N E L Ä E L I L K Ä Ä P
KIELITIETOINEN LINDKVIST MARTELIN
SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS
Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Siv Fogelholm Omslag: Maria Appelberg Omslagsbild: 123RF/Ianak Inlagans grafiska formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Kustmedia Ab Oy © 2016 Tina Lindkvist, Kirsti Martelin och Schildts & Söderströms Kopieringsförbud Det här verket är en arbetsbok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera och ändra det här verket eller delar av det. Kopiostos kopieringslicenser gäller inte arbets- och övningsböcker. Mer information lämnas av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Första upplagan 2016 ISBN 978-951-52-3842-9
2
Hyvä kahdeksasluokkalainen! Kielitietoinen 8 on Kielen päällä -sarjaan kuuluva kirja, joka keskittyy kielioppiin, kielenhuoltoon ja sanastoharjoituksiin. Perusaineistosta edetään vaativampiin tehtäviin, joissa painottuu hyvä kirjallinen ilmaisu. Suullisiakaan tehtäviä ei ole unohdettu. Ruotsinna mielellään tehtävälauseet esim. parin kanssa suullisesti vaikkei tehtävänannossa niin sanottaisikaan. Tavoitteenahan on toimiva kaksikielisyys emmekä halua unohtaa toista äidinkieltämme. Muista käyttää yleiskieltä niin suomen- kuin ruotsinkielisissä tehtävissä. Tässä kirjassa ei ole lainkaan sanastoa, joten käytä sanakirjaa tai netin sanastoja hyväksesi, kun kohtaat sanan, jota et tunne. Sanojen merkityksissä ja taivutuksissa saat apua Kielitoimiston sanakirjasta: www.kielitoimistonsanakirja.fi
Kirjan symbolit: Suullinen tehtävä, jonka voit tehdä parin kanssa tai pienryhmässä. Kirjallinen tehtävä, jonka kirjoitat vihkoosi tai mobiililaitteelle. Kirjassa käytetyt lyhenteet: ark. = arkikieltä y./yks. = yksikkö m./mon. = monikko pass. = passiivi po. = pitää olla pred. = predikaatti inf. = infinitiivi UK = brittienglanti
US = amerikanenglanti germ. = germaaninen kieli sa. = saksa ru. = ruotsi en. = englanti ra. = ranska Katso myös liite tavallisista lyhenteistä: s. 109.
3
KIELITIETOINEN
I II
III
IV
Alkulämmittely
8
.......... 5
Tapaluokat eli modukset
............... 7 Indikatiivi eli tositapa.................. 8 Konditionaali eli ehtotapa .......... 11 Imperatiivi eli käskytapa ............ 16 Potentiaali eli mahtotapa ........... 22 Tapaluokat passiivissa ............... 27
Infinitiivit .......................... 32 I infinitiivi ..................................... 33 II infinitiivi .................................... 38 III infinitiivi.................................... 44 Verbaalisubstantiivi: minen ........ 52 Vertailuasteiden taivutus .............................. 58 Komparatiivi ................................ 59 Superlatiivi................................... 62 Adverbin vertailuasteet .............. 66
V
Lukujen taivuttaminen ............. 69 Perusluvut ................................... 69 Järjestysluvut .............................. 75 Monikkomuodot ......................... 79
4
SISÄLTÖ
VI
Lyhenteet ......................... 82 Lyhenteiden ja tunnusten taivutus ........................................ 87
VII
Omaa ja vierasta .... 90 Vierassanojen taivutus ............... 93
VIII
Loppuverryttely ........ 100
Liitteet................................. 104 Tapaluokat eli modukset ............ 104 Adjektiivit ..................................... 106 Perusluvut ................................... 107 Järjestysluvut .............................. 108 Tavallisia lyhenteitä .................... 109 Päätteen merkitseminen lyhenteeseen ............................... 111
I 1
ALKULÄMMITTELY
Minkä sanan luulet olevan suomen kielen yleisimmin käytetyn? Kirjoita se alla olevan listan ensimmäiseksi sanaksi. Suomen kielen taajuussanaston mukaan suomen kielen useimmin käytetyt sanat olivat: 1)
6) että
11) mutta
16) tulla
2) ja
7) tämä
12) niin
17) myös
3) se
8) hän
13) kuin
18) tai
4) ei
9) voida
14) ne
19) kaikki
5) joka
10) saada
15) kun
20) aika
2
Rengasta listasta kaikki verbit.
3
Merkitse kaikki pronominit P-kirjaimella.
4
Merkitse adverbit A-kirjaimella.
5
Listassa on yksi substantiivi. Mikä?
6
Minkä sanaluokan sanoja loput sanat ovat?
7
Minkä sanaluokkien sanoja ei listassa ole lainkaan?
