SYKSY 2017
Syksy 2017 K AUNOKIRJALLISUUS 4
ANNASTIINA STORM • Me täytytään valosta
6
EIJA HETEKIVI OLSSON • Miira
KUS TA NTAMO S&S
7
ULLA DONNER • Spleenish
Bulevardi 7, 00120 Helsinki info@sets.fi kustantamo.sets.fi
8
EVA FRANTZ • Sininen huvila
10
GIN PHILLIPS • Petojen valtakunta
11
CILLA & ROLF BÖRJLIND • Uinu paju pienoinen
TIEDOTUS
Elisabeth Jansson 040 745 1763 elisabeth.jansson@sets.fi MA RK K INOINTI
Johanna Forss 050 5717 522 johanna.forss@sets.fi M Y Y NTI
Inger Ruotanen 045 657 6494 inger.ruotanen@sets.fi TIL AUK SE T
Kirjavälitys Hakakalliontie 10, 05460 Hyvinkää 010 345 1520 kvtilaus@kirjavalitys.fi kirjavalitys.fi
Kansikuva: Päivi Storgård ja Eva Frantz Valokuvaaja: Helen Korpak Paino Nord Print 2017
TIETOKIRJALLISUUS 12
PÄIVI STORGÅRD • Olet valaissut minun tietäni – Presidenttien puolisot
14
HANNU LINKOLA • Du & jag Kent – Rakkaus kuin laulut joita kuulemme
16
TORSTEN EKMAN • Punalippujen Helsinki –
17
MARI PULKKINEN • Surun sylissä – Suomalaisten kokemuksia menetyksestä
18
LIISA UKKOLA-VUOTI • Musikaaliset geenit – Hyvinvointia musiikista
19
SATU IRISVIK & JENNI UTRIAINEN • Kuinka kasvattaa diginatiivi
Työväenliikkeen varhaisvuodet 1883–1917
HARRASTE 20
ELINA TUOMI • Suomirap-värityskirja
21
RIIKKA HEDMAN • Sämpy – Kissan vuosikalenteri 2018
LASTEN- JA NUORTENKIRJALLISUUS 22
KARIN ERLANDSSON • Helmenkalastaja
24
VUOKKO HURME • Kiepaus
26
JERRY MIKKELINEN, JUSSI OLLILA JA TEEMU ÅKE (kuv.) Maltti ja Valtti liikenteessä
27
CARLOS DA CRUZ & JANNE HAIKARI • Suomen keskiaika lapsille
28
ANDY STANTON • Herra Gummi ja salainen piilopaikka
29
HIRO KAMIGAKI & IC4DESIGN • Sakke sokkelosalapoliisi –
30
ELENA FAVILLI & FRANCESCA CAVALLO Iltasatuja kapinallisille tytöille
Sokkelopilvenpiirtäjän arvoitus
31 HEIKKI NISKA & HANNAMARI RUOHONEN Lystisaaren kesä – Runovärityskirja 31
VUOKKO HURME & SUVI KARI Karjukirja – Hauskaa puuhaa pahiksille
32 POKK ARIT
Kuva: Anna Autio
TYPERYYDEN YLIVALTAA VASTAAN
Moni on pohtinut viime aikoina ”totuudenjälkeistä” aikaa, populisteja ja valemedioita, ja moni kirjallisuusihminen myös sitä, mitä tuo kaikki merkitsee kirjallisuuden kannalta. Miten fiktio, joka jo määritelmällisesti on sepitettä, suhtautuu tähän todellisuuteen, joka on tarua ihmeellisempää – mutta suoraan sanottuna aika hirvittävällä tavalla? Miten tämän ajan eetos, joka saa hämmentyneet lukijat kaivamaan esiin dystopiaklassikot, velvoittaa tämän hetken kirjailijoita ja kirjallisuutta? Liittyykö tämä kaikki jotenkin siihen, että esimerkiksi autofiktio ja monenlainen fiktion ja faktan rajapintaa häivyttävä kirjallisuus on ollut viime aikoina muodikasta? Internetin ja sosiaalisen median hienoutena on pidetty sitä, että se demokratisoi ja tasa-arvoistaa ihmiskuntaa: sieltä kuka tahansa saa tietoa ja yhteyden maailmaan, ja siellä voi julkistaa omia ajatuksiaan ja tietojaan, saada oman äänensä kuuluville. On iloittu siitä, miten monien marginalisoituneiden ryhmien aika on tullut, osin juuri internetin ansiosta. Mutta samalla siellä vaanii vaara: algoritmien ohjaamat uutispalvelut antavat mahdollisuuden huijata ja tulla huijatuksi, sulkea silmät ja korvat oman totuuden haastavilta ideoilta ja uutisilta. Internet paitsi tasa-arvoistaa myös tasapäistää: siellä vallitsee yksinkertaistavan typeryyden ylivalta. Kirjallisuuden yksi tehtävä on muistuttaa universaalista totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Mutta kuka sen totuuden ja oikeudenmukaisuuden määrittelee? On todella hätkähdyttävää havahtua todellisuuteen jossa ihmiset uskovat, että ikioman kokemuksen eli mielipiteen ja sen, ”mitä tapahtuu todella”, väliin voi ihan hyvin vetää on yhtä kuin -merkin. ”Näin nämä asiat koetaan”, totesi eräs populistipoliitikko jo vuonna 2015, ja tuli siinä puolivahingossa kiteyttäneeksi jotain aika olennaista.
Äskettäin lukemassani Elizabeth Kolbertin kirjoittamassa artikkelissa kerrottiin psykologisista kokeista, joissa oli saatu empiirinen vahvistus sille ihan arkielämästä tutulle ilmiölle, että ihmiset eivät muuta mielipidettään, vaikka saavat tietoonsa oman mielipiteen asiasisällön kumoavia faktoja, eli tosiasioita, joiden pitäisi kaiken järjen mukaan mielipidettä muuttaa. Erään tulkinnan mukaan syynä on ihmiseläimen sosiaalisuus: halu kuulua ryhmään ja menestyä sosiaalisesti ovat ihmiselle jo evoluution alkuhämäristä asti olleet tärkeämpiä seikkoja kuin se, onko hänen oikeana pitämänsä tieto oikeasti totta. Jos ihmisen viiteryhmä ohjaa tiettyyn mielipiteeseen, on turvallisempaa ja mielekkäämpää pitää siitä kiinni kuin kuunnella jopa oman järjen ääntä. Voiko kirjallisuus toimia vastarinnan, jopa vallankumouksen, välineenä? Uskon, että voi. Tahdon uskoa. Typeryyden ylivaltaa seuraa välttämättä järjen ääni, ja humanismin arvoja halveksivien aikojen tuloksena kulttuuri kukoistaa. Sillä ahtaalle ajettuna arvojen puolesta on valmiimpi taistelemaan, ja taistelu on hedelmällinen kasvualusta uusille tavoille tehdä ja sanoa. Kun ihmisille syötetään puolitotuuksia ja suoranaisia valheita totuutena, yritetään luoda todellisuutta uudelleen. Sanat ovat vaarallisia. Sanoissa on voimaa. Se, mitä maailmasta sanotaan, määrittää sitä. Oman tarinan kertominen on voimaannuttava teko yksittäisille ihmisille, kuten vaikkapa syksyn esikoisromaanissa Me täytytään valosta. Sanoissa on valtaa – myös kumouksellista voimaa. Populismi yksinkertaistaa, loputtomasti. Siksi kirjallisuuden velvollisuus on sanoittaa näennäisen yksinkertainen yhä uudestaan, kertoa toisin, pakottaa ajattelemaan, nimeämään uudelleen. Herättää lukija ajattelemaan itse. | Mirjam Ilvas, Kustannuspäällikkö |
KAUNOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4289-1 Sidottu, noin 200 sivua Kansi Sanna Mander Kirjastoluokka 84.2 Ilmestyy elokuussa Ilmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4321-8
Kuka saa päättää, mikä tarina on totta?
