Matkaopas synnytykseen – lukunäyte by Schildts & Söderströms

ja sieltä takaisin

KUSTANTAMO S & S HELSINKI

Kiitos Alfred Kordelinin säätiölle apurahasta. © Laura Kosonen 2018 Kustantamo S&S Kansi Jussi Kaakinen Taitto Jukka Iivarinen, Vitale Ay ISBN 978-951-52-4430-7 Painopaikka Livonia Print, Latvia 2018

Sisällys Lukijalle......................................................................... 7

ENNEN MATKAA....................................................................................11 Valmiina reissuun!....................................................... 13 Synnytyssuunnitelma on matkaajan tiekartta.............. 16 Millainen matkaaja olen?............................................. 23 Keho valmistautuu synnytysmatkaan.......................... 31 Mieli valmistautuu synnytysmatkaan.......................... 38 Kuinka suhtautua kipuun?........................................... 44 Keinoja kivunhallintaan............................................... 50 Rentoutuminen............................................................ 62 Hallinta ja heittäytyminen........................................... 68 Sairaalaympäristö......................................................... 73 Seuralaiset synnytyksessä............................................. 78

MATKALLA.......................................................................................... 85 Synnytysmatkan abc: mitä synnytyksessä tapahtuu?...................................... 87 Lähtökuopissa: synnytyksen käynnistyminen............. 93 Lähtökuopissa, versio 2: synnytyksen käynnistäminen............................................................ 97

Synnyttäjä kotona...................................................... 102 Synnyttäjä sairaalassa................................................. 107 Kun matkasuunnitelmat muuttuvat: synnytyksen erityistilanteita........................................................... 113

MATKAN JÄLKEEN..............................................................................121 Paluumatkalla: reissusta toivutaan omassa tahdissa.... 123 Oma matkakertomus: synnytyskokemusta ei kannata sivuuttaa....................................................... 128 Synnytyskeskustelu auttaa jäsentämään matkan vaiheita....................................................................... 137 Keho synnytysmatkan jälkeen................................... 142 Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen............................ 153 Mieli synnytysmatkan jälkeen................................... 157 Lopuksi: Matkamuistot säilyvät mielessä.................. 167

Lukijalle Tervetuloa elämäsi reissulle! Edessäsi on unohtumaton matka, josta jää elämänmittaiset muistot. Synnytys on voimakas ja mieleenpainuva kokemus naisen elämässä. Synnytysmatkaan on yhtä monta suhtautumistapaa kuin on reissuun lähtijöitä, ja synnytyksiä yhtä monta erilaista kuin on synnyttäjiä. Yhteistä on kuitenkin se, että synnyttäminen koettelee ja koskettaa jokaista, joka matkalle lähtee. Tämä kirja on monipuolinen matkaopas, synnyttämisen Trip Advisor, jonka vinkkien avulla voit suunnitella itsesi näköistä synnytysmatkaa ja synnytyksen jälkeen käsitellä kokemaasi. Kirja tarjoaa tutkittua tietoa, käytännössä toimiviksi todettuja vinkkejä sekä henkilökohtaisia kokemuksia kaikesta siitä, mitä synnyttäminen pitää sisällään. Kirjasta saat myös ajantasaista tietoa suomalaisesta synnytyskulttuurista ja synnytyksen hoitokäytännöistä suomalaisissa sairaaloissa. Matkaopas jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on matkaan valmistautumista ja sen suunnittelua. Saat oman ajattelusi tueksi tietoa ja ideoita siitä, miksi ja miten synnytykseen kannattaa valmistautua. Raskaus aikana keho ja mieli suuntautuvat automaattisesti kohti synnytystä, mutta paljon voi tehdä myös tietoisesti. 7

