Järjestötoiminnan tulevaisuus
Järjestöbarometri 2016
Mikä Järjestöbarometri?
S
OSIAALI- JA terveysjärjestöjä on Suo
messa noin 10 000. Joka viikko syntyy kolme uutta. Suuressa jou kossa on muun muassa kansanter veys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä, päih de- ja mielenterveysjärjestöjä, lapsi- ja perhejärjestöjä ja ikääntyneiden asioihin keskittyviä järjestöjä. Jäseniä järjestöillä on noin 1,3 miljoonaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojär jestö on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Kattojärjestö on vuodesta 2006 selvit tänyt tämän merkittävän kansalaisyhteis kunnan järjestöryppään tilaa: Kasvaako vai supistuuko järjestötoiminta? Mitä uut ta järjestöissä syntyy? Millaiset ovat niiden toimintaedellytykset? Barometri selvittää myös, millaisista asioista järjestöissä ollaan huolissaan. Niissä nähdään tavallisen ihmisen näkö kulmasta monet yhteiskunnan muutokset, kuten eriarvoistuminen.
• J Ä R J E S T Ö B A R O M E T R I pohjautuu SOSTEn
kyselyihin valtakunnallisille sosiaali- ja terveysjärjestöille ja niiden paikallisille jäsenyhdistyksille. Ne tehtiin alkuvuo desta 2016.
• TI L A STO - JA R E KI STE R IAI N E I STO I STA tärkeim
mät ovat Raha-automaattiyhdistyksen avustustilastot, Patentti- ja rekisteri hallituksen Yhdistysrekisteri ja Valvi ran yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva tiedonkeruu.
• E R I T Y I ST E E MOJA vuonna 2016 ovat järjes
töjen henkilöstö- ja johtamiskäytännöt sekä järjestötoiminnan tulevaisuus.
TUTUSTU J ULK AISUU N VER KOSSA JA L ATA A KOKO J ULK AISU LUE T TAVAKSI!
> www.järjestöbarometri.fi
”
Yhdistys toimii, muuttuipa maailma mihin suuntaan hyvänsä.
> LUE VERKOSSA FOLKHÄL SANIN T YÖSTÄ: WWW. JAR JESTOBAROMETRI.FI
> LUE VERKOSSA VÄESTÖLIITON T YÖSTÄ: WWW. JAR JESTOBAROMETRI.FI
Mitä kuuluu valtakunnallisiin järjestöihin? Melkein kaikissa järjestöissä on meneillään vähintään kohtalainen muutos: lähes puolella toiminta laajenee. Järjestöjä huolestuttaa rahan riittäminen ja henkilöstön ja vapaaehtoisten saaminen ja jaksaminen. Toimintaympäristön suurista muutoksista uhkina koetaan sote-uudistus ja rahapeliyhteisöjen fuusio.
E
JÄR J ESTÖISTÄ on suuren muutoksen keskellä; vajaalla puo lella toiminta laajenee, joka seitse männellä supistuu. Työntekijöitä oli kyselyyn vastanneissa järjestöissä kes kimäärin 12, vähimmillään yksi ja enim millään 800. Eniten huolta aiheuttaa voimavarojen riittävyys; se kuinka niillä kyetään vastaa maan ihmisten tuen, tiedon ja palvelujen tarpeisiin. Huolta on sekä rahasta että henkilöstön ja vapaaehtoisten riittävyydes tä ja jaksamisesta. Yli puolet järjestöistä arvioi kuitenkin vuoden 2016 alussa ta loustilanteensa melko hyväksi tai hyväksi. Yli puolet valtakunnallisista järjestöistä arvioi sote-uudistuksen vaikuttavan tun N EMMISTÖ
tuvasti järjestönsä toimintaan. Huolta on siitä, millaiset mahdollisuudet järjestöillä on vastaisuudessa toimia palveluntuottaji na ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä kunnissa. Lähes tuhat järjestöä tuottaa so siaali- ja terveyspalveluja, eniten ympäri vuorokautisia asumispalveluita. Myös uu distuksen vaikutuksista järjestöjen edusta mien ihmisryhmien palveluihin kannetaan huolta: palveluiden pelätään keskittyvän, asiointimatkojen pidentyvän ja asiakas maksujen nousevan. Järjestöt pitävät hyvänä kykyään rea goida nopeasti yhteiskunnallisiin muutok siin. Yksi esimerkki niiden ketteryydestä on nopea reagointi maahanmuuton lisään tymiseen.
