Kirsi Martin
Anita ร strand
Loistava juttu!
Oppikirja Schildts & Sรถderstrรถms
d
Loistava juttu!
d
Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Omslag: Jukka Laukkanen (bild) och Heidi Hjerpe (formgivning) Seriens allmänna grafiska plan: Pia Pettersson Layout och ombrytning: Heidi Hjerpe/Oy Kustmedia Ab Illustrationer: Jukka Laukkanen Fondernas samarbetsgrupp som består av Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Föreningen Konstsamfundet och Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd har beviljat ekonomiskt stöd för utgivningen av detta läromedel. Första upplagan, första tryckningen © 2017 Kirsi Martin, Anita Åstrand och Schildts & Söderströms Kopieringsvillkor Det här verket är en lärobok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket eller delar av det utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information lämnas av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det. ISBN 978-951-52-4185-6 2017
2
Oppilaalle Tämän oppikirjan kertomuksissa tutustut kuudesluokkalaisiin Emmaan ja Leoon ja heidän ystäviinsä. Opit keskustelemaan Suomesta, luonnosta, uutisista, mediasta, tulevaisuudensuunnitelmista ja esimerkiksi suomen kielen moninaisuudesta. Oppikirjassa on myös kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuudesta valittuja tekstejä. Oppikirjan lisäksi sarjaan kuuluvat tehtäväkirja ja sähköinen aineisto. Toivomme, että viihdyt Emman, Leon, suomen kielen ja Loistava juttu! -kirjan parissa.
Opettajalle Loistava juttu! -oppimateriaalisarjan ensisijaisena tavoitteena on syventää ja laventaa
kaksikielisten oppilaiden suomen kielen suullista ja kirjallista viestintää. Loistava juttu! on äidinkielenomaisen suomen (modersmålsinriktad finska) oppimateriaalisarja, joka on suunnattu suomenruotsalaisten peruskoulujen 3-6 luokkien kaksikielisille oppilaille. Jokaista vuosiluokkaa kohti on oppikirja, tehtäväkirja, sähköinen oppimateriaali ja opettajan aineisto. Oppikirjassa on 20 lukua. Luvut on jaettu neljään jaksoon. Jokainen jakso alkaa aloitussivulla, jolla on teksteihin liittyvä kuva sekä jakson tavoitteet. Jokaista lukua kohti on kaksi eri tekstilajia. Toinen teksti on kirjan kehyskertomus ja toinen on katkelma kaunokirjallisuudesta (Kirjastosta). Jokaiseen jaksoon liittyy erillinen projektiaukeama, Taitoikkuna. Kirjan aukeamilla esiintyvä Kulttuuri-ikkuna on kulttuuriin liittyvän aiheen tunnus. Kirjan kuvitus on suunniteltu tekstin tueksi. Luetun ymmärtämisen lisäksi kirjan kuvituksen tavoitteena on tukea kuvalukemista. Luetun ymmärtämistä tukevat myös tekstikohtaiset sisältökysymykset ja kappalekohtaiset sanastot sekä suomeksi että ruotsiksi. Kielenhuollossa (Kieli-ikkuna) tutustutaan suomen kielen kirjoitusasuun. Tässä kirjassa harjoitellaan lähinnä yhdyssanoja, lopetusmerkkien käyttöä virkkeissä, objektin sijamuotojen käyttöä lauseessa, omistusmuotoja, verbien eri aikamuotoja sekä passiivimuotoja, nominien taivutusta ja lauseenjäseniä. Runsaan ja monipuolisen sisällön ansiosta opetusta voidaan eriyttää oppilaan tietojen ja taitojen mukaan. Oppimateriaali noudattaa vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Otamme mielellämme vastaan käyttäjien palautetta. Tekijät
3
Sisällys Luku
Sivu
Aihepiiri
1. JAKSO
Kieli
Viestintä
K= edellisen kirjan kertaus
1. Olemme kuudennella luokalla
8–9
leirikoulu
• Väinö ja aarteenetsijät
10–11
2. Saaristo-Suomi
12–13
• Hiekkaa, merta ja suolaa
14–15
3. Suomalaisia arvoja ja tapoja
16–17
• Suomalainen keittiö
18–19
4. Ideasta aloitteeseen
20–21
• Täältä tullaan, teevee!
22–23
5. Meidän uudet mökkinaapurimme
24–25
• Thorin pöly
26–27
TAITOIKKUNA
28–29
Merenkurkun saaristo
6. Uutinen
32–33
uutinen, kuulopuhe
• Vaikuttaja
34–35
7. Lehtiuutinen
36–37
• Kipua takaraivossa
38–39
8. Media ja mediataitoja
40–41
• Pelibunkkerin pojat
42–43
9. Älyllä
44–45
• Kepler62, Kirja 4: Pioneerit
46–47
10. Tulevaisuudensuunnitelmia
48–49
• Alku, keskikohta ja loppu
50–51
TAITOIKKUNA
52–53
leirikoulusta keskusteleminen vokaali, konsonantti
Suomi, saaristo
Saaristo-Suomesta kertominen K yhdyssanat
arvot, tavat
suomalaisista arvoista ja tavoista kertominen yleisnimet, erisnimet
graffiti
graffitien maalaamisesta keskusteleminen virke
naapurit, ystävyys
mökkinaapureista keskusteleminen nominin taivutus
2. JAKSO
4
uudesta huvipuistosta keskusteleminen K verbin persoonamuodot aktiivi, passiivi
uutinen, lehtiuutinen
uutisen rakenteen kuvaileminen K verbin aikamuodot preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti
media, mediataito
mediasta ja sen merkityksestä kertominen K partikkelit
älypuhelin
älypuhelimen käytön ja sovellusten kuvaileminen suomen sijamuoto – ruotsin prepositio
tulevaisuus, ammatti
tulevaisuudesta ja ammateista keskusteleminen K adjektiivin vertailumuodot
ryhmän oma lehti
Luku
Sivu
Aihepiiri
11. Hienoja esineitä
56–57
muotoilu, käsityö
• Takoja Iänikuinen
58–59
12. Suomi maailman kärjessä
60–61
• Rehtorin luiseva Salli
62–63
13. Suomen UNICEF
64–65
• Miisa ja kaikkien aikojen kevät
66–67
14. Sekoituksia ja vaikutteita
68–69
• Viilee
70–71
15. Uusia perinteitä
72–73
• Muutto
74–75
TAITOIKKUNA
76–77
suomalainen muotoilu
16. Näyttelyssä
80–81
näyttely, pelit, laitteet
• Kuunsulka
82–83
17. Haastava teksti
84–85
• Kurki
86–87
18. Suomen kielen murrejako ja slangi
88–89
• Aili opetta Toivol suamen kiält
90–91
19. Suomen sukukieliä
92–93
• Milan perehen päivy
94–95
20. Kesäisiä tunnelmia
96–97
• Omenankukkien yö
98–99
TAITOIKKUNA
100–101
aakkosellinen sanasto suomi–ruotsi
102–108
kirjallisuusluettelo
109
kuvalähteet
110
Kieli
Viestintä
3. JAKSO suomalaisesta muotoilusta ja käsityöstä keskusteleminen objektin sijamuodot Suomi, menestys maavertailuissa
Suomen hyvästä menestyksestä kertominen K substantiivin omistusmuodot
lastenjärjestö
Suomen UNICEFista kertominen lyhenteet
musiikki
yllätyskeikasta keskusteleminen K pronominit
perinne, vappu
suomalaisista perinteistä keskusteleminen K päälause, sivulause
4. JAKSO vanhoista peleistä ja laitteista keskusteleminen K lauseenjäsenet predikaatti, subjekti, objekti. asiateksti, ymmärtäminen
asiatekstin ymmärtämisestä keskusteleminen K lauseen rikastaminen
murre, slangi
murteen ja slangin kuvaileminen murre, slangi
sukukieli
suomen sukukielistä kertominen K sanaluokat
tapahtumailta, arvostus
taideteoksen tekemisestä keskusteleminen
viron kieli – suomen sukukieli
5
6
1 Luvut 1–5 Tavoitteet Kieli-ikkuna
kirjoitetun suomen kielen ja ruotsin kielen • Tunnistetaan eroja. yhdyssanojen oikeinkirjoitusta. • Kerrataan yleisnimien ja erisnimien oikeinkirjoitusta. • Vahvistetaan käyttää lopetusmerkkejä virkkeissä. • Osataan Osataan taivuttaa nomineja sijamuodoissa. •
Muut tavoitteet
leirikoulusta. • Keskustellaan Saaristo-Suomesta. • Kerrotaan suomalaisista arvoista ja tavoista. • Kerrotaan graffitien maalaamisesta. • Keskustellaan Keskustellaan mökkinaapureista. • Opitaan Merenkurkun saaristosta, Suomen • ensimmäisestä luonnonperintökohteesta. kaunokirjallisuutta. • Luetaan • Luetaan tietokirjallisuutta.