ANNASTIINA STORM
ME TÄYTYTÄÄN VALOSTA Siljan barbileikissä Tähkäpää on saanut happoa kasvoilleen. Pikkuveli, joka ei syntynytkään, puhuu Santulle jukurttipurkkipuhelimessa. Isä katoaa omille teilleen, jättää lapset yksin vaikka äiti on yötöissä ja sairaalassa sitten, kun ei enää jaksa. Mummi toivoo että ukki jo kuolisi, kun se oma elämä on jäänyt elämättä, ja kokee ihmeen rypyttäessään riisipiirakoita. Romaanin moniääninen tekstikudelma rakentuu yhden perheen tarinoiden katkelmista ja kirkkaista välähdyksistä. Kokonaisuus hengittää kertomisen tahtiin. Ukonilman painostavuus kasvaa kohti lopun purkausta, myrsky nousee lupauksena vapaudesta.
4
Omaääninen esikoisromaani kertoo omaksi itsekseen kasvamisesta ja pelon ylittämisestä, ihmisistä jotka eivät kohtaa ja siitä, miten tyhjän voi kertoa täyteen rakkautta. ANNASTIINA STORM (s. 1978) on helsinkiläinen teatteri-ilmaisun ohjaaja. Me täytytään valosta on hänen esikoisromaaninsa.
Kuva: Anna Autio
Taittelen äidin valmistujaiskuvasta lennokin ja heitän sen päin omenapuuta. Töksähdys havahduttaa oksalla istuneen variksen. Se näkee auringossa kiiltävän paperipinnan ja syöksyy nappaamaan kuvan ilmasta. Kaiken sen retuutuksen seurauksena äiti tippuu kuvasta nurmelle. Ylös kömmittyään se oikoo mekkonsa ja lähtee kompuroimaan suoraan eteenpäin, aina pihakeinulle saakka. Levähdänpä hetken, se ajattelee ja kapuaa keinun kyytiin, onhan tämä päivä ollutkin jo tapahtumia täynnä.
Aurinko paistaa alempaa ja sävyttää pihan oranssiin päin. Kauempana saunapolulla köpöttävät ukko ja akka peräkanaa kylpytakit päällä, pyyhkeet puuhkana hartioilla. Akalla on kainalossaan liinalla peitetty kori. Ukko kantaa tuuheaa saunavastaa. Äiti katselee ukkoa ja akkaa. Minä katson äitiä. Aikuiseen mittaan kasvaneet pikkutytön jalkani painautuvat lämmintä maata vasten. Samalla pihalla leijuu maailmoita ja niiden lukemattomia tarinoita kuin hyttysparvia. Minä pyydystän niitä ja kokoan niistä omani. 5
KAUNOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4286-0 Alkuteos Miira Suomentanut Outi Menna Nidottu, noin 350 sivua Kansi Sara R. Acedo Kirjastoluokka 84.2 Ilmestyy lokakuussa Ilmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4287-7
MUISTA MYÖS:
Uusi ruotsinsuomalainen kirjallinen supertähti
TÄMÄ EI OLE LASTEN MAA 2014
EIJA HETEKIVI OLSSON
MIIRA Miira saa vihdoin jättää taakseen peruskoulun ja ruotsinsuomalaisten luokan ja nauttia vapaudesta. Aloittaa lukion, tulla ammattilaiseksi. Aivokirurgiassa. Muuttaa lähiöstä, lemmiskellä silloin kun tahtoo. Päästä rappusiivoojan työstä. Mutta tie on mutkainen, elämä kiharainen ja Miira saa törmäyksissä mustelmia. Hän kieltäytyy silti antamasta periksi. Villin palavalla halulla hän etenee läpi esteiden ankarasti luokittelevassa järjestelmässä. Miira kertoo Göteborgissa asuvan, juuriltaan suomalaisen nuoren tarinan. Miira elää 80-luvun loppua, kätkeytyy pakkelin taakse ja kantaa linkkuveistä taskussaan. Kirja kertoo köyhyydestä, mutta myös siitä, että luokkayhteiskunnassa voi kivuta korkeammalle, tai ainakin yrittää. Miira on itsenäinen jatko-osa Eija Hetekivi Olssonin palkitulle esikoisromaanille Tämä ei ole lasten maa. Sen omintakeinen ja intensiivinen kieli ei päästä lukijaa otteestaan. 6
EIJA HETEKIVI OLSSON (s. 1973) kasvoi Göteborgin lähiöissä. Hän työskenteli rappusiivoojana, kunnes kävi aikuislukion ja kouluttautui opettajaksi. Hänen vanhempansa ovat suomalaisia.
”Kirjallisuuskriitikon työn hauskimpia puolia on se, että joskus, ehkä kolmen vuoden välein, saa lukea kirjan jota on tietämättään kaivannut. Eija Hetekivi Olssonin romaani Miira on sellainen kirja.” | Dagens Nyheter |
”Kiihkeä, julkea ja aivan ihana” | Norrköpings Tidningar |
SARJAKUVAROMAANI ISBN 978-951-52-4306-5 Alkuteos Spleenish Suomentanut Sinna Virtanen Nidottu, noin 80 sivua Kansi Ulla Donner Kirjastoluokka 85.3 Ilmestyy syyskuussa
Y-sukupolvi. Blaa, blaa.