8
Muodosta lauseita käyttäen vain listan sanastoa. Voit taivuttaa sanoja.
5
9
Myöhemminkin on laskettu sanojen yleisyyksiä, ja tulokset olivat kymmenen ensimmäisen sanan osalta samat. Kun lasketaan sanojen yleisyys vain eräästä tietystä tekstilajista, tuloksena on: 1) olla
6) vuosi
2) ja
7) poliisi
3) mies
8) euro
4) auto
9) joka
5) ei
10) hän
Mistä tekstilajista mahtaa olla kyse?
10
Valitse jostakin uutisesta ainakin sadan sanan katkelma, parisi valitsee jostakin kaunokirjallisesta tekstistä suurin piirtein saman pituisen katkelman. Esiintyykö jokin sana katkelmissa useammin kuin kerran? Onko katkelmissa sanoja, jotka erottavat tekstilajit toisistaan, eli sanoja, joita ei helposti voisi kuvitella käytettävän toisessa katkelmassa?
11
Mitä tarkoittavat seuraavat ilmaukset? Anna synonyymi. Esim. aatos – ajatus
11.1 aataminaikuinen 11.2 uumoilla 11.3 ahava 11.4 tiukkapipoinen 11.5 hamstrata 11.6 tupata 11.7 ahteri 11.8 lepsu 11.9 pröystäillä 11.10 turista
12
6
Käytä yllä olevia, alkuperäisiä sanoja omissa virkkeissä tai minidialogissa.
II 1
TAPALUOKAT eli modukset
Muistatko vielä? Minkä sanaluokan sanoja ovatkaan kävimme, on maistanut, voitetaan? Ne ovat tietenkin
, jotka ilmaisevat tekemistä, tapahtumista,
tuntemista ja olemista. Jokaisessa täydellisessä lauseessa on persoonamuotoinen verbi eli
. Rengasta ne tekstistä:
Niko lipui muina miehinä hotellin aulaan, jonne myös keskusrikospoliisin komisario oli painellut vihreäpukuisen perässä. Tiedemies tuntui vaihtavan kiivaasti mielipiteitä jonkun suomalaisen kanssa. Komisarion puhelin soi tauotta, mutta nyt hän näytti siltä, että toisessa päässä sanottiin vihdoinkin jotain merkittävää. Mies kuunteli hiljaa, myönteli, ja sanoi sitten muille niin että Nikokin sen kuuli: “Honda on Kittilän kentällä ja porukka on siirtymässä liikelentokoneeseen.” Ilkka Remes, Operaatio Solaris. WSOY, Polaris Media Oy, Juva 2009
Predikaatti sisältää paljon informaatiota: se paljastaa • tekijän eli persoonamuodon: kiipeämme = me, monikon 3. persoona • viittauksen aikaan eli aikamuodon: ampui = imperfekti, menneen ajan päättynyt tekeminen • suhtautumisen ilmaistuun asiaan eli tapaluokan: tehkää = käsky
7
2
Keskustelkaa: Mikä merkitysero lauseilla on? a) Luemme kirjan. b) Lukisimme kirjan. c) Luetaan kirja!
3
Mikä predikaateista ilmaisee a) toteamusta, b) kehotusta, c) toivetta, d) arvelua, e) kieltoa, f) ehdollisuutta? 3.1 Peseydy ennen altaaseen menoa. 3.2 Kirjoitustaito lienee kehittynyt useissa kulttuureissa lähes samoihin aikoihin. 3.3 Kunpa aurinko paistaisi huomenna. 3.4 Älkää heittäkö lumipalloja kohti ikkunoita. 3.5 Hyönteiset valtaisivat maailman, jos ne osaisivat ajatella. 3.6 Maito pilaantuu huoneenlämmössä.
INDIKATIIVI eli tositapa Indikatiivi esittää tekemisen todellisena. Sitä käytät kun väität, kerrot, toteat tai kysyt, miten asiat ovat tai eivät ole. Indikatiivilla ei ole erillistä tunnusta. Se on yleisin tapaluokista ja taipuu kaikissa aikamuodoissa.Verbinmuodot, joita käsiteltiin Kielitietoinen 7:ssä, olivat kaikki indikatiivissa. (Ks. KT 7 s. 185.)
4
Nimeä aikamuoto. 4.1 Suosittuja tieteitä antiikin Kreikassa olivat matematiikka, fysiikka, astrologia ja maantiede. 4.2 Biologian koe on siirretty maanantaihin. 4.3 Pidätkö blondivitseistä? 4.4 Hylkeenpyytäjät olivat perustaneet tukikohdan nykyisen Rauman liepeille.
