SKS Kirjat 2022

Työ määrittelee, keitä olemme. Se ratkaisee statuksemme ja sanelee miten, missä ja kenen kanssa vietämme eniten aikaa. Se vaikuttaa itsetuntoomme ja muokkaa arvojamme. Mutta näin ei ole aina ollut: lajimme historiasta 95 prosenttia oli aikaa, jolloin työn merkitys oli täysin erilainen.

Kuinka työstä sitten tuli keskeisin yhteiskuntiamme järjestävä kriteeri? Miten se muutti kehoamme, ympäristöämme, aikakäsitystämme ja suhtautumistamme tasa-arvoon? Ja miksi me nykyisenä aineellisen yltäkylläisyyden aikana teemme enemmän työtä kuin koskaan?

Kansainvälisessä bestsellerissään James Suzman etsii näihin kysymyksiin vastauksia kartoittamalla työn historiaa. Suzman haastaa monet perusoletuksemme siitä, keitä me olemme. Hän ammentaa oivalluksia antropologiasta, arkeologiasta, evoluutiobiologiasta, eläintieteestä, fysiikasta ja taloustieteestä. ▪

Odotettu elämäkerta kirjallisuutemme klassikosta.

Volter Kilpi tunnetaan yhdestä kaikkien aikojen ylistetyimmistä suomalaisista romaaneista, Alastalon salista. Millainen oli Suomen Marcel Proustiksikin tituleerattu kirjailija? Laura Kokon kirjoittama elämäkerta kuvaa, millaisen elämän eli varhain modernistiseksi uudistajaksi ja sittemmin kotiseutunsa Kustavin saaristoyhteisön armoitetuksi kuvaajaksi päätynyt kirjailija.

Kilpi seurasi aikaansa aktiivisesti ja eli kokemusrikkaan elämän, vaikka karttoikin boheemielämän ailahtelevaisuutta. Onneton rakkaus muovasi esikoisteosta ja kuohuva vuosisadanvaihde uusine taidevirtauksineen johti myös politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden pariin. Kilven nuoruus kietoutui Suomen historiallisiin kohtalon hetkiin ja henkilökohtaisiin huoliin sekaantui aina huoli kansakunnan ja maailman tilasta. ▪

Sydänsurujen historia luo tuokiokuvia kadotettuun rakkauteen antiikista nykypäivään. Miten ihmiset ennen meitä ovat kaivaneet rakkautta? Kuinka rakkauden takia on surtu ja kärsitty? Teemat ovat ikuisia. Meistä jokainen on särkenyt sydämensä joskus. ▪

Keski-ikä on olematon mutta olemassa, painava mutta epämääräinen. Keski-ikä on kehollista: ruumiin alkavaa rapistumista, kaksoisleukoja ja kuumia aaltoja. Se on nostalgiaa: kaipuuta takaisin nuoruuteen ja kadotettuun. Keski-ikään liittyy myös kokemus vedenjakajalla olemisesta. Elämäntaivalta on jo muutama vuosikymmen takana, ja sen pohjalta kasvaa tietoisuus siitä, että elämällä voisi olla myös toinen suunta. Syntyy kriisi. Auttaako siihen moottoripyörä?

Sananvapaus kaventuu Venäjällä ja menneisyyden kipukohdista vaietaan taas. Tekeekö Neuvostoliiton tapainen sensuuri paluuta? Tulemmeko pian näkemään jopa uusia kirjailijavainoja?

Miten Neuvostoliitossa sai tai ei saanut kirjoittaa eri aikoina? Kumpi oli kirjailijoilla voimakkaampaa, itseilmaisun tarve vai itsesuojeluvaisto? Oliko konformistinen taide aina kehnoa ja vastarinnan taide aina hyvää? Entä miten neuvostokirjallisuus on kestänyt aikaa, ja miten sitä tulkitaan tänä päivänä? Palkitut kirjailijat Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen etsivät uusia näkökulmia Neuvostoliiton kirjalliseen elämään – ja kuolemaan. ▪

Suomen historia on täynnä outoja tapauksia Pudasjärven ufoista ja kummituslentokoneista Vaasan salakäytäviin ja radion telepatiakokeisiin. Huuhaa-Suomen historia kertoo näistä yliluonnollisina pidetyistä tapauksista, alkaen 1300-luvun profeetallisista näyistä ja päätyen 2000-luvun viljaympyröihin.

Suomen ensimmäinen heimosotaretki suuntautui Vienaan keväällä 1918. Kesästä 1919 kesään 1920 suurimmat osat Vienasta, itäisiä kuntia lukuun ottamatta, muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen lisäksi suomalaiset suunnittelivat alueen monipuolista kehittämistä – rajantakaiset laulumaat piti nostaa kehitysmaasta modernille 1920-luvulle.

Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa, pakeni Karjalasta ja aloitti elämänsä tyhjästä uusilla kotipaikkakunnillaan. Matkatavaroita ei juuri ollut, mutta omat tavat ja kultuuriperintö seurasivat mukana. Karjalaiset kokoontuivat yhteen, lauloivat, tapasivat sukulaisiaan ja kutsuivat vieraita kylään. He näyttivät tunteensa ja heittäytyivät juttusille tuntemattomienkin kanssa.

Kirjassa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus merkitsee heille, kun sodan päättymisestä on kulunut pian kahdeksankymmentä vuotta. Karjala elää muistoissa ja mielikuvissa, jotka siirtyvät sukupolvelta toisella. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna toisiin aikoihin ja omiin juuriin. ▪

Millaisia olentoja ovat karu ja kiira? Onko Suomessa ollut jättiläisiä ja lohikäärmeitä? Kuinka horkasta pääsee eroon?

