasianit kiassarnermut attaveqarnermi saniatigut Ilaqutariinnut Illu seqinisaatinik kiassarluni imminut pilersortuussaaq seqinisaatillu imermik kissaasassapput. Aqutsinermut atortoq atorlugu illumi silataanilu silami nukissiuutinik atuinerit aqunneqassapput.

140

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Aallartinnermik ilinniarneq

141

ILAQUTARIIT ILLUAT

nyttehager

skur og mekkerom

Illut qulaaniit isigalugit B

Illut illoqarfimmi inissisimaffiat

Tunngaviusumik pilersaarut

INUIT EQQARSAATIGALUGITA

Illup eqqaani nunaminertat silamut naleqqussarniarlugit illup tunngaviusumik ilusaa talertut ilusiligaavoq, anoraanerusartunut assiisoq ammanersaali ullaakkut unnukkullu seqinnerfigineqarsinnaasoq.

142

Illu sanaartukkanut annikinnerusunut agguataagaavoq. Taamaalilluni illu pisortat suliffeqarferujussuattut isikkoqarani illuaqqanilli arlalinnik katitigaasutut isikkoqarluni. Taamaalilluni pilersaarusiaq inuppalaarnerulerpoq.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

”Illuararpassuarni” imminnut atasunik ineqassaaq ataatsimoortarfimmik. Ataatsimoorussat soorlu igaffiit, ataatsimiittarfiit, isersimaartarfiit pinnguartarfiillu tamakkununnga inissinneqassapput. Atuuffik taanna pilersaarusiami isumaginniffittut ittutut atorneqassaaq atuuffinnillu ataatsimoortitsisuussalluni.

”Illuaqqat” qaavi kujammut/kujammut kimmut sammissapput. Qaliat qaavi igalaaqassapput seqinisaateqarlutillu, seqinisaatit seqerngup qinnguaanik tigooqqaasuussapput illullu iluanut ingerlateqqittarlugit. Qaammaqqutitut nukissiuutitullu.

KISSE

, 0182 Oslo

TITARTAGAQ AA 1:400

TITARTAGAQ BB 1:400

TEGNINGSNUMMER: XXXX XXXX TEGNING: KONTROLL: GODK.:

HMA Tlf Tlf Tlf Tlf

xxxx xxxx 9518 8215 xxxx xxxx xxxx xxxx

ILLUP SILATAI 1:400

143

ILAQUTARIIT ILLUAT

144

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

145

ILAQUTARIIT ILLUAT 1. INIT ALLIIT PILERSAARUT 1:400

UNITSITSINANI SULLISSIVIK 1. Ataatsimiittarfik 2. Ataatsimiittarfik 3. Allaffik 4. Allaffik 5. Atisaasivik 6. Perusuersartarfik + Sulisunut perusuersartarfik 7. Igaffik

19 14

MEERAAQQANUT IMMIKKOORTORTAQ 8. Immikkoortortami pisortap allaffia 9. Ini ataatsimoortarfik 10. Sulisunut perusuersartarfik 11. Teknikkimut atortuusivik 12. Eqqaavik 13. Atisaasivik 14. Aneerussivinnut inaalitsivik 15. Perusuersartarfik 16. Erruivik 17. Peqqumaasivik / Inaalitsivik 18. Ini ataatsimoortarfik / ini pinnguartarfik 19. Atuakkanik atorniartarfik 20. Igaffik 21. Meeqqanut illunnguusiaq ”isertortoq” 22. Nunaminertaq pinnguarfiusinnaasoq / nunaminertaq sanaartugartaqanngitsoq 23. Perusuersartarfik

11 10

17 16

18 21

22 24

25 1 2 7 3

ILAQUTARIINNUT IMMIKKOORTORTAQ 24. Igaffik peqqumaasivittalik 25. Ini ataatsimoortarfik / Atuakkanik atorniartarfik 26. Inissiat marluk + ini ataatsimoortarfik ataaseq 27. Inissiat marluk + ini ataatsimoortarfik ataaseq 28. Inissiat marluk + ini ataatsimoortarfik ataaseq

27 28

146

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

2. INIT ALLIIT PILERSAARUT 1:400

UNITSITSINANI SULLISSIVI 1. Ataatsimiittarfik 2. Ataatsimiittarfik 3. Allaffik 4. Allaffik 5. Atisaasivik 6. Perusuersartarfik + Sulisunut perusuersartarfik 7. Ini ataatsimoortarfik / ini sammisassaqartitsivik

12 13

11 10

MEERAAQQANUT IMMIKKOORTORTAQ

19 21

8. Nukinginnartunik tigooqqaavik 9. Ini ataatsimoortarfik 10. Meeqqanut ineeraq 11. Pigaartup inaa 12. Peqqumaasivik 13. Uffarfik 14. Meeqqanut marlunnut ineeraq 15. (Ammut ammaannartoq) 16. Sammisassaqartitsivik 17. Atuakkanik atorniartarfimmi iikkami qarajarluusanngorlugu siniffiaq 18. Meeqqanut ”isertortumik” illunnguusiaq 19. Sammisassaqartitsivik 20. Perusuersartarfik

22 23 24

1 2

25 7

ILAQUTARIINNUT IMMIKKOORTORTAQ 21. Allaffik 22. Allaffik 23. Ataatsimoortarfik 24. Teknikkikkut nakkutilliivik 25. Nakkutilliivik 26. Inissiat + ini ataatsimoortarfik ataaseq 27. Inissiat marluk + ini ataatsimoortarfik ataaseq, 28. Inissiat marluk + ini ataatsimoortarfik ataaseq

27 28 A

147

ILAQUTARIIT ILLUAT NAKORSARTITTARFIK

3. INIT ALLIIT PILERSAARUT 1:400

1. Ataatsimiittarfik 2. Ataatsimiittarfik 3. Allaffik 4. Allaffik 5. Atisaasivik 6. Perusuersartarfik + Sulisunut perusuersartarfik 7. Igaffik

12 13

MEERAAQQANUT IMMIKKOORTORTAQ

11 15

8. Pigaartoq 9. Pinnguartarfik/Ataatsimoortarfik 10. Meeqqamut ineeraq 11. Meeqqamut ineeraq 12. Uffarfik 13. Peqqumaasivik 14. Meeqqamut ineeraq 15. Aneerasaartarfik

1 2 7 3

148

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

NUKISSIUUTIT AVATANGIISINUT NAVIANAATAANNGIT 1:100

1. Igalaat saqqaartamiittut 2. Seqerngup kissaa 3. Igalaat oqorsarluakkat / nukinnik atuilluartut 4. Qilaat iikkallu oqorsarluakkat 5. Silaannarissarfik kiassaatitalik 6. Varmegenvinding af gr책vand 7. Imeq kissartoq 8. Aqutsissut 9. Ungasianit kiassarneq 10. Seqinisaatit 11. Varmeveksler/Lagring

