9
KIELENPÄÄLLÄ
KIELITIETOINEN LINDKVIST MARTELIN
SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS
Schildts & Söderströms www.sets.fi Redaktör: Siv Fogelholm Omslag: Maria Appelberg Omslagsbild: Mika Heittola / Rodeo Inlagans grafiska formgivning och ombrytning: Heidi Hjerpe/Kustmedia Ab Oy © 2017 Tina Lindkvist, Kirsti Martelin och Schildts & Söderströms Kopieringsförbud Det här verket är en arbetsbok. Verket är skyddat av upphovsrättslagen (404/61). Det är förbjudet att fotokopiera, skanna eller på annat sätt digitalt kopiera och ändra det här verket eller delar av det. Kopiostos kopieringslicenser gäller inte arbets- och övningsböcker. Mer information lämnas av Kopiosto rf www.kopiosto.fi. Första upplagan 2017 ISBN 978-951-52- 4189-4
2
Hyvä yhdeksäsluokkalainen! Kielitietoinen 9 on Kielen päällä -sarjaan kuuluva kirja, joka keskittyy kielioppiin, kielenhuoltoon ja sanastoharjoituksiin. Perusaineistosta edetään vaativampiin tehtäviin, joissa painottuu hyvä kirjallinen ilmaisu. Suullisiakaan tehtäviä ei ole unohdettu. Ruotsinna mielellään tehtävälauseet esim. parin kanssa suullisesti vaikkei tehtävänannossa niin sanottaisikaan. Tavoitteenahan on toimiva kaksikielisyys emmekä halua unohtaa toista äidinkieltämme. Muista käyttää yleiskieltä niin suomen- kuin ruotsinkielisissä tehtävissä. Tässä kirjassa ei ole lainkaan sanastoa, joten käytä sanakirjaa tai netin sanastoja hyväksesi, kun kohtaat sanan, jota et tunne. Sanojen merkityksissä ja taivutuksissa saat apua Kielitoimiston sanakirjasta: www.kielitoimistonsanakirja.fi
Kirjan symbolit: Suullinen tehtävä, jonka voit tehdä parin kanssa tai pienryhmässä. Kirjallinen tehtävä, jonka kirjoitat vihkoosi tai mobiililaitteelle. Kirjassa käytetyt lyhenteet: ark. = arkikieltä y./yks. = yksikkö m./mon. = monikko pass. = passiivi po. = pitää olla pred. = predikaatti
inf. = infinitiivi germ. = germaaninen kieli sa. = saksa ru. = ruotsi en. = englanti ra. = ranska
3
KIELITIETOINEN
9
SISÄLTÖ
Suomen kielen ominaispiirteitä
I
Temporaalirakenne I: tehdessä, tehtäessä ...........................................68 Temporaalirakenne II: tehtyä............72 Referatiivirakenne eli kertova lauseenvastike: tekevän, tehtävän, tehneen, tehdyn..................................76 Referatiivirakenne I: tekevän, tehtävän..............................................78 Referatiivirakenne II: tehneen, tehdyn.................................................83 näkyä, näyttää, kuulua, tuntua........88
............5 Vokaalivaltaisuus..............................5 Diftongit ............................................7 Vokaalisointu ....................................7 Ääntämisen ja kirjoittamisen vastaavuus........................................8 Astevaihtelu......................................9 Synteettisyys ....................................9 Sanojen muodostamisen helppous ...........................................11 Kieliopillisen suvun puuttuminen....12 Sanapaino on vakio .........................13 Subjektittomuus...............................13 Sanajärjestys ....................................15 Omistamisen ilmaiseminen.............15 Lauseenvastikkeet ...........................16
II
III
Verbijohdokset................92
V
Sivistyssanat ....................110
VI
Uudissanastoa ...............114
Partisiipit...............................18 VA-PARTISIIPPI: ajava, menevä........19 NUT-partisiippi: ajanut, mennyt ........24 TAVA-partisiippi: ajettava, mentävä..............................................29 TU-partisiippi: ajettu, menty .............37 MA-PARTISIIPPI: ajama, menemä..............................................44 Kieltopartisiippi MATON: ajamaton, menemätön........................................55
