Kirsi Martin
Anita ร strand
Juttu luistaa
Tekstikirja Schildts & Sรถderstrรถms
d
Juttu luistaa
d
Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Roland Juthman Omslag: Jukka Laukkanen (bild) och Heidi Hjerpe (formgivning) Seriens allmänna grafiska plan: Pia Pettersson Layout och ombrytning: Heidi Hjerpe/Oy Kustmedia Ab Illustrationer: Jukka Laukkanen Övriga bilder: Via iStock.com om annat ej anges. 6–7 fstop123; 14 Victor_Brave; 18 winterling; 19 mv Farion_O, mh hipokrat, nv longtaildog, nh Anna Khromova; 20 m Saaster, h dnberty; 21 v jackmalipan, h Wikimedia Commons, flaggor: ibreakstock; 22 m asantosg, n piranka; 23 Shimi_Eni; 28–29 LeoPatrizi; 36 Förbundet för finländskt arbete; 38 u Wikimedia Commons/Skopp, m Wikimedia Commons/Vzb83; 40 Wikimedia Commons; 41 Lehtikuva/ Tommi Anttonen; 42 u totalpics, m labsas; 43 v Lehtikuva/Interfoto, h Lehtikuva/DPA; 44 bergserg; 45 franckreporter; 50–51 Modilus; 52 vicnt; 53 mv michelangeloop, mh Lehtikuva/ Markku Ulander, n rigamondis; 54 DavidSzabo; 58 u Magnilion, n Sneksy; 59 petejau; 60 artJazz; 61 u JackF, m1 Nataba, m2 Delpixar, n YanLev; 62 m DanielPrudek, n hadynyah; 63 v coffeekai, h swissmediavision; 64 uv Lehtikuva Matti Björkman, um IgorSPb, uh AndreAnita, n opjla; 66 ssiltane; 67 h Mats Lindberg, v Mats Lindberg; 72–73 Andrew Rich; 76 iridi; 77 PeopleImages; 80 Imgorthand; 81 u dolgachov, n KatarzynaBialasiewicz; 88 Wikimedia Commons; 89 Wikimedia Commons; 94–95 Jule_Berlin; 100 v Picsale, h Lehtikuva Kimmo Rauatmaa; 102 u leonello, n tcly; 103 jes2ufoto; 104 u Hyrma, m janrysavy, nv Ian_Murdoch, nm1 JackJelly, nm2 Lehtikuva Otavamedia/Norman Ojanen, nh MarkGillow; 105 atoss; 106 m RTimages, n steppe; 107 Statens näringsdelegation; 108 u scibak, nv mfron, nh Lightguard; 109 stockstudioX; 110 uh Wikimedia Commons, mv Illustrious, mh RyersonClark; 111 Dominique_Lavoie; 112 Simon Bradfield Fondernas samarbetsgrupp som består av Svenska kulturfonden, Svenska Folkskolans Vänner, Föreningen Konstsamfundet och Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd har beviljat ekonomiskt stöd för utgivningen av detta läromedel. Första upplagan, första tryckningen © 2017 Kirsi Martin, Anita Åstrand och Schildts & Söderströms Kopieringsvillkor Det här verket är en lärobok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket eller delar av det utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information fås av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det. ISBN 978-951-52-4186-3 2017
2
Till eleven I den här boken får du fortsätta att följa Sofia, Jere och de andra i Koskenlinna och du får också följa med på resor både inom Finland och utanför Finland. Du får bland annat läsa om och fundera kring teman som samhället, Finland, historia, media, miljö, motion och hur till exempel unika berättelser var och en av oss bär på. Textboken har 25 kapitel indelade i fem delar. Varje kapitel har två olika texter – en lättare och en svårare. Du och din lärare kan välja vilken text som passar bäst för dig att jobba med. Till textboken hör också en arbetsbok och ett digitalt material. Vi hoppas att du ska trivas med Sofia, Jere, Leo, Emma, Ali, det finska språket och Juttu luistaa.
Till läraren Juttu luistaa är en serie i A-finska för enspråkiga elever och för elever med förkunskaper i finska språket i årskurserna 3–6 i den grundläggande utbildningen. För eleven finns en textbok, en arbetsbok och digitalt material för varje årskurs. Textboken till Juttu luistaa d består av 25 kapitel. Kapitlen är indelade i fem inlärningshelheter. Varje kapitel har två texter med olika svårighetsgrad, vilket ger möjlighet att differentiera arbetet för eleverna. Till varje text hör frågor och en ordlista. Frågorna är indelade i två grupper: Lue ja vastaa (Läs och svara) respektive Mieti, oivalla ja tee (Fundera, inse och gör). Lue ja vastaa-frågorna fokuserar på texten och ofta på en central struktur. Mieti, oivalla ja tee-frågorna fångar upp textens tema och/eller struktur. Eleverna får koppla temat till sig själva, till annan kunskap och aktivera sina kunskaper och färdigheter, för att utveckla de mångsidiga kompetenser som läroplanen eftersträvar. Textens ordlista omfattar nya ord. Dessa markeras med fet stil i texten. Verben och deras temaformer presenteras i en egen ruta, för att befästa böjningsmönstren. Ordlistorna är i alfabetisk ordning för att eleven lätt ska hitta de ord som hen vill kolla upp. Nya strukturer som tas upp i texterna presenteras i skilda rutor i anslutning till texten. I textbokens innehållsförteckning ser du vilka ord och strukturer som övas och betonas i texterna och vid inlärningen. De kommunikativa målen för varje kapitel finns också med i innehållsförteckningen. Boken följer grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014. Har du åsikter om boken? Vi tar gärna emot dina synpunkter så att vi kan göra eventuella förbättringar. Vi hoppas att du har många lärorika och trevliga stunder med finska språket och Juttu luistaa. Författarna
3
Innehåll Kapitel
Sida
Tema
DEL 1
Struktur
Du lär dig
R = repetition
1. Nuoret sankarit
8–9
1. Kesäisiä sankaritekoja
10–11
2. Harrastuksena palokunta
12–13
2. Liikkeelle
14–15
3. Kesätyöpaikkani
16–17
3. Puutarhassa
18–19
4. Lähden kotoa, kun lähden kotiin
20–21
4. Balkanin niemimaa
22–23
5. Haaveilen ammatista
24–25
5. Ehkä minusta tulee poliisi
26–27
tidningsartikel, olycka
R Missä? adessiv, inessiv singular Mistä? ablativ, elativ singular Mihin? allativ, illativ singular
diskutera kring en olyckshändelse
hobby
R Mistä? elativ singular
berätta om frivilliga brandkåren
sommarjobb
R Mihin? illativ singular Keneen? illativ singular
berätta om sommarjobb
hem, släktingar
R ägarändelse (possessivsuffix)
berätta om hemmet och släktingar
yrke
essiv singular
diskutera kring olika yrken
pengar, sparande
R infinitiv I (första temaformen av verb)
diskutera pengar och sparande
produkt, pris
R jakande imperfekt (tredje temaformen av verb)
berätta om produkter och priser
Finland, självständighet
R presens
berätta om Finland och självständighet
invandrare
nekande imperfekt (fjärde temaformen av verb)
berätta om en invandrarfamilj
samhällslära, hemuppgift
nekande imperfekt
diskutera kring hemuppgifter
klimatförändring
perfekt
diskutera kring en artikel om klimatförändring
jorden, atmosfär
partitiv plural (fjärde temaformen av nomen)
berätta om jorden och atmosfären
sökord, bild, webbplats
R objekt i nekande sats (tredje, fjärde temaformen)
diskutera kring en intressant skoluppgift
DEL 2 6. Suunnittele, säästä ja harkitse
30–31
6. Leirikouluun
32–33
7. Polkupyörän hinta
34–35
7. Mitä merkit kertovat?
36–37
8. Itsenäinen Suomi
38–39
8. Itsenäisen valtion tunnusmerkkejä
40–41
9. Hän ei itkenyt surusta
42–43
9. Saksan liittotasavalta
44–45
10. Miten voin vaikuttaa päätökseen?
46–47
10. Monta vaikeaa sanaa
48–49
DEL 3
4
11. Ilmastomme on muuttunut
52–53
11. Hyvä ja paha kasvihuoneilmiö
54–55
12. Ulkoilupäivä
56–57
12. Ilmakehä eli atmosfääri
58–59
13. Kuva ei kerro kaikkea
60–61
Kapitel
Sida
13. #aavikoituminen
62–63
14. Vaara-Suomi
64–65
14. Suomen ihmeitä
66–67
15. Kevättä ilmassa
68–69
15. Okta Lapissa
70–71
Tema
Struktur
Du lär dig
östra Finland, sevärdheter
R genitiv singular (andra temaformen av nomen) Montako? Paljonko?
berätta om de skogsklädda höjdernas Finland
väderlek
R objekt i jakande sats (tredje temaformen)
diskutera vårens första tecken
humör
R essiv singular
berätta om en tråkig dag
åsikter
R Milloin? dygnets tider, klockslag
svara på frågan milloin med dygnets tider och klockslag
elevkår
R temaformer av nomen
berätta om skolans elevkår
samarbete
translativ singular
berätta om ungdomsklubbens musikverksamhet
ungdomsklubb
R Missä? Mistä? Mihin?
berätta om en händelserik kväll
Afrika
R temaformer av verb
diskutera kring en reseberättelse
idrott
R perfekt
berätta om roliga idrottsgrenar
livsmedel
R Mistä? elativ singular Milloin? Miten? essiv singular
berätta om potatisens historia
Kanada
R translativ singular
berätta om Kanada och kanadafinländare
Australien
R minä olen, sinä olet… minulla on, sinulla on…
berätta om ett internationellt läger
DEL 4 16. Minulla on tylsää!
74–75
16. Mielipiteitä säästä
76–77
17. Minun mielestäni
78–79
17. Nukutko riittävästi?
80–81
18. Koskenlinnan koulun oppilaskunta 82–83 18. Liikutaan välitunneilla
84–85
19. Mitään et saa ilmaiseksi
86–87
19. Eri puolilla Suomea
88–89
20. Nuorisokerhossa tapahtuu
90–91
20. Bändikerhosta esiintymislavalle
92–93
DEL 5 21. Vierailija
96–97
21. Illanvietto nuotion äärellä
98–99
22. Aasiassa ja Suomessa
100–101
22. Suurin maanosa
102–103
23. Peruna
104–105
23. Ruoan ympäristövaikutuksia
106–107
24. Kesäksi Suomeen
108–109
24. Nunavut
110–111
25. Terveiset Australiasta
112–113
25. Ystävyys ja ystävällisyys
114–115
alfabetisk ordförteckning finska–svenska
118–139
5
1 Kapitel 1–5 Strukturer: Aikuisena muutan maalle. Viime kesänä olin maatilalla. Setäni tienaa hyvin muusikkona.
I del 1 lär du dig att: diskutera kring en olyckshändelse berätta om frivilliga brandkåren berätta om sommarjobb berätta om hemmet och släktingar diskutera kring olika yrken
7
1 Nuoret sankarit Kaverukset istuvat Okariina-kirjaston sohvalla. He keskustelevat kesälomasta ja suunnittelevat iltapäivän ohjelmaa. Sofia:
Lähdemmekö kioskille? Minä haluan ostaa kortin ja lähettää sen mummille Espanjaan.
Emma: Odota hetki! Haluan vielä katsoa tuota lehteä! Leo, annatko lehden hyllyltä? Leo:
Ole hyvä!
Emma ja Sofia lukevat Koskenlinnan Sanomat -lehteä. Sofia:
Jere, täällä on kuva sinusta ja Joonasta!
Leo:
Jännää! Lue ääneen, Sofia!
sanasto
8
esimerkillinen, esimerkillisen, esimerkillistä
exemplarisk
grillikatos, grillikatoksen, grillikatosta
grillplats med tak
järkevästi
förnuftigt, vettigt
järvi, järven, järveä
sjö
palo, palon, paloa
brand
palokunta, palokunnan, palokuntaa
brandkår
sanko, sangon, sankoa
hink
sankoruisku, sankoruiskun, sankoruiskua
brandspruta
savu, savun, savua
rök
tulipalon alku
början till en brand
1) Mihin Sofia haluaa lähteä? 2) Millä Joona ruiskutti vettä? 3) Missä Jere ja hänen serkkunsa olivat?