ULLA DONNER
SPLEENISH Nuoren ja lupaavan ihmisen maailma on täynnä mahdollisuuksia: poikkitaiteelliset projektit, zinetys, valokuvaaminen, ruokabloggaus, neulebloggaus, seuraavan sukupolviromaanin kirjoittaminen. Mutta entä jos vain haluaa rypeä itsesäälissä kotona alusvaatteisillaan? Miksi kaikkea pitäisi? Spleen on raskasmielisyyttä, melankoliaa, haluttomuutta, ikävystymistä. Spleenish on olotila, joka kuvastaa y-sukupolven maailmaa – kaikki on yhtä aikaa helppoa ja epävarmaa. Muut ihmiset ovat fiksumpia, laihempia, aikaansaavempia. Omaelämäkerrallisessa sarjakuvaromaanissa Ulla Donner pohtii sitä kaikkea, mikä estää häntä tulemasta uudeksi mahdollisuuksien ihmiseksi.
ULLA DONNER on syntynyt Helsingissä vuonna 1988. Hän on opiskellut graafista suunnittelua Aalto-yliopistossa ja työskentelee kuvittajana ja graafikkona.
7
RIKOSROMAANI ISBN 978-951-52-4290-7 Sidottu, noin 350 sivua Kansi Emma Strömberg Kirjastoluokka 84.2 Ilmestyy elokuussa Ilmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4126-9
Cosy crime on ilmiö maailmalla – nyt myös Suomessa!
EVA FRANTZ
SININEN HUVILA Kaksi teiniä löytää pienen pojan harhailemasta keskellä yötä autiolla autotiellä ja vie pojan kotiin, siniseen huvilaan metsän laidassa. Keittiön lattialla lojuu verissä päin pojan, Brunon, äiti Becca. Vakavasti loukkaantunut nainen kiidätetään hengenvaarassa sairaalaan. Rikosta ryhtyy selvittämään poliisikomisario Anna Glad. Käy ilmi, että supersuosittua Sininen huvila -nimistä lifestyle-blogia pitävän Becca Stenlundin henkeä on uhattu blogin kommenteissa. Beccan mies Peter on muuttanut katkeroituneena pois täydellisyyttä tavoittelevan puolisonsa luota ja menettänyt samalla paitsi kodin, myös poikansa.
8
Becca taistelee sairaalassa hengestään, mutta tyhjilleen jääneeseen, lukittuun huvilaan ilmestyy joka päivä tuoreita kukkia… Sininen huvila avaa uuden sarjan, jossa seurataan Anna Gladia jonka omakin elämä on solmussa, työtön avomies istuu kotona pelin äärellä kaiket päivät ja suhde junnaa paikallaan. Todentuntuinen ja taitavasti kirjoitettu jännitystarina vie mukanaan, ja monimutkaisen vyyhdin loppuratkaisu yllättää kokeneimmankin dekkarifanin.
Kuva: Helen Korpak
EVA FRANTZ (s. 1980) on kasvanut Helsingissä ja asuu perheineen Espoossa. Hän työskentelee toimittajana Svenska Ylellä ja on erikoistunut muun muassa euroviisuihin. Frantz on myös aktiivinen bloggari.
9
TRILLERI ISBN 978-951-52-4291-4 Alkuteos Fierce Kingdom Suomentanut Jaakko Kankaanpää Sidottu, noin 350 sivua Kansi Anders Carpelan Kirjastoluokka 84.2 Ilmestyy syyskuussa llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4315-7
Kuva: Ryane Rice
Henkeäsalpaavan jännittävä romaani äidin ja pojan siteestä
GIN PHILLIPS
PETOJEN VALTAKUNTA Eläintarha on melkein tyhjillään, mutta Joan ja hänen nelivuotias poikansa viivyttelevät ennen lähtöä. He ovat viettäneet yhdessä lähes täydellisen päivän, he ovat onnellisia. Mutta eläintarhan portilla Joan näkee jotakin, mikä saa hänet ryntämään lapsi sylissä pakoon, takaisin eläintarhan uumeniin. Seuraavan kolmen tunnin ajan – koko romaanin ajan – Joanin ja hänen poikansa elämä on uhattuna. Kuin eläimet he ovat vankeina eläintarhassa, joka onneksi on Joanille läpikotaisin tuttu. He pakenevat pitkin kiemurtelevia polkuja, rakennustelineiden alta, piilottelevat karusellin takana. Koko ajan Joan tuntee poikansa pienen ruumiin ja sydämen syk-
10
keen tiiviisti itseään vasten. Petojen valtakunta on mestarillinen trilleri ja vahva kuvaus siitä eläimellisestä vaistosta, joka yhdistää vanhemman lapseensa. Se kysyy, mihin saakka olemme valmiita menemään suojellaksemme rakkaitamme. GIN PHILLIPS on palkittu yhdysvaltalainen kirjailija, joka on aiemmissakin teoksissaan käsitellyt perhettä ja läheisyyttä. Petojen valtakunta on hänen ensimmäinen trillerinsä ja sen käännösoikeudet on myyty jo yli 20 maahan. Kirja ilmestyy Yhdysvalloissa heinäkuussa.
MUISTA MYÖS:
RIKOSROMAANI ISBN 978-951-52-4284-6 Alkuteos Sov du lilla videung Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom Sidottu, noin 450 sivua Kansi Valentin & Byhr Kirjastoluokka 84.2 Ilmestyy kesäkuussa Ilmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4285-3
NOUSUVESI 2014
Ilmestyy myös äänikirjana ISBN 978-951-52-4302-7
KOLMAS ÄÄNI
Ajankohtaista jännitystä Ruotsin dekkaritähdiltä
2015
MUSTA AAMUNKOITTO
CILLA & ROLF BÖRJLIND
2016
UINU PAJU PIENOINEN Eräänä yönä koditon Muriel törmää nääntyneeseen, lohduttomasti itkevään tyttöön. Tytön nimi on Folami ja hän on paennut Nigeriasta. Muriel vie tytön piiloon metsämökille, mutta tämä joutuu pian naapurustossa asuvan miehen hyökkäyksen uhriksi. Muriel tietää etteivät he voi jäädä mökille, ja pyytää apua Tom Stiltonilta, jolla on omaakin kokemusta elämästä vailla vakinaista asuntoa. Stilton selvittää parhaillaan tuntemattoman, kurkku auki viillettynä haudatun teinipojan murhaa Olivia Rönningin kanssa. Smoolannista alkaneen tutkinnan haarat näyttävät johtavan Bukarestin viemäriverkkoon.
Kun Olivia tapaa Folamin, hän huomaa, että tämän kaulakorulla on yhteys murhattuun poikaan. Tytön avulla hän ja Stilton onnistuvat murtamaan arvoituksen ja paljastamaan hirvittävän rikollisverkoston toiminnan. CILLA JA ROLF BÖRJLIND osoittavat jälleen taitonsa. Kaunistelematon ajankuva, omaperäiset henkilöhahmot ja piinaava juoni tekevät Uinu paju pienoisesta poikkeuksellisen jännittävän dekkarin.
