KOLL PÅ GRAMMATIKEN – SVENSKA
svenska
swedish suédois
ruotsi
ภาษาสวีเดน
اللغة السويدية بالعربي
suédois
suec ภาษาสวีเดน
rootsi
svensk
sueco
İsveççe
sænska
ruotsi
svedese
suec
SVENSKA
sænska
svensk
sænska
suédois ภาษาสวีเดน
suec svensk
svedese sueco
suec
sueco
suec
swedish
स्वीडिश भाषा
suédois
svenska
ruotsi
ภาษาสวีเดน
rootsi
اللغة السويدية بالعربي
swedish
sænska
rootsi
İsveççe
sueco
suec
Švédčina
SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS
svedese
Švédčina
sænska rootsi
SISÄLTÖ PRONOMINIT – PRONOMEN
6
Persoonapronominit.................................................................................... 6 Possessiivipronominit.................................................................................. 7 Relatiivipronominit....................................................................................... 9 LUKUSANAT – RÄKNEORD
11
Perusluvut......................................................................................................11 Järjestysluvut ...............................................................................................12 SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV
14
Yleistä substantiiveista..............................................................................14 En vai ett?.......................................................................................................15 Ett-sanat..........................................................................................................19 Taivutusluokat 1–5 (1.–5. deklinaatio).................................................23 ADJEKTIIVIT – ADJEKTIV
26
Yleistä adjektiiveista...................................................................................26 Adjektiivin epämääräinen ja määräinen muoto..............................27 Adjektiivin vertailumuodot.....................................................................29
4
SISÄLTÖ VERBIT – VERB
32
Verbi vara (olla jotakin).............................................................................32 Verbi ha (jollakulla on, omistaa).............................................................33 Apuverbit.......................................................................................................35 Yleistä verbeistä...........................................................................................36 I konjugaatio.................................................................................................38 II konjugaatio................................................................................................40 III konjugaatio...............................................................................................42 IV konjugaatio .............................................................................................44 V konjugaatio – epäsäännölliset verbit...............................................46 Partisiippi ......................................................................................................48 Futuuri.............................................................................................................50 Passiivi.............................................................................................................51 ADVERBIT – ADVERB
54
Yleistä adverbeistä......................................................................................54 Adverbin vertailumuodot........................................................................56 PREPOSITIOT – PREPOSITIONER
58
SANAJÄRJESTYS – ORDFÖLJD
62
5
SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV
Yleistä substantiiveista A. Toisin kuin esim. suomen kielessä, ruotsin kielen substantiiveilla on suku: ne ovat joko en-sanoja tai ett-sanoja.
1. en flicka 2. en pojke 3. en banan 4. ett äpple 5. ett hus 6. en bok
tyttö poika banaani omena talo kirja
B. Substantiiveilla on ruotsin kielessä sekä epämääräinen että määräinen muoto. – yksikön epämääräinen muoto 1. Jag såg en flicka. Näin tytön. (joku tyttö) – yksikön määräinen muoto 2. Jag såg pojken. Näin pojan. (tietty poika) – monikon epämääräinen muoto 3. Har ni bananer? Onko teillä banaaneja? (ylipäänsä banaaneja) – monikon määräinen muoto 4. Var är äpplena? Missä omenat ovat? (tietyt omenat) C. Substantiivit jaetaan kuuteen taivutusluokkaan. Viisi ensimmäistä taivutus luokkaa on säännöllisiä substantiiveja (1.–5. deklinaatio), kuudes ryhmä on epäsäännölliset substantiivit. (Numerot alla ja yllä = taivutusluokat 1–6.) yks. epäm.
14
yks. määr.
mon. epäm.
mon. määr.
1. en flicka
flickan
flickor
flickorna
tyttö
2. en pojke
pojken
pojkar
pojkarna
poika
3. en banan
bananen
bananer
bananerna
banaani
4. ett äpple
äpplet
äpplen
äpplena
omena
5. ett hus
huset
hus
husen
talo
6. en bok
boken
böcker
böckerna
kirja
SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV D. Yhdyssanat taipuvat sanan loppuosan mukaan = kun opit yhden substantiivin suvun ja muodot opit samalla kaikki samaan substantiiviin loppuvien yhdyssanojen suvun. 2. bil