5 10

8 6

149

ILAQUTARIIT ILLUAT

150

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

151

152

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Oqaloqatigeeqqinneq

153

ILLOQARFIMMUT QANITTUMUT SANASOQARLI Ukiuni makkunani Nuummi sanaartortoqaqaaq, patsisissaqarluarporlu – illoqarfimmi inissiat amigaataapput. Sanaartukkani nutaani arlalissuit pisortanit aningaasalersugaammata Nuummi inissialiornerup ataqatigiissaarnissaannik Kommuneqarfik Sermersooq aamma Namminersorlutik Oqartussat ataatsimoorullugu kissaateqarlutillu pisariaqartitaqarput. Inissiaqarnermi inerikkiartortitsinissamut periusissamik pingaarnerusumik, ukiuni makkunani illoqarfiup alliartornerujussuanik periuserisatut sakkutut aqqutissiuisinnaasumik pisariaqartitsisoqarpoq, taamaalilluni politikkikkut anguniakkat sapinngisamik amerlanerpaat piviusunngortinneqarsinnaalerlutik. Sakkuussaaq apeqqutilliisoq: Illoqarfiguna qanoq ittoq najugaqarfigissallugu kissaatigigipput? Tulliatullu aaqqiissutissanik eqqortunik tikkuaassalluni. Tamattami illoqarfiup inerikkiartornerata peqqillunilu oqimaaqatigiilluartup isumannaarusupparput, nalinginnarnik mianersuussanik innuttaasullu ataasiakkaat inuunerissaarnissaat tunaartaralugit. Taamaattumik Nuup illoqarfianut inissiat inerikkiartortinnissaannut periusissatut iliuusissaq oqaasertalersortariaqarparput – assersuutigalugu Nuup illoqarfianut inissiani inerikkiartortitsinissamut periusissatut taallugu – inissiat 1001-it pissarsiariniarnerannik. Suliaq tamanna kommunip pilersaarutaanik iluarsaassinissamut takkuttussamut siuttuusutut takuneqarsinnaavoq, ilaatigullu inissaqarfiusumut, inoqatigiinnermi aningaasaqarnermut inissianilu inoqatigi-

innermut isumaliuutinik imaqartariaqarluni – suliniut naggataatigut kikkunnut tamanut iluaqutaasussaq. Ullumikkut pingaarnerutitatut inigisanik inerikkiartortitsinermut atasunik sakkoqarpoq pingaarnernik marlunnik; 2005-2014-imut Kommunip pilersaarutaa aamma Sanaartorfigissaanermut immikkoortumut pilersaarut. Pissutsinik arlalinnik 2005-2014-imut Kommunip pilersaarutaani aammalu Sanaartorfigissaanermut immikkoortumut pilersaarummi najoqqutassialiugaanngitsunik allannguinerit tunuliaqutaralugit inissiani inerikkiartortitsinissamut periusissamik pisariaqartitsineq pinngorsimavoq. Pilersaarutit taaneqartut maannakkut ilutsimittut pingaarnertut inissiani inerikkiartortitsinermut aqutsissutitut sakkorissallugit naammanngillat. Aammalu sutigulluunniit Tuujummut Blok P-mullu pilersaarutini ilanngussorneqarsinnaanngillat. Tassunga atatillugu apeqqutit tunngaviliisut politikkikkut akissuteqarfigitinniartariaqartut tassaapput illoqarfik Qinngutsinni inerikkiartuinnartissanersoq imaluunniit ullumikkut pissutsit isumaliuutinik nutaanik nassataqartitsissanersut. Paasiuminarsarlugu: alliartortitsineq imaluunniit eqimattunngortitsineq? Tamatumuuna oqallinneq ammarparput, Nuullu kikkunnut tamanut inissaqartutut misikkarissutut illoqarfittut suaarutigalugu. Tamanna eqqaamallugu periusissamik uani siunenrsuuteqarpugut taasatsinnik ”illoqarfimmut qanittumut sanasoqarli”.

“Nuuk nuummiullu sumukassappat?”

154

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Eqimattuunerit sorpassuusinnaapput … Ammanerit immikkut toqqakkat sanaartukkanik nutaanik immersuinissamik aammalu sanaartugaareersunut toqqakkanut ilaartuinissamik isummanik periusissaq imaqarpoq. Taamaattumik illoqarfimmi qanittuni immikkoortortani sanaartorfigeriikkani periuseq “Illoqarfimmut qanittumut sanasoqarli”-tut ittoq eqimattunerusumik nassataqarpoq. Suliniummi tassani suliniutini ilaqutariit qanilaassutsip aammalu m2-it najugaqartullu annertussusaasa allineqarnerinut, silaannaqassutsilli ataqatigiissutsillu nukittorsarnerinut immikkut ittumik takussutissaapput. Inuttut issutsimut eqimattunngorneq savituussuserlu ingerlaqatigiissinnaapput. Illut eqqaanni avatangiisit aammalu illut najoqqutarisaminnut qanoq isumagineqarnissaat pingaartuupput. Matuersaataassapput illoqarfimmi inissaqassutsit illoqarfiullu ilai + sanaartukkani isikkivik/ilisimaligaq. Aqutsissutit eqqortut aammalu naliliinermi najoqqutassat suussusersilluakkat atorlugit illoqarfik taamatut ittoq piffissap ingerlanerani inerikkiartortinneqarsinnaavoq. Illoqarfik tamaani najugalinnut sunniuteqartoq – meeqqanut, inuusuttunut, ilaqutariinnut, utoqqarnut innarluutilinnullu – tunngavigisat illoqarfimmi nunanut tamalaanut kajungernassusaanik aamma tapersersuisussat.

Eqimatsiteriffiusinnaasut

Inissiat 1001-it pissarsiariniarneq

Immikkoortortat suliaqarfissat

Sanaartorfiunngitsut aqquteeqqallu

500 m

12.000 m2 + 100 %

8000 m2 + 100 %

1.500 m2 +5%

1.800 m2 + 10 %

7.000 m2 + 20 %

4.000 m2 + 50 %

2.000 m2 + 10 %

3.800 m2 + 20 %

1.800 m2 + 20 %

2.600 m2 + 30 %

155

ILLOQARFIMMUT QANITTUMUT SANASOQARLI

2011

2050

inissiat 6.350 inissiat 6.350

boliger boliger

24.000 24.000 20.000 20.000

2050 2050

0 0 .0 16 00 .0

kvadratmeterii kvadratmeterii boligM2 boligM2

boliger boliger

Inui Inui Indbyggere Indbyggere 28.000 28.000

inissiap 485.000 inissiap 485.000

inissiat 11.700 inissiat 11.700

12.000 12.000

20112011

8.0008.000

27.000 InuiInui 27.000

4.0004.000

= =

2,52,5 person pr. bolig person pr. bolig

inissiamut ataatsimut inuitinuit inissiamut ataatsimut

Nuummi 2011-mi inuit 16.000-t najugaqarput. Inissiat 6.350-it 485.000 m2-it inulaarlugit annertutigisumi inissisimapput. Taakku inissiami ataatsimi inuit 2,5it naligivai.