1) Miten sinä toimit, jos tulet palopaikalle? Kerro.
2) Mainitse vähintään kolme suomenkielistä sanomalehteä.
Lue ja vastaa Mieti, oivalla ja tee
Sofia:
”12-vuotiaat pojat olivat retkellä, kun he huomasivat savua Koskenpolun metsässä. Grillikatoksessa oli pieni tulipalon alku. Pojat toimivat nopeasti ja sammuttivat palon. Koskenlinnan palokunta kiittää esimerkillisestä työstä.”
Emma: Te toimitte tosi järkevästi! Jere:
Jotakin piti tehdä, koska olimme serkkuni kanssa palopaikalla.
Leo:
Miten te sammutitte palon?
Jere:
Joona muisti, että grillikatoksen vieressä on sankoruisku ja kolme sankoa. Joona ruiskutti vettä sankoruiskulla. Minä otin tyhjän sangon ja hain lisää vettä järvestä. Kannoin veden grillikatokseen… ja onneksi tulipalo sammui.
Sofia:
Soititteko 112-hätänumeroon?
Jere:
Totta kai! Soitin heti, kun näin paljon savua metsässä.
Leo:
Miten te osasitte toimia noin hyvin hätätilanteessa?
Jere:
Joona kuuluu palokunnan nuorisoryhmään ja hän neuvoi minua tuossa tilanteessa.
Emma: Joonalla on kyllä hyvä harrastus!
verbit huomata, huomaan, hän huomasi, en huomannut
märka, jag märker, hen märkte, jag märkte inte
kantaa, kannan, hän kantoi, en kantanut
bära, jag bär, hen bar, jag bar inte
lähettää, lähetän, hän lähetti, en lähettänyt
skicka, jag skickar, hen skickade, jag skickade inte
ruiskuttaa, ruiskutan, hän ruiskutti, en ruiskuttanut
spruta, jag sprutar, hen sprutade, jag sprutade inte
sammua, se sammuu, se sammui, se ei sammunut
slockna, den slocknar, den slocknade, den slocknade inte
sammuttaa, sammutan, hän sammutti, en sammuttanut släcka, jag släcker, hen släckte, jag släckte inte
9
1 Kesäisiä sankaritekoja Kaverukset ovat Okariina-kirjaston pihalla. He ovat matkalla kioskille. Yhtäkkiä Leo alkaa nauraa ja kertoo kavereilleen kesälomansa tapahtumista. Leo:
Ette muuten varmaan usko, mutta minäkin olen tänä kesänä tehnyt sankaritekoja.
Sofia:
Leo, nyt kyllä pelleilet!
Leo:
En muuten pelleile! Tämä juttu on aivan tosi.
Jere:
No kerro, mitä tapahtui.
Leo:
Kaikki alkoi sateisena kesäpäivänä mökillämme Järvi-Suomessa. En keksinyt mitään tekemistä, ja pikkuveljeni Olli halusi kuulla jännittäviä tarinoita. Keksimme Ollin kanssa seikkailutarinoita pienestä lapinkoira Oktasta. Suomenlapinkoiran valitsimme hahmoksi, koska Olli on niin ihastunut Kasperin perheen koiranpentuun.
sanasto
10
en keksinyt mitään tekemistä
jag kom inte på något att göra
hahmo
figur
hänestä meidän pitäisi
här: hon tyckte att vi borde
julkaista
publicera
Järvi-Suomi
Insjöfinland
kertomus
berättelse
kissanpennun onneksi
som tur var för kattungen
koiranpentu
hundvalp
liukas
hal
malttakaa hetki
lugna er, vänta lite
olla pelkkänä korvana
vara idel öra
paikallinen
lokal
pelleillä
fåna sig, skoja
päättyä
ta slut
sankariteko
hjältedåd
1) Mihin kaverukset ovat matkalla?
1) Oletko sinä tehnyt jonkun sankariteon? Kerro sankariteostasi parille.
2) Mistä Leo ja Olli keksivät seikkailutarinoita?
2) Missä Järvi-Suomi sijaitsee? Entä Vaara-Suomi? Ota selvää ja piirrä Suomen kartta, johon merkitset alueet.
3) Miten Okta pelasti pienen kissanpennun?
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
Emma: Leo, ei se ole mikään sankariteko, jos keksii koiratarinoita pikkuveljensä kanssa. Leo:
Kertomukseni ei vielä päättynyt. Malttakaa hetki, niin kerron sen loppuun.
Sofia:
Olen pelkkänä korvana.
Leo:
Äiti kuunteli meidän tarinoitamme ja sanoi, että hänestä meidän pitäisi piirtää ja kirjoittaa tarinamme paperille. Niinpä kirjoitin tarinamme paperille ja Ollin kanssa piirsimme vielä hauskat kuvat. Äiti luki tarinan ja lähetti sen paikalliseen lehteen.
Jere:
Mitä sitten tapahtui?
Leo: Lehti julkaisi tarinan ja kuvat nimellä Kesäisiä sankaritekoja. Jere:
Vau! Ei voi olla totta, tosi siistiä!
Emma: Oliko se suosittu? Leo:
Oli varmaan, koska toimittaja soitti äidille ja pyysi saada kaksi seikkailutarinaa lisää.
Ali:
Uskomatonta!
Leo:
Ensimmäisessä tarinassamme pieni kissanpentu leikki laiturilla ja kuinka ollakaan se putosi laiturilta veteen. Kissanpennun onneksi Okta oli rannalla ja se huomasi, mitä tapahtui. Se hyppäsi yhdeltä liukkaalta rantakiveltä toiselle ja pian se pääsi kapealle laiturille. Laiturilta se loikkasi rohkeasti pelastamaan pelokkaan kissanpennun vedestä.
Emma: Olipa vauhdikas tarina! Kerrotko joskus vielä toisen tarinan? Leo:
Joo, voin kertoa. Oktalle sattuu aina kaikenlaista. Kerran se oli Lapissa…
11
2 Harrastuksena palokunta Viime viikolla lehdessä oli juttu vaaratilanteesta Koskenlinnassa. Metsässä oli tulipalon alku, mutta Jere ja hänen serkkunsa sammuttivat tulipalon. Tämän vuoksi Leo kiinnostui palokunnan toiminnasta. Nyt hän haluaa liittyä Koskenlinnan vapaaehtoiseen palokuntaan. Leo: Katso, keräsin materiaalia palokunnan nuorisotoiminnasta. Sain nämä tiedot VPK:n nuoriso-osastolta. Emma: Mitä tuo VPK tarkoittaa? Leo:
Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokunta, jossa vapaaehtoiset henkilöt voivat tehdä monta palo- ja pelastustoimen tehtävää. Palokunnan nuorisotyön tarkoitus on tukea palokunnan työtä.
Emma: Sehän kuulostaa hyvältä.
12
1) Miksi Leo haluaa liittyä Koskenlinnan
1) Palokuntanuoret saavat harjoitella
vapaaehtoiseen palokuntaan?
esimerkiksi alkusammutusta ja ensiapua. Mitä muuta palokuntanuoret tekevät? Ota selvää ja kerro vähintään kolme asiaa. Kerro suomeksi tai ruotsiksi.
2) Mistä Leo sai tietoa palokunnan nuorisotoiminnasta?
3) Voivatko Leo ja Emma liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan?
2) Palokuntanuori saa harjoitusvarustuksen. Mitä palokuntanuoren harjoitusvarustukseen kuuluu? Ota selvää ja esittele vähintään neljä asiaa.
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee Leo:
Niin minustakin. Tämän materiaalin mukaan VPK:n nuoriso-osasto tarjoaa mukavan ja haastavan harrastuksen.
Emma: Voimmeko me liittyä nuoriso-osastoon? Leo:
Kyllä voimme. Kaikki 9–16-vuotiaat tytöt ja pojat voivat liittyä vapaaehtoiseen palokuntaan. Siellä palokuntanuoret saavat harjoitella esimerkiksi alkusammutusta ja ensiapua.
Emma: Kuinka paljon tämä harrastus maksaa? Leo:
Palokunta on harrastuksena melkein ilmainen. Palokunta antaa suojahaalarin tai sammutusasun.
Emma: Minäkin taidan tulla mukaan tähän toimintaan. Keskustelen tästä isän ja äidin kanssa. Toivon, että he innostuvat uudesta harrastuksestani.
sanasto alkusammutus, alkusammutuksen, alkusammutusta
verbit
inledande släckning, första
släckningsinsats
haastava, haastavan, haastavaa
utmanande
ilmainen, ilmaisen, ilmaista
gratis
osasto, osaston, osastoa
avdelning
pelastustoimi, pelastustoimen, pelastustoimea
räddningsväsende
sammutusasu, sammutusasun, sammutusasua
släckningsdräkt
suojahaalari, suojahaalarin, suojahaalaria
skyddsoverall
taidan tulla mukaan
jag tror att jag kommer med
tarkoitus, tarkoituksen, tarkoitusta
syfte, avsikt
toiminta, toiminnan, toimintaa
verksamhet
vaaratilanne, vaaratilanteen, vaaratilannetta
farlig situation
vapaaehtoinen, vapaaehtoisen, vapaaehtoista
frivillig
innostua, innostun, hän innostui, en innostunut
bli entusiastisk, jag blir e., hen blev e., jag blev inte e.
kerätä, kerään, hän keräsi, en kerännyt
samla, jag samlar, hen samlade, jag samlade inte
kiinnostua (jostakin), kiinnostuin, hän kiinnostui, bli intresserad (av något), jag blir i., hen blev i., jag blev inte i. en kiinnostunut liittyä (johonkin), liityn, hän liittyi, en liittynyt
gå med (i något), jag går m., hen gick m., jag gick inte m.
tarjota, tarjoan, hän tarjosi, en tarjonnut
erbjuda, jag erbjuder, hen erbjöd, jag erbjöd inte
tukea, tuen, hän tuki, en tukenut
stöda, jag stöder, hen stödde, jag stödde inte
13
4
MUUALLA
Lähden kotoa, kun lähden kotiin Minun nimeni on Leyla Babić. Olen 12-vuotias ja asun Pohjanmaalla veljeni, isäni ja äitini kanssa. Isovanhempani tulivat isän ja äidin kanssa Bosnia ja Hertsegovinasta Suomeen vuonna 1993. He pakenivat sotaa. He jättivät talonsa, työnsä ja sukunsa. Onneksi äidin ja isän perheet saivat tulla Suomeen ja vielä Pohjanmaalle. Heidän kotikylästänsä ei ole enää mitään jäljellä. Veljeni ja minä synnyimme Suomessa. Meillä on kaksi kotimaata, Suomi ja Bosnia. Olen siitä hyvin kiitollinen. Osaan esimerkiksi arvostaa sekä tarkkaa että rentoa suunnitelmaa. Syön mielelläni niin karjalanpiirakan kuin burekinkin.
sanasto
20
avain, avaimen, avainta
nyckel
bosnia, bosnian, bosniaa
bosniska
jäljellä
kvar
karjalanpiirakka, karjalanpiirakan, karjalanpiirakkaa
karelsk pirog
kasvihuone, kasvihuoneen, kasvihuonetta
växthus
kiitollinen, kiitollisen, kiitollista
tacksam
kotikylä, kotikylän, kotikylää
hemby
kotoa
hemifrån
lähihoitaja, lähihoitajan, lähihoitajaa
närvårdare
metallityöntekijä, metallityöntekijän, metallityöntekijää
metallarbetare
paeta sotaa
fly undan kriget
Pohjanmaa, Pohjanmaan, Pohjanmaata
Österbotten
rento, rennon, rentoa
avslappnad
sota, sodan, sotaa
krig
suku, suvun, sukua
släkt
tarkka, tarkan, tarkkaa
noggrann, exakt
1) Kenen kanssa Leyla asuu? 2) Mitä Leylan isovanhemmat jättivät, kun he lähtivät Bosnia ja Hertsegovinasta?
3) Miksi Leyla haluaa oppia monta kieltä?
Lue ja vastaa
1) Mitä Leylan isoisä tarkoittaa, kun hän sanoo, että ”lähdemme kotoa, kun lähdemme kotiin”? Vastaa suomeksi tai ruotsiksi.
2) Kirjoita kymmenen kieltä suomeksi ja ruotsiksi.