11
TIETOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4299-0 Sidottu, 200 sivua Kansi Tuija Kuusela Kirjastoluokka 99.1 Ilmestyy lokakuussa
Suomen historian kirjoittamaton luku
PÄIVI STORGÅRD
OLET VALAISSUT MINUN TIETÄNI Presidenttien puolisot
Miksi Ester Ståhlberg itki päiväkirjansa lehdille? Mitä tekemistä Gerda Rytillä on Turun tuomiokirkon kellojen kanssa? Miten Ellen Svinhufvud teki jäätelöä Siperiassa? Kuinka suuri oli Sylvi Kekkosen valta? Mikä sai Pentti Arajärven nauramaan valtiovierailulla? Vahvat, määrätietoiset ja humaanit presidenttien puolisot ovat saaneet kokea avioliitossaan itsenäisen Suomen vaiheet maan synnystä tämän päivän yhä monimutkaisemmaksi muuttuvaan maailmaan. Jokainen heistä on jättänyt oman
12
peukalonjälkensä historiaan. Joku on katsonut kuolemaa silmästä silmään puolisonsa rinnalla, moni tehnyt uraa uurtavaa työtä lastensuojelun, naisten, mielenterveyden ja kulttuurin hyväksi. Olet valaissut minun tietäni kertoo näiden naisten – ja yhden miehen – elämästä. Tunteista, tapahtumista ja teoista, jota poliittinen historiankirjoitus ei juuri valaise, mutta joilla on ollut ja on edelleen suuri merkitys koko kansakunnalle.
Kuva: Helen Korpak
PÄIVI STORGÅRD (s. 1966) on toimittaja, jonka intohimona on historia. Hän on työskennellyt pitkään televisiotoimittajana ja kirjoittanut useisiin aikakauslehtiin. Storgård asuu Ahvenanmaalla Jurmon saarella ja emännöi pientä majataloa. Storgårdin esikoisteos Keinulaudalla ilmestyi 2013.
13
Kuva: Tomi Palsa
TIETOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4314-0 Sidottu, noin 250 sivua Kansi Tuomo Parikka Kuvat Tomi Palsa Kirjastoluokka 78.99 Ilmestyy lokakuussa llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4313-3
Kuva: Tomi Palsa
Kent vuonna 1996
Ensimmäinen suomalainen kirja rock-ilmiöstä nimeltä Kent
Kent vuonna 2016
HANNU LINKOLA
DU & JAG KENT Rakkaus kuin laulut joita kuulemme
Hannu Linkola löysi Kentin samaan aikaan kuin moni muukin, syksyllä 1997 Isola-levyn ilmestyttyä. Yhtäkkiä kokonainen sukupolvi suomalaisia rakastui, erosi ja kaipasi ruotsinkielisen brittipopin voimalla. Yhtye oli brittiverrokkiensa tavoin itsevarma ja viileän etäinen, mutta se tuli myös lähelle tavalla johon muut eivät pystyneet; Kentin ”isolat” olivat niitä paikkoja, joissa itse asuimme. Du & jag Kent sukeltaa syvälle Pohjoismaiden suurimpana rock-yhtyeenä pidetyn, syksyllä 2016 viimeisen kiertueensa tehneen orkesterin historiaan ja tuotantoon. Kuvaukseen
14
kietoutuu myös vahva omakohtainen juonne kirjoittajan käydessä läpi musiikin herättämiä muistoja ja vieraillessa levyiltä tutuissa paikoissa. Teoksen ennen julkaisemattomat valokuvat on ottanut rock-valokuvaaja Tomi Palsa. HANNU LINKOLA (s. 1978, Helsinki) on tutkija ja toimittaja, jonka levyhylly on hänen päiväkirjansa. Linkola rakastaa paikkoja, muistoja ja musiikkia, ja etenkin hetkiä joina nämä kaikki kohtaavat.
Kuva: Anna Autio
Musiikki tuntui poikkeuksellisen omalta. Siinä soivat iltaisin tuijottamani taivaanrannan kajot sekä ikkunan alla avautuvien katujen tuulitunnelit. Siinä soivat pakahtunut rakkaudennälkäni sekä kyvyttömyyteni päästää irti itsestäni ja antaa rakkaudelle mahdollisuus. Siinä soivat määrittelemätön kaipuu jonnekin sekä kaikki ne oman mielen sisälle syntyneet kahleet, jotka pitivät minua paikallani. Kent oli puristanut ne yhdeksi levyksi, jonka sanat ja sävelet olivat yhtä, tunnelma rikkumaton, ristiriidat perusteltuja.
15
TIETOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4308-9 Alkuteos Helsingfors röda fanor Suomentanut Veijo Kiuru Sidottu, noin 320 sivua Kansi Anders Carpelan Kirjastoluokka 92.833, 92.68 Ilmestyy syyskuussa llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4309-6
MUISTA MYÖS:
Helsinki ennen vuoden 1918 sisällissotaa ALEKSANTERI I
KEISARI JA ISÄNMAA 2013
TORSTEN EKMAN
PUNALIPPUJEN HELSINKI Työväenliikkeen varhaisvuodet 1883–1917
Helsinki oli 1800-luvun loppupuolella rauhallinen kaupunki. Vuonna 1905 Venäjältä lähti leviämään vallankumousten aalto, ja sosiaalinen ja poliittinen levottomuus saavuttivat myös Suomen. Maa kamppaili autonomiansa puolesta, ja työläisväestö vaati yhä kovaäänisemmin äänioikeutta ja sosialismia. Punalippujen Helsinki kertoo niistä dramaattisista tapahtumista, jotka johtivat vuoden 1918 sisällissotaan: asevelvollisuuskiistoista, suurlakosta, Viaporin kapinasta ja Hakaniemen mellakasta. Tapahtumien päänäyttämönä toimii Helsinki, jonka arki levottomuuksineen ja elintarvikkeiden säännöstelyineen tulee lähelle lukijaa.
16
Toimittaja, VM TORSTEN EKMAN (s. 1943) kirjoittaa Suomen historiasta vangitsevasti. Hänen teoksensa Suomen kaarti 1812–1905 sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2007, ja Aleksanteri I sai niin ikään kiitosta populaarista otteestaan.
TIETOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4316-4 Sidottu, noin 300 sivua Kansi Satu Kontinen Kirjastoluokka 59.564 Ilmestyy syyskuussa llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4317-1
Uusi tulkinta surusta
MARI PULKKINEN
SURUN SYLISSÄ Suomalaisten kokemuksia menetyksestä Suru tulkitaan nykyajassa yleensä poikkeustilaksi, josta tulee päästä eroon. Tavoitteellisuutta korostava tulkinta on kaventanut surun ja surevan ymmärtämistä. Suomessa on vaikea surra ja suhtautua surevaan. Tulkinta surusta suorituksena on vaikuttanut myös osanottamiseen – myötätunnon sijaan tarjolla on jopa kärsimättömiä kehotuksia siivota suru pois. Surun sylissä osoittaa, että suru voidaan ajatella toisin. Väitöstutkimukseen pohjautuva teos käsittelee läheisen menettämistä kokonaisvaltaisena kokemuksena. Kirjassa tarkastellaan suomalaisten kirjeitse kerrottuja menetyskokemuksia.
Tosien kokemusten kautta piirtyy kuva surevien suomalaisten arjesta, jossa murhe on täynnä merkitystä ja sureminen on olemisen tila, johon voi antautua ja josta ei ole kiirettä pois. MARI PULKKINEN (s. 1974) on itsekin kokenut menetyksiä. Hän on sureva äiti ja tytär, humanisti ja uskontotieteilijä, joka on väitellyt suomalaisesta surusta. Hän kouluttaa, luennoi ja kirjoittaa työkseen surusta ja menetyksen kokemuksista.
17
TIETOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4300-3 Nidottu, noin 250 sivua Kansi Jussi Kaakinen Kirjastoluokka 78.114 Ilmestyy elokuussa llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4322-5
Mitä tapahtuu, kun päässä svengaa?
LIISA UKKOLA-VUOTI
MUSIKAALISET GEENIT Hyvinvointia musiikista
Miksi musiikki syntyi? Miten musikaalisuus kehittyy? Mitä aivoissamme tapahtuu, kun kuuntelemme musiikkia? Miksi kärsimme korvamadoista? Jo antiikin kreikkalaiset yhdistivät musiikin ja lääketieteen, sillä Apollo hoiti sekä musiikin että parantamisen tehtävää. Sekä nuoruus- että vanhuusiän musiikkiharrastus suojaa aivoja ikääntymiseltä, ja musiikki voi jopa parantaa. Musiikki onkin syvällä biologiassamme: se kuuluu osana kaikkiin tunnettuihin kulttuureihin, ja ihmisten laululla on todettu olevan paljon yhteistä eläinten ääntelyn kanssa. Liisa Ukkola-Vuoti kirjoittaa mukaansatempaavasti musikaalisuuden takana piilevistä tekijöistä ja musiikin vaikutuksista 18
hyvinvointiimme. Kirja ei keskity huippumusikaalisuuden hyötyihin vaan siihen, miten tavallinen musikaalisuus, musiikin harrastaminen ja kuuntelu edistävät terveyttämme. Se antaa myös käytännön vinkkejä muun muassa lapsen musikaalisuuden tukemiseen ja oman hyvinvoinnin edistämiseen musiikin avulla. FT LIISA UKKOLA-VUOTI (s. 1980) kirjoitti ensimmäisenä maailmassa väitöskirjan musiikin biologisesta taustasta. Lääketieteellisen näkökulman lisäksi hän ymmärtää aihetta myös muusikon näkökulmasta. Musiikin ohella hänen vapaa-aikansa kuluu muun muassa vinttikoirien seurassa.
TIETOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-4292-1 Nidottu, noin 150 sivua Kansi Kilda Kirjastoluokka 38.1, 79.8 Ilmestyy elokuussa llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4312-6
Ensimmäinen opas pienten pelihirmujen vanhemmille!
SATU IRISVIK & JENNI UTRIAINEN
KUINKA KASVATTAA DIGINATIIVI Kuinka paljon ruutuaikaa on tarpeeksi? Voiko vauva käyttää tablettia? Mitä muuta hyödyllistä älylaitteilla voi pelaamisen lisäksi tehdä? Kärsiikö kommunikaatio lapsen kanssa jos itse sometan liikaa? Nykylapset elävät aivan erilaisessa mediamaailmassa kuin vanhempansa. Älylaitteet kuuluvat olennaisena osana pienimpienkin päivittäiseen elämään, niihin tutustutaan viimeistään koulussa. Suurin osa lapsista kuitenkin viihtyy tabletin tai älypuhelimen parissa jo paljon ennen kouluikää – vanhempiensa mallin mukaan. Miten siihen tulisi suhtautua? Kuinka kasvattaa diginatiivi on helposti selailtava joka kodin hakuopas, joka tarjoaa apua 0–9 vuotiaan diginatiivin kasvattamiseen. Kyseessä ei ole tekniikkaopas eikä sääntökir-
ja, vaan kokoelma vinkkejä siihen, miten laitteet sulautuisivat helposti, saumattomasti ja hauskasti osaksi kodin arkea. Kirjaa varten on haastateltu eri alojen asiantuntijoita sekä joukkoa tavallisia vanhempia, jotka kirjoittajien tapaan ovat joutuneet pohtimaan lastenkasvatusta uudessa digitaalisessa maailmassa. SATU IRISVIK on humanisti ja viestintäkonsultti, joka nuorempana suhtautui tekniikkaan inhon sekaisin tuntein. JENNI UTRIAINEN on toimittaja ja lasten pelimediaan keskittyvän Viihdevintiöt-blogin perustaja, joka on aloittanut peliharrastuksensa jo 80-luvulla. 19
VÄRITYSKIRJA ISBN 978-951-52-4301-0 Nidottu, 100 sivua Kansi Elina Tuomi Ilmestyy elokuussa
Mitä odotat, yo? Ala värittää jo!
ELINA TUOMI
SUOMIRAP-VÄRITYSKIRJA Kunnianosoitus suomalaiselle hiphopille, syvä kummarrus kaikille MC:ille – S&S proudly presents: Suomirap-värityskirja! Ehdotamme, että väännät nupit kaakkoon, otat kynän kauniiseen käteen ja alat värittää. Se on meditaatiota, nostalgiaa ja ennen kaikkea hauskaa. Ehkä vähän huvittavaa, jopa, mutta pirun katu-uskottavaa. Suomirap-värityskirja ei ole vain kirja musiikista, vaan tyylistä, elämäntavasta ja kokonaisesta kulttuurista! Kirjassa on mukana yli 50 artistia ja ryhmää suomirapin alkuajoista tähän päivään, muun muassa SMC Lähiörotat, Notkea Rotta, Asa, Rauhatäti, Pyhimys, Musta Barbaari, MC Taakibörsta, Laineen Kasperi ja Paleface.
