Portfolio / Sofia Juntunen / 19.04.2021 by Sofia Juntunen

P O R T F O L I O S O F I A

J U N T U N E N

HIEMAN MINUSTA

KOULUPROJEKTEJA POLKU KULTTUURIKORTTELI TAITEILIJATALO KAARRE

TYÖTEHTÄVIÄ

AJATUKSIA JA KONSEPTEJA

YLEISTÄ 06.12.1997 Kruunuvuorenkatu 2 D 84 00160 Helsinki sofia.juntunen@aalto.fi LinkedIn - sofiajuntunen1 Instagram - sofiajuntunen

HARRASTUKSET Psykologia, kirjallisuus ja elokuvat, pilates, piirustus ja maalaus, valokuvaus ja videokuvaus, pianon soitto, tanssi ja koreografia

VAHVUUDET

Synnyin Helsingissä Pietarista muuttaneeseen perheeseen. Kaksikielisenä olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut kulttuureista ja erilaisista ympäristöistä, jotka muovaavat meidät sellaisiksi kuin me olemme. Useiden eri harrastusten pohjalta totesin saavani vahvuuksistani ja taidoistani eniten irti arkkitehtuurin kautta. Arkkitehtuurissa koen tärkeäksi historian jättämien jälkien ja luonnon vaalimisen, sekä tilojen käyttäjien huomioimisen. Haluan oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arkkitehtuuria, kauneutta unohtamatta. Taannoin kiinnostuin arkkitehtuurin psyko-sosiaalisista aspekteista ja ympäristöpsykologiasta. Tavoitteenani on luoda ympäristöjä, joissa ihminen voi hyvin.

Luovuus, ongelmanratkaisu, kokonaisuuksien hallinta, oppimisen into ja uteliaisuus, vastuullisuus, avoimuus, empatiakyky

KIELITAITO Suomi Venäjä Englanti Ruotsi Ranska Saksa

KOULUTUS

TYÖKOKEMUS

FREELANCE

ARKKITEHTIYLIOPPILAS

LUNDÉN ARCHITECTURE COMPANY 2019-

KIRJOITUSJULKAISUT

Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuuri 2016-

Toimiston erittäin laajan asiantuntijuuden ansiosta projekteja on paljon eri skaaloilta, kaupunkivisioiden suunnittelusta sisustussuunnitteluun. Olen muun muassa päässyt osaksi luovia kilpailutiimejä, toteuttamaan asiakirjapiirustuksia, rakentamaan pienoismalleja ja tuottamaan runsaasti kuvankäsittely- ja visualisointimateriaaleja. Olen myös ollut vastuussa toimiston Instagram-tilistä

Arkkitehtiuutiset 12/2020

YLIOPPILAS Herttoniemen yhteiskoulun lukio 2013-2016, yleisarvosana E

OSAAN KÄYTTÄÄ Adobe InDesign Adobe Photoshop Adobe Illustrator Adobe PremierPro ArchiCAD Rhinoceros V-Ray AutoCAD Microsoft Office Tilitin Procountor

AALTO YLIOPISTO 2018-2019 Vieraileva luennoitsija / Arkkitehtuurigrafiikka-kurssi 2019 Kampuskierroksen vetäjä 2018 ja 2019 Pääsykoevalvoja 2018 ARKKITEHTITOIMISTO R SCHNITZLER 2018-2019 Toimisto on erikoistunut korjausrakentamiseen sekä rakennushistoriallisiin selvityksiin. Pääsin tekemään useita pieniä suunnittelutehtäviä, kohteiden mittausta, piirtämistä niin käsin kuin tietokoneellakin, sekä mallintamista. Viimeisin työstämäni projekti oli Myyrmäen kirkon rakennushistoriallinen selvitys yhteistyössä Juha Leiviskän kanssa BESTSELLER STORES FINLAND OY 2017-2018 Työskentelin vaate- ja asustemyyntitehtävissä Jack & Jones, sekä Vero Moda -liikkeissä ympäri pääkaupunkiseutua. Opin paljon myyntihengestä, myymisen taktiikoista ja ryhmässä työskentelystä. Kiinnostus muodin parissa kasvoi