bilen
bilar
bilarna
auto
2. elbil
elbilen
elbilar
elbilarna
sähköauto
2. paketbil
paketbilen
paketbilar
paketbilarna
pakettiauto
2. brandbil
brandbilen brandbilar
brandbilarna
paloauto
5. bär
bäret
bär
bären
marja
5. blåbär
blåbäret
blåbär
blåbären
mustikka
5. vinbär
vinbäret
vinbär
vinbären
viinimarja
5. körsbär
körsbäret
körsbär
körsbären
kirsikka
E. Genetiivi. Genetiivin pääte on -s, ja se liitetään pääsanaan. Päätteen voi liittää sanan kaikkiin eri muotoihin.
en flickas flickans flickors flickornas
(erään) tytön (tietyn) tytön tyttöjen (yleensä) (tiettyjen) tyttöjen
En vai ett? Substantiivin suvut täytyy opetella ulkoa. Opettele artikkeli samalla kun opettelet uuden sanan. Useimmat substantiivit ovat en-sukuisia (eri arvioiden mukaan 75–80 % substantiiveista on en-sukuisia).
Pari muistisääntöä: Muistisääntö 1: Ihmiset ovat en-sukuisia, paitsi sana lapsi – ett barn är ett barn. En människa är en person, en man eller en kvinna. Ihminen on henkilö, mies tai nainen. En liten människa är ett barn. Pieni ihminen on lapsi. 15
SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV en gäst
gästen
gäster
gästerna
vieras
en elev
eleven
elever
eleverna
oppilas
en pilot
piloten
piloter
piloterna
lentäjä
en vän
vännen
vänner
vännerna
ystävä
en kille
killen
killar
killarna
poika, nuori mies
en tjej
tjejen
tjejer
tjejerna
tyttö, nuori nainen
en konstnär
konstnären konstnärer konstnärerna taiteilija
en lärare
läraren
lärare
opettaja
lärarna
Muistisääntö 2: En + -ande/-ende = henkilö; Ett + -ande/-ende = ilmiö, asia. Henkilö: en sökande
sökanden
sökande
sökandena
hakija
en studerande
studeranden
studerande
studerandena
opiskelija
Ilmiö, asia: ett meddelande meddelandet
meddelanden meddelandena viesti
ett förhållande
förhållandet
förhållanden
förhållandena
suhde
ett yttrande
yttrandet
yttranden
yttrandena
lausuma
ett påstående
påståendet
påståenden
påståendena
väittämä
Pari muuta muistisääntöä: Muistisääntö 3: Puut ja kukat ovat en-sukuisia, paitsi sana puu – ett träd är ett träd. En ros är en blomma, en björk är ett träd. Ruusu on kukka, koivu on puu. Ett litet träd är en buske. Pieni puu on pensas. en tall
tallen
tallar
tallarna
mänty
en gran
granen
granar
granarna
kuusi
en ek
eken
ekar
ekarna
tammi
en tulpan
tulpanen
tulpaner
tulpanerna
tulppaani
en orkidé
orkidén
orkidéer
orkidéerna
orkidea
prästkragarna
päivänkakkara
en prästkrage prästkragen prästkragar 16
SUBSTANTIIVIT – SUBSTANTIV Muistisääntö 4: Lähes kaikki eläimet ovat en-sukusia, paitsi sana eläin – ett djur är ett djur. en apa
apan
apor
aporna
apina
en hund
hunden
hundar
hundarna
koira
en häst
hästen
hästar
hästarna
hevonen
en tiger
tigern
tigrar
tigrarna
tiikeri
en katt
katten
katter
katterna
kissa
en ko
kon
kor
korna
lehmä
en mus
musen
möss
mössen
hiiri
Opettele seuraavat ett-sukuiset eläinsanat ulkoa: ett bi
biet
bin
bina
mehiläinen
ett får
fåret
får
fåren
lammas
ett föl
fölet
föl
fölen
varsa
ett lamm
lammet
lamm
lammen
karitsa
ett lejon
lejonet
lejon
lejonen
leijona
ett svin
svinet
svin
svinen
sika
Muistisääntö 5: Substantiivit, jotka loppuvat -a-kirjaimeen, ovat useimmiten en-sukuisia. (Nämä sanat kuuluvat 1. taivutusluokkaan, 1. deklinaatioon.) en kvinna
kvinnan
kvinnor
kvinnorna
nainen
en gata
gatan
gator
gatorna
katu
en saga
sagan
sagor
sagorna
satu
en blomma
blomman
blommor
blommorna
kukka
en människa
människan
människor
människorna
ihminen
en bana
banan
banor
banorna
rata
en penna
pennan
pennor
pennorna
kynä
en kamera
kameran
kameror
kamerorna
kamera
17
VERBIT – VERB
Verbi vara (olla jotakin) Preesens (olen pirteä) Myönteinen
Kielteinen
Kysymys
Jag är pigg.