20
ELINA TUOMI (s. 1987) työskentelee Helsingissä vapaana kuvittajana ja opettajana. Koulutukseltaan hän on taiteen maisteri pääaineinaan kuvataidekasvatus ja taidehistoria. Tuomen tekemiseen on vaikuttanut yhtä paljon graffiti- ja nykytaide kuin klassinen maalaustaidekin. Tärkein taiteellinen herääminen tapahtui 8-vuotiaana lähikirjastossa, jossa Tuomi löysi kirjan Frida Kahlosta.
MUISTA MYÖS KIRJA:
KALENTERI ISBN 978-951-52-4311-9 28 sivua Kansi Emma Strömberg Ilmestyy lokakuussa
Seuraa vuoden kulkua Sämpyn kanssa!
RIIKKA HEDMAN
SÄMPY
SÄMPY – KISSAN VUOSI ISBN 978-951-52-3986-0
Kissan vuosikalenteri 2018 Viime syksynä julkaisimme nopeasti loppuunmyydyn Sämpyn kalenterin vuodelle 2017. Palautteen perusteella vuoden 2018 kalenterista tulee isompi ja mukaan tulevat myös nimipäivät. Lisäksi tässä ripustettavassa seinäkalenterissa ovat mukana juhlapyhät ja kansainvälinen kissanpäivä! Lupaamme, että itse Sämpy on vähintään yhtä ihana kuin aiemminkin.
RIIKKA HEDMAN on harrastajavalokuvaaja, joka voitti Kamera-lehden vuoden kuvaaja -tittelin vuonna 2014. Sämpyn hyppy- ja muut retkikuvat ovat levinneet kilpailuista ja sanomalehti Kalevan sivuilta sosiaaliseen mediaan. Sämpyn omalla Facebook-sivulla on jo 30 000 tykkääjää ja lisää tulee koko ajan.
21
Kuva: Matilda Saul
KARIN ERLANDSSON (s. 1978) asuu Maarianhaminassa ja työskentelee kulttuuritoimittajana Nya Åland -lehdessä. Hänen esikoisromaaninsa Minkkitarha (2014) oli Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas. Helmenkalastaja on hänen ensimmäinen lastenromaaninsa. 22
LASTENROMAANI ISBN 978-951-52-4296-9 Alkuteos Pärlfiskaren Suomentanut Tuula Kojo Sidottu, noin 200 sivua Kuvitus Tuuli Toivola Kirjastoluokka L84.2 Ilmestyy syyskuussa Ikäsuositus 9–15 llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4348-5
Kuvitus: Tuuli Toivola
Hurmaava saturomaani Astrid Lindgrenin hengessä
KARIN ERLANDSSON
HELMENKALASTAJA Miranda matkaa pohjoisen metsäalueelta etelän rannoille sukeltaakseen kevään tullen helmiä kuningattaren hovin tarpeisiin. Hän on helmenkalastajista taitavin ja uskoo löytävänsä myös kaikkien havitteleman, myyttisen silmäkiven. Kerrotaan, että sen, joka löytää silmäkiven, ei tarvitse koskaan enää kaivata mitään. Mutta miten etsiä arvokasta helmeä, kun vaivoiksi lähtee mukaan Syrsa, höpöttävä pikkutyttö joka ei pysty sukelta-
maan helmiä nostattamatta merenpohjasta hiekkaa? Helmenkalastaja on klassinen ja jännittävä saturomaani taianomaisesta mutta todentuntuisesta maailmasta, jossa helmet laulavat merenpohjan rauhassa ja ruusuhai vaanii kiven takana. Se on kirja kaipuusta, ystävyydestä ja siitä, mikä elämässä on tärkeää. Kirja voitti Schildts & Söderströmsin lastenromaanikilpailun vuonna 2016 ja ilmestyy samaan aikaan ruotsiksi.
23
LASTENROMAANI ISBN 978-951-52-4294-5 Sidottu, noin 250 sivua Kansi Susanna Iivanainen Kirjastoluokka L84.2 Ilmestyy elokuussa Ikäsuositus 6–12 llmestyy myös e-kirjana ISBN 978-951-52-4347-8
Huima lasten fantasiasarja alkaa!
VUOKKO HURME
KIEPAUS Lenna Anderssen eli elämänsä kahdeksan ensimmäistä vuotta kaupungissa, jonka nimi oli Kardum, maailmassa, joka oli kääntynyt nurin päin. Siellä missä ennen oli taivas, oli nyt maa, ja missä piti olla maata jalkojen alla, olikin vain huikaiseva pudotus tyhjyyteen. Tapahtuma, jota kutsuttiin Kiepaukseksi, oli mullistanut kaiken. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet pärjäämään ylösalaisessa maailmassaan, ja Lennan perheen elämä Kardumissa on oikeastaan juuri sopivan jännittävää ja mukavaa – kunnes puhdas vesi alkaa loppua. Mi-
24
ten Lennan ja hänen perheensä, äidin, isän, pikkusiskon ja lemmikkikanan, käy? Uskaltavatko he lähteä etsimään tulevaisuuttaan toisesta maailmasta, joka ehkä on jossain heidän allaan, taivaalla? VUOKKO HURME (s. 1979) on lastenkirjailija ja taidekasvattaja. Hän asuu Helsingissä miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Kiepaus on hänen esikoisromaaninsa.
Kuva: Tuure Hurme
Osaankohan kertoa kaiken? Lupaan ainakin yrittää. Kuvailen kaiken niin kuin sen muistan. Kerron, miten me elimme ja mitä kaikkea meille silloin viimeisenä kesänä tapahtui. Tämä ei ole mikään satu, vaan totisinta totta, joka ikinen sana.
Kardum syntyi ennen minua, tarkalleen ottaen sinä päivänä, jona äiti täytti kahdeksan. Silloin maailma kääntyi, ja melkein kaikki muuttui. Ja koska maailma kääntyi, minun kotikaupunkini oli sellainen kuin oli – aika erikoinen ja vaarallinen paikka. Minun elämäni oli kuitenkin useimmiten ihan tavallista, eikä kovinkaan pelottavaa – ainakaan vielä silloin aluksi.
25
LASTEN TIETOKIRJA
MUISTA MYÖS:
ISBN 978-951-52-4295-2 Sidottu, noin 32 sivua Kansi Teemu Åke Kirjastoluokka L85.2, L69.6 Ilmestyy elokuussa Ikäsuositus 4–9
MALTTI & VALTTI
TEHTÄVÄ MUMMOLASSA, 2014
Rakastetut liikennepuistokonstaapelit osaamisalueellaan!
MALTTI & VALTTI MELKEIN AUTIOLLA SAARELLA, 2015
JERRY MIKKELINEN, JUSSI OLLILA JA TEEMU ÅKE (KUV.)