7
1 Olemme kuudennella luokalla Kaverukset viettävät helteistä elokuun iltapäivää Pisara-kahvilan terassilla. He juovat pirtelöä ja keskustelevat sekä tulevasta lukuvuodesta että sen kohokohdasta eli leirikoulusta ulkosaaristossa. Leo:
Ajatelkaa, olemme kuudennella luokalla ja ensi keväänä menemme leirikouluun.
Emma: Oletteko te miettineet, miten saamme kerättyä rahat leirikouluamme varten? Sofia:
Joo, kun olin kesälomamatkalla, näin nuoria, jotka myivät kahvia, mehua ja kotitekoisia leivonnaisia pienessä kioskissa.
Jere: Ali:
Ja minä näin nuoria, jotka myivät itse poimimiaan mustikoita. Meidän pitää suunnitella ja päättää, miten keräämme rahat leirikouluamme varten.
Sofia:
Minusta voisimme myydä joitain tuotteita.
Emma: Ehkä, mutta ensin on selvitettävä, minkälaisia sääntöjä meidän tulee noudattaa. Sofia:
Suunnitellaan oma kangaskassi, kalenteri tai joulukortti… tai mitä, jos keksisimme jonkun aivan uuden tuotteen.
Emma: Keksimme varmaan hyviä ratkaisuja ensi viikon suunnittelukokouksessa. Jere:
Isänikin innostui niin paljon kuultuaan asiasta, että hän päätti myydä meidän turhat tavaramme kirppiksellä ja lahjoittaa rahat meidän leirikouluamme varten.
Emma: Tuohan oli mainio idea! Sofia:
Hei kaverit, katsokaa tuonne taivaalle!
Jere:
Voi ei, tumma ukkospilvi. Pian salamoi, jyrisee ja sataa kaatamalla.
Leo:
Lähdetään kotiin, ennen kuin kaatosade alkaa.
Kaikki: Moikka, nähdään huomenna! Kaverukset lähtevät helteiseltä terassilta ja suuntaavat juoksujalkaa kotiin.
8
1) Lue teksti Olemme kuudennella luokalla ja vastaa kysymyksiin.
a) Miten kaverusten näkemät nuoret ovat tienanneet rahaa?
b) Mitä muita ideoita
kaverukset keksivät? Mitä Jeren isä aikoo tehdä?
c) Minkälainen sää tekstin alussa on? Entä tekstin lopussa?
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Miten sinun luokkasi voisi
kerätä rahaa leirikoulua varten? Keskustele parin kanssa ja kirjoita vähintään kolme ideaa vihkoon.
b) Minkälaisen kangaskassin
sinä suunnittelisit? Kirjoita ja kuvaile kangaskassi vihkoon.
c) Lue b-tehtävän teksti
sanasto itse poimimiaan
tässä: som de själva har plockat
jyristä
mullra
kaatosade
ösregn, skyfall
saada kerättyä rahat tässä: ska/lyckas samla ihop pengarna kohokohta
höjdpunkt
kuultuaan
tässä: då han hörde (om)
lahjoittaa
ge, skänka, donera
on selvitettävä
måste ta reda på
ratkaisu
lösning
salamoida
blixtra
sataa kaatamalla
ösregna
suunnittelukokous
planeringsmöte
sääntö
regel
tulee noudattaa
bör/ska följa
tuleva
kommande
ukkospilvi
åskmoln
ulkosaaristo
yttre skärgård
parillesi, joka piirtää kangaskassin sinun ohjeittesi mukaan.
d) Minkälaisia säitä on? Ota
selvää, keskustele parin kanssa ja esittele erilaiset säät toiselle parille.
e) Mitä ruokia mustikoista voi valmistaa?
f) Kuvittele, että saat päättää tuotteen, jota myymällä luokkasi kerää rahaa leirikoulua varten. Katso kuvaa ja pohdi, minkä tuotteen sinä valitsisit myyntiin? Miksi?
9
Väinö ja aarteenetsijät Kierrätyksestä voisikin keksiä hyviä tehtäviä luokalle, Väinö mietiskeli. Jos laittaisi ryhmät vaikkapa harjoittelemaan kokouksenpitoa ja pöytäkirjan tekemistä jostakin kierrätysprojektista? Suomalaisten muinaislinnat ja löytöretket! Nekin olivat tulossa opinto-ohjelmaan sopivasti syksyllä. Niistähän irtoaisi oppitunneille vaikka mitä! Oppilaat voisi laittaa ratkomaan esimerkiksi Karhusaaren arvoitusta. Karhusaari oli toden totta arvoituksellinen paikka, eikä sitä ollut vielä tutkittu kunnolla. Alustavissa kaivauksissa oli löydetty merkkejä vanhoista valleista. Mutta uskaltaisiko oppilaita päästää kulkemaan saaressa ympäriinsä vapaasti? Väinö pudisti päätään. Jaska ja Vennu ryntäilemässä… ajatus ei tuntunut hyvältä. Entä jos panisi ryhmään mukaan Marjaanan sekä Matin, joka oli rauhallinen tiedemiestyyppi? Se voisi onnistua. Väinö Lakeus sulki silmänsä. Lämpimästä säästä oli nautittava kunnolla, kun oli mahdollisuus. Pihakeinu heilui rauhoittavasti kuin vauvan vaunut. Täytyisi hankkia kanootteja tarpeeksi, hän mietti ja haukotteli. Matka oli juuri sopivan lyhyt. Kaikille tietysti pelastusliivit...
10
1) Lue teksti Väinö ja aarteenetsijät ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
a) Mikä Väinön ammatti on? Väinön silmäluomet alkoivat räpsyä ja lupsahtivat kiinni. Uneen alkoi sekoittua kanootteja, nuorten huutoja ja aaltojen liplattelua. – Kanootti on kiskottava kunnolla maihin, Jaska määräsi. – Muuten meistä voi tulla Robinsoneita ja joudutaan elämään luonnon tuotteilla. Mehän ollaan täällä ekoina. – Niinpä, kun pakotit meidät lähtemään paljon muita aikaisemmin, Marjaana paheksui. – Jos täällä on muinaisaarteita, niin arvatkaa
b) Minkälainen paikka Karhusaari on? c) Miten pihakeinu heilui? 2) Minkälaista unta luulet, että Väinö näki? Keksi ja kerro.
3) Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
a) Mitä kuvassa tapahtuu? b) Kuka kuvassa olevista henkilöistä on
suosikkisi? Kuvaile valitsemasi henkilö.
c) Mitä kuvan henkilöt voisivat sanoa?
ketkä löytävät ne, Jaska uhosi. – Muistakaa se 4) Keksi kuvasta lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
kirjan artikkeli! Väinö Lakeus ja kultasormen tapaus Kari Vaijärvi Kuva: Martti Sirola
5) Selitä alleviivattu kohta toisella tavalla.
a) Niistähän irtoaisi oppitunneille vaikka mitä! b) Alustavissa kaivauksissa oli löydetty merkkejä vanhoista valleista.
VOKAALI Lyhyt vokaali
Pitkä vokaali
c) Väinön silmäluomet alkoivat räpsyä ja
sika savi uni tuli latu värin
siika saavi uuni tuuli laatu väärin
6) Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
lupsahtivat kiinni.