KIELO DANCE COMPANY 2020Visuaalisen ilmeen suunnittelu ja toteutus: logo, nettisivut, promokuvat ja -julisteet, tanssiryhmän valokuvaus ”Я ЧЕЛОВЕК - АНДРЕЙ РУМЯНЦЕВ” 2020 Venäjänkielisen runokirjan visuaalisen ilmeen suunnittelu ja taitto MALMINKATU 2 2018 Parvellisen ullakkostudioasunnon mittaus, mallinnus ja alustava korjaussuunnitelma TAIDETEOKSIA 2013-2016 Öljyvärimaalauksia ja muotokuvia tilaustöinä

VAPAAEHTOISTOIMINTA YOU TELL ME COLLECTIVE 2020Arkkitehtuuriaktivismi-kollektiivin jäsen, iltakoulujen osajärjestäjä SUOMEN ARKKITEHTUURIMUSEO FMA 2019-2021

CLASSIC PIZZA RESTAURANTS 2016- 2017

Arkkitehtuurimuseon edustajisto, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijaedustaja

Tarjoilijana sain kokemusta ravintola-alasta ja vahvasta työmoraalista, sekä joustavuudesta työtuntien suhteen

AALTO-YLIOPISTON ARKKITEHTIKILTA RY 2017-

HELSINGIN VENÄLÄINEN SADKO- KLUBI RY JA PERHEKESKUS MARIA RY 2012-2015 Kesäisin järjestettävillä leireillä ohjasin päivittäisiä piirustus-, askartelu- ja tanssikerhoja, sekä avustin tapahtumien järjestelyissä SUOMEN KANSALLISOOPPERA 2008-2010 Opiskellessani Suomen kansallisoopperan balettioppilaitoksessa, tanssin pieniä rooleja suurnäyttämön baleteissa

Vuosijuhlavastaava 2020, kulttuurivastaava 2019, rahastonhoitaja 2018, tutor 2017-2018 ja sitsitoimikunta 2017 HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN LUKIO 2013-2016 Vuosiluokan luottamusoppilas 2013-2016 ja tutor 2014-2015

P O L K U RAVINTOLA- JA NÄYTTELYTILA ESPOON KARHUSAAREEN

ARK-C2004 - Rakennussuunnittelu 1, 07.01.2020-20.04.2020 Suunnitelma sijoittuu metsäiselle rinnetontille Espoon Karhusaaren hiljaisimmalle alueelle. Länsiväylän aiheuttama melu ja luonnon suojelukehotuksen alueet toimivat sijoituksen reunaehtoina. ”Polun” välittömässä läheisyydessä ovat rantaviivaa mukaileva ulkoilureitti, uimaranta, metron huoltorakennus, sekä vanha, kunnostamisen tarpeessa oleva riihi. Hieman kauempana on historiallisesti arvokas kartanoalue, joka on aktiivisessa taiteilijoiden vuokratilakäytössä. Arkkitehtuurin lähtökohtana on rakennuksen läpi kulkeva reitti, joka mukailee maaston olemassa olevia korkeuskäyriä, avautuen tiloihin ja maisemiin aina tiettyjen korkeuserojen välein. Polku luo tunnelmallista ja kokemuksellista kontrastia sitä ympäröiviin tiloihin. Tummasta, pimeästä ja kapeasta tilasta saavutaan valoisiin näkymätiloihin.

Näkymä ”Polulle” rantareitiltä

Rakennuksen läpi kulkee polku, joka mukailee maaston olemassaolevia korkeuskäyriä yhdistäen esteettömästi näyttelypuolen ravintolatilaan

Konsepti

Näyttelysiiven tilat ovat luonteeltaan suljetummat. Näkymät avautuvat kehystetysti vain metsän suuntaan

Ravintola-alue on valoisa ja avoin. Sisä- ja ulkotilaa yhdistää terassi sekä istuskeluportaat. Näkymät ravintolasta avautuvat merelle