Jag är inte pigg.
Är jag pigg?
Myönteinen
Kielteinen
Kysymys
Jag var trött.
Jag var inte trött.
Var jag trött?
Imperfekti (olin väsynyt)
Ruotsiksi verbit eivät koskaan taivu henkilön mukaan. Jag är trött. Du är pigg. Han är sjuk. Hon är frisk. Den är klar. Det är en smarttelefon. Vi är på stranden. Ni är först. De är här.
Minä olen väsynyt. Sinä olet pirteä. Hän (mies) on sairas. Hän (nainen) on terve. Se on valmis. Se on älypuhelin. Me olemme rannalla. Te olette ensimmäiset. He ovat täällä.
Kieltomuodon saa lisäämällä inte-sanan. Simon är inte här. Var inte Simon där?
Simon ei ole täällä. Eikö Simon ollut siellä?
Ruotsinkielisissä olla-lauseessa pitää aina olla predikatiivi. Se voi olla substantiivi (doktor, spruta), adjektiivi (duktig, effektiv) tai esim. adverbi (här, ute). Linda är läkare. Linda är 32 år. Linda är glad. Linda är där. Linda är på jobbet. Linda är ute. 32
Linda on lääkäri. Linda on 32 vuotta. Linda on iloinen. Linda on tuossa. Linda on töissä. Linda on ulkona.
VERBIT – VERB Jos predikatiivi on adjektiivi, se taipuu pääsanansa mukaan. (Lisää adjektiiveista sivulla 26.) Jag/Du/Han/Hon/Peter/Den/Hunden är frisk. adjektiivin en-muoto Det/Lejonet är friskt. adjektiivin ett-muoto Vi/Ni/De/Peter och Linda/Hundarna är friska. adjektiivin a-muoto (monikkomuoto) Kieliviisas tietää, että verbi olla ei ole ruotsiksi aina verbi vara. Han heter Kalle Johansson. – heta, heter, hette, hett
Hänen nimensä on Kalle Johansson. (olla nimeltään, X:n nimi on)
Det finns lejon i Afrika. – finnas, finns, fanns, funnits
Afrikassa on leijonia. (= olla olemassa)
Hotellet ligger vid stranden.
Hotelli on meren rannalla. (= sijaita)
Boken ligger på bordet. Kirja on pöydällä. (= maata – ligga, ligger, låg, legat vaaka-asennossa)
kirja on
Boken står i hyllan. Kirja on hyllyssä. (= seisoa – stå, står, stod, stått pystyasennossa)
kirja on
Vampyrer existerar bara i sagans värld. Vampyyreja on vain satumaailmassa. – existera, existerar, existerade, existerat (= olla olemassa, esiintyä)
Verbi ha (jollakulla on, omistaa) Preesens (minulla on kirja) Myönteinen
Kielteinen
Kysymys
Jag har en bok.
Jag har inte någon bok. Har jag en bok?
Imperfekti (minulla oli tylsää) Myönteinen
Kielteinen
Kysymys
Jag hade tråkigt.
Jag hade inte tråkigt.
Hade jag tråkigt?
33
VERBIT – VERB Jollakulla on/oli -lauseissa on aina objekti. Objekti on useimmiten substantiivi määreineen. Vi har en bärbar dator. Har du en ny telefon? Jag hade inte ett eget rum när jag var liten.
Meillä on kannettava tietokone. Onko sinulla uusi puhelin? Minulla ei ollut omaa huonetta kun olin pieni.
Jos objekti on adjektiivi ilman pääsanaa, adjektiivi on ett-muodossa. Jag har ledigt. Mutta: Jag har en ledig vecka. Vi hade jätteroligt. Mutta: Vi hade en jätterolig kväll.
Minulla on vapaata. Minulla on vapaa viikko. Meillä oli tosi hauskaa. Meillä oli tosi hauska ilta.
Huomaa, että kul-adjektiivi on taipumaton. Vi hade jättekul. Meillä oli tosi hauskaa. Har/hade käytetään myös perfektin ja pluskvamperfektin muodostamisessa. Jag har pratat med henne. Han har inte gått till jobbet ännu. De hade inte ätit när jag ringde. Hade affären redan stängt?
