Liikunnan ilo kuuluu kaikille

LIIKUNTA JA yhdenvert a isuus

Vielä tällä hetkellä kaikkien lasten ja nuorten oikeus mielekkääseen liikkumiseen ei toteudu. Yhdenvertaisuus voi olla liikunnan seuraava suuri trendi.

Vammaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksissa osallistua liikuntaharrastuksiin on vielä paljon parannettavaa. Tällaiseen tulokseen päätyivät Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus kyselyssä, joka selvitti alle 25-vuotiaiden vammaisten ihmisten kokemuksia omien oikeuksiensa toteutumisesta.

Kyselyn yksi osio keskittyi erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Muita teemoja olivat esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto. −Jopa yllättävän heikko tulos oli, että alle 16-vuotiaista vastaajista 59 prosenttia koki päässeensä haluamiinsa liikuntaharrastuksiin

Saila Luumi pelaa Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen sähköpyörätuolisalibandyjoukkueessa: −Liikunta ja harrastaminen ovat tärkeitä kaikille. Tässä lajissa pääsee haastamaan itseä ja saa kuulua joukkoon. mukaan huonosti tai melko huonosti, raporttityöryhmään kuulunut sosiaaliturva-asiantuntija Katja Voltti Lihastautiliitosta kertoo. Paremmin oli vastaajien mielestä onnistunut esimerkiksi kulttuuritapahtumiin osallistuminen. Katja Voltti uskoo, että liikunnan heikkoa tilannetta selittävät useat seikat. Vammaisen lapsen tai nuoren pääseminen liikuntaharrastukseen voi olla monimutkainen palapeli, jossa jokaisen osan on loksahdettava yhteen. −Ensinnäkin tarjolla pitää olla sopiva ryhmä ja riittävän esteetön liikuntapaikka. Mutta lisäksi lapsi saattaa tarvita kuljetus-, avustaja- ja tulkkauspalveluja. Jos yksikin näistä puuttuu, osallistuminen ei välttämättä onnistu, Katja Voltti toteaa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että harrastusajat ja -paikat pitäisi tietää reilusti etukäteen. Vammattomien liikkujien on huomattavasti helpompi sopeutua muuttuviin tilanteisiin.

Lisäksi vastauksissa esiin nousivat liikuntaan sopivien apuvälineiden vähyys sekä puutteet vetäjien tiedoissa ja taidoissa. Ryhmiin ei välttämättä oteta vammaisia lapsia ja nuoria lainkaan ilman omaa avustajaa.

Ha rrastus suojaa kasvua Kyselyn tuloksista huolimatta Katja Voltti uskoo, että muutos parempaan on mahdollinen. Hänen mielestään jokaisen ihmisen oikeus liikkua on alettu tiedostaa entistä selkeämmin. −Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon muun muassa harrastusten hinnoista ja vähävaraisten perheiden lapsien mahdollisuudesta liikkua. Uskon, että tämä keskustelu voi seuraavaksi laajentua vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin ja nuoriin.

Katja Voltin mukaan mieleinen liikuntaharrastus voi parhaimmillaan olla vammaiselle lapselle merkittävä kasvua suojaava ja hyvinvointia lisäävä tekijä. Merkitys sosiaalisille suhteille saattaa niin ikään olla valtava. −Ellei oma paikkaa ja kavereita tunnu löytyvän esimerkiksi kouluJATKUU

maailmasta, liikuntaharrastus voi hyvinkin tarjota niitä.

Vanhempia Katja Voltti kannustaa kiinnostumaan lapsen liikuntatoiveista ja tukemaan niitä parhaansa mukaan. −Ja mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä tärkeämmäksi tulee mahdollisuus päästä kulkemaan harrastuksiin myös itsenäisesti ilman vanhempia. Tämä pätee kaikkiin lapsiin ja nuoriin.

oma vertaisryhmä on tärkeä Lihastautiliiton suurin paikallisyhdistys Uudellamaalla järjestää myös omaa liikuntatarjontaa, muun muassa sähköpyörätuolisalibandya ja -jalkapalloa. −Lihastautia sairastavien tarpeet liikunnan soveltamisessa vaihtelevat suuresti. Osa pystyy osallistumaan niin sanotusti tavallisiin ryhmiin, ja jotkut tarvitsevat pal-

Oma joukkue antaa kavereita ja vahvistaa itsetuntoa. Pallon perään kiirehtivät Jasmi Ahonen, Elias Ryökäs, Anni Kyröläinen, Saila Luumi, Atso Ahonen, Jesse Mursu ja Kasper Vuorinen.

Uusia työkaluja ohjaajille

Liikuntaharrastus kiinnostaisi, mutta lähteminen mukaan jännittää. Ymmärränkö ohjeet? Osaanko tutustua muihin?

