KIELITIETOINEN LINDKVIST MARTELIN
SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS
Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Siv Fogelholm Omslag: Maria Appelberg Inlagans grafiska formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Kustmedia Ab Oy Illustrationer: Seppo Leinonen © 2015 Tina Lindkvist, Kirsti Martelin och Schildts & Söderströms Kopieringsförbud Det här verket är en arbetsbok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera och ändra det här verket eller delar av det. Kopiostos kopieringslicenser gäller inte arbets- och övningsböcker. Mer information lämnas av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Första upplagan ISBN 978-951-52-3596-1 Finnprinters 2015
2
Hyvä seiskaluokkalainen! Kielitietoinen 7 on Kielen päällä -sarjaan kuuluva kirja, joka keskittyy kielioppiin, kielenhuoltoon ja sanastoharjoituksiin. Luvuissa on kerrattu tärkeitä perusasioita, jotka kuuluvat alakoulun oppimäärään. Mikäli ne ovat sinulle tuttuja, voit opettajan luvalla hypätä niiden yli. Älä kuitenkaan turhaan kiirehdi, sillä kertaus on opintojen äiti. Ruotsinna mielellään tehtävälauseet esim. parin kanssa suullisesti vaikkei tehtävänannossa niin sanottaisikaan. Tavoitteenahan on toimiva kaksikielisyys emmekä halua unohtaa toista äidinkieltämme. Muista käyttää yleiskieltä niin suomen- kuin ruotsinkielisissä tehtävissä. Tässä kirjassa ei ole lainkaan sanastoa, joten käytä sanakirjaa tai netin sanastoja hyväksesi, kun kohtaat sanan, jota et tunne. Sanojen merkityksissä ja taivutuksissa saat apua Kielitoimiston sanakirjasta: www.kielitoimistonsanakirja.fi Kirjan symbolit: Suullinen tehtävä, jonka voit tehdä parin kanssa tai pienryhmässä. Kirjallinen tehtävä, jonka kirjoitat vihkoosi tai mobiililaitteelle. Kirjassa käytetyt lyhenteet: esim. = esimerkiksi s. = sivu(lla) ark. = arkikieltä jne. = ja niin edelleen yks. = yksikkö mon. = monikko ns. = niin sanottu ks. = katso mm. = muun muassa
n. = noin vrt. = vertaa subst = substantiivi adj = adjektiivi pred = predikaatti obj = objekti adv = adverbi advli = adverbiaali prvi = predikatiivi
3
KIELITIETOINEN
I II
III
4
7
SISÄLTÖ
Alkulämmittely
................5 Aakkoset ja äänteistö ......................6
IV
Virke ...................................................151 Lause..................................................151 Sanajärjestys ....................................156 Kappale .............................................159
Sanaluokat
..........................10 Verbit...................................................11 Aikamuodot .......................................14 Passiivi ...............................................22 Yksipersoonaiset verbit ...................33 Substantiivit ......................................38 Adjektiivit ...........................................46 Pronominit .........................................55 Numeraalit .........................................71 Yksikön sijamuodot ..........................79 Nominien taivutus monikossa .........84 Harvinaiset sijat.................................98 Adverbit .............................................106 P-positiot ...........................................109 Interjektiot .........................................111 Konjunktiot ........................................112 Liitepartikkelit ...................................116 Hankalat parit ....................................119
Lauseenjäsenet .............122 Predikaatti .........................................124 Subjekti ..............................................126 Objekti................................................131 Predikatiivi .........................................137 Attribuutti ..........................................141 Adverbiaali ........................................143
Lause, virke ja kappale .....................................150
V
Loppuverryttely ..............162 Iso alkukirjain ....................................163 Pieni alkukirjain ................................164 Välimerkit ........................................166 Yhdyssanat ........................................172 Sanojen ilmaisuvoimaa ....................177 Rektio.................................................180
Liitteet.......................................184 Verbien persoona- ja aikamuodot ...185 Verbien astevaihtelu .........................186 Nominien sijamuodot .......................188 Nominien astevaihtelu ......................189
I
ALKULÄMMITTELY
ABC kissa kävelee, tikapuita pitkin taivaaseen
5
AAKKOSET JA ÄÄNTEISTÖ 1
Osaat varmaan luetella suomen kielen aakkoset, mutta tiedätkö, mitkä niistä eivät ole alun perin suomen kieleen kuuluneita äänteitä? Ympyröi alla olevasta listasta ne kirjaimet, joita käytetään pelkästään vierasperäisissä sanoissa. A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
2
Keksi esimerkit suomen kielessä olevista lainasanoista, joissa näitä vieraita kirjaimia käytetään. banaani,
3
Jäljelle jääneistä kirjaimista d:tä ja g:tä käytetään suomen omaperäisissä sanoissa vain sanansisäisesti, kun sanaa taivutetaan, ei sanojen alussa. Rastita ne.