Olen puhunut hänen kanssaan. Hän ei ole lähtenyt töihin vielä. He eivät olleet vielä syöneet kun soitin. Oliko kauppa jo mennyt kiinni?
Kieliviisas hallitsee myös tavalliset sanonnat, joissa käytetään ha-verbiä.
34
ha + toivotus – Ha en (riktigt) bra dag! – Ha en skön semester! – Ha det bra!
Mukavaa päivää! Mukavaa lomaa! Voi hyvin!
ha på sig – Vad tänker du ha på dig?
pitää yllään Mitä sinä aiot pistää päällesi?
VERBIT – VERB ha rätt/fel – Vi hade rätt och ni hade fel.
olla oikeassa/väärässä Me olimme oikeassa ja te väärässä.
ha tur/otur – Oj, vilken otur du hade!
käydä tuuri/onni Oi, kävipäs sinulla huono tuuri!
ha tid – Jag har tyvärr inte tid.
olla aikaa, ehtiä Valitettavasti en ehdi.
ha med sig – Hon hade med sig mat till alla.
tuoda (mukanaan) Hän toi ruokaa kaikille.
ha för sig – Har du något särskilt för dig i kväll? Teetkö jotain erityistä tänä iltana/illalla? – Vad har du för dig egentligen? Mitä sinä oikein puuhaat?
Apuverbit (hjälpverb) Preesens
Imperfekti
jag kan läsa
jag kunde läsa
osata (voida/kyetä): osaan–osasin lukea
du får köpa
du fick köpa
saat–sait ostaa
han tänker gå
han tänkte gå
hän aikoo–aikoi lähteä/kävellä/mennä
hon försöker sluta hon försökte sluta
hän yrittää–yritti lopettaa
den vill äta
den ville äta
se haluaa–halusi syödä
vi brukar sjunga
vi brukade sjunga
meillä on–oli tapana laulaa
ni måste ge
–
teidän täytyy/pitää antaa
de bör läsa mera
de borde läsa mera heidän pitää–pitäisi lukea enemmän
Apuverbi + pääverbin perusmuoto ilman att-sanaa. Får jag fråga dig en sak? Hon brukar ta bussen hem.
Saanko kysyä sinulta yhtä asiaa? Hänellä on tapana mennä kotiin linja-autolla. 35
VERBIT – VERB Kunna = 1) osata, 2) voida ja 3) kyetä. Kia kan inte läsa än. Carl kan komma med. Vi kan lära oss det här!
Kia ei osaa vielä lukea. Carl voi tulla mukaan. Me kykenemme oppimaan/voimme oppia tämän!
Ska = aikoa. Käytetään viittaamaan tulevaan aikaan, suomen kielessä käytetään yleensä preesensiä. (Katso myös sivulla 50.) Jag ska åka till Helsingfors i morgon. Lähden huomenna Helsinkiin. Kia ska bli läkare. Kiasta tulee lääkäri/Kia aikoo opiskella lääkäriksi. Ska han komma med? Tuleeko hän mukaan? Ja, det ska han. Kyllä, hän tulee. Skulle = pitäisi/piti, oli tarkoitus. Jag skulle åka till Helsingfors i går. Ja, han skulle komma med, men han ändrade sig.
Minun piti lähteä Helsinkiin eilen. Kyllä, hänen piti tulla mukaan, mutta hän muutti mielensä.
Kieliviisas tietää, että seuraavat apuverbit esiintyvät harvoin arkikielessä, mutta ne on hyvä tietää, koska ne esiintyvät joskus muodollisissa tilanteissa ja kirjakielessä. lär Hon lär vara duktig på att sjunga.
kuuluu, sanotaan Sanotaan, että hän on hyvä laulaja.
torde Tiden torde passa honom också.
lienee, -ne- (potentiaalimuoto) Aika sopinee hänellekin.
Yleistä verbeistä A. Toisin kuin esim. suomen ja saksan kielissä, ruotsin kielessa verbit eivät taivu henkilön mukaan. 36
1. Jag/Du pratar svenska. 2. Han/De köper biljetter. 3. Hon/Vi bor i ett höghus.
Puhun/Puhut ruotsia. Hän (mies) ostaa/He ostavat lippuja. Hän (nainen) asuu/Asumme kerrostalossa.