Kirjan ensimmäisessä osiossa käydään läpi asioita, joita jokaisen naisen olisi hyvä pohtia valmistautuessaan synnytysmatkalleen. Kirjan toisessa osassa reissuun lähtö on käsillä. Siinä kerrotaan, mitä synnytyksessä ylipäätään tapahtuu. Opas kulkee mukanasi kotona ja sairaalassa ensimmäisestä supistuksesta siihen hetkeen, kun lapsi syntyy. Synnytysreissu voi olla yllätyksiä täynnä, eikä kaikki mene aina etukäteissuunnitelmien mukaan. Sen vuoksi kirjassa käydään läpi myös synnytyksen erityistilanteita. Kirjan kolmas osa johdattaa sinut takaisin synnytysmatkalta. Synnytyksen vaikutukset tuntuvat kehossa ja mielessä pitkään. Synnytyskokemuksella on tutkitusti kauaskantoisia vaikutuksia naisen elämään ja hyvinvointiin. Sen vuoksi on tärkeää pohtia jälkikäteen, millaisia ajatuksia synnytysreissu herätti. Keho toipuu synnytyksestä vähitellen. Myös henkilökohtainen kokemus asettuu mielessä pikkuhiljaa osaksi omaa elämäntarinaa. Synnytys on käännekohta, joka muuttaa koko elämän uuteen asentoon, kun perheeseen tulee uusi ihminen. Tässä kirjassa on monta kertojaa. Vinkkejä synnytysmatkaasi varten antavat kokeneet matkaoppaat eli kätilöt. Lisäksi omia kokemuksiaan jakavat kymmenet synnyttäjät, joista jokainen on kokenut synnytyksen omalla ainutlaatuisella tavallaan. Kätilöiden ja synnyttäjien vinkit löytyvät helposti selailtavina sitaatteina kunkin luvun lopusta. Ehkä mieltäsi askarruttaa kysymys, jota et ole vielä uskaltanut kysyä keneltäkään. Vastaus saattaa löytyä kirjan Kehtaisinko kysyä -laatikoista, joissa vastataan 8

synnyttäjiä usein mietityttäviin, mahdollisesti häveliäisiinkin kysymyksiin. Kirjaa varten vinkkejään synnyttäjille ovat antaneet kätilöt Hanna-Mari Aflatuni, Meri Haahtela, Anni Iho, Sara Kinnunen, Marina Kosomaa, Anu Lampinen, Helena Liuski, Mari Pesonen, Pirjo Piirainen, Johanna Sarlio-Nieminen ja Reeta Vähämäki. Synnyttäjien kokemukset on kerätty viime vuosina synnyttäneiltä suomalaisäideiltä. Lämmin kiitos kaikille kirjan tekemiseen osallistuneille! Toivon, että sinulle on omalla matkallasi hyötyä ja iloa tästä oppaasta. Ikimuistoista synnytysmatkaa! Laura Kosonen

ENNEN MATKAA

Valmiina reissuun! Onneksi olkoon! Sinua odottaa seikkailu kohti uutta elämänvaihetta. Synnytys on voimallinen kokemus, joka koettelee kehoa ja mieltä ja myllertää maailman uuteen järjestykseen. Synnytys on aina luonteeltaan seikkailu. Sen kulkua ei voi etukäteen tietää. On mahdotonta laatia käsikirjoitusta tai päättää, miten synnytys menee. Siitä huolimatta synnytykseen kannattaa valmistautua. Ottamalla synnyttämisen haltuun jo ennen tositoimia pysyt paremmin itse pääroolissa yhdessä elämäsi käänne kohdista. Suomessa on maailman turvallisinta synnyttää. Monet synnyttäjät luottavat ammattilaisiin ja lääketieteeseen niin lujasti, etteivät välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka paljon omaan synnytyskokemukseen voi itse vaikuttaa. Synnytys on niin tärkeä henkilökohtainen kokemus, ettei sitä kannata luovuttaa kokonaan toisten ohjailtavaksi. Vaikka synnytykseen kuluu vain yksi tai korkeintaan muutama päivä elämästä, säilyy tunnemuisto siitä läpi vuosien. Valmistautuminen auttaa kohtaamaan odotukset, tuntemukset ja kokemukset – menipä synnytys loppujen lopuksi miten tahansa. 13