8
5
Nimeä persoonamuoto. (Sanat ovat suomalaista laululyriikkaa.) 5.1 Mä kävelen tätä tyhjää tietä (Hassisen kone: “Tällä tiellä”) 5.2 Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan (Yö: “Ihmisen poika”) 5.3 Tähdet hiipivät paikoilleen (Pelle Miljoona: “Hyvää yötä maailma”) 5.4 Me möyrimme ja kierimme ja kättä väänsimme (Eppu Normaali: “Elämän tarkoitus”) 5.5 Sä huudat et sä oot hukas ilman mua (Cheek: “Sä huudat”) 5.6 Nouskaa ja näyttäkää itsenne, te olette kauniita noin (Happoradio: “Olette kauniita”) 5.7 Viimeinen laulu lauletaan kun kohta maahan lasketaan (Anna Puu: “Kohta vapaita”)
6
Passiivimuodot: Täydennä suomeksi. 6.1 Uutisissa (intervjuades)
kodittomien kissojen hoitokodin johtajaa.
6.2 Kaskuja (har berättats)
kautta aikain.
6.3 Mitä (får man)
kun kahdeksan (multipliceras)
kuudella?
6.4 Pakolaiset (hade räddats) 6.5 Viime vuosina (har man inte fått) 6.6 Kävi ilmi, että farkut (hade tillverkats)
uppoavasta aluksesta. kovinkaan runsaita marjasatoja. ns. hikipajassa Itä-Aasiassa.
6.7 Ennätystä (man hade inte lyckats) 6.8 Miljöötä (har inte skildrats)
(man har lämnat)
rikkomaan. kovinkaan tarkasti, paljon lukijan kuvitelmien varaan.
9
7
Kaikissa virkkeissä on puhekielisiä verbinmuotoja. Muuta ne yleiskielisiksi. 7.1 Me kerrattiin matikkaa. 7.2 Me ei oltu tavattu sitten aaton. 7.3 Se sanoi, että me tavataan illalla. 7.4 Ne oli niin syventyneitä toisiinsa, että ne ei huomannut mua.
7.5 Matkaa oltiin tehty vasta alle puolet, kun auto teki tenän. 7.6 Me ollaan suunniteltu matkaa jo kauan ja säästetty kaikki lahjarahat. 7.7 Kaverit meinasi livistää, ne ei halunnu joutua vaikeuksiin.
7.8 Miten ihmeessä me ei oltu huomattu siinä mitään outoa heti alkuun?
10
KONDITIONAALI eli ehtotapa Konditionaali kertoo, että tekemiselle on ehto. Sitä käytetään usein jos-lauseen yhteydessä. Käytät konditionaalia myös kun toivot, pyydät tai ehdotat. Konditionaalin tunnus on isi. Se esiintyy preesensissä ja perfektissä. Saisinko suolaa? Lupasin tiskata vaikka olisin mieluummin levännyt. Opiskelu olisi tehokkaampaa, jos keskittyisimme paremmin. Huom: jos en/et/ei… = ellen, ellet, ellei, ellemme, ellette, elleivät
8
Opiskelu olisi vaikeaa ellemme keskittyisi kunnolla.
Vastaa kysymyksiin vuorotellen parisi kanssa. Käytä konditionaalia. 8.1 Mihin paikkaan maailmassa haluaisit matkustaa? Miksi? Jos voisin, matkustaisin … koska … 8.2 Minkä taidon haluaisit itsellesi? Miksi? 8.3 Mikä eläin olisit, jos saisit valita? Miksi? 8.4 Kenet kuuluisan henkilön haluaisit tavata? Miksi?
9
Keksi lauseisiin jatko. 9.1 Jos voittaisin lotossa,
.
9.2 Olisitko onnellinen, jos
?
9.3 Jos opettajat olisivat näkymättömiä,
.
9.4 Jos sialle kasvaisi siivet,
.
9.5 Ellemme osaisi puhua,
.
9.6 Jos makeiset kiellettäisiin,
.
11
10
Tee käskystä kohteliaampi. Käytä konditionaalia. 10.1 Käy kaupassa! 10.2 Anna se tänne! 10.3 Vaihda jo puheenaihetta! 10.4 Vie roskat! 10.5 Olkaa hiljaa! 10.6 Älkää riidelkö!
Konditionaalin preesens he-vartalo + isi + persoonapääte kantaa : he kanta|vat + isi + mme vi skulle bära • vartalon e ja i katoavat lukea : he luke|vat raapia : he raapi|vat
kanta|isi|mme - emme kanta|isi
luk|isi|t - et luk|isi du skulle läsa raap|isi|tte - ette raap|isi ni skulle skrapa
• pitkä vokaali lyhenee kaivata : he kaipaa|vat kaipa|isi|n - en kaipa|isi jag skulle sakna • uo, yö ja ie menettävät 1. vokaalin juoda : he juo|vat jo|isi|mme - emme jo|isi vi skulle dricka • e päsäännölliset: olla olisi skulle vara/finnas/ha käydä kävisi skulle gå/besöka
Konditionaalin perfekti
12
olisi- + ut / yt / eet Jos sade olisi lakannut, olisimme lähteneet retkelle. Om regnet hade upphört, skulle vi ha farit på utfärd. Olisit nukkunut paremmin, ellet olisi juonut kahvia illalla. Du skulle ha sovit bättre, om du inte hade druckit kaffe på kvällen.