Mieti, oivalla ja tee
Viihdymme Pohjanmaalla hyvin. Äitini on lähihoitaja ja isäni on metallityöntekijä. Isoveljeni tekee viikonlopputyötä kasvihuoneessa. Äidin vanhemmat asuvat naapurissamme. Käyn heidän luonaan joka päivä koulun jälkeen. Puhun bosniaa, ruotsia, suomea ja englantia. Haluan oppia ainakin kymmenen kieltä! Kieli on avain minun kulttuuriini, sinun kulttuuriisi ja meidän kulttuuriimme. Käymme joka vuosi Bosniassa. Lähdemme kotoa, kun lähdemme kotiin, kuten isoisä sanoo.
verbit arvostaa, arvostan, hän arvosti, en arvostanut
uppskatta, jag uppskattar, hen uppskattade, jag uppskattade inte
jättää, jätän, hän jätti, en jättänyt
lämna, jag lämnar, hen lämnade, jag lämnade inte
paeta, pakenen, hän pakeni, en paennut
fly, jag flyr, hen flydde, jag flydde inte
syntyä, synnyn, hän syntyi, en syntynyt
födas, jag föds, hen föddes, jag föddes inte
21
4
MUUALLA
Balkanin niemimaa Balkanin niemimaa sijaitsee KaakkoisEuroopassa. Niemimaa on Euroopan niemimaista itäisin. Niemimaata ympäröivät suuret meret ovat lännestä itään Adrianmeri, Joonianmeri, Välimeri ja Egeanmeri. Nämä meret sijaitsevat Euroopassa. Balkanin niemimaan itäpuolella on lisäksi Mustameri, joka on Euroopan ja Aasian välissä. Balkanin niemimaan pinta-ala on noin 670 000 neliökilometriä eli vain noin kaksi kertaa Suomen pinta-ala. Niemimaalla on siitä huolimatta varsin monta valtiota. Balkanin niemimaan valtiot ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia ja Romania. Sen lisäksi myös Turkin Euroopan-puoleinen osa sijaitsee Balkanin niemimaalla.
22
1) Missä Balkanin niemimaa sijaitsee?
1) Viime vuosisadalla Balkanin niemimaalla oli Jugoslavian valtio. Selvitä, mitkä nykyiset valtiot kuuluivat entiseen Jugoslaviaan.
2) Montako valtiota sijaitsee kokonaan tai osittain Balkanin niemimaalla?
3) Onko Balkanin niemimaalla monta metsäpeitteistä vuoristoketjua? Perustele.
2) Vertaa Suomea Balkanin niemimaahan. Luo taulukko, jonka avulla vertaat niiden sijaintia, pinta-alaa, luontotyyppiä, luonnonvaraisia eläimiä ja paikallisia kieliä.
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
Balkanin niemimaa tunnetaan meristä ja vuorista. Niemimaa on hyvin vuoristoinen. Korkeimmat vuorenhuiput nousevat jopa yli 2 700 metrin korkeuteen. Eräiden tutkijoiden mukaan niemimaan nimi, Balkan, tulee turkin kielestä. Turkin sana balkan tarkoittaa metsäpeitteistä vuoristoketjua. Valtaosa niemimaan metsistä on kuitenkin kaadettu viimeisten vuosisatojen aikana.
Tavallisia luonnonvaraisia niemimaan eläimiä ovat ruskeakarhu, punakettu, ilves, lepakko sekä esimerkiksi kultasakaali.
sanasto Balkanin niemimaa
Balkanhalvön
Euroopan-puoleinen osa
den del som ligger i Europa
itäisin
östligast, som ligger längst österut
Kaakkois-Eurooppa
sydöstra Europa
kaataa
fälla, avverka
kultasakaali
guldschakal, vanlig schakal
lepakko
fladdermus
luonnonvarainen eläin
djur som finns naturligt (i en viss miljö)
meri
hav
metsäpeitteinen
skogklädd, täckt av skog
pinta-ala
yta
vuori
berg
vuorenhuippu
bergstopp
vuoristoinen
bergig
23
5 Haaveilen ammatista Eräänä aurinkoisena torstai-iltana kaverukset ovat seikkailupuistossa. Emma ja Kasperi keinuvat ja muut kiipeilevät kiipeilytelineessä. Emma: Joona, haaveiletko vuorikiipeilijän ammatista, kun kiipeilet noin taitavasti? Joona: En haaveile. Pidän luonnosta ja haaveilen eläintenhoitajan ammatista. Viime kesänä tutustuin eläintenhoitajan työhön, kun olin kesäleirillä maatilalla. Siellä sain hoitaa kolmea kissaa ja viittä pientä koiranpentua. Aikuisena muutan maalle ja hankin ainakin oman koiran ja kaksi hevosta. Sofia:
Tänä päivänä haaveilen siitä, että aikuisena minä… En minä vielä tiedä, mitä haluan tehdä isona.
sanasto
24
aikuisena
som vuxen, när jag blir stor
ammatista puheen ollen
på tal om yrken
ammatti, ammatin, ammattia
yrke
asiallinen, asiallisen, asiallista
saklig
eläintenhoitaja, eläintenhoitajan, eläintenhoitajaa
djurskötare
erinomainen, erinomaisen, erinomaista
utmärkt
herkullinen, herkullisen, herkullista
delikat, mycket god
hädässä
illa ute, i nöd
kiipeilyteline, kiipeilytelineen, kiipeilytelinettä
klätterställning
koiranpentu, koiranpennun, koiranpentua
hundvalp
koodaaja, koodaajan, koodaajaa
kodare, programmerare
kuulo, kuulon, kuuloa
hörsel
pianonvirittäjä, pianonvirittäjän, pianonvirittäjää
pianostämmare
rauhallinen, rauhallisen, rauhallista
lugn
taitavasti
skickligt
toimittaja, toimittajan, toimittajaa
reporter, journalist
vahvuus, vahvuuden, vahvuutta
styrka
valokuvaaja, valokuvaajan, valokuvaajaa
fotograf
vuorikiipeilijä, vuorikiipeilijän, vuorikiipeilijää
bergsklättrare
Aikuisena muutan maalle. aikuinen, aikuise/n = aikuise/na Viime kesänä olin maatilalla. kesä, kesä/n = kesä/nä Setäni tienaa hyvin muusikkona. kk muusikko, muusikon/n = muusikko/na
Kielioppi
Leo:
1) Mitä kaverukset tekevät seikkailupuistossa?
2) Mihin Joona aikoo muuttaa aikuisena?
3) Kuka esiintyy konsertissa?
Lue ja vastaa
1) Mitä sinä teet aurinkoisena torstaiiltana? Kerro.
2) Kuinka monta ammattia löydät tekstistä? Laske. Kirjoita tai kerro viisi ammattia, joita ei ole tekstissä.
Mieti, oivalla ja tee
Minusta tulee valokuvaaja ja ruokalehden toimittaja. Pidän herkullisesta ruoasta ja olen taitava valokuvaaja. Mistä ammatista sinä haaveilet, Emma?
Emma: Minä haaveilen poliisin ammatista. Jere:
Se sopii sinulle varmasti, koska pysyt aina rauhallisena ja asiallisena. Minun unelmaammattini on koodaaja. Haluan keskittyä yhteen asiaan kerralla, ja tehdä sen huolellisesti.
Kasperi: Minun vahvuuteni on erinomainen kuulo, joten haaveilen pianonvirittäjän työstä. Ali:
Minä haaveilen lääkärin ammatista. Lääkärinä osaan auttaa, jos henkilö on hädässä.
Kasperi: Ammatista puheen ollen, lähteekö joku kanssani lauantaina konserttiin? Konsertissa esiintyy setäni, joka on ammattimuusikko. Emma: Kiva idea, minä voin tulla. Leo ja Joona: Ja mekin!
verbit esiintyä, esiinnyn, hän esiintyi, en esiintynyt
uppträda, jag uppträder, hen uppträdde, jag uppträdde inte
haaveilla, haaveilen, hän haaveili, en haaveillut
drömma/fantisera, jag drömmer, hen drömde, jag drömde inte
keskittyä, keskityn, hän keskittyi, en keskittynyt
koncentrera sig, jag koncentrerar mig, hen koncentrerade sig,
jag koncentrerade mig inte
kiipeillä, kiipeilen, hän kiipeili, en kiipeillyt
klättra, jag klättrar, hen klättrade, jag klättrade inte
25
5 Ehkä minusta tulee poliisi Koskenlinnan torilla vietetään perinteistä syystapahtumaa. Torille on kerääntynyt paljon väkeä. Ihmiset myyvät ja ostavat elintarvikkeita, vaatteita ja muita tavaroita. Paikalla on myös palokunta ja poliisi. Emma ja Sofia viettävät aikaa syystapahtumassa ja tutustuvat eri asioihin. Emma on kiinnostunut poliisin ammatista. Tytöt katselevat poliisiautoa ja keskustelevat virkapukuisen poliisin kanssa. Tytöt:
Hei!
Poliisi: Hyvää päivää. Emma: Katsoimme tuota teidän poliisiautoanne. Autossa on paljon erilaisia laitteita. Onko niitä vaikea käyttää? Poliisi: Laitteiden käytön oppii yleensä aika nopeasti. Laitteet ovat tärkeitä apuvälineitä työssämme. Koulutuksessamme opetetaan, miten apuvälineet toimivat ja miten niitä tulee käyttää. Emma: Selvä, kuinka kauan poliisiksi opiskelu kestää? Poliisi: Koulutus kestää vähintään kolme vuotta. Emma: Mitä kaikkea poliisi tekee? Poliisi: Esimerkiksi tänään olen ensin täällä syystapahtumassa ja sen jälkeen lähden työparini kanssa valvomaan liikennettä. Tehtäviä on paljon ja ne ovat monipuolisia. Sofia:
26
Kesällä sain uuden passin ja hakemuksen teimme poliisilaitoksella.
1) Mitä laitteita poliisiautossa on? Ota
1) Missä tytöt viettävät aikaa?
selvää ja kirjoita vihkoon vähintään kolme laitetta.
2) Mitä tytöt katsoivat? 3) Missä voi tehdä passihakemuksen?
2) Miksi tarkkojen havaintojen tekeminen on tärkeää poliisin työssä? Keskustele parin kanssa.
Lue ja vastaa Mieti, oivalla ja tee
Emma: Aivan, poliisi hoitaa myös monia lupa-asioita. Onko muita asioita, jotka minun olisi hyvä tietää, jos haaveilen poliisin ammatista. Poliisi: Hienoa, että harkitset poliisin ammattia. Kysyit, että onko muita asioita, jotka sinun olisi hyvä tietää,… hmm… kyllä on. Harrastatko urheilua? Emma: Pelaan koripalloa kolme kertaa viikossa ja liikun monipuolisesti kavereiden kanssa. Poliisi: Hyvä, muista pitää hyvää huolta terveydestäsi, koska poliisilla tulee olla hyvä kunto. Emma: Selvä, muistan ja varmaan asiallinen käytöskin on tärkeää, vai mitä? Poliisi: Kyllä, olet aivan oikeassa. On myös hyvä harjoitella tarkkojen havaintojen ja muistiinpanojen tekemistä, koska ne ovat tärkeitä taitoja poliisin työssä. Tytöt lähtevät syystapahtumasta kotiin. Kotimatkalla Emma miettii vielä kaikkea, mitä poliisi kertoi ja puhuu Sofian kanssa poliisin työstä.
sanasto apuväline
hjälpmedel, redskap
elintarvike
livsmedel
hakemus
ansökan
havainto
observation, iakttagelse
kerääntyä
samlas
koulutus
utbildning
käytös
uppförande
laitteiden käytön oppii
man lär sig använda apparaterna
lupa-asia
tillståndsärende
lähteä valvomaan
åka (ut) och övervaka
pitää hyvää huolta jostakin
ta väl hand (om något)
poliisiksi opiskelu
att studera till polis
virkapukuinen poliisi
polis i uniform, uniformerad polis
27
28
2 Kapitel 6–10 Strukturer: Hän ei puhunut matkasta. He eivät jääneet Itä-Saksaan. En osannut tehtävää. En selvinnyt tehtävästä yksin.