SOTE-uudistus – uhka vai mahdollisuus? 55 % järjestöjohdosta: ”Vaikuttaa merkittävästi toimintaan” Uudistus on mahdollisuus 20 % JÄR JESTÖT ARVIOIVAT, E T TÄ…
39 % järjestöjen asema hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä vahvistuu
38 % valinnanvapaus parantaa yhdenvertaisuutta
+ yhden luukun palvelut lisääntyvät + erikoissairaanhoitoa paremmin tarjolla + järjestöjen osaamista hyödynnetään paremmin + palvelutarjonta tasapuolistuu
Näiden asioiden uskotaan onnistuvan uudistuksessa hyvin JÄR JESTÖJOHTO terveyspalveluiden laatu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus
41 % 37 % 35 %
PAIKALLISYHDIST YKSET terveyspalveluiden laatu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys
32 % 30 % 28 %
Näiden asioiden pelätään onnistuvan huonosti
Uudistus on uhka 39 %
JÄR JESTÖJOHTO JÄR JESTÖT ARVIOIVAT, E T TÄ… sosiaalipalveluiden asiakaslähtöisyys
31 %
kuntien avustukset heikkenevät
25 % toimitilat kallistuvat
terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys sosiaalipalveluiden yhdenvertainen saatavuus
31 % 24 % 24 %
PAIKALLISYHDIST YKSET - palvelut etääntyvät ihmisistä - päätöksenteko etääntyy ihmisistä - palvelumaksut kasvavat - yhdenvertaisuus heikkenee
sosiaalipalveluiden asiakaslähtöisyys terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus sosiaalipalveluiden yhdenvertainen saatavuus
40 % 39 % 41 %
> LUE VERKOSSA SININAUHALIITON T YÖSTÄ: WWW. JAR JESTOBAROMETRI.FI
Paikallisyhdistykset toimivat Valtaosalla paikallisyhdistyksistä toiminnan kysyntä ja määrä ovat lisääntyneet tai pysyneet ennallaan. Yhdistykset toimivat enimmäkseen vapaaehtoisvoimin ja pienin budjetein. Kunta-avustukset ja edulliset tilat ovat niille tärkeitä. Kunta-järjestöyhteistyössä on huolestuttavia muutoksia.
Y
LEISKUVA PAIK ALLISYHDIST YSTE N toi minnasta on myönteinen: kahtena viime vuonna sen kysyntä ja määrä ovat lisääntyneet tai pysyneet en nallaan yhdeksällä yhdistyksellä kymme nestä, kasvaneet lähes joka toisella. Run sas kolmasosa yhdistyksistä aloitti vuonna 2015 jonkin uuden toimintamuodon. Monet vastaavat toiminnan kasvuun entisillä tai pienentyneillä voimavaroilla. Vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt noin joka neljännellä yhdistyksellä, mutta vä hentynyt lähes yhtä suurella osalla. Suurin osa paikallisyhdistyksistä toimii vapaaeh toisvoimin. Runsaalla viidesosalla oli pal kattua henkilökuntaa vuoden 2016 alussa ja heistäkin noin puolet oli osa-aikaisia.