156

inissiap 988.000 inissiap 988.000

kvadratmeterii kvadratmeterii boligM2 boligM2

16.000 16.000

Indbyggere Indbyggere

1990 1990 20002000 2010 2010 2020 2020 2030 2030 2040 2040 2050 2050 År År

16.000 InuiInui 16.000

Indbyggere Indbyggere

Nuummi piffissami 1990-2011 inuit 1990imi 12.217-iniit 2011-mi 16.000-inut amerleriarsimapput. Ukiut 20-t ingerlaneranni 30 %-it.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

16.000 InuiInui 16.000

Indbyggere Indbyggere

Taamatut qaffariaateqarneq aamma inuussutissarsiutinik ineriartortitsinissamik naatsorsuutigineqartut, najoqqutarineqartunik immikkoortunut annikitsukkuutaanut pilersaarusiariumaagassat tunngavigalugit aamma illoqarfiup kajungernartuunera siumut allaavigigaanni 2050-imi Nuummi innuttaasut 27.000it pallissinnaavaat – atugassarititaasut eqqortut pigineqartuuppata.

= =

2,32,3 person pr. bolig person pr. bolig

Inissiami ataatsimi inuit 2,3-t inissiamiinnissaat anguniagaavoq, inissiallu 900-t taarserneqarnissaat siunertarineqarpat (Blok 1-10 aamma Qapiarfiusaaq) taakku inissiat nutaat 6200-t missaanniittut naligissavaat. Tassalu inissiat katillugit 11.700-t missaanniittut. Inissiamut ataatsimut angissuseq agguaqatigiissillugu annertunerusoq naatsorsuutigigaanni 80 m2, taakkulu katikkaanni 88.000 m2-itut annertussusilimmissapput – ullumikkumut sanilliullugu marloriaammik!

? 1

1. Illoqarfik allanngoriartoreerpoq – matumani pingaarnertut illoqarfimmi inerikkiartortitsinissamut periuseq, “Illoqarfimmut qanittumut sanasoqarli” siunnersuutigaarput. Tassaavoq Blok P-p Tuujuullu allanngornerisa nassatarisinnaasaanik nuutsertitaanertut atugarilikkamik misiginnittumik qanillisarnermut tunngasoq. Tamakkiisutut pilersaarummi sanaartukkat ingerlannissaannut siunnersuut immikkoortortap iluani najugallit uniuitsumik nutsertittarsinnaanerinik periarfissiivoq. Taamaattorli Nuup illoqarfiata qeqqata iluani najugallit nutsertitaanerinik tamanik tunngavigisaq taanna isumaginnissinnaanngilaq, illoqarfimmullu qanittumi inissiat allat ilanngunneqartittariaqassapput. Ungasinnerusumut illut taartaasussat tullinnguullutik isatiertussanngortunut assinguppata tulluassanngilaq – soorlu blokkit 1-10. Namminersorlutik Oqartussat illoqarfimmut qanittumi inissiaatai tassaapput Blok 1-10 aamma Radiup Qaqqaaniittut., taamaattumillu maannakkut piumasaqaammik naammassinninnissamut Namminersorlutik Oqartussat isumaginnissinnaanngillat. Ullumikkut tamanna aamma kommunimut atuuppoq.

Eqimattunngorsaaneq taarsiisoqarneratigut ilanngussuisoqarneratigullu pisinnaavoq. Isaterineq sioqqullugu illoqarfimmut qanittumi sanasoqarpat illoqarfiup ilaasa ataasiakkaat iluini najugallit nutsertitertarnissaannut periarfissiisoqassaaq. Annikinnerusumik angallattoqarneranik attaveqarfioreersullu pitsaanerusumik atorneqarneranik nassataqartitsisinnaavoq. Illoqarfimmi avatangiisinik aallaaveqartumik nakkutiginnittumillu eqimattunngorsaanermik pilersitsiniarneq illoqarfimmi avatangiisit sinnikuinnannginnissaannik isumaqarpoq – avatangiisit pilersitaapput. M2-passuit anersaartorfissiallu ingerlaqatigiisinneqarsinnaapput. Ataqatigiissuseq pinngortitamullu attaveqarneq matuersaataavoq – aamma qitiusoqarfinni. Iluatsissappat tamakku tamarmik illoqarfimmut tunngatigut allannguinermik peqqinnarnerusumik nassataqassapput – siunissami allannguutissanut illoqarfi piareersimallunilu ilanngussuisinnaassaaq.

“Illoqarfimmut qanittumut sanasoqarli”-mut siunertaq tassaavoq illoqarfiup ilaani ataqatigiittunik arlalinnik, tamarmik immikkut imminnik attassisinnaasunik angusaqarniarneq. Nunatap nutaap ilanngunnissaa pinnagu illoqarfiup ilaani assigiinngitsuni pitsaassutsinik eqimattuiniarlunilu nukittorsaasoqarniarpoq. Qitiusoqarfinni illoqarfinngorsaanerunermik isumaqarpoq. Inissiatut illunik mikinerusunik arlaqarnerusunik, eqimannerusunilli aamma illoqarfimmut qanittuni illoqarfiusumi periarfissanik neqerooruteqarnikkut inuit akornanni naapitsinissamut periarfissat nukittorsassapput. Illoqarfigisami inuunissamut periarfissarissaarnerulissaaq. Immikkoortoqatigiit arlallit, mikisukkaartulli eqaallisaanermik isumaqarput, aammalu illut atuuffiillu pisariaqartitaasut naapertorlugit allanngortinneqarsinnaallutik. 157

NUUK NUKIUP INGERLAARNERA

Kommunip qorsuttut ilisarnaatilittut nukittuutut ilisimaneqarnissani kissaatigaa, avatangiisillu pitsanngorsarniarlugit suliami siuttoorusulluni. Taamaattumik illoqarfiup pilersaarusiorneratigut nukissap atorluarnerunissaanik pilersaarusiornermut sanaartornermullu kommunip peqataaqataanissani kissaatigaa.

with the best technology available” (”Inuiaqatigiinnit aniatitat annikillisarniarpavut. Illut iluarsaanniarpavut teknologiilu pitsaanerpaaq atorlugu nutaanik illuliorniarpugut.”).