Synnyttäminen on luonnollinen tapahtuma naisen elämässä, mutta aina jännittävä tilanne. Siihen voi suhtautua monella tavalla: jollekulle synnytys on välttämätön paha matkalla äidiksi, jollekin toiselle elämysmatka kehon ja mielen äärirajoille. Synnytys on fysiologinen tapahtuma, psyyken hurja mylly ja sosiaalinen murrosvaihe, jossa syntyy lapsen lisäksi myös vanhemmat ja uudenlainen perhe. Suhtautumistapoja synnyttämiseen on yhtä monta kuin on naisiakin. Valmistautua voi monin tavoin, ja tärkeintä on, että löytää itselle sopivat keinot. Otatko uusia asioita haltuun faktatiedon kautta? Onko sinulle luontaista kuunnella omaa kehoa ja huolehtia sen hyvinvoinnista? Tai lähestytkö jännittäviä tilanteita käymällä etukäteen läpi tunteitasi läheisten kanssa? Tiivistetysti sanottuna synnytykseen valmistautuminen on yhdistelmä tietoa, tunteita ja taitoja. On hyvä ottaa haltuun tietoa siitä, mitä kehossa ja mielessä tapahtuu synnytyksen aikana. Miten keho toimii raskausaikana ja synnytyksessä? Mitkä ovat synnytyksen vaiheet ja miten normaali synnytys yleensä etenee? Millaisia poikkeustilanteita synnytykseen voi liittyä? Miten synnytyksiä hoidetaan suomalaisissa sairaaloissa? Tietämys synnytyksen hoitokäytännöistä ja sairaalan rutiineista eri tilanteissa auttaa valmistautumaan konkreettisiin tapahtumiin. Lähes jokaisessa naisessa synnyttäminen herättää voimakkaita tunteita sekä etu- että jälkikäteen. Synnytykseen valmistautuminen on omien tunteiden, vahvuuksien ja pelkojen pohtimista. Miten yleensä reagoit jännittävissä tilanteissa? Mikä synnytyksessä erityisesti 14

jännittää? Miten suhtaudut kipuun? Millaiset asiat tuovat sinulle turvaa ja rentoutta, ja miten niitä voisi hyödyntää synnytystilanteessa? Synnytyksen kulkua ei voi hallita tai suunnitella etukäteen. On kuitenkin paljon asioita, joihin pystyy vaikuttamaan itse. Synnytykseen liittyvien tunteiden ja ajatusten pohtiminen johdattaa valmistautumaan synnytykseen sinulle sopivalla tavalla. Raskaus on ylipäätään otollista aikaa tunteiden tutkiskeluun, sillä suuren elämänmuutoksen kynnyksellä mieli kääntyy luontaisesti sisäänpäin. Ei kannata säikähtää, jos tunne-elämä heittelee tavallista voimakkaammin raskausaikana ja vielä synnytyksen jälkeenkin: on varsin yleistä, että järki ja tunteet kulkevat eri tahdissa. Synnyttämiseen liittyy myös konkreettisia taitoja, joita voi harjoitella etukäteen. Esimerkiksi rentoutumis- ja mielikuvaharjoitukset, erilaisten asentojen kokeilu avautumis- ja ponnistusvaiheen varalle tai äänenkäytön harjoittelu täyttävät työkalupakkia synnytystä varten. Yhdessä tukihenkilön kanssa kannattaa pohtia hänen rooliaan synnytyksessä. Kosketusta, hierontaa tai vaikka akupainantaa on hyvä kokeilla jo raskausaikana. Niin kuin seikkailuun yleensä, synnyttämiseen kuuluu jännitystä ja ennakoimattomia juonenkäänteitä. Valmistaudu matkaan, ja sen jälkeen: anna mennä!

