7
N E L Ä E L I L K PÄÄ LINDKVIST MARTELIN
SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS
Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Siv Fogelholm Omslag: Maria Appelberg Inlagans grafiska formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Kustmedia Ab Oy Illustrationer: Seppo Leinonen Första upplagan © 2015 Tina Lindkvist, Kirsti Martelin och Schildts & Söderströms De upphovsmän och rättsinnehavare som vi trots försök inte lyckats nå, ber vi vänligen kontakta Schildts & Söderströms, Helsingfors. Kopieringsförbud Det här verket är en lärobok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera det här verket eller delar av det utan tillstånd. Kontrollera om läroanstalten har gällande licenser för fotokopiering och digitala licenser. Mer information lämnas av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Det är förbjudet att ändra verket eller delar av det. ISBN 978-951-52-3595-4 Arkmedia 2015
2
Aloita tästa!
Hyvä seiskaluokkalainen! Kädessäsi on oppikirja äidinkielenomaisen suomen eli mofin tunneille. Kirja sisältää runsaasti tekstejä, joiden joukosta toivottavasti löydät juuri sinua kiinnostavaa sisältöä. Tarkoitus ei ole lukea kirjaa kannesta kanteen. Tekstien pituus ja vaikeustaso vaihtelevat samoin kuin niiden tyyli ja tekstilaji, jotta tottuisit käsittelemään monenlaisia tekstejä. Kirja alkaa itsenäisellä luvulla Vuoden kiertokulku, jota voit lukea eteenpäin aina vuodenaikojen vaihtuessa. Kirjan muut tekstit on jaettu kahdeksaan teemaan. Jokaisen tekstin jälkeen on siihen liittyviä tehtäviä, mm. keskustelua herättäviä kysymyksiä, joita voi pohtia yksin tai pienryhmässä. Tehtävien jälkeen on tekstin keskeinen sanasto käännettynä. Joka teeman päätteeksi on päätepysäkki, jossa on ehdotuksia teemaan liittyviksi laajemmiksi tehtäviksi. Niitä voit suorittaa vaikket olisi tekstejä lukenutkaan. Valitse sopivat tehtävät opettajasi kanssa, ja kokoa niistä vaikka työkansio. Kirjan lopussa on Neuvokas-osio, jossa on hyödyllisiä ohjeita eri tekstilajien tuottamiseen. Toivomme, että suhtaudut kaikkeen lukemaasi kriittisesti ja muistat tarkistaa tietojen nykytilan – tietohan vanhenee niin kovin nopeasti. Kannustamme sinua käyttämään tietotekniikkaa ja mobiililaitteita monipuolisesti niin tiedonhankinnassa kuin tehtävien ratkaisemisessa. Oppikirjasarjaan kuuluu erillinen kirja Kielitietoinen, joka keskittyy kielioppiin ja kielenhuoltoon. Antoisaa lukuvuotta! Kirjan tekijät
Kirjassa käytetyt lyhenteet: ark. = arkikieltä esim. = esimerkiksi jne. = ja niin edelleen mm. = muun muassa nk. = niin kutsuttu ns. = niin sanottu tms. = tai muuta sellaista yms. = ynnä muuta sellaista
ym. = ynnä muuta vanh. = vanhentunut vrt. = vertaa ru. = ruotsi(ksi) en. = englanti sa. = saksa yks. = yksikkö mon. = monikko
3
KIELEN PÄÄLLÄ
7
Vuoden kiertokulku
I
SISÄLTÖ
7
Minä ja muut