Tamanna Namminersorlutik Oqartussat anguniagaannut assinguvoq – Naalakkersuisut siulittaasut Kuupik Kleist 2009mi Københavnimi COP 15-imi ataatsimiinnermi ima oqarpoq: ”We are going to reduce the emissions from the civil society. We will be restoring houses and we will build new houses

Nunap ilaani nukimmik pilersuinermut atuinermullu siunissami annertunerusunik piumasaqartoqalerlunilu piumasaqaateqartoqalissaaq, nukissamillu atuinermi sipaarutinik, atuilluarnerulernernik, kiisalu najugaqarfiusumi nukissaqarfinnik tikinneqarsinnaasanik tamanik atuinissamik, taamaalillunilu

Illoqarfittut pingaarnertut nammataqarsinnaasutut siuarsartutut inerikkiartornissamut Nuup periarfissaa nukissamik minguitsumik tikinneqarsinnaasumik annertunerusumik atugaqarsinnaanermik tunngaveqarpoq.

sunniuteqarluartumik nukissamik atugaqarnermik Nuup periarfissat pisariaqartuunerilu sianigisariaqarpai. Taamaattumik suliniummi tassani anguniakkani pingaarneq marloqiusaavoq: pisariaqanngitsumik CO2-p aniatinneranut nunarsuaq tamakkerluni iliuuserisamut kommune nunalu ilaatigut peqataarusupput, ilaatigut illoqarfiup ineriartorfigisinnaasai ajalusoortiinnarniarnagit sapinngisamik nukissamik tikinneqarsinnaasumik isumannaarisoqassaaq. Taamaattumik sapinngisamik annertunerpaamik nukissamik minguitsumik sillimmatissatut atugarisinnaasaq qanoq periarfissaanera qanorlu ililluni isumannaarsinnaanera qitisutut apeqqutaalerpoq.

9,5 % 6,6 % Lys og kraft i byerne

33,4 % Opvarmning i byerne

ITTOQQORTOORMIIT

UUMMANNAQ QEQETARSUAQ

16 %

1% Uoplyst

Transport

4% Engros- og detailhandel

23 % Husholdninger

7% Privat og offentlig service

AASIAAT KANGAATSIAQ

QASIGIANNGUIT

SISIMIUT MANIITSOQ

NUUK

CO2 CO2

BEFOLKNINGSTAL <1000 TASIILAQ

1000-1500

M DI MAR ST RIB TER UT INE IO Q N ILLOQARFIUP ILAA BYDEL

2000-2500 3000-3500

PAAMIUT

2010 kilde: Grønlands statistik 2010

ILULISSAT

SIA

El og opvarmning i bygderne

ILLOQARFIK BY

UPERNAVIK

3,8 %

Fiskeri og fangst

26,3 %

kilde: Strategi- og handlingsplan for Energiområdet 2008-2015

2003

Transport

SANAARTUGAQ BYGNING

QAANAAQ

14,4 %

Nukissamik atuineq Energiforbrug

Drift af Narsasuaq og Kangerlussuaq

Tab

6,1 %

20 %

NARSAQ NANORTALIK QAQORTOQ

5000-6000 >15000 VANDKRAFTVÆRK

Konverteringssektor

30 %

Produktionserhverv

Nuna tamakkerlugu 2003-mi nukissamik tamakkiisumik atuinermi inissiaatit 40%-inik atugaqartuupput. Nuna tamakkerlugu 2010mi CO2-mik aniatitani tamakkiisuni angerlarsimaffinneersoq 23%-iuvoq.

158

Nunatsinni nukissamik tunisassiornerup 70%-ia nunami erngup nukissiorfinnit tallimaneersunit pivoq.

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Nuummi nukissamik ingerlataqarfik imminut attuumaneruvoq. Illu, illoqarfimmi immikkoortut illoqarfillu tamarmik akuupput, ataasiakkaallu tamarmik nukissaqarfimmut tamarmiusumut pingaaruteqarlutik.

Taamaattumik nukissamik qanoq atugaqarnerput aammalu Nuup qanoq nukissamik pilersornera pingaaruteqarput. Illoqarfittut pingaarnertut nammataqarsinnaasutut siuarsartutut inerikkiartornissamut Nuup periarfissaa nukissamik minguitsumik tikinneqarsinnaasumik annertunerusumik atugaqarsinnaanermik tunngaveqarpoq.

Illoqarfiup ilaa qorsuk ”We are going to reduce the emissions from the civil society. We will be restoring houses and we will build new houses with the best technology available”. Kuupik Kleist til COP 15 i København , 2009

Oqaatsit ataasiakkaat: Ikuallaavik Uulia Imeq atorlugu nukissiorﬁk Sulifﬁssuaq Inissianik kiassaaneq Qaamaneq nukillu Ukioq Aasaq Maangaannartitsineq Sunniutaasoq Ukioq

2011

7 MW

Qaamaneq nukillu Lys og kraft

Små ord: Forbrænding 10 MW Olie Suliffissuaq Industri Vandkraft Industri Boligopvarmning Lys og kraft Vinter Sommer 49 MW Inissianik Spildeffekt kiassaaneq Tilgængelig effekt Boligopvarmning År

2050 ? MW

Suliffissuaq Industri

Ukioq Vinter

45 MW

Aasaq Sommer

75-80 MW

Inissianik kiassaaneq Boligopvarmning

Imeq atorlugu nukissiorfik Vandkraft

Maangaannartitsineq energitab

53 MW

Imeq atorlugu nukissiorfik Vandkraft

8 MW

6 MW

Ikuallaavik Forbrænding

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani innaallagissiorfiup ukioq kaajallallugu 45 MW nukissiarisarpaa – Nuummi pisariaqartinneqartup atorneqartartullu 70 %-ingajaa. Issittumiinnerput pissutigalugu kiassarnermut nukissiortoqarnerusarpoq. Nukissiuutip Nuummi ataatsimut atorneqartartup annersaa illoqarfiup inissiaasa kiassarneqarnerinut atorneqartarpoq - 75 %-it missaat. Nukissatsiarsuarli nukissiorfimmiit atuisumut ingerlaartinneqarnerani maangaannartinneqartarpoq.

80 60

Kiassaateqarfimmiit kiassarneq Fjernvarme

Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniit nukissiuummik minguitsumik pilersorneqarnissaq ullumikkut nalorninarsereerpoq – imeq atorlugu nukissiorfiup ukiuunerani immikkut pisoqartillugu sililmmatigisartagaa annikitsuinnaavoq. Immikkut atuisoqartillugu toqqorsivia aallartinneqartarpoq kiassaatillu uuliatortut atorneqalerlutik. Pissutaasut ilagivaat sanaartukkap qanoq pitsaassuseqarnera mannalu tikillugu nukissiuummik nukissiornermi, siammarterinermi atuinermilu atorluaanissamik eqqumafiginnittoqarsimannginnera.

5 4 20 1 4

Uulia Olie

ca. 10 %

TILGÆNGELIG EFFEKT TOTAL

? MW

45 MW

Kiassaateqarfimmiit kiassarneq Fjernvarme

14 MW

Qaamaneq nukillu Lys og kraft

15 MW Uulia Olie

Maangaannartitsineq energitab

Nukissiorfiit suliniutit assigiinngitsut ingerlaavartumik suliarivai, taakku ilai sapinngisamik nukissiutinik pilersuinermi annikinnerpaamik CO2-mik aniatitsinissamik qulakkeerisussaapput – annerusumik kiassaateqarfiup pitsaanerusumik atorneqarnera aqqutigalugu. Nukissiorfinniit kiassaateqarfinnik manna tikillugu salliutitsinnginneq pissuteqarpoq kiassaateqarfinnik sanaartornermi annertuumik aningaasartuuteqarneq, kommunip ikuallaavimmik piginnittuunera, innaallagissiorfiup annertusarneqarnera taamaaliornikkut nukissiuutit ataavartut akikinnerusumillu pissarsiarineqarsinnaanerat kiisalu nukissiornerup annerusumik eqqumaffigineqarnera pitsaanerusumik atorluaanissaq tunulliullugu.