11
Täydennä konditionaalin preesensissä. isona lentäjäksi. Hän (skulle flyga)
Pikkuveljeni (skulle vilja)
maailman suurinta matkustajakonetta, Airbus 380:a, ja (skulle besöka)
monissa
mielenkiintoisissa maissa. Minä luultavasti (skulle arbeta) (Jag skulle söka in)
tarjoilijana. yliopistoon lukemaan eläinlääketiedettä,
mutta päättötodistukseni (skulle vara) sisään. (Jag skulle försöka)
niin heikko, etten (slippa) säästää rahaa (för att kunna)
ostaa osuuden hevosesta. Isoveljeni (skulle klättra)
maailman
korkeimmilla vuorilla. Hän (skulle inte vara rädd) söka sig)
mitään, vaan (skulle
yhä hankalampiin paikkoihin. Luultavasti hän (skulle råka ut för) ennen pitkää onnettomuuteen, joka (skulle tvinga)
hänet rauhoittumaan. Äiti tuskin (skulle lämna)
kotiaan ja (skulle fara)
isän kanssa purjehtimaan Välimerelle, joten he varmaan (skulle stanna) kotiin viljelemään maata. He (skulle odla) ja muitakin vihanneksia. (De skulle ha)
jonkin verran karjaakin, niin
ettei (de skulle behöva) Isoisä (skulle underhålla)
perunaa
ostaa kaikkia elintarvikkeita kaupasta. puimurin ja (reparera)
pikkuviat, niin että ne (skulle hålla)
traktorin
kauemmin käytössä. Vaikka (vi skulle leva)
kaikki tahoillamme omaa elämäämme, (vi skulle hålla) yhteyttä kotiin ja toisiimme. (Vi skulle inte glömma) päiviä ja (vi skulle skicka)
Mitä sinä (skulle göra)
toistemme juhlatuliaisia toisillemme.
, jos (skulle få)
valita?
13
12
Lue edellinen tehtävä menneessä ajassa eli konditionaalin perfektissä. Pikkuveljeni olisi halunnut isona lentäjäksi. …
13
Tee konditionaalin preesens annetussa persoonamuodossa. 13.1 nousta (me) 13.2 syödä (sinä) 13.3 ruveta (he) 13.4 karata (minä) 13.5 tyytyä (hän) 13.6 seikkailla (te)
14
Käytä edellisen tehtävän muotoja omissa lauseissasi.
15
Konditionaalin preesens vai indikatiivin imperfekti? Rengasta kaikki konditionaalit. tapaisimme, puhkaisi, vilkaisitte, kulkisitte, saattaisin, alkaisit, aukaisit, kirkaisin, kiertäisi, tunsimme, toivoisimme, jaksaisin, potkaisit, päästäisi
16
Täydennä konditionaalin perfektit. Jos alus (skulle ha landat) ha varit)
planeetalle, astronautit (skulle ensimmäiset ihmiset sen pinnalla. He (skulle ha forskat) planeetan elämää ja (sett)
ihmeellisiä asioita. Kivet (skulle ha mjuknat) kasvit (skulle ha vuxit)
14
monia , ja harvat
silmissä. Suojaamattomat nesteet
(skulle ha ändrats)
kiinteäksi massaksi. Vuorokausi
(skulle ha varat)
40 tuntia. Päivän helteinen lämpötila
(skulle ha gått ner)
pakkasen puolelle yöksi. Ehkä astronautit
(skulle ha stött på)
outoihin olioihin, jotka (skulle ha hälsat) heitä oudolla kielellä. (Hur skulle det ha gått för dem) Kunpa (vi skulle ha varit) heidän mukanaan! (Vi skulle ha haft)
niin hauskaa ja (vi skulle ha upplevt)
17
jännittävän seikkailun.
Paritehtävä: Keksi vastaus. Käytä konditionaalia. 17.1 Mitä jos virukset valtaisivat Maan? 17.2 Mitä jos kaikki tietokoneet tilttaisivat? 17.3 Mitä jos öljy loppuisi? 17.4 Mitä jos muovia ei olisi keksitty? 17.5 Mitä jos Columbus ei olisi löytänyt Amerikkaa? 17.6 Mitä jos King Kong olisi ollut olemassa?
18
Kirjoita lyhyt tarina otsikolla Jos olisin kuuluisa. Käytä konditionaalimuotoja.
15