Lauseenvastikkeet ....61 Finaalirakenne: tehdäkseen..............62 Modaalirakenne: tehden ..................65 Temporaalirakenne: tehdessä, tehtyä..................................................67
4
IV
A. Johdos ilmaisee äkillisyyttä tai hetkellisyyttä ....................................93 B. Johdos ilmaisee toistumista tai jatkuvuutta........................................95 C. Johdos ilmaisee muuttumista....97 D. Johdos ilmaisee aiheuttamista, aikaansaamista tai teettämistä.......99 E. Johdos kertoo, että jotakin tapahtuu itsestään tai teko kohdistuu tekijään itseensä.............106
Liitteet......................................117 Partisiippitaulukot ...........................117
I
SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEITÄ
Suomen ja saamen kielet kuuluvat uralilaisiin kieliin, kun taas ruotsin kieli kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin. Tästä syystä kansalliskielemme ovat hyvin erilaiset. Suomen erityispiirteillä on osin juurensa yhteisessä uralilaisessa kantakielessä, osa piirteistä on kehittynyt ajan saatossa kielten kasvaessa omaan suuntaansa. Kieltä muokkaavat myös vieraista kielistä saadut vaikutteet ja lainat.
Vokaalivaltaisuus Suomen kielessä on 8 vokaaliäännettä [a, e, i, o, u, y, ä, ö] ja 17 konsonanttiäännettä: [p, t, k, d, m, n, ŋ, s, š, h, l, r, v, j] sekä osin kotoistuneet [b, g, f]. Lisäksi aakkosissamme on kirjaimia, joita käytetään vain vierassanoissa: å, c, q, w, x, z, (ž). Konsonanttien suuremmasta lukumäärästä huolimatta vokaaleja käytetään suhteessa konsonantteihin runsaasti, noin 100 vokaalia 108 konsonanttia kohden, ruotsissa suhde on noin 100/161. Pitkät äänteet merkitään kahdella kirjaimella, mikä lisää vokaalien määrää käytetyssä kielessä (vrt. kaasuttaa – ru. gasa).
1
Suomen neljään yleisimpään äänteeseen kuuluu kaksi vokaalia ja kaksi konsonanttia. Arvaatko mitkä? Ja miksi juuri nämä?
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
2
Vokaalivaltaisia kieliä, kuten suomea ja italiaa kutsutaan melodisiksi. Tarina kertoo suomen kerran pärjänneen hyvin kielten kauneuskilpailussakin lauseella Aja hiljaa sillalla. Toisaalta joku voi luonnehtia kieltämme “konsonanteilla karusti kolisevaksi”. Keksi mahdollisimman kaunis lause suomeksi ja toisaalta mahdollisimman ruma lause. Mistä kauneus ja rumuus syntyvät, tietyistä äänteistä vai lauseen merkityksestä? Voitte luokan kanssa äänestää sarjojen voittajat.
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ 5
3
Valitse parin kanssa juoksevasta tekstistä vähintään sadan kirjaimen pituinen pätkä, toinen teistä suomenkielisestä, toinen ruotsinkielisestä, esimerkiksi uutisesta, ja laskekaa: a) Kuinka monta konsonanttia tekstissä on, b) kuinka monta vokaalia, c) mikä on yleisin konsonantti ja yleisin vokaali, d) montako kokonaista sanaa tekstiin mahtuu, e) mikä on sanojen keskipituus? Verratkaa tuloksianne.
Konsonanttien käyttöön omaperäisissä sanoissa liittyy lisäksi paljon rajoituksia: • h, j, v, ja d eivät voi esiintyä pitkinä eli “tuplana” • sanan alussa voi esiintyä vain yksi konsonantti • sanan lopussa voivat esiintyä vain n, t, l, r, s • sanan sisällä voi olla enintään kolmen konsonantin yhtymiä (eivätkä mitkä tahansa kolmen tai edes kahden konsonantin yhtymät ole mahdollisia)
4
Anna esimerkit konsonantteihin n, t, l, r, ja s päättyvistä omaperäisistä sanoista.