Näkymä Polulta

kierrätetyt metallit

kierrätetty, pintapoltettu puu

kierrätetty puu, 100 x 100 mm

kierrätetty kiviaines

ovet, kiintokalusteet, sisustuselementit

polun seinät, pimeä näyttelytila

alakatot, julkisivut

lattiat, terassi, rakennusta ympäröivät kävelytiet

Materiaalimaailma

Rakeisuuspiirustus 1/1000 Alueleikkaus 1/500

Asemapiirustus 1/500

Näyttelysiipi jakaa riihen ja metron huoltorakennuksen väliin jäävän tilan. Riihen puolelle muodostuu saapumispiha, joka voi riihen kunnostamisen ja käyttöönoton myötä kehittyä esimerkiksi kulttuuripihaksi. Metron huoltorakennuksen puolella on molempia rakennuksia palveleva huoltoreitti, joka määrittää aputilojen ja henkilökunnan tilojen sijoittumisen ja niiden näkymäsuunnan. Näyttelytilat avautuvat metsään päin ja ravintolasta näkymä aukeaa pääosin merelle. Ravintolatilaan kuljetaan polun läpi, tai vaihtoehtoisesti toisesta sisäänkäynnistä rakennuksen itäisestä osasta. Tilan pääelementti on eri tasoissa olevista puurimoista muodostuva alakatto sekä rakenteellista hyötyä omaava pylväikkö, jotka luo katsojan mukaan joko puumetsämaisen tai luolamaisen tunnelman. Ravintolassa on avoin keittiö, mikä luo aistillisesti rikkaamman ravintolakokemuksen. Kesäisin ravintolatila jatkuu aina terassille asti. Terassia ja rantareittiä yhdistävät istuskeluportaat, jotka tuovat arvoa myös ulkoilijoille levähdyspaikkana.

Pohjapiirustus 1. kerros 1/100 B A

Pohjapiirustus kellarikerros 1/100

1. Kierrätetty puu, 100 x 100 mm rimoitus (julkisivut, alakatto, ravintolan seinät, karmit) 2. Kierrätetty, pintapoltettu puu, 100 x 100 mm rimoitus (polun ja pimeän näyttelytilan seinät) 3. Kierrätetty kivi (sokkeli, lattiat ja terassi, keittiön seinät, ulkotilan polku) 4. Kirkas lasi (ikkunat, pääsisäänkäyntien ovet) 5. Valkoinen maalipinta (näytteytilat 1 ja 3, aulatila, aputilat ja henkilöstötilat) 6. Kierrätetyt metallit (kiintokalusteet, ovet, sisustuselementit) 7. Monimuotoinen viherkatto

Leikkaus A-A 1/100

”Polun” kaikki alakatot ovat kierrätettyä puuta, 100 x 100 mm kappaleita, jotka ovat asennettu eri korkeuksille. Yksittäisiä rimoja on poistettu valokuilujen aikaansaamiseksi. Syntyi metafora, että jokainen yksittäinen puurima edustaa yhtä muistoa ja etenemisen myötä muistiaukkoja lisääntyy.

Leikkaus B-B 1/100

Julkisivuissa on käytetty samaa rimoitusta eheän materiaalikokonaisuuden luomiseksi. Myös metron huoltorakennus on verhoiltu samalla rimoituksella. Siipiä yhdistävässä polussa sekä pimeässä näyttelytilassa on seinämateriaalina käytetty pintapoltettua puuta. Näyttelytilojen seinät ovat puhtaanvalkoiset vahvemman kontrastin luomiseksi, sekä näyttelyteosten korostamiseksi. Lattia- ja terassipinta, sokkeli sekä kävelytiet ovat kierrätettyjä rakennuskiviä. Kantava, maan yläpuolinen rakenne on puuta ja maan alle menevän rakenteen on ajateltu olevan betonia. Tasakattoratkaisu mahdollistaa suunnitelmassa viherkaton, joka luo monimuotoisuudellaan elämää ja maastouttaa rakennusta entistä enemmän Karhusaaren ympäristöön.

