Loistava juttu!
VERBI
b
Sisällys Luku
Sivu Aihepiiri
1. JAKSO
Kieli
Viestintä
K= edellisen kirjan kertaus
6–7
1. Loppukesän tunnelmissa kesäloma kesän tapahtumista kertominen 8–9 Onneli ja minä K pitkä vokaali 10–11 2. Ainon perhe perhe, perheestä ja perheenjäsenten 12–13 harrastukset harrastuksista kertominen Asuuko täällä Risto Räppääjä? K kaksoiskonsonantti 14–15 3. Oma pieni piha koti keskustelu puutarhan 16–17 kunnostamisesta Koiramäen talossa äng-äänne 18–19 lyhyt ja pitkä 4. Vaateostoksilla vaatteet vaateostosten kuvaileminen 20–21 Me ostamme säästöporsaan 22–23
substantiivi
yleisnimi ja erisnimi 5. Eläinlääkärille puhelin, ajan varaaminen puhelimitse 24–25
ajan varaaminen
Maahan! 26–27
K vastakohta
28–29 TAITOIKKUNA vaatteet 2. JAKSO 30–31 6. Koko koulun syysretki 32–33 Syksyllä
luonto, retkeily
luontoretken kuvaileminen
34–35
7. Lounastauko ruokailutottu- keskustelu koulun yhteisestä 36–37 mukset ruokailuhetkestä Mistä ravinto tulee? 38–39
adjektiivin
vertailumuodot 8. Pöytätennistä sadepäivänä vapaa-aika perheen yhteisestä 40–41 harrastuksesta kertominen Mikä harrastus minulle sopisi? 42–43
K substantiivin taivutus
44–45 TAITOIKKUNA terveellinen ruoka 3. JAKSO 46–47 48–49 9. Pohjoismaat tutuksi Pohjoismaat keskustelu Pohjoismaista 50–51 H.C. Andersen substantiivin omistusmuodot 52–53 10. Koko perheen satunäytelmä teatteri satunäytelmästä kertominen 54–55 Kuusi
K synonyymi
56–57 11. Ystäväluokka vierailulla ystäväluokka ystäväluokan vierailusta kertominen 58–59 Hyvästi nuudelit verbi lauseessa
TAITOIKKUNA
4
60–61
Pohjoismaat
Luku
Sivu Aihepiiri
Kieli
Viestintä
4. JAKSO 62–63 12. Luokan kalenteri vuodenajat, keskustelu kalenterin 64–65 kuukaudet suunnittelusta Vuosi verbin aikamuodot 66–67 preesens ja imperfekti 13. Rakas päiväkirjani 68–69
viikonpäivät, päiväkirja
päiväkirjasta kertominen
Naurava aave 70–71 14. Noidan ja kissan vuorokausi 72–73
piirretyn elokuvan
piirretystä elokuvasta
tekeminen, kertominen vuorokaudenajat Möbiuksen maa persoonapronominit 74–75 15. Internetissä internet, hyvän nettikäyttäytymisen 76–77 käyttäytyminen kuvaileminen Internet pähkinänkuoressa 78–79
yhdyslause ja konjunktio
80–81 vuosi TAITOIKKUNA 5. JAKSO 82–83 16. Bloggaillaan sähköinen viestintä yhteisen blogin 84–85 kirjoittaminen Leivotaan pomminvarma 86–87 peiteoperaatio
yhdyssana ja yhdysmerkki
17. Perheen melontaretki retkeily, turvallisen melontaretken 88–89 turvallisesti vesillä kuvaileminen Nukutaan ulkona luonnossa 90–91
TAITOIKKUNA 92–93 jokamiehenoikeudet 6. JAKSO 94–95 18. Laivalla Tukholmaan matkustaminen matkustamisesta kertominen 96–97 Pukki laivalla numeraalit, perusluku ja 98–99 järjestysluku 19. Uusi lounaspaikka palvelut keskustelu lounaspaikan 100–101 ruokatarjonnasta Kiljuset merihädässä 102–103 20. Lukuvuoden tapahtumat lukuvuosi keskustelu lukuvuoden 104–105 tapahtumista Kesällä
106–107
108–109 TAITOIKKUNA matkustaminen 110–112 aakkosellinen sanasto suomi-ruotsi
kirjallisuusluettelo
kansilehden sisäpuoli
5
30
2 Luvut 6–8 Tavoitteet Kieli-ikkuna Tunnistetaan ja tuotetaan adjektiiveja. Tunnistetaan ja tuotetaan adjektiivin vertailumuotoja. Vahvistetaan substantiivin taivutusta.