KONSONANTTI Yksi konsonantti
Kaksoiskonsonantti (= kaksi samaa konsonanttia)
Konsonantit m, n, l ja r kirjoitetaan yhdellä kirjaimella tavun lopussa:
Kaksoiskonsonantti on sanan sisässä. Konsonanttien välissä on aina tavunraja. Esimerkiksi: loik-kia, mal-li, tam-mi, on-ni, hyp-piä, ker-ros, tas-su, mat-to
kam-pa, ran-ta, sil-ta, par-ta
Konsonanttien m, n, l ja r jälkeen tulee kaksoiskonsonantti kk, pp tai tt: lamp-pu, pank-ki, telt-ta, kart-ta Vertaa ruotsin kielen sanoihin: lampa, att telta, karta
11
2 Saaristo-Suomi Saaristo-Suomi sijaitsee Lounais-Suomessa. Alue on Selkämeren, Itämeren, Ahvenanmeren ja Saaristomeren keskellä. Saaristo-Suomen saaristot jaetaan sisä- ja ulkosaaristoon. Saaristo-Suomeen kuuluvat Ahvenanmaan maakunta ja Turun saaristo. Saaristo-Suomen pääelinkeinoja ovat maatalous, matkailu ja kalastus. Alue soveltuu hyvin maanviljelyyn. LounaisSuomessa viljellään muun muassa vehnää, kauraa, sokerijuurikasta ja öljykasveja. Saaristoissa maanviljely on vähäisempää. Siellä viljellään muun muassa sokerijuurikasta ja perunaa. Lähes kaikki Suomen ruokakalat kasvatetaan Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen merialueilla. SaaristoSuomen kasvi- ja eläinlajisto on monimuotoista ja rikasta. Ahvenanmaan maakunta: Ahvenanmaan maakunnassa on noin 29 000 asukasta. Kolmasosa asukkaista asuu Maarianhaminassa, joka on vilkas, runsaan 11 500 asukkaan pikkukaupunki. Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto. Turun saaristo: Turun saaristoon kuuluu yli 20 000 saarta ja luotoa. Matkailu on saarten asukkaille tärkeä elinkeino. Turun saaristossa on muun muassa mökkikyliä, ravintoloita, hotelleja ja majataloja. Kalastajat ja maanviljelijät tuottavat puhtaita ja raikkaita herkkuja matkailijan ruokapöytään.
12
1) Lue teksti Saaristo-Suomi ja vastaa kysymyksiin.
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Mitä muita tärkeitä elinkeinoja Saaristo-
a) Missä suurin osa Suomen ruokakaloista
Suomen alueella on?
kasvatetaan?
b) Ota selvää, minkälainen kasvi- ja eläinlajisto
b) Minkälainen kaupunki Maarianhamina
Saaristo-Suomessa on.
on?
c) Selvitä Ahvenanmaan ja Turun saariston
c) Miksi liikkuminen on helppoa Turun
tunnetuimmat nähtävyydet.
saaristossa?
Turun saaristossa liikkuminen on helppoa. Sillat, lossit ja yhteysalukset yhdistävät saaret
d) Keksi aukeaman kuville sopivat kuvatekstit.
sanasto Ahvenanmaan itsehallinto Ålands självstyrelse Ahvenanmaan maakunta
landskapet Åland
toisiinsa. Merelle pääsee vaikka
eläinlajisto
fauna, djurarter
venetaksilla. Omalla veneellä tulijoille
kasvilajisto
flora, växtbestånd
on myös käynti- ja vierassatamia.
käyntisatama
besökshamn,
Saaristossa puhutaan yleisesti ruotsia. Ruotsin kielen taidosta on turistillekin hyötyä erityisesti Ahvenanmaalla.
anlöpningshamn lossi
färja
luoto
skär, kobbe
majatalo
gästgiveri, värdshus
matkailija
resenär, turist
matkailu
turism
mökkikylä
stugby
pääelinkeino
huvudnäring
sokerijuurikas
sockerbeta
soveltua maanviljelyyn
lämpa sig för jordbruk
tuottaa
producera
vierassatama
gästhamn
yhteysalus
passbåt, förbindelsebåt
13
Hiekkaa, merta ja suolaa Merenrannalla on tarjota asukkailleen suolaisia pärskeitä, linnunulosteiden lannoitusta, vuoroin kuivuutta ja jääkylmyyttä. Pohjanlahdella maa kohoaa ja rantaa tulee lisää. Avoimilla rannoilla kasvillisuus muuttuu nopeasti. Muuttolinnuille liejunsekaiset hietikot ovat tärkeitä levähdys- ja ruokailupaikkoja. Hiekansitoja Rannalla rantavehnä juuristoineen sitoo hiekkaa. Rantavehnän lisäksi myös esimerkiksi meriasteri, suolaarho ja merikaali kestävät ja vaativatkin kasvupaikaltaan suolaa. Merisaunio on mykerökukkainen, väreiltään päivänkakkaramainen, saunakukkaa muistuttava kasvi. Tyypillisiä merenrantojen kasveja ovat myös merisaunio, merimaltsa, merisinappi ja merinätkelmä. Rannoilla näkee myös muualta tuttuja kasveja, kuten ahosuolaheinää ja sarjakeltanoita.
Rantavehnä ja merinätkelmä levittäytyvät hiekkarannalle.
14
Luonnon jäljillä – Luonto-opas nuorille Iiris Kalliola Kuvat: ranta Jari Kurvinen/Vastavalo.fi, meriasteri Jaakko Vähämäki/Vastavalo.fi, merisaunio Jaakko Vähämäki/Vastavalo.fi, suola-arho Eemeli Peltonen/ Vastavalo.fi
1) Lue teksti Hiekkaa, merta ja suolaa ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
a) Mitä merenranta tarjoaa asukkailleen? b) Mitä tekstissä sanotaan Pohjanlahdesta?
c) Mitä kasvillisuudelle tapahtuu avoimilla rannoilla?
d) Mitkä kasvit kestävät ja vaativat kasvupaikaltaan suolaa?
Merisaunio
e) Mitä muualta tuttuja kasveja rannoilla näkee?
2) Keksi tekstistä Hiekkaa, merta ja suolaa lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
Suola-arho
3) Tutki kuvaa, joka on sivulla 14 ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
a) Mistä päin Suomea kuva voisi olla? b) Mikä vuodenaika kuvassa on? Miksi? c) Mitä lintulajeja kuvassa voisi olla?
4) Keksi kuvista lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
5) Selitä alleviivattu kohta toisella tavalla. Meriasteri
a) Merenrannalla on tarjota suolaisia pärskeitä.
b) Linnuille hietikot ovat tärkeitä.
6) Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
15
3 Suomalaisia arvoja ja tapoja Otan aina muut
Mahtavaa, yhteiskunnassamme kaikki ovat tasa-arvoisia.
huomioon ja kuuntelen heitä.
Ihanaa, että voi välillä olla ihan hiljaa.
Tässä tekstissä käsitellään useita perinteisiä suomalaisia arvoja ja tapoja. Sana arvo tarkoittaa sitä, minkä perusteella jotain asiaa pidetään tärkeänä, hyvänä ja arvokkaana. Sana tapa tarkoittaa käytäntöä, joka on tullut tavaksi. Sanalla suomalainen on kaksi merkitystä, Suomen kansalainen ja suomenkielinen. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat suomalaisille tärkeitä arvoja. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia, ja kaikkia tulee kohdella oikeudenmukaisesti.
16
1) Lue teksti Suomalaisia arvoja ja tapoja ja vastaa kysymyksiin.
a) Mitä sana arvo tarkoittaa? b) Mikä pahe on suomalaisille suurin? c) Milloin on hyvin tärkeää saapua paikalle sovittuun aikaan?
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Mistä tekstissä mainituista arvoista ja tavoista olet samaa mieltä? Perustele vastauksesi.
b) Mistä tekstissä mainituista arvoista ja tavoista olet eri mieltä? Perustele vastauksesi.
c) Mitä muita kuin tekstissä mainittuja tyypillisiä suomalaisia arvoja ja tapoja tiedät?