4
Jäljellä on 19 kirjainta. Kirjoita minitarina, jossa käytät sanojen alkukirjaimina näitä kirjaimia, ja jokaista vain kerran – eli ”tarina” on 19 sanan pituinen. Mikäli kaipaat lisähaastetta, kirjoita 19 sanan minitarina, joka etenee aakkosjärjestyksessä!
Esim. Annika etsi hevostaan. Ilmari jahtasi konia laitumella ...
5
6
Täydennä vokaaleilla niin saat kehonosien nimiä. n
lkk
p
lv
r
nn ts
h p
m hj
k
s
s
rm
k
rv
p
k
r
6
Täydennä konsonanteilla niin saat Suomen paikannimiä. Han
o
La Li
a
ti e ar
pe
e
K
uu
u
i
Lo
ii
a
au
Sa
on
uh yy
I
a aa
in
o i ta
i
a
Tavutus on hyvä tuntea, jotta osaat jakaa sanan eri riveille oikealla tavalla. Tavuraja on yhden konsonantin edellä tai useamman konsonantin välissä: va ra ta, vah va, merk ki Diftongit (ks. alempana) kuuluvat samaan tavuun, muuten eri vokaalien välissä on tavuraja: tai ka hui lu laa ti es sa ni Älä jaa sanaa niin, että yksi vokaali tulee eri riville muun sanan kanssa:
y- maitorittää a
yrit- mai tää toa Lyhyitä sanoja ei kannata jakaa ollenkaan.
7
Merkitse tavurajat viivoilla. sarake
lomaileva
vierekkäiset
mansikka
aikuistunut
harmaanvalkoinen
koulukirja
kankainen
juoksemasta
Pähkinäsaari
pakottaa
laitteille
7
8
9
Lisää lopputavu niin saat mittayksiköitä. mai
ton
mil
as
met
lit
wat
sol
tuu
de
jal
bit
Keksitkö, mikä alkutavu yhdistää sanoja? te mari
ta kua
li vä dän
ras puri ma
lo ro ri me
Diftongi on vokaalipari, jonka vokaalit kuuluvat samaan tavuun, esim. suo mi. Suomen kielessä on 18 diftongia; tosin yksi niistä on harvinainen.
10 Keksi esimerkkisanat, joissa diftongit esiintyvät.
8
ai
oi
ui
ei
yi
äi
öi
au
ou
eu
iu
ie
uo
yö
äy
öy
iy
(ey)
11 Lue Markus Kajon pakina ja mieti, mitä vokaalisointu tarkoittaa. Keksi sitten itse
lisäesimerkkejä sanoista, jotka rikkovat vokaalisointua.
Ranskassa säätivät aikoinaan sellaisen lain että jos lehdistö turmeli ranskan kieltä niin se sai sakot. Meillä ei sellaista lakia ole. Luultavasti sen takia että meillä ei lehdistö juurikaan kirjoittele ranskan kielellä. Mutta kyllä pitäisi meilläkin säätää sellainen laki ettei maamme kieltä saa turmella. Ei siltikään vaikka olisikin töissä kielitoimistossa ja luonteeltaan täysin häikäilemätön. Kun suomen kielessähän on tämä vokaalisointu olemassa sen takia että sanat kuulostaisivat kauniilta. Niin siitä huolimatta pannaan maitotaloustuotelajikkelle nimeksi Hyla. Eihän semmoista opi suomalainen sanomaan luontevasti ikinä. Hyla. Ei hyva. Huonö. (Markus Kajo, kokoelmassa Kettusen Kolmas, WSOY 1996)
9
II
SANALUOKAT SANALUOKAT jaotellaan taivutuksen mukaan
NOMINIT taipuvat sijamuodoissa
TAIPUMATTOMAT SANAT
yksikössä ja monikossa
adverbit
hitaasti, paremmin, kaukaa
VERBIT taipuvat persoona- ja aikamuodossa aivastin, emme tienneet
substantiivit laukkuun, illalla, vieraita
p-positiot
(sen) alla, ennen (sitä)
adjektiivit
aurinkoiset, vilkkain
interjektiot
Oi! Hei! Hupsis!
numeraalit
satatuhatta, toinen
pronominit
kaikki, joidenkin
10
konjunktiot
meillä, ja, koska, vaan
liitepartikkelit -pa, -kin, -han
VERBIT Vieläkö muistat verbit? Verbi eli teonsana ilmaisee tekemistä, tapahtumista, tuntemista tai olemista. Myös ei (en, et, emme …) on verbi, mutta se esiintyy harvoin yksinään. Pekka istuu taas tietokoneen äärellä. Kone surisee äänekkäästi. Pekkaa harmittaa, kun peli päättyy. Hän ei halua vielä lopettaa pelaamista.