Muut tavoitteet Kuvaillaan koulun luontoretkeä. Keskustellaan koulun yhteisestä ruokailuhetkestä. Kerrotaan perheen yhteisestä harrastuksesta. Suunnitellaan terveellinen lounasateria. Opitaan vanhoja sananlaskuja. Luetaan lastenkirjallisuutta.
31
6 Koko koulun syysretki Syysloman jälkeen Suvikylän alakoululaiset tekivät retken Suvijärven metsämaisemiin. Suvijärvi on kaunis luonnonalue, jolla asustaa monta uhanalaista eläinlajia. Opettajat ja oppilaat lähtivät retkelle bussilla.
Retkellä kaikki patikoivat jonossa peräti kolme kilometriä, mutta onneksi polku oli helppokulkuinen. Reitin varrella opettajat ja oppilaat tutustuivat luontoon ja pysähtyivät välillä ihailemaan alueen kaunista järveä. Retken aikana oppilaat saivat tehdä erilaisia luontotehtäviä. Neljäsluokkalaiset saivat käyttää taulutietokonetta ja älypuhelinta, joilla he kuvasivat marjoja ja sieniä. Tehtävänä oli myös kuvata jänis ja kyykäärme. Seuraavalla ympäristöopin tunnilla he täydensivät kuvia vielä muistiinpanoilla. Sen jälkeen he esittelivät tehtävänsä muille. Syysretkelle ei tarvinnut hankkia kalliita varusteita. Reppu ja juomapullo, tukevat kengät sekä tuulenpitävät vaatteet riittivät. Retken kohokohta oli nuotion äärellä istuminen ja eväitten syöminen. He söivät eväitä, jotka he saivat koulun keittiöstä. Koulun eväspussi sisälsi myös makkaran, jonka sai paistaa nuotiolla. Nuotio oli sytytetty valmiille tulentekopaikalle, joka oli tarkoitettu retkeilijöille. Retkelle sai ottaa omiakin eväitä, mutta ei makeisia tai perunalastuja. Retkialueella ei ollut yleisiä roska-astioita. Jokainen huolehti siitä, että alueelle ei jäänyt roskia.
32
metsämaisema
skogslandskap
kyykäärme
huggorm
luonnonalue
naturområde
muistiinpano
anteckning
uhanalainen
utrotningshotad
varusteet
utrustning
eläinlaji
djurart
vindtäta kläder
helppokulkuinen
lättframkomlig
tuulenpitävät vaatteet
taulutietokone, tabletti
pekplatta
älypuhelin
smarttelefon
kohokohta
höjdpunkt
Lue teksti Koko koulun syysretki ja vastaa kysymyksiin.
Etsi kuvasta: Minkä ohjeen löydät kuvasta?
1. Minkälainen alue Suvijärvi on? 2. Kuinka pitkä yhteinen patikkaretki oli? 3. Mihin neljäsluokkalaiset käyttivät
Keskustele kuvasta: Oletko ollut samanlaisessa tilanteessa? Kerro.
taulutietokonetta ja älypuhelinta?
4. Mitä tekstissä mainitaan retkeilijän varusteista? 5. Saiko retkelle ottaa pussillisen irtokaramelleja?
Kirjoita kuvasta: Minkä otsikon antaisit kuvalle?
Mikä voisi olla vastaus?
33
Syksyllä Syksyä runoilijan talossa Talo on kuin kärpässieni, runoilija kirjoittaa. Valo tuikkii ikkunoista, öinen tuuli puhaltaa. Kulkukoira talon ohi jolkottelee kaupunkiin. Kahvin tuoksu keittiöstä leijuu koiran sieraimiin.
Syyskysymyksiä Luuletko että pilvet
Tuuli poimii lehdet puista,
tahtovat sataa aina? Luuletko että tuulen
sade tanssii katolla.
sopii tuulla sunnuntaina?