Suomalaisille vaatimattomuus on tärkeä arvo. Ihmiset eivät kehu itseään. Suomalaiset pitävät hyvänä käyttäytymisenä sitä, että ottaa muut huomioon ja kuuntelee heitä. Suomalaiset arvostavat rehellisyyttä. On tärkeää pitää ja täyttää lupauksensa. Epärehellisyys on suomalaisille paheista suurin. Täsmällisyys on suomalaisille tärkeää. Jos kysymyksessä on esimerkiksi tapaaminen, on hyvin tärkeää saapua paikalle sovittuun aikaan. Suomalaiset eivät kovin helposti aloita keskustelua vieraan ihmisen kanssa. Tämän takia suomalaiset saattavat aluksi vaikuttaa hiljaisilta ja tylyiltä. Suomalaisen puheen tauot ovat pitkiä. Hiljaisuus koetaan luonnollisena,
sanasto
eikä hiljaisia hetkiä tarvitse täyttää
arvo
värde, värdighet
puheella. Äänekästä puhetta
kehua
skryta, berömma
voidaan pitää epämiellyttävänä tai
keskeyttää
avbryta
kohdella
behandla, bemöta
käytäntö
praxis, vana, sedvana
oikeudenmukaisuus
rättvisa
olettaa
anta
ottaa muut huomioon
visa hänsyn mot andra
pahe
last
pitää lupaus
hålla ett löfte
uhkaavana. Suomalaiset sanovat asiat suoraan ja rehellisesti. He olettavat, että ihmiset todella tarkoittavat, mitä he sanovat.
rehellisyys
ärlighet
Suomalaiset eivät mielellään
tapa
vana, tradition
keskeytä toista, kun hän puhuu.
tyly
ovänlig, otrevlig
täsmällisyys
punktlighet
Yleensä suomalaiset odottavat, että keskustelukumppani on sanonut asiansa loppuun, ennen kuin he puhuvat itse.
(om tidtabell), exakthet uhkaava
hotfull, hotande
vaatimattomuus
anspråkslöshet
17
Thorin Pöly Veneestä heitettiin köydet laiturilla odottaville kylän miehille, laiva kiinnitettiin ja sitten oli syleilyjen vuoro. Kauppiaiden tulo oli suuri ja odotettu asia. Pekko ja Vilja katselivat hymyillen kuinka Egil oli asettunut veneen keulaan jo hyvissä ajoin ennen laituria. Sillä sekunnilla kun laiva pysähtyi, poika hyppäsi maihin. Hetken he vain katselivat toisiaan. Egil oli kasvanut vuoden aikana. Hänestä oli tullut entistä vahvempi ja pituuttakin oli tullut lisää, mutta ei hänestä taitaisi koskaan niin pitkää tulla kuin Pekosta. Vaan kaipa kaksi muutakin lasta olivat varttuneet. Vilja ei enää ollut porukan pisin, vaikka oli vieläkin Egiliä muutaman mitan edellä. Viljaa otti sydämestä nähdä ystävä pitkästä aikaa. Häntä nauratti ja itketti samaan aikaan. Oli niin paljon asiaa ja sitten kuitenkin riitti, että sai katsella toista. – Terve, sanoi Vilja lopulta. – Terve, vastasi Egil. – Terve, sanoi Pekkokin. – Niin olen, vastasi Egil. Heitä alkoi naurattaa ja Vilja kaappasi sekä Pekon että Egilin suureen halaukseen ja siinä halatessa suli erossa oltu vuosi ja hävisi kokonainen meri, joka oli ollut heidän välillään. Yhtäkkiä oli kuin olisivat nähneet eilen. Ystävyys on sellaista. Thorin pöly Roope Lipasti
26
1) Lue teksti Thorin pöly ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
a) Minkälaisessa paikassa Pekko, Vilja ja Egil ovat?
4) Selitä alleviivattu kohta toisella tavalla.
a) Vaan kaipa kaksi muutakin
b) Mitä tapahtui sillä sekunnilla, kun laiva pysähtyi?
lasta olivat varttuneet.
c) Miltä Viljasta tuntui nähdä ystävä pitkästä aikaa?
b) Viljaa otti sydämestä nähdä ystävä pitkästä aikaa.
2) Miten teksti voisi jatkua? Keksi ja kerro. 3) Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
5) Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
a) Mitä ääniä kuvan paikassa voisi kuulua? b) Minkälaiset rakennukset kuvassa on? c) Pidätkö kuvasta? Miksi?
NOMINIEN TAIVUTUS Substantiivit, adjektiivit, numeraalit ja pronominit taipuvat samalla tavalla. Sen vuoksi niistä käytetään yhteisnimitystä: nominit. Nominit taipuvat sijamuodoissa sekä yksikössä että monikossa. Sijamuodoilla ilmaistaan muun muassa omistamista, epätarkkaa määrää ja paikkaa. Sijamuodon tunnistaa sijapäätteestä, joka on sijamuodossa taipuneen sanan lopussa.
Sijamuoto
Substantiivi
Adjektiivi
Numeraali
Pronomini
Nominatiivi
perhe perheet
vanha vanhat
kaksi kahdet
joka jotka
Genetiivi
perheen perheiden
vanhan vanhojen
kahden kaksien
jonka joiden
Partitiivi
perhettä perheitä
vanhaa vanhoja
kahta kaksia
jota joita
Essiivi
perheenä perheinä
vanhana vanhoina
kahtena kaksina
jona joina
Translatiivi
perheeksi perheiksi
vanhaksi vanhoiksi
kahdeksi kaksiksi
joksi joiksi
Adessiivi
perheellä perheillä
vanhalla vanhoilla
kahdella kaksilla
jolla joilla
Ablatiivi
perheeltä perheiltä
vanhalta vanhoilta
kahdelta kaksilta
jolta joilta
Allatiivi
perheelle perheille
vanhalle vanhoille
kahdelle kaksille
jolle joille
Inessiivi
perheessä perheissä
vanhassa vanhoissa
kahdessa kaksissa
jossa joissa
Elatiivi
perheestä perheistä
vanhasta vanhoista
kahdesta kaksista
josta joista
Illatiivi
perheeseen perheisiin
vanhaan vanhoihin
kahteen kaksiin
johon joihin
Paikallissijat
27
TAITOIKKUNA Merenkurkun saaristo Tavoite: Opitaan Merenkurkun saaristosta, Suomen ensimmäisestä luonnonperintökohteesta. 1)
3)
28
2)
4)
5)
FAKTA
TUOTA
Merenkurkun saaristo sijaitsee Vaasan ja Uumajan välissä. Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde. Suomessa on jo ennestään kuusi kulttuuriperintökohdetta.
1) Tutkikaa kuvaa 1. Kartta näyttää maan ja veden rajat sekä noin 5000 e.Kr. edellisen jääkauden jälkeen että nyt. Pohtikaa ja kirjoittakaa, mitä eroja on syntynyt 7000 vuodessa.
Unescon maailmanperintöluettelossa on noin tuhat eri kohdetta. Niistä seitsemän löytyy Suomesta. Vuonna 2006 Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi Merenkurkun saariston maailmanperintöluetteloon Ruotsin Korkean Rannikon kanssa. Korkea rannikko liitettiin maailmanperintöluetteloon jo vuonna 2000. Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin jyrkät kalliorannat antavat yhdessä täydellisen kuvan maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon.
2) Tutkikaa aukeaman muita kuvia. Keksikää ja kirjoittakaa tarina, jonka otsikko on Kolmen päivän retki Merenkurkun saaristossa. Kirjoittakaa kuvien avulla, mitä te teitte retkellä. Lukekaa tarina luokassa.
TUTKI
1) Maailmanperintökohteet on jaettu kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin. Suomessa on kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. Ottakaa selvää ja kertokaa: a) Mitkä ovat Suomen kuusi kulttuuriperintökohdetta?