1
Etsi tekstistä verbinmuodot ja rengasta ne. Niitä on kaikkiaan 10. Minkä värinen on toukokuu? Keltainenko, kuten Aikakoneen biisissä, vai kenties vaaleanvihreä? Synesteetikko osaisi vastata tähän, sillä hän näkee päivät ja numerotkin eri väreinä. Pohdiskelin huvikseni, millaisia eri kuukausien värit olisivat. Kuukausien järjestysluvut eivät auttaneet minua hommassa. Sitten ajattelin kunkin kuun tyypillistä säätä ja tunnelmaa, ja niin värit alkoivat muodostua päässäni ...
Perusmuoto eli ensimmäinen teemamuoto on verbin taivuttamaton muoto. Sanakirjoissa verbi on aina perusmuodossaan.
2
Palauta verbi perusmuotoon eli kirjoita sen ensimmäinen teemamuoto. Ruotsinna.
Malli: lepäävät
levätä = att vila
2.1 pelkäsin
2.8 kaduitko?
2.2 näkevät
2.9 kaaduttiin
2.3 luin
2.10 kaivan
2.4 jäivät
2.11 en kaipaa
2.5 pengoimme
2.12 jaettiin
2.6 tottelette
2.13 makasivat
2.7 karkasi
2.14 mainitsee
Perusmuoto on tärkeä tietää, mikäli joudut hakemaan sanan sanakirjasta. Tässä sinua auttaa esim. sivusto verbix.com, joka tunnistaa kirjoittamasi taivutusmuodon ja antaa sinulle verbin perusmuodon.
11
Persoonamuodot paljastavat verbin tekijän. Persoonamuodoilla on omat persoonapäätteensä. Kieltomuodoissa persoona näkyy kieltoverbissä. Koska persoona näkyy päätteessä, ei pronomineja minä, sinä, me, te yleensä tarvita tekstissä. Pronomineja hän ja he ei sen sijaan voi jättää pois. vartalo + pääte
kieltoverbi + vartalo
yksikön 1. persoona
(minä)
tanssin
en tanssi
yksikön 2. persoona
(sinä)
tanssit
et tanssi
yksikön 3. persoona
(hän)
tanssii
ei tanssi
monikon 1. persoona
(me)
tanssimme
emme tanssi
monikon 2. persoona
(te)
tanssitte
ette tanssi
monikon 3. persoona
(he)
tanssivat
eivät tanssi
passiivi eli yleispersoona
-
tanssitaan
ei tanssita
3
Alleviivaa persoonamuotoinen verbi ja nimeä sen persoonamuoto.
Malli: Panu palaa perjantaina Pieksämäelle. yksikön 3. persoona/y. 3. p. (hän-muoto) 3.1 Milloin kävit viimeksi marjassa? 3.2 Juhannuksena neidot poimivat kukkia tyynynsä alle. 3.3 Rehtori ei valitettavasti ole paikalla. 3.4 Mainoksessa luvataan kahdet lasit yksien hinnalla. 3.5 Harrastin pienempänä hiihtoa ja voimistelua. 3.6 Vapaa-aikana emme todellakaan ajattele koulua! 3.7 Osallistutteko huomenna alkavaan kilpailuun?
4
12
Muuta virkkeet kielteisiksi. Ota huomioon, että joudut muuttamaan muitakin sanoja kuin verbejä. 4.1 Asun Marsissa ja käyn koulua Plutolla.
4.4 Näkikö joku varkaan?
4.2 Opettajat paasaavat ja patistavat.
4.5 Aion yrittää vielä kerran.
4.3 Vihdoinkin saan olla rauhassa!
4.6 Soita minulle jo illalla.
5
Keksi uutisotsikoihin sopivat verbit. 5.1 Puhuttelu
paremmin kuin sakottelu.
5.2 Kesällä suomalaiset
mielellään lavatansseissa.
5.3 Maailman hiilidioksidipäästöt eivät
vuonna 2014.
5.4 Jättihitiksi noussut suomalaispeli
Tampereen maailmankartalle.
5.5 Suomea ei kannata
vaan
.
5.6 Nälkäinen siili
yöllä jopa 13 kilometriä.
5.7 Pääkaupunki
trooppisen hirmumyrskyn silmään,
myrskytuuli 5.8
75 m/s. robotit pian unia? Yle
japanilaista robottigurua.
5.9 Suomen naisten viesti 5.10 Katupöly 5.11 Rattijuoppo
alakanttiin. jo ympäri Suomea. Vantaalla 115 km/h viidenkympin alueella.
5.12 Hevoskuljetus hevoset 5.13 Hai
tieltä Janakkalassa – Vauhkoontuneet 3-tien liikennettä. saksalaisturistin Egyptissä –
jalan poikki. 5.14 Suomalainen punk
Hollywoodissa: “Viisikymppiset äijät ”
13