Kaksi kissaa voimistelee
Luuletko että lätäköihin
karvalankamatolla.
sattuu kun niihin astuu? Luuletko että talosta
Siili kaivaa lehtikasaan pienen talvipesän. Runoilija siirtyy syksyyn.
34
on hauskaa kun katto kastuu? Luuletko että madolla on kylmä märällä kalliolla? Luuletko että koivusta
Hän on kirjoittanut kesän.
on noloa alasti olla?
Kuutanssi Jukka Itkonen
Enkeli ja poliisi Tuula Korolainen
1. Valitse kuva, josta pidät eniten ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset. a. Mitä valitsemassasi kuvassa tapahtuu?
b. Minkälainen tunnelma kuvassa on?
c. Pidätkö kuvasta? Miksi?
2. Keksi kuvista lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa. 3. Selitä alleviivattu kohta toisella tavalla. a. Kulkukoira talon ohi jolkottelee kaupunkiin.
b. Ja kenelläpä, kellä on vastaansanomista?
Tunteellinen siili Oi, sanoi siili, olen tunteellinen siili, olen hyvä, kiltti, hellä. Ja kenelläpä, kellä on vastaansanomista?
c. Piikkikuoren alla siilin hellyys piili.
4. Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
Se vain on surullista, että piikkikuoren alla siilin hellyys piili. Oi, sanoi siili, olen surullinen siili, niin yksinäinen jotta! Ja se on aivan totta: Se yksinänsä eli ja piikein piikitteli, ja piikkikuoren alla sitten itkeskeli
Pilkka sattuu omaan nilkkaan.
Tapahtui Tiitiäisen maassa Kirsi Kunnas Kuvat: Christel Rönns
35
7 Lounastauko Alakoulun oppilailla on lounastauko. Ruokasalista kuuluu vilkas puheensorina. Ainon luokka istuu suuren ja pyöreän pöydän ääressä. He syövät monipuolista koululounasta ja keskustelevat ruokailutottumuksista ja hyvistä pöytätavoista. Tänään koulussa tarjoillaan kalkkunakiusausta ja porkkana-persikkasalaattia.
Opettaja: Onko koulun lounastauko teidän mielestänne tarpeellinen? Laura:
Kyllä se on tarpeellinen tauko. Kouluruoasta saa lisää voimia,
niin että jaksaa keskittyä oppitunneilla.
Aino:
On se tarpeellinen. Erityisen mukavaa on syödä yhdessä ja keskustella
mukavista asioista.
Opettaja: Mitä sanotte koulun oppilaiden ja opettajien pöytätavoista? Roope:
No, aika hyvät pöytätavat meillä kyllä on. Ehkä joskus pitäisi miettiä sitä,
että jokainen ottaisi ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä.
Sini:
Aika moni puhuu ruoka suussa. Se ei kuulu hyviin pöytätapoihin.
Opettaja: Ei niin. Entä käyttävätkö oppilaat aterimia oikein? Laura:
Tarkoitatko veistä ja haarukkaa?
Opettaja: Juuri niitä tarkoitan.
36
puheensorina
sorl
aterimet
bestick
koululounas
skollunch
kiittää ruoasta
tacka för maten
ruokailutottumukset matvanor
tiskattavat astiat disk
pöytätavat
bordsskick
tarjoiluvaunu
sen verran
så mycket
serveringsvagn
Lue teksti Lounastauko ja vastaa kysymyksiin. 1. Minkälainen tunnelma ruokasalissa sinun mielestäsi on?
2. Mitä mieltä Aino on koulun lounastauosta? 3. Onko Roope täysin tyytyväinen koulun oppilaiden ja opettajien pöytätapoihin? Perustele vastauksesi.
Laura:
Etsi kuvasta: Katso seinällä olevia kuvia. Millä oppitunnilla kuvat on piirretty? Miksi? Keksi ja kirjoita.
Keskustele kuvasta: Minkälainen tunnelma kuvassa on?
Kirjoita kuvasta: Minkä tarinan kuva kertoo?
Joskus joku laittaa ruokaa suuhun veitsellä, vaikka sillä pitäisi vain leikata. Vain haarukalla tai lusikalla saa laittaa ruokaa suuhun.
Opettaja: Kiitos kaikille hienosta keskustelusta! Lounastauko päättyy ja neljäsluokkalaiset kiittävät hyvästä ruoasta ja seurasta. Sen jälkeen he vievät tiskattavat astiat tarjoiluvaunuun.