Johdantosivu 13 1. Hauska tavata! 14 2. Laura Jenna Ellinoora ... 15 3. Kaveria ei jätetä 18 4. Koulukiusaaminen 19 5. Koulunpenkkiä kuluttamassa 21 6. Luokkakuva 23 Päätepysäkki 24
III
Terveys ja hyvinvointi
Johdantosivu 45 15. Illan virkku, aamun torkku 46 16. Vain muutaman desibelin tähden 49 17. Asukas oli vähällä kuulla ajatuksensa 51 18. Fobiat 53 19. Nuorten auttava puhelin 56 Päätepysäkki 58
II
Harrastukset ja vapaa-aika
Johdantosivu 25 7. Postimerkeistä parkouriin 26 8. Urheiluhullu 28 Menikö överiksi? 29 9. Geokätköily 30 10. Etupää puree, takapää potkii 33 11. Sankarikoiria 35 12. James päällä joka säällä 37 13. Musiikin maailma 39 14. Haloo Helsinki! 41 Päätepysäkki 44
4
IV
Luonto ja lähiympäristö
Johdantosivu 59 20. Luonnollisesti 60 21. Nimikkolajit 62 22. Vihreä kultamme 63 23. Metsäterapiaa 65 24. Eliökunta 66 25. Maamme eläimistöä 69 26. Pihamaalla tuhisee 71 Päätepysäkki 73
V
Matkalla Suomessa
Johdantosivu 74 27. Oletko kartalla? 75 28. Lapin luonnon lumoa 76 29. Vaarojen mailla 78 30. Matkalla saaristossa 80 Päätepysäkki 82
VII
Johdantosivu 101 39. Kolmen ruudun taikaa 102 40. Piirtävä Piitles-mies 104 41. Kolme skäfää possuu 106 42. Runosuoni sykkii 108 Päätepysäkki 112
VIII VI
Olen suomalainen
Johdantosivu 83 31. Rouva Korhonen 84 32. Onneksi olkoon lottovoittaja! 85 33. Suomalaisia keksintöjä 87 34. Guinnessin suomalaiset ennätykset 89 35. Suosion huipulla 91 36. Lentävät suomalaiset 93 37. Meitä on moneksi 96 38. Saamelaiset — Lapin lapset 98 Päätepysäkki 100
Kirjallisuus
Viestintä ja media
Johdantosivu 113 43. Viestien vilinässä 114 44. Aapisesta applikaatioihin 116 45. Enemmän kuin tuhat sanaa 118 46. Mainoksen mahti 120 47. Jääkö profiilisi kummittelemaan? 122 Päätepysäkki 125
Neuvokas • Ajatuskartta • Haastattelu • Suullinen esitys • Kirjaesitelmä • Kertomus • Kuvaus
126 • Novelli • Uutinen • Netiketti • Blogi • Tviitti
5
V
Matkalla Suomessa Tromssa
!
!
NORJA !
Kilpisjärvi
ar In
Narvik M
Luiro
Sodankylä !
na
Ou
i jok
Pe rä me r i 200 km
mi ka
jok i Kalajoki !
Ke
t la n j a h o P
EteläPohjanmaa
!
aa
Vaasa K ! yrönj oki ! Seinäjoki
!
Iisalmi
nm
Pohjanmaa
!
so
ne
VIRO
ak
S uome nla ht i Tallinna !
uo ks
i
Viipuri
L a a tok k a
la
Hanko
!
en
Uusimaa
Helsinki !
I tämer i 74
Häme
Saaristomeri
Tukholma
! Imatra ! Lappeenranta V
n aa im va Sakana
RUOTSI
Maarianhamina !
PäijätHäme
Hämeenlinna Lahti ! ! Kouvola Kanta!
m
Uppsala
!
Turku !
Sortavala
!
im Sa Etelä-Karjala
Ky
Varsinais-Suomi Ahvenanmaa
Savonlinna ! Mikkeli ! aa
Porvoonjoki
Gävle
Joensuu !
Etelä-Savo
Päijä n
vi
jär ! Tampere
K
o Rauma kemäe njo ! ki
en
PohjoisKarjala
Keski-Suomi
Nä si
Pori !
eli n
Kuopio !
Jyväskylä !
S el k ä me r i
VENÄJÄ
Pi
Pohjois-Savo
Pirkanmaa
Satakunta
Kostamus
!
Oulujärvi ! Kajaani
ja
!
Kokkola !
K ainuu
ok i
oh i-P
h
sk
Örnsköldsvik
Sundsvall
luj
Sii
Uumaja !
Iijoki
Oulu ! Ou
Kalla vesi
100
!
Kemi
Pohjois-Pohjanmaa
i
0
Etelä
Kuusamo
!
Luulaja !
Kaakko
SUOMI
Ke
Tornio !