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
5
Anna esimerkkejä sanoista, jotka sisältävät kolmen konsonantin yhtymiä.
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
6
Anna esimerkkejä vierassanoista, jotka eivät noudata rajoituksia ja sisältävät suomelle vieraita konsonanttiyhtymiä.
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
7
Konsonantit d, b, g ja f ovat erityisen suosittuja slangissa. Keksi esimerkkejä.
____________________________________________________________________ 6
Diftongit Suomen kielessä on runsaasti diftongeja eli samaan tavuun kuuluvia eri vokaalien pareja: ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, uo, yö, ie, au, iu, eu, ou, äy, öy, iy, ey.Vokaalit ääntyvät yhdessä, eikä sanaa voi jakaa vokaalien välistä, vrt. tuis|ku, raju|ilma (yhdyssana). Sen sijaan ea/eä, io/iö, eo, ia/iä ja ua/yä eivät ole diftongeja, joten niiden välillä on tavuraja: vai|ke|a, vi|de|o, eh|ti|ä, saa|pu|a.
8
Mitkä diftongit sopivat täydentämään aukkoa? k __ __ rät päät __ __ ast __ __ s __ __ l __ __ nen
Vokaalisointu Vokaalit jaetaan takavokaaleihin a, o, u ja etuvokaaleihin y, ä, ö, (e, i). Supisuomalaisissa sanoissa nämä eivät esiinny samassa sanassa. Tästä syystä kielessämme on rinnakkaispäätteet kuten ssa/ssä, ko/kö, esim. satamassa, teetkö.Vokaalit e ja i ovat vokaalisoinnun suhteen neutraaleja ja voivat esiintyä kummankin ryhmän vokaalien kanssa, esim. rikos, ryyni. Mikäli sanassa on vain vokaaleja e ja/tai i, pääte on etuvokaalinen, esim. perheellä, tiimissä. Vokaalisoinnusta poikkeuksena ovat yhdyssanat ja lainasanat, esim. pääasia, napanöyhtä, syaani, ödeema.
9
Rengasta sanat, jotka ovat vokaalisoinnun vastaisia. amatööri reiätön
lukio olympialaiset
lyseo
krysanteemi
häipyä
ekonomisti
luonteva
lyyra
tällainen
7
Ääntämisen ja kirjoittamisen vastaavuus Suomen kirjoitusjärjestelmä on äänteidenmukainen eli kieltä kirjoitetaan kuten äännetään, ja myös äännetään kuten kirjoitetaan. Näkyvin poikkeus on äng-äänne (ŋ), jolla ei ole omaa kirjainta. Ääntäminen poikkeaa kirjoituksesta myös ns. rajakahdennuksessa, kun seuraavan sanan tai tavun alkukonsonantti “tuplaantuu” tietyissä tapauksissa, varsinkin • A-infintiivin jälkeen: En jaksa kantaa reppua [kantaar’reppua]. • yks. 2. pers. imperatiivin jälkeen: Kanna reppu! [kannar’reppu]. • kieltomuodoissa: En kanna reppua [kannar’reppua]. • 3. pers. omistusliite -nsa:n jälkeen: Hän heitti reppunsa nurkkaan [reppunsan’nurkkaan]. • -sti-adverbin jälkeen: Reppu oli tiiviisti kiinni [tiiviistik’kiinni]. • useiden e-loppuisten sanojen jälkeen: minne menet [minnem’menet], pakastekala [pakastek’kala], teillekin [teillekkin], tulepa [tuleppa], aavemainen [aavemmainen].
10
Anna esimerkit, joissa vokaalin ja konsonantin kestot eli pituudet muuttavat sanojen merkitykset.
____________________________________________________________________
11
Anna esimerkit sanoista, joissa n ääntyy [n]:nä, [ƞ]:nä, [ƞƞ]:nä ja [m]:nä.