I del 2 lär du dig att: diskutera pengar och sparande berätta om produkter och priser berätta om Finland och självständighet berätta om en invandrarfamilj diskutera kring hemuppgifter
29
8 Itsenäinen Suomi Suomen tasavalta on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen valtio kuudes joulukuuta 1917. Itsenäisyyspäivänä vietämme liputuspäivää. Itsenäisen valtion tunnistamme lipusta. Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Toinen itsenäisyyden tunnusmerkki on vaakuna. Suomen vaakunassa on leijona, joka symboloi voimaa ja rohkeutta. MAAMME
VÅRT LAND
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
soi, sana kultainen!
Ljud högt, o dyra ord!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
Mer älskad än vår bygd i nord,
maa kallis isien!
Än våra fäders jord.
Sun kukoistukses kuorestaan
Din blomning, sluten än i knopp,
kerrankin puhkeaa,
Skall mogna ur sitt tvång;
viel lempemme saa nousemaan
Se, ur vår kärlek skall gå opp
sun toivos, riemus loistossaan,
Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp.
ja kerran, laulus synnyinmaa
Och högre klinga skall en gång
korkeemman kaiun saa.
Vår fosterländska sång.
Maamme-laulu on Suomen kansallislaulu. Fredrik Pacius sävelsi ja Johan Ludvig Runeberg sanoitti laulun.
38
1) Mitä virallista nimeä me käytämme Suomen
1) Milloin Suomesta tuli itsenäinen
lipusta? Kirjoita lipun nimi suomeksi ja ruotsiksi.
valtio?
2) Minkä näköinen Suomen lippu on?
2) Opettele ulkoa Maamme-laulu ja Vårt land.
3) Mikä eläin Suomen vaakunassa on?
Kuulustele laulut pariltasi. Laulakaa laulut.
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
Itsenäisyyspäivän monet perinteet: Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi kaksi sinivalkoista kynttilää. Jokaisella sankarihaudalla on kukka, kynttilä tai seppele.
sanasto kansallislaulu, kansallislaulun, kansallislaulua nationalsång kunniaksi
till minne (av), (dagen) till ära
kuudes
sjätte
lippu, lipun, lippua
flagga
liputuspäivä, liputuspäivän, liputuspäivää
flaggdag
perinne, perinteen, perinnettä
tradition
pohja, pohjan, pohjaa
botten
risti, ristin, ristiä
kors
rohkeus, rohkeuden, rohkeutta
mod, tapperhet
sankarihauta, sankarihaudan, sankarihautaa
hjältegrav
seppele, seppeleen, seppelettä
krans
Suomesta tuli
Finland blev
tasavalta, tasavallan, tasavaltaa
republik
tunnusmerkki, tunnusmerkin, tunnusmerkkiä kännetecken vaakuna, vaakunan, vaakunaa
vapen
valtio, valtion, valtiota
stat
voima, voiman, voimaa
kraft, energi
verbit sanoittaa, sanoitan, hän sanoitti, en sanoittanut
skriva text/ord (till en sång), jag skriver,
hen skrev, jag skrev inte
symboloida, se symboloi, se symboloi, se ei symboloinut symbolisera, den symboliserar,
den symboliserade, den symboliserade inte
sytyttää, sytytän, hän sytytti, en sytyttänyt
tända, jag tänder, hen tände, jag tände inte
säveltää, sävellän, hän sävelsi, en säveltänyt
komponera, jag komponerar, hen komponerade,
jag komponerade inte
tunnistaa, tunnistan, hän tunnisti, en tunnistanut
känna igen, jag känner i., hen kände i.,
jag kände inte i.
39
8 Itsenäisen valtion tunnusmerkkejä Suomen lipusta on kolme eri tyyppiä. Ne ovat kansallislippu eli tavallinen siniristilippu, valtiolippu ja kielekkeinen valtiolippu. Valtiolipussa ristin sakarat muodostavat neliön. Neliön sisäpuolella on Suomen vaakuna. Suomen vaakunan syntyhistoria on osittain tuntematon. Tiedämme, että Suomen vaakuna esiintyi ensimmäistä kertaa Kustaa Vaasan hautamonumentissa 1580-luvulla. Siinä muodossa se on hyväksytty itsenäisen Suomen vaakunaksi vuonna 1917. Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hän kirjoitti runoja Suomen sodasta, jota käytiin vuonna 1808–1809. Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät kahtena kokoelmana vuosina 1848 ja 1860. Ensimmäisen kokoelman aloittavasta Maamme-laulusta tuli Suomen kansallislaulu.
40
1) Miten valtiolippu eroaa kansallislipusta?
1) Minkälaisia itsenäisyyspäivän perinteitä sinun perheelläsi on?
2) Mistä Suomen kansallislaulu tulee?
2) Mihin Suomen sota vuosina 1808–1809
3) Missä Puolustusvoimien
johti Suomen kohdalla? Ota selvää ja kerro.
itsenäisyyspäivän paraati järjestetään?
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
Itsenäisyyspäivän monet perinteet: Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen osallistuvat tasavallan presidentti, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet. Juhlajumalanpalvelus on Helsingin tuomiokirkossa. Puolustusvoimat järjestää paraatin, jonka paikka vaihtelee joka vuosi.
sanasto eduskunta
riksdag
juhlajumalanpalvelus
högtidsgudstjänst
kansallislippu
nationalflagga
kansallisrunoilija
nationalskald
kielekkeinen
här: tretungad
kokoelma
samling
muodostaa neliö
bilda/forma en kvadrat
puolustusvoimat
försvarsmakten
sakara
arm
syntyhistoria
tillkomsthistoria
tasavalta
republik
tuntematon
okänd
valtiolippu
statsflagga
valtioneuvosto
statsrådet
ylimmät virkamiehet
de högre tjänstemännen
41
9
MUUALLA
Hän ei itkenyt surusta Minun nimeni on Sasha ja olen melkein kolmetoista vuotta vanha. Asun Tammisaaressa isäni kanssa. Isoäitini Oma on kotoisin Itä-Saksasta. Hän lähti äitinsä ja isänsä kanssa Itä-Berliinistä keväällä vuonna 1961 ja tuli Länsi-Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Kysyin kerran Omalta, miksi he eivät jääneet ItäSaksaan. Hän vastasi: ”Halusimme lähteä maahan, jossa voimme nauttia vapaudesta. Itä-Saksassa emme nauttineet vapaudesta. Halusimme matkustaa ja uskoa mihin vain, mutta emme saaneet. Saimme kyllä äänestää, mutta emme sitä henkilöä, jota halusimme. Kansanvalta eli demokratia ei toiminut Itä-Saksassa. Tästä syystä lähdimme länteen.” Isä kertoi, että isoäiti itki, kun Berliinin muuri kaatui vuonna 1989. Isoäiti ei itkenyt surusta vaan ilosta. Pari vuotta myöhemmin isoäiti ja isä kävivät yhdessä entisessä Itä-Saksassa. Oma ei puhunut matkasta. ”Paikka sekä tuntui että ei tuntunut samanlaiselta,” hän vastaa vieläkin, kun kysyn. Isä sanoo, että paluu oli isoäidille hyvin katkeransuloinen kokemus.
sanasto entinen, entisen, entistä
för detta, tidigare
katkeransuloinen, katkeransuloisen, katkeransuloista bitterljuv
42
kautta
via
kokemus, kokemuksen, kokemusta
erfarenhet
paluu, paluun, paluuta
återkomst
suru, surun, surua
sorg
Tammisaari, Tammisaaren, Tammisaarta
Ekenäs
uskoa mihin vain
tro på det vi ville (tro på vad helst)
vapaus, vapauden, vapautta
frihet
Hän ei puhunut matkasta. puhu/a = puhu + nut = puhunut
He eivät jääneet Itä-Saksaan. jää/dä = jää + neet = jääneet
(minä) en puhunut (sinä) et puhunut hän ei puhunut (me) emme puhuneet (te) ette puhuneet he eivät puhuneet
(minä) en jäänyt (sinä) et jäänyt hän ei jäänyt (me) emme jääneet (te) ette jääneet he eivät jääneet
Kielioppi
1) Lähtivätkö Oma ja hänen vanhempansa Länsi-Saksasta Tanskaan?
2) Miksi he eivät jääneet kotimaahansa?
3) Itkikö Oma surusta, kun Berliinin muuri kaatui?
Lue ja vastaa
1) Mitä sana sananvapaus tarkoittaa? Entä mitä sana uskonnonvapaus tarkoittaa? Vastaa suomeksi tai ruotsiksi.
2) Miltä tuntuu, kun jokin on katkeransuloista? Piirrä kuva tai kirjoita esimerkiksi runo.
Mieti, oivalla ja tee
verbit itkeä, itken, hän itki, en itkenyt
gråta, jag gråter, hen grät, jag grät inte
kaatua, kaadun, hän kaatui, en kaatunut
falla, jag faller, hen föll, jag föll inte
lähteä, lähden, hän lähti, en lähtenyt
åka, jag åker, hen åkte, jag åkte inte
puhua, puhun, hän puhui, en puhunut
tala, jag talar, hen talade, jag talade inte
saada, saan, hän sai, en saanut
få, jag får, hen fick, jag fick inte
toimia, se toimii, se toimi, se ei toiminut
fungera, den fungerar, den fungerade, den fungerade inte
tuntua, se tuntuu, se tuntui, se ei tuntunut
kännas, det känns, det kändes, det kändes inte
uskoa, uskon, hän uskoi, en uskonut
tro, jag tror, hen trodde, jag trodde inte
äänestää, äänestän, hän äänesti, en äänestänyt
rösta, jag röstar, hen röstade, jag röstade inte
43
9
MUUALLA
Saksan liittotasavalta Saksa, virallisesti Saksan liittotasavalta, sijaitsee Keski-Euroopan pohjoisessa osassa. Saksa on EU:n (Euroopan unionin) runsasväkisin maa. Vuonna 2016 asukasmäärä oli yli 82,2 miljoonaa. Saksa on myös pinta-alaltaan suuri maa. Se on EU:n neljänneksi suurin maa. Saksalla on monta naapurimaata. Naapurimaat ovat Puola, Tšekki, Itävalta, Sveitsi, Ranska, Luxemburg, Belgia, Alankomaat ja Tanska. Saksan suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Berliini, satamakaupunki Hampuri ja teollisuuskaupunki München.
44
1) Löydät suomenkieliset vastineet 1) Montako naapurimaata Saksalla on? 2) Miksi Saksa on merkittävä maa EU:ssa?
3) Kuinka iso osa entinen Itä-Saksa on nyky-Saksasta?
Lue ja vastaa
seuraaville saksankielisille sanoille tekstistä: Bundestag , Bundesrepublik , Bundeskanzler ja Bundesland . Kirjoita sanat saksaksi, suomeksi ja ruotsiksi.
2) Yhdysvallat on myös liittovaltio. Monestako osavaltiosta Yhdysvallat koostuu? Miksi maan parlamenttia kutsutaan? Missä se kokoontuu? Ota selvää ja kirjoita lyhyt teksti.
Mieti, oivalla ja tee
Saksan valtiomuoto on liittotasavalta. Se tarkoittaa, että Saksa koostuu 16 osavaltioista, joilla on laaja itsehallinto. Kussakin osavaltiossa toimii sen oma hallinto rinnakkain keskitetyn liittovaltion hallinnon kanssa. Saksan liittopäivät eli parlamentti kokoontuu Berliinissä. Liittopäivät valitsee liittokanslerin, joka johtaa Saksan hallitusta. Nykymuodossaan Saksa on ollut vuodesta 1990, kun ItäSaksa liitettiin silloiseen LänsiSaksaan. Entinen Länsi-Saksa on noin 70 % nyky-Saksasta.
sanasto asukasmäärä
invånarantal
hallinto
styre, förvaltning
hallitus
regering
itsehallinto
självstyrelse
koostuu 16 osavaltioista
består av 16 delstater
liittotasavalta
förbundsrepublik
liittää johonkin
ansluta till, förena med
nykymuodossaan
i sin nuvarande form
runsasväkisin
mest folkrik
satamakaupunki
hamnstad
silloinen
dåvarande
teollisuuskaupunki
industristad
45
10
Miten voin vaikuttaa päätökseen? On ilta. Sofia on kotona ja miettii kotitehtäväänsä. Kotitehtävä on Sofian mielestä vaikea. Sofia:
Isäää…! Tuletko tänne? Tarvitsen sinun apuasi. En ymmärrä tätä kotitehtävää!