VERBIT – VERB 4. Vi/Ni hinner inte. 5. Får jag/vi vänta här?
Emme/Ette ehdi. Saanko/Saammeko odottaa tässä?
B. Ruotsin kielessä on viisi aikamuotoa, kun suomen kielessä niitä on vain neljä.
– preesens (nykyhetki) 1. Jag väntar här.
Odotan tässä.
– imperfekti (mennyt aika) 2. Jag läste en bra bok i går.
Luin hyvän kirjan eilen.
– perfekti (har gjort = on tehnyt) 3. Jag har klätt på mig nu. Nyt olen pukeutunut/pukenut päälleni. – pluskvamperfekti (hade gjort = oli tehnyt) 4. Otroligt! Jag hade vunnit Uskomatonta! Olin voittanut ensimmäisen första pris. palkinnon. – futuuri (tuleva aika – suomen kielessä käytetään preesensiä) 5. Jag ska göra det, jag lovar. Teen sen kyllä, lupaan sen. C. Verbit jaetaan viiteen eri taivutusluokkaan eli konjugaatioon. Neljään ensimmäiseen taivutusluokkaan/konjugaatioon kuuluu säännöllisä verbejä, viides luokka on epäsäännöllisille verbeille. (Numerot alla ja yllä = taivutus luokat 1–5.) Verbin teemassa on neljä muotoa: infinitiivi, preesens, imperfekti ja supiini. Supiinia tarvitaan perfektin ja pluskvamperfektin muodostamiseen. infinitiivi preesens
imperfekti
supiini
1.
fråga
frågar
frågade
frågat
2.
behöva
behöver
behövde
3.
tro
tror
trodde
4.
skriva
skriver
skrev
5.
ge
ger
gav
kysyä, kysyn, kysyi, kysynyt tarvita, tarvitsen, tarvitsi, behövt tarvinnut uskoa/luulla, uskon/luulen, trott uskoi/luuli, uskonut/luullut kirjoittaa, kirjoitan, kirjoitti, skrivit kirjoittanut gett antaa, annan, antoi, antanut
37
PREPOSITIOT – PREPOSITIONER
PÅ
UNDER
I
TILL VÄNSTER (OM)
TILL HÖGER (OM)
FRÅN
UPP 58
BREDVID/VID
FRAMFÖR
TILL
NER
BAKOM
MELLAN
OVANFÖR
NEDANFÖR
PREPOSITIOT – PREPOSITIONER Opettele seuraavat ajan ilmaukset ulkoa. i fjol i år i går i går kväll i morse i dag i kväll
viime vuonna tänä vuonna eilen eilen illalla tänä aamuna tänään tänä iltana
i morgon i morgon bitti i morgon kväll i natt nästa år nästa vecka förra veckan
huomenna huomenaamulla huomenillalla viime/tänä/ensi yönä (verbi ja lauseyhteys kertoo mistä yöstä puhutaan) ensi vuonna/vuosi ensi viikolla/viikko viime viikkona
Milloin? – mennyt aika (”viime”) i onsdags i fredags i våras i vintras i julas i midsomras
i + -(a)s
viime keskiviikkona viime perjantaina viime keväänä viime talvena viime jouluna viime juhannuksena
Milloin? – tuleva aika (”tulevana, ensi”) ajat ja pyhät
på + viikonpäivät, i + vuoden-
på onsdag keskiviikkona på lördag lauantaina i sommar ensi kesänä i vinter ensi talvena i påsk pääsiäisenä i pingst helluntaina 59
SUBSTANTIV PRONOMEN
RÄKNEORD
ADJEKTIV
PREPOSITIONER
ADVERB
VERB
ORDFÖLJD
Koll på grammatiken – svenska kuvailee lyhyesti ja perusteellisesti ruotsin kieliopin keskeiset rakenteet. Sisältö on jaettu kolmeen tasoon, jotta voit helposti löytää oman taitotasosi. Perusteet antavat sinulle perustiedot. Tiedot, joiden avulla suoriudut suurimmasta osasta eri tilanteita. Keskitasolla saat käyttöösi sääntöjä ja neuvoja kuinka käyttää kieltä erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Ja bonustasolta saat hiukan ylimääräistä. Rakenteita ja sääntöjä, joilla voit loistaa kielenkäyttötilanteissa.
K89.31 ISBN 978-951-52-3959-4
9 789515 239594