____________________________________________________________________
12
Anna esimerkit sanoista, joissa on äänteet [š] ja [ž].
____________________________________________________________________
13
8
Millä eri tavoilla lause Anna lainaa voidaan ääntää, ja minkä merkityseron ääntämisen ero saa aikaan?
14
Lue kirjoitelmiasi tai muita tekstejä ääneen ja poimi esimerkkejä rajakahdennuksesta.
Astevaihtelu Kun sanoja taivutetaan, niiden sisältämät k, p, t muuntuvat tai katoavat: esim. luukku : luukusta, kertoa : kerrotaan, polku : poluilla (Ks. KT 7 Verbien astevaihtelu s. 186 ja Nominien astevaihtelu s. 189). Astevaihtelu, jossa geminaatta muuttuu yksinäiskonsonantiksi (kk : k, tt : t, pp : p) tai päinvastoin (k : kk jne.) on hyvin vahva ilmiö, joten uudetkin sanat joutuvat sen piiriin, esim. kontti : kontin, vipata : vippaan (ark.). Sen sijaan vaihtelu, jossa konsonantti katoaa tai muuttuu toiseksi, jää yleensä pois nimistä, nuorista lainoista ja slangista, esim. Sirpalle, autolla, tsäkällä
15
Rengasta sanat, joissa ei ole astevaihtelua. hapan
virkeä
hallita
napata
lampi haku
vaihto
moku (= alokas)
pipo
tasku
Synteettisyys Suomi on ns. synteettinen kieli, mikä tarkoittaa sitä, että merkitysosia liitetään sanavartaloon sen sijaan, että ne olisivat itsenäisinä sanoina. luoka/ssa/ni – i min klass, mopo/i/lla/nne/kaan – inte heller med era mopeder Tällaisia merkitysosia kutsutaan morfeemeiksi. Morfeemit sulautuvat usein toisiinsa tai sanavartaloon, jolloin niitä voi olla vaikea hahmottaa. Ne voivat olla vain yhden kirjaimen mittaisia, mutta niillä jokaisella on oma merkityksensä. mopo i lla nne kaan
vartalo monikon tunnus adessiivin pääte (millä?) omistusliite (kenen?) liitepartikkeli (inte heller)
pese verbivartalo ttä verbijohdos (= aiheuttaa jotakin, teettää) mä III infinitiivin tunnus ttä abessiivin pääte (toiminnan puuttuminen) = utan att låta tvätta
9
16.
17
Erota pystyviivoin sanan morfeemit eli merkitysosat ja pohdi niiden merkitystä. s
a
i
k
a
u
p
a
v
a
k
a
v
i
v
a
h
v
e
m
s
e
i
a
s
a
o
n n
a k
s
s
(2 morfeemia) ä
y
s
a
m k
i e
n
t
m
m
e
i
k
k l
s e
v
i
a
ä
(5) (4)
i t
n k
(6) o
(4)
Rengasta sanoista ne i:t, jotka ovat itsenäisiä morfeemeja eli tuovat lisämerkitystä sanaan eivätkä ainoastaan kuulu sanan vartaloon, ja pohdi niiden merkitystä: i
h
a
n
i
a
s
i
a
t
t
o
i
v
o
i
i
t
m
i
e
t
u
s
k
a
i
10
r
l
t
a
k
a
u
k
e
i
a
l i
n n
t s
m
a
i
i
e o
m
i j
e
s
i
n
n m a
m
i
l
l
a
a
n
Sanojen muodostamisen helppous Suomen kieleen voi helposti muodostaa uusia sanoja yhdistämällä tai johtamalla, esim. pilvi poutapilvi, pilvenhattara, pilvisyys, pilvetön, pilvistyä. (Ks. KT 7 substantiivijohdokset s. 40, adjektiivijohdokset s. 51, yhdyssanat s. 172.). Lainasanatkin on helppo mukauttaa suomen äänne- ja muotorakenteeseen tai korvata suomalaisella sanalla: wire > vaijeri, internet > netti, hardware > laitteisto (tietotekn.).