TUTUSTU
1) Tutustukaa aukeaman kuvaan 2. Keksikää ja kirjoittakaa kuvalle kuvateksti. 2) Tutustukaa aukeaman kuvaan 3. Ottakaa selvää ja kertokaa, a) mikä silta kuvassa on?
b) Miksi a-tehtävässä mainitsemanne kohteet ovat päässeet Unescon maailmanperintöluetteloon? 2) Merenkurkun kivikkoinen saaristo kohoaa jatkuvasti. Ottakaa selvää ja kertokaa: a) Kuinka paljon maa kohoaa Merenkurkun saaristossa vuodessa? b) Miksi maa kohoaa jatkuvasti Merenkurkun saaristossa?
b) missä silta sijaitsee? d) kuinka pitkä silta on?
3) Haastatelkaa kahta henkilöä, jotka ovat käyneet Merenkurkun saariston luonnonperintöalueella. Kysykää heiltä,
e) miksi silta rakennettiin?
a) miten he matkustivat sinne.
c) milloin silta valmistui?
b) mitä kaikkea he näkivät siellä. 3) Tutustukaa Merenkurkun saariston historiaan. Esitelkää alueen a) kiviuuneja. b) jatulintarhoja. c) majakoita.
c) kuinka kauan he olivat siellä. 4) Suomen luonnonperintökohteesta suuria alueita kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Ottakaa selvää ja kertokaa, mikä Natura 2000 -verkoston tehtävä on.
29
2 Luvut 6–10 Tavoitteet Kieli-ikkuna
erottaa verbin persoonamuodoista aktiivi • Osataan ja passiivi. verbin taivutusta eri aikamuodoissa. • Vahvistetaan partikkeleiden käyttöä lauseissa. • Harjoitellaan eroja suomen sijamuotojen ja • Tunnistetaan ruotsin prepositioiden käytössä. • Vahvistetaan adjektiiveilla vertailua.
Muut tavoitteet
uutisesta. • Keskustellaan uutisen rakennetta. • Kuvaillaan mediasta ja sen merkityksestä. • Kerrotaan Kuvaillaan älypuhelimen käyttöä ja sovelluksia. • Keskustellaan tulevaisuudesta ja ammateista. • Opitaan tekemään oma lehti eri viestintävälineitä • käyttäen. • Luetaan kaunokirjallisuutta.
31
6 Uutinen Kaverukset ovat kotimatkalla uimahallista, jossa he ovat uineet ja liukuneet vesiliukumäessä. Kotimatkalla kaverukset puhuvat, kuinka kivaa on liukua isossa liukumäessä. Yhtäkkiä Jere muistaa uutisen, jonka hän on kuullut. Jere:
Oletteko kuulleet uutisen siitä, että tänne Koskenlinnaan hankitaan laitteita ja rakennetaan toinen huvipuisto? Nuorisovaltuusto teki siitä aloitteen.
Leo: Jännää! Ali: Ajatelkaa, tämän kokoisessa kaupungissa olisi kaksi huvipuistoa! Siistiä! Sofia:
Mitä tarkoitatte?
Emma: Mistä te sen kuulitte, että tänne tulee toinen huvipuisto? Ali:
Jere kuuli sen kaverilta, joka muistaakseni oli lukenut uutisen netistä ja oli kertonut, että siellä kerrottiin useasta uudesta laitteesta!
32
1) Lue teksti Uutinen ja vastaa kysymyksiin.
a) Minkä uutisen Jere on kuullut? b) Miksi Leo soittaa Olivialle? c) Mistä nuoret keskustelevat?
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Mikä nuorisovaltuusto on? b) Mikä nuorisovaltuuston tehtävä on? c) Mistä ja miten sinä seuraat uutisia? Keskustele parin kanssa.
d) Mitä lähdekritiikki tarkoittaa? Ota selvää ja keskustele ryhmässä.
Emma: Oletteko varmoja, että tuo on totta? Leo:
Jos ette usko, voin soittaa Olivialle ja kysyä asiasta! Hän tietää asiasta, koska on nuorisovaltuuston jäsen.
Leo soittaa Olivialle. Leo:
Moi! Kuule, mihin se uusi huvipuisto tulee?
Olivia: Anteeksi kuinka? Mitä oikein höpiset? Leo:
Niin, siis, mihin se uusi huvipuisto tulee?
Olivia: Et ole tosissasi, tuo on täyttä puppua! Ei tänne sellaista ole ehdotettu, vaan nuorisovaltuusto suunnitteli ja ehdotti monipuolista liikuntapuistoa seikkailupuiston viheralueelle. Jos kaupunki hyväksyy ehdotuksemme, niin silloin liikuntapuisto rakennetaan ensi kesänä. Sinne tulee sitten monipuoliset liikunta- ja kuntoiluvälineet. Leo:
Aivan, että sellainen juttu! Kerron asian kavereille.
Nyt nuoret ovat kuulleet uutisen todellisen laidan. He jatkavat keskustelua ja pohtivat, miten tärkeää onkaan tarkistaa uutisten luotettavuus ja miettiä, mitä mieltä itse on asiasta.
sanasto ensi kesänä
i sommar
muistaakseni
om jag minns rätt
Et ole tosissasi.
Du kan inte mena allvar.
pohtia
fundera, tänka igenom
hankkia
skaffa
todellinen laita
hur det verkligen ligger till
huvipuisto
nöjespark
tämän kokoinen
av/i den här storleken
höpistä
prata strunt
täyttä puppua
rena rama smörjan/gojan
Mitä oikein höpiset?
Vad svamlar du om?,
varma jostakin
säker på något
viheralue
grönområde
Struntprat! luotettavuus
trovärdighet
33
7 Lehtiuutinen
OTSIKKO HOUKUTTELEE Ingressi kertoo tärkeimmän.
Uutisessa selostetaan asiaa, jota ei ole aikaisemmin julkaistu. Uutinen on ajankohtainen ja yleisesti kiinnostava asia. Uutinen voi olla esimerkiksi onnettomuus,
Leipäteksti vastaa uutiskysymyksiin: Mitä? Missä? ja Milloin?
Leipäteksti ei saisi sisältää kirjoittajan omia mielipiteitä.
tapahtuma tai keksintö. Uutisessa asiat selostetaan tärkeysjärjestyksessä, ei tapahtumajärjestyksessä, kuten kertomuksessa. Uutinen ei saisi sisältää kirjoittajan omia mielipiteitä. Otsikko kertoo uutisesta tärkeimmän asian ja houkuttelee lukemaan uutisen. Hyvä otsikko on lyhyt ja iskevä.
sanasto
36
ajankohtainen
aktuell
houkutella
locka
ingressi
ingress
iskevä
fyndig
julkaista
publicera
kiinnittää lukijan huomio
fästa läsarens uppmärksamhet (på)
kolmen virkkeen mittainen
tre meningar lång
kuvateksti
bildtext
kärki
tässä: poäng, det viktigaste
leipäteksti
brödtext
olennainen
väsentlig
on seurannut
tässä: vad det ledde till
otsikko
rubrik
tapahtumajärjestys
tässä: i kronologisk ordning, i den ordning något hänt
tärkeysjärjestys
prioritetsordning
1) Lue teksti Lehtiuutinen ja vastaa kysymyksiin.
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Missä järjestyksessä uutisen asiat selostetaan?
a) Kuinka usein luet sanomalehtiä?
b) Mikä merkitys lehtiuutisen otsikolla on?
b) Mitä luet sanomalehdistä?
c) Kuinka pitkä kuvateksti voi olla?
c) Minkä mielenkiintoisen uutisen olet viimeksi lukenut?
Ingressi on uutisen kärki. Se kertoo otsikkoa enemmän siitä, mitä uutinen sisältää. Hyvä ingressi kertoo asiasta tärkeimmän myös sille, joka ei lue leipätekstiä eli uutisen varsinaista sisältöä. Leipäteksti vastaa aina järjestyksessä uutiskysymyksiin. Kysymyksistä tärkeimmät ovat mitä, missä ja milloin jotain on tapahtunut sekä mitä siitä on seurannut. Leipäteksti sisältää usein myös eri henkilöiden haastatteluja. Kuva kertoo jotain olennaista uutisen aiheesta. Kuva on yhtä tärkeä kuin teksti. Hyvä kuva kiinnittää lukijan huomion ja saa lukijan kiinnostumaan uutisesta. Kuvateksti auttaa lukijaa ymmärtämään kuvaa. Hyvä kuvateksti ei kerro sitä, minkä kuva jo kertoo. Kuvateksti voi olla yhden, kahden tai jopa kolmenkin virkkeen mittainen.