Yli puolet yhdistyksistä sai kunnalta toiminta-avustusta vuonna 2015. Se oli keskimäärin 700 euroa. Joka kolmannelta avustus on pienentynyt tai loppunut vuo den 2014 jälkeen. Kunta-avustus on mer kittävä osa pientä budjettia: yli puolella yhdistyksistä on alle kymmenen tuhannen euron vuosibudjetti. Kunnan tiloissa toimii yli puolet yhdis tyksistä. Kahden viime vuoden aikana lä hes joka neljäs yhdistys on joutunut mak samaan kunnan tiloista aiempaa enem män. Kun tilavuokra vie budjetista yhä suuremman osan, yhdistysten on pitänyt korottaa jäsen- ja osallistumismaksuja. Jotkut ovat joutuneet lopettamaan toi mintamuotoja kasvaneiden vuokrien takia.
SOTE-yhdistys on kunnan kumppani Paikallisyhdistykset ovat pieniä, mutta tuottavat runsaasti tukea, tietoa ja palveluita kuntalaisille.
PAIK ALLISEN YHDI ST YKSE N KOKO KESKIMÄ ÄR IN (MEDIA ANI) vuosibudjetti
6 400 € 22 %
140 jäsentä
työntekijöitä keskimäärin
3
:lla yhdistyksistä palkattu työntekijä
Yhdistysten palveluiden kysyntä kasvaa. TOIMINNAN KYSYNTÄ*
10 %
vähentynyt
KUNTA PY Y TÄNY T UUSIA TOIMINTOJA*
10 %
46 %
ilman korvausta
pysynyt ennallaan
5%
toiminta-avustuksen vastikkeeksi
44 %
5%
lisääntynyt
muuta korvausta vastaan
Kuntien toiminta-avustukset pienenevät monella. TOIMINTA-AVUSTUSTEN KEHIT YS*
59 %
55 %
pysynyt ennallaan
11 %
28 %
pienentynyt
yhdistyksistä toimii kunnan omistamissa tiloissa
10 %
kasvanut
6%
loppunut
Kuntien tarjoamien toimitilojen hintakehitys huolettaa.
Toiminta-avustus tuo yhdistykselle vuosibudjetista keskimäärin
*Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana.
• Tilavuokrat kallistuneet:
15 % yhdistyksistä • Ilmaiset tilat muuttuneet maksullisiksi:
8 % yhdistyksistä
> LUE VERKOSSA HEL SINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY:N T YÖSTÄ: WWW. JAR JESTOBAROMETRI.FI
Soste suosittelee: Järjestöt, sote-uudistus ja rahapelifuusio
1.
Järjestöt otetaan mukaan sote- ja maakuntauudistukseen. uudistuksiin kansalaisten ja palveluidenkäyttäjien äänen. Ne tuntevat palveluiden käyttäjien tarpeet ja niillä on pitkä kokemus asiakasläh töisten palveluiden rakentamisesta. Järjestöissä tunnetaan palvelujärjestelmän aukkokohdat.
JÄ R J E STÖT T U OVAT
2.
Maakuntiin järjestöasiain neuvottelukunnat ja järjestöjen yhteistoimintaverkostot. KUSSAKIN MAAKUNNASSA toimii satoja järjestöjä. Ne ovat keskeisiä kansalaisten hy vinvoinnin edistäjiä ja turvaajia. Niiden kautta maakunnallisessa kehittämistyös sä saadaan kuulumaan kansalaisten ääni. Järjestöt tarvitsevat resursseja maakun nallisen yhteistyönsä organisoimiseksi, jotta ne pystyvät osallistumaan yhteisin näkemyksin maakuntansa verkostojen toimintaan. Neuvottelukunnat edistävät järjestöjen välistä ja järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä.
3.
Uudistuksissa varmistetaan kuntien ja maakuntien rahoitus kuntalaisia tukeville järjestöille. paljon joustavaa, matalan kynnyksen apua kansalaisille. Tä mä järjestölähtöinen auttamistoiminta sijoittuu vapaaehtoistoiminnan ja palve lutuotannon välimaastoon. Sen olemassaolo ja monimuotoisuus on tunnistettava ja jatkuvuus turvattava. Esimerkiksi kriisikeskukset auttavat vaikeissa tilanteissa ja mielenterveyskuntoutujien Klubitalot pitävät arkisen elämän raiteillaan.