18.
Mainitse ainakin kolme yhdyssanaa, joiden yhtenä osana on käyttö.
____________________________________________________________________
19
Keksi lauseparit, joissa sanat kirjoitetaan toisaalta yhteen, toisaalta erilleen: a) märkä + puku, b) vino + katto. Malli: maksa + laatikko Tehtaalla pakataan tuore maksa laatikkoon. Ulkomaiset vieraani eivät ihastuneet maksalaatikkoon.
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
20
Muodosta yhdyssana annetun kaavan mukaan: a) subst + subst, b) adj + adj, c) num + subst, d) partikkeli + verbi.
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
21
Mainitse ainakin kolme -mainen/-mäinen-adjektiivia.
____________________________________________________________________ 11
22
Pohdi parin kanssa, minkä lisämerkityksen johdos antaa kantaverbille: a) huutaa > huudahtaa, b) ajaa > ajella : ajelee, c) kasata > kasautua.
23
Johda kantasanasta a) mies, b) viisas ja c) tehdä sekä substantiivi, adjektiivi että verbi.
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
24
Kumpi on johdos, kumpi kantasanan muoto? Rengasta kantasana. kirjastossa – kirjassa
käsillä – käsittää
apuun – apulainen
rahoitta – rahoittaa
Kieliopillisen suvun puuttuminen Suomessa ei ole kieliopillista sukua kuten ruotsin en ja ett tai saksan feminiini, maskuliini ja neutri: en skola/skolan, ett hus/huset, ein/der Junge poika, eine/die Welt maailma, ein/das Wort sana. On myös kieliä, joissa sanat erotellaan esim. sukuihin elollinen–eloton, järjellinen– järjenvastainen, inhimillinen–luonnollinen. Suomessa ei myöskään ole artikkeleita, vaan määräisen ja epämääräisen muodon ero ilmaistaan muulla tavoin: tarkentavalla sanalla, sijamuodon valinnalla tai sanajärjestystä muuttamalla: Jag ser en bil. Ser du bilen? = Näen auton. Näetkö sinä (kyseisen/sen) auton? De odlar tomater. Tomaterna är snart mogna. = He kasvattavat tomaatteja. Tomaatit ovat pian kypsät. Ett ljud hördes. Ljudet var gällt. = Kuului ääni. Ääni oli kimeä.
25
12
Maria Pettersson kysyy kolumnissaan (http://yle.fi/uutiset/3-9258558): “Jos haarukalla olisi suu ja se puhuisi kuin Disneyn piirretyissä, millainen sen ääni olisi? Millaisen äänen sinä, suomen puhuja, sille antaisit?” Pohdi parin kanssa, olisiko ‘haarukka’ maskuliini vai feminiini. Millä perusteilla? Millä tavalla suku vaikuttaisi sanan käyttöön, esim. päätteiden osalta, jos mitenkään?
Sanapaino on vakio Suomen sanojen pääpaino on poikkeuksetta ensimmäisellä tavulla: vrt. anonyymi – ru. anonym – en. anonymous. Pitkissä sanoissa on lisäksi heikompi paino kolmannella ja vielä joka toisella tavulla, tai yhdyssanan perusosan alussa: riit|tä|mät|tö|myyt|tä, kir|jal|li|suus|his|to|ri|a. Sanapaino ei ole koskaan viimeisellä tavulla, mitä puheessa joskus kuulee: mahdoton.