50 40 30 20

Middelforbrug

r af nge s Afhæ siorﬁit is Nuk r... e n pla

10 2010

2020

2030

2040

2050

ÅR

Ajornartorsiuteqartuassaarli: Ukioq 2050-imi inissiat nutaat 5400-it sananeqarnissaat eqqarsaatigalugit (illuliornermi malittarisassat atuuttut malillugit sananeqartunik) naatsorsuutigineqartariaqarpoq ullumikkumut sanilliullugu 26-30 MW-imik atuinerulernissaq – inissianik kiassaanerinnarmut. Minguitsumik nukissiuummik pilersorneqartuarsinnaaneq ukiut qaangiuppata pisinnaajunnaassaaq. Tamatuma kingunerissavaa MW-it annertuneruleriartortumik toqqorsivimmit uuliatortumit pisariaqalernissaat. Tamanna avatangiisimut imaluunniit siunertanut allanut nukissaqartitsiniarnermut pitsaasuunngilaq. 159

R M E

SIAMMARTERINEQ FJ E

UT IO

R N N

V A

NUUK NUKIUP INGERLAARNERA Nukissamik minguitsumik inissiat 10.800-t pilersugaassappata

ST RI B

Kiassaateqarfimmiit kiassarneq Illoqarfimmi kiassaateqarfiit 3-t ataatsimoortinneqarnerisigut kiammik annaasaq annikinnerulersinneqarsinnaavoq atorluarneqarsinnaalerlunilu.

Nuummi nukissamik ingerlataqarfiup qanoq kaaviiaarfittut ataatsimoortutut iluseqarnera diagrammip takutippaa. Nukissmaik pilersuineq aamma nukissamik atugaqarneq immikkoortinneqarput, ingerlataqarfimmilu ataasiakkaani iliuuserisinnaasanit pissarsiarisinnaasutut sunniutaasuni iluanaarutaasinnaasut takutippai. Iliuuserisassanut sanaartuinermut aningaasartuutit ilanngunneqarput.

Ekstra effekt ved sammenkobling af fjernvarmenettet

Ukiup qanoq ilinera malillugu sillimmasersorneq

SIAMMARTER DISTRIBUTIO

ST RI B

SÆ S UT O

R IN

Nunap kissarnera 1-2 km-imik qilleraluni imeq kissartoq atorlugu maqinneqartarpoq kiassaateqarfiullu ernga kissartunngorlugu uunnattarlugu kissartuliuut kissartumillu maqitsissut atorlugit. Tamatuma kingorna imeq nillusagaq nunap iluanut maqinneqartarpoq. Aasaanerani kissartup sinnera taamaaliornikkut katersorneqarsinnaavoq ukiumilu akisuumik kiassartarneq taarsersinnaalllugu.

PIL FO

Ekstra effekt ved 1000 M3 lager

ON TI

Ekstra effekt

PILERSUINEQ FORSYNING

TI UK

G R

D N Æ ON

B R

Kalaallit Nunaanni nukissiuutit ataavartut allatullu ittut eqqarsaatigalugit misilittagassat suli pisariaqartinneqarput.

Atorneqarsinnaasut allat

Ikuallaavioreersumit kissaq pilersinneqartoq pitsaanerusumik atorluarneqarsinnaavoq. Ikuallaaviup pitsanngorsarneqarneratigut ikuallaaviup artukkerneqarnera annikillisinneqarsinnaavoq ikuallaavillu uuliatortumik kissaliortariaarutissalluni.

Ikuallaavik

Ekstra effekt ved 1 ekstra turbine i Buksefjorden

Nuummi imikoorut kuuffissuartigut 18-itigut imaanut toqqaannartumik kuutsinneqarpoq. Biogassiliornermut aningaasaliisinnaanerup piviusorsiortuunera misissorneqartariaqarpoq, biogassiliornermilu qanoq annertutigisumik pissarsisoqarsinnaanera naatsorsorneqartariaqarluni.

Gassiliorneq

Innaallagissamik kiassaateqarnerulernerup kin gunerivaa Utoqqarmiut Kangerluarsunnganiit turbinit pingasut atorlugit innaallagissiorneq ukiuunerani atorneqarnerpaaffiatigut artukkerneqartarnera. Turbinit sisammernissaat / imeq atorlugu nutaamik nukissiorfik periarfissatuaavoq.

Imeq

ILLOQARFIK

Ekstra effekt ved optimeret udnyttelse af affaldsforbrænding

Ekstra effekt ved udnyttelse af organiske affaldsressourcer

PIL FO

160

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

O V ER GI E FO R RB I RU N G M ER ET

R EN TI

FO RB RU G GI

Nutaamik sanaartorneq iluarsaanerlu

TI M ER ET

SANAARTUGAQ

Ekstra effekt 5400 nye boliger

1. Højisoleret glas 2. Højisoleret facader og tag 3. Automatisk styresystem 4. Solvendte facader 5. Direkte solvarme

1. Højisoleret glas 2. Højisoleret facader og tag 3. Automatisk styresystem

DU KT IO

O G ER

R EN

Y G

G RO

DU KT IO

V ER N IN

RINEQ ON

FORBRUG

LERSUINEQ ORSYNING

Ekstra effekt 5400 eksisterende boliger

1. Ventilation med varmegenvinding 2. Varmegenvinding af gråt vand 3. Fjeldvarme 4. Solpaneler med lagring 5. Varmepumpe/vandtank

2. Varmegenvinding af gråt vand 3. Solpaneler med lagring 4. Varmepumpe/vandtank

Kiassaateqarfik Fjernvarmenet

Innaallagissiorfik Elværk

Innaallagissap aqqutaa Elnet

Kuuffiup aniaffia Kloakudløb

Imeq atorlugu nukissiorfik Vandkraftværk

NUKISSIUUT ATORUMINARNERUSOQ? ENERGI

NUKISSAQ

Kiassaateqarfik Varmeværk

Nukissiuummik pisariaqartitsineq inissianiit ataasiakkaaniit pisarpoq. Pilersaarusiorneq pillugu inatsisip atuuttup atulersinneqarneratigut siunissami nukissiuutit eqqortut atorlugit sanaartornissanut nunaminertamik inniminniisoqarsinnaalissaaq, aamma Illuliortaaseq pillugu malittarsiassat BR 06-ip nutarterneqarneratigut nukissiuutinut tunngasut sukateriffigineqarumaarnerat naatsorsuutigineqassaaq. Illup sammivia, seqinermut aamma oqquartamiinnera illullu nammineq sannaa ilusaalu matumani imminnut ataqatigiipput. Sanaartukkap qanoq ittuunissaa pillugu iliuuseqarnikkut inissiat ataasiakkaat naleqarnerulersinneqarsinnaapput – taamaalillunilu innuttaasunut ataasiakkaanut aamma iluaqutaalluni.