37
Mistä ravinto tulee?
Pelkkä syömisen tekniikan hallitseminen ei vielä riitä, vaan on myös hyvä tietää mitä voi syödä. Terveydellisistä syistä on hyvä suosia ruokavaliossa vaikkapa vihanneksia ja hedelmiä ja pyrkiä välttämään esimerkiksi kivien ja huonekalujen syömistä. Ravintoa voidaan tuottaa monella eri tavalla: viljelemällä, kasvattamalla eläimiä, keräilemällä, kalastamalla tai metsästämällä.
viljely
keräily
munien tuotanto
38
metsästys
Tutki kuvasarjaa ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset.
2. Keksi kuvista lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
a. Mitä kuvasarja opettaa?
3. Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
b. Mihin katseesi kiinnittyy ensimmäiseksi? Miksi?
c. Mitä kuvasarjan elintarvikkeita käytät usein?
lihan tuotanto
maidon tuotanto
Moni on kakku päältä kaunis.
Tatu ja Patu, syömään! Aino Havukainen ja Sami Toivonen
hunajan tuotanto
kalastus
Kirjoita lauseet a.–c. vihkoon. Alleviivaa adjektiivit. Muuta lauseiden adjektiivit superlatiivimuotoon. ADJEKTIIVIN VERTAILUMUODOT Adjektiivien avulla voit vertailla. perusmuoto
Ainon reppu on pieni.
komparatiivi
Väinön reppu on vielä pienempi.
superlatiivi
Samin reppu on kaikkein pienin.
a. Ainon luokka istuu suuren pöydän ääressä. b. Lauralla on monipuolinen koululounas. c. Oskarilla on terveellinen ruokaannos.
39
8
Pöytätennistä sadepäivänä Ulkona on sateinen ja myrskyinen sää. Kenenkään ei tee mieli lähteä sellaiseen koiranilmaan. Pomo-koiran pitää kuitenkin päästä ulos, joten Aino ulkoiluttaa sitä. Sen jälkeen koko perhe pelaa pöytätennistä. Harjut innostuivat pöytätenniksestä, kun he saivat kokeilla pelaamista naapurissa. Pian sen jälkeen he ostivat oman pöytätennispöydän. Siitä lähtien pöytätennis on ollut perheen yhteinen harrastus. Harjut ovat sisustaneet oleskeluhuoneen siten, että siellä voi pelata pöytätennistä. Tilaa pitää olla paljon. Samilla on oleskeluhuoneessa oma leikkinurkkaus. Tällä tavalla koko perhe voi osallistua pelaamiseen. Aino, Kimmo, Veera ja Väinö pelaavat usein pöytätennistä yhtä aikaa. Nelinpelissä on kaksi pelaajaa pöydän kummallakin puolella. Saman parin pelaajat lyövät palloa vuorotellen. Harjut aloittavat harjoittelun aina muutamalla peruslyönnillä. Niiden avulla he oppivat hallitsemaan palloa. Maila on pöytätenniksenpelaajan tärkein väline. Sen pitää sopia hyvin käteen. Mitä enemmän pelaa, sitä paremmin pallo pysyy pöydällä.
40
pöytätennis
bordtennis
nelinpeli
dubbel, parspel
myrskyinen
stormig
kummallakin puolella
på båda sidor
koiranilma
hundväder
sisustaa
inreda
mitä enemmän – sitä paremmin
ju mer – desto bättre
leikkinurkkaus
lekhörna
Lue teksti Pöytätennistä sadepäivänä ja vastaa kysymyksiin.
Etsi kuvasta:
Kirjoita kuvasta:
Keksi kuvasta sana, joka alkaa kirjaimella
1. Miten Harjun perheen kiinnostus
1. h
Keksi ja kirjoita, mitä kuvan henkilöt tekevät pelaamisen jälkeen.
pöytätennikseen alkoi?
2. Miksi pöytätenniksen pelaaminen on mahdollista perheen kotona?
3. Millä tavalla palloa oppii hallitsemaan?
2. k 3. p
Keskustele kuvasta: Mitä kuvassa tapahtuu?