26
Mikä ääntäminen on suomen vastainen? [us|ko|mat|to|mil|le] [ta|van|o|mai|si|a]
27
[päin|vas|toin]
[kuu|ta|mo|yö]
Opettele ääntämään seuraava lause väärin ja testaa ymmärtävätkö koulun ulkopuoliset ystäväsi lausetta: las|ten|ko|din|ka|dul|la|me|ri|kom|me|reen
Subjektittomuus Usein subjekti eli tekijä sisältyy predikaattiin, esim. opiskelemme, jolloin pääte kertoo tekijän, mutta suomen kielen lauseessa ei tarvita välttämättä subjektia lainkaan, esim. sääilmauksissa: Pyryttää. Tuulee kovaa. Passiivilauseestakin puuttuu subjekti, vaikka toiminta on selvästi inhimillistä eikä itsestään tapahtuvaa: Huomenna jatketaan harjoituksia. Kuka/Mikä jatkaa? ei subjektia, mutta viittaa yhteen tai useampaan ihmiseen. S O O S vrt. He kaatavat puun. – Puu kaadetaan – Puu kaatuu. Kun yleistetään ja tarkoitetaan ketä tahansa, usein myös puhujaa itseään tai puhuteltavaa, käytetään ns. nollasubjektilausetta: Tänne paleltuu. Ei noin saa sanoa. Predikaatti on yksikön 3. persoonassa ja subjektin paikan predikaatin edessä ottaa yleensä jokin muu lauseenjäsen.
vrt. (S:) Minun pitäisi siivota. (advli:) Täällä pitäisi siivota.
Ruotsin ja englannin lauseet sen sijaan vaativat subjektin. Ellei varsinaista subjektia ole, käytetään muodollista subjektia det, it/there. vrt. Det räcker nu! – Jo riittää! There is no other way. – Ei ole muuta keinoa.
13
28
Rengasta subjektit. 28.1 Hänen käytöksensä vaikutti kummalliselta. 28.2 Nyrjäytin nilkkani pelatessani sählyä. 28.3 Huomiseksi on luvattu jäätävää tihkua. 28.4 Sitä ei voi kiistää. 28.5 Testin tulokset ovat salaiset. 28.6 Uusintakoe pidetään huomenna. 28.7 Tänään minua harmittaa. 28.8 On se ihme ja kumma.
29
Käännä. 29.1 Det snöade i natt. _____________________________________________________________ 29.2 Det gör ont i vristen. ___________________________________________________________ 29.3 Det var snällt av dig att fråga. ___________________________________________________ 29.4 Det byggs ett radhus i byn. _____________________________________________________ 29.5 Det var roligt att träffas. ________________________________________________________ 29.6 Det är jobbigt att plugga. _______________________________________________________ 29.7 Det märks att du är ovan. _______________________________________________________ 29.8 Det räcker nu!_________________________________________________________________ 29.9 Ongelmaan täytyy olla ratkaisu. __________________________________________________ 29.10 Kaksosista on helppo erehtyä. _________________________________________________ 29.11 Ei kannata nalkuttaa. _________________________________________________________
14
Sanajärjestys Suomen kielen sanajärjestys ei suinkaan ole “vapaa” kuten joskus kuulee sanottavan, mutta se on kuitenkin vapaampi kuin esimerkiksi englannin kielen sanajärjestys. Tämän mahdollistaa se, että sanan merkitys selviää usein päätteestä eikä sanan sijainnista lauseessa: Kultakutri syö puuron. / Puuron syö Kultakutri. vrt. Goldilocks eats the porridge. / eaten by Goldilocks.)
The porridge eats Goldilocks. (
The porridge is
Sanajärjestyksellä on kuitenkin väliä, sillä poikkeava sanajärjestys saa aikaan erilaisia vivahteita ja tulkintoja (Ks. KT 7 s. 156).
30
Pohdi parin kanssa, millä tavalla lauseet eroavat toisistaan. Jos mahdollista, suunnitelkaa dialogit, joihin kukin lause sopii. 30.1 Jukka korjaa mopoa. 30.2 Jukka mopoa korjaa. 30.3 Mopoa korjaa Jukka.
30.4 Mopoa Jukka korjaa. 30.5 Korjaa Jukka mopoa.
Omistamisen ilmaiseminen Suomen kielessä ei ole erillistä omistusverbiä (ru. ha, en. have, sa. haben, esp. habere) vaan omistamista ilmaistaan olla (to be) -verbillä. sa. Er hat keine Ahnung. – Hänellä ei ole aavistustakaan. Persoonapronominien omistusmuotojen (minun, sinun, hänen ... ) lisäksi tai niiden sijasta käytetään omistusliitettä: perheessäni, työllään.