Lounas
Vi en a
Rovaniemi !
joki
Itä
L a ppi
ki s jo
Tornio n
Pohjoinen Luode Koillinen Länsi
mij ok
i
i jok ion
! Maakunnan keskuskaupunki ! Kaupunki Maakuntaraja
i
ki n jo nio uo
rn To
Kiiruna
!
rv
Ivalo !
!
Suomi
i jä
Ke
äm ä J
Utsjoki
i er
Pietari
27. OLETKO KARTALLA? A
Katso edellisen aukeaman karttaa ja vastaa kysymyksiin. 1. Missä maakunnassa asut? 2. Mikä on maakuntasi keskuskaupunki? 3. Mitkä ovat naapurimaakuntasi? 4. Mikä on Pohjois-Karjalan maakunnan keskuskaupunki? 5. Mikä on Keski-Suomen maakunnan keskuskaupunki? 6. Minkä maakunnan keskuskaupunki on Kajaani? 7. Mihin kaupunkiin saavut, kun matkaat Tampereelta pohjoiseen n. 490 km? 8. Mikä kaupunki on Jyväskylästä luoteeseen n. 240 km:n päässä? 9. Mikä kaupunki on Raumasta itään ja Tampereelta etelään? 10. Missä kaupungissa olet, kun Lahti on kaakkoon ja Pori suoraan etelään? 11. Mikä vesistö erottaa Euroopan mantereen sen pohjoisimmista valtioista? 12. Mitkä vesistöt erottavat Suomen mantereen a) Ahvenanmaasta, b) Ruotsista, c) Virosta? 13. Minkä kaupungin läpi Vuoksi virtaa? 14. Mikä joki virtaa Rovaniemen kautta? 15. Minkä järven rannalla Tampere sijaitsee? 16. Minkä järven rannalla Kuopio sijaitsee? 17. Mikä kaupunki sijaitsee Päijänteen pohjoisrannalla?
B
Etsi vastaukset netistä. 1. Kuinka pitkä maamme on pisimmillään? 2. Mikä on maamme suurin leveys? 3. Mikä on Suomen a) eteläisin, b) pohjoisin, c) läntisin, d) itäisin paikkakunta? 4. Mikä on Suomen pisin joki? 5. Mikä on Suomen korkein huippu? 6. Mikä on Suomen suurin järvi? 7. Mikä on Suomen syvin järvi? 8. Mitkä ovat Suomen 10 suurinta kaupunkia suuruusjärjestyksessä? 9. Montako kuntaa Suomessa on? 10. Moniko kunnistamme on a) kaksikielinen, b) ruotsinkielinen? 11. Mikä maakunta on suurin a) pinta-alaltaan, b) väkiluvultaan? 12. Entä mikä maakunta on pienin a) pinta-alaltaan, b) väkiluvultaan?
C
Kuuntele laulu Valtatie 66 netistä. 1. Etsi laulussa mainitut paikkakunnat kartalta. 2. Ota selvää: Onko tie 66 oikeasti olemassa?
Valtatie 66 Jos sä Pohjanmaalle aiot matkustaa, Pienen laulun tahdon sulle omistaa: Se on blues, valtatien kuuskytkuus. Orivedeltä se lähtee pohjoiseen. Loppuu Lapualla kirkon kupeeseen. Tää on blues, valtatien kuuskytkuus. On ensin Ruovesi ja Visuvesi, Virrat ja Alavus ja Kuortanekin meni. On myös Toriseva, sen kohdalla on kuoppia. Sekä Jäminkipohja ja kohta jo hohtaa Tiistenjoki ’City’ se on aika ’pretty’. Vielä Teeveehoolle* värssyn omistan. Kun on tehnyt meille tien noin surkean. Tehkää uus, valtatie kuuskytkuus.
ROUTE 66 / VALTATIE 66 Teksti ja musiikki: Bobby Troup, suomennos: Jussi Raittinen © Edwin H. Morris & Co. Inc. adm by Chappell-Morris Ltd. Luvan myöntänyt Notfabriken Music Publishing AB/Faber Music Ltd.
*Teeveehoo eli TVH eli entinen Tie- ja Vesipiirihallitus, joka vastasi taajamien ulkopuolisen tieverkoston rakentamisesta ja hoidosta.