Julkisivut länteen ja pohjoiseen 1/200

Julkisivut itään ja etelään 1/200

Näkymä ravintolatilaan

KULTTUURIKORTTELI TÄYDENNYSRAKENTAMISTA JYVÄSKYLÄN KESKUSTAAN

ARK-C5500 - Kaupunki ja asuminen, 08.01.2019-09.04.2019 Jyväskylän kaupunki halusi elävöittää vähällä käytöllä olevaa Lyseon korttelia. Toiveena oli torialueen säilyttäminen aukiomaisena ja viheryhteyden luominen harjun ja keskuskatujen välille. Vanha lyseorakennus haluttiin myös ehdottomasti säilyttää, ja kaupungin ehdotuksena oli ottaa rakennus käyttöön kansalaisopistona. Pysyttelin toiveiden linjalla kuitenkin lisäämällä lyseon yhteyteen kulttuurikeskuksen, jossa on liiketiloja, oppimis- ja monitoimitiloja, näyttelytiloja, sekä konserttisali Jyväskylän kaupunginorkesteria varten. Kulttuurikeskuksen pohjoispuolelle muotoutui asuinkerrostalo, joka mukailee jo olemassa olevan viereisen rakennuksen linjoja.

Ilmakuvaperspektiivi

LÄHTÖTILANTEEN ALUEANALYYSI -

Toriaukio karu ja autio, kaipaisi enemmän elämää

Patsas aukion keskipisteenä, pystyisikö sitä muuttaa tai poistaa kokonaan?

Korkeusero maastossa, miten voisi hyödyntää kaupunki tilallisesti?

- Purettavia rakennuksia useampi sisäilmaongelmien vuoksi -

Maanalaisen pysäköinnin sisäänkäynti tilaa vievä, erit täin keskitetyllä sijainnilla ja liian näkyvä

Näkymiä alueelta kaupungin puolelle rajoitetusti raken nusten blokkaamisen takia, voisiko näkymiä luoda kor keudella?

Korttelilla vaikean kulmikas muoto, ja vaikean kulmik kaat säilytettävät rakennukset, voiko niitä mukailla?

Asuinkorttelirakennus kaunis, mutta liian dominoiva massaltaan ja yleisilmeeltään

Harju harmillisen vähäisessä käytössä, portaikon hyö dyntäminen?

Vanhan lyseorakennuksen sisäpiha todella suuri

Vilkas liikenne Yliopistonkadulla

Harjukatu melko hiljainen

Bussipysäkit vievät liikaa tilaa eivätkä edes ole käytössä

Puurivistöjä katujen varrella

Tutkin korttelin muotokieltä ja näkymiä maastossa: mitä tulisi säilyttää ja mitä voisi mahdollisesti rajata rakentamisella. Inspiroiduin kovasti ideasta kulttuurikeskuksesta ja halusin pitää saman lisäsiipiajatuksen vanhan lyseorakennuksen yhteyteen. Kulttuurikeskus siis sijoittuisi luonnollisesti lyseon itäiselle puolelle. Lyseon pohjoispuolelle jäisi mukavasti tilaa muutaman rapun asuinrakennukselle. Sisäilmaongelmien vuoksi purettavia rakennuksia oli useampi, joiden poistaminen avasi upean tilan suunnittelun alle. Halusin poistaa myös torin keskellä olevan patsaan, sillä se oli epämiellyttävän näköinen, eikä edustaisi uuden alueen ilmettä.

Pyrin usein linjakkaaseen yleisilmeeseen. Ensimmäisen vaiheen skisseissä näkyy muutamat ympäristön määrittelemät päälinjat. Päädyin seuraamaan jo olemassa olevan asuinkerrostalon kulmamuotoa ja Harjukadun linjaa. Ryhdyin ajattelemaan harjua ja aukiota yhdistävän viheraiheen kautta, jota Jyväskylän kaupunki toivoi. Se muovautui vahvaksi elementiksi suunnitelmassa. Tapahtumatorin alueelta viherpromenadi johdattelisi vehreydellään ihmisiä katua pitkin, tien yli harjulle. Tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi suunnitteluongelmaksi osoittautui julkisen ja puolijulkisen raja.

Asuinrakennukset mukailevat jo olemassaolevan kerrostalon muotoja, mikä saa uuden suunnitelman istumaan luontevasti kulttuurikortteliin. Halusin uuteen asuinrakennukseen hengittävän sisäpihan, joka raottuu viherpromenadiin. Parkkihallin sisäänkäynti uudelleensijoittuu asuinkerrostalon ensimmäiseen kerrokseen. Torialue säilyy toiveiden mukaisesti kulttuuriaukioksi, jonka laidoille sijoittuu ulkoilmalava ja leveät oleskeluportaat. Puita on lisätty merkittävästi, varsinkin vanhan lyseorakennuksen läntiselle puolelle.