Isä:
Älä huuda, kuulen kyllä. Tulen, tulen…
Sofia:
Puhuimme tänään koulussa yhteiskunnasta.
Isä: Aivan. Sofia:
Mutta en ymmärrä tätä tehtävää. Emme tehneet sitä yhdessä yhteiskuntaopin tunnilla.
Isä:
OK, kirjoititko jo jotain?
Sofia:
En kirjoittanut vielä mitään, koska en tajunnut kysymystä.
Isä:
Lue kysymys minulle, niin voimme katsoa sitä yhdessä.
Sofia:
Miten voit osallistua päätöksentekoon yhteiskunnassa?
Isä:
Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Hmm… Mitä sinä teet, jos toivot uutta vaihtoehtoa kouluruokaanne?
Sofia:
Minä… hmm… puhun keittäjän kanssa tai sitten kysyn, voiko oppilaskunta ehdottaa muutosta ruokalistaan.
sanasto ehdottaa muutosta
föreslå en förändring
mielenkiintoinen, mielenkiintoisen, mielenkiintoista
intressant
muutos, muutoksen, muutosta
förändring
oppilaskunta, oppilaskunnan, oppilaskuntaa
elevkår
päätöksenteko, päätöksenteon, päätöksentekoa
beslutsfattande
päätös, päätöksen, päätöstä
beslut
vaihtoehto, vaihtoehdon, vaihtoehtoa
alternativ
vaikuttaa asiaan
påverka saken
yhteiskunta, yhteiskunnan, yhteiskuntaa
samhälle
yhteiskuntaoppi, yhteiskuntaopin, yhteiskuntaoppia samhällslära
46
En osannut tehtävää. osa/ta = osa + nnut = osannut
En selvinnyt tehtävästä yksin. selvi/tä = selvi + nnyt = selvinnyt
(minä) en osannut (sinä) et osannut hän ei osannut (me) emme osanneet (te) ette osanneet he eivät osanneet
(minä) en selvinnyt (sinä) et selvinnyt hän ei selvinnyt (me) emme selvinneet (te) ette selvinneet he eivät selvinneet
Kielioppi
1) Miksi Sofia huutaa isälle?
1) Miten sinä voit osallistua päätöksentekoon koulussa tai yhteiskunnassa? Kerro suomeksi tai ruotsiksi.
2) Minkä aineen kotitehtävää Sofia ei osannut?
2) Mitä luulet, että ”Hmm…” tekstissä
3) Mitä Sofia teki, kun hän ei
tarkoittaa? Kerro.
selvinnyt tehtävästä yksin?
Lue ja vastaa
Isä:
Mieti, oivalla ja tee
Hyvä, tuolla tavalla sinä voit vaikuttaa asiaan ja päätökseen.
Sofia:
Oliko tehtävän vastaus noin helppo?
Isä:
Kyllä, osasit vastauksen hienosti. Etkä tarvinnut apuani kovinkaan paljon!
Sofia:
Voi ei, miksi en älynnyt noin helppoa tehtävää!
Isä:
Sofia, teit aivan oikein. Koska et selvinnyt tehtävästä yksin, pyysit apua. Yhdessä on helpompaa.
Sofia:
Ihan kuten yhteiskunnassa?
Isä (nauraa): Aivan niin!
verbit osata, osaan, hän osasi, en osannut
kunna, jag kan, hen kunde, jag kunde inte
selvitä, selviän, hän selvisi, en selvinnyt
klara (av), jag klarar, hen klarade, jag klarade inte
tajuta, tajuan, hän tajusi, en tajunnut
förstå/inse/fatta, jag förstår, hen förstod, jag förstod inte
tarvita, tarvitsen, hän tarvitsi, en tarvinnut behöva, jag behöver, hen behövde, jag behövde inte älytä, älyän, hän älysi, en älynnyt
fatta/förstå, jag fattar, hen fattade, jag fattade inte
47
10 Monta vaikeaa sanaa
Koulupäivä on päättynyt ja kaverukset ovat kotimatkalla. He keskustelevat koulupäivästään. Jere:
Kaverit, oletteko huomanneet, että kuudennella luokalla meille tulee tosi usein uusia sanoja ja käsitteitä?
Emma: Mitä tarkoitat? Jere:
Tarkoitan, että esimerkiksi historiassa ja yhteiskuntaopissa on paljon uusia sanoja, joita en ymmärrä tai ole ennen kuullut.
Sofia:
Minulla on aivan samanlainen tunne. Uusia sanoja vilisee teksteissä ja kotitehtävissä. Yksilö, yhteisö, yhteisöllisyys, yhteiskunta … minä en enää pysy kärryillä kaikkien uusien sanojen ja käsitteiden kanssa. Yksilö on helppo sana, mutta sitten nuo kolme muuta ovat jo vaikeampia.
Leo:
Muistan sanan yhteisö, kun mietin, että silloin ollaan yhdessä.
Emma: Aivan, yhteisössä tehdään yhdessä samanlaisia asioita ja noudatetaan samanlaisia sääntöjä.
48
1) Laita järjestykseen pienimmästä isoimpaan: yhteiskunta, yksilö ja yhteisö.
1) Yksilö voi kuulua moniin yhteisöihin. Mihin yhteisöihin sinä kuulut?
2) Mitä sanonta ”Hädässä ystävä
2) Mistä tunnistaa yhteisön?
tunnetaan” tarkoittaa? Kerro ja anna myös esimerkkejä.
3) Miksi Emman mummu kannustaa Emmaa menemään koripalloharjoituksiin ja viettämään aikaa kaverusten kanssa?
Mieti, oivalla ja tee
Lue ja vastaa Sofia:
Ai, tarkoitatko niin kuin perheessä tai nuorisokerhossa?
Leo:
Kyllä. Perhe on oivallinen esimerkki. Perheillä on yhteiset säännöt, jotta kaikilla perheenjäsenillä olisi turvallinen olo yhdessä.
Emma: Mummu sanoo, että on tärkeää kuulua johonkin mukavaan ryhmään. Hän muistuttaa, että sekä ystävyys että yhteisöllisyys ovat hyvin tärkeitä asioita ihmisen elämässä. Hänen ja Erjan ystävyys on kestänyt kaikenlaisia tapahtumia jo yli puoli vuosisataa. Mummu aina kehottaa minua menemään koripalloharjoituksiin tai viettämään aikaa teidän kanssanne. Jere:
Niin, ja minun isäni sanoo, että tosi ystävä auttaa myös vaikeissa asioissa. Me olemme siis tosi ystäviä, kun kerran yhdessä harjoittelemme vaikeita käsitteitä. Yhdessä näitä sanoja on helpompi oppia kuin yksin.
Leo:
Emma, muistatko, kun olimme esikoulussa, ja sinä autoit minut pois…
Emma (hymyilee): Joo, kyllä muistan. Hädässä ystävä tunnetaan! Kaverukset jatkavat kotimatkaa iloisina ja hyväntuulisina. He keksivät yhdessä vaikeista sanoista hauskan riimin ja pian he kaikki jo osaavat ja ymmärtävät vaikeat sanat.
sanasto Hädässä ystävä tunnetaan!
I nöden prövas vännen.
kaikenlainen
all slags
kuulua johonkin
höra till någon
käsite
begrepp
noudattaa sääntöjä
följa reglerna
oivallinen
utmärkt, ypperlig
pysyä kärryillä
hänga med, vara med på noterna
yhteiskuntaoppi
samhällslära
yhteiskunta
samhälle(t)
yhteisö
kollektiv, grupp, gemenskap, (mindre) samhälle
yhteisöllisyys
social gemenskap
yksilö
individ
49
50
3 Kapitel 11–15 Strukturer: He ovat keskustelleet ilmastonmuutoksesta. He eivät ole keskustelleet ilmastonmuutoksesta. Minä kerään kiviä. kivi, kiven, kiveä, kiviä Mitä kaasuja ilmakehässä on? kaasu, kaasun, kaasua, kaasuja
I del 3 lär du dig att: diskutera kring en artikel om klimatförändring berätta om jorden och atmosfären diskutera kring en intressant skoluppgift berätta om de skogsklädda höjdernas Finland diskutera vårens första tecken
51
11 Ilmastomme on muuttunut Kaverukset lukevat tiedelehden artikkelia. He ovat keskustelleet koulussa ilmastonmuutoksesta. Mitkä ovat olleet ilmastonmuutoksen hyvät ja huonot puolet? Artikkelissa lukee, että ilmastonmuutos on vaikuttanut paljon luontoon ja elinympäristöömme. Emma: Olen kuullut, että jos ilmasto lämpenee pari astetta, merenpinta voi kohota jopa kuusi metriä. Se kuulostaa aivan hurjalta. Leo:
Niin kuulostaakin. Toisaalta täällä Suomessakin on satanut usein, koska ilmasto on lämmennyt. Lukeeko siinä artikkelissa mitään talvesta ja lumesta?
sanasto aste, asteen, astetta
grad
elinympäristö, elinympäristön, elinympäristöä
livsmiljö
eteläinen, eteläisen, eteläistä
södra
hyvät ja huonot puolet
goda och dåliga sidor
ilmasto, ilmaston, ilmastoa
klimat
ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen, ilmastonmuutosta klimatförändring
52
laskettelu, laskettelun, laskettelua
slalom, slalomåkning
lumi, lumen, lunta
snö
lumitalvi
vinter med snö, snörik vinter
mahdollisuus, mahdollisuuden, mahdollisuutta
möjlighet
merenpinta, merenpinnan, merenpintaa
havsyta
pitkään aikaan
på länge
tiedelehti, tiedelehden, tiedelehteä
vetenskaplig tidning
toisaalta
å andra sidan
tulva, tulvan, tulvaa
översvämning
He ovat keskustelleet ilmastonmuutoksesta. keskustel/la = keskustel + leet = keskustelleet
He eivät ole keskustelleet ilmastonmuutoksesta. keskustel/la = keskustel + leet = keskustelleet
(minä) olen keskustellut (sinä) olet keskustellut hän on keskustellut (me) olemme keskustelleet (te) olette keskustelleet he ovat keskustelleet
(minä) en ole keskustellut (sinä) et ole keskustellut hän ei ole keskustellut (me) emme ole keskustelleet (te) ette ole keskustelleet he eivät ole keskustelleet
Kielioppi
Emma: Kyllä lukee. Lumitalvet ovat jo vähentyneet
1) Mistä oppilaat ovat
Etelä-Suomessa ja tulvat ovat lisääntyneet. Ali:
keskustelleet koulussa?
Voi, sehän on ikävää. Onkohan meillä jatkossakin
2) Mitä artikkelissa lukee talvesta ja lumesta?
talvella aina vain vähän lunta? Emme ole nauttineet kunnon lumitalvesta pitkään aikaan. Sofia:
3) Mitä Sofia sanoo?
Tässä lukee vielä, että esimerkiksi perinteistä hiihtoa emme ehkä voi harrastaa eteläisessä
Lue ja vastaa
Suomessa. Laskettelumahdollisuudet ovat kuitenkin säilyneet vähän paremmin.
1) Mistä vuodenajasta sinä pidät eniten? Miksi?
2) Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut sinun paikkakunnallasi? Kerro suomeksi tai ruotsiksi.
Mieti, oivalla ja tee
verbit keskustella, keskustelen, keskusteli, keskustellut
diskutera
kohota, se kohoaa, kohosi, kohonnut
stiga
kuulla, kuulen, kuuli, kuullut
höra
lisääntyä, se lisääntyy, lisääntyi, lisääntynyt
öka, bli fler
lämmetä, se lämpenee, lämpeni, lämmennyt
bli varmare
nauttia (jostakin), nautin, nautti, nauttinut
njuta (av)
sataa, se sataa, satoi, satanut
regna
säilyä, se säilyy, säilyi, säilynyt
finnas kvar; bevaras
vaikuttaa, vaikutan, vaikutti, vaikuttanut
påverka
vähentyä, se vähentyy, vähentyi, vähentynyt
minska
53
11 Hyvä ja paha kasvihuoneilmiö aurinko
maapallolta pois heijastuva lämpö
Kasvihuonekaasujen vuoksi auringon lämpö ei heijastu kokonaan maapallolta.
ilmakehä
maapallo
Kasvihuoneilmiö on elämän ehto. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pintalämpötila olisi noin -18°C, mutta kasvihuonekaasujen ansiosta lämpötila onkin +14°C. Luonnollisen kasvihuoneilmiön vuoksi saamme nauttia keskimäärin yli 30 astetta korkeammasta lämpötilasta kuin ilman kasvihuoneilmiötä. Kasvihuoneilmiö kuuluu siis luonnon järjestykseen, ja sen ansiosta maapallon lämpötila on elämälle suotuisa.