IT D AT

60 Tilgængelig effekt Spidslast

50 40

Gennemsnitslast

30 20 10 2050

ÅR

læ

O A RG K aff ilde F A al so F ds rt A N su ere I gs t L an D S

ILLOQARFIUP ILAA

ild ev an

lin

SP nd IL

D a

EV o

Ekstra effekt ved 10.800 boliger i Nuuk

LERSUINEQ ORSYNING

MERE TILGÆNGELIG ENERGI?

FF AL

LERSUINEQ ORSYNING

MW 80

Ekstra effekt ved 10.800 boliger i Nuuk

Igitanik milluaatikkut immikkoortiterineq Igitat qanoq annertutigisumik annikitsigisumiilluunnit nukissaqartitsinerat kisitsisaatigineqanngilaq, aamma igitat ataatsimut isigalugit taakkunannga arrortinneqarsinnaasut eqqarsaatigaanni. Illoqarfimmi igitat eqqortumik annertussusilerniarnerat aamma katitigaanermikkut initussusii akuilu kommunimit misissuiffigalugit aallartinneqareerpoq. Naapertuuttumik eqqoriaaneq tassaavoq igitat ukiumut 15.000 ton pilersinneqartartut, taakkunanngalu inoqutigiinniit igitat 5.000 ton-it missarivaat. Taakku

saniatigut aalisakkeriviup igitai minnerpaamik 8.000 ton-iupput.

Imikoorutip suliarinera Imikoorutip biogassiliarinissaanut sukuluiarneqarsinnaanera piviusorsiortuunersoq misissorneqartariaqarpoq, aamma arrortinneqarsinnaasunik qanoq annertutigisunik pilersitsisarneq naatsorsorneqartariaqarluni.

161

ISATERINEQ vs. UUMMARISSAAQQINNEQ Nutarsaanermut taarsiullugu isaterinissamik politikkikkut aalajangiussineq Nuummi siunissami unammillerfissat pingaarnersarilissavaat. Nuummi isaterinissamik politikki atuuttoq aningaasaqarnermi naliliinermik aallaaveqarpoq – ukiut ingerlanerini aserfallatsaaliugaasimanngitsut inissiaataareersut iluarsaallugit nutarsarnissaat akisuallaarujussuarpoq. Politikkikkut anguniagarisaq taanna Nuummut tamarmut sunniivoq. Pisoqqat tammarsimappata takkuttussat nutaani tunngaveqartinneqarsinnaalissappat? Tamatuma siunissami Nuup sumut ingerlatissavaa? Pingaarnerutitatut inissiani inerikkiartortitsinissamik periutsimut “Illoqarfimmut qanittumut sanasoqarli”-mut ilanngullugu isaterineq uummarissaanermut paarlaatsitsivigalugu apeqquteqartoqartariaqarpoq. ’60-ikkunnit ’70-ikkunnillu blokkinik sanaartukkat maanna pineqalerput, taavalu Blok P-p Tuujuullu kingornatigut immaqa Blok 1-10, Millionærbarakkit Radiullu Qaqqaa tullinnguutissapput. Siunissat nalorninartut kusanarnerpaanik takoluuinissat akiuuffiginerisigut illoqarfimmi inerikkiartortitsinerit soqutiginartut tamarmik inerikkiartortinneqartarput. Pioreersut nutaallu akornanni oqaloqatigiinnermi eqqarsariaatsimut nutaamut iluseqartoqarsinnaanera upperaarput. ”Sunik tamanik piiaaneq”-mit allatigut periuseqarnikkut siunissaq ataatsimoorussat saqqummersinneqarsinnaasariaqarpoq. Piffissap tassunga atortariaqarnera pingaarpoq, piffissallu suliaqarfigisatut atornissaa. Ingammillu isaterinissamik politikkip atuuttup kingunissai tamakki-

isut inaarutaasumik suli erseqqissaavigineqarsimanngimmata. Uppeqattaartinneqarnissaannut Blok 1-10, atuarfik USK aamma Blokkit L, M O-lu akiuutsilaarpavut – qinigassatullu allatut uummarissaaqqinneq siunnersuutigalugu.

Uummarissaaqqinneq Naatsumik oqaatigalugu uummarissaaqqinneq tassaavoq ”nutaamik uumassusiliineq”. Uummarissaaqqinnikkut inissiaataareersut iluarsaanneqarlutillu allanngortiterneqarput – qaqutiguunngitsoq atugassat pisariunngikkajuttut atorlugit – inissiaqarfiillu nutarsakkat pissarsiarineqarput, imminerminuinnaq pinnani avatangiisuminulli aamma nutaamik nukissamik tunisisunik. Uummarissaaqqinneq akikinnerunngilaq, aallaavigaluguli isumalluutinik atorluaaneq. Uummarissaaqqinneq periusissatut periarfissaavoq, Europami sumiiffippassuarni iluatsittumik misilinneqartaqarsimasoq.

Oqaluttuarisaaneq inooriaatsillu pioreersut Nuummut pingaarnertut sanaartornissamut pilersaarutip ilaatut Blok 1-10 titartarneqaqqaarpoq. Narsaamaneq ukaliusalik allarpassuarnillu naasortalik blokkinik assigiiaartunik qulinik sanaartorfigineqassaaq. Sanaartukkat akunnaatsuunermik saniatigut inunnut avatangiisunik tulluartunik, kaajaluisunik, pinnguartarfinnik najugaqartunullu ataatsimoorussatut atugassianik pilersuivigineqassapput. Tamatuma kingornatigut sanaartukkat illoqarfiup kulturikkut eriagisaanut ilaalerput, sanaartukkallu sanaartukkat katitikkat allat peqatigalugit illoqarfiup timitamigut inunnilu inerikkiartornermut pingaaruteqartuusimapput.

Blok 1-10 malunnaatilimmik annertunerusumik iluarsaanneqarsimanngillat, inissiallu mikillutillu ullutsinnut naleqquttuunngillat. Blokkini inuit assigiinngitsorpassuit najugaqartiterput, blokkinilu atuuffiit assigiinngiiaarput. Tamaani najugaqarput inuit ingerlalluartut aamma imerajuttut. Qaqutiguunngitsoq quleriinni inini allerni utoqqaat innarluutillillu najugaqartarput, tummeqqatigoortariaqartaratik. Najugallit akornanni taarseraanneq assigiinngisitaarpoq, arlallilli ukiorpassuarni tamaani najugaqarsimapput. Inuit tamaani eqqaanilu najugallit imminnut ilisarisimasuupput – sanileriittoqarluarpoq. Taamaattorli blokkit pingaarnertut pitsaassusaat illoqarfimmut qanittuaqqatut inissisimanerigaat taaneqarajuttarpoq. Sunut tamanut – atuarfimmut, pisiniarfimmut il.il. – qanittuunerat assorsuaq pingaaruteqarpoq. Tamatumunnga qanissuseq aamma meeqqanut iluartupilussuuvoq – biileqarpallaaranilu meeqqat meeraqatitik allat pinnguaqatigisarpaat.