UUTISKYSYMYKSET Mitä?
Mitä tapahtui?
Missä?
Missä tapahtui?
Milloin?
Milloin tapahtui?
Miksi?
Miksi tapahtui?
Miten?
Millä tavalla tapahtui?
Kuka tai Ketkä? Kuka tai ketkä olivat
osallisina tapahtumassa?
37
3 Luvut 11–15 Tavoitteet Kieli-ikkuna
objektin sijamuotojen käyttöä • Harjoitellaan lauseessa. substantiivin omistusmuotojen käyttöä. • Vahvistetaan yleisimmät lyhenteet. • Osataan Vahvistetaan pronominin käyttöä lauseessa. • Osataan käsitteet päälause ja sivulause. •
Muut tavoitteet
suomalaisesta muotoilusta ja • Keskustellaan käsityöstä. Suomen hyvästä menestyksestä. • Kerrotaan Kerrotaan Suomen UNICEFista. • Keskustellaan • Keskustellaan yllätyskeikasta. suomalaisista perinteistä. • Tutustutaan suomalaiseen • tunnetuimpiin muotoilijoihin.muotoiluun ja Suomen • Luetaan kaunokirjallisuutta.
55
12 Suomi maailman kärjessä Suomi on järvien ja metsien peittämä pitkä maa, joka tunnetaan muun muassa hyvästä ympäristön tilasta, lasten hyvinvoinnista, koulutusjärjestelmästä ja turvallisuudesta. Kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Suomi pärjää maailman parhaiten ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa. Esimerkiksi suomalaisten vedenkulutus suhteessa uusiutuviin vesivaroihin on maailman viidenneksi pienintä. Suomen kaunis ja puhdas luonto on arvokas Suomelle.
sanasto
60
arvokas
värdefull
hyvinvointi
välfärd, välbefinnande
hyvinvointivaltio
välfärdsstat
järjestäytynyt rikollisuus
organiserad brottslighet
kärkijoukko
tätgrupp
kärkimaa
ledande land
lukutaitoinen
läskunnig
maavertailuissa
i jämförelse med andra länder
oikeudenmukainen
rättvis
peittää
täcka
peruskoulutus
grundläggande utbildning
tila
skick, tillstånd
turvallinen elinympäristö
trygg livsmiljö
uusiutuvat vesivarat
förnybara vattentillgångar
vedenkulutus
vattenförbrukning
1) Lue teksti Suomi maailman kärjessä ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä Suomi muun muassa tunnetaan?
b) Mitä tekstissä kerrotaan suomalaisista nuorista?
c) Minkä maiden kärkimaa Suomi on koulutuksessa?
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Mitkä maat kuuluvat Pohjoismaihin? b) Pohdi ja kerro, miksi Suomen kaunis ja puhdas luonto on arvokas Suomelle?
c) Pohdi ja kerro, miksi suomalaiset nuoret ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
d) Ota selvää, mitä OECD tarkoittaa. e) Oletko sitä mieltä, että Suomi on hyvä maa asua ja elää? Perustele vastauksesi.
Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille. Suomalaiset nuoret ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Suomen peruskoulutus on maailman parasta. Suomi on OECDmaiden kärkimaa koulutuksessa. Suomi on lisäksi maailman lukutaitoisin maa. Jos arvostaa turvallista elinympäristöä, Suomi on erittäin hyvä paikka asua. Siitä kertovat vertailut, joiden mukaan Suomi on maailman turvallisin maa ja Suomessa on maailman paras hallinto. Lisäksi Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomi on hyvä maa asua ja elää.
61
13 Suomen UNICEF UNICEF on maailman vaikutusvaltaisin lastenjärjestö. UNICEFin työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka tärkein tavoite on perusoikeuksien, kuten terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen jokaiselle lapselle. UNICEF toimii yli 190 maassa. Suomen UNICEF ry perustettiin vuonna 1967. Yhdistys kerää varoja UNICEFin kehitysohjelmiin. Varojen avulla edistetään lasten oikeuksien toteutumista heidän omassa kotimaassaan. Suomen UNICEFin työn kolme osa-aluetta ovat varainhankinta, vaikuttaminen ja viestintä.
64
1) Lue teksti Suomen UNICEF ja vastaa kysymyksiin.
a) Kuinka monessa maassa UNICEF toimii?
b) Mitä Suomen UNICEFin keräämillä varoilla tehdään?
c) Miten yritykset tukevat Suomen UNICEFin työtä?
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Tutki aukeaman kuvia. Mitä yhteistä niillä on aukeaman tekstin kanssa?
b) Ota selvää, miten Suomen UNICEF toimii yhteistyössä Suomen koulujen kanssa.
c) UNICEF on maailman vaikutusvaltaisin lastenjärjestö. Mitä muita vastaavia järjestöjä tiedät?
d) Ota selvää YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Mitä sopimuksen 31 artiklassa sanotaan?
Varainhankinta tapahtuu pääasiassa kuukausilahjoitusten, kertalahjoitusten ja katukeräysten sekä testamenttilahjoitusten kautta. Lisäksi monet yritykset tukevat yhdistyksen työtä lahjoituksin ja erilaisten kumppanuussopimusten kautta. Suomen UNICEFin työ kohdistuu kotimaan ja kansainväliseen vaikuttamiseen. Yhdistys toimii yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen, yliopistojen ja koulujen kanssa. Lähde: www.unicef.fi
sanasto edistää
främja, föra något framåt
toimia
ha verksamhet
kohdistua
riktas
toteutuminen
bli verklighet, förverkligas
lahjoitus
donation, gåva
tukea
bidra, stödja
lastenjärjestö
barnorganisation
vaikutusvaltainen
inflytelserik
perusoikeudet
grundläggande rättigheter
varainhankinta
kapitalanskaffning
perustaa
grunda
viranomainen
myndighet
perustua
basera sig (på)
yhteistyö
samarbete
takaaminen
garantera
yliopisto
universitet
65
Miisa ja kaikkien aikojen kevät Painonsiirto, kädet taakse, ponnistus ja rotaatio! Jäähallikatsomon istuimet vilisivät silmissä, kun Miisa pyörähti ilmassa ja viimeisteli hypyn onnistuneella alastulolla. Tällä kertaa kaksoisaxel onnistui. Muutaman metrin päästä, omalta harjoituspisteeltään, Miisa kuuli parhaan ystävänsä Katariinan äänen. – Se menee jo tosi hyvin! – No välillä, Miisa sanoi. – Nyt se on alkanut jotenkin sujua. Kata hymyili Miisalle kannustavasti ja käänsi sitten päänsä. Kata valmistautui omaan hyppyharjoitukseensa, kaksoisaxeliin hänkin. Myös se laskeutui yhdelle jalalle melkein oppikirjan mukaisena. Miisa taputti. – Hyvä päivä, vai mitä? Kata virnisti. – Joskus on! Miisa hymähti ja yritti uudelleen. Nyt hyppy ei onnistunut aivan yhtä hyvin, vaan alastulossa käsi otti tukea maasta. Toisinaan sitä onnistui ja joskus ei. Se kuului lajiin. – Se kiitos! kajahti samassa hallissa suuri ja mahtava, venäläissyntyisen valmentajan Alexander Glazovin ääni. – Loppuluistelu! Tapaa huomenna taas! Takana oli maanantai-iltapäivän harjoitus. Seuraava treeni oli tiistaina, ja keskiviikkona harjoiteltiin kahdesti, sekä aamulla että iltapäivällä. Miisa osasi harjoituskalenterin ulkoa kuin kellon tunnit. Sunnuntaisin oli vapaata – muut päivät kuluivat hallilla jäällä, oheisharjoituksissa ja lämmittelemässä. Ja läksyjäkin tehdessä. Ei tosin tänään. Miisan oli kyllä ollut tarkoitus tehdä läksyt ennen treenejä, mutta aika oli kadonnut jonnekin. Hänen oli pitänyt vaihtaa ihan vain muutama viesti Antonin kanssa. Jotenkin vain – se tuntui tärkeämmältä kuin läksyt!