MALTTI JA VALTTI LIIKENTEESSÄ Hyväntuulinen matka virkapotkukelkoilla liikennepuiston sivupoliisiaseman pikkujouluihin katkeaa, kun vanha tuttu Riku Rikesakko toilailee polkupyörällään jalkakäytävällä. Saavatko Maltti ja Valtti Rikun kiinni? Onnistuvatko he opastamaan Rikua ennen kuin käy köpelösti? Ja miten lopulta käy pikkujoulujuhlien? Tämä kaikki selviää Maltin ja Valtin talvisessa liikenneseikkailussa, jota ryydittävät erilaiset liikennetilanteet ja -pulmat.
26
Vauhdikkaan tarinan lomassa käsitellään tärkeimpiä liikennetilanteita erityisillä tehtäväaukeamilla, kerrataan tutuimmat liikennemerkit ja keksitään yhdessä Maltin ja Valtin kanssa parhaat ratkaisut erilaisiin liikenteessä vastaan tuleviin pulmiin.
LASTEN TIETOKIRJA ISBN 978-951-52-4293-8 Sidottu, 36 sivua Kansi Carlos da Cruz Kirjastoluokka L92.2 Ilmestyy kesäkuussa Ikäsuositus 7+
MUISTA MYÖS:
Mukaansatempaava tietokirja koululaisille
KUNINKAANTIE
MATKA HISTORIASTA NYKYAIKAAN, 2014
CARLOS DA CRUZ & JANNE HAIKARI
SUOMEN KESKIAIKA LAPSILLE Millaista elämä oli keskiajalla? Mitä silloin syötiin, mitä lapset leikkivät? Värikäs ja runsaasti kuvitettu teos johdattaa läpi keskiajan 900-luvun luostarielämästä 1500-luvun ensimmäiseen suomalaiseen kirjaan. Matkan varrella tutustutaan muun muassa ristiretkiin, linnan varustukseen, metsästykseen ja kaupankäyntiin. Kirja etenee aihepiireittäin ja samalla kronologisesti muun maailman tapahtumia peilaten. Jännittäviä ja yllättäviäkin yksityiskohtia pursuava teos soveltuu erityisesti alakouluikäisille historiasta kiinnostuneille.
Suomen keskiaika lapsille on kuvittaja CARLOS DA CRUZIN ja historioitsija, FT JANNE HAIKARIN toinen yhteinen kirja. Heidän käsialaansa on myös Kuninkaantie (2014), joka kuljettaa lukijan Suomen historian halki vanhaa postireittiä pitkin.
27
Älytöntä huumoria älykkäille lapsille!
HERRA GUMMI JA KIRSIKKAPUU 2017
HERRA GUMMI JA VUORENPEIKOT 2015
MITÄ SYÖDÄÄN, HERRA GUMMI? 2016
HERRA GUMMI JA PIPARIPOHATTA 2014
HERRA GUMMI JA TANSSIVA KARHU 2016
OLET ILKIMYS, HERRA GUMMI! 2014
HERRA GUMMI JA VOIMAKIVET 2015
MUISTA MYÖS:
ANDY STANTON
HERRA GUMMI JA SALAINEN PIILOPAIKKA Mitä ihmettä? Lamonen-Pulissa on tapahtunut jotain todella merkillistä. Kaupungin katoilla istuu puhuvia papukaijoja, kadulla kasvaa jättimäinen kaktus, ja ilmassa hyörii niin ilkeitä hyttysiä, etteivät niiden kaveritkaan tykkää niistä. Ja minne pilvet ovat taivaalta kadonneet? Polly ja Perjantai O’Vela perustavat Pilvien ja jogurttien osaston selvittääkseen, miten pilvet saadaan palaamaan takaisin. Mutta mitä kummaa, kaupungin pahimpia lurjuksia, herra Gummia ja lihakauppias Villle Viljami kolmattakaan ei näy mailla halmeilla! Herra Gummi ja salainen piilopaikka on sanailutaituri ANDY STANTONIN kahdeksas, itsenäinen osa ilkeästä ja huonotapaisesta herra Gummista kertovassa lastenromaanisarjassa. 28
Kirjojen väljästi taitettu ja runsaasti kuvitettu ulkoasu houkuttaa lukemaan aloitteleviakin lukutoukkia. Herra Gummi -kirjat ovat saaneet useita lastenkirjapalkintoja, ja niitä on käännetty lukuisille kielille. Kirjan mustavalkopiirroskuvitus on David Tazzymanin käsialaa, ja nokkelasta suomennoksesta vastaa Jaana Kapari-Jatta.
LASTENROMAANI • ISBN 978-951-52-4303-4 • Alkuteos Mr Gum and the Secret Hideout • Suomentanut Jaana Kapari-Jatta • Nidottu, 256 sivua • Kansi ja mv-kuvitus David Tazzyman • Kirjastoluokka L84.2 • Ilmestyy elokuussa • Ikäsuositus 6+ Ilmestyy myös e-kirjana • ISBN 978-951-52-4304-1
LASTENKIRJA ISBN 978-951-52-4307-2 Alkuteos Pierre the Maze Detective – The Mystery of the Empire Maze Tower Suomentanut Anna Kokko Sidottu, 36 sivua Kansi IC4DESIGN Kirjastoluokka L85.22 Ilmestyy lokakuussa Ikäsuositus 6–12
SARJASSA AIEMMIN ILMESTYNYT:
Kirja joka koukuttaa kuin peli!
SAKKE SOKKELOSALAPOLIISI KADONNUTTA SOKKELOKIVEÄ ETSIMÄSSÄ 2016
HIRO KAMIGAKI & IC4DESIGN
SAKKE SOKKELOSALAPOLIISI Sokkelopilvenpiirtäjän arvoitus Herra X, mestarivaras, on palannut, ja hänellä on kauheita suunnitelmia! Hän aikoo varastaa Sokkelovaltakunnan korkeimman tornitalon huipulla loistavan valon, Sokkelokaupungin kalleimman aarteen. Sakke ja Carmen kutsutaan muiden maailman parhaiden sokkeloetsivien kanssa apuun selvittämään pulmia ja suojelemaan aarretta. Tärkeintä on pysäyttää herra X! Pystytkö auttamaan Sakkea ja Carmenia ehtimään ajoissa? Jännittävä sokkeloseikkailu vie Sokkelokaupungin ja Sokkelopilvenpiirtäjän uskomattomien kerrosten kautta kohti ar-
voituksen ratkaisua. Vihjeiden avulla selvitetään reitti kunkin sokkeloisen aukeaman läpi. Samalla etsitään aarteita ja johtolankoja sekä ratkotaan haasteita. Kun kaikki tehtävät on suoritettu ja reitti selvä, on aika kääntää sivua uudelle aukeamalle – kuin pelin seuraavalle tasolle. IC4DESIGN on Japanin Hiroshimassa majaansa pitävä kuvittajayhteisö, joka on nostettu maailman 200 parhaan kuvittajan joukkoon.