Synnytyssuunnitelma on matkaajan tiekartta Synnytyssuunnitelma on keino jäsentää omia ajatuksia ja tuoda esiin synnytykseen liittyviä toiveita. Se on myös väylä vaikuttaa omaan hoitoon synnytyksen aikana. Jotkin synnytyssairaalat tarjoavat nettisivuilla valmiin lomakkeen synnytyssuunnitelman tekoon. Suunnitelma voi olla yhtä hyvin vapaamuotoinen listaus omista toiveista, ja sen voi tuoda mukanaan synnyttämään tullessa. Ajatukset kannattaa joka tapauksessa kirjata ylös, sillä niin toiveet voidaan liittää osaksi potilaspapereita eikä niitä tarvitse toistaa aina, kun kohtaa synnytysreissulla uuden ihmisen. Synnytyssuunnitelman voi tehdä itse tai ottaa kumppanin suunnitteluun mukaan. Usein on eduksi, jos suunnitelmasta on mahdollista keskustella ammattilaisen, esimerkiksi kätilön, terveydenhoitajan tai doulan, kanssa. Keskustelu ammattilaisen kanssa tarjoaa tietoa ja valaisee, ovatko synnyttäjän toiveet realistisia ja kuinka niitä voidaan toteuttaa sairaalasynnytyksessä. Synnytyssuunnitelma on siis näkemys synnytyksestä etukäteen – siinä määrin kuin synnytystä voi etukäteen suunnitella. Synnytyshetkellä mieltä voi ja saa muuttaa vaikka moneen kertaan. Synnytyksessä voi tapahtua 16

myös yllättäviä käänteitä, jotka pakottavat vaihtamaan suunnitelmaa. Synnytyssuunnitelma ei ole synnytyksen käsikirjoitus, sillä sellaista on mahdotonta tehdä. Suunnitelma ei myöskään takaa synnytyksen kulkua tai sitä, että etukäteen mielessä olleet toiveet toteutuvat. Synnytyssuunnitelman tekeminen on ennen kaikkea matkaan valmistautumista ja siitä unelmointia: haalit tietoja, punnitset vaihtoehtoja, mietit itsellesi sopivia eväitä ja kuvittelet jo etukäteen, mitä kaikkea matkalla voi tapahtua. On tutkittu, että synnytyssuunnitelma lisää positiivisen synnytyskokemuksen todennäköisyyttä – riippumatta siitä, eteneekö synnytys suunnitelman mukaisesti vai ei. Synnytyssuunnitelma vahvistaa synnyttäjän ja hänen läheistensä hallinnan tunnetta ennen synnytystä ja sen aikana. Synnytyksestä tulee enemmän oma ja vähemmän sairaalan hallitsema tapahtuma. Toiveista ja suunnitelmasta kannattaakin keskustella etukäteen puolison ja/tai synnytykseen tulevan tukihenkilön kanssa. Parhaimmillaan synnytyssuunnitelma hyödyttää kaikkia osapuolia: synnyttäjä pohtii omia toiveitaan, tukihenkilö saa vinkkejä synnyttäjän olon helpottamiseksi ja kätilö pystyy työssään ottamaan perheen toiveet huomioon. Toiveiden ei tarvitse olla tarkkaan eriteltyjä, vaan synnytyssuunnitelma voi olla yksinkertaisesti listaus siitä, millaisia ajatuksia synnytys herättää. Millä mielin olet tulossa synnyttämään? Mitkä asiat jännittävät? Millaista tukea toivoisit sinua hoitavilta ihmisiltä? Jos jokin asia synnytyksessä pelottaa, se kannattaa mainita suunnitelmassa. 17

Suomalaiset hoitosuositukset suosittelevat synnytyssuunnitelman tekoa raskausaikana äitiyshuollon ammattilaisen, esimerkiksi terveydenhoitajan tai kätilön, kanssa. Neuvoloissa suositusta toteutetaan vaihtelevasti. Pelkoa kokeva synnyttäjä voi saada lähetteen synnytyssairaalan yhteydessä toimivalle synnytyspelkovastaanotolle, joilla on tapana tehdä synnytyssuunnitelma yhdessä kätilön tai synnytyslääkärin kanssa. Usein synnytyssuunnitelma sisältää toiveita kivunlievityksestä: joku haluaa synnyttää ilman järeitä kipulääkkeitä tai puudutuksia, jollekin toiselle taas on tärkeää, että epiduraalipuudutuksen voi saada heti, kun se on mahdollista. Suunnitelmaan voi listata kivunlievityskeinoja, joita mahdollisesti haluaa kokeilla. Myös kätilö esittelee mielellään vaihtoehtoja synnytyksen aikana. Suunnitelmaan voi liittää toiveita liikkumisesta ja asennoista avautumis- ja ponnistusvaiheissa. Samoin kätilön toiminnasta voi esittää toiveita: tuoko kätilön läsnäolo sinulle turvallisuuden tunnetta, vai haluatko keskittyä synnyttämiseen mahdollisimman rauhassa tukihenkilösi kanssa? Synnytykseen valmistautuessa on hyvä suoda ajatus myös sille, että joskus synnytyksessä tapahtuu yllättäviä käänteitä. Entä jos alatiesynnytys päätyykin sektioon? Entä jos vauva tarvitsee virvoitteluapua synnyttyään? Kun on käynyt mielessään läpi vaihtoehtoja, eivät ne tosipaikan tullen tunnu niin yllättäviltä. Jotkut synnyttäjät toivovat synnytyksen etenevän mahdollisimman luonnonmukaisesti ilman että sen kulkuun puututaan lääkkein tai toimenpitein. Turhia toimenpiteitä pyritään välttämään kaikissa sairaaloissa, mutta 18