54
1) Onko kasvihuoneilmiö yksiselitteisesti huono asia?
2) Millä tavalla kasvihuoneen lasikatto ja maapallon ilmakehä toimivat samalla tavalla?
3) Mitä haitallisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on?
Lue ja vastaa
1) Mitä muita haitallisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on?
2) Millä tavalla ihmiskunta päästää ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja? Miten päästöjä voi vähentää? Tee asiasta miellekartta (parin kanssa).
Mieti, oivalla ja tee
Ilmakehä toimii maapallolla samalla tavalla kuin lasikatto kasvihuoneessa, se lämmittää. Ilmakehän koostumuksesta riippuu, kuinka voimakasta tämä lämmitys on. Tällä hetkellä kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa jyrkästi ja lämmitys voimistuu. Sen seurauksena myös maapallon ilmasto muuttuu. Kasvihuoneessa lämpötila on paljon korkeampi kuin ulkona varsinkin silloin, kun aurinko paistaa. Auringon säteily pääsee kasvihuoneen lasikaton läpi lämmittämään kasvihuonetta. Toisaalta lasikatto läpäisee huonosti kasvihuoneen sisältä lähtevää lämpösäteilyä. Tämän säteilyn mukana kulkeva energia ei siis juurikaan pääse karkaamaan kasvihuoneesta. Kasvihuoneen lasikatto toimii valikoivana suodattimena: auringon säteily pääsee sisään, mutta lämpösäteily ei pääse samassa määrin ulos. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.
Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista. Toisin sanoen, kun kasvihuonekaasut lisääntyvät, niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus voimistuu. Tällä hetkellä ihmiskunta lämmittää maapalloa nopeasti päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisellä on monia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi sateiden jakautuma maapallolla muuttuu ja meren pinta kohoaa.
sanasto haitallinen
skadlig
ihmiskunta
mänskligheten
jakautuma
fördelning
kasvihuoneilmiö
växthuseffekten
kasvihuonekaasu
växthusgas
koostumus
sammansättning
läpäistä
släppa igenom
on elämälle suotuisa
gynnsam för liv
pintalämpötila
yttemperatur
samassa määrin
i samma utsträckning
säteily
strålning
voimistua
tillta i styrka, förstärkas
55
13 Kuva ei kerro kaikkea Ali ja Sofia tekevät paritehtävää. Opettaja on pyytänyt, että he etsivät kuvanjakopalvelun kuvia aiheesta ilmastonmuutos ja että he esittelevät kuvansa tunnin lopussa. Sofia avaa tietokoneen ja menee sivustolle. Sofia:
Minulla ei ole käyttäjätiliä. Onko sinulla tili?
Ali:
Ei ole. Emme tarvitse tiliä. Voimme vapaasti hakea ja selata kuvia. Klikkaa hakukenttää ja syötä ensin ristikkomerkki ja sitten hakusana.
Sofia:
Enkö voi hakea ilman ristikkomerkkiä?
sanasto
60
hakukenttä, hakukentän, hakukenttää, hakukenttiä
sökfält
hakusana, hakusanan, hakusanaa, hakusanoja
sökord
jääkarhu, jääkarhun, jääkarhua, jääkarhuja
isbjörn
kaikki, kaiken, kaikkea, kaikkia
allt; alla
Kansallisooppera, Kansallisoopperan, Kansallisoopperaa
Nationaloperan
kuva, kuvan, kuvaa, kuvia
bild
kuvanjakopalvelu
bilddelningstjänst
käyttäjätili, käyttäjätilin, käyttäjätiliä, käyttäjätilejä
användarkonto
näppäin, näppäimen, näppäintä, näppäimiä
tangent
pipo päässä
med mössa på huvudet
punatulkku, punatulkun, punatulkkua, punatulkkuja
domherre
ristikkomerkki, ristikkomerkin, ristikkomerkkiä, ristikkomerkkejä
hashtagg, fyrkantstagg
samanaikaisesti
samtidigt
sivusto, sivuston, sivustoa, sivustoja
webbplats
tili, tilin, tiliä, tilejä
konto
1) Onko Alilla kuvanjakosivuston
1) Miksi Ali ja Sofia eivät lataa kuvia?
käyttäjätili?
Pohdi ja kerro suomeksi tai ruotsiksi.
2) Kertooko kuva kaiken?
2) Katso aukeaman kuvia. Kirjoita jokaisesta kuvasta kolme hakusanaa tai avainsanaa.
3) Lataavatko oppilaat kuvat?
Lue ja vastaa
Ali:
Mieti, oivalla ja tee
Voit, mutta jos et käytä ristikkomerkkiä, haet samanaikaisesti myös sivuston käyttäjiä.
Sofia:
Ahaa, OK.
Sofia kirjoittaa hakukenttään #ilmastonmuutos ja painaa enternäppäintä. Sofia:
En ymmärrä näitä kuvia. Flamencotanssija, punatulkkuja puussa, auto kadulla, nainen pipo päässä, jääkarhuja… Miten nämä liittyvät ilmastonmuutokseen?
Ali:
Kuva ei kerro kaikkea. Sinun pitää myös lukea kuvateksti. Klikkaa flamencotanssijaa. Kiitos. No niin, kuva on Kansallisoopperan flamencoesityksestä. Esityksen nimi on Los Elementos, joka kertoo ilmastonmuutoksesta.
Sofia:
Jännää!
Ali ja Sofia valitsevat neljä kuvaa ja lukevat kuvatekstit. He eivät lataa kuvia. Tunnin lopussa he esittelevät kuvat koko luokalle.
verbit hakea, haen, haki, hakenut
söka
klikata, klikkaan, klikkasi, klikannut
klicka (på/i)
ladata, lataan, latasi, ladannut
ladda (upp/ner)
pyytää, pyydän, pyysi, pyytänyt
be (om något)
selata, selaan, selasi, selannut
bläddra
syöttää, syötän, syötti, syöttänyt
mata in, skriva in (på dator)
61
13 #aavikoituminen Sofia ja Ali päättivät pitää lyhyen esitelmän aavikoitumisesta. Ali:
Aavikoituminen tarkoittaa sitä, että viljelykelpoinen ja happea tuottava maa-alue häviää.
Sofia:
Tässä on esimerkki aavikoitumisesta.
Sofia:
Araljärvi oli vuoteen 1960 asti maailman neljänneksi suurin järvi. Nyt järvestä on jäljellä enää neljännes. Se johtuu siitä, että ihminen ohjasi järveen laskevat joet riisi- ja puuvillapeltojen kasteluun.
Ali:
Eri lähteiden mukaan vedenpinta laski 70- ja 80-luvuilla jopa yli puoli metriä vuodessa.
Sofia:
Onneksi Araljärvi ei enää pienene, koska me ihmiset päätimme puuttua asiaan.
Ali:
#aavikoituminen #suola-aavikko #Araljärvi #neljäsosa jäljellä
Aavikoituminen ei ole enää valtava uhka maapallolle. Monen tutkimuksen mukaan 1980-luvun alusta aavikoiden kokonaisala on pienentynyt. Esimerkiksi Saharan aavikko pienenee.
Sofia:
#Sahara #aavikko #elämä voittaa
62
Näin on. Mutta vaara ei ole ohi.
1) Kuinka iso osa Araljärvestä on
1) Etsi tai piirrä kolme kuvaa, jotka liittyvät
hävinnyt vuodesta 1960?
ympäristöongelmiin. Kirjoita jokaiseen 3–4 avainsanaa. Ota mallia aukeaman kuvista.
2) Milloin aavikoiden kokonaisala lakkasi kasvamasta?
2) Valitse yksi aukeaman kuva. Kirjoita
3) Miten maaperä voi saastua ja
kuvasta tarina.
köyhtyä?
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
#maaperä #raskasmetalleja #kemikaaleja
Ali:
#luonto #yhdessä parempi
Ei olekaan. Nyt emme pelkää aavikoitumista, vaan pelkäämme maaperän pilaantumista.
Sofia:
Kyllä. Maaperä saastuu ja köyhtyy monessa paikassa, esimerkiksi raskasmetallien ja kemikaalien liiallisen tai huolimattoman käytön takia.
Ali:
Aivan. Nämä aineet saattavat pilata maaperän pitkäksi aikaa.
Sofia ja Ali: Yhteisvoimin me voimme vielä pelastaa maaperän ja samalla maailman kasvit ja eläimet.
sanasto aavikoituminen
ökenspridning
pienetä
huolimaton
vårdslös, oaktsam,
puuttua (johonkin) ingripa (i något)
lättvindig
saastua
förorenas
kastelu
bevattning
uhka
hot
kokonaisala
totalareal, total yta
vedenpinta
här: vattennivå
köyhtyä
utarmas
viljelykelpoinen
odlingsbar, lämpad för
lähde
källa
odling
maa-alue
landområde, jordområde
yhteisvoimin
maaperän pilaantuminen
förorening av jordmånen
krympa, bli mindre
med gemensamma krafter
63
4 Kapitel 16–20 Strukturer: Onneksi sain yhteyttä nuorisokerhoon. Jere ja Ali saavat ehdotuksen valmiiksi.
I del 4 lär du dig att: berätta om en tråkig dag svara på frågan milloin med dygnets tider och klockslag berätta om skolans elevkår berätta om ungdomsklubbens musikverksamhet berätta om en händelserik kväll
73
19 Mitään et saa ilmaiseksi Jere ja Ali ovat tehneet päätöksen. He haluavat lisää bändejä nuorisokerhoon. Ali on oppinut oppilaskuntatyöstä, että mitään et saa ilmaiseksi. Hän sanoo Jerelle, että jos he haluavat jotain, heidän pitää ideoida, suunnitella ja perustella asiaa hyvin. Jere ja Ali päättävät, että he keräävät ensin ideoita. Ali kerää ideoita omasta kerhostaan ja Jere ottaa yhteyttä pariin muuhun kerhoon. Pari viikkoa myöhemmin he tapaavat Alin luona. Ali:
Mitä sait selville?
Jere:
Onneksi sain yhteyttä pariin nuorisokerhoon. Odota… no niin, tässä. Eli Leyla Närpiöstä, Sasha Raaseporista, Minh Espoosta ja Saara Pietarsaaresta. He vastasivat viestiini.
Ali:
Mainiota, mitä he vastasivat?
Jere kertoo Alille, mitä vastaajat ovat ehdottaneet.
sanasto
86
bändi, bändin, bändiä, bändejä
band
Entäs sinä?
Och du då?
Espoo, Espoon, Espoota
Esbo
idea, idean, ideaa, ideoita
idé
ilmainen, ilmaisen, ilmaista, ilmaisia
gratis
kerholainen, kerholaisen, kerholaista, kerholaisia
klubbmedlem
käytännön ehdotus
konkret förslag
Närpiö, Närpiön, Närpiötä
Närpes
onneksi
som tur är, lyckligtvis
Pietarsaari, Pietarsaaren, Pietarsaarta
Jakobstad
Raasepori, Raaseporin, Raaseporia
Raseborg
Ryhdytään hommiin.
Då hugger vi i!, Då tar vi itu med det här!
saada yhteys (johonkin)
få kontakt (med)
tehdä päätös
fatta (ett) beslut
yhteistoiminta, yhteistoiminnan, yhteistoimintaa
samarbete, samverkan
Onneksi sain yhteyttä nuorisokerhoon. onni, onne/n = onne/ksi Jere ja Ali saavat ehdotuksen valmiiksi. valmis, valmii/n = valmii/ksi
1) Mitä Ali on oppinut oppilaskuntatyöstä? 2) Miksi Ali tuli iloiseksi, kun hän keräsi ehdotuksia?
3) Mitä mieltä nuorisokerhon hallitus on Jeren ja Alin ehdotuksesta?
Kielioppi
Lue ja vastaa
Jere:
… Eikä kurssi ollut edes kallis, Saara kirjoittaa.
Ali:
Hyvä!
Jere:
Entäs sinä? Mitä kerholaiset ehdottavat tai odottavat?