Kaupunkirakenne 1/5 000

Asemapiirustus

Asuinkerrosneliömetrit: 8470 m2 Uudisasuntojen asukaslukumäärä: 500 Uutta liiketilaa: 3000m2

Suunnitelman selostus

C B

Yllä - leikkaus A-A 1/1000 Vasemmalla - leikkaus B-B 1/1000

Leikkaus C-C 1/250

Näkymä Kulttuuriaukiolle

T A I T E I L I J A T A L O ATELJEEKOTI TIMO VAITTISELLE JA HÄNEN PERHEELLE

ARK-C004 - Perusteet: Synteesi, 09.01.2019-12.04.2019 Kurssin tavoitteena oli suunnitella toimiva, asiakkaan toivomuksiin perustuva asuin- ja työskentelytilaratkaisu Lauttasaaren Veneentekijäntien ja Vattuniemenkadun kulmatontille. Vilkkaan ympäristön ja rajallisen valoisuuden sanelemana muotoutui ekologinen, luontoa ja kaupunkikuvaa kunnioittava rakennus, jonka tilat jakautuvat kolmeen toiminnalliseen osaan. Meluisalle autotielle päin talon olemus on muurimaisen suljettu. Eteläpuolen kulmikas julkisivu ja suuret ikkunat raikastavat muuten pelkistettyä ilmettä mahdollistaen valoisat oltavat sisätiloihin.

Näkymä Vattuniemenkadulta

Veneentekijäntien tonttianalyysi

Rakeisuuskaava, ei mittakaavassa.

Asemapiirustus 1/500

C A

Yllä - pohjapiirustus 2.kerros 1/200 Alla - pohjapiirustus 1.kerros 1/200

Leikkaus A-A 1/150

Leikkaus B-B 1/150

Leikkaus C-C 1/150

Eteläinen julkisivu 1/150

Pohjoinen julkisivu 1/150

Itäinen ja läntinen julkisivut 1/150

KATTO ~460mm Peltikate >5mm Pitkittäiskoolaus 30mm Bitumikermi 3mm Poikittaiskoolaus 30mm Tuuletusväli 100mm Vedeneriste 3mm Tuulensuojalevy 50mm CLT (Cross Laminated Timber) 240mm ULKOSEINÄ 460mm Imperium Dionus Tile, Wienerberger 240mm x 65mm x 40mm Tiilien tukiraudoitus, joka kolmannen tiilen alapuolella Vaakakoolaus 30mm Pystykoolaus, tuuletusväli 30mm Tuulensuojalevy 50mm CLT (Cross Laminated Timber) 240mm Kipsilevy 30mm Sisäverhous, valkoinen maalipinta 15mm VÄLIPOHJA 340mm Parketti 15mm Kipsilevy 15mm LDF-levy (Low Density Fiber) puukehyksellä 40mm Hunajakennopahvi täytehiekalla 30mm CLT (Cross Laminated Timber) 240mm, kiinnitys liitosteipeillä

Julkisivuote ja leikkausdetaljipiirustus, sekä rakenneselostus

ALAPOHJA ~270mm

ANTURAPERUSTUKSET JA RADONIN TORJUNTA

Parketti 15mm Kipsilevy 15mm LDF-levy puukehyksellä 40mm Hunajakennopahvi täytehiekalla 30mm Teräsbetonilaatta 90mm Kumibitumikermi 3mm Polystyreeni 70mm, 1 m:n etäisyydellä sisäseinästä 140mm Roudaneristys Salaojituskerros

Ulkoseinän ja alapohjan välisessä saumassa mineraalivillakaista ja elastinen saumaus. Maanvaraisen laatan ja perusmuurin, sekä perusmuurin ja anturan ulkopinnassa vedeneriste (kumibitumikermi). Sokkeli ja perusmuuri tiivistetty molemmin puolin esimerkiksi ohutrappauksella.