75
28. LAPIN LUONNON LUMOA Lapin maakunta on Suomen suurin yksittäinen maakunta. Se eroaa kasvillisuudeltaan, pinnanmuodoiltaan ja eläinkunnaltaan selvästi eteläisemmästä Suomesta. Lapin maakunnan alueella sijaitsevat myös Suomen pinta-alaltaan suurimmat kunnat, joissa kuitenkin on varsin vähän asukkaita. Talvi on Lapissa pitkä, ensilumi sataa yleensä lokakuun aikana, ja jo joulukuussa maata peittää paksu hanki. Pakkanen paukkuu railakkaasti läpi talven, eivätkä yli 30 asteen pakkaset ole harvinaisia. Kesällä Lappia hallitsee räkkä. Sana tarkoittaa niitä miljoonia ja miljoonia hyttysiä, mäkäräisiä, polttiaisia, kärpäsiä ja paarmoja, jotka pörräävät veriateriaa etsien Lapin yöttömässä yössä. Paras aika tutustua Lapin luontoon on varmasti monien mielestä syksy. Tuolloin ensimmäiset pakkaset muuttavat lehdet ja aluskasvillisuuden upean kullansävyisiksi. Tätä aikaa, jolloin lehdet ovat muuttaneet väriään, mutteivät vielä pudonneet puista, kutsutaan nimellä ruska. Varsinkin aurinkoisina päivinä keltaisen, punaisen ja kullan sävyt häikäisevät. Lapin eläimistö on monimuotoinen. Tunnetuin alueen eläimistä on varmasti poro, joulupukin kelpo juhta. Suurpetoja on jonkin verran, mutta niiden määrä pidetään kurissa metsästämällä, jotta ne eivät aiheuttaisi vahinkoja porolaumoille eli tokille. Lapin petojen kuningas onkin maakotka, joka hallitsee tiettömiä kairoja. Tunturissa pesivät myös piekana, joka nimestään huolimatta ei ole kanalintu vaan haukka, sekä lumenvalkoinen tunturipöllö. Toinen Lapin valkoinen asukki on joutsen. Niitä pesii Lapin hiljaisilla ja syrjäisillä suolammilla runsaasti. Lapin metsissä voi — sananmukaisesti — törmätä sopuliin. Se on pienehkö, marsun kokoinen jyrsijä. Sopuli on melko peloton ja saattaa jopa hyökätä ihmisen kimppuun. Kun sopuleita on joinakin vuosina liikaa, ne lähtevät joukkovaellukselle. Tuolloin ne etenevät valtavina laumoina väistämättä mitään, ja niitä saattaa hukkua joukoittain, kun ne lähtevät uimaan vesistöjen yli. Pohjoisimmassa Lapissa, puurajan yläpuolella, elelee naali eli napakettu. Se on kaunis, talvisin puhtaanvalkoinen kettu. Se oli vähällä hävitä kokonaan, sillä sitä metsästettiin sen kauniin turkin takia. Se on vieläkin äärimmäisen uhanalainen – itse asiassa Suomen uhanalaisin nisäkäs. Lapin luonto on kaikessa karuudessaan hyvin herkkä. Esimerkiksi Murmanskin alueen suurten nikkelisulattamoiden ilmansaasteet aiheuttivat 1900-luvun loppupuolella pahoja happosateita, jotka tappoivat tuhansia hehtaareja metsää Itä-Lapissa. Myös jatkuvasti kasvava matkailu kuormittaa Lapin luontoa voimakkaasti. Villi moottorikelkkaralli etenkin keväisin, jolloin monet eläimet poikivat ja linnut pesivät, häiritsee ja haittaa luonnonrauhaa. Turistit ovat myös kovin piittaamattomia. Tunturiin jää joka vuosi muutama tuhat kiloa paperi- ja muovijätettä, jota laskettelijat eivät jaksa millään kantaa mukanaan lähimpään roskapönttöön. Matkailu on kuitenkin kannattavaa, sillä se työllistää elinkeinoista kaikkein eniten paikallista väestöä. Lappi on myöskin lumivarma alue, mikä on suuri valtti tulevaisuudessa. Jos ilmastonmuutos etenee nopeasti, kärsivät nimenomaan Alppien suuret laskettelukeskukset lumen puutteesta. Tällöin lomailijat siirtyvät Lappiin, jossa lunta melko varmasti on.