Najugaqartut inissiarisaminnut attaveqartuunerat Aningaasaleeriaatsit nutaat atornerini pisortanit aningaasaliissuteqarluni inissiaatit ilarujussui ungasinnerusoq isigalugu tunineqarumaarput – inuit namminneq najugassaminnik pisiaqarsinnaalissapput. Sanaartukkanik kikkunnut tamanut iluaqutaasussanik isaterneqartut tamarmik isaterneqarnissaannik politikki, nutaallu amerlanerpaartaat namminerisamik pigineqalersut kikkunnut tunngatitaqartoqarneranik apeqqutilliiviuvoq; Inuit inissiamik pigisaqarsinnaanngitsut suneqassappat?

”Natteravnit kajumissutsimik suliniaqatigiiffiuvoq, inersimasut weekendini unnuap qeqqata missaani illoqarfimmik kaajallaasarlutik, inuusuttut kisimik illoqarfiliartut toqqissisimanermik misigitinniarsaralugit. Nuannertuuvoq, illoqarfillu allatulaaq misigisarpat. Tamaani blok 1-10-mik attassiinnarnissamik isummatit eqqortuusut takusinnaavakka. Inissisimanerat pitsaalluinnarlutillu illoqarfiup qeqqaniipput, illut akornanni silaannaqarluarpoq, isikkivimmik assersuinngillat, sanaartukkallu ilusaat pisariugaanngitsunik iliuuseqarnikkut allanngortinneqarsinnaapput.”

162

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Periuseq atorsinnaajuartoq

Blok 1-10-ni susoqassava?

163

ISATERINEQ vs. UUMMARISSAAQQINNEQ

USK USK-ip atuarfittaa kujammut sammisumik inissisimalluarfeqarpoq 164

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Illut naatitsiviit aneerasaartarfiillu iluaqutitallit

Atuarfik kujammut ammarneqassaaq

USK-ip atuarfiata allanngortinnera

165

ISATERINEQ vs. UUMMARISSAAQQINNEQ

MNO blokkit 166

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Innarluutilinnut naleqqussakkat / imaluunniit illup iluani naatitsivittalittut ilaqutariinnut inissiat Handikaptilpassede / familieboliger med vinterhave

Tummeqqap sananeqaatigeriigaanik atueqqinneq Genbrug af eksisterende trappekerne

Illup iluani naatitsivik Vinderhave

Silatimi torsuusaasaq nutarsagaq Opgraderet svalegang Tummeqqap sananeqaataa elevatorilik nutaaq Ny trappekerne med elevator

Inissiat 75 m2-illit, silatimi torsuusamit iserfissalittut 40 m2-illit Boliger 75 m2, 40 m2 med ankomst fra fĂŚlles svalegang

MNO blokkini betonngitut toqqaviup atoqqinnera

Isaariaq elevatorilik quleriimmik inissiamik ataatsimik ilaneqarpoq.

Tummeraqarfiup nutaap elevatorillip ilisaritinnera

BLOK P

DI AG ON

Inuussutissarsiuteqarfik Erhverv

AL EN

IA GO

NA LE N

D IA GO NA LEN

DI AG O N N LE

Naasunik tuniniaasarfik Planteskole

NALEN AG LEN DIAGO O NALEN DIAGONA

TUJUUK

Meeqqerivik BĂ¸rneinstitution

Quleriinni siullermi ilassutinilu niuerfittut init, pisortanit ingerlassat imaluunniit kommunini atuuffiit ilisaritinneqassapput.

Blokkit inissiat kujammut amma kujammut-kimmut sammiviini illup iluani naatitsiviit aamma najuuffigisinnaasamik silatimi torsuusaasat nutarsakkat ilisaritinneqarput.

Immikkoortut kujasik-kangisimmut, kujammut aamma kujammut-kimmut sammivillit tamanit orniguffiusumut illut quleriivisa allianni atuuffiit tallivaat.

167

ISATERINEQ vs. UUMMARISSAAQQINNEQ

VÆRESTED “SUKISAARSARFIK”

BLOK 1-10 PROGRAMMER

FRITIDSHJEM “SORLAAT” FRISØRSALON 31 BØRN

BØRNEHAVE “SISI” 30 BØRN

FRITIDSHJEM “NANOQ” 80 BØRN UDSKOLING

BOFÆLLESSKAB VICEVÆRT KONTOR

MØDELOKALE FOR FORENINGER BØRNEHAVE “NAJAARAQ” 45 BØRN

VUGGESTUE “AJAAJA” 35 BØRN

FESTLOKALE FOR BLOK 1-10

AQ QU SIN ERS UA Q

VÆRESTED “PALLEQ”

J SVE K RIN HJ

BLOK 1-10 168

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

J SVE K N J RI

Piviusut

Aaqqissuussinerusinnaasut nutaaq

Eftermiddagssol Formiddagssol

Pissutsit nutaat

Blokkit ilai naalisillugit kipineqassapput blokkit akorngisigut inuit ikaasinnaatilerlugit. Saniatigut illut nutaat sananeqassapput

Illut inissisimanerat aneersimaartarfiit anorimut avannersumut oqquiffiussapput seqinnerfiussallutillu

Isertafiit biilillu unittarfii

Nunatat

Pisuttarfiit 169

170

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Pilersaarummit piviusumut

171

Saqqummersitsineq 2011 Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap siulittaasua, Ado Holm, saqqummersitsinermut tikilluaqqusivoq Kommuneqarfik Sermersuumilu borgmesteri Asii Chemnitz Narupip ineqarnermut, angallannermut attaveqarnermullu naalakkersuisoq, Jens B. Frederiksen, peqatigalugu saqqummersitsineq ammarpaat.

172

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

nunarsuup qeqqani // Nuup qeqqani

Asiip aamma Jensip blok P isaterpaat Marlunngornermi apriilip tallimaani saqqummersitsineq Silarsuup Qeqqani / Nuup Qeqqani ammaanersiorneqarpoq. Tassunga atatillugu kaagiliortoqarpoq blok P-mut eqqaanartumik, takussutissatullusooq Asii Chemnitz Narupip aamma Jens B. Frederiksenip kaagi siullerpaajullutik ilanngarpaat. Nuummi Imaneq 20-p ataani maajip 13-iata tungaanut saqqummersitat takuneqarsinnaapput.

173

Saqqummersitsineq 2011

Saqqummersitsinerup ammarneqarnerani arlalissuit peqataajartorput

174

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

175

Saqqummersitsineq 2011

176

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Kommunalbestyrelse ammaanersiornermi aamma peqataapput. Uani illoqarfiup qeqqanik takussutissaq isiginnaarpaat

177

Saqqummersitsineq 2011

Borgmesterip erseqqissarpaa Nuup illoqarfiata ataatsimut pilersaarusiorneqarneranut suliniut Namminersorlutik Oqartussat, kalaallit aamma nunami allamiut arkitektit, illoqarfimmik pilersaarusiortartut aamma ingiĂ¸rit minnerunngitsumillu Tuujummi najugaqartut, taakku inissianut aamma avatangiisinut qanoq takorluugaqarnerminnik saqqummiussaqarsimasut, suleqatigalugit pisoq.