Liito-hanke auttaa harrastamisen alkuun helsinkiläisiä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat tukea ADHD:n, autismin kirjon tai oppimisvaikeuksien vuoksi. −Autamme perheitä ihan konkreettisesti sopivan seuran ja ryh

10 SOVELI 1 . 2020 män löytämisessä. Harrastuskoordinaattorimme voi järjestää etukäteen tutustumiskäynnin ja lähteä mukaan ensimmäisille osallistumiskerroille tueksi ja avuksi, projektipäällikkö Julia Anttilainen Kuntoutussäätiöstä kertoo.

Hänen mukaansa kynnys lähteä liikkumaan muiden lasten ja nuorten joukkoon voi olla todella korkea. Jos alkujännityksen ja -hankaluudet onnistuu kuitenkin voittamaan, palkintona voi parhaimmillaan olla mahtavia onnistumisen kokemuksia, uusia kavereita ja pitkäaikainen harrastus.

Liito-hanke tarjoaa myös ohjaajille ja valmentajille koulutusta tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohtaamiseen. Koulutukset ovat täyttyneet nopeasti. −Moni urheiluseura toteuttaa nykyään varsinaisen lajivalmennuksen lisäksi muun muassa koulujen iltapäivätoimintaa, jossa mukana ovat kaikenlaiset lapset erityistarpeineen. Esimerkiksi oppimisvaikeudet ovat erittäin yleisiä. Jokaiseen isoon harrastusryhmään osuu siis varmasti lapsia, joille keskittyminen ja ohjeiden seuraaminen on hankalaa.

Liito-hankkeen koulutuksissa valmentajat saavat vinkkejä har

jon tukea, Katja Voltti Lihastautiliitosta kertoo. Omat ryhmät merkitsevät hänen mukaansa osallistujille paljon muutakin kuin pelkkää urheilemista. −Ne toimivat samalla tärkeänä vertaisryhmänä sekä lapsille että vanhemmille. 

Valmentaja Mika Borg kertoo päivän taktiikasta.

joitusten suunnitteluun, erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja lapsen näkökulman ymmärtämiseen. −On valmentajallekin palkitsevaa löytää uudenlaisia ratkaisuja ja saada innostettua kaikki lapset mukaan, Julia Anttilainen sanoo.

Hanke toimii Helsingissä, mutta sen julkaisemat materiaalit ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Hankkeen toteuttavat Kuntoutussäätiö, Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ja Helsingin seudun erilaiset oppijat HERO. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto toivoisi nykyistä enemmän yhteydenottoja liikuntapalveluissa kohdatusta syrjinnästä. Vain epäkohtiin tarttumalla maailma voi muuttua. Liikunnalla on merkittävä rooli yhteiskunnassa ja kansalaisten arjessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa liikunnan kysymyksiä kuitenkin on toistaiseksi käsitelty vain harvakseltaan. −Liikunta on tosiaan yksi niistä elämänalueista, joista yhteydenottoja tulee yllättävänkin vähän. Vuosittain niitä on ainoastaan kymmenkunta, kun kokonaisuudessaan erilaisia syrjintää koskevia kontakteja kertyy vuodessa noin tuhat, ylitarkastaja Matti Jutila sanoo. Hänen mukaansa pieni määrä tuskin valitettavasti kertoo siitä, että yhdenvertaisuus toteutuisi esimerkillisesti kaikessa liikunnassa. −Ehkä tilanteita ei vielä tunnisteta. Ja jos tunnistetaankin, ei tiedetä, kenen puoleen voi kääntyä. LIIKUNTA JA yhdenvert a isuus

Ennakkotapausten kauttaasenteita voi muuttaa Matti Jutila korostaa, että toimisto palvelee mielellään liikuntaa koskevissa asioissa. −Kun saamme tietoa, voimme selvittää asioita lisää ja laatia lausuntoja. Ennakkotapausten kautta asenteita ja käytäntöjä on mahdollista muuttaa.

Jutilan mukaan yhteydenoton perusteeksi riittää pienikin epäily siitä, onko tullut kohdelluksi tasapuolisesti. Yhdessä voidaan tämän jälkeen käydä läpi kokemusta ja pohtia, onko syrjintää tapahtunut.

Liikuntaa koskevissa harvoissa yhteydenotoissa ovat toistaiseksi korostuneet uimahallien ja kylpylöiden palvelut. Tämä on Matti Jutilan mukaan varsin ymmärrettävää. −Vesiliikunta soveltuu useille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Lisäksi esteettömät tilat, oikeanlaiset apuvälineet ja avustaja ovat monelle välttämättömiä veteen pääsemiseksi.

Matti Jutila on vastikään aloittanut valtion liikuntaneuvoston jaostossa, joka käsittelee yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. −Tehtävämme on varmistaa, että yhdenvertaisuus huomioidaan liikuntapolitiikassa. Oma kauteni jaostossa on vasta alussa, mutta työ tuntuu todella innostavalta ja merkitykselliseltä. 