Nuoret riveissämme

Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan toiminnassa mukana oleviin lapsiin ja nuoriin ja heitä koskettaviin teemoihin.

Enni Kulmala, 19 vuotta, Vaasa: Nuorilla uusia ideoita ja näkökantoJa

Tutustuin Pelastusarmeijaan ensimmäisen kerran vuonna 2003, kun olin kaksivuotias. Vanhempani alkoivat käydä Armeijalla, ja äidistäni tuli silloin myös sotilas. Muistoja ei siltä ajalta paljoa ole, koska olin niin pieni. Seurakunnassa käyminen jäi kuitenkin pikkuhiljaa pois, kun muutimme Vaasasta.

Ensimmäiset kunnolliset muistot tulivat vähän myöhemmin. Mummini Sirkka Kulmala on myös sotilas, ja hän kävi Vaasan osastolla aktiivisesti. Aina silloin tällöin hän toi meille tuliaisiksi Nappis-lehdet, kun tuli meille käymään. Ne ovat niitä ensimmäisiä oikeita muistoja.

Tulin uskoon vuonna 2013. Olin kasvanut uskovaisessa perheessä, ja se tapahtui jotenkin luonnollisesti. Meidän perheeltä puuttui kuitenkin seurakuntayhteys, etsimme yhdessä meille sopivaa seurakuntaa. Palasimme Armeijaan vuonna 2016 monen vuoden tauon jälkeen. Aloimme käydä aktiivisesti Armeijalla, ja minusta ja isästäni tuli sotilaita Vaasan osastossa. Löysimme vihdoin meille sopivan seurakunnan. Siitä lähtien olen ollut mukana oman osastoni toiminnassa, erilaisissa leireissä ja konferensseissa ja muissa tapahtumissa.

Enni äitinsä kanssa joulupadalla.

Vaasan osaston nuortenilta viime syksynä, ennen koronaepidemian toista aaltoa.

Enni yhteiskuvassa vanhempiensa kanssa. Luutnantit Ari ja Eija Kulmala ovat juuri valmistuneet upseereiksi ja he johtavat Vaasan osastoa.

Sotilaaksi tuleminen oli uusi askel omassa uskonelämässä. Halusin antaa itseni Jumalan käyttöön ja palvella häntä. Koin, että Pelastusarmeija on sellainen seurakunta, johon haluan kuulua ja jossa haluan pysyä. Haluan olla sotilas, koska koen, että se on asia mihin Jumala on minut kutsunut. Haluan kertoa ihmisille Jeesuksesta ja hänen rakkaudestaan.

Tulin myös alipäälliköksi talvella 2019, ja olen nyt osaston ”sosiaalisen median koordinaattori”. Olen vastuussa Vaasan osaston erilaisista somesivustoista, enimmäkseen Instagramista ja Facebookista. Teen mainoksia ja päivittelen sivuille erilaisia juttuja ja kuvia silloin tällöin. Tavoitteena on mainostaa osaston palvelutyötä ja eri toimintoja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi autan osastomme nuorisotyössä, sunnuntaikokouksissa ja muussa toiminnassa. Huomaan, että nuorten saaminen mukaan toimintaan on haastavaa. Luulen, että se tärkein asia, mitä kannattaisi tehdä, on aloittaa paikallisesta nuorisotyöstä, kuten kouluvierailuista ja varkki- ja nuortenilloista. Uskon, että se saattaisi tuoda nuoria mukaan osaston ja Pelastusarmeijan toimintaan. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät nuorisotyön tärkeyden. Nuoret ovat kuitenkin ne, jotka tulevaisuudessa ovat vastuussa tästä kaikesta. Nuoret ylipäätään voivat tuoda täysin uusia ideoita ja näkökantoja, joita aikuiset eivät välttämättä edes huomaa. Nuorisotyö on siis ehdottomasti jotain, johon kannattaa panostaa. Valmistuin syksyllä 2020 nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi, ja nuorisotyö on ihan nuoresta asti ollut se, mitä olen halunnut tehdä.

Armeijan kautta olen saanut paljon positiivisia asioita elämääni. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut uusia kavereita. Olen saanut harjoitella omaa ruotsin ja englannin kielen taitoa, oppinut soittamaan muun muassa ukulelea, päässyt monenlaisiin tapahtumiin ja kokenut uusia asioita – mutta tärkeimpänä tietysti olen saanut oppia lisää Jumalasta.

Pelastusarmeija on se paikka, jossa haluaisin palvelutehtävääni tehdä. Koen ehdottomasti johdatusta Armeijaan, ja tällä hetkellä etenkin nuorisotyöhön. Haluan seurata Jumalan kutsumusta ja luottaa, että menen eteenpäin sitä tietä, jonka hän on elämälleni suunnitellut.

Enni Kulmala

Alipäällikkö, Vaasan osaston sosiaalisen median koordinaattori