29
LASTENKIRJA ISBN 978-951-52-4354-6 Alkuteos Good Night Stories for Rebel Girls Sidottu, 200 sivua Kirjastoluokka 85.1 Ilmestyy lokakuussa Ikäsuositus 5–12
Roolimalleja itsenäisille lapsille!
ELENA FAVILLI & FRANCESCA CAVALLO
ILTASATUJA KAPINALLISILLE TYTÖILLE Tätä kirjaa meiltä on kyselty! Maailmalla ilmiöksi noussut kirja Good Night Stories for Rebel Girls saadaan suomeksi. Upeasti kuvitettu kirja kertoo sadan erinomaisen ja itsenäisen naisen tarinan iltasadun muodossa. Jokaista tarinaa kuvittaa eri naistaiteilijan tekemä muotokuva. Kokonaisuutena kirja on komea kunnianosoitus naisille, kuvataiteelle ja jokaiselle tytölle, joka saa kyseisen kirjan yöpöydälleen. Se on taatusti vapauttavaa luettavaa myös vanhemmille, jotka kaipaavat lapsilleen monipuolisempia roolimalleja. ELENA FAVILLI ja FRANCESCA CAVALLO ovat italialaisia journalisteja, yrittäjiä ja lastenkirjailijoita. 30
”Pakollinen hankinta jokaisen tytön ja naisen yöpöydälle.” | Forbes |
”Nämä iltasadut vaihtavat prinsessat naisiin, jotka muuttivat maailmaa.” | Huffington Post |
Tämän runokirjan saa värittää!
HEIKKI NISKA & HANNAMARI RUOHONEN
LYSTISAAREN KESÄ
Puuhakirja, joka saa pöksysi tutisemaan! VUOKKO HURME & SUVI KARI
KARJUKIRJA Hauskaa puuhaa pahiksille
Runovärityskirja
Meri keijulle simpukankuoren toi, kuutamolla oi!
Tyttö on nyt ylpeä, kun on amme jossa kylpeä.
Tämä tehtäväkirja sisältää tosi pahoja piirtämis- ja kirjoitustehtäviä kouluikäisille. Kirjan sivuille pääsee kynäilemään hurjaakin hurjemman kertomuksen, piirtämään maailman epäterveellisimpiä ruokia ja loihtimaan pahimmalle reseptin, suunnittelemaan jekkuja aikuisille ja kirjoittamaan suurimmat salaisuutensa (ja niittaamaan ne kiinni, ettei kukaan näe). Maskottina toimiva Jää-Karju avustaa (tai häiritsee) tehtävien täyttämisessä. Luovaa ajattelua herättelevät tehtävät rikastuttavat lapsen mielikuvitusta ja houkuttelevat kuvalliseen ja kirjalliseen irrotteluun. Niiden parissa syttyy lamppu jos toinenkin.
Siiri ja Ville saapuvat kesäksi Lystisaareen viettämään lomaa mummon ja vaarin kanssa. Saaressa asuu metsän eläimiä, keijuja, haltija, peikko, kenties yksisarvinenkin? HEIKKI NISKAN lempeän hilpeästi riimitellyt runot vievät lukijan läpi Lystisaaren vuoden, ja HANNAMARI RUOHOSEN runsaan rönsyilevä kuvitus houkuttelee värittämään saaren ja sen ympäristön juuri sellaiseksi kuin sen itse näkee. Kirja sopii ääneen luettavaksi perheen pienimmille ja itse luettavaksi isommille värittäjille.
VUOKKO HURME on lastenkirjailija ja taidekasvattaja. Hän muun muassa ohjaa lasten ja aikuisten yhteisiä taideryhmiä sekä kirjoittaa lasten puuhablogia. SUVI KARI on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, ja on kuvittanut muun muassa lasten ja alakouluikäisten satu- ja tehtäväkirjasarjaa.
RUNOVÄRITYSKIRJA
LASTEN PUUHAKIRJA
ISBN 978-951-52-4288-4 • Sidottu, 64 sivua Kansi Hannamari Ruohonen • Kirjastoluokka L82.2, L85.22 Ilmestyy kesäkuussa • Ikäsuositus 4–9
ISBN 978-951-52-4297-6 • Nidottu, 64 sivua • Kansi Suvi Kari Kirjastoluokka L79.8 • Ilmestyy kesäkuussa • Ikäsuositus 6–9
31
ISBN 9789515243188 • Ilmestyy elokuu
ISBN 978-951-52-4319-5 • Ilmestyy kesäkuu
POKKARIT
SUKLAAN MAKU
ÄLYKÄS INTUITIO
Tarina alkaa kun ikivanha posliininen kaakaokannu särkyy. Mitä jos vanhat esineet voisivat kertoa tarinan, siitä mitä niiden kuullen on kuiskittu? Suklaan maku on nautinnollinen lukuromaani, joka vie matkalle loistavan Barcelonaan historiaan.
Intuitio on usein ylenkatsottu tietämisen tapa, joka jää helposti hyödyntämättä niin työelämässä, koulutuksessa kuin henkilökohtaisten tärkeiden ratkaisujen hetkillä. Älykäs intuitio käsittelee yleistajuisesti ja inspiroivasti intuitiivisen tiedon eri muotoja. Mukana on käytännön harjoituksia, jotka auttavat havainnoimaan ja ymmärtämään oman intuition toimintaa.
HENRIK MEINANDER
SUOMEN HISTORIA Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää Suomen historiasta! Teos on nykyaikainen tulkinta maamme historiasta. Se kertoo tiiviisti ja kiehtovasti tiestämme jääkauden jäljiltä viikinki- ja ristiretkiaikojen kautta Ruotsin suurvalta-aikaan, Suomen suuriruhtinaskuntaan ja lopulta itsenäisyyteen ja EU-jäsenyyteen. Henrik Meinanderin vuonna 2017 laatima esipuhe päivittää teoksen nykyhetkeen.
ISBN 978-951-52-4328-7 • Ilmestyy lokakuu
ASTA RAAMI
ISBN 978-951-52-4326-3 • Ilmestyy syyskuu
CARE SANTOS
ROSA MERILÄINEN & SAARA SÄRMÄ
ANNA MENNÄ! Opas hauskempaan elämään
Suomalaisfeminismin superstarat Rosa Meriläinen ja Saara Särmä panevat ajattelemaan itse, omalla tavalla. Käsitellyksi tulee kaikki tähdellinen: ystävyys, yhteiskunta, kroppa, työ ja koti. Samalla he tulevat hahmotelleeksi yhden maailmanselityksen. Tekijät lähestyvät kysymyksiä pelotta, analyyttisesti ja elämänuskoa uhkuen.