Ali:
Tulin iloiseksi, kun huomasin, että kaikki haluavat lisää
1) Tekstissä mainitaan
musiikkia, lisää tapahtumia ja lisää yhteistoimintaa. En saanut monta käytännön ehdotusta, mutta Kasperi ehdotti samaa kuin Leyla ja Sasha. Jere:
Hyvä ehdotus siis!
Ali:
Kyllä, ryhdytään hommiin!
neljä kaksikielistä kuntaa. Kirjoita kunnat. Kirjoita myös jokaiselle ainakin yksi naapurikunta.
2) Mitä sinä luulet, että Jere ja Ali ehdottavat nuorisokerhon hallitukselle?
Jere ja Ali saavat ehdotuksen valmiiksi ja he lähettävät sen nuorisokerhon hallitukselle. Seuraavana torstaina he saavat
Mieti, oivalla ja tee
esitellä ideansa. Esittelyn jälkeen hallituksen jäsenet kehuvat ehdotusta erinomaiseksi.
verbit kehua, kehun, kehui, kehunut
berömma
oppia, opin, oppi, oppinut
lära sig
perustella, perustelen, perusteli, perustellut motivera sanoa, sanon, sanoi, sanonut
säga
87
19 Eri puolilla Suomea
NÄRPIÖ Närpiö on kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan eteläosassa. Kaupunki tunnetaan muun muassa kasvihuoneista, kurkuista, tomaateista ja rennosta tunnelmasta. Närpiö sijaitsee valtatie 8:n varrella, joten sinne pääsee helposti linja-autolla, henkilöautolla tai pyörällä. Kaupungissa on laajoja peltoja ja metsiä eli sielunrauha on niin sanotusti nurkan takana.
88
PIETARSAARI Pietarsaari sijaitsee Pohjanmaan pohjoisosassa. Pietarsaari on tunnettu muun muassa teollisuudestaan. Kaupungissa on iso satama. Kaupunkiin pääsee nopeasti ja helposti maitse, meritse tai lentäen. Lentokenttä sijaitsee 30 kilometrin päässä keskustasta. Tule ihastumaan!
1) Miten Närpiö eroaa muista tekstin mainitsemista paikkakunnista?
2) Miten Pietarsaari eroaa muista tekstin mainitsemista paikkakunnista?
3) Miten Raasepori eroaa muista tekstin
1) Tutustu aukeaman vaakunoihin. Mitä ne sinun mielestäsi viestivät kaupungeista?
2) Kirjoita sinun paikkakunnallesi tai naapurikunnalle samanlainen esittelyteksti kuin aukeaman esittelytekstit.
mainitsemista paikkakunnista?
4) Miten Espoo eroaa muista tekstin
Mieti, oivalla ja tee
mainitsemista paikkakunnista?
Lue ja vastaa
ESPOO Espoo sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Uudenmaan keskiosassa. Sanotaan, että Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa. Siellä on saaristoa, maaseutua, kaupunkimaisemaa ja erämaata Nuuksion kansallispuistossa. Espooseen pääsee ihan miten vain. Tartu tilaisuuteen, tämän voit kokea vain Espoossa.
sanasto
RAASEPORI Raasepori sijaitsee Uudenmaan länsiosassa. Raaseporissa on laaja saaristo ja henkeäsalpaavan kaunis luonto. Kaupunkiin pääsee helposti laivalla, junalla, linja-autolla ja tietysti henkilöautolla tai pyörällä. Ihastu
eteläosassa
i södra delen (av)
henkeäsalpaavan
andlöst, hissnande
ihastua
bli förtjust
keskiosa
i mellersta delen (av)
kokea
uppleva
lentäen
med flyg
länsiosa
i västra delen (av)
maitse
landvägen
meritse
sjövägen
niin sanotusti
så kallad
olla nurkan takana
ligga runt hörnet
pienoiskoossa
i miniatyr
pohjoisosa
i norra delen (av)
sielunrauha
själsfrid
tarttua tilaisuuteen
ta tillfället i akt
esimerkiksi Tammisaaren vanhaan kaupunkiin.
89
Oopperatalo Aalto-Musiktheater. Paikka: Nordrhein-Westfalen, Saksa. Arkkitehti: Alvar Aalto.
5 Kapitel 21–25 Strukturer: Kenellä on mukavaa? Meillä on mukavaa. Teillä on mukavaa. Heillä on mukavaa. Meillä ei ole tylsää. Teillä ei ole tylsää. Heillä ei ole tylsää.
I del 5 lär du dig att: diskutera kring en reseberättelse berätta om roliga idrottsgrenar berätta om potatisens historia berätta om Kanada och kanadafinländare berätta om ett internationellt läger
95
21 Vierailija Tänään nuorisokerhossa on jännittävä ilta. Kerhoon saapuu vierailija. Nuoriso-ohjaaja: Hyvää iltaa! Kaikki: Hyvää iltaa! Nuoriso-ohjaaja: Tänään saamme kuulla matkakertomuksen Afrikasta. Tervetuloa Reetta! Reetta: Kiitos! Kiva, kun kutsuitte minut tänne vierailulle. Olin kolme viikkoa safarilla. Liikuin savannilla ja viidakossa. Ensimmäisellä päiväretkelläni viidakossa pelästyin uusia ääniä. Afrikan viidakon äänet ovat erilaisia kuin Suomen metsän äänet... Joona: Mitä eläimiä näit viidakossa? Reetta: Näin apinoita, lintuja ja hyönteisiä. Sofia:
Jännittävää! Näitkö virtahepoja?
Reetta: En nähnyt virtahepoja. En käynyt sellaisella alueella, jossa on virtahepoja. Jere:
Miten lämmintä viidakossa on?
sanasto
96
apina, apinan, apinaa, apinoita
apa
ensimmäinen, ensimmäisen, ensimmäistä, ensimmäisiä
första
erilainen, erilaisen, erilaista, erilaisia
annorlunda, olik
hyönteinen, hyönteisen, hyönteistä, hyönteisiä
insekt
kertomus, kertomuksen, kertomusta, kertomuksia
berättelse
kylä, kylän, kylää, kyliä
by
rakennus, rakennuksen, rakennusta, rakennuksia
byggnad
valmistaa ruokaa
tillreda mat
vierailija, vierailijan, vierailijaa, vierailijoita
besökare
vierailu, vierailun, vierailua, vierailuja
besök
viidakko, viidakon, viidakkoa, viidakkoja
djungel
viidakon reunassa
i utkanten av djungeln
virtahepo, virtahevon, virtahepoa, virtahepoja
flodhäst
ääni, äänen, ääntä, ääniä
ljud
1) Mitä eläimiä voit nähdä savannilla? Ota
1) Missä Reetta oli kolme viikkoa?
selvää ja kerro vähintään kolme eläintä.
2) Miksi Reetta ei nähnyt virtahepoja?
2) Minkälaisia ruoka-aineita afrikkalaisen
3) Miten lämmintä viidakossa oli?
perheen äiti käyttää, kun hän valmistaa ruokaa? Ota selvää ja kerro vähintään kaksi ruoka-ainetta.
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
Reetta: Viidakossa on yli kaksikymmentä astetta lämmintä. Viidakon reunassa oli pieni kylä. Tässä on kuva kylästä. Emma: Mikä rakennus tuo on? Ali:
Se on afrikkalainen koti.
Reetta: Oikein, se on heidän talonsa. Sofia:
Asuuko koko perhe tuossa?
Reetta: Kyllä, ja perheen äiti valmistaa ruokaa tuossa pihalla. Reetta jatkaa matkakertomustaan. Kaverukset kuuntelevat ja esittävät monta kysymystä Reetalle.
verbit valmistaa, valmistan, valmisti, valmistanut
laga, tillreda; tillverka
pelästyä, pelästyn, pelästyi, pelästynyt
bli rädd
97
21 Illanvietto nuotion äärellä
Reetta viettää iltaa Lauri-veljensä, Laurin lasten ja lasten ystävien kanssa. He istuvat kerrostalon nuotiopaikalla. Lauri on tehnyt pienen nuotion, jonka valosta ja lämmöstä he nauttivat. Lauri:
Onko teillä kylmä?
Kaikki: Ei ole, tässä on mukavan lämmin. Emma: Isä, pärjäämme mainiosti, pian olemme jo 13-vuotiaita. Lauri:
Tiedän, että te pärjäätte, mutta Reetta ja Ennikin ovat mukana.
Reetta: Katsokaa, miten kauniisti nuo tähdet loistavat tänä kevätiltana. Jere:
Joo, mutta olivatko tähdet yhtä hienoja Afrikassa?
Reetta: Olipa erinomainen kysymys. Tähdet loistavat Afrikassakin, mutta tähtikuviot ovat erilaisia.
98
1) Onko Emmalla ja Jerellä kylmä?
1) Mitä eläimiä luulet, että Reetta näki savannilla? Keksi ja kirjoita.
2) Onko tähtitaivas samanlainen
2) Miksi Pohjantähti on tärkeä
kaikkialla maapallolla?
purjehtijalle? Ota selvää ja kerro. Piirrä myös tähtikuvio Pieni karhu.
3) Mihin tähtikuvioon Pohjantähti kuuluu?
Lue ja vastaa
Sofia:
Mieti, oivalla ja tee
Mitä tarkoitat sillä, että tähtikuviot ovat erilaisia? Eikö tähtitaivas ole aina samanlainen?
Reetta: Täällä Suomessa näemme pohjoisen tähtitaivaan. Katsokaa vaikka tuota kirkasta tähteä, se on Pohjantähti. Se on osa tuota tähtikuviota, jonka nimi on Pieni karhu. Enni:
Isä, saanko vielä toisen tikkuleivän?
Lauri:
Ole hyvä. Varo, se voi olla kuuma.
Jere:
Reetta, tarkoititko, että Afrikassa on eteläinen tähtitaivas?
Reetta: Kyllä, juuri sitä tarkoitin. Miten tiedät siitä? Jere ja Leo: Olemme tutkineet karttakirjamme tähtikarttoja. Reetta: Sehän on hieno juttu! Lauri:
Kerrotko lapsille siitä, miten ihmeissäsi olit, kun yöllä oli hyvin lämmintä?
Reetta: Kerron, ja voisin kertoa vielä muitakin hassuja juttuja, joita minulle sattui matkallani, jos jaksatte kuunnella. Voisin kertoa myös, miltä minusta tuntui, kun nukuin Afrikan kirkkaan tähtitaivaan alla ja kuulin eläinten ääniä. Kertoisin mielelläni myös, miten paljon eläimiä näin, kun matkustin junalla savannilla. Tunnelmallinen nuotiohetki Koskenlinnassa jatkuu. Nuoret kuuntelevat kiinnostuneina Reetan tarinoita. Laurikin kertoo nuorille, miltä tuntuu purjehtia tyynessä ja myrskyssä eri valtamerillä. Pian kaikki tietävät, missä Pohjantähti on ja miksi se on tärkeä.
sanasto eteläinen
här: sydlig, på södra halvklotet
olla ihmeissään
vara förvånad/fundersam
Pohjantähti
Polstjärnan
pohjoinen
här: nordlig, på norra halvklotet
pärjätä
klara sig
tunnelmallinen
stämningsfull
tyynessä ja myrskyssä
här: i stiltje och i storm
tähtikuvio
stjärnbild, stjärnkonstellation
99
22 Aasiassa ja Suomessa
Aasia on maapallon suurin maanosa. Aasiaan kuuluu monta valtiota. Mitä yhteistä on suurella Aasialla ja pienellä Suomella? Aasialla ja Suomella on yhteistä esimerkiksi se, että sekä Suomessa että Aasiassa on jo kauan ollut monta hauskaa ja outoa urheilulajia. Aasiassa: Monet ovat harrastaneet urheilulajia, jota he ovat aina kutsuneet shakkinyrkkeilyksi. Shakkinyrkkeilyssä pelaajat pelaavat kolme minuuttia shakkia ja nyrkkeilevät kolme minuuttia. Hyvällä kilpailijalla on rautainen kunto ja terävät aivot. Norsupoolo on pallopeli. Norsupoolossa pelaajat istuvat norsun selässä. Jokaisella pelaajalla on norsun ohjaaja, joka ohjaa eläintä sillä tavalla kuin pelaaja haluaa. Pelikenttä on noin 200 metriä pitkä. Mailana toimii bambukeppi. Monet ovat pelanneet jo monta vuotta norsupooloa ainakin Nepalissa, Intiassa ja Thaimaassa. Suomessa: Rautakankikävely on viestikilpailu. Jokaisessa joukkueessa on neljä kilpailijaa. Kilpailijat kävelevät 125 metriä. Jokaisella kilpailijalla on kaksi rautakankea. Yksi rautakanki painaa 6,5 kiloa. Tuomarit tarkkailevat jokaisen kilpailijan tekniikkaa. Suopotkupallossa pelaajat kahlaavat suossa pallon perässä. Monet ovat teipanneet kengät kiinni jalkaansa, sillä muuten kengät eivät pysy jalassa. Suopotkupallo on erittäin raskas urheilulaji.