66
Pukuhuoneessa Miisa otti heti puhelimen
1) Lue teksti Miisa ja kaikkien aikojen kevät ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
esiin. Hän melkein nousi ilmaan leijailemaan,
a) Kuka on Miisan paras ystävä?
kun Antonilta oli taas tullut uusi viesti.
b) Kuinka usein Miisalla oli harjoitukset?
Anton kirjoitti:
c) Keneltä Miisa sai viestin?
meen harkkoihi
d) Kuka on Anton?
palataan Miisa hymyili itsekseen pyöreästi. Viestit poikaystävältä tuntuivat aina niin suloisen ihmeellisiltä.
2) Keksi tekstistä Miisa ja kaikkien aikojen kevät lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
Kata istahti Miisan viereen, samalle tutulle paikalle kuin ennenkin. – Mitä meinaat tehdä tänään? hän kysyi ja nojasi seinään, hörppäsi vesipullostaan. – Ei kai mitään ihmeellistä, Miisa sanoi olkiaan kohauttaen.
a) Miten kuvan henkilöt liittyvät tekstiin? b) Keitä kuvan henkilöt ovat? c) Mitä kuvassa tapahtuu?
– Ai et mee Antonille? – Sillä on harkat. Miisa kumartui avaamaan luistimiaan. Katan äänessä oli omituinen vire. Hän tuntui oikeasti ihmettelevän, mutta toisaalta Kata kuulosti vähän pahastuneeltakin.
4) Keksi kuvasta lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
5) Selitä alleviivattu kohta toisella tavalla.
a) kädet taakse, ponnistus ja rotaatio
Miisa ja kaikkien aikojen kevät Henna Helmi Heinonen Kuva: Laura Lyytinen
b) Katsomon istuimet vilisivät silmissä. c) Miisa hymähti ja yritti uudelleen.
LYHENTEET Lyhenteitä käytetään tilan ja ajan säästämiseksi. Yleensä kannattaa kirjoittaa sanat kokonaisina, koska silloin tekstiä on helpompi lukea ja ymmärtää. Yleisimmät lyhenteet kannattaa opetella sekä lukemaan että kirjoittamaan. Lyhenteitä käytetään esimerkiksi mainoksissa, ilmoituksissa, urheilutuloksissa ja tietoteksteissä. Yleisimpiä lyhenteitä esim. esimerkiksi h tunti jne. ja niin edelleen klo kello kpl kappale ks. katso m metri mm. muun muassa
3) Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
nro puh. rkl s. ti Tre vrk ym.
numero puhelinnumero ruokalusikallinen sivu tiistai Tampere vuorokausi ynnä muuta
6) Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
Kansainvälisiä järjestöjä EU Nato PN UNICEF YK
Euroopan unioni Pohjois-Atlantin liitto Pohjoismaiden neuvosto Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun järjestö Yhdistyneet kansakunnat
67
15 Uusia perinteitä Leo ja Sofia viettävät lauantaipäivää Alin luona. Leo katselee valokuvaa, jossa Ali on pieni ja hänellä on ilmapallo kädessä. Alin vanhemmat kertovat valokuvasta ja minkälaisia muistoja heillä on suomalaisista perinteistä. Alin äiti: Vietimme keväistä päivää kaupungilla. Meitä ihmetytti, kun torilla oli niin paljon ilmapallonmyyjiä. Ajattelimme, että onpa kivaa, kun lapsille voi ostaa ilmapalloja. Tuossa valokuvassa Ali on juuri saanut ilmapallon. Alin isä: Pian kaupunki alkoi täyttyä iloisista ihmisistä, joilla oli valkoiset lakit päässään. Heitä tuli aina vain lisää ja lisää… he kerääntyivät erään patsaan ympärille ja alkoivat laulaa. Alin isä: Muistatko, kuinka patsaskin sai valkoisen lakin? Alin äiti: Kyllä, muistan sen tapahtuman vielä aivan kuin eilisen. Sofia:
72
Oliko se ensimmäinen kerta, kun te vietitte vappua?
1) Lue teksti Uusia perinteitä ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä Alin vanhemmat kertovat? b) Mitä mieltä Alin äiti on salmiakista ja ruisleivästä?
c) Mitä Leo voisi syödä vaikka joka viikko?
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Mitkä perinteet ovat sinulle tärkeitä? Keskustele parin kanssa.
b) Ota selvää, miksi Suomessa vietetään vappua. c) Mitkä asiat kuuluvat perinteisesti vapunviettoon? d) Mitkä ovat Suomen viralliset liputuspäivät?
Alin äiti: Emme silloin vielä viettäneet vappua. Tutustuimme siihen perinteeseen ensimmäistä kertaa, koska olimme vain kuukautta aikaisemmin muuttaneet Suomeen. Tänä päivänä mekin juhlimme kevättä ja vietämme vappua. Ali:
Pidän tippaleivistä ja simasta. Kysykää äidiltäni, mitä mieltä hän on salmiakista tai ruisleivästä.
Sofia: Miksi? Alin äiti: No, ne eivät ole minun makuuni. Leo:
Aivan, et ole tottunut niiden makuun. En minäkään pidä mämmistä, vaikka se perinteisesti kuuluu meidän perheemme pääsiäisen viettoon. Jouluista perunalaatikkoa voisin syödä vaikka joka viikko.
Alin isä: Kuulkaas nuoret, maistuisiko teille tee? Nuoret: Kyllä kiitos! Alin äiti: Keitän kahvia meille ja teetä teille. Pian he kaikki istuvat keittiönpöydän ääressä. He nauttivat yhteisestä kahvija teehetkestä ja puhuvat erilaisista perinteistä.
sanasto eivät ole minun makuuni de är inte i min smak
sima
mjöd
ihmetyttää
förvåna, väcka förundran
tapahtuma
händelse
kerääntyä
samlas
tippaleipä
struva
keväinen päivä
en vårlig dag, vårdag
tottua
vänja sig (vid)
muisto
minne
täyttyä
fyllas (av), bli fullsatt
mämmi
memma
viettää vappua fira första maj, fira valborg
patsas
staty
73
78
4 Luvut 16–20 Tavoitteet Kieli-ikkuna
lauseesta predikaatti, subjekti ja • Tunnistetaan objekti. lauseen rikastamista. • Harjoitellaan suomen kielen murrejakoon: länsi• Tutustutaan ja itämurteet. slangiin. • Tutustutaan • Kerrataan sanaluokat.
Muut tavoitteet
vanhoista peleistä ja laitteista. • Keskustellaan asiatekstin ymmärtämisestä. • Keskustellaan Kuvaillaan käsitteitä murre ja slangi. • Kerrotaan suomen sukukielistä. • Keskustellaan taideteoksen tekemisestä. • Tutustutaan viron kieleen. • Opitaan viron ja suomen kielten eroja ja • yhtäläisyyksiä. kaunokirjallisuutta. • Luetaan • Luetaan tietokirjallisuutta.
79
17 Haastava teksti Asiateksti ja asiatyyli Asiateksteissä käytetään asiatyyliä. Asiateksteillä tiedotetaan, vaikutetaan tai ohjataan toimintaa. Asiatyylisten tekstien tavoitteena on tiedon välittäminen tarkoituksenmukaisesti, yksiselitteisesti ja tehokkaasti.
Asiateksteissä käytetään asiatyyliä.
Asiateksteissä käytetään asiatyyliä.
Asiateksteissä käytetään asiatyyliä.
Mitä asiatyyli tarkoittaa?
Leo ja Jere ovat menneet koulun kirjastoon tekemään tehtävää. Leo istuu pöydän ääressä ja lukee tehtävämonistetta, kun Jere palaa wc:stä paikalleen. Leo huokaisee syvään. Jere:
No mitä nyt?