joskus sairaalan hoitokäytännöt ja synnyttäjän toiveet ovat ristiriidassa. On hyvä muistaa, että voit kaikissa tilanteissa keskustella omaan hoitoosi liittyvistä asioista synnytyssairaalan henkilökunnan kanssa. On lupa kysyä ja myös kyseenalaistaa. Synnytyssuunnitelmaa tehdessä kannattaa huomioida, että raskauden kulku sekä äidin ja vauvan terveydentila vaikuttavat synnytyksen hoitoon sairaalassa. Onko raskautesi sujunut ongelmitta vai oletko jostakin syystä ollut tarkemmassa seurannassa äitiyspoliklinikalla? Onko sinulla perussairauksia, jotka voivat vaikuttaa synnytykseen? Onko aiemmissa raskauksissa tai synnytyksissä ollut jotakin poikkeavaa? Joissakin tilanteissa esimerkiksi synnyttäjän liikkumista voidaan joutua rajoittamaan tai vauvan sydänääniä halutaan kuunnella jatkuvasti, jolloin äiti on kytkettynä KTG-laitteeseen. Aina myöskään kaikki kivunhallintakeinot eivät ole mahdollisia; esimerkiksi jatkuva suonensisäinen lääkitys estää suihkun tai ammeen käytön. Useimmiten ainakin osa äidin toiveista voidaan huo mioida myös erityistilanteissa.

KÄTILÖT VINKKAAVAT:

”Huono synnytyssuunnitelma on ainoastaan se, että ei ole lainkaan suunnitelmaa.” ”Kaikkein tärkeintä on naisen matka, kun hän tekee suunnitelmaa, ei niinkään lopputulos.”

”Kirjoita ennemmin kirje kuin pelkkä toivelista kätilöllesi. Auta käti löäsi tuntemaan sinua riittävästi, jotta hän voi auttaa sinua toivo mallasi tavalla.” ”Löydä se synnyttäjä, joka olet. Tunnista omat vahvuutesi ja pelkosi sekä sanoita synnytykseen liittyviä tunteitasi.” ”Ajattele unelmasynnytyksesi. Mitä osia siitä olisi mahdollista to teuttaa?” ”Suo lyhyt ajatus myös synnytyksen erityistilanteille. Mitä sitten, jos kaikki ei menekään niin kuin toivoit tai suunnittelit?” ”Synnytys on kuin elämä pienoiskoossa. Siihen valmistautuessa voi tehdä hyviä valintoja ja oikeita valintoja, mutta se ei ole tae siitä, että kaikki menee niin kuin on toivottu.”

SY N N Y T T Ä J Ä T K E R T O V A T :

Ajatuksia synnytyssuunnitelmasta ”Synnytyssuunnitelma ohjasi ajattelemaan synnytystä konkreettisesti. Se teki siitä astetta todemman.” ”Synnytyssuunnitelma palautti mieleen, että raskaus tosiaan päättyy synnytykseen. Ajatukset muuttuivat aktiivisemmiksi. Mielestäni tulin enemmän ’valtaan’ tai otin enemmän vastuuta tämän ajattelutyön jälkeen.” ”Ennen toista synnytystäni kirjoitin sairaalan lomakkeelle huolistani ja peloistani erityisesti ponnistusvaiheeseen liittyen. Kätilö osasi ottaa ne hienosti huomioon synnytyksessä.”