JÄR JESTÖT JÄR JESTÄVÄT
4.
Järjestöjen uuteen avustusjärjestelmään siirrytään mahdollisimman nopeasti.
5.
asetettiin tavoitteeksi, että kun rahapeliyhteisöt yhdistetään, so veltuvin osin yhdenmukaistetaan myös kansalaisjärjestötoiminnan avustusjär jestelmiä. Työ ei edelleenkään ole alkanut, eikä edes sen aikataulua ole sovittu.
KE VÄ ÄL L Ä 2015
Uusi avustusjärjestelmä takaa järjestöjen autonomian ja omaehtoisen toiminnan. linjattiin sisäministeriön ja rahapelien edunsaajien kesken, että uut ta avustusjärjestelmää luonnehtisivat järjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian vähentäminen. Järjestöt ovat olleet yhteiskunnassa ketterimpiä reagoijia esimerkiksi kasvaneeseen maahanmuuttoon. Avustusjärjestelmän pitää taata mahdollisuus hyvinkin nopeaan reagointiin.
KEVÄÄLL Ä 2015
Soste suosittelee: Järjestöt kuntien kumppaneina
1.
Kuntalakiin kirjataan kunnan perustehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. IHMISTE N HY VI NVOI NTI syntyy arjessa ja lähiyhteisöissä. Tätä ei muuta se, että sosi aali- ja terveyspalvelut järjestää maakunta. Kuntien kannattaa jatkaa monipuo lista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yhdessä järjestöjen kanssa ja turvata muun muassa toiminta-avustuksin ja tiloja tarjoamalla järjestöjen resurssit tähän työhön.
2.
Kunta-järjestöyhteistyö huomioidaan kuntien valtionosuuksissa. KU N T I E N VALT I O N OSU U K SI I N valmistellaan kannustimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näissä kannustimissa on syytä huomioida myös se, millaista yh teistyötä kunta tekee eri alan järjestöjen kanssa ja miten se tukee järjestöjen toi mintaa.
3.
Järjestöjen ja julkisen sektorin vastuut pidetään kirkkaina. julkisen sektorin tehtäviä. Jos järjestöt ovat valmiita tarttumaan kunnan tärkeäksi näkemiin toimintamuotoihin, niiden toteuttami seen on annettava resursseja. Vapaaehtoisilta ei voi edellyttää palkkatyöluon teisten tehtävien hoitamista.
YHDIST YKSILLE EI VOI SÄLY T TÄ Ä
4.
Kunnat hyödyntävät yhdistysten osaamista hyvinvoinnin edistämisessä.
5.
KU N N I L L A JA JÄ R J E STÖ I L L Ä on sama tavoite: ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään parhaiten sellaisilla toimintamalleilla, jotka kunta on kehittänyt yhdessä alueensa paikallisyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa kohderyhmälähtöisesti.
Yhdistysten toimintaa vaikeuttavan byrokratian purkamista jatketaan. LU OT TA MU S H E N KI LÖ I D E N löytyminen yhdistyksiin koetaan haasteelliseksi. Järjes töbarometri 2014 osoitti, että hallinnollinen työ ja liialliseksi koettu sääntely kuormittavat järjestöjä ja näivettävät kansalaistoimintaa. Valvonnan ja säätelyn on oltava järkevässä suhteessa siitä saatuun hyötyyn. Erityisen tärkeää tämä on vapaaehtoispohjaisesti toimiville järjestöille.
> Tutkimusjulkaisu > Järjestötarinoita > Infografiikkaa > SOSTEn suositukset www.järjestöbarometri.fi
Kerro meille, mitä ajatuksia Järjestöbarometri herätti. Otamme kiitollisina vastaan palautetta ja ideoita! tutkimus@soste.fi
Kuvat: Veikko Somerpuro
Tutustu Järjestöbarometriin verkossa ja lataa materiaalit!