Perinteentutkija Pasi Klemettinen on selvittänyt, miten ja mistä hiidet, manalaiset ja muut myyttiset olennot ovat syntyneet ja tulleet pohjoisen havumetsän kansan riesaksi. Kirja sisältää runsaasti vanhoja tarinoita, taikoja, loitsuja ja myyttejä Suomenlahden ulkosaaristosta aina Pohjoiselle jäämerelle saakka. ▪

Fantasiakirjallisuuden kirjoittamisen lisäksi Tolkien oli myyttejä rakastava kielitieteilijä ja Oxfordin yliopiston professori. Hän oli haltioitunut Kalevalasta, opiskeli suomea ja hyödynsi kansalliseepoksemme tarinoita ja sanastoa omissa kirjoituksissaan. Tolkien ja Kalevala tutkii Kalevalan vaikutusta Tolkienin tarinoiden ja maailman taustalla sekä kirjallisuushistoriallisesti inspiraationa ja vaikutteena että teosten elementteinä ja tarinankerronnan välineenä. ▪

Symbolien Helsinki on opas pääkaupungin salattuihin viesteihin ja symboleiden mysteereihin. Kirjan kymmenen kävelyreittiä karttoineen johdattavat Helsingin eri kaupunginosiin. Teos nostaa esiin rakennuksia, joissa on kiinnostava symbolinen sanoma. Mukana on lisäksi symbolisanasto, jonka avulla voi tutustua muihinkin kaupunkeihin. ▪

Terapeutti Harri Virtanen halusi selvittää, miksi hänen sukupolvensa mieluummin antaa planeetan tuhoutua kuin muuttaa ruokavaliotaan. Mitä on hyvä elämä ja miksi muutos tuntuu niin ahdistavalta? Luonnosta eriytyminen tarjoaa syitä, ekopsykologia vastauksia.

Luontosuhteen katkeamisen seuraukset ovat psykologisesti hirvittävät: hyväksymme eläinten kärsimyksen ja luonnon tuhoamisen sekä eriarvoisuuden omassa yhteiskunnassamme ja globaalisti. Tämä kuitenkin vaikuttaa myös meihin, koska olemme osa luontoa. Tuhoamme samalla sisäistä luontoamme, sairastumme henkisesti ja fyysisesti.

Kuinka päihderiippuvuuteen sairastutaan? Miten siitä toivutaan? Ei minusta tarvitse välittää kertoo, mitä päihderiippuvuudesta toipuminen tuo tullessaan. Kirjaan on haastateltu eri-ikäisiä naisia, joilla on takanaan vuosikymmeniä raitista elämää. Tarinat ovat yhtäältä rankkoja kuvauksia päihderiippuvuudesta, toisaalta valoisia kertomuksia toipumisesta.

Hannele Nykäsen teos on samalla vahva kannanotto suomalaiseen päihdetyöhön. Se avaa AA:n toimintaa ja sitä, kuinka päihdetyötä voidaan tehdä sadan prosentin toipumistuloksella. Tästä ei ole aiemmin suomeksi kirjoitettu. ▪

Millaista oli elää biseksuaalina viisikymmentä vuotta sitten? Entä panseksuaalina tänään? Miten järjestää elämä, joka asettuu seksuaalisuuden itsestäänselvimpien lokeroiden ulkopuolelle? Muut seksuaalivähemmistöt ovat saavuttaneet yleistä hyväksyttävyyttä, mutta bi- ja panseksuaaleihin suhtaudutaan edelleen usein vähätellen. Heidän seksuaalisuutensa on näkymätöntä: sitä pitää jatkuvasti selittää ja puolustaa, omat kokemukset jäävät toistuvasti ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten varjoon. Vastapainona näkymättömyydelle on kokemus vapaudesta rakastaa, solmia ihmissuhteita ja toteuttaa seksuaalisuuttaan omaehtoisesti.

Helsingin Sanomien Tiede-sivujen rakastettu ”Viikon eläin” -palsta on ilahduttanut ja opettanut lukijoille luonnon pienistä ihmeistä ja erikoisuuksista jo kymmenen vuotta. Nyt nämä tiedetoimittaja Niko Kettusen kirjoittamat oivaltavat eläinpakinat ilmestyvät ensimmäistä kertaa kirjana. Näihin kansiin on koottu palstan parhaimmistoa vuosien varrelta, nelivärikuvien elävöittämänä. Sata veikeää kirjoitusta esittelee planeettamme eläimistöä maalla, merellä ja ilmassa. ▪

Jouni Laaksosen Talviretkeilijän opas tarjoaa vuosikymmenien kokemukseen perustuvat vinkit helpoista päivä- ja perheretkistä vaativiin talvivaelluksiin. Miten viihtyä talvisessa luonnossa ja tehdä se turvallisesti? Kuinka pukeutua niin, että ei tule hiki eikä vilu? Miten sytytetään nuotio lumihankeen, kuinka telttaillaan talvella, miten suunnistus ja reitinvalinta muuttuvat kesästä? Mitä on huomioitava ruoka- ja juomahuollossa, kun lämpötila on pakkasella? ▪

Tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle, joka kieli pitkällä odotat vinkkejä ja opastusta paremman kielen tuottamiseen, ja sinulle, joka tunnet olevasi pyörällä päästäsi ja suorastaan ällikällä lyöty, kun pitäisi ryhtyä kirjoittamaan.

Supersuositun Äimän käkenä -puuhakirjan jatkoosa antaa parhaat vinkit viestin perillemenoon. Kirjan opeilla pääset pälkähästä silloinkin, kun tekstisi sanoma tuntuu jäävän hämärän peittoon. Kirjan tehtävien avulla opit kirjoittamaan selkeää ja hyvää tekstiä ihan omin nokin ilman, että lukija tekee virheellisiä päätelmiä rivien välistä huuli pyöreänä. ▪