”Tein molempiin synnytyksiini suunnitelman. Ensimmäisellä kerralla se oli hyvinkin yksityiskohtainen, toisella kerralla lyhyempi, kun hahmotin paremmin, mitkä asiat itselle ovat oikeasti tärkeitä. Mies luki suunnitelmat ennen synnytystä. Ensimmäisessä synnytyksessä suunnitelmasta oli paljonkin hyötyä ja toiveitani kunnioitettiin. Toi sella kerralla en ehtinyt edes antaa suunnitelmaa kätilölle, koska synnytys eteni niin poikkeavasti.” ”Ensimmäinen synnytys oli traumaattinen kokemus. Ennen toista synnytystä kävin synnytyspelkopoliklinikalla keskustelun kätilön kanssa. Se oli tärkeä ja ihana keskustelu. Keskustelun ansiosta olin todella avoimin mielin ja luotin saavani toivomani tuen synnytykses sä. Voi kunpa kaikilla olisi mahdollisuus käydä keskustelu kätilön kanssa etukäteen.” ”Kannattaa jättää suunnitelmiin avoimuutta ja mahdollisuuksia niiden muutokseen. Jos suunnittelee ottavansa käyttöön kaikki kivun lievityksen keinot, mutta huomaakin pärjäävänsä ilman, niin hyvä niin, tai jos suunnittelee synnyttävänsä luomuna, mutta tarvitsee kaikki maailman lääkkeet, niin hyvä niinkin. Armollisuutta suunnitelmiin.” ”Suunnitelmalla oli tärkeä osuus henkisessä valmistautumisessani synnytykseen. Ensimmäisen synnytyksen jäljiltä tiesin, mitä en toivoi si synnytyksessä tapahtuvan, joten toiseen synnytykseen valmistau tuessani pystyin tekemään hyvin yksityiskohtaisen ja mielestäni realistisen suunnitelman. Pitäydyin suunnitelmassa täydellisesti.” ”Muistan, että synnytyssuunnitelman laatiminen tuntui minusta lähtökohtaisesti omituiselta ajatukselta: miten voisin suunnitella jotain sellaista asiaa, josta minulla ei ollut mitään kokemusta? Suu rin toiveeni oli selvitä hommasta hengissä, minkä totesin myös lo makkeessa. Sen lisäksi toivoin kaikki mahdolliset kivunlievitykset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.”

”Vinkkini on, että synnytystä kannattaa ajatella eräänlaisena road tripinä. Tee suunnitelma siitä, kuinka haluaisit matkan menevän, mitä haluaisit matkalla nähdä, missä pysähtyä, millä tavalla matkus taa, kenen kanssa jne. Mutta varaudu myös siihen, että joskus saattaa tulla tietyö tai kiertotie kohdalle ja reittiä joutuu muokkaa maan uusiksi. Suunnitelma on kuitenkin hyvä olla – kuka lähtisi matkalle tuntemattomalle seudulle ilman karttaa?”

KEHTAISINKO KYSYÄ:

Millaisia toiveita synnytyssairaalalle voi esittää? Kaikenlaisista asioista voi keskustella, mutta sairaalassa ei välttämättä voida toteuttaa kaikkia toiveitasi. Yleisimmin synnyttäjien toiveet liittyvät kivunlievitykseen, hoitokäytän töihin sekä kätilön ja tukihenkilön rooliin. Sairaalan tiloihin ja käytäntöihin kannattaa tutustua jo etukäteen, jos se on mahdollista. Samalla voit kysyä henkilökunnalta toiveistasi. Useat toiveet voidaan ottaa huomioon hoidossa. Et kui tenkaan välttämättä pysty vaikuttamaan esimerkiksi siihen, mitä sukupuolta sinua hoitavat henkilöt ovat. Myöskään toive yhden hengen huoneesta tai perhehuoneesta ei aina toteudu.