31
Käännä. 31.1 har du?______________________________________________________________________ 31.2 vem har haft? _________________________________________________________________ 31.3 de har inte____________________________________________________________________ 31.4 vi har inte haft_________________________________________________________________ 31.5 hade du inte haft? _____________________________________________________________ 31.6 ni lär ha haft __________________________________________________________________
15
32
Muuta yleiskielelle. 32.1 sun kans _____________________________________________________________________ 32.2 niitten luo _____________________________________________________________________ 32.3 meijän vuoro __________________________________________________________________ 32.4 mun mielestä __________________________________________________________________ 32.5 sen puolesta __________________________________________________________________ 32.6 kun me oltiin tehty _____________________________________________________________
Lauseenvastikkeet Suomen kielessä on monia rakenteita, jotka sisällöltään vastaavat lauseita, mutta niistä puuttuu predikaatti, joten ne eivät ole muodoltaan itsenäisiä lauseita: P P Luulin, että hän oli tajunnut asian.
P partisiippi Luulin hänen tajunneen asian.
Partisiippeja käsitellään luvussa 2 ja lauseenvastikkeita luvussa 3.
33
Rengasta mahdolliset lauseenvastikkeet eli ne verbinmuodot, jotka korvaavat sivulauseen, ja pohdi, millaisia sivulauseita ne korvaavat. 33.1 Kerroin tietäväni vastauksen. 33.2 Tapasin eilen todella mukavan pojan. 33.3 Hän kertoi unohtaneensa avaimet. 33.4 Älä paljasta yhteistä salaisuuttamme hänelle. 33.5 Naapurit palasivat Kreikasta lomailemasta. 33.6 Juostessani kuuntelen usein musiikkia. 33.7 Nousin jakkaralle yltääkseni vaihtamaan lampun. 33.8 Kuunnellessaan tarinaa lapsi rauhoittui.
16
Kokoavat tehtävät
34
35
Kilpailkaa: Kuka listaa minuutissa eniten taivutusmuotoja verbistä nauraa? Entä nominista nauru?
Mitkä sanoista eivät voisi olla supisuomea? Miksi? könsään, ryyllis, puvvaavat, miklok, nagri, tura, turra, tuura, tuurra, turraa, tyyppa, lakkroinen, verboglyyttinen
____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________
36
Lue alla oleva ote Miikka Keräsen blogikirjoituksesta ja keskustele parin kanssa: A) Millaista suomen kieli on? Mikä on hyvää suomea? Onko meillä tarvetta säädellä suomen kieltä, laatia yhteiset normit ja suositukset, rajoittaa puhekielen käyttöä kirjoitetussa kielessä ja välttää suoria lainoja vieraista kielistä vai tulisiko antaa kaikkien kukkien kukkia? B) Onko suomi helppo vai vaikea kieli? Onko kyse mielipide-eroista ja kulttuurieroista vai onko jommallekummalle näkemykselle olemassa faktaperusteluita? Hakekaa mielipiteitä ja tietoa netistäkin ja kirjatkaa kaikki perustellut näkemykset. Verratkaa toisen parin näkemykseen ja argumentteihin. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) tekee hyvää työtä myös suomen kielen edestä, mutta mielestäni suomea on varjeltava tehokkaammin. Ei suinkaan pelkästään siksi, että kielemme on kaunis, vaan myös siksi, että kieli on kulttuurin perusta. Suomen tulisi ottaa enemmän mallia Islannista tai Ranskasta, jossa omaa äidinkieltä suojellaan tarkoin. Islannissa lainasanoille pyritään kehittämään omat vastineet, Ranskassa mainonnassa ei saa olla vieraita kieliä kuin tietty prosentti, lopun on oltava ranskaa. En tarkoita, että meidän tulisi vajota tiukkaan purismiin tai etnosentrisyyteen, mutta suomen huoltoa ja kehitystä on vahvistettava. http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104628-suojellaan-suomea
17