178

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

Jens B. Frederiksen oqalugiarnermini oqaluttuarpoq Tuujuk aamma blok P pillugit suliniut annertuujusoq. Qinngutsinni inissialiortoqarpoq blok P-mi najugaqartut inissaqartinniarlugit, kisianni najugaqartut sumi najugaqarnissaminnut assigiinngitsunik kissaateqarmata, tamarmillu Qinngutsinni najugaqarusunngimmata, taava siunnersortimik atorfinitsitsisoqarpoq blok P-mi najugaqartunik ornigulluni oqaloqatiginnittartussamik. Taamaaliornikkut najugaqartunut ataasiakkaanut ineqarnikkut aaqqiissutissanik pitsaanerpaamik aaqqqiisoqarnissaa neriuutigineqarpoq.

179

Illit qanoq isumaqarpit?

180

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

nunarsuup qeqqani // Nuup qeqqani

181

182

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

183

PEQATAASUT TUSAKKALLU POLITIKKIKKUT MALINNAASUSSATUT SULEQATIGIISSITAT

Asii Chemnitz Narup, Borgmesteri, Kommuneqarfik Sermersooq (KS) Ado Holm, Sanarfinermut avatangiisinullu Ataatsimiititami siulittaasoq, KS Jens B. Frederiksen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoq (IAAN), Kalaallit Nunaannu namminersorlutik Oqartussat

AQUTSISOQATIGIIT

Thorkild Lauridsen, Pisortaq, Sanarfinnermut Avatangiisinullu ingerlatsivik (SAI), KS Steffen Ulrich-Lynge, Departementschefi, IAAN, Kalaallit Nunaannu namminersorlutik Oqartussat

TUNULLAQQUTATUT SULEQATIGIISSITAT

SULEQATIGIISSITAT

Jan Karlson, Fagchefi, SSI, SAI Jens Chr. Porsbøl, Immikkoortortamik pisortaq, Tamanik sullissisarfik, SAI Roar Olsen, Fagchefi, PPI, SAI Mati Frederiksen Fagchefi, Sanaartornermut qullersaqarfik, SAI Pavia Kielsen, immikkoortortaqarfimmi pisortaq, SSI, SAI

Kommuneqarfik Sermersooq Jakob Exner, Suliniummut pisortaq, Aalajangersimasunik pilersaarutit, SAI Niels Bennetzen, Fagchefi, Aalajangersimasunik pilersaarutit, SAI Dahl & Uhre Arkitekter A/S Knut Eirik Dahl, Arkitekti, Suliniummut pisortaq Kjerstin Uhre, Arkitekti TNTnuuk A/S Helena Lennert, Arkitekti Aviaaja Poulsen, Arkitekti Flemming Berger, Arkitekti

QAAQQUSAT

MDH Arkitekter Minna Riska, Arkitekti Helge Lunder, Arkitekti Dagfinn Sagen, Arkitekti Asplan Viak Alf Haukeland, Arkitekti Anders Hus Folkedal, Arkitekti Thea Kvamme Hartmann, Arkitekti M:ARC + Arkitekti Inge Bisgaard, Arkitekti Malene Rosing, Arkitekti Fantastic Norway Håkon Matre Aasarød, Arkitekti Anette Flygansvær, Arkitekti Erlend Blakstad Haffner, Arkitekti Regional Associates+ 42 Architects Johan Berglund, Arkitekti Damjan Iliev, Arkitekti

184

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani ❚ MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK

nunarsuup qeqqani // Nuup qeqqani

Kaowen Ho, Arkitekti Ross Langdon, Arkitekti Ben Milbourne, Arkitekti Campbell Drake, Arkitekti Steinsvik Arkitektkontor Odd Karl Steinsvk, Arkitekti

TAPERSEEQATAASUT, OQALLISEQATAASUT IKIUUTTULLU

Svenn Syrin, Makka Kleist, Julia Pars, Jørgen Chemnitz, Inge Brandt Olsvig, Peter Barfoed, Christian Teller, Jette Keller Jacobsen, Svend Sværd, Jane Carlsen, Thomas Riis, Hans Ulrik Lindahl, Bjarke Jensen, Peter Oluf Meyer, Rune Christensen, Søren Riis Pedersen, Tina Windahl Halle, Morten Jørgen Heilmann, Helene Berthelsen, Naja Ane Louise Heilmann, Karen Heilmann, Hans Heilmann & Maalia Møller, Qunerseeq Rosing, Pia Hoviasen, Mira Kleist, Lars Peter Lennert, Anne-Katrine Brandt Olsen, Jerine Knutsson, Rene Knudsen, Stephan Montgomery Andersen, Mira Lynge, Vibeke Biilmann, Kirsten Bødker, Rosa Mariah Elsner, Mette Sonniks, Thorkild Mads Larsen, Helge Tang, Palle Frederiksen, Peter Petersen, Ellen Lerch Høj Arnskjold, Gerth B. Lynge, Jan Køhler, Jens-Peter B. Henriksen, Carsten Rasmussen, Filip Sivertsen, Lars Henriksen, Jørn Hansen, Kristian Lennert, Per Ahrens, Steen Kryer Andersen, Inge Olsvig, Kistaraq Egede Jensen, Fatuma Ali, Brit Kramvig, Tone Huse, Trine Holm, Jens Harald Eilertsen, Marit Jørgensen, Tore Tanum, Kelly Doran, og Kåre Johannes Inderberg,

185

kolofon Ataatsimut pilersaarusiaq Nunarsuup Qeqqani // Nuup Qeqqani, aggusti 2011 ÂŠ Kommuneqarfik Sermersooq Ataatsimut pilersaarusiaq Kommuneqarfik Sermersuumit, illussanik titartaasarfimmit Dahl og Uhre arkitekter illussanillu titartaasarfimmit tnt nuuk a/s suliarineqarpoq Namminersorlitik Oqatussat suleqatigalugit. Illussanik titartaasartut MDH Arkitekter (Oslo), Fantastic Norway (Oslo), 42 architects + Regionalassociates (London), Asplan Viak landskap (Oslo) M:ARC aamma Arkitekti (Nuuk) suliap ineriartortinneqarneranik aamma peqataaqataapput. Atuakkamik aaqqissuisoq: Lucky7, info@lucky7.dk Naqiterneqarnera: Scandinavian Books Saqqummiussaq siulleq, Siullermik naqinneqarnera 2011

Paasissutissaqanerorusukkaanni saaffigisassaq: Jakob Exner, arkitekti Suliniummut pisortaq Nunarsuup Qeqqani // Nuup Qeqqani Kommuneqarfik Sermersooq Postboks 1005, 3900 Nuuk +299 367434 jbex@sermersooq.gl

186

nunarsuup qeqqani / Nuup qeqqani â?&#x161; MIDT I VERDEN / MIDT I NUUK