41
Mikä harrastus minulle sopisi? Askartelu Askartelu on harrastus, joka sopii kenelle tahansa. Harrastuksen aloittamiseen ei tarvita juuri muuta kuin sakset ja liimaputkilo. Askartelua voi harrastaa ympäri vuoden kotona tai kerhoissa. Harrastus ei välttämättä edes maksa mitään: materiaaleja voi uusiokäyttää tai vaikkapa kerätä luonnosta. Kärsimättömälle askartelu ei välttämättä sovi, mutta pitkäpinnaisen taidot kehittyvät ja askartelemalla voi tehdä käyttöesineitäkin.
42
1. Lue teksti Mikä harrastus minulle sopisi? ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset. a. Mitkä ovat askartelun hyvät puolet?
b. Kenelle askartelu ei ehkä sovi? c. Miksi uimiseen ei kyllästy helposti?
2. Tutki kuvia ja vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset. a. Pidätkö kuvista? Miksi? b. Mitä tuttua kuvissa on? Mitä vierasta?
c. Mitä materiaaleja ja aineita löydät kuvista?
3. Keksi kuvasta lisää kysymyksiä ja vastauksia parin kanssa.
Uinti
4. Selitä alleviivattu kohta toisella tavalla.
Uinnin harrastamisen voi aloittaa minkä ikäisenä
a. Materiaaleja voi uusiokäyttää.
ja mihin aikaan vuodesta tahansa. Eritasoisista
b. Pitkäpinnaisen taidot kehittyvät
ryhmistä löytää varmasti itselleen sopivan. Aloittamiseen ei tarvita muuta kuin uimapuku. Jos harrastuksesta oikein innostuu, voi uinnissa
askartelemalla.
c. Harrastuksen voi ulottaa luonnonvesiin.
kilpaillakin. Uimaan pääsee useamman kerran viikossa, jos siltä tuntuu. Kesällä harrastuksen voi ulottaa luonnonvesiin. Uimiseen ei kyllästy helposti, koska opeteltavia uimaliikkeitä on useita. Eikä tässä harrastuksessa pääse hiki
5. Etsi tekstistä sanoja, joita et heti ymmärtänyt. Kirjoita sanoista lista. Käännä sanat ruotsiksi.
yllättämään!
Koululainen 9/2014 Hilppa Alanko, Henna Laitinen & Heidi Moisio/Otavamedia Kuvat: Marjo Tynkkynen/Otavamedia, iStockphoto
43
Kuvat: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
PIIRRÄ
1. Piirtäkää kuva terveellisestä koulun lounasateriasta. Käyttäkää tehtävään aukemalla olevia kuvia. Esitelkää luokassa ja perustelkaa ateriavalintaanne. 2. Piirtäkää kuva suosikkijälkiruoastanne. Esitelkää kuva luokassa ja kertokaa, miksi kuvan jälkiruoka on suosikkinne.
44
TAITOIKKUNA TERVEELLINEN RUOKA
TARINA PUU
Tehkää tarinapuu, jossa otsikko on Ruoka on terveellistä. Apua tarinapuuhun saatte seuraavista kysymyksistä:
POHDI
Minkälainen ruoka on teidän mielestänne terveellistä? Miten ruokaa voi valmistaa? Mainitkaa monta eri tapaa. Esitelkää tehtävänne tarinapuun avulla luokalle.
1. Miksi on tärkeää syödä monipuolisesti? 2. Minkälainen on terveellinen välipala? Miksi? 3. Minkälaisen aamupalan söit tänä aamuna? Pohdi valintaasi.
MUITA TEHTÄVIÄ
HAASTATTELE
Haastatelkaa vanhempianne tai isovanhempianne. Kysykää heiltä: 1. Minkälaista ruokaa te söitte koulussa? 2. Mistä kouluruoasta te piditte eniten? 3. Tarjottiinko koulussa jälkiruokia? 4. Tarjottiinko koulussa välipaloja? Kertokaa haastatteluista ensin ryhmissä ja sen jälkeen koko luokalle.
1. Suunnitelkaa terveellisiä välipaloja. Kirjoittakaa yhden välipalan ohje. Kertokaa ja keskustelkaa ideoistanne luokassa. 2. Suunnitelkaa unelmien kouluruokalista. 3. Suunnitelkaa monipuolinen kouluruokalista.
45
46