Leo:
Miksi tämän tekstin täytyy olla niin vaikea?
Jere:
Näytä minulle.
Leo osoittaa opettajan antamaa monistetta. Jere lukee:
84
1) Lue teksti Haastava teksti ja vastaa kysymyksiin.
a) Miksi Leo huokaisee?
Asiateksti ja asiatyyli
b) Onko teksti Jeren mielestä vaikea?
Asiateksteissä käytetään asiatyyliä. Asiateksteillä
c) Miten Jere ehdottaa, että
tiedotetaan, vaikutetaan tai ohjataan toimintaa.
Leo lähestyy tekstiä?
Asiatyylisten tekstien tavoitteena on tiedon välittäminen tarkoituksenmukaisesti, yksiselitteisesti ja tehokkaasti. Leo:
Vai onko teksti sinun mielestäsi helppo?
2) Mieti, oivalla ja tee.
Jere:
No, ei helppo mutta ehkei niin vaikeakaan. Mikä
a) Keksi, minkä oppiaineen tehtävää Leo ja Jere tekevät. Perustele vastauksesi.
tekstissä on sinun mielestäsi vaikeaa? Leo:
Siis teksti on vaikea, mitä tarkoitat?
Jere:
Tekstin ymmärtää helpommin, jos tietää syyn siihen, miksi teksti on vaikea. Katsotaan yhdessä. Ensinnäkin, onko tekstissä sinulle vieraita sanoja? Alleviivaa ne.
Leo:
pitäisi aina lukea tarkasti?
c) Mitä sinä teet, jos
lukemasi teksti tuntuu vaikealta?
Hmm… Kyllä minä ymmärrän kaikki sanat…
Jere: …niin…
d) Miten seuraavat asiat
Leo:
Tai ainakin luulen ymmärtäväni…
Jere:
OK, tehdään näin: katsotaan virke kerrallaan.
voivat liittyä tekstin työstämiseen ja oppimiseen: miellekartta, tarinapuu, alleviivaus, äänittäminen, jaksottaminen, kysymys ja keskustelu?
Asiateksteissä käytetään asiatyyliä. Onko siinä vieraita sanoja? Leo:
b) Miksi tekstin otsikko
Ei vieraita sanoja, mutta minä en taida tietää, mitä asiatyyli tarkoittaa.
Jere:
Alleviivaa sana. Katsotaan sitten seuraavat virkkeet, jospa niiden avulla selviää, mitä asiatyyli tarkoittaa. Kirjoita kysymys paperille, että muistamme sen.
Leo: Asiaa!
sanasto alleviivata
strecka under
osoittaa jotakin
peka på
asiateksti
saktext
pöydän ääressä
vid bordet
asiatyyli
sakprosa, sakprosestil
tarkoituksenmukainen
ändamålsenlig
en taida tietää
jag vet nog inte
tiedottaa
informera
huokaista syvään
sucka djupt, dra en djup suck
yksiselitteinen
entydig
luulen ymmärtäväni
jag tror att jag förstår
85
Kurki
(Grus grus)
Kurki on ulottuvuuksiltaan suurin lintumme. Suolla tai pellolla seisova kurki erottuu hyvin kaukaa. Sen hahmo kohoaa jopa 120 cm korkeuteen. Siipensä levittänyt kurki on yli 220 cm leveä. Lintu painaa enimmillään kuusi kiloa. Lentävän kurjen erottaa harmaahaikarasta sen tavasta lentää kaula suorana. Seisovan kurjen tunnistaa siitä, että sen uloimmat siipisulat sojottavat hapsottavana puuhkamaisena helmana linnun peräpäästä.
86
1) Lue teksti Kurki ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
a) Kuinka paljon kurki painaa enimmillään?
b) Missä kurjet perinteisesti asuvat? c) Mitä tekstissä kerrotaan kurjen lisääntymisestä?
Kurjet asuvat perinteisesti soilla, ja pesivät niiden
d) Mitä kurjet syövät?
reunoilla. Kurkien pesintä myös meren ja järvien pitkissä rantaruoikoissa on yleistynyt viime aikoina. Kurkia pesii maassamme noin 40 000 paria ja niiden määrä on ollut kasvussa viimeiset
2) Keksi tekstistä Kurki lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
kymmenen vuotta. Kurjet muodostavat puolisonsa kanssa elinikäisen parisuhteen. Ne munivat toukokuussa yhdestä kolmeen munaa, joiden hautomiseen molemmat puolisot osallistuvat. Kuukauden
3) Tutki kuvaa ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
a) Mikä kuvan paikka voisi olla?
hautomisen jälkeen kuoriutuvat poikaset
b) Mikä vuodenaika kuvassa on?
kehittyivät lentokykyiseksi 70 vuorokaudessa.
c) Mitä kuvassa tapahtuu?
Kurjet syövät sekä kasvis- että eläinravintoa. Niille maistuvat marjat ja siemenet, mutta myös selkärangattomat eläimet ja etenkin sammakot.
4) Keksi kuvasta lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
Kurjet lähtevät muuttomatkalleen elo-lokakuussa. Niiden talvehtimisseudut sijaitsevat PohjoisAfrikassa ja eteläisessä Euroopassa. Takaisin Suomeen kurjet saapuvat keväällä lumien
5) Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
sulettua. Kurjet lentävät muuttomatkansa auramuodostelmassa laulaen lentäessään kuuluvasti ja komeasti. Kun kurjet saapuvat pesimäsuolleen pitkältä muuttomatkaltaan, koko suo raikaa niiden esittäessä komean soidintanssinsa.
Suomen luonto: Lasten suuri luontokirja Viljami Ovaskainen Kuva: Jose Arcos Aguilar/Shutterstock
87
18
Suomen kielen murrejako ja slangi lounaismurre eteläpohjalainen murre keski- ja pohjoispohjalainen murre peräpohjolan murre savolaismurre kaakkoismurre hämäläismurre
suomen yleiskieli = minä olen
88
savolaismurre
minä oun
kaakkoismurre
mie oon
lounaismurre
mä oo
hämäläismurre
mää oon
eteläpohjalainen murre
moon
keski- ja pohjoispohjalainen murre
mä oon
peräpohjolan murre
mie olen
1) Lue teksti Suomen kielen murrejako ja slangi ja vastaa kysymyksiin.
a) Mitkä ovat suomen kielen murteiden pääryhmät?
b) Ketkä käyttävät slangia? c) Miten slangi poikkeaa yleiskielestä?
2) Mieti, oivalla ja tee.
a) Tutki murrealuekarttaa. Mihin murrealueeseen oman paikkakuntasi puhekieli kuuluu?
b) Ota selvää, missä hämäläismurretta puhutaan. c) Oletko sinä kuullut tai puhunut slangia? Missä? Keskustele parin kanssa.
Suomessa puhutaan monenlaisia murteita. Murteet voidaan jakaa pääryhmiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolaismurteet ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaiset murteet, keski- ja pohjoispohjalaiset murteet sekä peräpohjalaiset murteet. Slangi on jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tai muun ryhmän käyttämä puhekieli. Slangi poikkeaa varsinkin sanastoltaan yleiskielestä. Slangit muuttuvat nopeasti. Parhaimmillaan ne ovat luovia ja eläviä, aivan niin kuin muukin kielenkäyttö. Nykyisin slangeihin kulkeutuvat esimerkiksi joukkoviihteestä peräisin olevat muotisanat ja puhetavat.
sanasto itämurre
östdialekt
jakaa
indela (i)
joukkoviihde
massunderhållning
kielenkäyttö
språkbruk
kulkeutua johonkin tässä: spridas till luova
kreativ
länsimurre
västdialekt
parhaimmillaan
som bäst
poiketa
avvika (från)
puhekieli
talspråk
puhetapa
sätt att tala
pääryhmä
huvudgrupp
slangi
slang
yleiskieli
standardspråk, högspråk
89
Loistava juttu! d oppikirja Loistava juttu! d tehtäväkirja Loistava juttu! d sähköinen materiaali Loistava juttu! d opettajan opas
ISBN 9789515241856
9 789515 241856