Näkymä ensimmäisen kerroksen olohuoneeseen

K A A R R E KAHVILA-, ATELJEE- JA ASUINRAKENNUS HELSINGIN HARTOLAN PUISTOON

ARK-C4501 - Asuinympäristö, 07.01.2020-09.04.2020

Suunnitelma sijoittuu Vallilan Hartolan puistikkoon avautuvalle tontille, jonka vierestä kulkee ruuhkainen Mäkelänkatu. Ympäröivä rakennuskanta on suurimmilta osin puu- ja kivirakenteista, vain muutama tiilitalo seassa. Suunnitelman kantavina ideoina toimivat puiston ja Inarinkadun yhdistäminen läpikuljettavan julkisen tilan kautta, sekä elävöittäminen puistoon avautuvalla, samassa maantasossa olevalla kahvilalla. Kadun puoleiset tilat ovat ensisijaisesti asukkaiden vuokrauskäytössä. Niissä voi myös järjestää julkisia tilaisuuksia yhteistyönä kahvilan kanssa.

Ensimmäisen kerroksen sydämessä on säilytetty tontin puu, jota kaartaa avattavat lasiseinät, jotka saa tarvittaessa avattua ja yhdistettyä näyttelytilaan kahvilaan. Hellepäivinä atriumiin voi asetella myös tuoleja ja pöytiä. Kahvilan yläpuolella on asukkaiden terassi, jolle pääsee rakennuksen kummastakin porrastilasta, taikka suoraan saunasta vilvottelemaan. Terassilla on mahdollista harjoittaa pienviljelyä.

Asunnot ovat keskikokoisia ja helposti muunneltavissa oman tarpeen mukaan. Kevyet väliseinät ovat poistettavissa ja parven saa asennettua julkisivun ikkunasijoitusten puolesta. Vapaa huonekorkeus on peruskerroksissa 3,2 metriä, mikä takaa avaruuden tunteen myös pitkille ihmisille.

Näkymä kattokerroksen asunnosta

Läpikuljettava julkinen tilasarja katutasossa, kaarteessa kahvila Hartolan puistikon elävöittäjänä

Konsepti

Tontilla olevan puun säästäminen, puoliyksityinen terassi oleskelu- ja puutarhakäyttöön

Monipuoliset ja helposti muunneltavat asuntoratkaisut

Asemapiirros 1/800

Katutasokerros 1/200

1. asuinkerros 1/200

2. asuinkerros 1/200

3. asuinkerros 1/200

Kellarikerros 1/200

Vasemmalla - Alueleikkaus 1/400 Alla - Laikkaus A-A 1/200

Kerrosala - 1900 kem

JULKISET TILAT: kahvila - 230 m2 2 ulosvuokrattavaa studiotilaa - 2 x 37 m2 näyttelytila - 60 m2 avattava, tiloja yhdistävä atrium - 105 m2

YKSITYISET TILAT: pesula/kiinteistöhoitotila - 37 m2 väestönsuojat/irtaimistovarastot - 2 x 60 m2 kuntosali - 37 m2 saunatila - 75 m2 viherterassi - 127 m2 taimitila - 9 m2

ASUNNOT (17 kpl): 6 x 40 m2 - 1h + kt + 2 alkovia (+ parvi) 6 x 62 m2 - 2h + kt + vh/th (+ parvi) 4 x 75 m2 - 2-3 h + kt (+parvi) 1 x 65 m2 - 3h + kt (+parvi)

Leikkaus B-B 1/200

Julkisivu Hartolan Puistoon 1/200

Julkisivu Inarintielle 1/200

Yllä - Julkisivu Keiteleentielle 1/200 Vasemmalla - Julkisivu Ähtärintielle 1/200

Näkymä Hartolan Puiston puolelta

Näkymä Inarinkadulta

T Y Ö T E H T Ä V I Ä

Helsingin Kaarlenkatu 19 sisäpihan parannussuunnitelman osana sain tehtäväkseni suunnitella oleskelupenkit / Arkkitehtitoimisto R Schnitzler

Julkisivu etelään

Annalan Huvilan julkisivupiirustukset korjaussuunnitelmaa varten. Piirretty mittausten ja valokuvien sekä olemassaolevien pohjapiirustusten ja tehtyjen opiskelijatöiden pohjalta 1:200 / Arkkitehtitoimisto R Schnitzler

Julkisivu länteen

Julkisivu itään

Julkisivu pohjoiseen

Illustraatio asuinkorttelisuunnitelman leikkaukselle / Lundén Architecture Company

Maatullin koulun kilpailuehdotuksen ilmakuva - rendaus ja kuvankäsittely / Lundén Architecture Company