76
hehtaari (hektar) = pinta-alan yksikkö, joka on 10 000 neliömetriä, esim. 100 x 100 m
TEHTÄVÄT A
Keskustelkaa yhdessä: 1. Mistä asioista Lappi tunnetaan? Millaisia mielikuvia Lappiin liittyy? 2. Millä tavalla matkailu tuhoaa Lapin luontoa? Keksikää ainakin kolme ehdotusta, joilla matkailun aiheuttamia haittoja voidaan vähentää tai ehkäistä. 3. Mitä eroa lappilaisella ja lappalaisella on?
B
Ota selvää, mitä suosittuja laskettelukeskuksia, kansallispuistoja ja vaellusreittejä Lapissa on ja etsi ne kartalta. Kuinka pitkä matka kotikunnastasi on niihin paikkoihin? Esittele jokin kohde parille.
C
Lapissa järjestetään vuosittain monia kansainvälisiä tapahtumia, jotka houkuttelevat niin turisteja kuin esim. urheilijoita. Osaatko mainita jonkin tapahtuman? Esittele jokin tapahtuma tarkemmin luokalle.
D
Ota selvää, mitä seuraavat Lapin sanat tarkoittavat: 1) jotos, 2) jänkä, 3) aapa, 4) kero, 5) kuksa ja 6) laavu. Listaa lisäesimerkkejä lappilaisesta sanastosta ja anna parin arvata, mitä sanat tarkoittavat.
lumo charm, förtrollning maakunta landskap pinnanmuoto terräng, topografi railakkaasti tässä: ordentligt räkkä stor insektsvärm polttiainen svidknott paarma broms pörrätä surra aluskasvillisuus undervegetation ruska höstens färgprakt sävy nyans, ton häikäistä blända monimuotoinen mångsidig, varierande juhta dragdjur pitää kurissa hålla i styr, hålla i schack porolauma, tokka renhjord maakotka kungsörn kaira = Lapin vildmark, ödemark erämaa piekana fjällvråk kanalintu hönsfågel
haukka hök, falk syrjäinen avlägsen suolampi tjärn, skogssjö sopuli lämmel jyrsijä gnagare sopulien lämmeltåg joukkovaellus naali fjällräv äärimmäisen akut hotad uhanalainen nikkelisulattamo nickelsmältverk happosade surt regn kuormittaa belasta, anstränga poikia få ungar piittaamaton likgiltig, nonchalant kannattava lönsam työllistää ge arbete, sysselsätta elinkeino näring paikallinen lokal väestö befolkning ilmastonmuutos klimatförändring
77
29. VAAROJEN MAILLA Itä-Suomen luonnossa jäisen menneisyytemme jäljet näkyvät ehkä selvimmin. Suomen kutsumanimi “tuhansien järvien maa” pitää erityisen hyvin paikkansa Itä-Suomessa. Saimaan valtava vesistö on sokkeloisuudessaan uniikki koko maailmassa. Mannerjäätikkö hiersi korkeat mäet pyöreämuotoisemmiksi vaaroiksi ja järvet pitkulaisiksi altaiksi. Ihan kaikkea ikivanhaa ei jääkausikaan onnistunut alueelta hävittämään: Tiesitkö, että Itä-Suomessa on kaksi suurta meteoriittikraatteria, Paasselkä ja Pyhäselkä, jotka ovat nykyisin järviä? Itä-Suomen sääolot poikkeavat jonkin verran muusta Suomesta. Valtavan Aasian maamassan vaikutus ulottuu maamme itäkolkkaan, ja se näkyy kesällä helteinä ja kovina ukkosina, talvella taas paukkupakkasina. Ei ole epätavalllista, että Itä-Suomessa on keskitalvella yhtä kylmää tai jopa kylmempää kuin Lapissa, satoja kilometrejä pohjoisempana. Itä-Suomen metsissä samoaa paljon maahamme tyypillisesti kuuluvia eläimiä. Alueella on paljon hirviä ja peuroja, rajan tuntumassa kaakossa on villisikoja, ja suurilla metsäalueilla liikkuu suurpetoja kuten karhuja ja susia. Itä-Suomen ehkä tunnetuin eläin on kuitenkin saimaannorppa, äärimmäisen uhanalainen nisäkäs.
