Japani

Suomi

Viro Venäjä

Saksa

Israel Etelä-Korea

Myanmar

Sudan Uganda Etelä-Sudan

Kenia Sambia Japani

Japanin yleinen tilanne

Vuonna 2020 Japania koetteli koronaepidemia, jonka yhtenä ikävänä seurauksena oli kesäksi Tokioon suunniteltujen olympiakisojen lykkääntyminen. Hallituksen epidemiapolitiikka on joutunut kovan arvostelun kohteeksi, koska se on aina jälkijunassa ja toimii talouselämän ehdoilla.

Japanin pääministerinä toiminut Shinzo Abe erosi elokuussa. Hänen seuraajakseen valittiin Yoshihide Suga. Kun Abe nousi valta-asemaan v. 2012, hänen iskulauseensa oli ”Voitetaan Japani takaisin!”. Vuodesta 2001 asti maa oli deflaation kierteessä, ja 2010 Japani luovutti asemansa maailman toiseksi suurimpana kansantaloutena Kiinalle. Aluekiistakaan Kiinan, Etelä-Korean ja Venäjän kanssa ei edistynyt. Iskulause oli monille japanilaisille siis hyvin osuva. Onko vahva ja menestysrikas Japani voitettu takaisin? Löysä finanssipolitiikka on tuonut mukaan pientä helpotusta deflaatioon ja paremman työllisyystilanteen mutta aiheuttanut ison valtionvelan. Kiinan kasvavan sotilaallisen voiman tasapainottamiseksi oli pakko tiivistää yhteistyötä USA:n kanssa. Tästä syystä säädettiin kansan vastustuksesta huolimatta valtiosalaisuutta tiukasti suojeleva laki, joka rajoittaa kansalaisten sanavapautta. Aben tärkein agenda eli perustuslain muuttaminen vanholliseen ja kansallismieliseen suuntaan jäi toteutumatta. Hallitusta vaivasivat monet skandaalit, joiden taustalla on yhteinen piirre: pääministeri ja hänen miehensä suosivat niitä, jotka osoittavat hänelle suosiota.

Epidemiatilanne on tuonut esiin heikossa asemassa olevien – erityisesti naisten – ahdingon. Tilanne heijastui itsemurhatilastoon. Vuoden 2003 jälkeen, joka

oli pahin vuosi (34 427 henkeä), määrä laski joka vuosi, 19 959 henkeen vuonna 2019. Viime vuonna luku nousi 21 081 henkeen. Vielä hälyttävämpi ilmiö oli alle 19-vuotiaiden osuuden nousu 17,9 % ja 20–29 -vuotiaiden osuuden nousu 19,1 %. On selvää, että Japanissa naiset ja nuoret voivat muita huonommin. Japanin kansakuntaa kohtaavista haasteista luonnon katastrofit ovat suurimpia. Kirjoittamishetkellä yli 9 magnitudin maanjäristys on ennustettu rannikkoalueen Keski- ja Etelä-Japanin puolelle. Ennusteen mukaan sen aiheuttaman tsunamin kuolonuhrimäärä voi nousta 320 000 henkeen. Tokion alueelle on ennustettu yli 7 Richterin asteikolla järistystä. Kuolonuhrien määräennuste on 23 000. Mikäli nämä maanjäristykset iskevät maan isoimpiin kaupunkeihin ja tärkeisiin teollisuusalueisiin, henkilö- ja infrastruktuurivahinko tulee valtavan isoksi. Eräs asiantuntija on todennut uutisissa, että silloin Japani väistämättömästi putoaa kehitysmaan asemaan.

Japanin tuleva putoaminen ja sen merkitys lähetystyölle

Japani on toistaiseksi kansantaloudeltaan maailman kolmanneksi suurin maa. Kuitenkin BKT on vain laskenut. Talouden ja vaurauden kasvun edellytys on kilpailukyky. Onko Japanissa tätä edellytystä enää? Voidaan sanoa, että maailmassa ei löydy mistään muualta niin rajua ja jatkuvaa laskua kansantalouden kahden tärkeän kriteerin suhteen kuin Japanissa. Lisäksi Japania vaivaa matala syntyvyys ja YK:n julkaisemassa maailman onnellisuusluokituksessa Japanin jatkuva pudotus on selvä.

Viime vuosina monet japanilaiset ovat luopuneet maaseudulla omistamastansa buddhalaisesta, vanhasta hautausmaasta. He vaihtavat sen lähemmäksi omaa asuinaluettaan. Monet etsivät samaan temppelikuntaan kuuluvaa hautausmaata, mutta on paljon sellaisia, jotka hankkivat uskontovapaan hautausmaan. Vanhasta siteestä irtautuminen on yleistymässä.

Samaan aikaan kun Japani voi olla lähestymässä kristinuskon uuden herätyksen aikaa, länsimaissa on omat haasteensa lähetystyössä. Kristinuskon ja kirkon asema ei ole enää hallitseva, ja yhteiskunta maallistuu.