100
1) Mikä on maapallon suurin maanosa?
1) Rautakankikävely on viestikilpailu. Missä muissa urheilulajeissa on viestikilpailuja? Mainitse vähintään neljä muuta lajia.
2) Missä urheilulajissa on myös eläin? 3) Kuinka pitkän matkan kilpailija kävelee rautakankikävelyssä?
2) Suopotkupallo on erittäin raskas urheilulaji. Miksi?
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
sanasto Aasia, Aasian, Aasiaa
Asien
Intia, Intian, Intiaa
Indien
keppi, kepin, keppiä, keppejä
käpp; pinne
kilpailija, kilpailijan, kilpailijaa, kilpailijoita
tävlande
kävely, kävelyn, kävelyä, kävelyjä
gång
maanosa, maanosan, maanosaa, maanosia
världsdel
maapallo, maapallon, maapalloa, maapalloja
jorden
norsun selässä
på ryggen på en elefant
nyrkkeily, nyrkkeilyn, nyrkkeilyä, nyrkkeilyjä
boxning
ohjaaja, ohjaajan, ohjaajaa, ohjaajia
förare; instruktör
pallon perässä
efter en boll
pelikenttä, pelikentän, pelikenttää, pelikenttiä
spelplan
rautainen
järnhård, järn-
rautainen kunto
stenhård kondition
rautakanki, rautakangen, rautakankea, rautakankia
järnspett
suopotkupallo
träskfotboll, kärrfotboll
suurin, suurimman, suurinta, suurimpia
störst
teipata kiinni jalkaansa
tejpa fast på sin fot
terävät aivot
skarp hjärna
Thaimaa, Thaimaan, Thaimaata
Thailand
tuomari, tuomarin, tuomaria, tuomareita
domare
viestikilpailu
stafett
verbit kahlata, kahlaan, kahlasi, kahlannut
pulsa, vada
nyrkkeillä, nyrkkeilen, nyrkkeili, nyrkkeillyt
boxas
ohjata, ohjaan, ohjasi, ohjannut
styra
painaa, se painaa, painoi, painanut
väga
pysyä, pysyn, pysyi, pysynyt
hållas kvar; stanna kvar; förbli
tarkkailla, tarkkailen, tarkkaili, tarkkaillut
iaktta, observera; se noggrant på
teipata, teippaan, teippasi, teipannut
tejpa
101
22 Suurin maanosa Olemme jo oppineet, että Aasia on maapallon suurin maanosa, johon kuuluu monta valtiota. Sen lisäksi tiedämme, että joissakin Aasian maissa harrastetaan outoja urheilulajeja, aivan kuten Suomessakin. Mitä muuta me tiedämme Aasiasta? Oppilailla on meneillään ympäristöopin tunti. Opettaja haluaa tietää, mitä oppilaat tietävät Aasiasta jo ennestään. Opettaja: Maapallon suurin maanosa on Aasia, mutta kuinka monta miljoonaa neliökilometriä Aasian pinta-ala on? Ali:
Arvaan, että se on yli 30 000 000 km².
Opettaja: Arvauksesi osui lähelle. Se on noin 44 000 000 km². Se tarkoittaa lähes 1/3 maapallon maapinta-alasta. Entä kuinka monta miljardia ihmistä Aasiassa on? Miettikää ensin koko maapallon väkilukua, ja verratkaa sitä sitten Aasian väkilukuun. Emma:
Tiedän, että maapallolla on tällä hetkellä noin 7 500 000 000 ihmistä. Koska Aasia on maapallon suurin maanosa, siellä ehkä asuu myös suurin osa maapallon ihmisistä. Arvaan, että Aasiassa on noin 4 000 000 000 ihmistä.
Opettaja: Emma, se oli hyvin päätelty. Vastauksesi on aivan oikein. Teollinen tuotanto on Aasian maissa erittäin suurta. Mitä teollisuustuotteita Aasiassa valmistetaan?
102
1) Mitkä ovat Aasian viisi suurinta valtiota 1) Mikä Aasian pinta-ala on ja paljonko ihmisiä siellä asuu?
2) Mitä teollisuustuotteita valmistetaan Aasiassa?
3) Mitä Aasiassa viljellään?
Lue ja vastaa
asukasmäärän mukaan? Ota selvää ja kerro.
2) Aasiassa on alueita, joilla ei voi harjoittaa maataloutta lainkaan. Ota selvää, missä ja miksi näitä alueita on. Kirjoita tai tee miellekartta.
Mieti, oivalla ja tee
sanasto
Sofia:
maanosa
världsdel
maapinta-ala
landyta
maatalous
jordbruk, lantbruk
olla meneillään
här: har just nu
selvittää
ta reda på
teollisuustuote
industriprodukt
viedä
exportera
No, siellä valmistetaan ainakin autoja ja tietokoneita.
Opettaja: Kyllä, ihan totta. Tuotteita viedään ympäri maailmaa. Entä mitä tiedätte Aasian maataloudesta? Mitä Aasiassa esimerkiksi viljellään? Jere:
Ainakin teetä, riisiä ja ehkä vehnääkin.
Opettaja: Kyllä, olet oikeassa. Aasiassa on myös alueita, joilla ei voi harjoittaa maataloutta lainkaan. Ympäristöopin Aasia-aihe jatkuu, ja seuraavaksi oppilaat saavat tehtäväkseen selvittää, mitä eri kieliryhmien kieliä Aasiassa puhutaan. Niiden joukossa on eräs kieli, jota maapallon kaikista kielistä puhutaan eniten äidinkielenä. Mistä kielestä on kysymys?
103
24 Kesäksi Suomeen Nimeni on Sandra, olen kanadansuomalainen. Asun Kanadassa – englanniksi I live in Canada ja ranskaksi J’habite au Canada. Tiesitkö, että Kanadakin on kaksikielinen maa? Useimmat puhuvat englantia ja osa puhuu ranskaa. Opin molemmat kielet koulussa. Kotona puhun suomea äidin ja ranskaa isän kanssa. Äiti on kotoisin Siuntiosta. Hän tuli Kanadaan vuodeksi, kun hän oli lukiolainen. Kun hän tapasi isäni Olivierin, äiti päätti, että hän muuttaa pysyvästi Kanadaan. Kanadassa on paljon ihmisiä, joilla on suomalaistausta. Ajattele, meitä kanadansuomalaisia on noin 140 000! Asumme Vancouverissa, joka on Vancouverin lähellä. Tämä kuulostaa varmaankin sekavalta. Asia on nimittäin niin, että asun isän ja äidin kanssa isossa Vancouverin kaupungissa, joka sijaitsee Kanadan itärannikolla. Vancouverin kaupungin lähellä on valtava saari, jonka nimi on myös Vancouver. Onhan se vähän hassua, että kaupungilla ja saarella on sama nimi.
108
1) Mitä I live in Canada on suomeksi?
1) Mitä yhteistä Kanadalla ja Suomella on?
2) Miksi Sandran isoveli opiskelee? Miksi
2) Mitä tiedät Kanadasta? Tee
Sandra haluaisi?
miellekartta ja esittele Kanada lyhyesti miellekarttasi avulla parille.
3) Kuinka pitkäksi ajaksi Sandra tulee Suomeen?
Mieti, oivalla ja tee Lue ja vastaa
Isoveljeni asuu Vancouver-saaren eteläosassa, Victorian kaupungissa. Hän opiskelee siellä insinööriksi. Minä en halua insinööriksi. Haluaisin mieluiten metsänhoitajaksi, koska Kanadassa on suuria metsiä. Tulemme kesäksi Suomeen. Odotan innolla mökkielämää ja maaseudun rauhaa! Pidän kovasti sekä Kanadasta että Suomesta. Kanadalla ja Suomella on paljon yhteistä. Molemmissa on esimerkiksi hyvät koulut ja paljon luontoa.
sanasto asia on nimittäin niin
det är nämligen så
eteläosassa
i södra delen
itärannikolla
på östkusten
joilla on suomalaistausta
som har rötterna i Finland
kaksikielinen, kaksikielisen, kaksikielistä, kaksikielisiä
tvåspråkig
kanadansuomalainen
kanadafinländare
lukiolainen, lukiolaisen, lukiolaista, lukiolaisia
gymnasieelev, gymnasist
maaseudun rauha
lugnet på landet
metsä, metsän, metsää, metsiä
skog
metsänhoitaja, metsänhoitajan, metsänhoitajaa, metsänhoitajia
skogsvårdare
mieluiten
helst
odottaa innolla
se mycket fram emot
opiskella insinööriksi
studera till ingenjör
pysyvästi
permanent
ranska, ranskan, ranskaa
franska
saari, saaren, saarta, saaria
ö
sekava, sekavan, sekavaa, sekavia
oklar; rörig, virrig
Siuntio, Siuntion, Siuntiota
Sjundeå
suuri, suuren, suurta, suuria
stor
valtava, valtavan, valtavaa, valtavia
enorm, mycket stor
verbit opiskella, opiskelen, opiskeli, opiskellut
studera
109
24 Nunavut
Kanadasta tulee helposti mieleen englannin ja ranskan kieli, suuret metsät ja monet yhtäläisyydet Suomen kanssa. Mieleen tulee ehkä myös intiaanit eli First Nations -kansat, kuten Kanadassa sanotaan. Mutta tiesitkö, että Kanadassa asuu myös inuitteja? Useimmat kanadalaiset inuitit asuvat Nunavutissa. Nunavut on Kanadan uusin osavaltio tai pikemminkin territorio. Kanada on liittovaltio, johon kuuluu kymmenen osavaltiota ja kolme territoriota. Vuonna 1999 Nunavutista tehtiin oma territorio, jolla on laajat itsehallinto-oikeudet.
110
1) Tekstissä mainitaan kaksi Kanadan
1) Mitä yhteistä Nunavutilla ja Ahvenanmaalla mielestäsi on? Miten ne eroavat toisistaan?
alkuperäiskansaa. Mitkä?
2) Kanadassa Nunavut on sekä ”pienin” että ”suurin”. Missä mielessä?
2) Ota selvää, mitä Nunavutin lipussa oleva kivipatsas esittää? Kerro tai kirjoita.
3) Millainen ilmasto Nunavutissa on?
Lue ja vastaa
Mieti, oivalla ja tee
Nunavut on pinta-alaltaan Kanadan suurin territorio tai osavaltio, ja samalla väestöltään Kanadan pienin. Pinta-ala on noin 2,1 miljoonaa neliökilometriä, mutta asukasmäärä on vain noin 33 000. Alueella, joka on enemmän kuin kuusi kertaa suurempi kuin Suomi, asuu siis vain vähän enemmän ihmisiä kuin Ahvenanmaalla. Erityistä Nunavutissa on muun muassa luonto. Alueella on erittäin paljon saaria ja vesialueet ovat näin ollen aina lähellä – Nunavut muistuttaa tässäkin hieman Ahvenanmaata. Mutta Nunavutin ilmasto on hyvin erilainen kuin Ahvenanmaan ilmasto. Nunavut on arktinen ja subarktinen alue. Luontotyyppi on pääosin tundra ja ikiroutaa on laajoilla alueilla. Nunavutin pohjoisosassa meri on jäässä ympäri vuoden.
sanasto ikirouta
permafrost
luontotyyppi
naturtyp
muistuttaa jotakin
påminna om något
osavaltio
delstat
territorio
territorium
tulla mieleen
komma att tänka på
yhtäläisyys
likhet
111
Juttu luistaa d bestür av textbok arbetsbok digitalt elevmaterial lärarmaterial
ISBN 9789515241863
9 789515 241863