TEHTÄVÄT A
Keskustelkaa yhdessä: 1. Mitä Itä-Suomen paikkakuntia tiedät? Mistä ne ovat sinulle tuttuja? 2. Oletko matkannut joskus Itä-Suomessa? Kerro kokemuksistasi. 3. Millaista savolaisten puhe on? Muistatko kuulleesi joitain sanoja tai ilmauksia savon murteella. Kuunnelkaa murrenäyte netistä, esim. Speden savolaiset missikisat: https://www.youtube.com/watch?v=GrTTW4z4jVk
B
Työskennelkää pareittain: 1. Seuratkaa uutisia Itä-Suomesta. Selostakaa jokin uutinen luokalle ja osoittakaa tapahtumapaikka kartalta. 2. Ottakaa selvää, mitä ovat esimerkiksi Nuijamaa ja Vaalimaa.
78
menneisyys det förflutna kutsumanimi tilltalsnamn, smeknamn vesistö vattendrag sokkeloinen slingrig, labyrintisk uniikki = unik, utan like ainutlaatuinen mannerjäätikkö inlandsis hiertää = hioa slipa, skava vaara berg, backe, fjäll
pitkulainen avlång ulottua sträcka sig; nå kolkka hörn paukkupakkanen hård köld samota = vaeltaa vandra peura ren saimaannorppa saimenvikare äärimmäisen akut hotad uhanlainen
79
30. MATKALLA SAARISTOSSA KAIKKI BLOGIT
MUOTI
RUOKA
URHEILU
LUONTO
KOULU
SISUSTUS
SUOSIKIT
Minnan blogi Fillarilla saareen Istun paraikaa mun kaverin Oonan kanssa m/s Östern -nimisellä lautalla. Me juodaan kokista ja katellaan maisemia. Oli tosi tylsää vaan löhötä kotona, joten me päätettiin lähteä pienelle retkelle Turun saaristoon. Me nostettiin pyörät bussin kyytiin, ajettiin Nauvon kirkonkylään ja noustiin siellä sitten lauttaan. Taidetaan muuten olla ainoat nuoret koko lautalla, muut matkustajat on jo ihan ikäloppuja tai ainakin melkein. Ainakin ne näyttää melkein nelikymppisiltä. Äiti ei olisi halunnut päästää mua lähtemään, oon kuulemma vielä liian nuori retkeilemään kahestaan toisen samanikäisen kanssa. Haloo! Tähän mennessä kaikki on sujunut ihan hyvin. Oona on tosi mukavaa matkaseuraa. Sen jutuille saa nauraa ihan sairaana. Maisemissa nyt ei ole paljon katsottavaa, saari saaren jälkeen ja niiden välissä paljaita luotoja. Tai melkein paljaita, on siellä lintuja ilmeisesti pesimispuuhissa, mutta en mä niitä tunnista. Kai ne jotain sorsia on. Jossain pilkottaa kesämökin katto, mutta ihmisiä ei näy missään. Ensimmäiseksi lautta pysähtyi Seilin saarelle. Siellä oli tosi turvallista pyöräillä, koska sinne ei saa tuoda ollenkaan autoja. Ja sen kyllä huomasi teitten kunnosta. Ne oli sellaisia kapeita hiekkateitä, joita pitkin sai ajaa kieli keskellä suuta ettei kaatunut. Oona näki ojanpenkalla jonkin erikoisen kukan, kääntyi katsomaan sitä tarkemmin — ja lensi päistikkaa ojaan. Kettingit irtosi ja Oona joutui taluttaan pyöränsä takaisin rantaan. Tietysti me myöhästyttiin lautalta ja jouduttiin odottelemaan seuraavaa, joka tuli vasta monen tunnin päästä.