Japanin evankelisluterilaisen kirkon (JELC) tilanne

1970-luvulta 2000-luvulle saakka kastettujen määrä on jatkuvassa laskussa. 2000-luvun jälkeen on joskus tapahtunut pientä nousua, mutta kokonaisuutta ajatellen laskusuunta näyttää silti selvältä. 1980-luvun jälkeen jäsenmäärä on pysynyt suunnilleen samana (noin 22 000), mutta aktiivisten jäsenten määrä on laskusuunnassa. Vuonna 2019 JELC:ssä oli 118 kirkkoa. Seurakuntapastoreita oli 74. Mitakan pappisseminaarista valmistui maaliskuussa 2020 yksi opiskelija, joka vihittiin papiksi. Lukuvuonna 2020 seminaarissa oli kolme opiskelijaa, mutta v. 2021 ja v.

TIINA LATVA-RASKU

2022 ei kukaan tule valmistumaan. JELC:n viidestä ”hiippakunnasta”, kirkkopiiristä Tokion ja Keski-Japanin alueen kattava Idän piiri on ollut ainoa, jossa melkein kaikilla seurakunnilla on oma pastori. Muissa piireissä on yleistä, että yksi pappi hoitaa kahta tai jopa kolmea seurakuntaa. Kuitenkin Idän piirissäkin 37 seurakunnasta 11 pappia lähtee eläkkeelle vuosina 2022–2028. Pappispula pahenee. Eläkepastorin vuosisopimussysteemi ei ole kestävä ratkaisu. Idän piirissä on alettu virallisesti keskustelemaan pappien ja maallikkoedustajien kesken ongelmasta, jonka ratkaisuksi tulee todennäköisesti seurakuntien yhdistäminen tai lakkauttaminen.

JELC:n presidenttinä toimi pastori Jyouji Ooshiba, varapresidenttinä pastori Hideto Nagayoshi ja pääsihteerinä pastori Hiroyuki Takita.

Sley Japanissa

Vuonna 2020 epidemiatilanne alkoi näkyä Japanissa helmikuun lopulla. Poikkeustilan tultua voimaan maaliskuussa, lähetit joutuivat uuden tilanteen eteen ja työ muuttui suurelta osin netin kautta tehtäväksi. Livetapaamiset ja -kokoukset tulivat osaksi jokapäiväistä työtä, hartaudet ja jumalanpalvelukset videoitiin, ja myöhemmin jumalanpalvelukset lähetettiin hybridilähetyksin.

Mirjam Harju jatkoi työtä Ichigayan seurakunnassa ja hoiti taloudenhoitajan tehtävää. Päivi ja Hiroaki Yoshimura jatkoivat seurakuntatyötä Suomi-kirkolla sekä kenttähallintotehtäviä hoitaen mm. veroasioita sekä Sleyn edustusta JELC:n suhteen. Miki Ozawa toimi palkkiotoimisena musiikkilähettinä ja järjesti evanke-

lioivan tilaisuuden. Verkkotyössä Ken Takaki ja Tiina Latva-Rasku tekivät lähetystyötä Suomesta käsin. Martti ja Päivi Poukka tekivät Suomi-kirkon jumalanpalveluksen videoinnin kolme kertaa elokuussa sekä valmistivat ohjelmaa kolmen seurakunnan (Ichigaya, Musashino, Suomi) yhteiseen joulujuhlaan.

Kuluvana vuonna ei ollut Sleyn edustajia Suomesta, mutta vapaaehtoistyöntekijä Kaija-Leena Vilja toimi 8.–29.2 2020 lähinnä Suomi-kirkolla sekä tutustui Mirjamin työhön. Japan Evangelical Missionary Association (JEMA) järjesti vuosikokouksen helmikuussa, johon Mirjam Harju osallistui Sleyn edustajina.

Vuonna 2020 vietettiin historiallista Japanin lähetyksen juhlavuotta. Oli kulunut 120 vuotta Sleyn Japanin lähetyksen aloittamisesta. Keväälle suunniteltu juhlapäivä jouduttiin epidemiatilanteen takia jättämään myöhempään ajankohtaan. Kiitollisina vastaanotimme Virpi Soverin kirjoittaman kirjan Japanin lähetyksen historiasta, ”Japaniin, oi Japaniin”.

Suomi-kirkon toiminta on vakiintunut Wasedan vuokratiloissa. Toimintaan epidemiatilanne on tuonut haasteita niin kuin kaikkialla seurakunnissa. Syksyllä järjestettiin ylimääräinen seurakunnan kokous, jossa lopullisesti päätettiin Kamitakadan myyntirahan käytöstä. Tuloksena seurakunta luopui oman tontin ja kirkkorakennuksen hankinnasta. Myyntiraha sijoitetaan JELC:n hallinnoimalle rahastolle, josta tämä maksaa Sleylle Suomi-kirkon vuokratukea 100 000 jeniä kuukaudessa. Suomi-kirkon seurakunnan tavoitteena on jatkossa pyrkiä ottamaan suurempaa vastuuta vuokran kustannuksesta.

HIROAKI JA PÄIVI YOSHIMURA

Sleyn Japanin lähetit

LIISA RÄSÄNEN