AJATUKSIA JA KONSEPTEJA

Psyykkinen esteettömyys julkisissa rakennuksissa Kirjoittanut: Sofia Juntunen, 5. vuoden arkkitehtuurin kandiopiskelija, Aalto-yliopisto

1. Editointi: Valtteri Hautsalo, Olga Juntunen, Maisa Tirkkonen, Jessica Eerikas, Tommi Junnola. 5.11.2020 2. Editointi (AU-lehti): Anni Vartola. 6.11.2020

Fyysisen esteettömyyden huomioonottamista suunnittelussa säädellään lain avulla. Olisiko aika nostaa suunnittelupöydälle myös psyykkinen esteettömyys, varsinkin nyt kun mielenterveys ei ole enää tabu ja useimmat oireet ovat myös mitattavissa? Olisiko tarpeen luoda terveyttä vaalivien julkisten tilojen lisäksi esimerkiksi selkeästi arkkitehtuuriterapiaa tarjoavia rakennuksia? Pohdinnan tuloksena arkkitehtuuriterapia-termin käyttöönotto Suomessa vaikuttaa ajankohtaiselta, ja sitä ollaankin viime vuosina kehitelty ulkomailla. Suomen Mielenterveysseuran nykyisten tilastojen mukaan vuosittain pahimmillaan joka neljäs aikuinen (20-25%) kärsii mielenterveyshäiriöistä, joista vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Luvut ovat järkyttäviä, mikä tietenkin tulevana ammattilaisena saa pohtimaan, miten me suunnittelijoina voimme vaikuttaa ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin? Kuinka luoda ihmisille ympäristöjä, joissa mieli voi hyvin? Tällä hetkellä vastauksia näihin kysymyksiin pohditaan riittävällä tasolla lähinnä hoitolaitosten ja kaupunkitilojen suunnittelussa, joissa esimerkiksi biofilia suunnittelulähtökohtana nousee esille. Olen aloittamassa kandityötä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Tarkoitukseni on selvittää, mitkä arkkitehtoniset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen ja miten. Kuinka mielenterveyttä häiritseviä tekijöitä voisi mahdollisesti vähentää tiloissa, jotta mahdollisimman monet pystyisivät käyttämään niitä omasta mielenterveydellisestä tilasta huolimatta? Tutkin ja analysoin muun muassa julkisia rakennuksia, joiden synkkyys, ahdistavuus, äänimaisemat sekä arkkitehtoniset tekijät voivat merkittävästi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodin kolmannen kerroksen päätilan massiivinen, aaltoileva katto sekä kaareutuva lattiapinta ovat aiheuttaneet kävijöille psyykkisiä oireita, kuten tila-ahdistusta ja pakenemisreaktiota; tai monitoimikeskus-Triplan perforoidut julkisivuverhoukset, jotka aiheuttavat vahvaa ahdistusta trypofobiasta kärsiville ihmisille (HS / Valtteri Parikka. 17.09.2019). Pyydän AU:n lukijoita ottamaan minuun luottamuksellisesti yhteyttä, mikäli teillä on omakohtaisia kokemuksia, kirjallisuusvinkkejä tai muita ajatuksia arkkitehtuurin ja mielenterveyden välisestä suhteesta. Haluan herättää pohtivaa, empaattista ja rakentavaa keskustelua, teemmehän yhdessä töitä yhteisen hyvän tulevaisuuden eteen.

Sofia Juntunen puh. +358442582999 sofia.juntunen@aalto.fi

Pohdinta-artikkelin 2.editointiversio AU-lehteen

Julkisivuluonnos Maatullin koulusta

CONCEPT of Kaupunki ja liike -course Sijaishuollon nuoret <3 Eläkeläiset The inspiration for this concept came from the near history of the Jokela area - the school shooting. I wanted to create a new way of living for the young people, who are trying to reconnect with the society after their lives in the orphanage. This new integrated module of co-excisting with the elderly people could provide an excellent base and a much needed understanding of life and respect for others. This project is still in process. Developed this idea with my friend who is studying social science and who is working part time at a few orohanages of the Helsinki City

Kaupunki ja Liike -kurssityöstä syntynyt konsepti

KIITOS KUN TUTUSTUIT