80
HAE TÄSTÄ BLOGISTA Haku: Hae
TUNNISTEET
Fillari lauta
saaristo pyörät lintu
saari
luoto Seilin saari hoitolaitos
POSTIA MINNALLE minna@kielenpaalla.fi
BLOGIARKISTO ▼ 2015
(102) kesäkuu (9) toukokuu (12) huhtikuu (14) maaliskuu (22) helmikuu (15) tammikuu (30) ▼ 2014 (227) ▼ 2013 (452) ▼ 2012 (258) ▼ 2011 (1719
Me oltais siinä odotellessa voitu poiketa entisessä spitaalisten hoitolaitoksessa, mutta me tyydyttiin katsomaan sitä vaan ulkopuolelta. Se vaikutti jotenkin niin synkältä. Me mietittiin, että millasia ihmisiä siellä oikein on hoidettu ja pääsiköhän ne koskaan pois saarelta.
KOMMENTIT
Onneksi lautta sitten lopulta tuli ja me päästiin jatkamaan matkaa. Kohta saavutaan Hankaan, joka on mulle ihan outo paikka. Asuukohan siellä ketään? No, kohta se nähdään. Moikka! Minna
TEHTÄVÄT A
Tutki karttaa ja nettiä parin kanssa: 1. Etsikää kartalta Minnan ja Oonan reitti. Kuinka pitkä matka on Nauvosta Seilin kautta Hankaan? Kuinka pitkän matkan joutuisit itse tekemään ennen kuin voisit aloittaa saaristomatkasi Nauvosta? 2. Jos haluaa tutustua Turun saaristoon maitse, voi valita joko Saariston rengastien tai lyhyemmän Pikku rengastien. Hakekaa tietoa reiteistä ja paikkakunnista, jotka sijaitsevat niiden varrella. 3. Ottakaa tarkemmin selvää Seilin saaren historiasta. Millaista toimintaa siellä on nykyään?
B
Oletko joskus pitänyt matkapäiväkirjaa tai matkablogia? Jos olet, voit lukea katkelman parillesi tai luokalle.
C
Etsi netistä jokin matkablogi. Millaista tietoa saat matkakohteesta? Kuinka luotettavaa tieto mielestäsi on? Keskustele parin kanssa.
D
Minna käyttää blogissaan puhekieltä. Poimi parin kanssa tekstistä tyypillisiä puhekielen muotoja ja korvaa ne yleiskielen muodoilla.
saaristo skärgård maisema vy, utsikt, landskap löhötä (ark.) slöa = laiskotella, makoilla kirkonkylä kyrkby ikäloppu urgammal paljas bar, kal luoto skär, kobbe pesiä häcka tunnistaa identifiera, känna igen pilkottaa skymta
kieli keskellä suuta med tungan rätt i mun ojanpenkka dikesren, vägkant päistikkaa huvudstupa kettinki = ketju kätting, kedja taluttaa leda poiketa titta in, göra ett kort besök spitaalinen (vanh.) spetälsk hoitolaitos vårdanstalt tyytyä johonkin nöja sig med något synkkä dyster
81
PÄÄTEPYSÄKKI
82
A
Suunnittele matka Suomessa. Valitse viisi paikkakuntaa, joita et tunne hyvin entuudestaan. Ota selvää, mitä nähtävää ja koettavaa paikkakunnilla on vierailijalle. Esittele matkasuunnitelmasi luokalle. Osoita samalla paikkakunnat kartalta.
B
Kuvaa kokemastasi tai keksimästäsi matkasta lyhyt vlogi eli videoblogi. Kerro videolla, missä kävit, mitä näit ja koit sekä mitä hyviä ja huonoja puolia matkakohteillasi on. Tee vlogista joko huumoripitoinen tai dokumentaarinen. Ellet halua julkaista sitä oikeasti netissä, esitä se ainakin luokallesi.
C
Ota selvää erilaisista tapahtumista, joita Suomessa järjestetään (esim. suopotkupallon maailmanmestaruuskisat, Provinssi, Tangomarkkinat). Valitse yksi ja ota selvää tapahtuman paikasta, ajankohdasta, hinnoista ja sen luonteesta. Esittele jokin tapahtuma luokalle tai tee mainosjuliste.
D
Valitse jokin matkateema, esim. perinneruoka, vaellus, musiikkimatkailu, vesistöreitit, eläintarhat. Tee matkasuunnitelma ulkomaalaiselle, joka on kiinnostunut teemamatkailusta Suomessa. Voit esitellä suunnitelman suullisesti, kirjallisesti, kuva-/ tekstikollaasina tai blogitekstinä. N